Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Maaseutuvirastosta sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta on nyt lähetekeskustelussa, ja tämän lain keskeinen tavoitehan on se, että perustettaisiin Maaseutuvirasto hoitamaan Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä, eli uuden viraston perustaminen.

Miksi, herra puhemies, tulin tänne korokkeelle, niin sen takia, että tässä saman lain yhteydessä on myöskin merkittävä asia esillä, eli tämä uusi virasto eli Maaseutuvirasto perustettaisiin ensi vuoden toukokuun alusta Helsinkiin, mutta Maaseutuviraston toiminnat siirrettäisiin asteittain Seinäjoelle vuosina 2008—2011, eli tämä on erittäin merkittävä aluepoliittinen ratkaisu, mikä tämän lain yhteydessä ollaan tekemässä. Mielestäni tästä on annettava täysi kiitos Vanhasen hallitukselle ja erityisesti myöskin ministeri Korkeaojalle, että tällainen ratkaisu on voitu aikaansaada. Haluan todeta sen, että Seinäjoki suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan pääkaupunkina ja vahvan maatalousalueen keskuksena, elintarvikealueen keskuksena, klusterin keskuksena, on erittäin hyvä paikka tälle uudelle virastolle. Me kaikki tiedämme, että tämmöisen viraston hajasijoittaminen ja toimintojen lakkauttaminen täällä pääkaupungissa ei ole helppo asia, mutta tätä on yritetty hoitaa mahdollisimman hyvin ja myöskin henkilöstön näkemykset huomioon ottaen, ja toivon, että tämä lakiesitys voitaisiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa mahdollisimman pikaisesti käsitellä hallituksen esityksen mukaisena, ja silloin myöskin nämä toimenpiteet, mitä Seinäjoen kaupungin kohdalta tarvitaan, voisivat käynnistyä.

Olen aivan vakuuttunut, että tämä uusi Maaseutuvirasto otetaan erittäin mielellään vastaan Etelä-Pohjanmaalla ja se pystyy aivan varmasti palvelemaan sitä maataloushallinnollista tehtävää, mitä varten tämä laki on annettu tämän viraston perustamiseksi. Siitä koituu varmasti myöskin Etelä-Pohjanmaalle monenlaista toiminnallista hyötyä. Näinhän aina on. On syytä todeta, etteihän Etelä-Pohjanmaalla valtionhallinnon työpaikkoja ole mitenkään paljon; niitä on vähemmän kuin monessa muussa maakunnassa, vähiten lähes kaikista Suomen maakunnista. Toivon todella tälle lakiesitykselle pikaista ja asiallista käsittelyä hallituksen esityksen mukaisena.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy hyvin pitkälle yhtyä siihen, mitä ed. Vihriälä totesi. Kun viime vaalipäivät olin Vaasan vaalipiirin kansanedustajien puheenjohtajana, niin haluan kiittää myöskin hallituspuolueitten edustajia siitä, että he omalla panoksellaan olivat vaikuttamassa käsitykseni mukaan siihen, että tämä ratkaisu vihdoin ja viimein saatiin ja myöskin sillä tavoin, että ministeri jo viime vuoden puolella päätti tästä alueellistamisesta sillä tavoin, että Maaseutuviraston sijaintipaikaksi tuli Seinäjoki ja hallinnonalan palvelukeskuksen sijaintipaikaksi alueellistamisen koordinaatioryhmän puollettua sitä valittiin Pori. Tämän hallituksen esityksen sivuilla 14 ja 15 perustellaan hyvinkin perusteellisesti sitä, mitkä olivat ne perusteet, että tähän ratkaisuun päädyttiin, ja tällä kertaa täytyy kyllä todeta, että perustelut ovat mielestäni aivan oikeat.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tällä Maaseutuvirastolla taitaa olla aika pitkä historia; se oli noilla luopumistuillakin. Se oli varmaan vuotta 2001, jolloin edellisen kerran yritettiin perustaa Maaseutuvirastoa, mutta sitten se esitys aikanaan jouduttiin täältä vetämään pois.

Jotta saadaan keskustelua aikaiseksi, niin täytyy olla sitten valmiiksi jo heti eri mieltä kuin edelliset puhujat.

Ensinnäkin edellinen hallitus aloitti hienosti alueellistamisen, jota kokoomuskin on kannattanut ja kannattaa edelleen. Aina kun perustetaan uutta organisaatiota valtionhallintoon tai tehdään merkittäviä uudelleenjärjestelyjä, pitää miettiä, missä ne toiminnot sitten suoritetaan. Niin tälläkin kertaa.

No, aikanaan sitten, kun tämä asia lähti liikkeelle vuodesta 2001, on monenlaista selvitystä ollut, ja tämä nykyinen hallitus asetti aikanaan myös selvitysmiehen, jonka piti miettiä sitten annettujen kolmen kaupungin pohjalta, jotka olivat Pori, Seinäjoki ja Lahti, mihinkä olisi järkevintä perustaa uusi Maaseutuvirasto. Aikanaan, kun tämä on valmisteltu, on mielletty se, että jos tämmöinen virasto perustetaan, sen pitää olla jossain sellaisessa kaupungissa, missä on olemassa te-keskus, jotta voidaan hyödyntää samoja tiloja mahdollisesti ja kuitenkin sitä synergiaetua, mikä sitä kautta sieltä hallinnosta tulee. Se on hyvä periaate ja sitä kannattaa noudattaa.

Kun selvitysmies sitten tutustui näihin kaupunkeihin, erilaisiin vaihtoehtoihin ja siihen, mitä ylipäätään tämä virasto tekee ja millä henkilöstöllä sitä tehdään ja mitkä ne tehtävät ovat, niin hän päätyi aivan yksiselitteisesti siihen, että kun mietitään, missä tämän viraston pitäisi olla näistä kolmesta vaihtoehtokaupungista, niin ylivoimainen ykkönen on Lahti. Kun mietitään henkilöstön asemaa, kun mietitään sen viraston toimintaa, kun mietitään taloutta eli sitä, paljonko kuluu rahaa tämän pyörittämiseen, niin kaikilla näillä mittareilla Lahti oli aivan ylivoimainen. Ainoa asia, minkä selvitysmies totesi raportissaan, miksi panna Seinäjoelle eikä Lahteen tai Poriin, oli tämä niin sanottu aluepoliittinen näkökulma. Silläkin on omat puolensa, mutta ei pelkästään aluepoliittisin päätöksin voida siirtää yhtään mihinkään. Kun aiemmin on tehty näitä alueellistamisratkaisuja, niin mukana on ollut myös jotain muutakin eli on mietitty myös niitä toimintoja, missä se onnistuu ja mikä on mahdollista.

No, tässä ratkaisussa ei synny yhtään uusia työpaikkoja, vaan olemassa olevia toimintoja, olemassa olevaa henkilöstöä siirtyy jonnekin muualle. Kun henkilöstöltä on kysytty, mihinkä he haluaisivat mahdollisesti siirtyä, niin kaikista vaihtoehdoista, mitä on ollut esillä, tietysti Hämeenlinna on ollut ylivoimaisesti ykkönen ja Lahti sitten kohta perässä, koska ei henkilöstö halua muuttaa Seinäjoelle, vaikka kuinka hieno kaupunki onkin, jos heillä on täällä Helsingissä tällä hetkellä töitä tai puolisolla on töitä täälläpäin, vaan he haluavat muuttaa töihin korkeintaan sellaiselle etäisyydelle, että Helsingistä käsin siellä voi käydä töissä. Tämä on se fakta. Eli nyt tiedetään, että Seinäjoelle ei tule siirtymään kovinkaan monta ihmistä niistä noin 200 virasta, mitä sinne tulee, näitten vuosienkaan aikana, ja syntyy päällekkäistä työtä, eli edelleen pitää täällä tehdä sitä työtä, osa tekee sitä siellä Seinäjoella, ja siinä hukkuu sitten niitä veronmaksajien eurojakin ihan turhaan juttuun.

Eli tämä on huonoa henkilöstöpoliittista toimintaa, mitä tämän Maaseutuviraston yhteydessä on tehty, erittäin huonoa. Se on johtanut myös siihen, että ministeriöstä on lähtenyt — minulla ei ole tarkkoja lukuja tiedossa, mutta tiedän, että sieltä on lähtenyt — useita henkilöitä pois muualle työmarkkinoille, koska ovat miettineet, että ministeriössä ei välttämättä omalla urallaan voi edetä, koska se edellyttäisi muuttamista muualle pois Pääkaupunkiseudulta, edellyttäisi muuttamista Seinäjoelle. Eräs virkamies, joka ei ole ministeriössä vaan on tuolla kentällä te-keskuksessa, totesi minulle yhtenä päivänä, että on suunnilleen ministeriöstä sanottu, että älkää nyt soittako näistä uusista tukiehdoista tänne, kun meillä ei ole täällä ihmisiä vastaamassa teidän puheluihinne, kun sieltä on niin paljon nuorta, koulutettua väkeä lähtenyt muualle. Sieltä on lähtenyt nimenomaan nuorta ja koulutettua väkeä. Ne, jotka ovat siellä kauan olleet, ovat siellä edelleenkin. Se on ongelma tämän hallinnon kannalta.

Toinen asia on sitten tämä toiminnallinen näkökulma, johon viittasin, että syntyy päällekkäistä toimintoa. Kun perustetaan virasto ensin Helsinkiin, sitten sitä pikkuhiljaa siirretään sinne Seinäjoelle, niin on koko ajan tämmöinen tietynlainen muutto menossa. Elikkä se tulee aiheuttamaan vaikeuksia. Se voi jopa aiheuttaa vaikeuksia näitten tehtävien hoitamisessa, vaikkapa esimerkiksi tukien maksamisessa viljelijöille tai joissain muissa vastaavissa jutuissa. Eli senkään, toiminnankaan, puolesta ei ole tämä siirto Seinäjoelle järkevä.

Kolmas asia on sitten tämä taloudellinen näkökulma. Aikanaan kun tätä virastoasiaa valmisteltiin, niin tiedettiin se, että sijaitsi se missä tahansa, niin olennaista on se, että sieltä sijaintipaikasta on hyvät yhteydet Helsinkiin, koska täällä pitää käydä kokouksissa, pitää pitää yhteyttä jne. Pitää olla hyvät yhteydet myös lentokentälle, elikkä päästään käymään Brysselissä kokouksissa, on sitten työryhmiä tai valmistelevia kokouksia tai ihan mitä tahansa. Eli on olennaista, että on hyvät yhteydet sinne, lyhyet, nopeat, hyvät yhteydet, jota kautta sitten syntyy säästöä. No, nyt kun mennään Seinäjoelle eikä esimerkiksi Lahteen, niin joka vuosi kuluu, en osaa nyt sanoa, puhutaanko kymmenistä vai sadoistatuhansista euroista, mutta joka tapauksessa huomattavasti enemmän rahaa pelkästään matkustamiseen ja myös aikaa kuluu enemmän, kun ollaan Seinäjoella eikä olla Lahdessakaan. Pikkuisen minua ihmetyttää se, että jos asetetaan selvitysmies, joka tekee työtä käskettyä, päätyy johonkin lopputulokseen, niin sitten sillä varsinaisella raportilla ei ole yhtään mitään merkitystä päätöksenteossa.

Kun luin tämän esityksen ja katsoin, mitä siellä sanotaan, niin siellä yhdessä kohdassa kyllä viitataan tähän selvitysmiehen raporttiin, siitä taisi olla neljä riviä hallituksen esityksessä, mutta ei, sanotaan vaan kategorisesti, että Lahti oli paras paikkakunta, mutta ei sen kummemmin kerrota, mitkä ovat varsinaisesti ne perustelut, mitkä tällä selvitysmiehellä omassa raportissaan olivat olleetkin. Minulla ei ole mitään Seinäjokea vastaan. Olen siellä monta kertaa käynyt kylässä, ja toivottavasti vieläkin kutsutaan, ja Seinäjoelle voidaan siirtää vaikka jotain sen tyyppistä tai kun tulee seuraava virasto tai joku muu vastaava, milloin lähdetään perustamaan jotain uutta, mutta tässä yhteydessä se, että nyt lähdetään tekemään väkinäinen päätös Seinäjoen puolesta, ei ole hyvä ratkaisu.

Harry Wallin /sd:

Herra puhemies! Tässä vaiheessa tietenkin pitää lausua parhaat kiitokset hallitukselle tehdystä päätöksestä. Alueellistaminen jatkuu, ja ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaakin on saamassa jotakin, kun alueellistetaan. Kun katsotaan valtionhallinnon työpaikkojen sijaintia ja tilastointia tuhatta työpaikkaa kohti, niin yllättäen Itä-Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat olleet pienimmällä prosenttiluvulla, 0,6 prosenttia tuhannesta työpaikasta on valtion työpaikkoja, ja yllättäen Hämeessä, ed. Jari Koskinen, se on viisin—kuusinkertainen. Eli alueellistaminen on kohdellut erittäin hyvin Hämettä, Kanta-Hämettä ja perinteistä Hämettä. Siellä tämä työpaikkojen prosenttiluku tuhatta asukasta kohti on noin 3, ja tietenkin nämä yliopistopaikkakunnat tulevat mukana, joissa on erittäin paljon valtion työpaikkoja.

Jos katsoo sitten Etelä-Pohjanmaan menetystä valtion työpaikkoina 90-luvulla, silloin kun VR:n alueellinen keskus lakkautettiin ja määrättiin ihmiset siirtymään Tampereelle, kukaan ei heiltä kysynyt, lähdettekö te sinne Tampereelle 1.1.1989 ja 1995, vaan heille kerrottiin, että teidän työpaikkanne on siellä Tampereella, otatte sen vastaan tai ette. Se tarkoitti irtisanomista, jos ei lähtenyt sinne. Mutta näitten alueellistamisten osalta, kuten olemme liikenne- ja viestintävaliokunnassakin saaneet kuulla, on noudatettu parempaa henkilöstöpolitiikkaa ja on luvattu tarjota työpaikka niille, jotka eivät halua lähteä sille paikkakunnalle, jolle alueellistaminen kohdistuu.

Mutta tämä ei ole tietenkään perustelu Maaseutuviraston sijaintipaikalle Seinäjoelle, pelkästään nämä valtion työpaikat, vaan kun katsoo sen alueen infraa, Etelä-Pohjanmaa kuuluu tällä hetkellä maatalouden investoinneissa kaikista kovimmin meneviin maakuntiin, eli siellä uskotaan maatalouteen. Kun katsoo jatkojalostuksen työpaikkoja, mitä siellä on, Atria-lihatehdas kokonaisuudessaan on maan johtava elintarviketeollisuuskeskittymä. Kun katsotaan sitä tieteellistä osaamista, mitä siellä on, osaamiskeskus Foodwest ym., niin sinne on keskittynyt erittäin paljon myöskin tieteellistä osaamista. On ollut hyvin järkevää, että hallitus on päättänyt alueellistaa Maaseutuviraston sille alueelle, jolla maatalouden tulevaisuuteen uskotaan, jolla panostetaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, jolla panostetaan jatkojalostukseen.

Kun katsoo sitten näitä väitteitä siitä, että sieltä on huonot liikenneyhteydet Lahteen tai Hämeenlinnaan verrattuna: 5 edestakaista lentovuoroa päivittäin, suorat yhteydet aamulla kello kuudelta Brysseliin, niin että ollaan aamulla kahdeksalta Brysselissä. Ei Hämeenlinnasta sinne niin ehdi samassa ajassa tai Lahdesta. (Ed. Pulliainen: Lentokenttä Hämeenlinnaan!) Kun katsoo sitten näitä junavuoroja: 1,6 miljoonaa ihmistä matkustaa Seinäjoelta Helsinkiin vuosittain junalla, tunnin välein parhaimmillaan junavuorot. Kun katsoo maantieliikenneyhteyksiä: erinomaiset maantieliikenneyhteydet eri puolille Suomea. Tämän johdosta siitä on tullut valtakunnallisten tapahtumien yksi keskipiste, sen takia, että matka on alueellisesti lyhyt joka puolelle.

Kun katsoo sitten tätä henkilökunnan halukkuutta muuttaa sinne, niin ymmärtää hyvin sen ensireaktion, kun tämä tieto tulee; muutosvastustusta on aina ja erityisesti valtionhallinnossa. Yksityisellä puolella sitä ei kysytäkään, onko muutoshalukkuutta. Mutta kun nyt jäljempänä asia on esitelty ja niitä vaihtoehtoja, niin yllättäen nykyisestä virastosta henkilökuntaa on kymmeniä vieraillut paikkakunnalla ja asenne on muuttunut. Eli ei pidä luoda sellaista käsitystä, etteikö sinne ole ihmisiä halukkaita muuttamaan takaisin. Pääosin nämä ihmiset ovat vielä sieltäpäin lähtöisin ja joutuneet koulutuksen jälkeen tänne sijoittumaan, kun siellä ei ole ollut tarjolla työpaikkoja.

Kun tämä helposti menee maakuntien väliseksi, niin sitähän sen ei tietenkään pitäisi olla, vaan tietenkin pitäisi olla ajatus siitä, että tulevaisuudessa maaseutuelinkeinon palvelutoiminta toimii tehokkaasti ja näille viljelijöille tarjotaan paras mahdollinen neuvonta ja osaaminen, ja tämän vuoksi uskonkin, että se vaihtoehto nyt tässä alueellistamisessa toteutuu parhaiten Seinäjoella.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Maaseutuviraston perustamisesta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Maaseutuvirasto perustettaisiin hoitamaan Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä. Esityksessä ehdotetaan myös maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annettua lakia muutettavaksi. Lakiin tehtäisiin Maaseutuviraston perustamisesta aiheutuvat muutokset.

Matti Vanhasen hallitus on määrätietoisesti edistänyt hallinnon hajauttamista maakuntiin. Muutoksia on tapahtunut useiden ministeriöiden sisällä. Loogisesti ajateltuna on hyvä, että Maaseutuvirasto sijaitsee maaseudun keskellä, Seinäjoella. Toki Maaseutuvirasto olisi voitu sijoittaa muuallekin päin Suomea, mutta Seinäjoki on kelpo valinta.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Tässä on kyse nyt hallinnosta ja siitä, että Suomessa on tarvetta perustaa Maaseutuvirasto nimenomaan hallinnoimaan näitä tukijärjestelmiä. Suhtaudun erittäin kriittisesti tällaiseen hallinnoinnin kehittämiseen, joka tässä esityksen perusteluissa käy ilmi hyvin. Nimittäin täällä jo todetaan täällä hallituksen esityksen perusteluissa, että tästä hallinnon kehittämisestä, siis tästä alueellistamisesta, aiheutuu päällekkäisiä toimintoja ja tästä myöskin on seurauksena päällekkäistä henkilöstöä ja että tästä aiheutuvat lisämenot katetaan ministeriön hallinnonalan tuottavuuden noususta syntyvillä säästöillä. En vaan ymmärrä, miten se temppu sitten tehdään, mutta niin kuin kulunutkin sanonta kuuluu, niin nähtäväksi jää, miten tuottavuuden noususta syntyvillä säästöillä tämä sitten katetaan.

Pelkään pahoin, että tässäkin tapauksessa taas käy niin, että viljelijöitten selkänahasta tämäkin uudistus taas maksatetaan. En missään tapauksessa ole suoralta kädeltä kannattamassa tätä esitystä, ja katsotaan valiokuntakäsittelyn yhteydessä sitten, miten perusteltu tämä on.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pyydän etukäteen anteeksi ed. Wallinilta, että taidan olla vähän ilkeä ihminen, mutta kuitenkin nyt fakta on se, että Seinäjoki on vähän kauempana Helsingistä kuin Lahti. Se kestää vähän kauemmin se matka, mennään nyt sitten millä tahansa, ja kun niitä matkoja joudutaan töitten takia tekemään useita, niin se tulee maksamaan veronmaksajille vähän enemmän. Se on totta, siitä ei pääse kukaan mihinkään.

Toinen asia on sitten se, että Etelä-Pohjanmaalla on erittäin voimakas maatalousklusteri, se on hieno asia ja hyvä asia ja se varmasti jatkuu, mutta se, että missä hallinnoidaan näitä asioita, sillä ei ole yhtään mitään tekemistä sen klusteriajattelun kanssa. Nämä voivat olla ihan missä tahansa. Ei tarvitse näkyä latoa eikä merta eikä latomerta, voi näkyä ihan mitä tahansa. Kysymys on vaan nyt ihan tarkoituksenmukaisuudesta, missä sen olisi järkevintä sijaita, ja kun kerran on päätetty se alueellistaa pois Helsingistä, kaikkien selvitysten perusteella järkevin vaihtoehto olisi ollut Lahti kaikesta huolimatta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minun puolestani sopii oikein hyvin, että virasto ensinnäkin joudutaan perustamaan ja toiseksi, että se sijaitsee Seinäjoella. Siihen riittää ihan yksinkertaisesti vaan tarkoituksenmukaisuusperuste. Se on kaikkein helpoin. Kun on päätetty alueellistaa, niin alueellistetaan nyt sitten Maaseutuvirasto sen perustamisen yhteydessä toimintoineen ja valitaan niin kuin hatusta, että se on Seinäjoki, ja silloin se on ihan yhtä pätevä peruste kuin melkein mikä muu tahansa, kun on kysymys viraston sijoittamisesta, ja sillä sipuli.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän kyllä hyvin ed. Jari Koskisen linjan tässä kysymyksessä. On totta, että on kysymys hallinnoinnista. Kyllähän tässä on, niin kuin ed. Pulliainen edellä sanoi, tarkoituksenmukaisuuskysymys ja myöskin poliittinen kysymys, aluepoliittinen kysymys. Ei mikään muu. Minä myönnän avoimesti sen, että näinhän asia on. Minusta näin pitääkin olla. Huomauttaisin vain ennen kaikkea ed. Jari Koskiselle siitä, että sillä perusteella, mitä näitä tutkimuksia ja selvityksiä tehdään, niin mitäänhän ei voisi alueellistaa sataa kilometriä kauemmas Helsingistä. Ei meillä olisi Oulun yliopistoa, ei Kuopion yliopistoa eikä mitään muitakaan valtion yksiköitä viety tuonne eri puolille maata. Ja tänä päivänä tiedetään niiden merkitys. En väitä, että tämä on mikään yliopistotason veroinen, tämä on hallintoyksikkö.

Mutta on erittäin hyvä, että nyt on rohjettu vuonna 2006 tehdä tällainen esitys ja tuoda ensimmäisen kerran myöskin Etelä-Pohjanmaalle jokin hallintoyksikkö, valtion virasto, joka sinne ollaan perustamassa nyt. Pidän tätä kyllä hyvänä. Ja kyllä liikenneyhteyksin sieltä pääsee eteenpäin, kuten ed. Wallin sanoi. Ne ovat kehittyneet ja kehittyvät tästä vieläkin paremmiksi tulevina vuosina.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa puhemies! Arvostan myöskin ed. Jari Koskisen asiantuntemusta maatalouspolitiikasta hyvin korkealle, mutta juuri näin: alueellistamisella tarkoitan paljon muutakin kuin vain sadan kilometrin sädettä Helsingin ympärillä. Ymmärrän hyvin teidän päätöksenne siitä, että kun teillä on kuusinkertainen valtion työpaikkojen määrä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaahan nähden, niin totta kai te haluatte tänne alueellistaa lisää. Voidaan Helsingistä päin käydä Hämeenlinnassa töissä, helppo alueellistaminen. Mutta tässä tapauksessa tämä klusteri-ympäristö luo hyvät mahdollisuudet tälle Maaseutuvirastolle toimia tulevaisuudessa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyshän on poliittisen harkintakyvyn toteuttamisesta silloin, kun tehdään tällaisia päätöksiä, jossa kilpailijoina on kolme, neljäkin paikkakuntaa ja jokainen paikkakunta puolustaa tietenkin omia vahvuuksiaan. Seinäjoen osalta tietenkin täytyy todeta se, että Seinäjoen osalta parhaimpia vahvuuksia ei ollut läheisyys pääkaupunkiin, Helsinkiin, mutta tietenkin sieltä löytyi taas joitakin muita vahvuuksia, koska ratkaisu on tehty Seinäjoen puolesta. Varmasti on niin, että optimaalisesti kustannusten osalta Seinäjoen osalta ei ole päädytty kaikkein pienikustannuksisimpaan vaihtoehtoon, mutta väitän, että pitkässä juoksussa kumminkin viraston toiminnan osaaminen ja henkilöstön pysyvyys ovat niitä suuria haasteita, kuinka tämä virasto pystyy toimimaan ja tekemään sen hallintotehtävän, minkä takia se on perustettu ja minkä takia se on sijoitettu.

Itse olen luonnollisesti tyytyväinen eteläpohjalaisena kansanedustajana siitä, että sijoituspäätös on Seinäjoki. Ymmärrän kuitenkin ne kymmenen erilaista näkökantaa, jotka ovat sitä mieltä, että heidän maakuntansa pääkaupunki olisi ollut huomattavasti parempi tähän vaihtoehtoon nähden.

Jari Koskinen /kok:

Puhemies! Ihan vaan lyhyesti ed. Wallinille, että minun mielestäni alueellistaminen ei tarkoita sataa kilometriä Helsingistä. Sen takia esimerkiksi viime vaalikaudella Rovaniemelle perustettiin Poliisin tietohallintokeskus, joka oli minusta hyvä päätös.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Viljelijöitten määrä on vähentynyt vuosittain 3 000—4 000 viljelijällä, sen sijaan maatalouden hallinto on jatkuvasti paisunut niin, että viime vuonna tarvittiin 1,5—2 miljoonaa euroa lisää rahaa hallintoon, tälle vuodelle tarvitaan 3—4 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle on ennustettu tarvittavan kanssa 3—4 miljoonaa euroa lisää rahaa hallintoon. Kysyn vaan, miten pitkälle tämä kehitys mahtaa jatkua. Saattaa tulla nimittäin vastaan se tilanne, että hallinto onkin sitten jo monen mielestä tärkeämpi kuin itse se toiminta, se maatalouden harjoittaminen.

Arvoisa puhemies! On pakko lausua julki tässä lähetekeskustelussa se käsitykseni, mikä minulla on syntynyt tulevaisuuden osalta. Olen nimittäin sitä mieltä, että maatalouden tukijärjestelmiä tullaan rajusti lähivuosina vielä yksinkertaistamaan, ja olen sitä mieltä, että tämän yksinkertaistamisen sekä myöskin sen seurauksena, että tukijärjestelmät tulevat todella oleellisesti vähenemään, tällaista hallintoa, tällaista hallintobyrokratiaa, mitä nyt ollaan muodostamassa, ei ensi vuosikymmenellä enää juurikaan Suomessa tarvita. Sen vuoksi on hyvin kyseenalaista tässä tilanteessa nyt perustaa tällaisia uusia hallintobyrokratioita.