Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoma puhui tiistaina Kaupan Liiton tilaisuudessa ja toi siellä julki hyviä taloustietoja Suomen valtiontaloudesta ja kertoi, että valtiontalous saavuttaa tasapainon jo tänä vuonna. Samassa yhteydessä valtiovarainministeri Heinäluoma totesi, että ehkä ei riitäkään tavoitteeksi se, että valtiontalous on tasapainossa, vaan ehkä siitä pitäisi tehdä jopa ylijäämäinen varauduttaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tämä on hyvä asia, että valtiontalous on kunnossa, mutta mitalin toinen puoli on myöskin nähtävissä, ja se on se, että suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa, monet pienituloiset eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ovat ahdingossa, kunnat ovat ahdingossa jne. Kysynkin, arvoisa valtiovarainministeri:

Onko nyt sitten järkeä rimaa nostaa niin korkealle, että lähdetään ihan tosissaan tekemään ylijäämäistä valtiontaloutta? Eikö pitäisi pikkasen löysätä köyhimpien puoleen myöskin näitä valtion kirstun reunoja?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukainen tavoitehan oli, että vaalikauden lopussa saavutettaisiin budjetin tasapaino. Sen pohjalta lähtökohta oli, että vaalikauden alkupuolella hallitus tietoisesti suhdannemielessä oli valmis ottamaan alijäämää vastaan. Tämä hallituksen perustalouslinja on toiminut. Tehdyt panokset, sekä työllisyyttä tukevat menonlisäykset että sitten veroratkaisut yhdessä tuloratkaisun kanssa, ovat tukeneet uusien työpaikkojen syntyä. Tämä strategia toimii ja on tuottanut nyt tilanteen, että pääsemme hallitusohjelman tavoitteeseen, että budjetti tasapainottuu.

Mitä tulee jatkoon, niin se on sitten seuraavien eduskuntavaalien kysymys ja on luontevaa käydä sitä keskustelua paremmin siinä yhteydessä. Tähän jatkoon nykyinen hallitus ei ole vielä ottanut kantaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus julkaisi myöskin tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion, ja tämä ministerin kertoma linjaus siinä pitää. Noin 350 miljoonalla eurolla lyhennetään valtionvelkaa mutta ei juuri mitään, murusiakaan, osoiteta niihin tärkeisiin kipukohtiin, joita kiistatta tässä maassa on. Kysyn vielä uudelleen:

Onko järkeä vetää todella loppuun asti näin tiukkaa linjaa, kun tiedetään todella tämän köyhyysongelman paheneminen ympäri maata monen väestönosan kohdalla?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Eihän tässä mitään tiukkaa linjaa vedetä, vaan vedetään juuri sitä linjaa, mikä on sisältynyt vuoden 2003 keväällä hallitusohjelmaan, jonka eduskunta on hyväksynyt. Juuri sen mukaisesti on toimittu. On tehty runsaan miljardin euron panostukset hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi, sekä sosiaaliturvaan, ihmisten toimeentuloon että julkisiin palveluihin. Tämän mukaisesti on korotettu lapsilisiä, korjattiin viimeksi toimeentulotukea, on tehty pienimpien äitiyspäivärahojen korotus, on tehty kotihoidon tuen korotus, on tehty erittäin paljon tällä alueella, ihan niin kuin on sovittu. Hallitus on toteuttanut tältä osin koko oman ohjelmansa, jonka se 2003 keväällä itselleen asetti, ja hiukan enemmänkin. Ei linja ole mitenkään erityisen kireä, päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Julkishallinnon tehtävä on yleensä toimia peruspalveluiden tuottajana kunnissa tai myöskin valtion osalta. Systeemi toimii hyvin yksinkertaisesti niin, että ihminen tarvitsee palvelut, palveluja varten tarvitaan organisaatio ja organisaatiota varten rahaa.

Arvoisa ministeri Heinäluoma, te eilen otitte kamreeriotteen elikkä panitte rahan päälle punaisen ristin palveluiden osalta ja kerroitte, että lyhennetään valtionvelkaa. Kun te tulitte puheenjohtajaksi puolueeseen, te sanoitte, että te tulette ottamaan pari piirua ihmiseen päin. Kun nyt tämän päivän palautetta on kuunnellut, niin tässä mentiin pari piirua poispäin.

Milloin te aiotte tämän vuoden osalta ottaa piiruja ihmiseen päin, kun koko ajan mennään kuitenkin siitä poispäin?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Toivoisin kuitenkin, että myös opposition puolella, myös kokoomuksella, olisi tietty annos johdonmukaisuutta eri kuukausina pidettävien puheiden välillä. Joulukuussa teidän ryhmäpuheessanne vaadittiin, että budjetti pitää tasapainottaa. Piditte sitä vastuuttomana, että hallituksen budjetti ei ole tasapainossa, kun ollaan taloudessa voimakkaassa kasvuvaiheessa. Ettekö vaatineet näin? Vaaditte, ja mitä nyt on tehty? Nyt budjetti saadaan tasapainoon, kunhan tämä lisäbudjetti ehditään tuoda eduskuntaan. Hallitus on toiminut oman ohjelmansa mukaan, ja toivoisin pikemminkin, että te voisitte antaa tunnustusta. (Ed. Backman: Uusi ryhmäjohto!) Se olisi arvokasta linjaa, että sanoisitte, että paitsi että hallitus on pitänyt työllisyyslinjauksestaan kiinni, luonut 50 000 uutta työpaikkaa yhteistoiminnassa koko muun yhteiskunnan kanssa, 30 000 työpaikkaa tänä vuonna, niin se myös toteuttaa vastuullista budjettipolitiikkaa, tasapainottaa budjetin vaalikauden lopussa. Sanoisitte, että tämä on hyvä asia, että on näin. Lupaisitte itsekin tehdä tämän saman, jos olisitte vastaavassa tilanteessa. Sille ihmiset antaisivat arvoa.

Herra puhemies! Kun kahden viime vuoden aikana valtion budjetit ovat olleet ylijäämäisiä yhteensä noin 6 miljardin euron verran (Ed. Kallis: Omaisuutta myyty!) ja ne ovat olleet kertaluontoisia tuloja, kysyisin:

Paljonko tätä kautta, kun valtionvelkaa on lyhennetty, korkomenot ovat pienentyneet, mitä hyvää sillä on saatu aikaan, ja minkälaisia suunnitelmia on vaihtoehtoisten, kertaluontoisten menojen kattamiseen nyt, kun budjetit ovat ylijäämäisiä ja velan lyhentämisestä saadaan noin 4—5 prosentin tuotto? Kun velkaa lyhennetään, olisiko tuottavampia investointikohteita, ja jos on, niin minkälaisia ne ovat hallituksen mielestä?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Täytyy tietysti palauttaa se mieleen, että suhteessa tilinpäätöksiin siinä tilanteessa, että valtio on myynyt omaa omaisuuttaan ja myyntitulot merkitään tulojen puoleen, siitä syntyy ylijäämää, mutta niin kuin jokainen täällä tietää, se ei ole tietenkään kestävää budjettitalouden osalta. (Ed. Kallis: Kovaa talouspolitiikkaa!) Se, mikä on kestävää, on normaalimenoihin ja -tuloihin perustuva tasapaino. Siinä mielessä se, mitä voimme nyt lisäbudjetin kautta todistaa, on tavattoman tärkeä osoitus siitä, että hallituksen talouspolitiikka toimii eli kasvun ja työllisyyden paranemisen myötä toteutuu budjetin tasapaino aidolla ja kestävällä tavalla.

Mutta ed. Saarisen kysymys on sikäli tärkeä, että näin tämä toimii, että kun voimme lyhentää velkaa, siitä seurauksena ovat pienemmät lainanhoitokulut eli korkomenojen vähentymisen kautta syntyy mahdollisuus siihen, että saamme lisää liikkumatilaa käyttää rahaa meille kaikille tarpeellisiin asioihin, kuten lapsiperheiden toimeentuloon tai vanhuksista huolehtimiseen, (Puhemies: Minuutti!) ja tässä mielessä lisää liikkumatilaa tulee jatkoon, kun näissä tavoitteissa taloudessa on onnistuttu.