Täysistunnon pöytäkirja 43/2011 vp

PTK 43/2011 vp

43. TORSTAINA 29. SYYSKUUTA 2011 kello 16.01

tarkistettu versio 2.0

Rahoituslaitosten vakavaraisuusvalvonta

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Alkuviikosta on käytetty vakavia puheenvuoroja pankkien ja muiden rahoituslaitosten vakavaraisuudesta. Sekä Suomen Pankin pääjohtaja Liikanen että sitten seuraavana päivänä Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ovat osallistuneet keskusteluun. Ruotsissa vastaavasti finanssivalvonta on ilmoittanut, että se nyt kahden viikon välein seuraa niin vakuutusyhtiöiden kuin pankkien vakavaraisuutta. Kun kansainvälinen finanssikriisi alkoi, niin sovittiin Basel III -sääntöjen kiristämisestä, mutta tämän viikon puheenvuorojen valossa on syytä kysyä, tulevatko nämä kiristämiset vuonna 2012 ja 2015 liian myöhään.

Näkeekö hallitus, että jo nyt täytyy ryhtyä toimiin vakavaraisuussääntöjen ja myös vakavaraisuusvalvonnan osalta?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Finanssivalvonta todellakin tiistaina antoi tiedotteen ja, sanatarkka sitaatti, siinä todetaan: "Suomalaisen finanssisektorin vakavaraisuus edelleen suhteellisen hyvä." Tämähän on siis hyvä tieto. Edelleen Finanssivalvonta toteaa, että se tiivistää pankkijärjestelmän ja työeläkelaitosten seurantaa. Pidän tätä linjausta erittäin kannatettavana ja hyvänä tässä tilanteessa, koska totta kai finanssikriisillä pitkittyessään on erilaisia vaikutuksia reaalitalouteen, mikä voi näkyä pankkijärjestelmässä, ja jo nyt on nähtävissä, että rahan hinta on noussut ja vakuudettomien luottojen hinta on kasvanut.

Näin ollen tähänkin liittyen pidän tätä valvontaa hyvin tärkeänä. Valtiovallan puolelta viime torstainahan teimme muun muassa päätöksen jatkaa Finnveran suhdannelainoitusta. Finnveralla on keskeinen rooli suomalaisten pk-yritysten rahoittamisessa yhdessä pankkien kanssa, ja mielestäni tällä päätöksellä on varmasti hyvä vaikutus pankkijärjestelmään. Mutta niin kuin todettu, Suomi ei ole saareke. Kansainvälinen finanssikriisi pahetessaan näkyy myöskin Suomessa ja suomalaisessa rahoitusjärjestelmässä.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri! Asiaahan käsitellään myös EU-tasolla ja valtiovarainministerien kokouksessa, ja varsinkin pääjohtaja Liikanen puhui, osittain ehkä jälkiviisaastikin, joka tapauksessa erittäin viisaasti. Hän sanoi, että pankkien pääomia olisi jo useita vuosia pitänyt enemmän vahvistaa.

Onko Suomella suunnitelmia tai ajatuksia sen suhteen, että Basel III:a, joka tulee kiristämään ensin siis pääoma- ja sitten likviditeettivaatimuksia vasta vuonna 2015, tai siihen johtavia säännöstelyjä tai parempia stressitestejä tehtäisiin jo ennen kuin Basel III tulee vastaan? Nämä tämän viikon puheenvuorot viittaisivat siihen, että tämä on vähintäänkin Eurooppa-tason ongelma.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! On selvää, että tästä käydään jatkuvasti myöskin Euroopan tasolla keskusteluja. Stressitestithän tehtiin viime kesänä, ja pyrimme koko ajan myöskin kehittämään pankkien stressitestejä, jotta niistä tulisi entistä kattavammat ja tehokkaammat. Ehkä se suurin arvo stressitestien osalta on ollut juuri se avoimuuden ja tiedon lisääminen, joka stressitestien kautta on saatu aikaan. Se, mistä Ecofinissä viime kokouksessa keskustelimme, oli juuri se, pystymmekö tekemään stressitesteistä entistä paremmat jo ensi kevääseen, jolloin, keväällä 2012, on tarkoitus seuraavat stressitestit tehdä.

Mitä tulee näiden Basel III:n lakipaketin uudistamiseen ja tavallaan sen aikataulun aikaistamiseen, niin uskon, että se on varmasti myöskin jo ensi tiistaina Ecofinin pöydän äärellä keskustelussa esillä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on loppuun käsitelty.