Heidi Hautala /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esittelen lakivaliokunnan yksimielisen mietinnön, joka koskee tulliselvitysrikoksia koskevaa lainsäädäntöä. Tämä lainmuutos on sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten mukainen ja toteuttaa myös talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista linjaa.

Hallituksen esityksen mukaan tulliselvitysrikokseen syyllistyy se, joka jättää täyttämättä tullilainsäädännössä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden taikka antaa väärän tiedon sellaista velvollisuutta täyttäessään siten, että teko on omiaan aiheuttamaan ensiksikin veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaisena, toiseksi tullivelkaa koskevan vakuuden määräämisen liian pieneksi tai kolmanneksi laissa säädetyn kiellon tai ehdon vastaisen tavaran maahantuonnin tai maastaviennin. Tällä sääntelyllä on tarkoitus parantaa tulliviranomaisen toimintaedellytyksiä toteuttaa valvontatehtäväänsä ja tullirikosten torjuntatehtäväänsä. Tullillahan on keskeinen asema kansainvälisen talousrikollisuuden torjunnassa.

Viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat antaneet aihetta tähän uuteen sääntelyyn, josta nyt olemme päättämässä. Suomesta on tullut EU:n jäsen, Suomi on liittynyt Schengeniin ja myös ulkomaankaupassa ja ulkomaanliikenteessä on tapahtunut voimakasta kasvua niin tavaroiden maastaviennin ja maahantuonnin kuin kauttakulkuliikenteenkin osalta. Myös menettelyt ovat kehittyneet tietotekniikan myötä, sähköisiä menettelyjä otetaan tullitoiminnassa yhä laajemmin käyttöön.

Keskusrikospoliisin ja Tullin mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella on merkittävä rooli kansainväliseen tavaraliikenteeseen liittyvissä väärinkäytöksissä ja rikoksissa. Vuoden 2007 rikollisuustilannetta koskevien tietojen mukaan korkeasti verotettavia tuotteita ja huumeita salakuljetetaan Suomeen ja Venäjän liikenteeseen kytkeytyy talousrikollisuutta. Tullin mukaan suurin osa havaituista Venäjän liikenteen epäselvyyksistä liittyy tulliasiakirjoihin tai niissä oleviin leimoihin sekä tullille esitettyihin kauppalaskuihin. Epäselvyyksiä ilmenee käytännössä logistiikkaketjun useissa eri vaiheissa myös Suomen puolella.

Tullilaitokselle voidaan siis antaa puutteellisia tai virheellisiä tietoja useassa eri tarkoituksessa. Nykyisen lainsäädännön on todettu mahdollistavan sen, että henkilö voi muuttaa tavaran maahantuonnin yhteydessä arvonlisäverotukseen vaikuttavaa menettelyä vielä senkin jälkeen, kun hän on jäänyt kiinni väärien tietojen antamisesta, ja näin hän voi välttää veropetoksen täyttymisen.

Lakivaliokunta korostaakin sitä, että pelkkää veropetossääntelyn muuttamista tässä tarkoituksessa ei voida pitää riittävänä Tullilaitokselle annettaviin tietoihin liittyvien ongelmatapausten ratkaisemiseksi. Tästä syystä valiokunta tukee hallituksen esitystä, että tulliselvitysrikos kirjataan nyt rikoslakiin itsenäisen tunnusmerkistön muotoon. Tulliselvitysrikoksen tunnusmerkistöllä on tarkoitus siis sanktioida muitakin kuin pelkästään veron välttämiseen tähtääviä tekoja.

Virheellisten tietojen antamisella voidaan tavoitella esimerkiksi tullilainsäädäntöön perustuvien vakuusmaksujen alentamista. Kiellon tai ehdon vastaisesta maahantuonnista tai maastaviennistä on kyse esimerkiksi silloin, kun lastin sisältö ilmoitetaan toiseksi, jotta mahdollistetaan kielletyn tavaran, esimerkiksi räjähtävien ja palavien nesteiden käsittely. Voimassa oleva lainsäädäntö ei myöskään mahdollista riittävän tehokasta puuttumista esimerkiksi tullivarastojen valvontaan.

Ilmoitusvelvollisuuden asianmukaista täyttämistä on jo nykyisin pyritty tehostamaan asettamalla hallinnollisia sanktioita, kuten tullinkorotus tai virhemaksu. Hallinnolliset sanktiot eivät välttämättä kuitenkaan ole tehokkaita esimerkiksi silloin, kun toiminnalla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai kun kyseessä on bulvaaniyritys, joka ei tosiasiallisesti harjoitakaan liiketoimintaa. Näin kansallisen ja kansainvälisen viranomaisyhteistyön ja tietojen vaihdon kehittäminen on erittäin tärkeää rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemisessä. Kansainvälisen viranomaisyhteistyön osalta valiokunta korostaa etenkin Venäjän kanssa tehtävän tulliyhteistyön merkitystä.

Arvoisa puhemies! Muutama sana tässä esitetyn sääntelyn tunnusmerkistöstä ja erityisesti sanktiotasosta. Siis suhteellisuusperiaate edellyttää, että rikoksen rangaistusasteikko ylipäätään on asetettava vastaamaan teon moitittavuutta. Tässä nyt tulliselvitysrikoksina voidaan tehdä moitittavuudeltaan hyvin eriasteisia tekoja. Siksi tulliselvitysrikosten osalta ehdotetaan säädettäväksi perustekomuodon lisäksi törkeästä ja lievästä tekomuodosta ja näille vastaavat sanktiot, jotka vertailtaessa muihin lähellä oleviin rikoksiin asettuvat oikeaan suhteeseen tekojen moitittavuuteen nähden. Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vankeusuhka on ollut perusteltavissa sellaisissa tapauksissa, joissa sinänsä haitallinen ja paheksuttava menettely vaarantaa oikeudellisesti suojattavaa intressiä.

Lakivaliokunta on katsonut, ettei sakkorangaistus riittävästi osoita tulliselvitysrikoksen moitittavuutta esimerkiksi silloin, kun kyse on suunnitelmallisesta, ammattimaisesta tai toistuvasta menettelystä, kun teko on tehty järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnassa tai kun se koskee suuria tai arvokkaita tavaraeriä. Tullilaissa on tarkoitus jatkossakin säätää tullirikkomuksesta.

Sitten lopuksi pakkokeinoista. Tulliviranomaisen oikeudesta käyttää pakkokeinoja säädetään tullilaissa ja pakkokeinolaissa. Pakkokeinolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joiden perusteella törkeän, siis vain törkeän, tulliselvitysrikoksen esitutkintaa varten voitaisiin myöntää lupa telekuunteluun, televalvontaan ja tekniseen kuunteluun. Koska törkeillä tulliselvitysrikoksilla on usein läheinen yhteys muuhun suunnitelmalliseen yritystoiminnassa ja järjestäytyneen rikollisuuden toiminnassa ilmenevään talousrikollisuuteen, valtuus mainittujen pakkokeinojen käyttöön on talousrikostorjunnan ja talousrikostutkinnan kokonaisuuden kannalta tarpeen ja myös oikeassa suhteessa teon moitittavuuteen ja rangaistusasteikkoon.

Valiokunta korostaa, että pakkokeinojen käytössä tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Mainittujen tutkintakeinojen käyttö on läheisessä yhteydessä Tullin muiden kansallisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa tekemään rikostorjuntayhteistyöhön. Erityisesti viranomaisten välinen tietojen vaihto mahdollistaa pakkokeinojen ja muiden tutkintakeinojen asianmukaisen kohdistamisen. Tämä omalta osaltaan edistää suhteellisuusperiaatteen noudattamista mainittujen pakkokeinojen käytössä.

Päätösehdotuksensa mukaisesti lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisina, paitsi ensimmäinen lakiehdotus vähäisillä lakiteknisillä tarkistuksilla.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys ja nyt mietinnöksi saatu harmaan talouden ja talousrikollisuuden laki on hyvin tärkeä osa sitä kokonaisuutta, joka hyväksyttiin neljännessä talousrikostorjuntaohjelmassa lokakuussa 2006 edellisen hallituksen aikana ja jonka kaikkia osia olemme täällä kaksi vuotta lähes turhaan kaivanneet. Siihen toimenpidekokonaisuuteenhan liittyi tämän tullirikosselvityksen ohella käännetty arvonlisävero rakennusurakoiden ketjuuntumisessa, verotustietojen julkinen käyttö valtiovarainministeriön vastuulla niin kuin myöskin käännetty alvi, ja sitten työ- ja elinkeinoministeriöltä on turhaan saatu odottaa valtion tukia saavien yritysten verotietoja koskevia esityksiä. Ehkä pääministeri olisi voinut äsken juuri esimerkiksi vaalirahoitusepäilysten selventämiseksi korostaa, miten tärkeätä olisi nyt käydä läpi myöskin näiden valtion tukia saavien yritysten asiat, ettei niihin liity epäasiallisia kytköksiä. Epäilyskin niistä on nimittäin jo vakava.

Herra puhemies! Vuonna 2004 tehtiin tulopoliittinen kokonaisratkaisu, jossa tilaajavastuuta korostettiin ja harmaan talouden torjunnassa työmarkkinajärjestöt olivat keskeisiä, ja vuonna 2005 edellisessä hallituksessa linjasin silloin vuoden 2005 poliisin painopistealueeksi talousrikollisuuden torjunnan. Kun tässä puheenjohtaja Hautala viittasi sisäisen turvallisuuden ohjelmaan, niin valitettavasti ensimmäinen sisäisen turvallisuuden ohjelma vuodelta 2004 ja tämän hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelma poikkeavat valitettavan paljon juuri harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan osalta, koska sisäministeri Holmlund julkisesti tammikuussa STTK:n turvallisuusseminaarissa ilmoitti, että sisäinen turvallisuus on niin laaja asia, että oli pakko karsia harmaan talouden ja talousrikollisuuden maininnat pois. Aika mielenkiintoinen tekstinkäsittelylinjaus, kun siihen liitetään nyt valitettavasti se, että hallitus on minusta selvästi jarruttanut ja sisäministeriö ei ole riittävästi paneutunut harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan.

Se ilmenee muun muassa siinä, kun vuoden 2004 alusta perustettiin keskusrikospoliisiin laittoman ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö ja silloin nimenomaan vuonna 2006 poliisiylijohtaja Salmisen kanssa sovittiin, että kyse ei ole tilapäisestä projektista vaan pysyvästä ulkomaisen laittoman työvoiman valvontaan liittyvästä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta. Nyt ministeri Holmlund poliisiylijohtaja Paateron kanssa on lopettanut tämän yksikön ja liittänyt sen keskusrikospoliisin muuhun toimintaan. Se on aivan varmasti heikentämässä nimenomaan voimakkaasti kasvaneeseen ulkomaiseen työvoimaan liittyvää valvontaa ja nimenomaan rakennuspuolella muun muassa erittäin pahasti paisuneen talousrikollisuuden torjuntaa.

Tällä hetkellä rakennuspuolella 35 prosenttiin yrityksiä liittyy veroepäselvyyksiä ja liiketoimintakieltoon tuomittuja henkilöitä toimii sadoissa yrityksissä. Nyt on tärkeätä saada erityisesti tällä rakennuspuolella kyllä jonkinlainen rekisteröinti ja työvoiman valvonta myöskin kuntoon, koska tämä lama tulee antamaan muutoin ylivoimaisia mahdollisuuksia nimenomaan laittoman ulkomaisen työvoiman käyttöön. Tältä osin Rakennusliitto ja rakennusteollisuus toivon mukaan pystyvät yhdessä löytämään tähän nopeasti myöskin ratkaisuja. Rakennusliitto on jopa todennut, että on turha Pääkaupunkiseudulle elvytysrahaa suunnata rakentamiseen, se ei näy suomalaisessa työllisyydessä. Eli nämä ovat aika vakavia väitteitä, samoin kuin kolmen viime vuoden aikana rakennusyritysten harmaa talous on johtanut 400 miljoonan euron menetyksiin. Kolmen viimeisen vuoden aikana, pelkästään rakennusteollisuudessa! Ja 15 000 työpaikkaa on menetetty harmaan talouden ja talousrikollisuuden seurauksena rakennusalalla. Tähän asiaan on pakko kiinnittää huomiota samoin kuin siihen, että hallitukselle oli myöskin aika vaikea asia komissaari Franco Frattinin kanssa kehitelty laitonta työvoimaa pitäviin työnantajiin kohdistuvien rikosoikeudellisten sanktioiden eteenpäinvieminen Ranskan puheenjohtajuuskaudella.

Oikeudellista juridiikkaa voidaan veivata, mutta kysymys on siitä, että jos oikeasti aiotaan puuttua tähän vakavaan ilmiöön, joka vaarantaa rehellisten yritysten yritystoiminnan elinkelpoisuuden ja työntekijöiden aseman ja luo uhkan sisäiselle turvallisuudelle, niin jos ei tähän todella oikealla keinolla puututa, niin me olemme tässä kyllä taistelun hävinneet. Kysymys on siitä, että järjestäytynyt rikollisuus tunkeutuu nimenomaan laillisen liiketoiminnan ja sitä kautta myös hallinnon ja pahimmillaan politiikan rakenteisiin. Olemme todella silloin vaarallisella tiellä.

Haluan, herra puhemies, vielä kiinnittää huomion siihen, että neljännen talousrikostorjuntaohjelman muissakin kohdissa pitää edetä, ja erityisesti rakennusalaan liittyvät toimenpiteet ovat nyt kiireisiä. Sitten myöskin kiinnitän huomion siihen, että ulkomaisen laittoman työvoiman valvonnassa on se vakava piirre, että kun meillä on moninkertaistunut muutamaan vuoteen ulkomainen työvoima, samaan aikaan keskusrikospoliisin kyseinen toimintayksikkö on menty nykyisen sisäministerin toimesta lakkauttamaan. Työehtojen valvontaa on heikennetty työsuojelun tuottavuusohjelman leikkauksilla, vuoteen 2011 häviää noin sata työsuojelutarkastajan vakanssia. Onhan tämä uskomatonta! Halutaanko luoda halpatyömarkkinat Amerikan malliin?

Nämä ovat hyvin vakavia uhkia. Koko suomalaisten turvallisuuden kannalta niin arjessa kuin työelämässä ja koko yhteiskunnan, myöskään valtiontalouden kannalta ei voi olla samantekevää, minkälainen satojen miljoonien eurojen raha pyörii pimeillä markkinoilla. Se on poissa meidän hyvinvointimme rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen valtionosuudet, mitä sosialidemokraatit ovat esittäneet kunnille, saataisiin kolminkertaisesti panemalla harmaa talous ja talousrikollisuus kuntoon.

Herra puhemies! Kiinnitän myös huomion siihen, että hallituksen tuottavuusohjelma — ed. Hautala, en tiedä, oliko tämä teillä käsittelyssä esillä — tulee tekemään osin tyhjäksi meidän hyvät ponnistuksemme. Nimittäin Tulliliiton taholta on nyt viestitetty ja Tullin johdon taholta, että hallituksen tuottavuusohjelma ja pahimmillaan tämä uudelleenkohdentaminen uhkaa satoja vuosia olleita määräaikaisia Tullin työpaikkoja erityisesti Itä-Suomessa. Heitä tarvittaisiin myös tullirikosselvitysten haltuunottoon ja toimintaan. Samalla se tulee olemaan erittäin vakavaa myöskin tässä suhdanne- ja työllisyystilanteessa Tullin työllisyyden heikentämisessä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tullirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi ja asianomaisen valtiokunnan mietintö ovat hyvin tarpeellisia. Meillä tarvitaan selkeät lait, joiden mukaan voidaan toimia.

Mutta aivan kuten edellisissä puheenvuoroissa ansiokkaasti todettiin, tarvitaan myös henkilöitä, jotka ovat näissä toiminnoissa niin Tullin palveluksessa kuin työsuojelupiirienkin palveluksessa. Minusta ei ole oikein, että työtä suorittavia henkilöitä vähennetään. He tarvitsevat hyvät työvälineet, mutta jos vaikka lait ovat kunnossa ja ei ole työn suorittajia, niin silloin lait eivät voi toimia sillä tavalla kuin on eduskunnan tahtotila. Toivonkin, että tähän asiaan kiinnitetään asian yhteydessä jatkossa hyvin määrätietoisesti huomiota.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä ja lakivaliokunnan mietintö paikallaan. Mutta ed. Rajamäki toi harmaan talouden tässä vahvasti esille, ja se on kyllä kysymys, mihinkä yhteiskunnassa pitää pystyä puuttumaan. Tähän kysymykseen Valtiontalouden tarkastusvirastokin on puuttunut, ja nyt tarkastusvaliokunta on käynnistämässä parikin tutkimushanketta, joilla lähdetään tämän harmaan talouden kysymyksiä selvittelemään. Toivon mukaan löytyy keinoja, millä harmaa talous valtakunnassa saataisiin kuriin, koska sillä on todella suuri merkitys valtiontalouden kannaltakin.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa ensinnäkin siltä, että tämä lakiesitys on tarpeellinen eduskunnan mielestä, ja uskoakseni tämän voimme jopa yksimielisesti lähipäivinä hyväksyä.

Ed. Rajamäki puhui hyvin tärkeitä asioita sisäisen turvallisuuden ohjelman kokonaisuudesta. On varmasti ihan totta, että tässä on viivytelty tietyissä asioissa. Esimerkiksi tämän tulliselvitysrikosasian osalta tilanne oli sellainen, että valtiovarainministeriö oikeastaan ihan jopa valiokunnassa piti loppuun asti kiinni siitä, että tämä olisi tullut toteuttaa veropetossääntelyn kautta. Mutta me saimme niin vakuuttavia näkemyksiä muilta tahoilta siitä, että tämä ei todellakaan tyhjennä sitä rikostyyppiä, jota tässä nyt halutaan säädellä. Toivottavasti valtiovarainministeriössä ollaan myös kääntymässä tämän käännetyn arvonlisäveron kannalle, joka mielestäni on saanut kuitenkin keskustelun edetessä enemmän tukea.

Lakivaliokunta ei ole sinänsä nyt käsitellyt Tullin henkilöstöresursseja eikä tuottavuusohjelmaa, ja toivoisinkin, että valtiovarainvaliokunta Tullin toiminnasta vastaavana valiokuntana ottaa nämä asiat vakavasti esiin, koska onhan se tietysti järjenvastaista, että karsittaisiin henkilökuntaa, josta on ratkaisevasti kiinni se, että valtion verotulot saadaan yleensä talteen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäen puheenvuoro oli hyvin paikallaan senkin vuoksi, että tämä sama tuottavuuspolitiikkaongelma, mistä hallitus pitää stigman lailla kiinni ja on siihen fiksoitunut pakkomielteenomaisesti, niin se on muuallakin, muun muassa ympäristötoimen alalla. Kun ajatellaan ympäristölupia: Niitä pitäisi nopeuttaa, jotta yhteiskunta toimisi joustavammin ja jotta nämä haasteet, mitä esimerkiksi ilmastonmuutos tuo jatkuvasti, niin niihin voitaisiin nopeammin vastata taikka niin, että meillä olisi tutkimusta tällä alueella, että me tietäisimme, missä mennään. Kuitenkin tämä tuottavuusohjelma vähentää koko ajan työntekijöitä, tutkijoita ja muun muassa oikeuslaitoksessa niitä ihmisiä, joiden pitäisi näitä lupia katsoa ja katsoa myöskin näitten valitusten perään. Tässä on todellakin kyse ei vain hölmöläisten toiminnasta vaan hyvin sellaisesta itsensä nitistämisestä, jonkunlaisesta itsesilpomisesta, jos tällaisia vertauksia voidaan esittää. Ei leikata ainoastaan peitettä vaan ihan omaa kudosta jostakin kohdin. Tällä tavalla tämä on todella ongelma. Kyllä tähän tuottavuusohjelman itse lähtökohtaan pitäisi nyt hallituksen paneutua, onko se todellakin tämän ajan perusteltu linja ja voitaisiinko siitä ottaa etäisyyttä.