Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite energiatodistuslain muuttamiseksi on hyvä ja tärkeä aloite. Kiitos tästä aktiivisuudesta ennen kaikkea Suomen Omakotiliitolle, joka nimenkeräyksen järjesti.

Nykyisin voimassa olevassa energiatodistuksessa laskennalliset ostoenergiakulutukset kerrotaan energiamuotojen kertoimella, ja tämä määrittää energiatehokkuusluokan. Vaikka kansalaisaloitetekstissä on toki pientä epätarkkuutta, halutaan aloitteessa puuttua tämän laskelman aiheuttamaan epäkohtaan.

Kansalaisaloite haluaa myös yksinkertaistaa energiatodistuksen laadintaa ja siten pienentää siitä syntyviä kustannuksia. Kansalaisaloite myös vaatii, että niitä pientaloja, jotka on rakennettu ennen lakiuudistuksen voimaantuloa, ei kohdeltaisi eriarvoisesti energiamuotokertoimien osalta. Kansalaisaloite muistuttaa, että valtiovalta aikoinaan ohjasi pienrakentajia sähkölämmityksen valintaan, mikä nyt jälkikäteen rankaisee sähkölämmittäjiä korkealla 1,7:n energiamuotokertoimella.

Havainto siitä, että pientalon energiatodistuksessa pitäisi huomioida mitattu ostoenergian kulutus eikä pelkästään energiamuotokertoimeen perustuva laskelma, on helposti hyväksyttävissä. Kenenkään etu ei ole se, että kiinteistön ostajalle syntyy helposti virheellinen käsitys rakennuksen todellisesta energiatehokkuudesta.

Arvoisa puhemies! Energiamuotojen kertoimet asettavat eri lämmitysmuodot hyvinkin eriarvoiseen asemaan puhumattakaan siitä, että energialaskelma ilmaisisi energian käyttökustannukset oikein. Esimerkiksi nykyisen mallin mukaan energia, joka on tuotettu vesi- tai tuulivoimalla, on 1,7 kertaa saastuttavampaa kuin fossiiliset polttoaineet vain siksi, että sähköä siirretään johdolla paikasta A paikkaan B. Vastaavasti, jos kiinteistöllä on pihallaan vain omaan käyttöön rakennettu tuuli- tai aurinkovoimala, energiatodistuksen kerroin on 0,5. Kaukolämpö taas saa nauttia 0,7:n kertoimesta, vaikka kuinka hiiltä poltettaisiin. Lisäksi öljyllä lämmitetyn talon energiatodistuksen kerroin on 1, mikä osoittaa sen, että laki ei suosi kotimaista ja uusiutuvaa energiaa, kuten on luvannut.

Arvoisa puhemies! Voisiko energiatodistus tulevaisuudessa huomioida hiilidioksidipäästöjä tai ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia muita kustannuksia tai säästöjä paremmin, (Puhemies koputtaa) nykyinen energiatodistus kun ei ohjaa energian käyttöä EU:n energia- ja ilmastostrategian suuntaan? Nykyisellään energiatodistus vääristää energiamuotojen välistä kilpailua ja asettaa uusiutuvan ja hiilineutraalin energian epäsuotuisaan asemaan. Siksi kansalaisaloitetta on helppo kannattaa. Toivonkin, että ympäristövaliokunta suhtautuu myönteisesti siihen.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Muutos-puolueen mielestä on erinomaisen hyvä asia, että näitä kansalaisaloitteita on tullut ja tulee tänne eduskunnan käsittelyyn. Se on askel oikeaan suuntaan demokratian kehittämisessä. Asioita pitäisi kuitenkin saada myös suoraan kansalaisten päätettäviksi.

Arvoisa puhemies! Aloitteen laatijat ovat oikealla asialla vaatiessaan korjauksia energiatodistuslakiin. Hallitus on puolustellut lakia sillä, että rakennusten energiatodistusten taustalla on EU-direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta ja että sen vuoksi on toimittu pakon edessä. Direktiivi ei kuitenkaan edellytä huonon lain säätämistä. Asetuksia ja päätöksiä sovelletaan EU-maissa sellaisenaan, mutta direktiiveissä määritetään pelkästään tavoiteltu päämäärä, ja EU-maat päättävät itse, miten se saavutetaan kansallisen lainsäädännön avulla määräaikaan mennessä.

Lailla ei saatu aikaan järjestelmää, joka vähentäisi rakennusten todellista energiankulutusta, sillä todellista kulutustahan ei edes mitata. On hämmentävää, että tuommoinen laki hyväksyttiin, kun tavoitteellisena sisältönä on pelkästään energiankäytön ohjaus ilman todellista hyötyä kuluttajille. Taloussuomi muotoilikin tammikuussa energiatodistuksen osuvasti todistukseksi "rakennuksen teoreettisen energiankäytön ja valitun energiamuodon vaikutuksesta maapallon kokonaisenergiankäyttöön ja ilmaston lämpenemiseen poliittisesti määritellyillä kertoimilla painotettuna". Ei ole siis kysymys paremmista taloista eikä varsinkaan suomalaisten edusta vaan poliittisesta hurskastelusta ja irtopisteiden keruusta EU:n sisällä. Energiatodistusten tulisi ilman muuta kertoa rakennusten todellisesta energiankäytöstä sen sijaan, että leikimme taas kerran maailmanpelastajia suomalaisten kukkaroilla.

Energiatodistuksen hinta vaihtelee muutamasta satasesta jopa 2 000 euroon. Se on kova hinta paperilapusta, joka ei oikeasti auta ketään. Ostaja ei saa tietää, kuinka paljon asunto vie energiaa, ja myyjä menettää pahimmassa tapauksessa omaisuutensa arvosta isoja summia, vaikka talo olisi loistokunnossa mutta sattuu lämpenemään sähköllä.

Kansalaisaloite on siis paitsi vihaisten kansalaisten painava mielenilmaisu myös erittäin tarpeellinen muistutus siitä, että tyhmiä lakeja ei ole kenenkään pakko sietää eikä laatia. Se muistuttaa meitä kansanedustajia myös siitä, että kansa on usein meitä viisaampaa ja ansaitsee tulla kuulluksi.

Arvoisa puhemies! Kannatan siis kansalaisaloitteen mukaista korjausta energiatodistuslakiin ja toivon kollegojen silmien avautuvan vähitellen myös sitovien kansanäänestysten tarpeellisuudelle.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Papereiden tulee olla ihmisiä eikä mappeja varten. Nyt vaikeaselkoiset ja kalliit laskennalliset energiatodistukset tehdään mapitettaviksi. Energiatodistuslain tavoitteet ovat hyvät, onhan lain tavoitteena edistää rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa. Laki on ollut nyt voimassa vajaan vuoden, ja lyhyessä ajassa on jo voitu todeta, että laki ei toimi tavoitteiden mukaisesti. Meidän tehtävämme tässä talossa on pystyä reagoimaan nopeasti, jotta voisimme korjata epäonnistuneet säädökset.

Kannatan kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on saattaa laki energiatodistuksista ympäristöministeriöön uudelleen valmisteltavaksi, jotta lain tavoitteet rakennusten energiatehokkuudesta täyttyisivät paremmin. Lähtökohtana tulee olla kansalaisaloitteen mukaisesti kulutukseen perustuva energiatodistus. Laskennallinen todistus tulisi tehdä lisäksi, jos kulutukseen perustuvaa luotettavaa todistusta ei ole saatavilla tai todelliseen kulutukseen perustuvan todistuksen rinnalle haluttaisiin laskennallinen todistus.

Rinnalle tehtävän laskennallisen todistuksen laatimista tulisi kehittää seuraavasti: 1) Luovutaan energiamuotojen kertoimista. 2) Todistus voi perustua vastaavaan rakennukseen, jolle on jo laadittu energiatodistus. 3) Hyödynnetään mittaustekniikoita. Tarvittaessa voitaisiin tehdä nykymuotoinen laskennallinen todistus. Nämä olivat koottu tiivistelmä siitä, mitä tämä kansalaisaloite sisältää, myöskin Omakotiliiton ajatusten lisäysten mukaisesti. Todistuksen tulee olla ymmärrettävä ja hyödyllinen, kohtuuhintainen ja oikeudenmukainen.

Suomalaiset ovat hyvin tietoisia ja halukkaita toimimaan siten, että energiaa säästetään käytännön toimenpiteillä. Korjaamme mielellämme rakennuksiemme energianhukkakohtia, ja nämä energianhukkakohteet löytyvät tarkastelemalla energian todellista kulutusta. Energiatodistuksessa on hyvä olla mukana myös käytännön vihjeitä ko. kiinteistön energiankäytön parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Energiatodistuslain valmisteluvaiheessa reilu vuosi sitten oli ilmassa epäilystä lain toimimisesta, minkä vuoksi päätimme täällä, että ympäristöministeriö seuraa lain täytäntöönpanoa. Ongelma on esiintynyt, joten esitän, että laki palautettaisiin pikaisesti ympäristöministeriöön korjattavaksi.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Taitaa olla niin, että sylttytehtaan jäljet johtavat tuonne edellisen kauden hallitukseen, jolloin EU:ssa ei jätetty tälle asialle varaumaa, minkä seurauksena tämä laki on totta. Se kohtelee epäoikeudenmukaisesti vanhoja pientaloja. (Kari Rajamäki: Pikkunen rikkidirektiivi!) — Tämä on pikkunen rikkidirektiivi meille tavallisille kansalaisille, ja tosiaan, jäljet johtavat kyllä ihan selkeästi edelliselle hallituskaudelle. — Mutta tämä kansalaisaloite on mielestäni hyvin laadittu ja erittäin hyvin myöskin perusteltu, joten se myöskin valiokunnassa ansaitsee hyvän ja asiallisen kohtelun ja toiminnan.

Itse asun täyssähköistetyssä omakotitalossa, ja kyllähän tämä muotokerroin siinä tilanteessa, jos sitä on myymässä — toivottavasti ei ikinä tarvitse myydä ihan tuolta Vuoksen varrelta taloani pois — kohtelee kaltoin, ilman muuta. Tähän liittyy myöskin sitten se, että ammoisina aikoina, ja yleensäkin, valtion ohjaus on ollut jonkunmoista lämmitystapojen valinnassa, ja nyt Kärnän poika myydessään talonsa maksaa siitä, että on ollut tällaista poukkoilevaa toimintaa.

Totta on — kun puhutaan siitä, että tämän energiatodistuksen pitää olla tähän kulutukseen perustuva — että sehän ei sinällään kerro yhtään siitä, mitä se talo kuluttaa. Se on niin kuin niin. Jos siinä asuu viisihenkinen perhe, jolla on kolme teini-ikäistä lasta, niin on aivan varma, että ne kulutustottumukset ovat aivan erilaisia kuin silloin, jos siinä talossa asuu tällainen jo vakiintunut vanhempi perhe, jolla on erittäin siisti murrosikäinen poika siinä matkassa mukana. Eli kyllä näitä molempia joka tapauksessa tarvitaan.

Miten tämä ongelma sitten mahdollisesti pystytään ratkaisemaan valiokuntakäsittelyssä, en tiedä, mutta kaiken kaikkiaan minä toivon tälle erittäin asiallista käsittelyä, koska tässä on nähty vaivaa ja tämä on kaiken kaikkiaan hyvin laadittu. Tämän sanon siitä huolimatta, että itse olin samalla tavalla tästä uudesta laista päättämässä vuoden päivät sitten.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Energiatodistusta koskevan lainsäädännön allekirjoittajien määrä, yli 60 000, on osoitus ihmisten kiinnostuksesta yhteiskunnallisiin asioihin. Minusta kansalaisaloite on hyvä ja myönteinen asia saattaa meidän päättäjien käsiteltäväksi niitä asioita, mitä ihmiset kokevat arjessaan epäkohdiksi. Olen tyytyväinen, että eduskunnassa on valittu linja, että kansalaisaloitteet tulevat tarkoin ja asianmukaisesti täällä käsiteltyä, niin varmasti nytkin. Kiitän aktiivisia kansalaisia ja Omakotiliittoa asian tuomisesta esiin. Olen liiton kanssa tavannutkin tämän ja muiden asioiden merkeissä ja todennut, että siellä tehdään erinomaisen tärkeää työtä omakotiasujien puolesta. Esimerkiksi aiemmassa tehtävässäni viestintäministerinä iloitsin siitä, kuinka liitto teki isoa työtä huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämisestä pientaloalueille.

Arvoisa puhemies! Energiatodistuslailla on sinänsä hyvä tarkoitus, mutta perustellusti voi kysyä, onko toteutus joka suhteessa kohdallaan. Toteutuksen avulla pyritään edistämään ympäristöystävällistä rakentamista. Energiatodistuksen avulla asunnon tai talon ostaja pystyy vertailemaan rakennuksen energiatehokkuutta samalla tapaa kuin pystyy nyt vertailemaan kodinkoneiden energiatehokkuutta. Todistuksessa on lisäksi säästösuositukset, joiden perusteella ostaja pystyy näkemään, mitä olisi tehtävissä rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.

Toisaalta voi kysyä, palveleeko energiatodistusjärjestelmä olemassa olevien vanhojen omakotitalojen osalta tarkoitustaan. Teoreettinen kulutus, joka rakentuu vaikeasti ymmärrettävälle energiamuotokertoimelle, voi erota merkittävästi todellisesta kulutuksesta. Kansalaispalautetta kannattaa kuunnella myös täällä eduskunnassa. Energiatodistuksessa on sellaisia elementtejä, jotka ihmiset voivat kokea kiusanteoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi energiamuotokerroin tai se, että todistus on laadittava jo olemassa oleville pientaloillekin, jotka aikanaan on rakennettu erilaisessa tilanteessa ja erilaisten suositusten vallitessa verrattuna nykypäivään. Ymmärrän omakotitalossa asuvien ihmisten huolta ja kritiikkiä. Monia harmittaa, kun joutuvat tilaamaan todistuksen, joka koetaan turhaksi. Teoreettinen malli kertoimineen ratkaisee kulutusarvon, jolla ei välttämättä ole vastaavuutta todellisen kulutuksen kanssa.

Arvoisa puhemies! Energiatodistuslainsäädännöllä on hyvä tarkoitus ja pitkä historia. Historia on hyvä tuntea, kun asiaa ja korjausesityksiä mietitään. Se juontaa juurensa aina vuoteen 2002, jolloin EU antoi ensimmäisen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Direktiivin valmistelun yhteydessä Suomi vastusti todistusten pakollisuutta pientalojen osalta ja kannatti vapaaehtoisuuteen perustuvaa menettelyä. Tämä on ymmärrettävää, sillä omakotiasuminen on Suomessa tyypillinen asumismuoto. Meillä on 1,1 miljoonaa pientaloa ja noin 5,4 miljoonaa asukasta. Täällä asutaan paljon omakotitaloissa, ja se on monen asumistoive. Meillä on tässä suhteessa merkittävä ero keskieurooppalaiseen käytäntöön. Siksi Suomen kannalta on olennaista, että käytännöt ovat meidän olosuhteisiimme sopivat. Alkuperäinen direktiivi Suomen vastustuksesta huolimatta ulotettiin koskemaan myös pientaloja. Tässä direktiivissä ei kuitenkaan ollut vielä velvoitetta energiamuotokertoimen käyttöön, mistä esimerkiksi juuri kansalaisaloitteen esityksessä puhutaan.

Tämän pohjalta Suomessa valmisteltiin energiatodistuslaki, joka tuli voimaan vuoden 2008 alussa ja koski kaikkia uusia rakennuksia, myös uusia omakotitaloja. Tuolloin lakia ei vielä ulotettu koskemaan vanhoja omakotitaloja, vaikka se jo alkuperäiseen direktiiviin oli tullut mukaan Suomen vastustuksesta huolimatta. Tuolloin myöskään kansalliseen lakiimme ei otettu mukaan muotokertoimia, jotka eivät olleet direktiivinkään mukaan tuolloin pakollisia. Tämän jälkeen EU:ssa alkoi direktiivin revisiointi. Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan heinäkuussa 2010. Tämä vuonna 2010 Vanhasen kakkoshallituksen aikana unionissa toteutettu uudistus toi mukanaan pakollisen muotokertoimen, joka oli uutta aiempaan direktiiviin nähden. Suomi ei tuolloin vastustanut pakollista muotokerrointa.

Tämän pohjalta eduskunnassa säädettiin tällä kaudella nykyinen laki, johon sisällytettiin vuonna 2010 EU:ssa pakollisiksi tulleet muotokertoimet. Laki tuli voimaan viime vuoden kesäkuussa. Tuolloin säätely ulotettiin myös vanhoihin omakotitaloihin, mikä oli jo aiempien EU-säännösten mukaan tehtävä. Vanhat omakotitalot säädettiin tulemaan mukaan porrastetusti niin, että ennen vuotta 80 käyttöön otettujen pientalojen osalta todistukset tulevat pakolliseksi vasta 1.7.2017 lukien.

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, sääntely on aiheuttanut ymmärrettävää huolta omakotiasukkaiden keskuudessa. Otan kansalaisten ja omakotiasujien palautteen vakavasti. Olen poliitikkona omaksunut sellaisen toimintatavan, että kun kriittisiä asioita nousee esille, on niihin minusta voitava olla valmiutta tehdä myös muutoksia. Kuten siis sanottu, lailla on hyvä tarkoitus: sillä on sinänsä hyvä pyrkimys energiansäästöön, ja tämän tavoitteen jaan. Nyt on kuitenkin arvioitava, vastaako laki kaikilta osin tarkoitustaan. On siis tärkeää jatkossakin huolehtia siitä, että rakennuskantamme on mahdollisimman energiapihi.

Uusien pientalojen osalta tässä ei ole ongelmaa, sillä nyt halutaan rakentaa energiatehokkaasti ja se koetaan kilpailuvalttina. Energiatodistus syntyy uusissa taloissa samalla kun rakennepiirustuksetkin.

Vanhojen pientalojen osalta pakolliset energiatodistukset eivät ole mielestäni oikea ja toimiva ratkaisu. Kuten edellä kerroin, Suomi vastusti aikanaan energiatodistusten pakollisuutta pientalojen osalta. Nyt on oikea hetki tarttua asiaan uudestaan EU:n tasolla, ja Suomen tulee olla tässä aloitteellinen. Direktiivin toimivuus on muutenkin sovittu arvioitavaksi vuoden 2017 alkuun mennessä.

Mielestäni energiatodistusten pakollisuudesta tulee EU:ssa luopua vanhojen omakotitalojen osalta. Olen valmis tekemään tästä aloitteen ja esittämään, että EU:ssa tarkasteltaisiin energiatodistuksia koskevia säädöksiä uudelleen niin, että todistukset olisivat vapaaehtoisia niin sanottujen vanhojen omakotitalojen osalta. Tämä vastaa täysin sitä linjaa, mitä Suomi on EU:ssa ajanut jo alun perin energiatodistuksia koskevaa direktiiviä aikanaan laadittaessa, ja nähdäkseni myös kansalaisten suuren enemmistön mielipidettä ja palautetta.

Arvoisa puhemies! Esitykseni vanhojen omakotitalojen todistusten pakollisuudesta luopumisesta sopii hyvin tämän päivän henkeen, jossa kannetaan huolta, että EU:ssa säädellään liian usein tarpeettoman yksityiskohtaisesti sellaisista asioista, joita voisi hyvin ratkaista maalaisjärjellä kansallisestikin. Kansalliset olosuhteet pitää huomioida tarkemmin. Liiallisia normeja pitää purkaa ja keskittyä olennaisiin asioihin.

Tämän turhan säätelyn purku oli esillä vahvasti myös toissa päivänä puheenjohtajien EU-vaalitentissä, ja uskon, että Suomella on halua näihin asioihin kiinnittää huomiota. Nyt on hyvä aika tehdä esitys pakollisista energiatodistuksista luopumisesta vanhojen pientalojen osalta myös siksi, että Euroopan unionissa ollaan parhaillaan toteuttamassa niin sanottua REFIT-hanketta, jonka komissio on käynnistänyt. Siinä pohditaan EU-säätelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta ja käydään läpi, mitä turhiksi koettuja säännöksiä voitaisiin purkaa. Siinä tehdään lainsäädännön yksinkertaistamisehdotuksia, arvioidaan, onko tarve kumota vanhentuneita säädöksiä, ja vedetään pois ehdotuksia, joista aika on ajanut ohi.

Arvoisa puhemies! Minusta poliittinen henki EU-säätelyn osalta on muuttunut aiemmasta lyhyessä ajassa. Osana tätä säätelyn keventämisen henkeä EU:ssa voisi mielestäni hyvin päättää, että vanhojen pientalojen osalta energiatodistukset olisivat jatkossa vapaaehtoisia. Miksi Suomessa pitäisi pitää yllä järjestelmää, joka on monin osin kiistanalainen eikä suoraan johda siihen, että näissä vanhoissa omakotitaloissa siirryttäisiin energiapihimpiin ratkaisuihin?

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa. Vuonna 80 ja sen jälkeen käyttöönotettuja pientaloja on näistä 40 prosenttia ja vanhempia 60 prosenttia. Yli puolelle pientaloista energiatodistus on siis vasta tulossa pakolliseksi 1.7.2017 lukien. Siksikin nyt on hyvä aika ja tarpeen toimia EU:ssa vapaaehtoisuuden puolesta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Energiatodistusasia on nyt eduskunnan käsissä. Nyt on eduskunnan asia arvioida aloite ja sen toimivuus sekä vajaan vuoden voimassa olleen lain toimivuus. Uskon, että ympäristövaliokunta paneutuu tähän tarkasti puheenjohtaja Martti Korhosen johdolla. Tähän asti saatavia kokemuksia on tarve arvioida ja niiden myötä lain toimivuutta. Itse olen avoin sille, mitä kantoja eduskunta tulee tässä arvioinnissaan ottamaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli todella miellyttävää kuunnella ministerin puhe. Me palaamme Lipposen kakkosen linjoille, ja se oli hyvä hallitus monessakin mielessä.

Tässä sääntelyssä EU-tasolta, jos sitä katsoo pidemmässäkin juoksussa, on todella paljon tällaista pientä sälää, jota tulee varmaan monesta eri syystä johtuen, ja tämä on nyt yksi esimerkki sellaisesta, joka on sitä niin sanottua tarpeetonta sääntelyä. Niitä esimerkkejä voi luetella kyllä lukemattoman määrän muitakin.

Tässä on se ongelma, että meidän olosuhteet ja ilmasto ovat hyvin erilaisia, meidän pientalorakenne on nyt hyvin erilainen kuin oikeastaan juurikaan missään muussa Euroopan maassa lukuun ottamatta Pohjoismaita. Tämänkaltainen sääntely ei ehkä ole kaikista järkevintä tähän ilmastoon eikä tähän meidän rakennuskantaamme, ja siinä mielessä minun mielestäni on erittäin hyvä vaihtoehtoinen malli, jos me pystymme purkamaan EU:n kautta tämän sääntelyn pakottavuuden ja silloin hakemaan ratkaisut sitä kautta.

Meillä on ensi viikolla avoin kokous, jossa me asiaa käsittelemme, ja tässä vaiheessa jo voi luvata kyllä, että valiokunnan puolelta tulemme käsittelemään todella avoimesti tämän ja mielellämme otamme uusia ajatuksia, mikä tässäkin tuli esille, ja todella mielellämme viemme niitä myös eteenpäin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille on annettava kiitos siitä, että tätä tärkeää kansalaisaloitetta arvostetaan jo tässä vaiheessa ministerin taholta näin korkealle. Kyllä me olemme varsin paljon saaneet kansalaispalautetta — tästä hinnasta, käyttökelpoisuudesta, kansan oikeustajua vastaamattomuudesta — juuri näitten vanhojen omakotitalojen osalta. Ei tämä varmaan ihan pikku direktiivi ole tai edellisen hallituksen jätekaivoasia, mutta kyllä tämä on kansalaisten oikeustajua loukannut.

Tässä suhteessa korostuu tämä etukäteisvaikutus EU-direktiivien säätämiseen, mutta juuri ministerin lailla pitää pystyä antamaan myös käytännön soveltamisessa palautetta ja olla aloitteellinen myös EU:n puolella. Tästä on todella oltava tyytyväinen, ja erityisesti tämä varmaan vahvistaa suomalaista kansanvaltaa, myös suoran vaikuttamisen merkitystä siinä, että poliittinen puoli ottaa myös huomioon suunnan tarkistamisen tarpeet.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ongelmana nykyisessä laissa on se, että uudet ja vanhat, siis ennen vuotta 2008 valmistuneet, rakennukset ovat samalla viivalla muun muassa energiamuotokertoimien osalta, ja kuitenkin me tiedämme, että energiamuotokertoimien avulla saadulla energiatehokkuusluvulla ei ole mitään tekemistä todellisen energiankulutuksen kanssa. Siksi ministeri Viitasen puheenvuorossaan tuomat ehdotukset kansalaisaloitteessa esille tulleiden ongelmien korjaamiseksi ovat erittäin kannatettavia ja hyviä. Ja kiitos ministerille historian kertaamisesta siinä, miten tähän on tultu, ja kiitos erittäin myönteisestä suhtautumisesta tähän hyvään kansalaisaloitteeseen.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin ministeri Viitasen puhetta, se oli kuin pääskysen viserrystä keväällä, eli siihen on hyvä yhtyä.

Kansalaisaloitteen esitys on todella erittäin tervetullut. Ei ole mitään järkeä tehdä energian säästämisestä tai energiankulutuksen seuraamisesta suurta hallinnollista taakkaa. Nykyinen todistus ei tosiaan palvele asunnon ostajan tarpeita, tai ne tarpeet voidaan toteuttaa yksinkertaisemmin. Todistuksesta ei saa tulla myöskään rahankeräyskonetta konsultoiville todistusten myyjille.

Kun lakia uudistetaan, olisi siinä yhteydessä hyvä tehdä linjausta energiatehokkuutta edistävän teknologian kehittämiseen ja käyttöönoton parantamiseen. Energiaratkaisut tulee ulottaa energiatehokkuutta palvelevan korjausrakentamisen rahoitusjärjestelmän luomiseen, ja rahoitusjärjestelmän on oltava pitkäjänteinen ja kaikentyyppisiä kiinteistöjä palveleva.

Mutta ihan näin lyhyesti, että tämä esitys on ihan hyvältä tuntuva.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös omasta puolestani kiitos ministeri Viitaselle. Tällaisia ministereitä me tarvitsemme.

Toisaalta sitten, kun mietitään, että kansalaisaloitteella kansalaiset ovat olleet aktiivisia tässä asiassa, ennen kaikkea juuri omakotiasujat, heidän ääntänsä on kuunneltava, ja kun on huomattu, että nykyisessä laissa on näitä epäkohtia, jotka laittavat juuri ennen kaikkea uudemmat ja sitten vanhemmat talonomistajat epätasa-arvoon, niin silloin on tehtävä korjauksia näihin asioihin.

Toivotaan, että valiokunta ottaa tämän aloitteen vakavasti ja lähtee viemään sitä eteenpäin ja saadaan korjauksia näihin epäkohtiin.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset ministeri Viitaselle tästä esityksestänne, puheestanne.

Se tästä kuitenkin, että ajatus energiatodistuksesta on hyvä. Omakotiliiton tekemän tutkimuksen mukaan asukkaat ovat kiinnostuneita erityisesti toteutuneista lämmityskustannuksista. Varmasti jatkossakin on hyvä, että näissä kaupantekotilanteissa ihmiset tietävät, mikä on se kiinteistön todellinen energiankulutusasia. Ruotsin malli on meillä ihan hyvä pohja, mutta meillä varmasti kannattaa panna vähän paremmaksi kuin Ruotsissa ja tehdä semmoinen paremmin meille sopiva malli.

Ja sitten vielä ympäristöministeriä minun pitää kiittää siitä, että kun tätä lakia valmisteltiin, ihan loppuvaiheessa huomattiin, että siellä on yksi heikkous tässä lakiasiassa. Se heikkous oli näissä erityisen halvoissa rakennuksissa se, miten niiden osalta tehdään tämä asia. Sinne lisättiin lakiin sitten 17 §, kevennetty energiatodistusmenettely halvoille rakennuksille.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omakotiliittohan on aatteellinen yhdistys, jonka tehtävänä on edistää pientalohenkistä elämäntapaa. Tässä tämä Omakotiliitto on todennut, että hallituksen säätämä energiatodistuslaki ei edistä tätä elämäntapaa vaan rankaisee sitä. Siinä mielessä tämä aloite kyllä nyt ansaitsee täällä eduskunnassa vakavan keskustelun.

Hieman kuitenkin nyt kyseenalaistan sitä, että tässä nyt pelkästään tämän EU:n selän taakse mennään tämän asian kohdalla. Nimittäin, kuten tässä keskustelussa on jo käynyt ilmi, eri maissa on tehty erilaisia sovelluksia tästä direktiivistä, sen käytäntöönpanosta, ja se olisi pystytty myös Suomessa toteuttamaan kevyemmällä tavalla. Tässä mielessä jo tässä valmisteluvaiheessa hallituksen olisi syytä ollut ottaa huomioon se kritiikki, joka lainvalmistelussa tuli esiin, ja on hyvä, että nyt hallitus myöntää, että kyllä tämä toisinkin voidaan tehdä. Ei pelkästään EU:n selän taakse kannata mennä tässä, vaan kyllä nyt hallitus on oikealla linjalla, että se myöntää, (Puhemies koputtaa) että tässä on tullut pieni virhe.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asuntoministeri Viitaselle täytyy antaa tukea sen tavoitteen eteenpäinviemiseksi, että vanhat pientalot, omakotitalot vapautettaisiin energiatodistuksista kokonaan. Se on hyvä tavoite, ja me annamme sille kokoomuksesta kyllä täyden tuen.

Se kuitenkin tarkoittaa ratkaisua Euroopan unionissa, niin kuin ministeri esille toi, ja kysyisin teiltä, uskotteko te, että voimme Euroopan unionista saada tällaisen vapautuksen direktiivivelvoitteista pientalojen kohdalla ja millä aikataululla. Tarvitsetteko jatkokautta, vai riittääkö tämä jäljellä oleva vuosi asian kuntoon hoitamiseksi?

Arvoisa ministeri, tässä kansalaisaloitteessa on myös muita toimenpiteitä esitetty, ja kysyisin teiltä: Miten te suhtaudutte näihin esityksiin, jotka eivät ole aivan näin radikaalejakaan kuin tämä teidän esityksenne, jossa pientalot vapautettaisiin kokonaan? Oletteko valmis antamaan tuen näille, jos me näemme ne ympäristövaliokunnassa järkeviksi?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talousvaikeuksien takia me tässä vasta jouduimme korottamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia Suomessa 300 miljoonalla eurolla. Vaikka nämä nyt eivät suoranaisesti ole rinnasteisia, niin kyllä se kuitenkin ainakin minun arvomaailmassani vaikuttaa siihen, että kyllä pitää jostain ruveta näitä kulurakenteita purkamaan.

Jos katsoo tätä energiatodistusta ja näitä yksityiskohtia, mitä tässä hyvässä kansalaisaloitteessakin on esille tuotu, niin kyllähän se vähän kohtuuttomasti kohtelee esimerkiksi suoran sähkölämmityksen asujia, koska he eivät silloin, kun he ovat valinneet tämän lämmitysmuodon, ole voineet tietää, että se on rikollista toimintaa, niin kuin se nykyään aletaan jo rinnastamaan.

Jos me ajattelemme muutenkin tätä koko vanhojen talojen problematiikkaa, niin kyllä minun mielestäni tänäkin päivänä ostajillakin on oltava jonkunmoinen tietoisuus siitä, että he tutkivat taloa ja käyttävät asiantuntijoita ilman lain säätämää pakkoa. Kyllä kai se järkevin tavallaan todiste siitä on, että kysyy ja selvittää, paljonko tämä talo syö energiaa, koska näitten todistusten ja todellisten energiakulujen poikkeama saattaa olla niin iso.

Mikäli asuntoministeri vain suinkin voi viedä tätä eteenpäin niin, että tässä järki tulee käteen ja tämä kansalaisaloite toteutuu tai siinä mittakaavassa kuin valiokunta sen hyväksi toteaa, niin minä olen todella iloinen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä oikeastaan vastasi edustaja Maijalalle aika hyvin, kun hän kertoi, että laskennallinen ja toteutunut energiankulutus kuvaavat kahta eri asiaa. Laskennallisella kulutuksella voidaan kuvata sitä, mitä se rakennus kuluttaa energiaa, ja vastaavasti toteutunut kulutus kuvaa enemmän sitä, miten asukkaat siinä rakennuksessa energiaa käyttävät. Molemmat ovat hyödyllisiä tietoja, molemmat kertovat olennaisia asioita, ja niitä kannattaa seurata ja mitata, mutta ne mittaavat eri asioita.

Minkä takia tämä laskennallinen kulutus nyt kannattaa kuljettaa edelleen energiatodistuksissa mukana? Sen takia, että jos vaikka edustaja Maijalan kanssa me asumme tismalleen samanlaisissa rakennuksissa ja jos edustaja Maijala hyvin satsaa energiatehokkuuteen ja pitää huolen, ettei energiaa tuhlata, ja itse törsäilen energiaa kovasti, niin jos se todistus perustuu toteutuneeseen energiankulutukseen, niin silloin tästä rakennuksen energiantarpeesta saa aivan väärän kuvan. Sen takia on perusteltua edelleen pitää kiinni tästä laskennallisesta energiankulutuksesta.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin sanat ilahduttivat, kiitos niistä.

Laissa energiatehokkuudesta on kansalaisille puuhasteltu kallis pakollinen palvelu, jota kukaan ei tarvitse ja joka on tarkoitettu globaaliin ilmastosekoiluun, ja siinähän EU:n sinisilmäinen mallioppilas Suomi on jatkuvasti tanssinut näiden typerien direktiivien tahdissa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin paljon ministeri Viitaselle siitä, että hän on huomioinut tämän vanhojen omakotitalojen ongelmatilanteen. Tämä energiatodistus olisi aivan kohtuuttoman kallis nimenomaan heidän osaltaan.

Minä arvostan suuresti tuota Omakotiliittoa. He ovat tehneet ison työn jäsenjärjestöjen kanssa tämän kansalaisaloitteen laatimisessa ja myös siinä nimien keräämisessä. Silloin kun he olivat Kansalaisinfossa kertomassa tästä aloitteestaan ja siellä oli puolueitten edustajia kertomassa puolueitten näkemyksiä ja minä olin sitten meidän ryhmän edustajana, siinä käytiin läpi sitä ympäristövaliokunnan käsittelyä. Sen verran kävin tarkkaan läpi, mitä oli valiokunnassa ollut asiantuntijalausumia, että niiden perusteella valiokunta olisi voinut tehdä kumman päätöksen hyvänsä. He olivat jonkin verran siinä miettineetkin mutta sitten kääntyneet loppumetreillä tälle kannalle. Varmasti on hyvä, että tämä asia sitten vielä perusteellisesti käsitellään ympäristövaliokunnassa ja käsitellään myös tietysti täällä täysistunnossa, mutta olen tosi iloinen ja tyytyväinen siitä, että...

Selvä!

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erinomainen asia, että ministeri lähtee tämän REFIT-hankkeen kautta byrokratiaa torjumaan tältä osin. Se on erinomaisen kannatettava asia.

Mutta kysymykseni ministerille liittyy näitten energiatodistusten kirjoittamiseen tai oikeastaan niitten kirjoittamisten hintaan. Siitä on erilaisia tietoja olemassa, mitä ne maksavat. Yksi tieto on 600—800 euroa, en tiedä, pitääkö paikkansa. Onko ministeriössä jo tällä hetkellä, tämän lyhyen lain voimassaoloaikana, saatu tietoa siitä, mitä nämä energiatodistukset maksavat, ja onko niissä sitten vielä alueellisia eroja olemassa?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy yhtyä kiitoksiin, kun kuuli tuon ministerin puheenvuoron. Erittäin hyvä, ja kun tämä asia tulee tuonne ympäristövaliokuntaan, jossa itsekin istun, aivan varmasti siihen suhtaudutaan vakavasti.

Edustaja Kuusisto kertoi olleensa oman ryhmänsä edustajana ottamassa vastaan tätä aloitetta. Minä olin meidän puoleltamme ja silloin kerroin sen, että meidän ei tarvitse tässä oikeastaan mielipidettä muuttaa. Me olimme alun perin jo sitä mieltä, että tämä on epäonnistunut. Nyt on äärimmäisen hyvä, että tämä virhe korjataan, ja tämä todistaa oikeastaan sen — ja tuo uskoa takaisin näihin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin — että virheelliseksi todettuja voidaan muuttaa tai korjata. Se on viisasta toimintaa, ja aivan kuten edustaja Tynkkynen sanoi, kyllä todellinen ja laskennallinen energiankulutus on hyvä molemmat pitää siellä mukana, ja tästä pakollisuudesta, mistä ministeri puhui, on näitten vanhojen omakotitalojen osalta syytä luopua.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hieno kuulla, että hallitus haluaa korjata virheitä, ja tämä lämmittää opposition sydäntä ilman muuta. Näin tärkeässä asiassa on erittäin hienoa, että tehdään nopeita toimenpiteitä.

Kuitenkin olisin vielä, arvoisat ministerit, kysynyt sitä, että nytten kun odotellaan tätä, tai odotatte mahdollisesti, EU:n suhtautumista siihen, miten Suomi haluaa näitä muuttaa, sinä aikana myös voisi tehdä jotakin, esimerkiksi kehittää energiatodistusta. Kuten tässä Omakotiliiton sähköpostissa, mikä lähetettiin kaikille sähköpostin vastaanottajille ja kansanedustajille, sanotaan: "Energiatodistuksen tulisi olla tasavertainen, oikeudenmukainen, selkeä ja ymmärrettävä, läpinäkyvä ja luotettava sekä kohtuuhintainen ja hyödyllinen." Tässä on hyvin kiteytetty se, miten tämä energiatodistus voisi olla paljon parempi jo nytten, ettei tarvitsisi odottaa (Puhemies koputtaa) vuoteen 2017 saakka, mahdollisesti.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin kiitoksiin, joita on ministerille tässä annettu, ja mitenkähän tämän muotoilisi, totean vain näin, että kyllä ministeri Viitanen on pystynyt näyttämään parhaat puolensa nimenomaan ministerinä.

Tämä oli hieno kuulla, että sanoitte, että hallitus ajaa tämän energiatodistuksen vapaaehtoisuutta jatkossa EU:ssa, ja jos tulkitsin oikein, niin myöskin tämän energiatodistuksen sisältöön tehdään näitä muutoksia eli nimenomaan keskitytään tähän kulutukseen eikä tähän laskennalliseen perusteeseen. Tämä Ruotsin malli, jossa lasketaan rakennuksen todellinen kulutus, energiankulutus lämmitykseen, veden lämmitykseen ja sitten kiinteistön sähköön, ja tästä muodostuu sitten energiatodistuksen luku, on sinällänsä hyvä pohja myöskin Suomelle: katsotaan ihan oikeasti, mitä joku rakennus kuluttaa. Kysynkin nyt ihan tarkennuksena ministeriltä, että ollaanhan (Puhemies koputtaa) tätä nyt rakentamassa niin, että nostetaan tämä kulutus ykköseksi.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteella on kannatettavat tavoitteet. Nykyisen lain mukainen energiatehokkuuden määrittely ei anna oikeaa ja todellista kuvaa rakennuksen energiatehokkuudesta. Se ei huomioi esimerkiksi rakentamistavan vaikutusta, rakennuksen materiaalien, laitteiden ja järjestelmien todellisia ominaisuuksia. Se ei myöskään huomioi ylläpidon ja hoidon vaikutusta eikä useita muita energiatehokkuuteen ja energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä.

Oikeastaan kysymys on: millaisen energiatodistuksen me tarvitsemme? Mielestäni sen pitää olla oikeudenmukainen kaikille energiamuodoille, kohtuuhintainen sekä ymmärrettävä ja hyödyllinen. Nykyiseen lakiin tarvitaan siis muutoksia. Siitä olemme täällä kaikki yksimielisiä.

Vielä lopuksi lämmin kiitos ministeri Viitaselle näkemyksestänne, että energiatodistukset olisivat ainoastaan vapaaehtoisia noissa vanhoissa pientaloissa. Toivottavasti viette sitä eteenpäin.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiatodistuslain korjaaminen sellaiseen muotoon, jossa todellinen kulutus on kaupanteon ja energiatehokkuuden peruste, on suurelta osin oikein, mutta siinä piilee pahimmillaan sellainen vaara, että omakotitaloissa energiankulutusta on tarkoituksellisesti pyritty pienentämään esimerkiksi ilmanvaihtoa jyrkästi vähentämällä. Tällöinhän talo saattaa osittain tuhoutua, mutta siinä se talo on sitten paperilla arvokkaan oloinen. Ruotsissa sovelletaan osittain tämäntyyppistä todellista energiankulutusta, ja sitä on kyllä valiokunnassa syytä siinäkin mielessä tutkia. Mutta minäkin kannatan sitä vaihtoehtoa, mikä täällä monesti on tullut esille, että vanhoissa omakotitaloissa, ja omakotitaloissa yleensä, tämä koko energiatodistus olisi vapaaehtoisuuteen perustuva.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on tietenkin erittäin hyvä asia ja tärkeä täällä ottaa esille. Ympäristövaliokunnan mietintöön kirjoittama arviointi on minun mielestäni hyvin perusteellinen, mitä pitää arvioida, laskentakaavioita, hintaa, pätevyysvaatimuksia ynnä muuta energiatodistukseen liittyen — laki on ollut nyt kymmenen kuukautta voimassa — ja samoja kysymyksiä on tässä kansalaisaloitteessa. Kuitenkin pitää miettiä, onko kymmenen kuukautta tarpeeksi pitkä aika arvioida näiden perusteella. Huoli on, ymmärrän kyllä, vanhoista omakotitaloista, mutta jos luin tuota mietintöä oikein, niin ne vaatimukset tulevat voimaan vasta 2017 heinäkuussa, jotenka arviota niiden osalta on mahdotonta mitenkään vielä tehdä tällä aikataululla. Siksi kysyn, että jos olisi tämä vapaaehtoisuus, niin mitkä olisivat äskeiseen verrattuna ne kohdat, jotta tästä todistuksesta saataisiin parempi (Puhemies koputtaa) kuin nyt tähän mennessä.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ministeri Viitasta rohkeasta esityksestä, kun hän lupasi lähteä jopa EU:hun asti taistelemaan meidän suomalaisten puolesta, että järki voittaisi. Tässä eduskunnassa sen noin kolmen vuoden aikana, kun itse olen ollut, ei yleensä ole tätä byrokratiaa ja virkamiesvaltaa pyritty purkamaan, mutta jospa tässä nyt saadaan tämä todistustarve kumottua edes näitten vanhojen omakotitalojen osalta. Kun itse olen asunut omakotitalossa, missä on suora sähkölämmitys ja laskut ja energiankulutus ovat sitä kautta näytettävissä kymmenen vuoden ajalta, ja sen voi tilata myöskin sähköyhtiöltä, jos ei usko talon omistajaa, niin minusta tuntui vallan kauhealta vuosi sitten se, kun puhuttiin, että pitää tämmöinen laskennallinen energiatodistus sitten hankkia. (Sirpa Paatero: Vain jos pyytää!) Jos siinä talossa on perhe, viisi henkeä tai kuusi henkeä, asunut, niin kyllä se silloin on aika selkeää, (Puhemies koputtaa) mikä se todellinen kulutus on. Sen verran olen yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opettanut näitä mittauksia fysiikan puolella, (Puhemies koputtaa) että tuntuu todella surkealta, kun eduskunta lähti säätämään tämmöisiä todistusten tarpeita.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteet on otettava aina vakavasti. Kyseinen kansalaisaloite on kannatettava. Energiatodistuksen pitää olla todelliseen kulutukseen perustuva. Vanhat omakotitalot kärsisivät kyseisestä laista, joten pakollinen energiatodistus niiltä olisi epäoikeudenmukaista. Ministeri Viitanen on luvannut ottaa kansalaisaloitteen vakavasti, joten luotan siihen, että vanhojen omakotitalojen kohdalla pakollisesta energiatodistuksesta luovutaan. Omakotiliitto on ollut myös erittäin aktiivinen asiassa. Se on hyvä.

Vielä kiitos ministerille. Kantanne oli selvästi esitetty, ja nyt kun olette myös urheilu- ja kulttuuriministeri, odotan hyvin paljon myös siltä saralta. — Kiitos.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jyväskylän kaupungille tästä energiatodistuksesta koituu yli 400 000 euron kustannukset ja Joensuun kaupungille yli 300 000 euron kustannukset: siitä, että he vuokraavat asuntoja uudelleen. Minusta on aivan järjetöntä, että sähkölaskut eivät riitä, jos halutaan, että on tämmöisiä laskennallisia arvioita. Eikö riitä, että ne tehdään yhteen tai kahteen tai kymmeneen kertaan ja käytetään sitä laskennallista todistusta, mikä on saatu tietyntyyppisestä hirsitalosta tai tietyntyyppisestä kerrostaloasunnosta? Aivan järjetöntä tehdä samaa työtä moneen kertaan ja aiheuttaa turhia kustannuksia.

Itse asiassa juuri kyselytunnilla sain ymmärtää, että tähän suuntaan hallitus on pyrkimässä. Olen mielissäni, että ministeri lupasi EU:ssa tätä asiaa edistää, mutta toivon, että olette sanojenne mittainen, kun totesitte, että olette avoin sille, mitä valiokunta nyt sitten tälle kansalaisaloitteelle tekee. Hieno asia, ja tuen teitä kaikin voimin.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämäkin kansalaisaloite ansaitsee kunnon käsittelyn. Tällä tuntuu olevan mahdollisuuksia mennä läpikin, koska ministerin suulla hallitus haluaa korjata virheensä. Tervehdin tätä ilolla.

Evästyksiä valiokuntakäsittelyyn antaisin sen mukaan, että luovuttaisiin tästä ammattipätevyysvaatimuksesta, kuka saa kirjoittaa sen todistuksen. Jos siitä luovuttaisiin, tehtäisiin nettiin yksinkertainen ohjelma, johon rakennuksen omistaja, ostaja tai rakentaja voisi syöttää rakennuksensa tiedot ja tulostaa todistuksen ulos. Näin saataisiin hyvin yksinkertaisesti hoidettua tämä ongelma pois ja tämän kansalaisaloitteen henki toteutuisi.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Tynkkyselle: Otitte ihan aiheesta esille tämän kulutukseen perustuvan todistuksen ongelma-asiat. Sen vuoksi tässä Omakotiliiton tekemässä lisäyksessä esityksessä onkin tällainen kohta, että laskennallinen todistus tulisi tehdä lisäksi, jos kulutukseen perustuvaa luotettavaa todistusta ei ole saatavilla tai todelliseen kulutukseen perustuvan todistuksen rinnalle haluttaisiin laskennallinen todistus. Elikkä meillä täytyy olla semmoinen mahdollisuus tehdä toisenlainenkin vaihtoehto.

Sitten lisäksi pakko tunnustaa opposition edustajana, että nytten tämän kansalaisaloitteen ja kaiken muun keskustelun ja saatujen kokemusten perusteella on työn alla parempi esitys kuin mitä me oppositiostakin silloin reilu vuosi sitten esitimme. Tämän mukaisesti meidän on hyvä mennä nyt eteenpäin, koska Omakotiliitto on täysin puolueettomana organisaationa, järjestönä, vienyt asiaa eteenpäin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä liikkuu niin monenlaista erilaista käsitystä nyt, osin varmaan johtuen tämän asian monimutkaisuudestakin. Edustaja Eestilä, joka ei nyt ole paikalla, viittasi esimerkiksi siihen, että rangaistaan sähkötalossa asuvaa. Eihän sitä rangaista, sehän huomioidaan siinä asunnon hinnassa. Jos te menette omakotitaloa ostamaan, niin sähkölämmitteinen omakotitalo maksaa taatusti vähemmän kuin esimerkiksi maalämmöllä varustettu omakotitalo, jolloin se investointikustannus on ollut alun perin huomattavan paljon pienempi. Pitää muistaa myös aina tässä, että katsotaan koko ketjua. (Mauri Pekkarinen: Aivan oikein!)

Sitten tosiasiallisesti meillä on tällä hetkellä jo käytössä teoreettinen, laskennallinen, kulutukseen perustuva arvio ja tosiasiallinen. Me muotoilimme sen tarkoituksella niin, että "silloin, kun se on saatavissa", ja käytännössähän se todistus on saatavissa melkeinpä aina, esimerkiksi sähkölämmitteisessä talossa se on aina saatavilla. Mutta ongelman muodostavat esimerkiksi kuolinpesien omistamat asunnot, joissa on esimerkiksi ollut öljylämmitys, ja jos vainajalla tai kuolinpesällä ei ole saatavissa niitä todisteita. On semmoisia ongelma-alueita, ja sen takia jätettiin vähän liikkumatilaa siihen. Pitää katsoa tätä koko pakettia. Tässä on hyvää ja tässä on huonoa, mutta katsotaan nyt semmoinen kokonaisuus, kun asia saadaan valiokuntakäsittelyyn, että sen kanssa kaikki voivat elää.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika moni edustaja edellä puolusti edelleen tätä todellisen kulutuksen käyttämistä energiatodistuksen luokituksen määrittelyssä. Jos otan vielä yhden esimerkin. Niin kuin moni tässä salissa, joudun jakamaan elämäni kahden asunnon välillä. Aina kun lähden Helsingin-asunnosta pois, kytken patterin mahdollisimman pienelle. Nyt jos joku tulisi tämän toteutuneen energiankulutuksen perusteella määrittämään asunnolleni energialuokkaa, niin kylläpä saisi hyviä lukuja, mutta ei se todellista kulutusta kuvaisi. Ja sen takia palaan jälleen siihen ajatukseen, että tällä laskennallisella kulutuksella on oma roolinsa.

Mutta, arvoisa puhemies, kysyisin ministeri Viitaselta, kun totesitte, että energiamuotokertoimet ovat direktiivin velvoittamia. Yritin lukea tätä direktiiviä enkä kyllä löytänyt sieltä heti sellaista viittausta, että energiamuotokertoimia pitää käyttää. Siellä tuodaan kyllä esiin, että tässä energialuokituksessa pitää ottaa huomioon muun muassa energianlähde, mutta sitä, että juuri kertoimien keinolla se hoidetaan, en täältä direktiivistä löytänyt. Voitteko selventää?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa kulutetaan energiaa vuodessa noin 300 terawattituntia, ja nämä pientalot, vanhat pientalot, niiden osuus, vaikka siellä kaikki mahdollinen tehtäisiin, jää todennäköisesti aika reippaastikin alle yhden terawattitunnin. Elikkä sillä, että ne heitetään pois nyt tämän menettelyn piiristä, ei ole todella energiatehokkuuden, energiankulutuksen kannalta käytännöllisesti katsoen mitään merkitystä eikä myöskään kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Eli kernaasti voi tukea kaikkia niitä ajatuksia, että ne pitää heittää sieltä pois.

Sitten minä olen tässä asiassa kyllä vähän edustaja Tynkkysen kanssa samaa mieltä liittyen siihen, miten pitää käsitellä laskennallista ja toisaalta sitten mittaukseen perustuvaa. Kyllä niin monta erilaista asumistapaa on, että jos vain se olisi perustana todistukselle, niin kyllä se antaisi monta kertaa erittäin väärän informaation talon ostajalle, ja siitä syystä tämmöistä korhoslaista, aitoa korhoslaista, edustaja Korhosen linjaa, jossa molemmilla on sijansa — niin ymmärsin hänen kantansa — kernaasti tuen.

Mitä tulee sitten siihen taas, että ammattipätevyyttä ei todistuksen kirjoittaja tarvitse, (Puhemies koputtaa) niin siinä kyllä kannatan byrokratiaa. Jos se on byrokratiaa, niin näiltä osin kyllä kannatan tämän byrokratian säilyttämistä. Kyllä nyt joku pätevyys pitää olla sillä, joka näitä todistuksia kirjoittelee.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin edustaja Pekkarinen lopetti, toteamalla sen, että nyt minä olen kyllä kuullut kaiken, kun edustaja Jalonen vaati, ettei näiltä todistuksen laatijoilta vaadita sitä ammattitaitoa. Jos sitä ammattitaitoa ei vaadita, niin silloinhan kansalaiset ovat entistä enemmän kaikkien mahdollisten puoskareitten armoilla. Niitä kirjoitetaan miten sattuu.

Siinä olen Jalosen kanssa täsmälleen samaa mieltä, että tämän energiatodistuksen pitäisi olla yksinkertaisempi kuin se nyt on.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Jalonen toi täällä esille, että energiatodistuksen voisi tehdä kuka tahansa. Itse en kannata kylläkään tällaista vaihtoehtoa. Kyllä energiatodistuksen laatijan tulee olla ammattilainen, jotta todistuksesta saadaan luotettava ja uskottava.

Sitten täällä on puhuttu, että minkälainen sen energiatodistuksen tulisi olla. Oikeastaan omasta mielestäni lähtökohdan tulisi olla, että se olisi kulutukseen perustuva energiatodistus ja sitten tarvittaessa laadittaisiin laskennallinen todistus, jos kulutukseen perustuvaa luotettavaa todistusta ei ole saatavilla tai todelliseen kulutukseen perustuvan todistuksen rinnalle halutaan myös laskennallinen todistus.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En missään nimessä tarkoittanut, ettei se vaatisi osaamista ja ammattitaitoa. Mutta väitän, että nykypäivänä Suomenmaastakin löytyy joku semmoinen nettinikkari, joka osaa tehdä niin yksinkertaisen ohjelman nettiin, vaikkapa ministeriön sivuille, että rastin ruutuun laittamalla se laskee automaattisesti tämmöisen arvon, mitä nyt tässä vaaditaan. Jopa edustaja Korhonen pystyisi luultavasti tekemään tämmöisen.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Uskon, että meiltä löytyy hyvää yhteistyöhenkeä tästä eteenpäin ja jatkossakin niin Omakotiliiton kuin sitten kansanedustajien kesken, ja, kuten sanottu, teillä on nyt, arvoisa eduskunta, pallo käsissänne sitten, niin kuin aina, kansalaisaloitteen osalta kaikkinensa.

Yritän nopeasti vastata tähän edustaja Tynkkysen kysymykseen. Tämä muotokerroin tuli nimenomaan tässä 2010 direktiivissä. Se on liitteessä 1 kohdassa 2. Tämä liite on osa direktiiviä, ja se on siten sitova. Minulla on se tekstikin täällä. Tämä on aika hurjaa, en tiedä, kannattaako tätä lukea: "Rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava avoimella tavalla, ja siihen on sisällytettävä energiatehokkuusindikaattori ja numeroarvoinen primäärienergiankäytön indikaattori, joka perustuu primäärienergian tekijöihin energiamuotoa kohden." Että menepä nyt Hervannan Valintatalolle sitten tästä puhumaan näine termeineen. Mutta tämä tosiaan on se fakta, mikä tosiaan sieltä on sitten aikanaan tullut.

Toinen ihan fakta, mikä täällä kysyttiin, oli se hintakysymys. Siitä on tällä hetkellä esitetty arvioita. Motivan mukaan aikanaan se oli tuossa viime vuoden loppupuolella siellä 500 euron hujakoilla. Nyttemmin keväällä olemme saaneet sen kaltaisia tietoja, että nämä hinnat olisivat laskussa ja että ne olisivat vanhan pientalon osalta keskimäärin 300 euroa. Mutta kyllä minä uskon niin, että kannattaa nyt vähän pitemmältä ajalta sitten katsella näitä tulevia tilastoja, että saamme varmempaa tietoa sitten, että mikä se hinta on. Mutta kuten sanottua ja kuten eduskunta on edellyttänyt, niin luonnollisesti me sitä huolellisesti ministeriössä kaiken kaikkiaan seuraamme.

Täällä kysyttiin tästä, että miten arvioin tämän asian mahdollisuuksia edetä EU:ssa. Tietenkään mitään ei voi luvata, se on aivan selvä. Mutta se, mitä haluan tuoda nyt esiin, on se, että, kuten sanoin, mielestäni hyvin lyhyessä ajassa EU:ssa on muuttunut henki. On tullut tämä REFIT-henki, on tullut enemmänkin sitä keskustelua, että mikä on sellaista säädöstasoa, mitä ihan oikeasti voidaan pitää turhana, mikä ei sinänsä lisää muuta kuin byrokratiaa, mitä voitaisiin pistää roskakoriin, jotta voisimme vähän olennaisempaan keskittyä siellä unionissa.

Minusta tämä hanke on juuri sen kaltainen, että otetaan paremmin huomioon kansalliset olosuhteet. Jos meillä on paljon pientaloja, joissa meillä koetaan tämä ongelmaksi, niin miksemme tätä henkeä ikään kuin hyväksi käyttäen ja siinä hengessä lähestyisi Euroopan unionia ja tekisi tätä aloitetta? Jos emme yritä, niin sitten emme ainakaan varmasti saa tuloksia aikaan. Mutta varmasti on aivan totta se, niin kuin minultakin kysyttiin, että jos tänään olemme sinne yhteydessä, niin huomenna emme saa ratkaisua, mutta toivottavasti saisimme siitä jonkinlaista näkemystä sitten lähitulevaisuudessa tai jossain vaiheessa tulevaisuutta. Sehän, mikä ei liity tähän REFIT-henkeen, mikä joka tapauksessa on myös kirjattu tähän direktiiviin, on se, että sitten 2017 alussa on tarkoitus joka tapauksessa komission tarkastella tätä lakia uudestaan saatujen kokemusten perusteella, eli siinä vaiheessa palataan ainakin. Mutta mielestäni tässä REFIT-hengessä meillä on mahdollisuuksia saada aiemmin tämä keskustelu käytyä siellä.

Minä uskon sinänsä, että Suomea kuunnellaan, ja tietenkin toivon myös tukea meidän EU-parlamentaarikoiltamme, että varmasti siellä myös heidän kanssaan voimme käydä keskusteluja. Mielestäni tälle esitykselle nimenomaisesti tämä mainitsemani ja äsken kuvaamani REFIT-hanke on hyvä selkänoja. Se on hyvä selkänoja meidän pyrkimyksellemme tämänkaltaiseen uudistukseen kaiken kaikkiaan.

Täällä kysyttiin myös siitä, että miten sitten, kun tämä Eurooppa-taso on yksi ja sitten on tämä sisällöllinen taso, mitä tässä aloitteessakin esitetään. Nämähän ovat nyt juuri niitä kysymyksiä, mistä valiokunta tulee puheenjohtajan kertoman mukaan järjestämään avoimen kuulemisen, ja uskon todellakin, että valiokunta käy huolellisesti nämä asiat läpi, samoin kuin olette käyneet aiemminkin ja käytte keskustelua.

Kuten totesin jo tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani, niin myös tältä osin olen avoin sille, mitä palautetta eduskunnasta ja valiokunnasta tulee tämän asian suhteen. Eli siinä mielessä, arvoisa puhemies, tämä pallo on nyt sitten nimenomaisesti eduskunnalla. Eli kaiken kaikkiaan tulen hyvin tarkasti kuuntelemaan, mitä kantoja eduskunta tulee arvioinnissaan ottamaan, ja minä uskon, että se tehdään täällä varmasti huolellisesti tosiaankin valiokunnan johdolla. — Kiitoksia.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on oiva esimerkki siitä, miten kansalaisyhteiskunnassa asioita voidaan hoitaa. Asia, joka on monen henkilön tai tahon mielestä epäonnistunut, voidaan saattaa uudelleen päättäjien ja nyt eduskunnan arvioitavaksi. Kiitos siis erittäin hyvästä aloitteesta.

Mielestäni kansalaisaloite on konkreettinen ja järkeenkäypä. Energianmittaustapa on nykyisin hyvin kehittynyt ja ajantasainen. Se antaa luotettavan tiedon rakennuksen todellisesta energiankulutuksesta, ja tämä on se tieto, mitä omakotitalon ostaja tarvitsee. Energiatodistus on sinällään siis hyvä asia.

Mutta, arvoisa puhemies, merkittävä osa nykyisistä omakotitaloista on valmistunut ennen vuotta 2008 ja rakennettu senaikaisten hyvien rakennustapojen ja tiedon perusteella. Aikoinaan jopa ohjattiin sähkölämmitykseen öljylämmityksen sijaan. Onkin kohtuutonta, että sähkölämmityksen valinneita rangaistaan jälkikäteen. On kyseenalaista, että lainsäädännöllä takautuvasti määrätään asioista, jotka ovat tapahtuneet kunkin aikakauden normien mukaisesti.

Ongelmana nykyisessä laissa on se, että uudet ja vanhat rakennukset ovat samalla viivalla energiamuotokertoimien osalta. Tosiasiahan on se, että energiamuotokertoimien avulla saadulla energiatehokkuusluvulla ei ole mitään tekemistä todellisen energiankulutuksen kanssa, ja siksi on tärkeää, että voimme nyt muuttaa säädöksiä niin, ettei energiamuotokertoimia tarvitsisi huomioida energiatodistusta laadittaessa ennen vuotta 2008 rakennettujen talojen kohdalla, tai niistä sitten jopa luovuttaisiin vanhojen talojen kohdalla kokonaan, kuten ministeri Viitanen ehdotti.

Vuoden 2008 jälkeen rakennetuissa taloissa energiatodistusten ja myös energiamuotokertoimien käyttö on sitä vastoin erittäin perusteltua. — Kiitos.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Asuntoministeri Viitanen esitti, että lähtisimme ajamaan Euroopan unionissa, että vanhat pientalot vapautettaisiin energiatodistuksista kokonaan. Se on ihan hyvä tavoite, ja annan kyllä tukeni sille, että tällaista lähdetään ajamaan, mutta jotta eivät tämän hyvän, yli 60 000 suomalaisen allekirjoittaman kansalaisaloitteen tavoitteet menisi taikka jäisi tämän EU-mallin taakse, niin haluan muutaman sanan tässä vielä käyttää.

Itse epäilen, että Euroopan unioni ei aivan lyhyellä aikataululla tule meille antamaan sitä lupaa, että voisimme näistä kokonaan luopua, mutta toivon, että ministeri Viitanen — niin kuin hän täällä hetki sitten lupasi — tämän esityksen tekee ja sen myös julki tuo, ja toivon, että se tulee etenemään, mutta asuntoministerillä on valta viedä tätä asiaa eteenpäin myös kansallisen lainsäädännön parissa, ja itse toivon, että tämän lakialoitteen, kansalaisaloitteen, hengessä ministeri on myös itse aktiivinen esimerkiksi siinä, onko syytä uudelleen arvioida energiakertoimia, jotka ovat sähkölämmitteisten talojen kannalta kohtuuttomia.

On tutkittu, että nykymalli nostaa sähkölämmitteisen talon energiankulutuksen yli kolme kertaa todellista kulutusta suuremmaksi. Motivan Elvari-hankkeessa vuonna 1953 rakennettu sähkö- ja puulämmitteinen talo sai tämän energiakertoimen kautta laskennalliseksi energiankulutukseksi 76 950 kilowattia, ja todellinen sähkönkulutus oli 22 786 kilowattia. Tämä sähkölle annettu kerroin on siis 1,7, kun se fossiilisilla polttoaineilla on 1, kaukolämmöllä 0,7 — vaikka kaukolämpö olisi tehty hiilellä — ja uusiutuvilla 0,7. Minun mielestäni tätä on syytä tarkastella uudestaan.

Kun tässä vain 3 minuutin puheenvuoroon on aikaa, niin haluan antaa kyllä tukeni kansalaisaloitteen sille osalle, että todistuksessa ilmoitetaan lisäksi laskennallinen ja toteutunut ostoenergiakulutus, ja näinhän se tälläkin hetkellä on, lisäyksellä: jos se tieto on saatavilla. Ja niin kuin meidän osaava puheenjohtajamme edustaja Korhonen esille toi, kaikista esimerkiksi öljylämmitteisistä taloista sitä ei tällä hetkellä ole saatavissa. Tämä vain kulutukseen perustuva kertoo kuitenkin lopulta aika paljon enempi siitä, minkälainen ihminen siellä talossa asuu, minkälainen perhe siellä asuu, miten he energiaa käyttävät, miten he sähköä käyttävät, onko heillä ovet auki vai kiinni ja niin poispäin.

Arvoisa puhemies! Itse kuitenkin haluan aivan lopuksi kannustaa asuntoministeri Viitasta kertaalleen vielä käymään läpi ministeriön osaavan henkilökunnan kanssa sen, mitä tämä direktiivi selkeästi meiltä vaatii, ja onko löydettävissä sellainen ratkaisu, joka olisi kevyempi, järkevämpi suomalaisiin olosuhteisiin, jos tämä teidän lupaamanne työ pientalojen vapauttamiseksi energiatodistuksesta kokonaan ei etene.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite energiatodistuslain muuttamiseksi on tervetullut, sillä laki on aiheuttanut kansalaisten keskuudessa paljon epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Haluankin muiden edustajien tavoin kiittää aloitteen liikkeellepanijoita aktiivisuudesta, jonka ansiosta eduskunta pääsee nyt uudelleen arvioimaan lain tilaa. Ministeri Viitasen puhe oli rohkaiseva, ja avaimet ovat nyt eduskunnalla. EU:n kanssa tosin jouduttaneen vääntämään, niin kuin aina, mutta sehän on vain hyvä, että opimme ja opiskelemme pitämään paremmin puoliamme.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä tänään on jo todettu, yksi nykylain suurimmista ongelmista on, että energiankulutus ja lämmitysmuodon arvottaminen on sotkettu keskenään. Todistuksessa esitetään rakennuksen laskennallinen energiankulutus, jota painotetaan lämmitysmuodon mukaisella kertoimella. Näin ollen tuloksena on pikemminkin jonkinlainen poliittisesti painotettu teoreettinen arvo kuin rakennuksen todellisesta kulutuksesta kertova luku.

Energiatodistuksessa sähkölämmitys on arvotettu kaikkein epäsuotuisimmaksi energiamuodoksi, ja sen kerroin on korkein: 1,7. Tässä kohdin on unohtunut, että sähkökin voi olla uusiutuvilla energialähteillä, esimerkiksi vesivoimalla, tuotettua. Tästä huolimatta sähkölämmittäjiä rangaistaan, ja heidän talojensa arvo voi pahimmillaan laskea todellisuutta suuremmalta vaikuttavan energiankulutuksen vuoksi. Esimerkiksi Omakotiliiton laskelmien mukaan sähkölämmitteisessä talossa energiatodistuksen lukema voi olla jopa kolminkertainen toteutuneeseen kulutukseen verrattuna.

On kohtuutonta, että ihmisiä rangaistaan valinnasta, jonka he aikoinaan ovat tehneet vallitsevien suosituksien valossa. Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla suorastaan suositeltiin sähkölämmitystä kansalaisille, kuten edustaja Mäkisalo-Ropponenkin edellä totesi. Uusien talojen kohdalla energiamuotokertoimet sen sijaan voivat olla enemmän perusteltuja, sillä niillä voidaan ohjata rakentajia valitsemaan ympäristöystävällisiä lämmitysmuotoja.

Kansalaisaloitteessa ehdotetut muutokset energiatodistuslakiin ovat kannatettavia. Jotta todistus palvelisi alkuperäistä tarkoitustaan eli antaisi talon ostajalle tai vuokraajalle luotettavaa tietoa rakennuksen energiankulutuksesta, energiamuotoa arvottavista kertoimista luopumista voidaan harkita vanhojen talojen osalta.

Edustaja Tynkkysen puheista huolimatta olen sitä mieltä, että myös rakennuksen todellinen energiankulutus tulisi aina ilmoittaa laskennallisen kulutuksen rinnalla. Yleisesti ottaen vielä parempi olisi, jos energiatodistuksesta vanhojen talojen osalta luovuttaisiin kokonaan.

Arvoisa puhemies! Olisiko tämä ensimmäinen kansalaisaloite, joka menee läpi? Se olisi historiaa ja antaisi kansalaisille uskoa ja luottamusta tähän kansanvaltaisen järjestelmämme nuoreen elementtiin ja tietenkin yleensä koko kansanvaltaan.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Niinistölle: tasa-arvoinen avioliittolakihan ehtii vielä hyvin mennä läpi ennen kuin tätä aloitetta on täällä käsitelty.

Energiatodistuksiin liittyy paljon ihan perusteltuja huolia, niin kuin sekä aloitteesta että tästä keskustelusta käy ilmi. Tässä ihan alkuperäisessä kansalaisaloitteessa on kuitenkin kaksi aika isoa pulmaa. Ensimmäinen on se, että siinä yritetään ratkaista ongelmaa, jota ei ole, ja toinen on se, että siinä ei ratkaista niitä todellisia ongelmia, joita nykyisessä energiatodistuksessa vastaavasti on.

Aloitteessahan esitettiin, että energiatodistuksessa pitäisi ilmoittaa myös toteutunut energiankulutus, mutta jos lukee jo voimassa olevaa lakia, niin siellä todetaan, niin kuin muun muassa valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Korhonen on tuonut esille: "Toteutunut ostoenergian kulutus on ilmoitettava, jos tieto on saatavilla."

No, sitten toisaalta tiedämme monista tapauksista, että energiatodistuksen laatiminen on ainakin joissakin tilanteissa osoittautunut aivan liian kalliiksi ja raskaaksi. On ilmeisen kohtuutonta, että jos iäkäs ihminen asuu yksin vanhassa talossa, niin pitäisi yhdestä lapusta pulittaa toistatuhatta euroa silloin, kun sitä asuntoa on myymässä. Mutta tähän ongelmaan taas se alkuperäinen kansalaisaloite ei tarjonnut ratkaisuja. No, nyt onneksi aloitteentekijät ovat tehneet parannellun version tästä aloitteesta, ja siinä on monia ihan varteenotettavia ajatuksia, joita valiokunnan kannattaa nyt sitten punnita tarkoin.

Kansalaisaloitteessa arvostellaan myös näitten energiamuotokertoimien käyttöä. Ehkä on syytä aloittaa kuitenkin siitä, että lämmitystavan huomioon ottaminen on ihan järkevää ja siinä on vissi tolkku takana. Rakennuksen ilmastokuormitus riippuu aivan olennaisesti paitsi siitä energiankulutuksesta myös siitä, millä tavalla se energia tuotetaan, eikä näitä energiamuotokertoimia ole tokikaan temmattu tuulesta. Kyllä ne perustuvat ihan tolkullisiin laskentaperusteisiin. Mutta samalla on kyllä myönnettävä, että näissä kertoimissa on omat pulmansa. Ilmeinen esimerkki on se, jonka tuossa edellä joku taisi jo mainitakin, että kaukolämpöä suositaan näissä kertoimissa silloinkin, kun se kaukolämpö tuotetaan kivihiilellä, mikä on tietysti ilmaston kannalta täysin pölvästimäinen tapa tuottaa energiaa.

Kertoimien käyttö tavallaan liudentaa sitä todistuksen alkuperäistä ajatusta, jolla pyritään tuomaan esiin rakennusten energiatehokkuus. Se peittyy osittain näitten kertoimien taakse. Nythän hyvin tehokas mutta sähkölämmitteinen talo voi saada hyvin huonon luokituksen samaan aikaan, kun energiaa tuhlaava mutta pellettilämmitteinen talo voi vastaavasti saada aika hyvän luokituksen. Siksi kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä kannattaa kyllä ihan vakavasti valiokunnassa punnita erilaisia vaihtoehtoja, voiko tämän energiamuotokertoimen roolia direktiivin sallimissa rajoissa jotenkin säätää, onko siellä jotain muuta rukattavaa. Ja samalla kyllä kannattaa pohtia, mitä keinoja meillä on käytettävissä keventää energiatodistusta ja laskea sen kustannuksia suomalaisille kuluttajille. Tässä muokatussa kansalaisaloitteessa on esitetty joitakin ajatuksia, mutta varmasti löytyy vielä muita ideoita, ja luotan siihen, että valiokunta niihin paneutuu.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Meinasin nyt jättää väliin, mutta kun puhemies näkee vaivan myöntää puheenvuoron...

...niin muutama sana on aivan välttämätöntä suorastaan sanoa.

Ensinnäkin, ihan hyvä, ja kiitos kaikille niille, jotka ovat tässä hankkeessa olleet, siis sekä kansalaisaloitteen että aloitteen osalta, aktiivisia. Koko tämä todistusmenettely ja idea on mielestäni aika hyvä huono esimerkki siitä, miten Euroopan unionissa eri direktoraatit käyvät kädenvääntöä, kuka saa oikeuden sanella mitäkin, ja kaikki haluavat, että heillä nyt pitää olla jotain aivan erityistä tekemistä, sellaista, jossa sitä profiilia voisi nostaa. Lopputulos oli direktiivi, joka luo edellytykset sille, että maakohtaisesti rakennetaan sellaisia sovelluksia, jotka monin osin ovat sen hankkeen alkuperäistä tarkoitusta vastaan.

Tässäkin tapauksessa näitten kertoimien osalta osa kertoimista on sellaisia, että ne esimerkiksi päästöjen vähentämisen kannalta ovat päinvastaisia kuin mihinkä pohjimmiltaan pyritään, ja niin kuin tuossa tuli jo esille edustaja Tynkkysenkin puheenvuorossa, nehän voivat suorastaan edistää päästöllisten polttoaineiden käyttöä silloin, kun niitten käyttö sattuu tapahtumaan tässä tapauksessa kaukolämpöjärjestelmän kautta. Siellä on myöskin sellaisia kertoimia, joiden ei voida katsoa myöskään energiatehokkuutta välttämättä lopulta kuitenkaan edistävän.

Minäkin voin ilmoittautua olevani tyytyväinen siitä, että ministeri on antanut tällaisen lupauksen. Nyt täytyy vain toivottaa onnea ja menestystä ministerille. Rohkeita lupauksia tarvitaan, ja toivotaan, että nämä pientalot voidaan heittää kokonaan täältä pois. Niin kuin aikaisemmin täällä sanoin, enempää energiatehokkuuden kuin myöskään päästöjen kannalta sillä, että ne ovat ulkona tästä menettelystä, ei ole kyllä käytännössä mitään merkitystä.

Vielä kerran myöskin palaan tähän, kun täällä edustaja Niinistö sanoi, että tämän järjestelmän pitäisi olla mahdollisimman luotettava, ja sitten hän puhui sen puolesta, että todellinen kulutus on se, joka antaa sen luotettavuuden. En kyllä ihan tähän nyt jaksa uskoa. Kyllä todelliseen kulutukseen perustuva energiatodistus kertoo enemmän siitä asujasta, joka siinä talossa, huoneistossa on asunut, kuin siitä todellisesta asunnon tilasta. Tästä syystä minusta jonkunlainen kombinaatio sekä laskennallisesta että sitten myöskin tästä mitattavissa olevasta kulutuksesta voisi olla se, millekä vahvimmat perusteet voisivat löytyä. — Kiitoksia.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin, että täällä on joku välistäveto puheenvuorojen kohdalla, mutta niin ei ollut. Kiitos puhemiehelle.

Totesin äsken, että kansalaisaloite on hyvä tapa ottaa asia esille. Iso tavoite, miksi tästä tämmöisestä energiatehokkuudesta Euroopan unionin kohdalla on lähdetty keskustelemaan, on tietenkin se, että ohjataan rakentamista. Ohjataan rakentamista sekä myöskin remontteja nykyistä energiatehokkaampaan tapaan, koska meillä kaikilla on suuri huoli siitä, että energian hinta tulee nousemaan, ja mitä energiatehokkaammin pystytään asumaan, liikkumaan, tuottamaan teollisuuden tuotteita ynnä muuta, sitä parempi. Tämä on se lähtökohta. Sen takia ajatus, että tässä on olemassa sekä se laskennallinen... Elikkä jos käytän esimerkkinä autoa: Jos me ostamme autoa, siellä autossakin lukee se keskikulutus riippumatta siitä, että kukaan ei tiedä, minkälainen kuljettaja sille sattuu tulemaan. Jos se kuljettaja ajaa koko ajan kaupungissa, kulutus on ihan erilaista kuin jos hän ajaa pitkiä reittejä tuolla pitkin Lapin pitkiä maanteitä, tai jos se on koko ajan vaikkapa jonkun ikäihmisen käytössä verrattuna siihen, että sillä kruisaillaan jossakin muualla. Siitä syystä minun mielestäni tämä ajattelu siitä, että tässä energiatodistuksessa pitää olla sekä—että-mallit, on hyvä.

Kysymys vanhoista omakotitaloista on perusteltu. Vuoden 2017 jälkeen ne olisivat tulossa tähän mukaan. Jos EU:n puolelta saadaan lupaus siihen, että niitä ei oteta, niin varmaan se on ihan hyvä, koska kuten äsken todettiin, kokonaisenergian kohdalta se ei ole niin merkittävä. Mutta toivottavasti niidenkin talojen kohdalta, siitäkin huolimatta, kiinnitettäisiin tähän huomiota, sillä siinä kohtaa, kun joku on ostamassa — itse kukin on joskus tässä tilanteessa — vanhaa omakotitaloa, niin kyllä kiinnostaisi tietää, minkälainen sen talon energiarakenne ja energiatase on kaiken kaikkiaan, ainakin minua olisi kiinnostanut tietää.

Tiedän, että tähän liittyy monenlaisia kysymyksiä siitä, voidaanko tätä nykyistä versiota parantaa. Osa liittyy niihin kertoimiin varmaankin, ja niitä voidaan arvioida. Osa liittyy vaikkapa ilmalämpöpumppujen ynnä muiden määritelmiin siellä, minkälaisilla arvoilla niitä laskennassa otetaan huomioon. Näitä kaikkia on hyvä huomioida mutta toisaalta myöskin muistaa, että tätä ei kohdenneta muuta kuin myyntitapauksissa tai vuokrauksissa, ei hyvin edullisille, alle 50 000 euron taloille. Niille tulee vain kevennetty menettely eikä tämmöinen, mikä muille taloille tulee. Siitä syystä ei kannata ottaa ihan hirvittävän suuria pultteja semmoisesta asiasta, jota nyt yritetään kuitenkin vielä parantaa.

Mats Nylund /r:

Ärade talman, arvoisa puhemies! Medborgarinitiativet om ändringar av lagen om energicertifikat för byggnader lyfter upp två ändringar. Ändringarna gäller den faktiska förbrukningen av energi och energiformsfaktorerna. Vad gäller den faktiska förbrukningen av energi har detta diskuterats ingående då lagen behandlades år 2012. Då konstaterade miljöutskottet bland annat att det är viktigt att man uppger den faktiska förbrukningen i energicertifikatet.

Det är skäl att notera, som det har framkommit här också under debatten, att den kan variera upp till 25 procent beroende på vem som bor i huset och hur det används. Det kan även uppstå skillnader ifall vintern blir kall eller varm. Dagens system för energiklassificering bygger på idén om att köparen ska kunna jämföra husets energiförbrukning oberoende av vem som bor i huset. Trots detta ger den faktiska förbrukningen en klar fingervisning åt köparen hur stora kostnader uppvärmningen förorsakar.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetään, että energiatodistuksessa ilmoitetaan sekä laskennallinen että toteutunut ostoenergian kulutus. Ero tämänhetkiseen lainsäädäntöön ei ole suuri lain määrittäessä nyt, että toteutunut ostoenergian kulutus on ilmoitettava, jos tieto on saatavilla. Vaikka ympäristövaliokunta on jo kerran käsitellyt asiaa varsin perusteellisesti, on paikallaan tarkistaa, kuinka kansalaisaloitteessa mainitut muutokset eroavat nykyisestä käytännöstä ja millaisia mahdollisuuksia on toteuttaa niitä.

Ärade talman! Basen för energiformsfaktorerna är politisk. Koefficienterna som används baserar sig på politiska prioriteringar. Orsaken till att koefficienterna införts är att man velat förespråka miljövänliga och energisnåla lösningar. Medborgarinitiativet kritiserar framför allt faktumet att elvärme i dagens läge har den sämsta koefficienten 1,7 medan till exempel oljevärmda hus har koefficienten 1.

Arvoisa puhemies! Minun on henkilökohtaisesti vaikea nähdä, miksi kotimainen sähköntuotanto on huonompi vaihtoehto kuin ulkomaalainen öljy. Minusta nykyinen laki ei myöskään ota tarpeeksi huomioon taloon tehtyjä peruskorjauksia eikä toimenpiteitä, jotka parantavat energiatehokkuutta.

Mielestäni energiatodistus ei silti yksinään vaikuta merkittävästi talojen hintoihin. Suurempi vaikutus on lämmitysratkaisulla ja lämmityksen kustannuksilla, kuten esimerkiksi ympäristövaliokunnan puheenjohtaja huomautti. Täten vanhojen talojen alempaa hintaa ei voida pistää energiatodistuksen piikkiin. Näkemykseni on, että lämmitysratkaisulla on tulevaisuuden asuntomarkkinoilla entistä tärkeämpi rooli.

Till slut, ärade talman: utskottet och riksdagen ska behandla och begrunda förslaget grundligt. Medborgarinitiativet lyfter fram många viktiga aspekter som inte är fungerande i dagens läge. Det går knappast att utforma en modell som alla är fullständigt nöjda med, men vi ska försöka ändra på det största problemet. Medborgarinitiativet förtjänar en grundlig behandling.

Kansalaisaloite ansaitsee perusteellisen käsittelyn. — Kiitos.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! On helppo jatkaa edustaja Nylundin puheesta ja todeta, että tämä kansalaisaloite ansaitsee tarkan ja huolellisen käsittelyn. Toivottavasti myöskin näistä vanhojen omakotitalojen energiatodistuksista sen myötä luovutaan.

Kun yli vuosi sitten käsittelimme näitä asioita, oli jotenkin surkuhupaisaa todeta, että vaikka todellinen energiankulutus tietyllä perhekoolla on taloon saatavissa jostain sähköyhtiöstä tai vanhoista energialaskuista, niin silti tarvitaan tämmöinen laskennallinen todistus. Tokihan sekin jotain kuvaa antaa, mutta lähinnä se lisää byrokratiaa ja kuluttaa ihmisten varoja, ja todistukset ovat hyvin kalliita. Kun vielä kyseenalaistettiin joittenkin rakennusteknikon koulutuksen omaavien henkilöiden pätevyys todistusten laatimiseen — jos he olivat laatineet vastaavia dokumentteja jo vuosikymmeniä, niin yhtäkkiä heistäkin tuli epäpäteviä — niin siinä tuli monta ihmeellistä asiaa tässä hallituksen ajamassa energiatodistuslaissa. Mutta on hyvä, jos se nyt kansalaisaloitteen myötä saa paremman käsittelyn ja otetaan myöskin todelliset lähtökohdat huomioon.

Monestihan on, että kun talojen ilmanvaihto heikkenee, eristeiden määrä ja tiiviys kasvaa, niin sitten sen lisäksi hallitus muistaa vanhoissa omakotitalossa asuvia ihmisiä energiatodistuksella. Mutta pitäisi tosiaan energiatehokkuuden perustua todelliseen kulutukseen. Energiatodistus antaa todellisuudessa vääristävää kuvaa energiankulutuksesta. Jos energiatodistusta ei hanki, saa vastineeksi uhkasakon. Ei ole helppoa elää byrokratiassa.

Perussuomalaisilla on vähän samantyylinen, kansalaisaloitteen tyylinen lakialoite, jossa on kiinnitetty muotokertoimiin myös huomiota. Merkitsevää sääntelyn vaikutuksen kannalta on se, että eri lämmitysmuodoille lämmitysmuotokertoimet ovat erilaisia. Esimerkiksi sähkölämmitteiselle talolle muotokerroin on 1,7, kun se öljylle on 1,0 ja kaukolämmölle 0,7. Tällainen nykyisen lain mahdollistama poliittinen ohjaus asettaa nykyisillä esitetyillä muotokertoimilla kotimaisen energiantuotannon jopa huonompaan asemaan kuin jos sitä verrataan esimerkiksi tuontiöljyyn. Jos pientalo saa muotokertoimen vuoksi huonon luokituksen, tällä on myös talon myyntiarvoa laskeva vaikutus. Varmaan se tulee näihin sähkölämmitteisiin omakotitaloihin suuntautumaan erityisen hankalasti.

Mutta toivottavasti kansalaisaloite saa arvoisensa käsittelyn ja päästään järkevämpiin ratkaisuihin.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Pyritään tähän. — Tämä todistus tosiaan perustuu ihan teoreettiseen laskelmaan, ja monet kansalaiset kokevat tämän kalliiksi ja turhaksi byrokraattiseksi toimenpiteeksi, millä ei ole mitään hyötyä. No, onhan sillä tietysti joku oma arvonsa, ja juuri siitä syystä esitin tätä nettiversiota tuossa debatissa.

Ministeri lupasi viedä tämän EU:hun ja siellä pyrkiä muuttamaan meitä sääteleviä lakeja, mutta siellä on ehkä vieläkin mahdottomampaa kuin täällä, että joku toteaisi, että nyt tuli tehtyä moka ja se korjataan. Onneksi nyt tässä kohtaa on Suomen eduskunnassa hallitus herännyt omiin virheisiinsä tämän kansalaisaloitteen johdosta, mistä kiitän tekijöitä.

Tässä on monia ongelmia, mihin tosiaan pitää puuttua ja mitä korjata. Yksi niistä on tosiaan tämä energiamuotokerroin. Olen itse pohtinut sitä, että minkä ihmeen takia just sähkö saa raippaa tässä kohtaa. Voihan se sähkö olla vaikka tuotettu talon katolla olleilla aurinkopaneeleilla ja voi olla kytketty täysin pois verkosta, jos hyvä tuuri käy, ja silti raippa soi. Ei tässä ole päätä eikä häntää, mutta jonkin suuntaa antavan kuvion kuitenkin tulisi olla sen rinnalla, että se on todelliseen kulutukseen verrattavissa.

Mutta ettei siitä tulisi niitä kuluja, niin uskon tosiaan, luotan suomalaiseen osaamiseen ja siihen, että nettinikkareita löytyy ja he pystyvät tekemään niin yksinkertaisen ohjelman avoimesti nettiin, johon omistaja saa syöttää oman rakennuksensa tiedot, ja se ohjelma laskee ne tiedot yhteen, ja sitten saisi tulostaa todistuksen pihalle. Se, mikä siinä sitten on luotettavuus ja se kontrolli: se luotettavuushan syntyy nimenomaan sillä kontrollilla, kun se on avoin ja myös se ostaja voi tehdä samat laskelmat, tai vaikkapa rakentaja jo silloin, kun hän on rakentamassa omakotitaloa itselleen. Tätä nettiversiota, avointa nettiversiota, tulisi pohtia avoimin silmin eikä ensimmäitteksi takertua siihen, että sieltä menee jonkun byrokraattinen toimielin taas vähemmillä työpaikoilla.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta energiatodistuslain muuttamiseksi. Nykyinen laki on varsin tuore, ja siinä on havaittu epäkohtia, joihin tällä kansalaisaloitteella halutaan nyt puuttua. Lakihan määrää nykyisin, että rakennusta tehtäessä tai sitä myytäessä on toimitettava energiatodistus, joka kertoo rakennuksen laskennallisen energiankulutuksen. Alkuperäinen tarkoitus tällä lailla lienee ollut lisätä rakennusten energiatehokkuuden vertailumahdollisuuksia, jotta rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä voitaisiin parantaa.

Ongelmia tässä voimassa olevassa laissa on nyt sitten muutamia. Muun muassa rakennuksen energialuokka pohjautuu energiamuotokertoimiin, joiden suuruus ei perustu tehokkuuteen tai tosiasialliseen energiansäästöön, vaan luvut on määritelty lähinnä poliittisin perustein. Näin ollen energiatodistus on väistämättä epämääräinen eikä anna riittävästi todellisuuteen perustuvaa tietoa. Todellisen kulutuksen huomioimisen energiatodistuksessa pitäisi kyllä nykytekniikalla olla varsin triviaali toimenpide, ja siksi se tulee liittää mukaan. Jos todellinen kulutus muuttuu esimerkiksi asumistavoista johtuen, tulee se huomioida sitten energiatodistuksessa.

Edelleen, energiatodistusten laadinta on oma bisneksensä, ja todistusten kirjoittamisesta pyydetyt hinnat ovat olleet varsin muhkeita. On selvää ja ymmärrettävää, että tällainen koetaan kansalaisten keskuudessa epäoikeudenmukaiseksi. Tällä kansalaisaloitteella on nyt yli 62 000 allekirjoittajaa. Aloitteessa esitetyt muutokset ovat hyvänsuuntaisia, ja niiden toteuttamista tulee tutkia tarkemmin. Lakia muuttamalla voidaan saavuttaa alkuperäisen lain perimmäiset tarkoitusperät paremmin kuin nykylailla, joka, kuten täällä on todettu, koetaan epämääräiseksi ja jossain määrin epäoikeudenmukaiseksi.

Olen iloinen kuultuani, että tämä aloite ja asia halutaan ottaa täällä eduskunnassa vakavasti. Ministeri Viitasen jämäkkä tarttuminen tähän asiaan on esimerkillistä. Jos pientalot saataisiin vapautettua energiatodistusvelvollisuudesta, oltaisiin jo pitkällä. Ylipäätään valiokuntakäsittelyssä voitaisiin tarkastella muutostarpeita laajemminkin kuin mitä aloitteessa on esitetty. Tarkoitushan on, että voitaisiin antaa rakennusten omistajille ja ostajille taloudellisesti järkevällä tavalla todellista ja olennaista tietoa rakennuksen energiankulutuksesta.

Arvoisa puhemies! Kannatan tämän kansalaisaloitteen käsittelyyn ottamista vähintään sen sisällön esittämässä laajuudessa.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Suomessa kodit lämmitetään usealla eri energiamuodolla, ja käytetyimmät niistä ovat sähkö, öljy, maakaasu ja kaukolämpö. Jonkin verran koteja lämmitetään puun avulla, mutta energiaosuudesta se jää reippaasti alle 10 prosentin. Joissakin kotitalouksissa myös turve on käytössä. Kaukolämpöä tuotetaan joissakin isoissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, kivihiilellä ja muutamilla paikkakunnilla turpeella. Maakaasuputken varrella maakaasu on luonnollisesti hyvin edustettu, ja kovin suosittua on myöskin raskas polttoöljy. Biomassa eli puu edustaa vain joitakin prosentteja kaukolämmöstä, koska suuret kattilat eivät sitä halua pesiinsä syövyttävän klooripitoisuuden takia. Lisäksi turve palaa myös joissakin kaukolämpökattiloissa.

Nämä neljä energiavaihtoehtoa ja niiden kustannukset kiinteistölle ovat erittäin helposti todennettavissa yhtiöiden lähettämistä laskuista. Lämmitysmuotojen vertailuun ei tarvita kalliita välikäsiä ja kallista byrokratiaa, ja kuluttajallehan tärkein mittari on kuluneet sentit ja eurot. Mikäli jotain lämmitysmuotoa olisi suosittava tai syrjittävä, niin siihen on mahdollista puuttua verotuksen keinoin eikä vääristävien kertoimien avulla.

Kuluttajille on siis puuhasteltu kallis, pakollinen palvelu, jota kuluttaja ei tarvitse, ja varoja kulutetaan täysin turhiin välikäsiin. Olisi paljon yksinkertaisempaa ja kuluttajaystävällisempää esittää kiinteistön ostajalle energialasku esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan kahden vuoden ajalta sekä mahdollisimman totuudenmukaisesti kertoa mahdollisten muiden itse tuotettujen energiamuotojen kulutus, kuten puu, aurinko, tuuli, biokaasu ja niin edelleen.

Tämän aloitteen avulla kansalaiset haluavat kertoa oman mielipiteensä. Suorassa demokratiassa tämä voisi mennä lakia korjaavana toimenpiteenä kansanäänestykseen, kuten Sveitsissä. Nyt näyttää siltä, että semmoiseen ei ole tarvetta tällä kertaa täällä.

Muutos-puolueen mielestä kansaa on aidosti kuunneltava kaikessa päätöksenteossa. Toivoisin kaikkien miettivän, mikä on kansalaisten etu. Haluavatko kansalaiset maksaa turhasta byrokratiasta ja tyhjästä paperinpyörityksestä, vai kiinnostaisivatko heitä ilmastohurmostelua enemmän ne todelliset energiakustannukset euroissa ja senteissä mitattuina?

Arvoisa puhemies! Olen tämän kansalaisaloitteen puolella ja toivon, että eduskunta viilaa energiatodistuslakia sen mukaisesti. Ainakin käytetyt puheenvuorot ja ministerin sanat ovat olleet rohkaisevia.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä energiatodistuslaki tuli nyt keskusteluun. Se, että se tuli kansalaisaloitteen muodossa, ei millään tavalla heikennä sen lain käsittelyn tarkoitusta ja sen laajuutta tässä eduskunnassa.

Minun mielestäni on erittäin tärkeää se, että me keskustelemme tästä laista ja tämän lain sisällöstä vielä laajemmin kuin mitä varsinainen kansalaisaloite antaa siihen mahdollisuutta. Toivon, että valiokunta tämän ottaa huomioon ja nimenomaan tarkastelee laajemminkin koko energiatodistuskäytäntöä ja sen parantamista. Nimittäin nämä energiatodistukseen liittyvät ongelmat, mitä on kansalaisaloitteen muodossa nostettu, eivät pelkästään liity omakotitaloihin, ne nousevat esiin myöskin erilaisissa asumismuodoissa.

Olisin halunnut muistuttaa siitä, että asumiseen liittyvät kustannukset ovat jo tällä hetkellä mittavat ja huomattavat ja ne tulevat erilaisten energiamuotojen myötä ja niihin liittyvien kustannuspaineiden myötä edelleen nousemaan.

Varsinaisella laillahan on tarkoitus, että rakentaminen olisi energiatehokasta, ja Suomikin on sitoutunut ja Suomi on toivonut pääsevänsä niihin tavoitteisiin, että myös rakentamisessa ja asumisessa päästään vähentämään energiankulutusta.

Aikanaan, kun tätä — tämähän pohjautuu direktiiviin — direktiiviä valmisteltiin Euroopan parlamentissa, niin istuin itse silloin siellä ja ihmettelin, mihin me tätä koko energiatodistusta tarvitsemme, koska verrattuna silloiseen rakennuskäytäntöön, Pohjoismaat verrattuna Etelä-Eurooppaan, rakentamisessa oli huomattavia eroja. Totta kai ymmärsin sen, että meillä on tarvetta tehdä omia tehokkuuksia. Meillä oli silloin ongelmia pullotalojen rakentamisessa, niissä ei ilma vaihtunut, ja Etelä-Euroopassa taas yksinkertaisine ikkunoineen ja muine mahdollisuuksineen oli hyvin toisentyyppiset ongelmat. Mutta eteläeurooppalaiset eivät ymmärtäneet ollenkaan Suomen vastustusta tämän energiatehokkuusdirektiivin laatimisessa, ja niinpä se sitten ajettiin aikanaan sillä tasolla läpi.

Se meidän tehtävämme, kun me tätä kansallista lainsäädäntöä teemme, on tehdä siitä meidän näköisemme ja korjata niitä virheitä, mitä nykymuodossaan tässä laissa on. Toivon, että siitä valiokunta pystyy käymään hyvin laajamittaisen keskustelun ja tuomaan vahvasti esiin ja korjaamaan ne ongelmakohdat, kun se sitten aikanaan tuodaan saliin.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite ja suomalainen demokratia: Tämä kansalaisaloite on muuten todella hyvä esimerkki ja uusi toimintamalli siitä, että jos me laadimme täällä eduskunnassa epäonnistunutta lainsäädäntöä, niin meitä muuten valvotaan ja pidetään silmällä yli puoluerajojen. Kansalaisilla on mahdollisuus tehdä kansalaisaloite, jos he katsovat, että kaikki ei mene niin kuin pitää mennä. Tämä valvonta tapahtuu siis vaalikauden aikana, ja meidän ei tarvitse odottaa sitä, että tulee seuraavat vaalit. Tämä on muuten demokratiaa.

Sitten toisena asiana tämän kulutukseen perustuvan todistuksen heikkoudet: Tässä keskustelussa tuli esille se, että tämä kulutukseen perustuva todistus kertoo asujasta. Mutta nyt kuitenkin pitää miettiä, että nämä esille tuodut asiat ovat todella harvinaisia esimerkkejä. Suurin osa meistä suomalaisista haluaa elää taloudellisesti. Harva tuhlaa sähköä, ja taas toisaalta harva meistä pitää taloakaan ihan kylmillään, sillä meillä on talvella pakkaset ja kukaan ei halua, että putket jäätyvät. Ei meillä ole siihen tilanteeseen varaa.

Kun energiatodistuksesta nykyistä parempaa versiota laaditaan, niin siihen pitää selvästi kirjata aina tiedot asunnon käytöstä elikkä montako henkilöä siellä on asunut, onko ollut vakituisessa asumiskäytössä, ehkä työpaikka-asuntona, ja nämä muut erikoisominaisuudet ja asiat, mitkä tulevat, voidaan ottaa huomioon tässä energiankulutuksessa. Sitten, niin kuin tässä aiemmin on tullut esityksessä esille, että jos on olemassa vahva epäilys, että kulutus ei vastaa todellista normaalin elämän energiantarvetta, tulee olla mahdollisuus vaatia laskennallinen arvio rakennuksen energiankulutuksesta.

Huomenna me aloitamme ympäristövaliokunnassa tämän asian käsittelyn. On hyvä, että olemme saaneet nyt kokemuksia ja tietoa tästä asiasta todella paljon ja voimme alkaa sitä työstämään, sillä viimeksi reilu vuosi sitten, kun me käsittelimme sitä asiaa, ensin valiokunnassa ja sitten täällä eduskuntasalissa, ympäristöministeriöstä kyllä annettiin ymmärtää, että tämän asian käsittelyllä on kiire. Oli kiire, koska tätä direktiiviä ei oltu ajoissa laitettu täytäntöön ja oli uhan alla, että joudumme maksamaan aikamoiset sakot, kun emme olleet laittaneet tätä lakia täytäntöön. Tämä kiire heikensi asian riittävää valmistelua ja eri vaihtoehtojen selvittämistä. Täällä salissakin puhuimme hyvin paljon Ruotsin vaihtoehdosta, Ruotsin mallista. Mutta meidän myöskin annettiin ympäristöministeriöstä ymmärtää, että tämän vaihtoehdon selvittämiseen ei ole riittävästi aikaa. Se oli selvästi ongelma ja puute.

Arvoisa puhemies! Nyt meillä ei ole kiirettä. Meillä on kokemusta ja meillä on tietoa, miten tätä asiaa kannattaa viedä eteenpäin, joten voimme alkaa valmistelemaan tätä lakia uudelta pöydältä — ja kokemukset täytyy ottaa huomioon — elikkä voimme kehittää tätä meidän lakia ja tehdä tästä sitten suomalaisille suomalaisiin olosuhteisiin parhaiten sopivan lain.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalaisaloite ansaitsee tulla käsitellyksi, ja todella toivon, että se tulee käsitellyksi tämän sisällön mukaisena, mitä tässä on. On tuotu monia asioita esiin salikeskustelussa juuri aiempaan. Silloin kun tämä laki tuli tänne eduskuntaan, vedottiin kiireeseen ja siihen, että tämä todella täytyi sanktioiden pelossa saattaa voimaan. On hyvä, että nyt voidaan tämä direktiivin taso tarkastella ihan rauhassa uudelleen ja määritellä se Suomen olosuhteisiin, sillä Suomi on todellakin maa, jossa asuntoja on lämmitettävä. Näin se vain on.

Talojen energiatehokkuus on toki ihan hyvä tarkastella energiapolitiikan kokonaisuuden osana, mutta kuvaako tämä nykyinen tilanne kuitenkaan ihan sillä tavalla aidosti niitä ympäristövaikutuksia, kun mietimme esimerkiksi ilmastopolitiikkaa tai ilmastotavoitteita? Laskennallisesti ei saa luoda keinotekoista tilannetta, jossa esimerkiksi epämääräisin perustein pientalon omistaja joutuu tilanteeseen, jossa talon arvo laskee tai vertailutasoa ei voida yksiselitteisesti määritellä. Eli epämääräinen lain tila ei saa olla.

On todella niin, että Suomessa asuntokanta on sangen eri-ikäistä ja on eri aikakausien lainsäädännön vaatimuksilla rakennettua. Kuten täällä on todettu, valtiovalta on aikanaan ohjannut pienrakentajia valitsemaan esimerkiksi sähkölämmityksen. Tietysti moni sähkösauna jo lämpiää puulla nykyään kaukolämmössä. Näitä on rakennettu myös eri sosioekonomisissa tilanteissa myös öljylämmityksen suhteen. En kannata fossiilista öljylämmitystä, mieluumminkin tämmöistä biopohjaista öljylämmitystä, mutta tuskin sen metsänomistajan kannattaa tietenkään sitä metsää myydä. Sieltä tehdään sitten biodieseliä ja ostetaan takaisin sinne omaan käyttöön.

Kannatan laajapohjaista keskustelua ylipäätään energiapolitiikasta ja rakentamisesta sen osana, hiilineutraalisuudesta ja myöskin julkisen sektorin mahdollisuuksista, mitä tulisi ottaa mieluummin huomioon jo siinä rakennusvaiheessa, koska meillä on julkisella sektorilla myöskin paljon lämmitettävää kiinteistömassaa.

Lopuksi haluan myös todeta, että kun tämä laki tuli voimaan, niin tässä välissä myöskin ilmastopaneeli on kokoontunut uudelleen ja laatinut uusia linjauksia hiilineutraalisuuden suhteen, joten tämä kansalaisaloite on sangen ajankohtainen.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tänne eduskuntaan on tullut useampia kansalaisaloitteita, mutta nyt on käsittelyssä sellainen kansalaisaloite, jota itsekin kannatan, ja toivon, että se johtaa myönteisiin tuloksiin.

Mutta ensin haluan kommentoida: Edustaja Matikainen-Kallström tässä aivan oikein totesi, että asumiseen liittyvät kustannukset ovat nousseet. Mutta ne ovat nousseet sillä tavalla, että asukas itse ei ole niihin juurikaan voinut vaikuttaa, kiitos hallituksen. Erityisesti tämän hallituksen energiaverojen korotukset, kiinteistöverojen ala- ja ylärajojen nostot, arvonlisäveron korotukset ja monet muut tekijät ovat merkinneet sitä, että asukkaitten kustannukset ovat nousseet ja asukas itse ei ole voinut vaikuttaa tähän kustannusten nousuun. Tässä mielessä tämä hallituksen linjaus, tältäkin osin, on ollut hivenen ongelmallinen. Ymmärretään talouden tilanne, mutta kyllä monien asukkaitten kohdalla nämä kustannukset ovat kärjistyneet. Tämän halusin kollegan puheenvuoroon ikään kuin sisältöosana kertoa. On yhteinen näkemys, mitä on tapahtunut, mutta syykin pitää kertoa, ja se on tässä. — Tuonne ministeriaitioon tuli juuri entinen asuntoministeri, ministeri Vapaavuori, ja hän varmasti tämän historian myöskin hyvin tuntee.

Mutta joka tapauksessa toivon, että tämä kansalaisaloite etenee niin, että ympäristöministeriö ottaa sen uudelleen valmisteltavaksi ja lähtökohdaksi otetaan kulutukseen perustuva energiatodistus. Laskennallisen todistuksen laatimista pitäisi kehittää seuraavasti: pitäisi luopua energiamuotojen kertoimista, todistus voisi perustua vastaavaan rakennukseen, jolle on jo laadittu energiatodistus, pitäisi hyödyntää mittaustekniikoita ja tehdä nykymuotoinen laskennallinen todistus. Eli näillä korjauksilla varmasti saadaan Suomen oloihin paljon toimivampi järjestelmä, kun tämä aloitteen sisältö viedään täytäntöön.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asumiseen liittyvät kustannukset ovat kyllä nousseet, ja nimenomaan taloudellinen tilanne on aiheuttanut sen, että olemme joutuneet tekemään erilaisia taloudellisia sopeuttamistoimia. Osittain kunnat ovat myöskin nostaneet kiinteistöverojen arvoja, jolloin tätä kautta on tullut paineita.

Mutta se, mikä tähän kansalaisaloitteeseen liittyy, on nimenomaan näihin energiatodistuksiin liittyvät kustannukset. Ne ovat tällä hetkellä aivan liian korkeat. Meillä ei ole kovin montaa niitä, jotka kykenevät ensinnäkään tekemään niitä todistuksia, ja tämä nykyinen malli ei ole teknologianeutraali. Jos me pystyisimme kehittämään uudenlaisia teknologioita mittaamiseen ja samoin pystyisimme laskemaan tähän liittyviä kustannuksia, niin jo tätä kautta, tämmöisillä ulkopuolisilla teoilla, tulisi asukkaille vähemmän paineita, ilman että joudutaan veroihin puuttumaan. Mutta myöskin asukas pystyy omassa asumisessaan miettimään, miten hän lämmittää ja kuinka paljon lämmittää, ja siihen hyvä hallitus tekee nyt juuri näitä erilaisia vaihtoehtoja.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiinnittää huomiota selkokielisyyteen. Energiatodistusten lisäksi tulee Suomessa kiinnittää laajemminkin huomiota tavallisille ihmisille tarkoitettujen todistusten ja asiakirjojen selkokielisyyteen. Asiat tulee kirjoittaa selvästi ja ymmärrettävästi. Paperit ja nämä todistukset tulevat ihmisiä eivätkä mappeja varten.