Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan arvonlisäverolakiin ehdotetaan otettavaksi romualan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskevat säännökset. Käännetyn verovelvollisuuden tavoitteena olisi estää se, että arvonlisävero jäisi romukaupan myyntiketjussa toimivien yritysten arvonlisäyksen osalta maksamatta. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen olisi myyjän sijasta ostaja. Romukaupassa tyypillisesti esiintyvässä myyntiketjussa tämä tarkoittaisi sitä, että arvonlisäveron tilittäisi ketjun viimeinen toimija, useimmiten terästehdas tai sulattamo, joka voisi myös vähentää ilmoittamansa veron.

Harmaa talous ei kuitenkaan ole uusi ilmiö Suomessakaan, vaan sitä on esiintynyt aina ja kaikissa talousjärjestelmissä. Suomessa on pitkät perinteet ammattimiesten vapaa-aikanaan tekemillä autonkorjaus- tai asuntoremonteilla, joita vaihdetaan vastapalveluksiin tai vaikkapa viinapulloon. Harmaan talouden torjunnan vaikutuksista ja ilmiöiden suuruudesta on oltu monta mieltä. Linzin yliopistossa on laskettu Suomen harmaan talouden määräksi 24—32 miljardia euroa ja vastaavasti veronmenetyksiksi 10—15 miljardia. Näin toteaa verotusneuvos Markku Hirvonen. EU:n komission laskelmissa arvonlisäveron menetykset harmaan talouden takia olisivat noin 2,8 miljardia, eli suuria lukuja.

Käännetty arvonlisävero tuonee rakennusalalta noin 75 miljoonan lisätulot, ja romualalta odotetaan 7—8 miljoonan lisätuloja vuosittain. Nämä luvut ovat kuitenkin murto-osia edellä mainituista potentiaaleista, vaikka edustavat vain osaa harmaan talouden torjunnalla saavutetuista tuloksista. Panee miettimään, kuinka paljon nuo laskelmat liioittelevat, vai ovatko meidän harmaan talouden torjuntakeinot todella näin heppoisia? Romualalla aivan varmasti on ilmiöitä, jotka on syytä kitkeä, ja käännetty arvonlisävero on yksi keino oikaista vääryyksiä. Lakiesitys on tältä osin kannatettava.

Jokainen veroeuro on tarpeen, ja rikollinen toiminta on pysäytettävä. Rehellinen yrittäjä ei pysty kilpailemaan pimeää yrittäjää vastaan. Pienten yritysten kynnys ottaa työntekijöitä on korkea. Hallinnollista työtä ei yrityksille tule lisätä yhtään. Nyt romualan yritykselle tulee noin 250 euron hallinnollinen kuukausikuluerä. Isot yritykset eivät kärsi, mutta pienet ja rehelliset yritykset kyllä. Toisten epärehellisyyttä maksaa koko toimiala. Toivottavasti verohallinnon järjestelmä on todella yksinkertainen ymmärtää ja käyttää, ettei yrittäjien aikaa kulu hallintokiemuroiden opetteluun ja ilmoitusten tekemiseen.

Tässäkin yhteydessä haluan muistuttaa hallitusta, että esimerkki ja kaikenpuolinen toiminta moraalin kohottamiseksi olisi se paras lääke yhteiskunnallisten lieveilmiöiden kitkemisessä. Meillä valtionyhtiöiden leväperäinen johtaminen ja ylisuuret johtajien palkat ja bonukset aivan varmasti vähentävät ihmisten halua maksaa verojaan. Tämä vain esimerkkinä mainittuna.

Toinen puoli veronmaksuhalussa on tietenkin se, kuinka kerättyjä veroja käytetään kunkin kansanryhmän kannalta katsottuna välttämättömiin tarpeisiin. Aivan varmasti veronmaksuhaluja joka tasolla nakertavat jatkuvat avustukset euromaille ja muille apua tarvitseville. Suomessa hyvinvointi on suhteellista ja pahoinvointi kasvaa hälyttävästi. Ei pelkästään verojen keräämisessä vaan myös niiden käytössä on meillä paljon parantamisen varaa.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Jos oikein ymmärsin, edustaja Mäkipää kehui äsken hallituksen toimintaa harmaan talouden kitkemiseksi ja osana sitä tätä esitystä. Samoin kehuihin ja kiitoksiin Jyrki Kataisen hallitukselle yhdyn myös minä.

Tämän esityksen osalta täytyy kuitenkin todeta, että nimenomaan romuala itse on ollut aktiivinen, jotta tämä käännetty arvonlisäverovelvollisuus tulee käyttöön. Romuala oli yhteydessä allekirjoittaneeseenkin ja verojaostoon, ja eräiden vaiheiden jälkeen otimme asian omana asiana jaostossa esiin, ja tähän on tultu ja hallituksen esitys on nyt sitten saatu. Tästä näkökulmasta rohkenen uskoa, että tämä hallinnollinen taakka, joka romualalle kertyi, ei ole näille yrityksille ylivoimainen, vaan nimenomaan rehellisten yrittäjien etu kaikin puolin.

Se, miksi tämä esitys on saatu varsin ripeästi noiden sanottujen keskustelujen jälkeen myös hallituksesta valmiiksi, pohjautuu pitkälti niihin hyviin kokemuksiin, joita rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden osalta on saatu. Verotulot ovat olleet erittäin suuret. Se hallinnollinen taakka niistä toimenpiteistä on osoittautunut huomattavasti pelättyä pienemmäksi, ja käytännön ongelmat on ylitetty ja käytännössä ovat poistuneet etuajassa. Esitys on näistä lähtökohdista erinomainen, ja hyvä, että se nyt saatiin eduskuntaan.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Käännetty verovelvollisuushan on poikkeus yleisen arvonlisäverojärjestelmän velvollisuudesta, mutta voin yhtyä edustaja Katajan, verojaoston puheenjohtaja Katajan, ajatuksiin tässä, että romualalle se varmasti sopii ja rakennusalalle, jolla se on ollut jo lähes kolme vuotta voimassa. On totta, että ala itse, Suomen romukauppiaiden liitto sen edustajana, teki tässä aloitteen. Tässä käännetyssä arvonlisäverovelvollisuudessa olisi aika varma taho, luotettava toimija, kuten terästehdas tai sulattamo. Ruotsissa siirryttiin romualalla käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen viime vuoden alusta, ja minusta tämä hallituksen esitys on ihan kannatettava ja hyvä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! On aina kiitos silloin paikallansa, tulee se mistä tahansa, ja olkoon se kiitos sitten edustaja Sampsa Katajalle samoin kuin hallitukselle. Eli tämä on askel ja yksi hyvä torjunta harmaalle alueelle, ja sehän oli hallitusohjelmassa, että pyritään torjumaan tätä harmaata taloutta. Varmaan on paljon vielä tekemisen aihetta, mutta tämä on nyt sitten yksi. Kiitoksia nyt sitten vaan hallitukselle tästä esityksestä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Silloin kun tätä vastaavaa järjestelmää otettiin käyttöön rakennusalalla, niin kritiikki oli hurjaa. Me varmasti kaikki muistamme sen kritiikin ja ne duubiot, joita silloin muun muassa tämän byrokratian osalta esitettiin, ja rehellisten yrittäjien tappioita, konkurssejakin pelättiin. Myös tässä salissa käytiin voimakkaasti hallituksen kimppuun tämän esityksen osalta. Tällä hetkellä tilanne on se, uskallan sanoa, että kaikki alan toimijat ovat erittäin tyytyväisiä, verottaja on erittäin tyytyväinen, ja myös me, jotka verotuloja sitten tavalla tai toisella pääsemme palveluina hyödyntämään, voimme olla tyytyväisiä. Tämä vain osoituksena siitä, että joskus muutokset, vaikka kritiikkiä tulee, kannattaa tehdä. Uskon, että tämä hallitus näin tulee toimimaan vielä pitkään seuraavan vuoden aikanakin.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ettei ihan pelkäksi hymistelyksi menisi, niin totean, että kyllä siitä käännetystä alvista rakennusalalla tulee jonkun verran moitettakin ihan sen byrokratian takia ja siksi, että kun sitten on arvonlisäverovelvollisuuden ulkopuolella olevia toimijoita, niin siellä jossain kohtaa tulee vähän vaikeuksia. Mutta mitä pidemmälle se järjestelmä on käytössä, niin sitä paremmin se toimii. Ehkä siksi halusinkin pyytää puheenvuoron, että aina kun tämäntyyppisiä päätöksiä tehdään, niin kuitenkin tulee yrittäjiä kuulla siitä, missä ne sudenkuopat on, ja niitä pyrkiä parantamaan.