Arvoisa puhemies! Kuntatalouden vaikeudet alkavat näkyä nyt vakavalla ja ihmisiä koskettavalla tavalla. Tällä viikolla lapsiperheet ovat huolestuneet ja jokainen lapsirakas on huolestunut suunnitelmista jopa päivähoidon laadun heikentämiseksi. Valtiovarainministeriön päätös aloittaa useimmiten selkeästi laatua määrittävien normien purkaminen on erityisen huolestuttavaa nyt, kun kunnat painivat talousvaikeuksissa. Tyypillisesti normit koskettavat lapsien saamia palveluja niin päivähoidossa, kouluterveydenhuollossa kuin lastensuojelussa, esimerkkeinä. Emme hyväksy sitä, että hallitus laittaa laman laskun lapsille. Viime lamasta on otettava opiksi. Normit määrittelevät palveluille laatua, ja tuemme kyllä hallinnon uudistamista ja sitä, että resurssit voidaan kohdistaa palveluihin, mutta meidän linjamme kuntataloudessa on selvä: tässä taloustilanteessa on kokonaisvaltaisesti parannettava kuntien mahdollisuuksia järjestää hyvinvointipalveluja, kun niiden tarve jopa kasvaa.

Arvoisa puhemies! Miten on mahdollista, että hallituksessa valmistellaan kunnallisten palvelujen normien purku nyt, kun taloustaantuma lisää palvelujen tarvetta ja monia perheitä uhkaavat talousvaikeudet?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikkariihessä päätimme Kuntaliiton toivomuksesta käynnistää tällaiset normitalkoot, joissa tullaan käymään läpi sellaiset palveluiden järjestämistä vaikeuttavat normit, jotka vaikuttavat tuottavuuden parantamiseen, mutta missään tapauksessa emme aio puuttua esimerkiksi päivähoidon ryhmäkokoihin tai sellaisiin normeihin, jotka heikentävät palveluiden laatua. Olen aivan samaa mieltä kysyjän ja opposition kanssa siitä, että tämän laman laskuja ei pidä lapsiperheille ja lapsille sälyttää. Valtiovarainministeriössä ei ole missään tapauksessa valmisteltu mitään sellaista, mihinkä kysyjä tuossa viittaa, vaan yhdessä Kuntaliiton ja kaikkien ministeriöiden kanssa tulemme käymään läpi, minkä tyyppisiä normeja sieltä löytyisi, juuri sellaisia, jotka estävät palveluiden järkevää järjestämistä ja ovat nyt ikään kuin toimintojen uudelleenorganisoinnissakin esteenä, ilman että puututaan laatuun ja saatavuuteen.

Arvoisa puhemies! Teillä, Kiviniemi, varmasti on tästä normien purkuprojektista vastaavana ministerinä mielessänne muutamia normeja, jotka ihan hallinnon avoimuuden nimissä olisi hyvä saada kansalaiskeskusteluun. Kun me katsoimme tuota normilistaa, joka esimerkiksi Kuntaliiton pelastusohjelman liitteenä oli, niin ne olivat mielestämme aika tärkeitä. Ne koskivat lastensuojelua, ne koskivat vanhustenhoitoa, ne koskivat omaishoitoa, vai haluaisitteko te purkaa vaikeavammaisten päivätoiminnan? Ihan hallinnon avoimuuden nimissä, parlamentarismin nimissä, toivottavasti tästä asiasta voitaisiin käydä keskustelua, eikä niin kun jossain lehtilainauksessa oli, että vielä ei saisi puhua, kun ei ole mustaa valkoisella.

Minkä takia nämä purkutalkoot käynnistettiin? Voitaisiinko joitain normeja nyt tässä nostaa keskusteluun, jotka halutaan purkaa?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Totta kai tämä hanke tullaan käynnistämään vahvassa poliittisessa ohjauksessa ja myöskin hallituksen ohjauksessa. Kuten on todettu, niin tässä vielä ei ole edes ministereiden kesken keskusteltu siitä, mihinkä suuntaan tätä normipurkutalkoota oikein viedään, ja erittäin huolellisesti pitää todellakin katsoa se, minkälaisia normeja siellä ylipäänsä on, joita voitaisiin purkaa, ilman että puututaan siihen laatuun ja saatavuuteen.

Mutta kuten tässä on todettu, tämä on vielä vasta alkuvaiheessa. En ole itsekään saanut vielä eteeni sellaista listaa myöskään Kuntaliitolta, jossa olisi nämä kaikki erilaiset normit lueteltu, ja kun ollaan siinä vaiheessa, että valmistelu on sellainen, että pystytään myös näitä normeja listaamaan, niin sen jälkeen voidaan mennä sitten poliittiseen päätöksentekoon. Mutta sinänsä haluan todellakin rauhoitella tätä keskustelua. Mitään tämän suuntaista, mitä tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa kysyjä kertoi, ei todellakaan ole valtiovarainministeriössä suunnitteilla.

Herra puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunta viime vuonna kävi hyvin perusteellisen selvitystyön, toimiiko informaatio-ohjaus ja voiko informaatio-ohjauksen perusteella, johon on siirrytty palvelujen järjestämisessä, turvata kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet saada peruspalveluja Suomessa, ja vastaus kyllä suurin piirtein oli, että ei pystytä. Näin eduskunta edellytti 16.10.2008, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen sitovuutta ja vaikuttavuutta, jotta tämä yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa. Eduskunta edellytti, että hallitus tänä keväänä kertoo, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tämän päätöksen suhteen. Kysyisin ministeriltä, onko tämä selvitys esimerkiksi tässä tilinpäätöskertomuksen yhteydessä tulossa eduskunnalle.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Edustaja on aivan oikeassa siinä, että se on veteen piirretty viiva. Meillä pitää olla riittävää ohjausta kunnille ja toisaalta on ehdottomasti oltava myös näitä sitovia normeja, jotta varmistetaan se, että palvelut joka puolella Suomea ovat todellakin mahdollisimman saman laatuiset ja kaikkialla Suomessa palvelut on myöskin saatavilla. Mutta tämä selvitys kuuluu myöskin osaltaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Arvoisa puhemies! Kysyisin pääministeriltä, kun eihän tässä mistään normitalkoista itse asiassa ole kyse perimmiltään. Kyse on siitä, että kunnilla ei ole rahaa ja kunnat joutuvat palveluja vetämään alas, ja se nyt vaan ikävä kyllä kohdistuu sinne lapsiin ja nuoriin. Minulla kävi tänään poikkeuksellisesti eskari-ikäisiä, päiväkotilaisia, täällä parikymmentä kappaletta, ja, arvoisa pääministeri, kyllä se nyt vähän panee niin kuin miettimään, jos tällainen päiväkoti-ikäinen kysyy, kun he saivat esittää kysymyksiä, miksi meidän koulussa ei saa liharuokaa, miksi meidän koulussa ei saa jälkiruokaa, miksi meillä on niin isot ryhmät. Mistä se johtuu? Ei se mistään normeista johdu, vaan se johtuu siitä, että siellä ei ole rahaa, ja kyse on kumminkin Pääkaupunkiseudusta.

Milloin, pääministeri, te otatte poliittisen vastuun ja tämmöiset, sanoisiko, jo höpöpuheiden tasolla olevat norminpurkutalkoot jätetään omaan arvoonsa, annetaan kunnille rahaa, jotta palvelut voidaan hoitaa ja ihmiset tulevat hoidetuiksi? Milloin se hetki on?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Lapset ja nuoret, niin kuin kysyjä hyvin tietää, on hallituksen erittäin vahva prioriteetti, ja lasten ja nuorten sekä palveluita että erityisesti heidän etuuksiaan on pyritty pikemminkin parantamaan. Minusta tuntuu, että eduskunnan piirissä on ollut hyvin laaja yhteinen huoli siitä, että kuntien ja valtion yhteisetkään resurssit eivät tunnu riittävän kuntien palveluihin. Kuntien puolelta on käännytty hallituksen puoleen. Kuntaliitossa on laajalla yhteistyöllä toivottu, että käytäisiin tämmöiset normitalkoot, joissa katsottaisiin, kun kymmenien vuosien aikana on tiettyjä normeja rakennettu, että ne olisivat ajanmukaiset ja löytyisikö sieltä joitakin sellaisia uudistuksia, jotka helpottaisivat palveluiden järjestämisessä ja toisivat juuri niitä palveluja lapsille ja nuorille, että päiväkodissakin oleva voisi luottaa siihen, että koulussa ryhmäkoot eivät ole liian suuria jne., niin kuin ed. Korhonen äsken totesi.

Arvoisa puhemies! Edellisen laman varjo on edelleen Suomen yllä. Maassa on mittava joukko nuoria, jotka syrjäytyivät kaikesta. He eivät ole koulussa, eivät opiskelemassa, eivät työelämässä, eivät missään. Nyt tuosta ajasta on tutkittua tietoa eli noita virheitä ei pitäisi voida enää toistaa. Esimerkiksi professori Tytti Solantaus on tutkinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että inhimilliset resurssit täytyy ylläpitää, on turvattava lapsen perusympäristöjen toiminta: koti, päiväkoti ja koulu, ja jos yksi näistä kolmesta huojuu, niin kahden pitää olla vakaita. Nyt tilanne kunnissa on sitten se, että kuntatalous on tiukalla. Kunnat leikkaavat päivähoidosta, kouluja lakkautetaan, ryhmäkokoja kasvatetaan, ja lopputulema todennäköisesti on sama kuin edellisen laman aikana, että opettajat ja lastentarhanopettajat eivät jaksa. Nyt kysynkin:

Eikö hallitus ole tutustunut näihin tutkimuksiin, vai mistä syystä aiotaan kunnat jättää nyt sitten jälleen toistamaan niitä virheitä, joita aiemmin tehtiin?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallitus on todellakin tutustunut näihin tutkimuksiin, ja monin eri tavoin hallitus on kuntataloutta helpottanut tämän vuoden aikana nostamalla muun muassa 10 prosentilla kuntien osuutta yhteisöverotuotoista, joka tekee melkein 400 miljoonaa euroa kunnille tänä vuonna ja kahtena seuraavana vuonna lisää rahaa. Samoin kelamaksun poistaminen helpottaa siellä menopuolella kuntien taloutta, mutta valtio joutuu ottamaan seuraavien vuosien aikana velkaa noin 50 miljardia euroa ja kunnilla näkymä on siitä noin kymmenesosa. Molemmat joutuvat velkaantumaan, koska tämä taloustaantuma on niin syvä.

Mutta erittäin paljon on myöskin kuntapäättäjien käsissä, miten tästä taloustaantumasta selvitään, nämä ovat niin isot talkoot. Valtio avittaa osaltaan näillä taloudellisilla lisäpanostuksilla, mutta myöskin kunnissa joudutaan itse miettimään sitä, mitkä ne prioriteetit ovat, ja hallituksen suositus ja vahva vaatimus on todellakin se, että otettaisiin opiksi myös näistä edellisen laman kokemuksista ja ei oltaisi lapsiperheiltä ensimmäisenä leikkaamassa.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on todellakin suuri vaara, että kunnissa karsitaan juuri niitä ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja, ja vaikka te, ministeri, sanoitte, että palvelujen laatua ei heikennetä, niin kyllä käytännössä kunnissa heikennetään. Siellä leikataan peruspalveluja, ryhmäkoot kasvavat, perusterveydenhuolto kurjistuu ja huostaanottotarve esimerkiksi kasvaa. Kristillisdemokraattien kanta on ollut se, että kuntien taloudellisia resursseja tulee lisätä kuntien valtionosuuksien kautta ja myös varmistaa normiohjauksen kautta rahan ohjautuminen oikein. Kysynkin:

Sisältävätkö nämä normitalkoot, joihin hallitus on nyt lähtemässä, pelkästään näitä normien purkutöitä, vai kunnioittaako hallitus eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimielistä kantaa ja eduskunnan hyväksymää mietintöä, että nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tuota normiohjausta tulee lisätä, siis ei pelkästään purkaa, vaan lisätä niiltä osin, kuin sitä tarvitaan?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin tärkeä aihe siinäkin mielessä, mitä ne normitalkoot sitten ihan oikeasti tarkoittavat. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hyvin vaikea löytää sellaisia normeja, joita nyt ruvettaisiin purkamaan, mutta me olemme tokikin sitoutuneet pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Kun nyt itse olen sitä katsonut kolmisenkymmentä vuotta kohta, niin erittäin vaikea sieltä on kyllä löytää semmoisia.

Mutta se, missä me tulemme tiukentamaan nimenomaan normeja, on tämä terveystarkastuksiin sekä lastenneuvoloihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvä asetus, josta on yhdessä sovittu niin kuntaministeriön kuin Kuntaliiton kanssa, että koska suositukset eivät ole toteutuneet, niin siihen tehdään ihan asetus, ja se tulee voimaan vielä tämän vuoden aikana. Elikkä osittain myöskin kiristetään näitä normeja.

Arvoisa puhemies! Kuten tunnettua, myöskin valtion tarjoamat palvelut ovat kuntien tärkeiden palvelujen ohella ne tärkeät ja kuntalaisille ja suomalaisille oleellisia. Nyt vähän syrjemmällä olevien kuntien huolena ovat monta kertaa ne palvelut, joita ehkä tarjoavat poliisi, työvoimatoimisto, Kela, ja kuten tunnettua maakuntaliitot ja kunnat harkitsevat nyt näitä yhteispalvelupisteitä. Kysyisin ministeri Kiviniemeltä:

Missä vaiheessa tämä suunnittelutyö menee, ja missä vauhdissa edetään tässä suhteessa?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Meillähän on nyt jo useita yhteispalveluita tässä maassa käytössä, jotka toimivat erittäin hyvin. Siellä on useamman valtion eri viranomaisen palveluita saatavissa, ja yhteispalvelun kehittämishankkeessa pyritään tätä konseptia kehittämään edelleen ja myöskin katsomaan tätä kustannustenjakoa paremmin niin, että kaikilla viranomaisilla sitten olisi kannustin olla mukana näissä yhteispalvelupisteissä. Tämän vuoden loppuun mennessä saamme tämän hankkeen osalta sitten uutta aikaan, ja tavoitteena todellakin on se, että saisimme yhteispalvelupisteet useammalle paikkakunnalle kuin tällä hetkellä ja niillä sitten korvattaisiin sellaisia palveluita, jotka muuten olisivat paikkakunnilta lähdössä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on erinomaista, että hallitus on ripeästi lähtenyt toimiin yhdessä kuntien kanssa, jotta me voimme todellakin turvata välttämättömät peruspalvelut. Erinomaista oli myöskin se, että ministeri Risikko eilen totesi, että näpit irti päivähoidosta. Todellakaan laman laskua ei lapsille saa lähettää. Toivon, että ministeri Risikko kertoisi siitä valmistelusta, joka on parhaillaan alullaan. Eli meillä on tulossa uusi varhaiskasvatuslaki, jolla on tarkoitus todellakin parantaa lasten päivähoitoa ja turvata entistä paremmat päivähoitopalvelut.

Samoin, ministeri Kiviniemi, teillähän on erinomainen työ käynnissä, eli niitä hyviä käytänteitä pyritään jokaiseen kuntaan viemään. Erityisesti ne ennalta ehkäisevät palvelut pitäisi saada joka kuntaan, ja olisi tärkeää saada hyvät käytänteet nyt laman aikana kuntiin, ettei todellakaan ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta, ennalta ehkäisevistä palveluista säästettäisi. Näissä on hallituksella toimia. Toivon, että ministerit näistä kertovat, kun oli epätietoisuutta opposition puolella.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sarkomaa käytti hyvän puheenvuoron näistä käytännöistä. Näistä käytännöistä, joita on nyt meneillänsä, kyllä täytyy todeta se, että ei raha ratkaise yksin tätä asiaa. Meillä esimerkiksi terveyspalveluissa samalla rahalla saa sekä hyvää että huonoa palvelua, ja sen voitte todeta Vattin toissa viikolla julkaistusta tutkimuksesta. Varhaiskasvatuslakia tehdään tällä hetkellä. Meillä on siellä työryhmä. Aikataulu on hieman vielä avoin, millä aikataululla voidaan siinä edetä. Jonkin verran on rahaa varattu hallitusohjelman mukaiseen kirjaukseen, jossa todetaan, että päivähoitolakia uudistetaan, mutta samanaikaisesti myöskin sitten on tämä kokonaisuudistus meneillään.

Arvoisa puhemies! On hyvin valitettavaa, että tämä porvarihallitus haluaa maksattaa laman laskun nimenomaan yhteiskunnan heikompiosaisilla eli lapsilla. Tämähän johtuu siitä, että hallitus ei osoita kunnille lisää rahaa tässä vaikeassa taloustilanteessa, ja tästä syystä kuntien on pakko heikentää palveluita, koska ne eivät selviä näistä talousvaikeuksista. Eriarvoisuus kasvaa, kun palvelut heikkenevät, ja tämä on nyt myönnetty myös hallituksen sisältä. Nimittäin viime viikonlopun televisiohaastattelussa hallituspuolueen edustaja, ministeri, totesi, että hyvätuloiset ihmiset ovat ikään kuin näissä lamatalkoissa vapaamatkustajia ja hyvätuloisten ihmisten pitäisi nyt ottaa suurempi vastuu tämän laman laskusta. Eli on nyt myönnetty, että hallituksen politiikka eriarvoistaa suomalaisia ja hyvätuloiset ihmiset ovat olleet näissä talkoissa vapaamatkustajina. Kysynkin nyt:

Aikooko hallitus muuttaa omaa politiikkaansa niin, että (Puhemies: Minuutti on kulunut!) myös hyvätuloiset ihmiset joutuvat kantamaan vastuuta näissä taloustalkoissa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta se, miten ministeri Pekkarinen luonnehti tilannetta, oli oikeaan osunut arvio siitä, että näissä oloissa, joissa yritysten tappioista johtuvat verotulot yhteiskunnalle vähenevät ja toisaalta myös osinkotuloja, aivan niin kuin on toivottu, pienennetään ja myös niistä kertyvät verotulot selvästi vähenevät, siis parhaiten toimeentulevat väestöryhmät osallistuvat tällä hetkellä yhteiskunnan rahoittamiseen juuri näistä kahdesta syystä johtuen vähemmän kuin normaalisti. Eli talouskriisi on niitä tuloja vähentänyt yhteiskunnalta, jotka yleensä nousukaudella ovat suuret. Oma arvioni on se, että siinä vaiheessa, kun seuraava nousu alkaa, niin meillähän veroaste tulee väkisinkin nousemaan osana tätä, ja sillä osittain sitten tullaan kustantamaan sitä aukkoa, joka tällä hetkellä syntyy. Mutta näistä talouden olosuhteista (Puhemies: Nyt meni minuutti!) johtuen yrityksistä ja osingoista tulevat tulot valtiolle vähenevät.

Arvoisa puhemies! Meni vähän alkuperäisestä kysymyksestä sivuun, mutta kyllähän nyt pääministerin tulkinta ministeri Pekkarisen puheesta on täysin outo. Eihän Pekkarinen valitellut sitä, että nyt osinkomiljonäärit ja suurituloiset tämän laman seurauksena joutuvat maksamaan laman laskua paljon. Hän toivoi, että heidän pitäisi maksaa enemmän kuin he tänä päivänä tekevät. Hän valitti sitä, että tavallinen kansa, keskituloiset ja pienituloiset, joutuvat tätä laman laskua maksamaan. Tämähän oli aivan outo tulkinta.

Vielä palaisin tähän tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Ahteen esittämään huoleen. Tarkastusvaliokunta totesi, että informaatio-ohjaus ja -suositukset eivät toimi, jotta kansalaiset saavat yhdenvertaiset palvelut peruspalveluissa, kouluterveydenhoidossa ja vanhuspalveluissa esimerkiksi. Ei missään nimessä pidä sellaisiin normitalkoisiin mennä, joissa normeja ruvetaan purkamaan. Eduskunnan tahto, täällä päätetty tahto, on se, että normia pitää kiristää ja ohjausta pitää kiristää, jotta kansalaisten mahdollisuudet saada yhdenvertaiset palvelut toteutuvat.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tarkoitus on nimenomaan puuttua sellaisiin normeihin, jotka liittyvät hallinnon ja palveluiden järjestämistapoihin ja jotka estävät sitä tuottavuuden parantamista, eikä tällaisiin normeihin, jotka puuttuvat palveluiden laatuun ja tasoon. Eli tästä näissä normitalkoissa on ennen kaikkea kyse. (Ed. Gustafsson: Eikö yhtään esimerkkiä löydy?) — Ne esimerkit tulevat sitten myöhemmin, kun olemme niin pitkällä, mutta ei pidä sekoittaa näitä kahta asiaa toisiinsa. — Olemme monen ministerin suulla täällä nyt sanoneet, että näihin ryhmäkokoihin ei tulla puuttumaan eikä tämän tyyppisiin laatukriteereihin. Niissä, kuten täällä tuli ilmi, on pikemminkin kiristämisen varaa, ja toki tätäkin puolta voidaan näissä normitalkoissa katsoa.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että ministeri Kiviniemi sanoisi yhden esimerkin sellaisesta normista, josta te nyt puhutte ja uskotte tulevan suuren vastauksen kuntien palvelutuotantoon.

Mutta pääministeriltä toivoisin, että te vastaisitte kysymykseen:

Tuotteko te budjettiriihen yhteydessä esityksen, jolla hyväosaiset osallistuisivat paremmin näihin taloustalkoisiin ja jolla tuota verotusta esimerkiksi heidän osaltansa kiristettäisiin? Me tiedämme, että kaikkien verotus ensi syksyn kuntien budjettiratkaisuissa hyvin monen ihmisen osalta tasaverojärjestelmässämme tulee kiristymään, koska kunnilla ei ole muita vastauksia. Eikö olisi kohtuullista, että verotusta kiristettäisiin siellä, missä ihmisillä on parhaat tulot, eikä kaikkien suomalaisten kohdalla niissä kunnissa, jotka joutuvat veronkiristyksiin turvautumaan, koska ne eivät saa riittävästi rahaa tällä hetkellä? Siitähän tämä koko normikeskustelukin johtuu.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä kriisihoidon eräs periaate on ollut se, että kesken tätä kriisiä, kun talous menee koko ajan alaspäin ja se, mitä erityisesti yritetään vahtia, on, että kotimarkkinoiden kysyntä säilyisi ja luottamus kotimarkkinoilla säilyisi, mihinkään sellaisiin mainittaviin veronkiristyksiin kesken tätä kriisiä ei ole helppo käydä. Senhän takia muun muassa energiaverojen kiristykset tulevat vasta vuonna 2011 voimaan. Kuntien osalla, kuten moneen kertaan on kerrottu ja eduskunnan käsittelyssä on, me eri tavoin olemme vahvistamassa kuntien veropohjaa. Ei sekään riitä tässä kriisin syvyydessä. Me menetämme niin valtavasti tänä vuonna tuotannosta, että kuntien ja valtionkaan yhteiset varat eivät riitä, vaan me velkaannumme, ja siksi on tärkeätä, että pidetään huolta sellaisesta pitkän ajan kestävyydestä, että tämän kriisin jälkeen meidän julkiseen talouteemme voidaan luottaa ja me saamme aikaan sellaista kasvua, jonka avulla sitten korkolaskut maksetaan.