Täysistunnon pöytäkirja 42/2004 vp

PTK 42/2004 vp

42. TORSTAINA 15. HUHTIKUUTA 2004 kello 19.10

Tarkistettu versio 2.0

13) Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta

 

Maija Perho /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennys, varsinkin siitä lähtien, kun tämän vähennyksen on kautta maan saanut tehdä verosta, on osoittautunut toimivaksi lääkkeeksi osaltaan luomaan uusia työpaikkoja, osaltaan nostamaan työllisyysastetta. Kysyntää on niin lapsiperheissä, vammaisperheissä kuin eläkeläiskotitalouksissa, mutta nykylainsäädännössä on kuitenkin vielä sellaisia rajauksia, jotka olisi aivan aiheellista ja perusteltua poistaa.

Tänä päivänähän yhä useammin tilanne on se, että vanhemmat ja heidän jälkeläisensä asuvat eri paikkakunnilla, etäisyydet voivat olla hyvinkin pitkiä. Kuitenkin lapsilla on vastuuntuntoa iäkkäistä, palvelua ja apua tarvitsevista vanhemmistaan, ja eräs tapa kantaa tätä vastuuta olisi se, että he voisivat kauempana asuville vähävaraisille vanhemmilleen kustantaa tarvittavaa kotiapua, on se sitten siivousapua tai remonttiapua tai vaikkapa talvisin lumenluontia ja kesäisin puutarhan hoitoa. Olen saanut tässä asiassa yhteydenottoja, joissa aivan konkreettisista tilanteista tämä tarve lähtee, lähtee elävästä elämästä.

Siksi olen tehnyt tästä lakialoitteen, koska vastaus kirjalliseen kysymykseen asianomaiselta vastuuministeriltä oli varsin nuiva. Siellä katsottiin, että kun laissa seisoo, että tämä annetaan vain omassa kotitaloudessa tapahtuvaan työhön, tätä ei voi laajentaa. Ei kai lakiesityksiä tehdä sitä varten, että niillä betonoidaan olemassa oleva lainsäädäntö vaan nimenomaan muutetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä, jos tarvetta ilmenee.

Toinen osa tätä lakiesitystä koskee sitä, milloin kotitalousvähennystä ei myönnetä, ja tähän pitkään luetteloon on sisällytetty muiden sosiaalietuuksien ohella omaishoidon tuki. Omaishoidossahan tilanne on se, että useat omaishoitajat ovat iäkkäitä puolisoita tai vammaisen lapsen vanhempia, ovat kiinni tässä hoitotyössä ympärivuorokautisesti, ympärivuotisestikin. Lakisääteisten vapaapäivien määrä, joiden niidenkin järjestäminen valitettavasti käytännössä ontuu, ei välttämättä ole riittävä, jotta pidemmän päälle tätä vaativaa ja tärkeää työtä jaksaisi tehdä. Eli tämä esitys pitää sisällään, että omaishoidon tuki poistettaisiin tästä luettelosta, jonka perusteella kotitalousvähennystä ei voisi saada. Uskoisin, että näillä laajennuksilla kysyntä lisääntyisi ja toisi alalle yritteliäisyyttä ja työpaikkoja jo nyt toteutuneen hyvän ja myönteisen kehityksen lisäksi.

Kun hallituksenkin piiristä muun muassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja on kirjoittanut myönteisesti kotitalousvähennyksestä ja sen parantamisesta ja tällainen samanlainen ajatus tuli myöskin SDP:n puoluesihteerin suusta, niin toivoisin, että tällä asialla olisi kannatusta ja että se saisi myönteisen käsittelyn valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennyksen käyttö on liki kuusinkertaistunut vuodesta 1998 vuoteen 2002. Vuosi 1998 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin kotitaloustyön tukikokeilu oli voimassa. Kotitalousvähennystä vuonna 1998 tehtiin 47 miljoonan markan edestä. Vuonna 2001 käyttö oli 32 miljoonaa euroa, ja vuonna 2002 vähennystä tehtiin lähes kuusinkertainen määrä verrattuna tuohon vuoden 1998 tilanteeseen eli 43 miljoonan euron verran. Keskimääräinen vähennys vuonna 2002 oli 465 euroa. Nämä kaikki ovat Verohallituksesta saatuja tietoja. Vuonna 1998 verovähennystä käytti siis 19 300 verovelvollista, vuonna 2001 käyttäjiä oli 72 000 ja vuonna 2002 yli 92 000 henkilöä. Tärkein syy esimerkiksi kotisiivouksen ja kotiavun suosion kasvuun on kotitalousvähennyksen tason nouseminen 40 prosentista 60 prosenttiin vuoden 2003 alussa.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Perhon tekemä lakialoite kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentamisesta on monella tavalla erinomainen aloite, ja siten itsekin mielelläni sen allekirjoitin. Ehdotuksen mukaan kotitalousvähennys voitaisiin laajentaa koskemaan myös niitä, jotka maksavat kotiapua vanhemmilleen. Tämä edistäisi ikääntyvien kotona asumista, mikä on maamme hallituksenkin tavoite. Monessa kunnassa on kotiapua jouduttu vähentämään taloudellisista syistä, ja mikäli ikäihminen ei itse kykene hankkimaan elintarvikkeita kaupasta tai esimerkiksi siivoamaan kotiaan, joutuu hän laitoshoitoon, vaikka kunto muuten mahdollistaisi kotona asumisen.

Kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentaminen, mitä tässä ed. Perhon aloitteessa on esitetty, olisi varmasti hintansa väärtti, koska sillä ennalta ehkäistäisiin liian aikainen laitoshoidon tarve. Lisäksi käyttöalan laajennus lisäisi naisvaltaisten alojen yrittäjyyttä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa ei ole yhtään edustamani yhteiskunnallisen näkemyssuunnan kansanedustajan nimeä. Epäilisin, että jos olisi pyydetty, niin olisivat varmaan tänne vihreätkin tulleet joukkoon mukaan. Silloin aikoinaan, kun tätä lainsäädäntöä petrattiin viimeksi 2002 ja 2003, jos muistan oikein, suurin piirtein näin, niin silloinkin vielä epäiltiin aina, että tokko se ihan varmasti on niin kuin efektiivinen, niin kuin sanotaan. Nyt ed. Risikko esitteli nämä tulokset siitä, että se on todella ollut efektiivinen, elikkä se on paikallaan. Henkilökohtaisesti, kun olen osallistunut aikaisemminkin tähän keskusteluun, totean, että tällä tavalla sitä pitää myöskin laajentaa, siis asteittain kokemusperäisesti. Tässä tämä yhteiskunnallinen tilanteeseen liittyvä näkemys on oikein hyvin otettu huomioon. Elikkä kuten sanottu, tähän olisi varmaan voinut sen sata nimeä saada, niin se olisi ainakin tullut käsittelyyn sitten.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä aloitteesta oli kyllä ilmoitettu sähköpostissa, että sen voi allekirjoittaa. Ed. Satu Hassi jo osoitti suurta aktiivisuutta kysyessään, missä sen voi allekirjoittaa, mutta syystä tai toisesta se oli häneltä jäänyt tekemättä, mutta periaatteessa sen olisi kyllä voinut allekirjoittaa, mutta näitä aloitteitahan tietysti tehtaillaan päivittäin.

Keskustelu päättyy.