Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitteeni tekee ajankohtaiseksi mielestäni se, että erityisesti TeliaSonera mutta mahdollisesti muutkin puhelinyhtiöt ovat lopettaneet lankaverkkoasiakkaittensa palveluita erityisesti maaseudulla ja mahdollisesti muuallakin ja aktiivisesti pyrkivät lankapuhelinverkosta elikkä langallisesta viestintäverkosta eroon. Näkisin kuitenkin, että langallinen viestintäverkko on investointi, joka on tehty. Monet internetyhteydet toimivat parhaiten sen kautta, ja monet haluavat säilyttää langallisen viestintämahdollisuuden niin puhelinliikenteessä kuin muussakin liikenteessä.

Erittäin monet kansalaiset ovat ottaneet minuun yhteyttä tässä asiassa, ja tämän vuoksi olen halunnut asiaa tuoda esille kirjallisten kysymysten merkeissä. Meillä viestintämarkkinalaissa on semmoinen ilmeinen kömmähdys, että se mahdollistaa viestintäyrittäjän tai -yrityksen antaa palvelut joko langallisella tai langattomalla verkolla. Ilmeisesti lainsäädännön henki on alun perin kuitenkin ollut se, että me säilytämme Suomessa asiakkaille myös langallisen palveluverkon.

Nyt sitten, kun TeliaSonera on tehnyt takavuosina näitä ulkomaisia umts-seikkailuja, joihin meni todella paljon Suomen rahaa, niin kuin on mennyt eräiltä paperiyhtiöiltä ja ilmeisesti muissakin kömmähdyksissä ulkomaille, kun suomalaiset ovat lähteneet taloudellisia seikkailujaan tekemään, menetetty suomalaista varallisuutta, niin nyt kustannuspaineitten vuoksi ollaan sitten heikentämässä asiakkaitten palvelua siten, että langallinen verkko on menetetty joistakin kohdista. Omasta syntymäkodistani Multialla langallinen verkko katkesi tämän talven aikana. Langat ovat vielä olemassa, mutta langallinen palvelu on loppunut.

Näen, että lankapuhelin on kiinteistössä tietty varuste, joka on aikanaan sinne hankittu. Siihen on tehty tietyt investoinnit. Usein nykyiset lankapuhelinverkostot eivät ole niin huonokuntoisia kuin on sanottu vaan päinvastoin: viime vuosina näitä on uusittu, on maakaapeloitu, on edelleen laitettu niihin tietoliikenneyhteyksien vaatimia lisäyksiä. Kunnat ovat panostaneet, niihin on saatu erilaisia projektirahoja aina EU-rahoja myöten. Nyt sitten muun muassa Kuhmoisten kunnassa, Jämsän seudulla, Multialla, Petäjävedellä näitä palveluita ollaan lopettamassa. Tehdyt investoinnit menevät tällä tavalla hukkaan.

Jotta näin ei tapahtuisi, olen tehnyt lakialoitteen, jolla tahdon synnytettävän keskustelua siitä, voitaisiinko sähköisessä viestintäliikenteessä menetellä samoin kuin sähkön asiakkailla on mahdollisuus. Suomessa sähkön kuluttaja voi tilata sähkön miltä tahansa alan yritykseltä, maksaa sen sinne, ja sitten on tekninen toteutus, kuinka tämä hoituu. Minä toivon, että viestintäliikenteessä päästäisiin samankaltaiseen keskusteluun, hyödynnettäisiin olemassa olevaa verkostoa siten, että jos yksi viestintäyrittäjä luopuu, niin sitten olisi mahdollisuus käyttää samaa olemassa olevaa viestiliikennerakennetta myös muilla yrityksillä tai perustettavilla yrityksillä kilpailutuksen kautta. Mielestäni on hukkakäyttöä luopua lankapuhelinverkosta sillä tavalla kuin tällä hetkellä uhka on.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni sivuaa ed. Lauri Oinosen aloitetta.

TeliaSonera ilmoitti viime kauden alkupuolella, että yhtiö muuttaa harvaan asuttujen alueiden tietoliikennepalveluita. Yhtiö ilmoitti haluavansa siirtyä vuoden sisällä langallisista langattomiin ja vuoden 2009 loppuun mennessä langattomiin laajakaistapalveluihin. Ilmoitus kuulostaa tosi hienolta. Sonera arvioi, että tämä muutos koski noin 53 000:ta kiinteän verkon asiakasta, jotka siirretään ajanmukaisiin langattomiin puhe- ja laajakaistapalveluihin. Sonera tarjosi harvaan asutuilla alueilla yhden megabitin nopeuteen yltäviä langattomia laajakaistapalveluita Digitan 450-verkossa. Yhtiön tavoitteena on, että verkon peitto kasvaisi koko valtakunnan laajuiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä.

Liikenneministeri Lindén puuttui peliin siinä vaiheessa, kun lankaverkkoja revittiin, mutta langattomat palvelut eivät toimineetkaan. TeliaSonera lupasi, että jäljelle jääneiden 35 000 lankaverkon asiakkaan osalta muutoksen aikataulua venytetään. Näiden 20 000 lankapuhelinasiakkaan ja 15 000 laajakaista-asiakkaan palvelut säilyvät asiakkaiden halutessa nykyisellään, siis vähintään vuoden 2010 loppuun saakka.

Arvoisa puhemies! Sen jälkeen on tullut valtavaa kritiikkiä TeliaSoneran mainostamaa 450-verkon nettiyhteyttä vastaan. Mitä enemmän sillä on käyttäjiä, sitä pienemmiksi käyvät nopeudet. Verkko on tehty niin harvaksi, että kunnollista yhteyttä ei saada kuin korkealle asennettavalla suunta-antennilla. Tukiasemia on noin 100 kilometrin välein ja niiden yhteyksien määrä vain muutamia kymmeniä. Kun tarkastelee 450-verkon peittoa, voidaan todeta, että se toimii sisätiloissa vain kuntien keskuksissa, ulkotiloissa vain kuntakeskuksen laitamilla. Todellisilla haja-asutusalueilla tarvitaan vielä suuntaava antenni. Suomessa on isoja alueita, joissa tämä verkko ei toimi lainkaan. Näitä alueita on Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla sekä Itä-Suomen raja-alueilla. Mitä hyötyä verkosta on ulkotiloissa? Entä miksi pitää panostaa vielä suuntaavaan antenniin, että saa toimimaan verkon jotenkuten? 450-verkkoa kuitenkin markkinoidaan niin, että se kattaa 90 prosenttia väestöstä ja loma-asutuksesta. Voi tietenkin kattaa, mutta toimiiko se? Mielipiteeni on, että TeliaSoneran haja-asutusalueilla asuvia asukkaita on huiputettu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell kyllä piti vallan loistavan esityksen tästä todellisuudesta, jossa eletään. Tämän 450-verkon, jolla täällä nyt pelataan, ehdot vielä ovat niin karmeat, että normaalikäyttäjä ei pysty niihin kerta kaikkiaan sopeutumaan. Elikkä siis kaikki asiat ovat niin kuin ed. Laxell äsken juuri kertoi, ja sen lisäksi tilanne on vielä huonompi juuri sen takia, että se on niin kehno verkko, että kun siinä tietyllä tavalla käyttää sitä verkkoa hyväkseen ehtojen mukaan, niin se onkin sellaista käyttöä ollut, että se on syönyt tulevaisuuden käyttömahdollisuudet pois.

Arvoisa puhemies! Missä meni pieleen? Koko homma meni pieleen siinä, että valtio meni myymään Soneran maailmalle, ja siitä tämä kaikki on seurausta. Elikkä ihmisillä on tapana tehdä tyhmyyksiä, ja tässä on yksi niistä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ennen kuin ed. Pulliainen lähtee, haluan vielä sanoa, että olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan, että valtio teki tyhmyyden siinä, että meni myymään omistamansa teleyhtiön pois, ja sen jälkeen ongelmia on alkanut tulla. Olen muutoinkin sitä mieltä, että valtion tulisi säilyttää omistusosuutta niillä liiketoiminta-aloilla, joissa se nähdään perustelluksi, mutta valitettavasti myyntejä on tapahtunut ja ne ovat kuluttajille ja veronmaksajille yleensä tulleet hyvin kalliiksi.

Ed. Laxell viittasi käytävässä keskustelussa tähän 450-verkkoon. Sehän oli nmt-aikana hyvin toimiva verkko, mutta se oli myöskin verkko, jota pystyi kuuntelemaan tavallisella matkaradiolla, jossa oli 450:een asti asteikkoja, niissähän sitä löytyy. Kenen tahansa puheluita pystyi kuuntelemaan, elikkä puhelinsalaisuus vuotaa aivan kuin avoin seula. Halutaanko mennä tähän, jos palataan sitten 450-verkkoon lankapuhelimen asemesta? Tämä on todella viestiliikenneturvallisuutta hyvin olennaisesti koskettava kysymys, ja haluan tämänkin näkökohdan tuoda esille. Lankapuhelin on tässä suhteessa paljon turvallisempi viestiliikennesalaisuuden takia, ja asiakkailla pitää olla oikeus säilyttää sellaiset viestiliikennepalvelut kuin he tahtovat, tai jos näitä palveluita ei ole, niin heillä pitää olla mahdollisuudet ne saada.