Pertti  Salovaara  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ei pitkiä puheita näin perjantaina. Esitys alkolukkokokeilun aloittamisesta on hyvä, ja kokeilu tulee antamaan vuosittain noin 300 ongelmakäyttäjälle mahdollisuuden liikkumiseen ja toimeentuloon rattijuopumustuomiosta huolimatta. Päätöksen kokeiluun pääsemisestä tekee tuomioistuin, ja kokeilun aikana valvotulla ajo-oikeudella liikkuva on säännöllisesti tekemisissä sosiaali- ja terveyspuolen henkilökunnan kanssa. Hänelle suoritetaan päihderiippuvuuden arviointiohjelma. Päihderiippuvuusarvion aikana osallistujalle tarjotaan apua päihteitten käytön hallitsemisessa. Ensikertalaisella arviointiohjelma toteutetaan kolmessa kuukaudessa, ja Suomessahan poliisi ohjaa kuljettajan lääkärin arvioon, jos tämä on lyhytaikaisen ajo-oikeuden haltijana kerran syyllistynyt rattijuopumusrikkomukseen.

Näiden rattaiden käynnistyminen on kuitenkin hyvin hidas prosessi. Rattijuoppouden ja siihen liittyvän syrjäytymisen kannalta on kaikkein tärkeintä se ensimmäinen kerta. Se on kiinni jääneelle pysäyttävä kokemus ja varmasti usein myös käännekohta elämänhallinnassa. Siksi varhainen puuttuminen olisi juuri tässä vaiheessa todella tärkeää. Mitä varhaisempi puuttuminen, sen parempi puuttuminen.

Ruotsissa Skellefteåssa aloitettiin vuonna 99 kokeilu, jonka kantavana ideana on tarjota rattijuopolle välittömästi, 24 tunnin sisällä, ensimmäisestä kiinnijäämisestä henkilökohtainen kontakti päihdehuoltoon. Kontaktia tarjotaan poliisin toimesta välittömästi kiinnijäämisen yhteydessä ihan kirjaimellisesti siinä tien reunalla. Menettely perustuu ajatukseen, että epäilty on välittömästi kiinni jäätyään yleensä varsin vastaanottavainen tarjotulle avulle ja taipuvainen helpommin myöntämään mahdollisen ongelmakäyttönsä. Halukkuus hakeutua hoitoon vähenee ajan kuluessa, kun epäilty alkaa jälleen kieltää mahdollisten päihdeongelmiensa olemassaolon ja pitää kiinnijäämistään ennemminkin huonona tuurina. Jos ja kun hoitoon ollaan halukkaita, ensimmäinen tapaaminen pyritään järjestämään siis 24 tunnin kuluessa. Näin Ruotsissa. Hoitoonohjaus ei ole vaihtoehto sanktioille vaan vapaaehtoinen mahdollisuus. Tätä mallia on tähän saakka kokeiltu Ruotsissa 40 kunnassa lähinnä Västerbottenin läänissä, ja kokemukset Skellefteåsta kertovat, että yli kolmasosa epäillyistä, joille tarjotaan mahdollisuutta hoitokontaktiin, ottaa tarjouksen vastaan. Näistä 40 prosenttia jatkaa itse hoitosuhteeseen. On lisäksi huomioitava, että usein pelkkä tarjous tai hoitavan osapuolen taholta tapahtuva ensikontakti riittää siihen, että positiivinen käyttäytymismuutos saadaan aikaan.

Tilastot rattijuopumuksista Skellefteåssa sen sijaan kertovat, että mallin aikana rattijuopumukset ovat vähentyneet 7 prosenttia. Tätä merkittävämpää kuitenkin on, että toistuvat rattijuopumukset ovat vähentyneet kolmanneksella, 33 prosenttia. Sekä Ruotsista että Suomesta tiedetään, että sillä, joka jää kiinni kerran, on varsin suuri todennäköisyys seuraavan viiden vuoden aikana uusia tekonsa. Malli näyttäisi olevan erityisen tehokas estämään juuri päihteiden ongelmakäytöstä johtuvaa uusimisen kierrettä. Varhainen puuttuminen tässäkin asiassa toimii.

Skellefteå-malli perustuu poliisin, sosiaalitoimen ja päihdehuollon yhteistoimintaan. Ruotsin kokemusten perusteella ei tarvita isoja organisatorisia muutoksia tai uusien yhteistyöelinten luontia vaan nykyisten, jo olemassa olevien tiivistä yhteistyötä sekä mahdollisesti hieman lisää resursseja, jotta 24 tunnin sisällä tapahtuva kontakti voidaan aidosti toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Laki alkolukkokokeilusta on hyvä näin. Ei Skellefteå-mallin käyttöönotto välttämättä mitään lakia vaadi, mutta tässä olisi mielestäni todella hyvä mahdollisuus tehostaa sosiaali- ja terveyssektorin ja viranomaisten yhteistyötä ja näin edesauttaa alkolukkokokeilun onnistumista tai saattaa sen rinnalle sen tavoitteita tukeva vaihtoehtoinen, pehmeämpi malli, jonka tuloksista on erittäin hyviä kokemuksia. On totta, että päihderiippuvuuden arviointi on oma prosessinsa, ja alkolukon käytöstä päättää kiinnijäämisen jälkeen aikanaan sitten tuomioistuin. Mutta rattijuoppouden uusimisen ehkäiseminen on valtava haaste, ja edellä kuvatun kaltaisia naapurissa hyväksi havaittujen uusien tapojen käyttöönottoja tulisi mielestäni vakavasti tutkia ja harkita.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Alkolukkokokeilu on ihan myönteinen ele rattijuoppouksia vastaan, mutta sen merkitys varmaan parhaassakin tapauksessa on hyvin marginaalinen. Kuitenkin sitä kannattaa käyttää. Viime kaudellahan eduskunnan liikennevaliokunta esitti tätä asiaa ja sali täällä hyväksyi sen. On hyvä, että ministeriö toi sitten tämän lakiesityksen tänne. Itse asiassa rattijuoppouteen pitäisi puuttua ja voitaisiin puuttua paljon voimakkaammin. Suomi alkaa kohta olla ainoita maita, joissa rattijuoppoudesta kiinni joutuva ei joudu niin sanottuun pakkohoitoon, lainausmerkeissä. Meilläkin sitä on harkittu, mutta on todettu, että suomalaiseen hoitojärjestelmään ei kuulu tämä niin sanottu pakko. Kuitenkin muissa maissa on saatu erinomaisia tuloksia ja vaikka hoitoon on menty pakolla, niin tämä halu päästä irti ongelmasta on sitten hoidon aikana pystytty herättämään.

Sitten toinen vaihtoehto, jota voidaan käyttää rinnakkain, on se, että osasta rangaistusta tai kokonaan voi vapautua, jos suostuu menemään hoitoon. Toivoisi, että näihin alkolukkoa vielä tehokkaampiin keinoihin puututtaisiin ja ministeriöt toisivat tarpeellisia lakiesityksiä eduskuntaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ed. Kuisma tässä juuri totesi, niin tämä on hallituksen hyvä ja edistettävä kokeilu, mutta kun laki on määräaikainen, eräänlaisesta kokeilusta on kysymys. Mutta mielestäni kaikki ne asiat, mitä tämän kokeilun suhteen, tämän ongelman suhteen, tehdään, ovat kokeilemisen arvoisia. Tämä keskustelu nyt käytetyissä puheenvuoroissa on paljon rientänyt sellaisen henkilön ympärille, joka on paatunut ja toistuvasti rikkoo jne. ja toistuvasti sortuu, mutta mielestäni nimenomaan tämä kokeilu, mikä nyt kakkoskäsittelyssä hyväksytään mitä ilmeisimmin tässä — en ainakaan itse aio esittää sen hylkäämistä — johtaa hyvään tulokseen niitten kuljettajien osalta, jotka joskus erehtyvät, syvästi katuvat, mutta pääsevät kuitenkin elämäänsä elämään ja elinkeinoansa harjoittamaan tämän kautta. Pidän tätä hyvin kannatettavana ja järkeenkäypänä. Jos tällä saadaan yhteiskunnan pyörät pyörimään ja ihmiset katumaan ja siirtymään oikeille jäljille, niin tätäkin kannattaa kokeilla.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Äskeisessä liikenneturvallisuusseminaarissa kävi hyvin ilmi, että vain joka kahdeksas tapaus kuolemaan johtaneista onnettomuuksista johtuu sinänsä ylinopeudesta mutta kun siihen yhdistetään rattijuoppous, niin tämä onnettomuusriski on huomattavasti suurempi. Tästä näkökulmasta todellakin tämä alkolukkokokeilu on hyvin tarpeellinen. Varsinkin nuorison liikennekäyttäytyminen on ollut retuperällä. Sekin on hyvä, että maksaja tälle alkolukolle on itse valvottava tänä koetusaikana. Autojen arvot vaihtelevat suuresti, joten on hyvä asia, että vielä ei takavarikointitoimenpiteisiin lähdetä eikä edes kokeilemaan, se on hyvin epätasa-arvoinen menettely. Kolmen vuoden kokeilu on hyvä asia, ja uskon, että myös autot tulevaisuudessa kehittyvät niin, että näissä autoissa on valmiiksi sisäänrakennettuna tällaiset alkolukkojärjestelmät, ja vältymme onnettomuuksilta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minunkin mielestäni tämä on erittäin tärkeä, ja toivon todella, että se tulisi pakolliseksi kaikkiin autoihin, ja on jonkin verran EU:ssa siitä keskusteltu, että uusiin autoihin tulisi. Minun mielestäni Suomen pitäisi Euroopan unionissa nimenomaan tähän asiaan puuttua. Kustannukset eivät ole niin suuria kuin hallituksen esityksessä tuodaan esille. Kyllä tämmöisiä erittäin toimivia alkolukkoja saadaan noin 250—300 eurolla. Se, että tässä tapauksessa kustannukset nousevat korkeiksi, johtuu juuri siitä seurannasta.

Ehkä on sinänsä hyvä, että siinä on tätä seurantaa, mutta liikenteen rattijuopumusta vastaan tulee kaikilla tasoilla taistella. Kaikkein tärkeintä olisi saada pakolliseksi tämä lukko uusiin autoihin. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tästäkin maasta löytyy tuhansia ja tuhansia, jotka olisivat erityisen tyytyväisiä ja kiitollisia, jos omassa autossa olisi ollut alkolukko.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys paha tapa hallintaan -laista, joka nyt tullaan sitten hyväksymään. Sen merkitystä ei pidä mielestäni liioitella, sekin olisi tavallaan vähän hakoteille ajautumista. Mutta hyvä, että näin nyt kokeillaan.

Täällä ed. Kuisma viittasi pakkohoitoon. Minä kyllä luulen, että se pakkohoito on aika mutkikas tie tähän yhteyteen. Mutta jos tämmöiseltä toistuvasti sortuvalta otettaisiin ajoneuvo takavarikkoon, se saattaisi tehota paremmin. Kun ne, jotka näitä lakien kehittämisiä suunnittelevat, ottaisivat tämän mahdollisuuden vakavasti huomioon, ei olisi maailmassa ensimmäinen kerta, kun siihen mentäisiin.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin voi sanoa, että tämä oli hyvä alku. Tämä on välttämätön alku. On arvioitu, että tämän vaikutukset ovat marginaalisia. Niin ne saattavat ollakin, mutta itsekin luotan siihen, että autoteollisuus, päätelaiteteollisuus, kehittää hyvin pian, lähivuosina, sellaisen virtalukkoon sijoitetun pysyvän alkolukon, joka on sitten kiinteänä varusteena jokaisessa autossa, ja se on silloin oikea tie.

Todellakin kun katsellaan tilastoja kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista, niin yhä useammassa tapauksessa kyse on päihteistä, joko alkoholista tai sitten huumeista. No, alkolukko ei tietenkään pääse kiinni huumetapauksiin, alkoholitapauksiin pääsee, ja sen takia tätä kokeilua on vietävä määrätietoisesti myöskin eteenpäin.

Mutta, puhemies, kiinnitän huomiota myöskin siihen rangaistustasoon. Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Pulliainen, että jos ei tämä auta, pitää ottaa vain kovemmat keinot käyttöön: tuomitaan ajoneuvo valtiolle menetetyksi tai määrätään auto ajokieltoon, tai oikeuslaitos voisi ottaa selvästi sitten tuomioasteikossaan kovemman linjan silloin, kun kyseessä on alkoholin ja rattijuopon aiheuttama liikenneonnettomuus.

Petri Neittaanmäki /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä alkolukkokokeilu saadaan nyt käyntiin, ja haluan yhtyä käytettyihin puheenvuoroihin siitä, että jatkossa todella uusiin autoihin tämä alkolukko tulisi pakolliseksi varusteeksi. Eilen täällä eduskunnassa keskusteltiin ed. Kumpulan aloitteen pohjalta myöskin siitä, että nuorten kuljettajien promillerajaa laskettaisiin 0,2:een. Haluan tämän asian vielä tässäkin yhteydessä ottaa esille ja korostaa sitä, että kaikenlaisia uusia toimenpiteitä tarvitaan, että rattijuoppous saadaan yhteiskunnasta kitkettyä nopeasti pois.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu tuntuu pitkälti vain viipyvän tuolla pakollisessa alkolukossa ja sen kytkennässä uusien autojen varusteluun jne. Sehän ei ole ollenkaan ratkaisu näihin asioihin olemassa. Kyllä tässä on valistuksesta ja, sanoisin, kokeilusta ja soveltumisesta liikenteeseen semmoiselle raittiuteen palaavalle, järkevälle ihmiselle olemassa, eikä suinkaan tämä ole tarkoitettukaan niille, jotka ovat toistuvasti syrjäytyneet ja ikään kuin ovat alkoholin orjia.

Näin ajatellen toivon, että tämä keskustelu, mikä syntyy pakollisista alkolukoista kaikkiin autoihin, ei nyt kovin suurta tuulta saisi, koska sen osalta voi todeta, että se ei kuitenkaan haista muita huumeita ja muita ongelmia, mitä näihin asioihin liittyy, eikä varsinkaan sitä valistuksen puutetta, mikä liittyy ajoasenteisiin ja -tapoihin.

Ed. Neittaanmäki viittasi eiliseen ed. Kumpulan aloitteeseen, missä puhuttiin, että alle 0,2 promillea edellytetään, jos ei ole korttia. Eihän ilman korttia saa ajaakaan, ja jos on kortti, niin sitten saisi ajaa 0,5:n pikkuhiprakassa. Kyllä sekin keskustelu oli aivan hakoteillä eilen, niin kuin tämän jälkeenkin ilmeisesti on olemassa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Alkolukko on yksi pieni, marginaalinen liike oikeaan suuntaan. Meillä on Suomessa noin 30 000 rattijuoppoa vuosittain, ja alkolukkoa tulevat käyttämään ne, joilla on itsellä halu välttää kovempi seuraamus ja myöskin halu maksaa alkolukkokokeilusta. Tämä ei ole kokonaisratkaisu Suomen liikenneturvallisuuden parantamiseksi eikä myöskään alkoholin poistamiseksi liikenteestä. Suurempia ja merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan.

Minun mielestäni ed. Kallis täällä perusteli aivan oikein, ja voidaan myöskin kysyä, kenelle siitä olisi sitten haittaa, jos auto ei käynnistyisi muuten kuin silloin, kun hengitysilmassa ei ole alkoholia. Minun mielestäni se ei loukkaa kenenkään tielläliikkujan oikeuksia.

Tarkemmin ja laajemmin näistä kaikista liikenneturvallisuuteen vaikuttavista asioista pääsee eduskunta keskustelemaan ensi viikon torstaina kello 16.30, koska puhemiesneuvosto on hyväksynyt, että silloin käydään parituntinen keskustelu aloitteen pohjalta laajemmin koko suomalaisesta liikenneturvallisuudesta, ja siinä on alkoholi merkittävässä osassa.

Pertti Salovaara /kesk:

Arvoisa puhemies! Sitä ensi viikon keskustelua minäkin odotan. Ruotsissahan on tehty periaatepäätös siitä, että vuonna 2012 kaikki uudet autot varustetaan lähtökohtaisesti alkolukolla. Eihän näin tehtäisi, ellei siitä olisi saatu niin hyviä kokemuksia.

Tähän ajoneuvon valtiolle menetetyksi tuomitsemiseen liittyy hyvin paljon ongelmia. En sitä suoranaisesti kiellä, mutta ne ongelmat liittyvät siihen juridiseen problematiikkaan, että meillä pyritään rankaisemaan syyllisiä. Kun on perheitä, joissa on esimerkiksi yksi ajoneuvo käytössä, ja mies sitten syyllistyy rattijuoppouteen ja auto menetetään valtiolle väliaikaisesti tai pysyvästi jnp. ja pitää sitten kuljettaa lapsia kouluun ja harrastuksiin jnp., niin siihen liittyy paljon ongelmia, jotka pitää ensin selvittää, ennen kuin sitä asiaa jatketaan.

Mutta äskeisessä seminaarissa kuulimme myös, että täällä Suomenmaassa saa ajaa rattijuoppo 200 kertaa liikenteessä, ennen kuin hän tilastollisesti jää kiinni — 200 kertaa, ennen kuin kiinnijääminen tapahtuu. Tämä on huolestuttava, merkittävä luku. Nyt tähän uusimiseen olisi ennen kaikkea kiinnitettävä enemmän huomiota. Korostan vielä kerran tätä varhaisen puuttumisen Skellefteå-mallia. Meillä pitää olla voimaa ja rohkeutta ottaa käyttöön jo olemassa olevat rakenteet ja etsiä niistä ne parhaimmat hyödyt.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Jos Ruotsissa on ollut myönteisiä kokemuksia alkolukosta niin kuin myöskin Kanadassa, niin on aivan selvä asia, että Suomessakin tulee olemaan myönteisiä kokemuksia tästä.

En tiedä, mitä kaikkia asiantuntijoita valiokunnassa on kuultu, mutta muistan, että kun lakialoite tehtiin, niin silloin tutustuin niihin tilastoihin, mitä Ruotsista oli saatavissa. Se, että kuljettaja, rattijuopumukseen syyllistynyt, joutuu käymään säännöllisesti lääkärintarkastuksissa, selvittämään, kuinka paljon on juonut, onko koskaan yrittänyt käynnistää autoa jne., oli johtanut siihen, että moni henkilö oli raitistunut, oli kokonaan raitistunut eikä sen jälkeen enää syyllistynyt rattijuopumukseen. Eli kyllä tämä on hyvä, ja olisi erittäin tärkeää, että se saataisiin kaikkiin uusiin autoihin.

Ed. Salovaara totesi kiinnijoutumisen riskistä, joka on ylivoimaisesti kaikkein paras ennalta estävä toimenpide. Jos riski joutua kiinni kasvaa, silloin myöskin tapaukset vähenevät.

Tietenkin myöskin rangaistuksen kovuudella on merkitystä. Monet muistavat presidentti Kekkosen uudenvuodenpuheen 60-luvun puolessavälissä, joka johti siihen, että oikeusministeriöstä lähti kirje kaikille syyttäjille, että jos tulee muu kuin vapausrangaistus, niin syyttäjän pitää hakea muutosta hovioikeudessa. Tämä johti kyllä siihen, että rattijuopumustapaukset vähenivät huomattavasti.