Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän päivän uutiset metsäteollisuuteen liittyen ovat myös tuoneet tummia uhkapilviä, kuinka käy tuotantolaitosten ja puunjalostuksessa olevien työpaikkojen osalta. Meidän tulisi valtion toimesta antaa tunnusmerkkejä siitä, että Suomessa kannattaa puunjalostusteollisuuden, niin kemiallisen kuin mekaanisenkin, harjoittaa tuotantoaan. Vaikka me elämme nyt tätä ankeaa taloudellista lama-aikaa, niin meillä pitää luoda niitä edellytyksiä, joilla voidaan katsoa eteenpäin siihen aikaan, kun vientimarkkinat alkavat toimia, samalla kun koetamme edistää, mikäli mahdollista, myös kotimaisen puunjalostuksen tuotteitten kysyntää.

Työllisyyden ja metsäteollisuuden toiminnan turvaamiseksi hallitus antoi viime vuonna ja eduskunta hyväksyi ratkaisun, jolla puun myyntiveroa puolitettiin määräajaksi ja edelleen pudotettiin neljänneksellä vähän tuonnempana. Käsiteltävänä olevalla lakialoitteella haluan tälle myönteiselle ratkaisulle, mikä meillä on tänä vuonna voimassa, antaa jatkoaikaa.

Se, että meillä nyt puukauppa on hiljaista, johtuu siitä, että vientimarkkinat eivät toimi. Vientituotteilla ei ole kysyntää. Jos meillä ei olisi hallituksen toimesta tehty sitä ratkaisua, jolla puumarkkinat saatiin käyntiin edes tällä tavalla kuin ne nyt toimivat, elikkä veronhuojennusta, niin minä luulen, että meillä olisi puolittuneilla puun ostohinnoilla, kantohinnoilla tällä hetkellä täydellinen seisahtuminen puumarkkinoilla. Tämä merkitsisi työttömyyttä, tämä merkitsisi ankeampia aikoja kuin nyt jo on metsäkoneyrittäjillä. Metsäkoneyrittäjät ovat vaikeuksissa, samoin kuljetusalan yrittäjillä on näitä ilmiöitä. Metsäkonevalmistaja Ponsse, tunnettu maailman kärkivalmistaja, on myös sekin joutunut kohtaamaan ongelmat, kun metsäkoneet eivät mene kaupaksi.

Meidän olisi pidettävä huolta siitä, että kotimaista puuta on saatavissa puuta jalostavalle teollisuudelle. Tällöin olisi tarpeen se, että puun myyntiveroa voitaisiin jatkaa sillä alennetulla tasolla, jonka hallitus näki hyväksi menneen vuoden aikana. Lakialoitteellani esitän puun myyntiveroprosentiksi 14:ää prosenttia, joka on sama kuin 50 prosentin alennus 28:sta. Lakialoitteessani katson 14 prosentin määrittelyn poistavan niitä ongelmia, joita metsänomistajat ja metsäkoneurakoitsijat havaitsivat sitten tuossa veronalennuksessa 50 prosentilla olevan. Näen, että jos me määrittelemme suoraan veroprosentiksi 14, näitä ongelmia ei ole. Pidän välttämättömänä, että se veroratkaisu, joka on tehty, saisi jatkoaikaa. Sitä tarvitaan erityisesti silloin, kun me toivon mukaan pääsemme nousemaan tästä taloudellisesta taantumasta, mahdollisesti lamasta. Silloin tarvitaan sitä, että kotimaista puuta on saatavana. Täytyy muistaa, että erityisesti tukkipuu, osaltaan myöskin muu puutavara on kasvanut pinta-alaveron aikana, jolloinka siitä on maksettu kertaalleen lakien mukainen täysi tulovero. Erityisesti jos metsä on ollut pinta-alaveron parissa vuoden 2005 loppuun saakka, niin tuo on sitäkin tuntuvampi kuin niillä, jotka valitsivat 1990-luvun puolivälin paikkeilla myyntiveron. Joka tapauksessa molemmissa tapahtuu kaksinkertaista veroa, ja tämä on osaltaan jarruttava tekijä puun myyntiin alentuneilla hinnoilla.

Arvoisa puhemies! Haluan, että lakialoitteeni saisi todella vakavan huomion asianomaisessa valiokunnassa ja että myös maan hallituksen taholla tiedostettaisiin se ankea tilanne, mikä meillä uhkaa puunjalostusteollisuutta ja sen työpaikkoja. Tässä on vielä otettava huomioon ympäristöpoliittinenkin näkökohta. Me olemme sitoutuneet kansainvälisin sopimuksin bioenergian käytön lisäämiseen. Jos meillä puunkäyttö suomalaisessa teollisuudessa vähenee, me yllätys, yllätys loittonemme voimakkaasti asettamistamme bioenergiatavoitteista. Me emme pysy edes nykyisessä tilanteessa, vaan meidän bioenergian käyttömme vähenee tuntuvasti huolimatta siitä, että metsätähteistä, raivauksista saatavan puuenergian käyttöä jonkun verran lisättäisiin. Sinne pitäisi lisätä todella voimakkaasti panostusta metsästä saatavaan bioenergiaan, jos metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee. Nimittäin musta lipeä ja muut sivutuotteet, joita metsäteollisuudelta saadaan, ovat erittäin merkittävä bioenergian lähde, ja tämä vähenee, jos puunkäyttö Suomessa vähenee.

Olemme todella vakavan kysymyksen edessä. "Suomi elää metsästä" on edelleen tosiasia, tulevaisuudessa entistä enemmän. Tässä yhteydessä luotan siihen, että puuta voidaan jalostaa myös niihin tuotteisiin, joita emme tällä hetkellä vielä tiedä. Siksi tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja mutta tarvitaan myös yrityksiä, jotka voivat toteuttaa ideoita. Jos meillä metsäteollisuus vähenee, niin silloin me olemme vaikeuksissa myös niitten uusien innovatiivisten hankkeitten toteuttamisen osalta, joihin meillä on mahdollisuus.

Lakialoitteellani haluan, että voisimme luoda edellytykset taantumasta tai lamasta nousemiseen, ja siksi ehdotan, että puun myyntitulosta tehdään 50 prosentin veroalennus, jos puukauppa on tehty ennen vuotta 2015 ja maksu tapahtuu ennen vuotta 2017. Aloitteella tähdätään nimenomaan taantuman ja laman voittamisen kauteen. Edelleen haluan kannustaa metsänomistajia myös omatoimisuuteen. Jos puuta myydään tai ostetaan käteis- tai hankintakaupalla, niin silloin näkisin vielä, että olisi aihetta päästä alhaisempaan veroprosenttiin.

Arvoisa puhemies! Toivon, että maan taloudellinen tilanne tiedostetaan ja halutaan myös tällä tapaa luoda edellytyksiä taloudelliseen nousuun, työpaikkojen turvaamiseen, vientimarkkinoitten säilyttämiseen ja ulkomaantulojen saamiseen.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen jatkaa tällä aloitteellaan jo muutenkin pitkää ja ansiokasta metsäverotusta koskevien lakialoitteittensa sarjaa. Tämä aloite on sikäli hyvin asiallinen, että voi tulla hyvinkin tarpeelliseksi jatkaa tätä puun myyntitulon veronhuojennuksen kestoa. Kun hallitus tosiasiassa teki päätöksen jo viime vuoden syyskuussa tämän nykyisen lain kestosta, niin ei ollut vielä kuvaa siitä, minkälainen ja kuinka syvä tämä kansainvälinen talouskriisi tulee olemaan, eikä siitä tietenkään vieläkään ole kuvaa. Voi hyvinkin siis tulla ajankohtaiseksi jatkaa tätä puun myyntitulon verohuojennusta.

Sen sijaan en yhdy ed. Oinosen näkemykseen siitä, että pitäisi siirtyä suoraan 14 prosentin verokantaan. Tämä nykyinen malli, joka hiottiin aika hyväksi joulukuussa täällä eduskunnassa, on rakenteiltaan ihan hyvä. Se pitää metsätalouden pääomatulon pääomatulojen verotuksen kokonaisuudessa. Verotustapahan muistuttaa osinkotulon verotusta, ja se on sitä paitsi hieman lievempi kuin olisi tämä suora 14 prosentin verokanta, joten pidän tätä rakennetta, joka eduskunnassa viimeisteltiin, hyvänä, ja siltä pohjalta kyllä lakia voidaan jatkaa, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen jatkaa todellakin sitä veronkevennyslinjasarjaa, jota hän on esittänyt täällä, tuonut julki jo koko täällä eduskunnassa oloaikansa. Minä aivan ihmettelen, että meillä on vielä jotakin veroja, jotka voidaan poistaa. Jos ne olisivat kaikki toteutuneet, joita ed. Lauri Oinonen on ehdottanut, niin kyllä ne olisivat melkein pois menneet, mutta kun nyt ilmeisesti niistä ihan kaikki eivät ole toteutuneet, niin siellä on vielä jotakin poistettavissa olevaa.

Arvoisa puhemies! Siis jos nyt voitaisiin kuvitella, että tästä lakialoitteesta tulisi todella laki, joka vahvistettaisiin, niin kyllä se nyt sitten niin lopullisesti sotkisi tämän koko paletin, että sitä ei voisi enää tehokkaammin sotkea, kun maa- ja metsätalousvaliokunta on jo nyt läkähdyksissään tämän aikaisemman päätöksen käytännön soveltamisessa. Se on tuonut kaiken maailman de minimikset ja kaikki hemmetit — anteeksi tämä voimasanojen käyttö, mutta hemmetti sopii tähän kyllä hyvin — jotka ovat ihan mahdoton viidakko jo nyt, ja nyt sitten vielä sotkettaisiin uudelleen tällä tavalla.

Toisekseen, arvoisa puhemies, taikka kolmanneksi, kun te, ed. Lauri Oinonen, niin usein täällä kerrotte Haapamäen radoista ja rautatieasemista ja kaikista muista sellaisista, niin käykääpäs nyt siellä katsomassa, onko sitä puuta siellä radanvarressa vai eikö sitä puuta ole. Sitä on, kuulkaa, niin pilvin pimein kaikki teitten varret ja rautatieasemien lanssipaikat ja kaikki täynnä. Te puhuitte kukkua äsken, ja te ette muista edes sitä, minkälainen lainsäädäntö meillä on! Meillä nyt ollaan tilanteessa, jossa ötökkälaki iskee välittömästi päälle, ja te siis niin kuin ennakoitte tilannetta, josta te ette tiedä yhtään mitään, ei kukaan tällä maapallolla tiedä yhtään mitään.

Joskus ovat ihan hauskoja nämä teidän lakialoitteenne, mutta tällä kertaa minä hartaasti toivon, että ketään tämän lakialoitteen kannattajaa ei maailmankaikkeudesta löydy.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti täytyy olla samaa mieltä kuin ed. Erkki Pulliainen. Ed. Lauri Oinonen on aktiivinen, ja hänellä on tänään useampia lakialoitteita, ja tuo seuraava on paljon parempi kuin tämä.

Mutta tämä tänään esitetty perustelu viittaa siihen, että maatalouden harjoittajia, metsän myyjiä, erityisesti vaivaavat veron maksamisen ongelmat ja heidän on erityisen vaikeata maksaa veroja. Kuitenkin me tarvitsemme veropohjaa yleisten, yhteisten menojen kattamiseen, muun muassa niiden ratojen rakentamiseen, joista usein olemme samaa mieltä ed. Lauri Oinosen kanssa. Todella puuta on ympäri Suomen ylen määrin. Teollisuus ei pode minkäänlaista puupulaa, päinvastoin, sillä on ähky siitä. Sitä tuotiin ennakoidusti Venäjältä erittäin paljon, kun pelättiin tätä puutullia, ja sitä on radanvarret täynnä, mutta sitä ovat myöskin tehtaiden pihat täynnä.

Mitä tulee sitten näihin pääomatuloihin, ne pitää saada progressiivisiksi ja myöskin pääomatulon saajien pitäisi maksaa kuntaveroa. He ovat nyt vapaamatkustajia kunnissa, ja se on ongelma. Tasa-arvon kannalta se on myös ongelma. En näe mitään syytä perustaa Suomeen jälleen verovapaata rälssiä, joka olisi tällainen maatalous-, metsätalousrälssi, ja he sitten lähinnä haaveilisivat, pitäisikö sitä siirtyä tästä bensa-Mersusta diesel-Mersuun, kun se on ympäristöllisestikin perusteltua. Joka tapauksessa rahaa siellä on maksaa veroja ihan niin kuin muillakin ihmisillä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itse en ihan niin julma olisi kuin ed. Pulliainen, että ei nyt yhtään maan päällä voisi olla toista mieltä olevaa. Minusta ed. Lauri Oinonen voi olla ihan rauhassa sitä mieltä kuin haluaa olla, ja jos joitakin täältä löytyy sitä tukemaan, niin okei. Itse en suoraan tässä vaiheessa ole kyllä tukemassa tällaista aloitetta. Enstäinkin ... Pitää katsoa kaukaisuuteen, ja tässä katsotaan vuosia eteenpäin. Kun pääministeri totesi, jotta tässä on tarkoitus nämä rikkaatkin laittaa myöhemmin verolle, kun alkaa nousukausi, niin en tiedä, ed. Oinonen varmaan olettaa, että ei ole nousukausi vuonna 2015:kaan vielä menossa. Toivon mukaan olisi, koska silloin odottaisi, jotta kun tapahtuu nousu, silloin viimeistään kyllä kaikki piirit ovat maksamassa yhteistä veropohjaa, että eivät pelkästään köyhille nämä verot satu.

Kun puupulasta on täällä puhuttu, niin se on kyllä ihan täyttä puppua. Nimittäin Venäjän puolelta, Pohjois-Karjalassa ainakin, on tullut niin paljon puuta, että ne eivät sovi mihinkään. Siellä kaikki ratapihat ovat täynnä, lähimetsät ovat Kiteellä täynnä, metsäteiden varret. Jos joku sanoo, että nyt on puusta pula, niin ihmettelen, mihin ne puut ennättää sopia, koska Uimaharjun tehdas on nyt tarkoitus laittaa seisomaan aika pitkäksi aikaa. Saha on kuulemma nyt pakko laittaa vähäksi aikaa käyntiin. Kun se on nyt tehnyt vaan joka kolmannen viikon sahausta, niin nyt kuulemma on pakko laittaa kahteen vuoroon, kun alkaa ötökät iskeä niihin puihin. Niin kuin ed. Pulliainen totesi, niin varmasti ötökkälaki tässä tulee jo eteen. En tiedä, mihin ne laittavat sahatavaran, mutta kyse on siitä, jotta yhtään kapulaa ei tänä päivänä osteta. Ainakin meidän maakunnassa ja itäisessä Suomessa on täysi ostokielto. Nythän on olemassa verohuojennus. Se ei ole vaikuttanut yhtään mihinkään, yhtään eivät ainakaan firmat ole ostaneet sen takia. Itsekin olisin ollut valmis myymään, mutta Stora Ensolta sattui loppumaan näköjään rahat ja eivät halunneet ostaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikein hyvä, että aloitteeni synnyttää kantaaottavaa keskustelua. Siitä minä pidän. On oikein hyvä, että edustajat ovat seuranneet, kuinka paljon puuta on todella tällä hetkellä asemilla. Kyllä oli tiistaiaamunakin Haapamäen asemalla niin paljon puuta kuormattavana junaan, että en ole koskaan ennen nähnyt, ja saman voi nähdä muuallakin. Mutta tälle on omat syynsä.

Vientimarkkinat lopputuotteille eivät tällä hetkellä kunnolla toimi, tämän me kaikki tiedämme. Sahatavara ei mene niissä maissa, mihinkä vientiä on Suomesta tehty, kaupaksi, tai se menee, mutta vienti kangertelee. Kyllä sitä kaiken aikaa viedään, mutta laivoja liikkuu vähemmän kuin aikaisemmin, ja tästä johtuu, että puuta on. Ja miksi sitä puuta on?

Teollisuus hankki puuta Venäjältä, kun oli pelko, että Venäjän puun myyntitullit tulevat. Nythän siihen on määräaikainen jatko tullut, että ne eivät vielä tulleet, mutta ne voivat tulla myöhemmin. Tähän teollisuus oli varautunut erittäin voimakkaasti. Samoin teollisuus oli varautunut erittäin voimakkaasti ostamaan myös suomalaista puuta, ja nyt on hakattu näitä puita, jotka oli ostettu vuosi, pari vuotta sitten, vuonna 2007 esimerkiksi oli ostettu puutavaraa, ja niitä nyt hakataan ja nyt niitä on tuotu sitten, kun talvella sen verran maa jäätyi, että pystyttiin metsäkoneilla liikkumaan metsiä vaurioittamatta, teiden varsille, rautatieasemille, ja tämä siellä kieltämättä nähdään. Tällä hetkellä on puuta.

Se, että tällä hetkellä kuitenkin tehdään myös jonkin verran metsäkauppoja, noin puolet vähemmän kuin normaalisti, mutta niitä tehdään, johtuu siitä, että meillä on voimassa tämä hallituksen esittämä ja eduskunnan päättämä verohuojennus, jolle minä esitän nyt jatkoa. Se, että se on nyt voimassa, mahdollistaa sen, että vielä metsäkoneet tekevät myös nyt tehtyjen kauppojen hakkuutöitä ja vielä on kuorma-autoilla siellä kuljetettavaa. Mutta ellei olisi tätä verohuojennusta nyt voimassa, niin nyt ei tehtäisi puukauppoja varmasti lainkaan. Eivät puukaupat aivan stopissa ole valtakunnassa, mutta puolittuneet ne ovat siitä, mitä ne olivat aikaisemmin. Tämä on heijastunut juuri työttömyytenä metsäalalla ja työttömyyden uhkana. Onneksi bioenergiapuoli toimii paremmin. Siellä kuitenkin on koneille töitä ollut, mutta niin kuin totesin, metsäkoneitten valmistajat ovat todenneet, hyvin menestyvät valmistajat, maailman parhaita metsäkoneita tekevät, vaikeuden, ja tämä on heijastunut koko metsäklusterille vaikeutena.

Se, että puuta kuljetetaan rautateillä, on tavattoman hyvä asia. Olen rautatien edustajille todennut, että meidän ei ollenkaan pidä katsoa tämän hetken taantumaan vaan pitää katsoa tästä eteenpäin. Silloin tarvitaan entistä enemmän puunkuljetusvaunuja, entistä enemmän vetureita, koska kuljetusmatkat pitenevät, kun joudutaan kuljettamaan pitempiä matkoja. Kun lähellä olevat tehtaat — tiedämme hyvin ne paikkakunnat, jotka ovat kokeneet menetyksiä — sulkevat, niin silloin puuta on kuljetettava pitempiä matkoja. Aivan kuten edustajakollegat tietävät, silloin tarvitaan junakuljetuksia. Kuorma-autokuljetuksilla ei ole niin mielekästä kuljettaa satoja kilometrejä, vaan junilla on sitten kuljetettava niille paikkakunnille, missä tehtaat jatkavat. Eli kuljetusmatkat pitenevät. Olen varma siitä, että rautatieasemilla tullaan näkemään, siellä, missä kuormausta suoritetaan, entistä enemmän entistä suurempia puumääriä jatkossa, ja tämä on hyvä.

Mutta, arvoisat kollegat, aloitteellani katsonkin todella tulevalle vuosikymmenelle. Jos nyt ratapihat ovat täynnä puita, teiden varret täynnä, ovatko ensi syksynä, kun maa jäätyy, onko silloin näin paljon puuta? Toivottavasti puuta on silloinkin liikkeellä. Siihen minä tähtään. No, nyt on tämä laki voimassa, että nyt voi syntyä syksyllä metsäkauppoja, ja jos korjuu sallii — se on märkänä syksynä vaan vaikeaa, hyvin rajoitetusti voidaan silloin korjata — niin toivon mukaan silloinkin saadaan puuta. Mutta minä katsonkin tässä tuonne tulevan vuosikymmenen puoliväliin saakka, ja silloin me tarvitsemme sitä, että puuta on. Silloin kun talouden pyörät pyörivät, silloin yhteiskunta saa verotuloja.

Henkilökohtaisesti metsäverojärjestelmästä olen sitä mieltä, että olisi pitänyt jatkaa vuosikymmeniä kehiteltyä ja monille tutuksi tullutta pinta-alaverojärjestelmää. Se oli metsänhoitoon kannustava, siihen oli luotu myös oikeudenmukaiset ja hyvät vähennysjärjestelmät, se antoi kunnille myös verotulot. Mutta valitettavasti tuosta järjestelmästä on luovuttu, ja lienee selkeää realismia huolimatta aiemmista aloitteistani, että siihen ei ole enää paluuta. Silloin meidän on elettävä tämän järjestelmän kehittämisen pohjalta, joka meillä tällä hetkellä on. Siksi haluan, että tässä tehdään niitä ratkaisuja, joilla turvaamme myös tulevina vuosina sen, että rautatieasemilla on puutavaraa, että sahoilla on puutavaraa ja että laivat vievät suomalaisia puunjalostustuotteita, niin mekaanisen kuin kemiallisenkin puunjalostusteollisuuden tuotteita eteenpäin.

Niitä seurausvaikutuksia, joita metsänomistajista eräät kokivat ongelmina viime kesän ratkaisussa, minä pidän pieninä asioina. Ne olivat pieniä asioita. Perusasia, jonka hallitus ratkaisi, oli aivan oikea.

Henkilökohtaisesti edelleen katson, että 50 prosentin alennus voi olla toimiva ratkaisu, mutta siinä ovat nyt ne ongelmat, jotka on havaittu täällä, jotka metsänomistajat havaitsivat viime kesänä. Ne olivat pieniä, perusasia oli oikea ratkaisu. Mutta jos samaan tulokseen halutaan mennä puolittamalla 14 prosenttiin verokanta, niin silloin nuo ongelmat poistuisivat ja lopputulema suuruusluokassa on aivan sama: joko mennä 28:sta 14 prosenttiin tai puolittaa se 50 prosentilla. Suuruusluokka on sama. Muista verolainsäädännöistä tulee sitten näitä omia mutkia.

Tuo kysymys, mihinkä ed. Pulliainen viittasi, nämä erilaiset Kemera-lakien veronhuojennukset ja siellä olevat de minimis -pykälät, on sitten oma viidakkonsa, joka pitäisi selkeyttää, niin että metsäammattilaiset tietäisivät, mitenkä lait toimivat, jotta myös puun myyjät ja metsänomistajat ja puun ostajat voisivat tietää. Toivonkin, että bioenergiapuulle saataisiin vaikka tilapäisesti, jotta meidän bioenergian käyttömme todella lisääntyisi, arvonlisäverovapaus niin halolle, hakkeelle, pelletille kuin briketille, jotta meidän metsämme tulisivat kuntoon, hyvään, kasvavaan kuntoon ja samalla voisimme lähentyä loitontumisen asemesta niitä bioenergiatavoitteita, joihin olemme sitoutuneet, ja parantaa kotimaista energiaomavaraisuuttamme.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt minä en ymmärrä ed. Lauri Oinosta enää ollenkaan, tietysti on vähän vaikeuksia ollut aikaisemmin muutenkin. Te ilmoititte, että te ensin kannatitte tätä pinta-alapohjaista verotusta, sitten siirryttiin nykyiseen järjestelmään ja te kaduitte sitä, ja samalla te esitätte samaan hengenvetoon, että se metsäverotus tällaisena järjestelmänä poistetaan. — Niin että se siitä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On tietysti aika nurinkurista, että keskustelua käydään päivänä, jolloinka Stora Enso on ilmoittanut 250 miljoonan euron supistuksista, jotka kohdistuvat 2 000 ihmiseen, ja nimenomaan toiminnan alasajosta jälleen Suomessa. Nämä toimenpiteet eivät todella johdu puupulasta. Ne eivät todellakaan johdu puupulasta.

Sitten toimitusjohtaja Karvinen on vielä keksinyt sellaisen jipon, että hän haastaa kaikki massaliikkeeseen mukaan puolustamaan Suomen metsäteollisuutta, joka tähän saakka ja tälläkin hetkellä on lähinnä palvelemassa osakkeenomistajien etua eikä mitään Suomen etua.

Sitten samalla — täällä nyt ei tietenkään tänäänkään asia tullut esille — Suomen valtion omistajaohjaus Stora Enson suhteen on ollut ja on yhtä kuin nolla. Eli tämä ongelma on tässä. Se on tietysti suuri ongelma Suomen bkt:n kannalta, kun se on nojannut siihen puujalkaan, ja se puujalka nyt kyllä on poikki pahan kerran.

Suomen metsäteollisuus on ajastaan jäljessä myöskin sillä tavalla, että se ei nähtävästi ehdi biodieselvaiheeseen mukaan toisen, kolmannen sukupolven tilanteeseen, vaan siellä tulevat ehkä juuri meripohjaiset biopolttoaineet, levä ja nämä, nopeammin. Eli tämä innovatiivisuuden heikkous metsäteollisuuden puolella on myös silmiinpistävää.

Sitten tämä bioenergia, joka on toinen asia laajemmin sähköntuotannossa, lämmöntuotannossa, tarvitsisi syöttötariffin, jolloinka nimenomaan keskustapuolueen, joka ainakin on ollut merkittävä pääministeripuolue, pitäisi kamppailla enemmän tämän asian puolesta.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen sai aikaan vilkkaan keskustelun, ja kyllä tämä aihe kiinnostaa. Metsätalous on kyllä tilanteessa, jossa on aika vaikea ennustaa lähivuosien kehitystä ja tulevaisuutta.

Tilanne on muuttunut aika nopeasti. Vielä vuosi sitten meillä oli tosi suuri huoli puun saatavuudesta, ja nyt, niin kuin ed. Pulliainenkin totesi, puuta on tienvarsilla ja ongelmana on paitsi se, että sitä ehdittiin Venäjältä tuoda, myös se, että nyt ei ole menekkiä puulle. Mutta ilman muuta meidän lähivuosina pitää löytää keinoja, millä meidän metsäteollisuus saadaan taas vauhtiin, ja kyllähän puun hinta on pudonnut sille tasolle, että varmaan joudutaan ehkä miettimään, millä konstilla saadaan innostettua metsänomistajia myymään. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että määräaikaisuus näissä veronalennuksissa on varmaan paikallaan, jos halutaan käyttää sitä kannustimena, että meillä tehdään pitkäaikaista säätelyä siinä, että verotaso on alhaalla, ja se ei kyllä varmaan vauhdita sitä tarjontaa lyhyellä aikavälillä. Ehkä tässä nyt sitten, kun tilanne selkiää, voi olla oikeampi aika tarkastella tätä kysymystä, ja uskon, että hallitus sen pystyy tahollaan tekemään.

Mutta kun ed. Tiusanen antoi ymmärtää, että tämä nyt palvelisi maa- ja metsätalousyrittäjiä erityisesti ja tämmöinen verovapaa rälssi siinä pääsisi vahvistumaan, niin kyllä minä nyt totean, niin kuin ed. Oinonen aloitteessaan, että meillä on valtakunnassa 900 000 metsänomistajaa, vai paljonko siellä oli mainittu, valtava määrä kumminkin. Elikkä metsäomistus on pirstaloitunut ja yhä pienempi osa näistä on maatalousyrittäjiä. Siinä mielessä kyllä tämä koskettaa erittäin laajaa joukkoa kansalaisia.

Ed. Oinonen on kyllä aktiivisesti koittanut löytää keinoja, millä metsätaloutta voidaan edistää, ja tämäkin aiheutti kyllä nyt vilkkaan keskustelun. Mutta minä uskon, että nämä asiat on kyllä parempi säilyttää hallituksen aloitteellisuuden varassa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoite, jonka kansanedustaja Lauri Oinonen on tehnyt, on erittäin puhutteleva ja hyvä. Tuloverolain 43 §:n muuttaminen ideana, että veroprosentti määrättäisiin 14:ksi metsäverotuksessa, on erittäin hyvä lähtökohta.

On nimittäin niin, että metsäverotuspuolella vuodesta 1993 lähtien on eletty eräänlaista poikkeusaikaa. Silloin pinta-alaverotus loppui ja siirtymäkausi alkoi. Noin kaksi kolmasosaa metsänomistajista valitsi myyntiveron, ja yksi kolmasosa jäi pinta-alaveroon. Eli vuonna 2006 olivat sitten kaikki myyntiverossa. Sitten alkoi tämmöinen kova puun myyntibuumi. Vuosi 2007 oli niin sanottu hullu vuosi puukaupassa. Sen jälkeen tuli tilanne, että meillä piti alentaa metsäveroprosenttia tilapäisesti, kun puukauppa ei käynyt. Onnettomasti kävi nyt niin, että tuli tämä valtava maailmantalouden lama, joka valitettavasti on pudottanut tehtaita pois tuotannosta, ja tämä taitaa valitettavasti johtaa yhä enemmän tiettyjen tehtaiden lakkauttamiseen.

Mutta ed. Lauri Oinosen lakialoitteessa on se hyvä puoli, että siinä ihan aidosti tarkastellaan tätä ongelmakenttää, mistä tämä kaikki johtuu. Metsätalouden tuotot tulevat pitkällä aikavälillä ja hyvin hitaasti. On tavallaan väärin, että niitä verotetaan saman pääomaverokannan mukaan kuin muita pääomatuloja, esimerkiksi vuokratuloja, joissa tuotto on joka kuukausi tapahtuvaa. Tässä voi mennä 50 vuotta, ennen kuin metsä tuottaa, ja 50 vuotta on pahimmillaan vain kuluja. Tämän takia tämä tarkastelukulma veronalennuksesta on erittäin hyvä.

Toivon, että tässä kävisi nyt niin, että valtiovarainministeriö läksisi ennakkoluulottomasti katsomaan tulevaisuuteen ja perustaisi vaikka tässä asiassa työryhmän, että päästäisiin eteenpäin, koska metsäverotusasiassa on vihdoin päästävä pitkäjänteiseen veropolitiikkaan, jossa metsänomistaja voi ennustettavasti luottaa siihen, että metsän tuotolla on pysyvä verokanta eikä ole tämmöistä poukkoilua, jota valitettavasti viime vuosina on ollut.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen toi aivan oikeita asioita esille, niitä, joita aloitteellani olen halunnut esille tuoda. Juuri näin: metsätalous on ylisukupolvista toimintaa. Sitä on aivan väärin verrata johonkin pörssiosakkeitten tai muun vastaavan arvopaperikaupan tuottoon. Kysymys on pitkäaikaisesta metsiin panostamisesta ja metsien hoidosta. Tämä on lähtökohta, jonka vuoksi verolainsäädännön tulisi olla myös pitkäjänteistä.

Sen vuoksi tämä hyvä, viime kesänä esitetty ja eduskunnan hyväksymä metsäverolaki, joka on valitettavasti määräaikainen, tulisi saada edes jonkun verran pitempiaikaiseksi, niin kuin aloitteessani olen esittänyt. Haluan, että hallitus ja asianomainen valiokunta voisivat aidosti sitten pohtia, onko se 50 prosentin veronalennus vai 28 prosentin muuttaminen 14:ksi. Tämä on eräänlaista stilistiikkaa, kumpi olisi sitten käytännössä toimivampi muun verolainsäädännön yhteensovittamisen kannalta. Minä toivon, että hallitus tätä pohtisi. Mutta jos hyvää hallituksen esitystä, joka tuli laiksi, haluttaisiin edelleen hyödyntää siinä vaiheessa, kun meidän on taloudellisesta taantumasta tai lamasta noustava, on se hyvin yksinkertainen asia: muutetaan vain vuosilukuja, silloin asia toimii.

Elikkä tämä on perusasia. Tämän vuoksi haluan, että metsänomistajat saisivat signaalin, että metsiä kannattaa hoitaa, myös kaupunkilaismetsänomistajat kaikkien muiden ohella. Metsiähän on kaikkien kansalaispiirien omistamana. Ei metsä ole pelkästään maaseudun ihmisten omistamaa, vaan sitä omistavat kaikki kansalaispiirit, ja jokaisella tulee olla siihen oikeus. Minä näen, että se pienikin metsälö kaupunkilaiselle on kuin silmäterä ja monet huolehtivat niistä erittäin hyvin ja vaalivat suurella taidolla. Jos metsätaloudella on rohkaisevaa kannustavuutta, niin silloin varmasti tätä tehdään entistä enemmän.

Aloitteessani olen tuonut esille myös metsänomistajien omatoimisuuden. Nyt yhä enemmän jää myös hyväkuntoisia ihmisiä eläkkeelle. Silloin monilla heistä on myös sitä kotimetsää. Sieltä monet hankkivat tiettyjä puutavaraeriä käteiskaupalla tai hankintakaupalla myyntiin. Tähän tulisi olla myös tervettä kannustusta, jotta metsät tulisivat hoidettua ja jotta puuta olisi silloin myös kaupan, kun tienvarsilla ja ratapihoilla ei enää ole niitä puumääriä, jotka tällä hetkellä siellä näemme.

Uskon, että kyllä Euroopassa käydään rakentamaan, rakentamaan nimenomaan puusta. Puu kestää maanjäristyksiä. Sille on vientimarkkinoita nimenomaan puunjalostustuotteina, taloina maanjäristysalueille, entistä enemmän. Luotan siihen, että puusta voidaan tehdä ennalta-arvaamattomiakin tuotteita. Silloin pitää edistää sitä, että puukauppa käy. Nimenomaan kysymys on työstä ja toimeentulosta puunjalostusteollisuudessa olevien ihmisten kohdalla.

Tiedän nämä ongelmat, kun meillä Keuruulla lopetti lastulevytehdas. Meillä lopetti maailman parhaita vanereita ja viiluja tekevä tehdas, joka teki soitinvanereita, lentokonevanereita, huippuhuonekalujen pintaviiluja. Nyt tuotteitten valmistajat joutuvat kysymään, mistä tehdään rummut, mistä hankitaan huonekaluihin pintaviiluja, ja valmistajat ovat joutuneet luopumaan vientituotteista, joilla markkinoita olisi tänäkin aikana. Elikkä meidän on pidettävä huolta teollisuuden tuotantoedellytyksistä ja siitä, että teollisuus uskaltaa myös investoida niihin kohteisiin, missä vienti vielä toimii.

Haluan tällä lainsäädännöllä, lakialoitteellani, viestittää myös puuta jalostaville yrityksille, että vielä kannattaa panostaa puunjalostukseen ja sen innovaatioihin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Olen yhä edelleen sitä mieltä, että tällaisella verojutulla ei tässä ole merkitystä, kun katsotaan, mitä on tapahtunut tässä ja tapahtumassa edelleen suuryhtiöiden osalta.

Työelämävaliokuntana käytiin Summan tehtaalla. Siellä oli ilmeisesti tehty isot investoinnit, just saatu ajettua ylös 90 miljoonan euron investointi, ja sanoivat, että just laatu alkaa olla nyt kohdillaan, ja sitten siellä vaan päällikkö ilmoitti, jotta pannaanpas tehdas kiinni. Siinäkään ei varmasti ollut kyse siitä, että ei olisi saanut raaka-ainetta sinne, ja oli kannattava tehdas. Kemijärvi — samanlainen keissi. Monessa muussakin käytiin, Kajaanissakin oli ollut kannattava tehdas. Työntekijät olivat joustaneet kaikesta, palkoistaan, kaikesta, ja sekin oli kannattava tehdas. Mutta perusteluissa on sanottu, että ajetaan kapasiteettia alas, on liikaa paperi- ja sellukapasiteettia. Samanaikaisesti nämä firmat rakentavat tuonne Brasiliaan, Venäjälle ja suunnitelmia on moniin semmoisiin maihin, missä on halpa työvoima tai sitten on edullinen puu, niin kuin Brasiliassa se kasvaa alle kymmenessä vuodessa korjuukypsäksi, ne ovat puupeltoja ja pieniltä alueilta saadaan korjattua hetkessä. Tämä kuvastaa, mihin me olemme menossa. En usko, että näillä porkkanoilla saadaan muutosta aikaan: tämä vähäinen vero, mikä tässä on, ei tule estämään sitä hommelia.

Nyt tarvittaisiin semmoista yrittäjyyttä ja sitä, jotta satsattaisiin toisentyyppiseen, vaikka mekaaniseen puuhun, kun meillä on tosi hyvää puuta. Vero ei siinä ole esteenä, kun lähdetään vaan tekemään niitä tuotteita. Mutta meiltä puuttuvat ne investoijat, kun suuryritykset, joilla on pääomaa, investoivat sinne, missä he saavat ahneudelleen parhaiten tyydytyksen ja missä saa parhaan tuloksen. Sen takia tämä on iso keissi. (Puhemies: 2 minuuttia!)

Mutta olen sitä mieltä, jotta tämä on aloitteena hyvä sen takia, että tästä käydään keskustelua täällä eduskunnassa.