6) Laki avioliitossa synnyttävän naisen varhennetusta
eläke-etuudesta
Pentti Kettunen /ps(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Käsittelyssä on lakialoite
numero 15/2014 vp. Kyseessä on laki avioliitossa synnyttävän
naisen varhennetusta eläke-etuudesta.
Herra puhemies! Heti aluksi täytyy kiittää niitä viittä selkärankaista
kansanedustajaa, joiden ryhti kesti olla puolustamassa perinteistä suomalaista
kristillistä perhe- ja avioliittokäsitystä allekirjoittamalla
lisäkseni tämän lakialoitteen ja jotka
eivät poistaneet nimiään aloitteen alkuperäisten
allekirjoittaneiden joukosta.
Herra puhemies! On valitettavaa, että varsin laajasti
perinteinen avioliittoinstituutio on viime vuosikymmeninä kärsinyt
jopa suoranaisesta alennustilasta. Onneksi on vielä kuitenkin
niitä ihmisiä, joille miehen ja naisen välinen
avioliitto on pyhä asia, jonka pohjalta vaalitaan perhe-
ja kotikäsitystä. Valitettavan paljon on kuitenkin niitä liittoja,
jotka eivät pohjaudu perinteiseen avioliittoon — tarkoitan
niin sanottuja avoliittoja ja liittoja, jotka perustuvat vain "varmoihin
puheisiin". Kun nämä liitot sitten saattavat hajota tai
avioliiton toinen osapuoli kuolee, niin yleensä kärsijän
osassa tulee olemaan nainen, joka jää taistelemaan
elämästään ja tulevaisuudestaan
yhdessä lapsensa tai lastensa kanssa. Miehen ja naisen
välinen perinteinen avioliitto on suomalaisessa lainsäädännössä turvallisempi,
ja mielestäni parempi ja luonnollisempi, tapa perustaa
perhe ja yhteinen koti myös mahdollisille tuleville lapsille.
Suomessa on yleisesti kannettu huolta tulevaisuudessa uhkaavasta
työvoimapulasta. Lääkkeeksi tähän
tarjotaan lisääntyvää maahanmuuttoa
ja ulkomaisen työvoiman tuontia. Jos kuitenkin halutaan
pitää kiinni Suomi-nimisestä kansallisvaltiosta,
on syytä pitää huolta siitä,
että varmistetaan myös alkuperäisen suomalaisväestön
riittävä lisääntyminen. Tämänkin
nyt vallassa olevan sukupolven on syytä muistaa ja tunnustaa
tämä tosiasia. Avioliitto ja lasten synnyttäminen
ei saa heikentää naisten asemaa yhteiskunnassa.
Tämä lakialoite toteutuessaan vahvistaisi perinteistä avioliittokäsitystä ja
palkitsisi naista avioliiton toisena osapuolena.
Herra puhemies! On syytä muistuttaa, että tämän
lakialoitteen kustannusvaikutukset näkyisivät
vasta 30—40 vuoden kuluttua lain voimaansaattamisesta.
Todellisuudessa lain vaikutukset voisivat olla jopa kustannusneutraalejakin
laskentatavasta riippuen.
Herra puhemies! Haluan vielä keskitetysti kerrata tämän
lakiehdotuksen tärkeimmät sisällöt:
Aloite koskee avioliitossa synnyttävän naisen varhennettua
eläke-etuutta.
Toiseksi, eläke-etuus olisi 3—7 vuotta.
Kolmanneksi, eläkepalkka laskettaisiin siten, kuin
eläke-etuuden saaja olisi ollut työssä normaaliin
lakisääteiseen eläkeikään
saakka. Etuus ei siis heikentäisi eläkkeen määrää.
Neljänneksi, eläke-etuus korvattaisiin työeläkejärjestelmään
valtion varoista.
Viidenneksi, yksikään muu eläkeläis-
tai edunsaajaryhmä ei menettäisi mitään.
Herra puhemies! Tarkempia säännöksiä tämän
lain soveltamisesta annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Laki
on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt ja
tasavallan presidentti on sen vahvistanut. Koska lailla ei ole välittömiä vaikutuksia
valtion budjettiin, se voidaan saattaa voimaan myös kesken
budjettivuoden.
Herra puhemies! Toivon lakialoitteelle asiallista käsittelyä valiokunnassa.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen on tuonut varmasti
persoonallisen lakialoitteen, ja olisi tavallaan luullut, että salissa
olisi enemmän edustajia keskustelemassa tästä lakialoitteesta,
sillä on pakko alkuunsa sanoa, että edustaja Kettusen
lakialoite sisältää yhden erinomaisen
piirteen: naisen aseman vahvistamisen perhesuhteessa. On tällä hetkellä todella
harmillista, että niin moni nainen on pienemmällä työeläkkeellä eläköityessään
juuri sen vuoksi, että on jäänyt kotiin
hoitamaan lapsiaan. Se on se hyvä siemen tässä edustaja
Kettusen aloitteessa, että naisen asemaa nostetaan, ja toivottavasti
tätä keskustelua pystytään käymään siltä pohjalta,
että meidän on luotava järjestelmä, jossa
pitkätkään hoitojaksot naisilla eivät
leikkaa naisen eläkettä, vaan tunnustetaan se
kotona tehty, lapsen hoitamisen eteen tehty työ yhtä tärkeäksi
kuin työssä oleminen, ja siinä mielessä tämän
lakialoitteen osalta on niitä hyviä piirteitä.
Mutta täytyy sanoa, että tähän
lakialoitteeseen kyllä sisältyy mielestäni
jo hieman rotuopillisia sävyjä. Siinä mielessä tätä tulee
kriittisesti tarkastella ja uskaltaa sanoa se, että ehkä tämä on liian
sisäänpäin kääntynyt
globaalissa yhteiskunnassa ja osaltaan aiheuttaa semmoisia pieniä inhonpuistatuksia
siinä mielessä, että me rupeamme luokittelemaan
ihmisiä kansallisuuden perusteella tässä maassa,
vaikka tässä aloitteessa ei juuri niin sanotakaan,
mutta se sävy kuitenkin on sellainen, mikä ei
tunnu tälle päivälle hyvältä.
Edustaja Kettunen perusteli oikein, että tällä ei ole
juuri nyt taloudellisia vaikutuksia, mutta itse työelämästä tulleena — ja
katson olevani yksi ammattiyhdistysliikkeen edustajista, jotka kantavat
huolta työeläkejärjestelmästä ja
koko eläkejärjestelmän toimivuudesta — en
olisi valmis rakentamaan lapsilleni tai lapsenlapsilleni sellaista lisätaakkaa,
jota emme vielä pysty arvioimaan. Eli kun ja jos tätä valiokunnassa
asiallisesti käsitellään, niin kuin edustaja
Kettunen toivoi, toivon erityisesti, että valiokunta arvioi
tämän lakiesityksen taloudelliset vaikutukset
niin, että paljonko meidän jo nyt tulisi varautua
siihen, että tämän kustannusvaikutukset
tulisivat näkyviin vasta 40 tai 30 vuoden kuluttua. Kuitenkin
asioihin on varauduttava. Emme tiedä, minkälaisessa tilanteessa
valtiontalous on 40 vuoden päästä, niin
että nyt olisi pakko tehdä jo niitä taloudellisia
ratkaisuja, millä tämä eläkeuudistus
rahoitettaisiin.
Ratkaisut pitää tehdä nyt. Ei pidä jättää meidän
jälkisukupolvillemme niitten kantamista, vaan jos me uudistamme,
meidän pitää osata arvioida uudistuksen
vaikutukset myös tuleville sukupolville.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Ilman sen kummempia erillisiä perusteluita
luen perustuslain kohdasta Perusoikeudet. Eli 6 §,
Yhdenvertaisuus, 2 momentti sanoo näin: "Ketään
ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa
eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden
tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Näin ollen en voi missään tapauksessa
kannattaa tehtyä lakiesitystä.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä Kettusen tekemässä lakialoitteessa
on aika paljon hyviä puolia, ja mielestäni lakialoitteita
ei koskaan voi arvioida, että kaikki niissä esitetyt osiot
tulisivat toteutumaan. Edustaja Myllykoski löysi hyviä puolia:
naisen aseman paraneminen ja ehkä lasten kasvuympäristön
vakiinnuttaminen — sikäli kuin avioliitto sitä vanhempien
yhdessäoloaikaa pidentää instituutiollaan — ovat hyviä asioita
tässä laissa.
Kun ajatellaan tätä aikaa, missä nyt
olemme, tässä eduskunnassa käsitellään
jo toiseen kertaan tasa-arvoista avioliittolakia, vaikka eduskunta sen
yhden kerran jo tavallaan hylkäsi. Kansalaisaloitteena
se on tullut uudelleen. Monet kansanedustajat ovat kääntäneet
takkiaan tasa-arvoisen avioliittolain suhteen. Joskus ennen eduskuntavaaleja,
kun vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö sanaa "avioliitto"
käyttää miespuolisten parisuhteesta taikka
naispuolisten keskinäisestä parisuhteesta, vastasin
siellä, että avioliitto käsitteenä kuuluu
miehen ja naisen väliseen avioliittoon ja näille
muille parisuhteille pitäisi löytää niitä kuvaavat
sanat. Laillisestihan heillä voisi parisuhteessa olla samanlaiset
oikeudet. Tietysti adoptio-oikeudesta voidaan olla vähän
eri mieltä sitten.
Mutta tässä nyt, jos katsotaan muutenkin näitä EU-maita,
kun lakialoitteessa on sanottu, että lasten synnyttämisestä pääsisi
nainen varhemmin eläkkeelle, niin minusta se on ehkä tämmöinen
perusteltu syy, kun edustaja Maijala sanoi, ettei löydy
perusteltua syytä. Mutta EU-maista, sikäli kun
Slovakia ja Tšekki ovat EU-maita, löytyy kaksi
EU-maata, missä lainsäädännössä on voimassa,
että lapsen synnyttämisestä saa etua,
ja siellä naiset pääsevät varhemmin
eläkkeelle. (Timo Heinonen: DDR:ssäkin aikanaan!)
Slovakiassa nainen voi päästä enintään
5 vuotta aikaisemmin eläkkeelle lapsia synnytettyään.
Tšekissä tämä ero on vähän
pienempi. Siellä miehet pääsevät
eläkkeelle 62 vuoden ja 10 kuukauden iässä ja
naiset voivat päästä eläkkeelle
57 vuoden ja 8 kuukauden iässä ja siitä aina
61 vuoteen ja 8 kuukauteen. Ihan tarkasti sitä perustetta,
miten se siellä menee, en ole tutkinut. Löytyy
kumminkin nämä kaksi valtiota, missä vielä naiset saavat
etua eläkkeelle pääsyssään,
jos ovat synnyttäneet lapsia. Siinä mielessä EU:n
sisältäkin löytyy vertailukohtia myöskin
tähän lakialoitteeseen.
Tässä on käsittääkseni
hyviä asioita, ja eduskunnan tehtävähän
on valiokunnissa arvioida lakialoitetta ja muuttaa sitä niiltä osin,
mitkä eivät ole kohtuullisia yhteiskunnalle. Tämä lakialoitehan
on saanut lehdistössä paljon arvostelua. Huvittavinta
on se, että minulta itseltäni, kun olin allekirjoittajana
lakialoitteessa, ei ole kukaan toimittaja kysynyt, mitä mieltä olen
ja miksi olen siihen kirjoittanut nimeni. Mutta se vain kuvaa tätä pintaliitopolitiikkaa:
jotkut ovat kiiltokuvia, median lemmikkejä, jotkut toiset
eivät ole.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Itse yllätyin tästä lakialoitteesta
ja varsinkin sen takia, että sen oli alun perin allekirjoittanut
16 perussuomalaisten kansanedustajaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Jari Lindström mukaan lukien. Mutta heistä toki
valtaosa on nimensä tästä aloitteesta
pois vetänyt, ja ymmärrän sen hyvin.
Kyllä tämä vähän on
kaikuja DDR:stä. DDR:ssähän aikanaan
asunnon arvosta sai helpotusta, kun lapsia sai, ja en aivan tämäntyyppistä politiikkaa
ymmärrä enkä toivo Suomeen.
Meidän kokoomuksen vastaus siihen, miten kannustetaan
perheitä hankkimaan lapsia taikka millä tavalla
kokoomuksessa halutaan tukea naisten ja miesten välistä tasa-arvoa,
on vanhemmuuden kustannusten tasaaminen, joka on meille yksi keskeinen
asia, joka toivottavasti saadaan hoidettua kuntoon. Se on keino,
jolla voimme huolehtia siitä, että naisvaltaiset
alat eivät kärsi siitä, että äidit
jäävät äitiyslomalle, tai toisaalta äidit
eivät kärsi siitä, että heidän
työurastaan tulee katkonainen.
Mutta itse en kyllä missään tapauksessa
voi tätä perussuomalaisten lakialoitetta olla
tukemassa, vaan itse lähden mieluumminkin sieltä vanhemmuuden
kustannusten kannustavuuden parantamisesta ja esimerkiksi isyysvapaan
pidentämisestä ja tämäntyyppisistä ratkaisuista, jotka
kannustavat perheitä entistä laajemmin ottamaan
vastuuta toisistaan ja itsestään.
Keskustelu päättyi.