4) Hallituksen esitys ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi; Hallituksen esitys ulkomaalaislaiksi ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp)
täydentämisestä
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Suomalainen runoilija Pentti Saaritsa kuvaa
runossaan "We hope you can soon come back ..." pakolaisen tilannetta
ja tuntoja seuraavalla, minusta hyvin satuttavalla tavalla:
"Hän lukee kirjettä
sinisessä bussissa
juuri niin, etten voi olla
näkemättä, hän lukee lukemistaan,
lopettaa äkkiä ja taittaa kirjeen taskuun.
Ottaa sen melkein heti uudestaan esiin,
avaa sen ja alkaa lukea
kirjettä joka alkaa sanalla Darling, lukee pitempään,
tällä kertaa niin että minäkin
julkeasti
ehdin tajuta, kun paperin toisella puolella
kirje päättyy lapsen käsialalla kirjoitettuun
sanaan
suahiliksi, mutta muuten kirje
on englanniksi
ja sitä lukee Suomessa jyrkästi erivärinen
mies
joka nyt taittaa kirjeen kokoon, työntää kuoreen
ja kuoren taskuunsa.
Hän katselee kylmää vettä sillan
alla,
hänen olkapäänsä ajattelee
jotakin, liikahtaa
ja vain hetken päästä
hän poimii kirjeen uudestaan esille
ja alkaa lukea, vieraassa maassa, ohuissa vaatteissa
kun talvi jo pakastaa, kolmatta kertaa
samaa kirjettä joka alkaa ...
Monettako kertaa, vainottu ihminen,
pakolaisen vuonna?"
Tarkkanäköisen runoilijan teksti on myötäelävää,
kuten kuuluu ollakin, sillä pakolaisuus on aina kipeä,
satuttava kohtalo. Se on kotiseudun ja kaiken tutun taakse jättämistä ja
uuteen ja vieraaseen siirtymistä. Minusta onkin tuntunut
suorastaan pahalta kuunnella keskustelua ulkomaalaislaista, kun
niinkin suuri ja vaikuttava puolue kuin kokoomus on ottanut tähtäimeensä juuri
pakolaiset tavoitellen näiden pikakäännyttämistä rajalta ilman
tarkempaa selvitystä. Minä en usko, että kukaan
lähtee kotoaan ilman todellista syytä. Pahaa oloa
pitää aina olla paljon, ennen kuin kotiseutu ja
tuttu ympäristö jätetään.
Lapissa tämä tiedetään hyvin.
Meiltä on oltu pakosalla Ruotsissa toisen maailmansodan
loppuvaiheessa ja meillä ollaan yhäkin naapureillemme
syvästi kiitollisia siitä, että Lapin
ihmiset vastaanotettiin ja heistä pidettiin huolta hyvin
vaikeassa tilanteessa.
Meilläkin pitää olla sydän
paikallaan pakolaisasioissa. Se vähin, mikä joka
kerta on erikseen tehtävä, on selvittää tarkasti
se, riittävätkö maahanpyrkijän
perusteet ja näytöt pakolaiskriteerien täyttämiseen.
Pikakäännytys on hankkeena jo sinänsä ruma.
Sen ajajista näkyykin, että se, joka on kova yhteen
suuntaan, on sitä toiseenkin. Juuri samat kokoomusedustajat,
jotka nyt jahtaavat pakolaisia, ovat olleet alituiseen myös
suomalaisten köyhien kimpussa näiden saamista muka
liian suurista eduista huutaen.
On merkillepantavaa, että kokoomuslaisten kanta tuntuu
heilahtavan kokonaan toiseksi heti, kun ruvetaan puhumaan ulkomaalaisen
työvoiman tulosta Suomeen. Sillä taholla tuntuu
olevan jopa ulkomaalaisen työvoiman värvääjiäkin, ainakin
"osaavan" ulkomaalaisen työvoiman värvääjiä,
niin kuin sanonta kuuluu. Tuntuu, että ei olisi halua asetella
minkäänlaisia ehtoja tämän ulkomaalaisen
"osaavan työvoiman", niin kuin sanotaan, tänne
tulolle. Ei haluta vaatia välttämättä edes
suomalaisten työehtojen ja normien noudattamista. (Ed.
Holmlund: Ei pidä paikkaansa!) Saattaa olla, että näitten
ajatusten taustalla on halu yleensäkin ajaa palkkoja Suomessakin alas,
jossa keinona voidaan sitten käyttää juuri ulkomaalaista
halpatyövoimaa. Tässä maassahan on laajaakin
keskustelua viime aikoina käyty matalapalkkaisen työn
lisäämisestä, ja jollakin tavalla tuntuu,
että nämä hankkeet menevät myös
yksiin. Lisää ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen
ja halpapalkkoja myös Suomeen. Tämmöistä keskustelua
käydään.
Vasemmistoliitto ei ole sulkemassa maatamme ulkomaalaiselta
työvoimalta. On varmaankin niin, että sitä myös
tarvitaan. On syytä muistaa sekin tietysti, että aika
moni suomalainenkin on lähtenyt ulkomaille töihin
parempaa toimeentuloa sieltä hakemaan. Me olemme kannattaneet myös
EU:n laajentamista, ja henkilökohtaisesti näen,
että tavoitteena pitää olla yksi Eurooppa, voiko
sanoa, lopultakin.
Asetamme ulkomaisen työvoiman työskentelylle
Suomessa kuitenkin yhden ehdon, sen, että myös
ulkomaalaisen täällä työtä tekevän
tulee työskennellä suomalaisin työehdoin
ja suomalaista työlainsäädäntöä ja
asetuksia noudattaen. Juuri tässä haaste onkin.
Jo tähän mennessäkin osalla ulkomaalaisia
on teetetty työtä huonommin ehdoin kuin suomalaisilla,
jopa nälkäpalkalla, kuten eduskuntatalon naapurissa
kiinalaisille kivityöläisille. EU:n laajentuessa
on pelättävissä, että tämän
tapaiset väärinkäytökset lisääntyvät.
Tähän uhkaan tulee varautua lisäämällä valvontaa.
Todella kattavaan työehtosopimusten noudattamisen valvontaan
kykenee tässä maassa tosiasiassa vain ammattiyhdistysliike.
Siksi sille tuleekin saada oikeus haastaa väärin
toimivat työnantajat oikeuteen. Se huonosti kohdeltu ulkomaalainen
työntekijä ei usein edes pysty etujaan valvomaan,
tai syynä voi olla myös, että hän ei
uskalla etujaan puolustaa. Sama valvontaoikeus tulee laajentuneena
antaa myös työnantajapuolelle, eli me olemme esittämässä,
että sekä ammattiliitot ja ammattiyhdistysliike
kokonaisuudessaan että työnantajapuoli saisivat
haasteoikeuden tarttua näihin epäkohtiin. Me huomasimme
tuossa kivityöntekijöiden tilanteessa naapurissamme,
että siihen ei oikein kukaan päässyt kiinni.
Valvonta ei toiminut. Tässä on nyt tehtävää.
Olen varma myös siitä, että kun kunnolla valvotaan
ulkomaalaista työvoimaa, niin monenlaiset vaikeudet Suomessa
ovat pienemmät, myöskin asenteet ovat toisenlaiset.
Jos taas sallitaan tämmöisen ulkomaalaisen halpatyövoiman tänne
vyöryminen puuttumatta siihen, asenteet ulkomaalaisia kohtaan
tulevat edelleenkin huononemaan.
Herra puhemies! Näillä perusteilla minä ehdotan,
että ulkomaalaislain hyväksymisen yhteydessä hyväksytään
myös seuraavanlainen perustelulausumaesitys:
"Eduskunta toteaa, että ulkomaalaistyövoiman
lisääntyminen Suomessa sekä työsuhteessa että lähetettyinä työntekijöinä edellyttää
Suomessa
voimassa olevien työehtojen noudattamisen valvonnan tehostamista
ja valvontavoimavarojen pikaista lisäämistä.
Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus
valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa tarvittavat lainmuutokset, joilla valtakunnallisille työmarkkinajärjestöille
turvataan
oikeus kanteen nostamiseen, kun on kysymys ulkomaalaisen työvoiman
käytöstä ja ulkomaalaisten työntekijöiden
työehdoista."
Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En oikein tiedä, mistä ed. Tennilä saa
hyvin erikoiset käsityksensä kokoomuksen puheenvuoroista
ja kokoomuksen ajamista asioista.
Ensinnäkin sen verran siirtymäaikalaista:
Niin kuin kaikki tiedämme, sitä on erittäin
helppo kiertää. Tismalleen sama henkilö,
joka ei välttämättä saa uusista
EU-maista työlupaa Suomeen, voi tulla vuokratyöfirman
kautta, aivan sama henkilö, aivan samaan yritykseen ilman,
että kukaan meistä voi estää sitä ollenkaan.
Toiseksi haluan myös sanoa sen, että kokoomus
ei ole missään vaiheessa puhunut, että ulkomaalaisille
työntekijöille pitäisi maksaa jotakin muuta
palkkaa kuin työehtosopimus edellyttää. Näin
ei kukaan ole missään tilanteessa sanonut, ja
sellaista politiikkaa emme myöskään ole
ajaneet.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että olen
kyllä henkilökohtaisesti 180 astetta eri suunnalla
kuin ed. Tennilä on tässä esittänyt,
ja sitä ei ehkä voi pitää kovin
yllättävänä. Mutta paitsi että siinä oli selkeitä asiavirheitä,
kuten ed. Holmlund äsken esitti ja hyvin selkeästi
toi esille, että ei todellakaan ole kyse mistään
työehtojen väärinkäyttämisestä,
niin kyllähän meillä nimenomaan tarve on
siitä, että saamme tänne ulkomaista työvoimaa
niille aloille, joilla meillä on pulaa, ovat ne sitten
korkeaa osaamista vaativia tai sellaisia vähempää osaamista
vaativia, mutta sellaisia ammatteja, mistä meillä on
pulaa. Meillä tiedetään, että meillä on
pulaa niin bussikuskeista, niin it-alan osaajista kuin lääkäreistäkin
eri paikkakunnilla eri tasoilla. Sitä me pyrimme edistämään, että Suomi
on tässä houkutteleva vaihtoehto, että me
pärjäämme tässä kansainvälisessä kilpailussa ja
että me voimme taata hyvinvoinnin myöskin omille
kansalaisillemme, emme sitä, että joka ikinen
sellainen turvallisesta alkuperämaasta tuleva pakolainen
pitäisi tänne ottaa taikka tutkia sitä kaksi
vuotta, koska asia on hoidettu. Jos se on ed. Tennilän
ja vasemmistoliiton linja, niin ihmettelen kyllä.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minä olen kritisoimassa kokoomuksen
halua pikakäännyttää ihmisiä ilman
selvittämistä ja kunnollista tutkimista. Se on ruma
hanke, jossa on piilossa semmoinen hyvin rasistinen asenne. Ei sille
nyt voi mitään.
Mitä tulee ulkomaalaiseen työvoimaan, niin kyllä Suomen
on varmasti avauduttava ja niin tulee tapahtumaankin, mutta tämän
pitää sujua kontrolloidusti ja kunnolla asioita
valvoen, ja se edellyttää ammattiyhdistysliikkeen
aseman vahvistamista. Luulisin, että tässä salissa
tästä syntyy ainakin ajan myötä varmasti
laaja yksimielisyys.
Lopuksi on kaikkien etu, myös yrittäjien etu, etteivät
täällä hämärämiehet
hortoile ja tee mitä sattuu.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun ed. Tennilä arvosteli rajusti
kokoomusta sen toiminnasta tämän ulkomaalaislain
käsittelyn yhteydessä, niin minä haluan korostaa,
että päinvastoin, me olemme halunneet toimia ja
pyrkineet toimimaan mahdollisimman tyylikkäästi
ja ketään kiihottamatta, niin kuin ed. Tennilä nyt
teki.
Kun hän mainitsi, että pohjoisessa on kokemusta
pakolaisuudesta, minä olen tässä salissa yksi
niistä: neljävuotiaana lähtenyt Lapin
sotaa pakoon ja ollut siellä Ruotsissa vuoden ja olen kokoomuksen
linjan kannalla enkä vähäisimmässäkään
määrin ulkomaalaisvihaa kannattava henkilö,
puhumattakaan sanasta rasisti. Mutta siitä huolimatta kokoomuksen
linja on minusta järkevä, ja sellaisissa tilanteissa
pikakäännytys on paikallaan, kun tänne
Suomeen tullaan jo monetta kertaa ja tullaan turvallisista oloista.
Kokoomus ei ole kannattanut eikä kannata pikakäännytystä sellaisissa
tilanteissa, joissa asianomaiselle henkilölle (Puhemies
koputtaa) paluu merkitsee myöskin vaaratilanteisiin
alistumista.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Kyllä minä tunnistaisin, että kokoomuksessa
on erittäin sosiaalisia ihmisiä myös
olemassa. Minun kritiikkini kyllä varmasti kohdistuukin
ennen muuta ryhmänne puheenjohtajaan ed. Zyskowicziin,
joka on näistä köyhien eduista niin paljon
mekkalaa pitänyt ihan väärin perustein
ja joka on nyt sitten tätä pikakäännytysoffensiivia
Suomessa johtanut.
Rosa Meriläinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Täytyy ensin todeta tähän
kokoomuksen pikakäännytysmalliin, että ei
voi ajatella, että mikään maa ei lähtökohtaisesti
voi olla vuositolkulla aina kaikille kansalaisilleen turvallinen
joskus johtuen myös siitä, että kansalaiset
ja kansalaisyhteiskunta eivät ole valmiit ihmisoikeuksia turvaamaan,
mutta erilaiset vähemmistöt erityisesti ovat myös
muutoin demokraattisissa yhteiskunnissa joskus erittäinkin
voimakkaitten ihmisoikeusloukkausten kohteina. Seksuaalivähemmistöistä on
tästä hyviä esimerkkejä. Nyt
Slovakian romanien osalta voi joissakin tapauksissa olla aivan perusteltua
ainakin harkita turvapaikkaa, mutta sitähän ei
tiedä, ennen kuin tulee se yksilöllinen käsittely,
kun nenänpään asennosta ei näe
tällaisia asioita. Juuri sen takia tarvitaan se yksilöllinen
käsittely eikä tällaista pikakäännytystä,
jossa jonkin ennakkoluulon perusteella ajatellaan, että tiedetään
jo valmiiksi näitten henkilöitten asiat.
Mutta haluan kannattaa ed. Tennilän tekemää erinomaista
lausumaehdotusta ay-liikkeen kanneoikeudesta.
Täytyy muistaa, että vaikka kuinka saataisiin meille
monikulttuurinen yhteiskunta ja tavallaan se prosessi hyvään
käyntiin, niin kyllä kestää todella
pitkiä aikoja, ennen kuin voidaan ajatella, että maahanmuuttajaryhmät
työntekijöinä ovat sellaisessa asemassa,
että voidaan olettaa, että he yhtä hyvin,
ihan kieliasioitten takia, kuin kantaväestö pystyvät
etujaan ajamaan. Juuri tämmöisiä tilanteita
varten meillä ay-liike on, että niitä, jotka
työmarkkinoilla ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, autetaan
ja tuetaan. Tämä on siinä erinomainen,
konkreettinen, hyvä esitys, miten varaudutaan siihen, että työperusteinen maahanmuutto
lisääntyy, mitä siis toivon, että näin
tapahtuu, että työperusteinen maahanmuutto lisääntyy.
Lisäksi esitän itse omaa lausumaa.
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Puhuja voi siirtyä puhujakorokkeelle!)
Arvoisa puhemies! Kuvittelin puhuvani tällä kertaa
hyvin lyhyesti, mutta ei se aina onnistu.
Eli esitän vastalauseen 3 mukaisia lausumia eduskunnan
hyväksyttäväksi. Toinen koskee lapsen
etua, ja siinä mentäisiin, niin kuin perustuslakivaliokunta
on esittänyt. Toinen koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa,
ja esitän, että mentäisiin, niin kuin
työ- ja tasa-arvovaliokunta on esittänyt.
Tässä kyllä toivon, että varmaan
huolimatta tästä lausumasta, kun ministerikin
on paikalla, niin tästä naisiin kohdistuvasta
väkivallasta haluaisin vielä muutaman sanan sanoa.
Uskon, että tähän löytyisi nyt
ratkaisu ilman mitään sen kummempia eduskuntakommervenkkeja,
että kysymys on tällä kertaa myös
laintulkitsijan halusta ottaa nämä yksilölliset
tilanteet huomioon.
Eli kysymys on siitä, että on avioliiton perusteella
tullut ulkomaalainen nainen, tyypillisesti siis tämmöisessä tilanteessa
nainen, suomalaisen miehen matkaan. Sanotaan, että on paljon
onnellisia rakkaustarinoita ja toivottavasti suurin osa näitä,
mutta tilastollisesti tosiaan maahanmuuttajanaiset ovat vielä herkemmin
parisuhdeväkivallan uhreja kuin muutenkin varsin runsaasti
hakatut suomalaiset naiset. Se, että tämän
pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä on kohtuullisen
pitkä oleskelu Suomessa ja kun oleskelun perusteena on
tämä avioliitto, on aiheuttanut semmoisia tilanteita,
että nämä naiset aika rajuakin väkivaltaa
ovat valmiita kestämään sen takia, että he odottavat,
että pysyvä oleskelulupa varmistuu, ja vasta sitten
uskaltavat tehdä rikosilmoituksen ja ottaa eron. Ei voida
katsoa, että tämä on kenenkään
etu. Jotenkin pitäisi pystyä tämmöisessä tilanteessa
turvaamaan se, että lähisuhdeväkivallan
uhri, tämä nainen, ensinnäkin uskaltaa
hakea viranomaisilta apua ja sitä saa eikä se
johda siihen, että on välittömästi
palattava takaisin omaan kotimaahansa, koska joskus erilaisista
syistä se tuntuu vielä pahemmalta kohtalolta kuin
turpiin ottaminen pari vuotta.
Mutta minä olen aivan varma, että ministeriöstä löytyy
kyllä halua tämän asian ratkaisemiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriössäkin ollaan tästä ongelmasta
tietoisia, niin että menestystä vaan ministerille
jatkotyöhön näitten ulkomaalaisasioitten
parissa. Siellähän on valiokunnan myös
ihan yksimielisessä lausumassa hyvin monenkinlaisia toiveita
ja edellytyksiä, mitä kaikkea täytyy
selvittää, kuten esimerkiksi tämä lapsen
etu ja opiskelijoiden asema ja ihmiskaupan uhrit.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä ulkomaalaislain
käsittely oli hyvin mielenkiintoinen prosessi, ja huomasin
siinä äänestäneeni hallituksen
puolesta noin 30 kertaa. Eli voittopuolisesti ne muutosesitykset,
joita oli, olivat mielestäni sellaisia, että niitä ei
voinut hyväksyä, mutta omiakin perussuomalainen
ryhmä teki. Ne kaatuivat äänestyksessä,
ja sen takia niiltä kohdin, kun olen ollut tyytymätön,
olemme ryhmässä käsitelleet näitä asioita.
Jotta vaihtoehdot tulevat selvästi esille, kuka mitäkin
ajaa, niin sitä varten esitetään lausumia
perusteluissa huomioitavaksi.
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä ulkomaalaislaki
kuitenkin oli edistysaskel siinä mielessä, että tätä on
rakennettu kuin Iisakin kirkkoa ja tarve on suuri, niin että olisi
aivan edesvastuutonta lähteä sitä hylkäämään
tai että se olisi hylätty tuossa. Eihän
sitä nyt enää voidakaan, tai nyt voidaan
hylätä, mutta ei ole mitään
tarvetta, koska se on kuitenkin parempi kuin aikaisempi, mutta se voisi
olla vielä parempi. Tässä minulla ei
ole mitään epäselvää.
Monissa asioissa kansalaisten enemmistö ei ole perussuomalaisten
esitysten kannalla, mutta tässä asiassa se on
aivan varmasti sitä. Sen tiedän kokemuksesta ja
palautteesta, mitä näistä asioista on
tullut. Se on tietysti sitten poliittinen kysymys, että näistä asioista
saa olla vapaasti eri mieltä. Sitä kutsutaan demokratiaksi,
että näistä asioista voi olla eri mieltä.
Mutta tämä niin sanottu pikakäännytys
ja se, onko turvapaikkaturismia vai ei. Minulla on tässä Savon
Sanomien artikkeli tältä päivältä,
jossa on haastateltu Slovakian suurlähettilästä Emil Kucharia,
joka on käynyt Kuopiossa eilen. Hän itse sanoo,
että kyseessä on turvapaikkaturismi. Siis Slovakian
lähettiläs myöskin sanoo, että EU-jäsenyys
ei vaikuta tähän mitään, koska
muuton takana on yksiselitteisesti halu saada päivärahat. Siis
näin puhuu Slovakian lähettiläs Suomessa. Hänen
nyt luulisi tietävän maansa kannan ja sen, mitä siellä tapahtuu.
Kun me esitimme täällä, että EU-maat
määriteltäisiin turvallisiksi maiksi,
kuusi kokoomuslaista äänesti meidän puolestamme,
loppujen mielestä ei ollut tarve ottaa siihen kantaa. Me kuitenkin
riemurinnoin tällaisia maita sitten laahaamme EU:n jäseniksi,
ja kun puhutaan, että tällainen on tilanne, ja
sitten yleisesti puhutaan jopa, että EU:n nykyiset jäsenmaat
ihmisoikeustilanteensa mukaisesti eivät enää pääsisi
EU:n jäseniksi, on tämä aika outoa. Minä olen
sanonut tältä kateederilta ja tulen sanomaan jatkossakin, että EU
lähenee loppuaan. Nyt perustuslaki on jo liipasimella.
Kun Tony Blair käänsi takkinsa, Englannin kansa
ei tule hyväksymään tällaista perustuslakiluonnosta,
jota tosin ei ole sitäkään vielä saatu
katteeksi. Siellä on sellaisia konservatiiveja, jotka ovat
todellisia konservatiiveja, jotka arvostavat kansallista päätösvaltaa,
omaa rahaa jnp. toisin kuin meillä Suomessa.
Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti vielä, olen tehnyt
kolme lausumaa. Ensimmäinen niistä käsittelee
sitä, että Eurodac-järjestelmää laajennettaisiin
siten, että järjestelmästä on
reaaliaikaisesti saatavissa tiedot järjestelmää soveltavissa
maissa tehdyistä turvapaikkapäätöksistä ja
että näin muodoin näitä tietoja
hyödyntämällä nopeutetaan niin
sanotun Dublin 2 -asetuksen mukaista käännyttämisprosessia.
Teen seuraavan ehdotuksen: "Eduskunta edellyttää hallituksen
ryhtyvän omalta osaltaan EU:n toimielimissä toimenpiteisiin
Eurodac-järjestelmän laajentamiseksi siten, että järjestelmästä on reaaliaikaisesti
saatavissa tiedot järjestelmää soveltavissa
maissa tehdyistä turvapaikkapäätöksistä tarkoituksin,
että näitä tietoja hyödyntämällä nopeutetaan
ns. Dublin 2 -asetuksen (EY 343/2003) mukaista käännyttämisprosessia."
Tässä ei ole kysymys mistään
ulkomaalaisvihasta tai muusta rasismista tai mistään
sellaisesta. Kysymys on nyt siitä, että kun henkilöt
menevät paikasta toiseen useamman kerran eli pyörittävät
tällaista turvapaikkarumbaa, tämä juuri
aiheuttaa kantaväestössä eri maissa näitä katkeruuksia
ja ongelmia. Nämä pitää saada
katkaistua. Ei ole mitään järkeä,
että joku kaveri lähtee jostain liikkeelle, käyttää,
mirkelöi sormenjälkensä ja sanoo, että nyt
minä lähden tästä puhtaalla
omallatunnolla sitten rälläkkää käytettyäni maailmalle.
Ei näin voi olla. Tämä on ensimmäinen
kohta.
Todellisia pakolaisia vastaan meillä ei ole mitään
emmekä ole koskaan heitä kritisoineet. Kun Suomella
on pakolaiskiintiö, tervetuloa, kun on hengenhätä,
mutta tällä keplottelu ja ihmiskaupalla rahastaminen
ja näitten rikollisjengien suosiminen, jotka lastaavat
ja laivaavat näitä ihmisiä ympäri
maita ja mantuja esimerkiksi huonoihin laivoihin, ja heitä hukkuu
sitten Marokon ja Espanjan välille, on poliittista ja ihmiskannibalismia,
jotta harhautetaan ihmiset lähtemään
ja vailla mitään perusteita. Se on jyrkkää rikollisuutta.
Se on todella halveksittavaa.
Sitten, arvoisa puhemies, toinen lausuma, jossa ehdotan: "Eduskunta
edellyttää, että hallitus seuraa nyt
hyväksytyn ulkomaalaislain täytäntöönpanoa
kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille
tai kielteisen päätöksen täytäntöönpanoa odottavalle
vastaanottokeskuksessa oloajalta maksettavan päivärahan
ja turvapaikkasäilössä oloajalta maksettavan
käyttörahan osalta ja ryhtyy tarvittaessa" — siis
tarvittaessa — "lainsäädäntötoimiin,
jotta heille taattaisiin ainoastaan täysi ylläpito
niissä tapauksissa, joissa henkilö on jo aikaisemmin
saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen
jossain EU- tai Eta-maassa."
Tämä ei koske ensimmäistäkään
sellaista henkilöä, joka tulee laillisin ja puhtain
mielin ja perustein hakemaan. Tämä on niitä reissulasseja kohtaan,
että tällaista ei hyväksytä.
Tätä ei myöskään Suomen
kansan oikeustaju hyväksy.
Arvoisa herra puhemies! Kolmas kohta: "Eduskunta edellyttää,
että uuden ulkomaalaislain tultua voimaan turvapaikkahakemusten
käsittelyaika saa enimmillään kestää yhden
kuukauden ja että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin
tehostaakseen Ulkomaalaisviraston toimintaa edellä olevan
mahdollistamiseksi."
Annetaan niille viranomaisille resurssit, Ulkomaalaisvirastolle
ja muille, ja tässä onkin ministeri Rajamäki
kyllä ponnekkaasti näiden asioiden parissa tehnyt
esityksiä ja muuta. Kysymys on siitä myöskin,
että saadaan resursseja, jotta niiden asia, joilla on perusteet
jäädä maahan, saadaan aikaisemmin käsiteltyä,
jotta saadaan tätä tarpeetonta byrokratiaa, odottelua
ja nöyryytystä katkottua.
Voin, arvoisa puhemies, sanoa, että perussuomalaisten
linja on tässä mielessä mielestäni
aivan kestävä ja erittäin paljon tulee
kansalaisilta palautetta, joka on kolme neljä kertaa kovempaa asenteiltaan.
Sellaisesta asenteellisesta asiasta minäkin olen huolissani.
En minä sorra ketään poliittisen mielipiteen
tai rodun tai ihonvärin mukaan, mutta se on selvä,
että kun meillä on selvät säännökset,
nyt näitä puutteita jäi. Tämä asia
tulee seuraavan kerran esille, jos tulee kolme koneellista slovakkeja
tänne, ja tämä asia on taas tabloidien
päiviteltävänä, ja taas näitten
ihmisten kautta monen näköinen peli ja rahastus
on mahdollista, kun tämä olisi voitu tukkia. Mutta
hallituspuolueet, myös SDP ja keskusta, järjestivät niin,
että kokoomuksen ponsi tai mielipide tässä asetettiin
jo väliäänestyksessä ed. Meriläisen pontta
vastaan, eli myöskin hallituspuolueet, keskusta ja SDP
halusivat taktikoida niin, että tämä kokoomuksen
malli ei päässyt edes loppuäänestykseen
asti. Tämä oli pelin politiikkaa pahimmillaan
ja häikäilemättömimmillään.
Se olisi voitu tällä mitata. Nyt se sitten jouduttiin
mittaamaan perussuomalaisella tavalla, todellinen pikakäännytys,
ja se sai 12 ääntä. Se paljasti vähän,
että kokoomuksessakin tätä niin sanottua spektriä löytyy.
Mutta, arvoisa herra puhemies, tässä lyhyesti nämä esitykset,
jotka minun mielestäni sitten perusteluissa lausuttavina
veisivät asiaa eteenpäin.
Ed. Anni Sinnemäki merkitään
läsnä olevaksi.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Ensimmäisen käsittelyn
aikana varsin laajasti kahdessa puheenvuorossa kävin läpi ulkomaalaislain
uudistamiseen liittyviä kysymyksiä. Haluan vielä muutaman
asian painokkaasti tässä toisessa käsittelyssäkin
todeta.
Ensinnäkin varsin nopeasti aloitettuani totesin, että Lipposen
toisen hallituksen aikana varsin laajan asiantuntijakuulemisen ja
valmistelun pohjalta edellisessä eduskunnassa auki ja kesken jäänyt
ulkomaalaislaki tuli saattaa pikaisesti eduskunnan käsittelyyn
ilman, että olisi kulutettu runsaasti aikaa siten, että ilmeisesti
ei olisi kuitenkaan saavutettu merkittävää laadullista
hyötyä sisällön osalta. Nyt
tämä osoittaa, että ratkaisu oli varmasti
oikea, koska EU:n laajentuessa vappuna tämä ajankohta
ei ole kaukana. Jos olisi todella uusia lausuntokierroksia harrastettu,
tokko täällä ennen vappua tätä lakia
käsiteltäisiin.
Joka tapauksessa tämä uudistus on ollut sellainen,
että sen tavoitteena on ollut löytää tasapainoinen
kokonaisuus, jossa otetaan huomioon niin Suomen sisäinen
turvallisuus kuin maahan tulevien ja maassa oleskelevien ulkomaalaisten
oikeudetkin. Kyllä tällä selkeästi
parannetaan ulkomaalaisten oikeusasemaa, helpotetaan ja selkeytetään
maahanmuuttoa. Muun muassa Suomen kansalaisten perheenjäsenet
voivat nyt ehdotuksen ja lain mukaan tulla Suomeen hakemaan oleskelulupaa.
Haluan tässä myöskin korostaa sitä,
että Suomessa ei ole kesällä 2000 eduskunnan
turvapaikkamenettelyyn tekemällä muutoksella ollut
missään vaiheessa pikakäsittelyä.
Meillä on niin sanottu nopeutettu käsittely, joka
koskee sellaista tilannetta, jossa hakija tulee turvallisesta alkuperä-
tai turvapaikkamaasta ja hakemusta pidetään ilmeisen
perusteettomana tai kyseessä on kielteisen päätöksen
jälkeen tehty uusi turvapaikkahakemus. 7+8 päivän
järjestelmä on käytännössä tarkoittanut
2—3 kuukauden käsittelyä. Nyt ministeriön
ja Ulkomaalaisviraston yhteistoiminnalla slovakkien tapauksessa — jossa
on ollut yksilöllinen käsittely mutta jossa on
ilmennyt, että on ollut perusteettomia turvapaikkahakemuksia — on
pystytty 3—4 viikon toimintaan elikkä noin kuukauden
käsittelyyn.
Totta kai on vielä monia asioita, muun muassa tämä vakava
ihmissalakuljetukseen liittyvä kysymys, joka EU:n poliisiasiana
meillä rikoksentorjuntamielessä nousee jo huumausainerikollisuuden
tasolle taloudellisesti ja inhimillisesti todella raakana, ja toisaalta
sitten tiedonsaanti eri viranomaisten välillä.
Viittaan nyt esimerkiksi alaikäisiä koskevien
tietojen saamiseen Ulkomaalaisviraston käyttöön.
Sitä koskeva valmistelutyö on käynnissä.
EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden aseman parantamisesta
Suomessa valmistuneiden opiskelijoiden saamiseksi työelämään
sujuvammin on asetettu jo viime syksynä linjaamallani tavalla
ministeriössä valmistelu. Pidän täysin
mahdollisena, että huolimatta työryhmän
määräajasta, joka on vuoden loppuun,
pyrin saamaan sen jo alkusyksyllä kyllä esille.
Meillä on loppujen lopuksi ulkomaalaislainsäädäntö,
väitän, edelleen liberaaleimpia Euroopan unionissa.
Tässä yhteydessä herkästi käsitteet
nyt vähän sotkeutuvat, kun puhutaan maahanmuutto-
ja turvapaikkapolitiikasta samalla otsakkeella. Maahanmuuttopolitiikan,
jota on totta kai niin Suomessa kuin koko EU:ssa arvioitava, määrällistä ja
laadullista kehittämistä ja hallitun, työmarkkinoiden
vakauden säilyttävää toteuttamistapaa
valmistellaan Suomen osalta maaherra Rauno Saaren johtamassa hallituksen
työryhmässä.
Toinen asia on se, että on ollut kiistämättä tarvetta
puuttua myöskin Ulkomaalaisviraston toiminnan tehostamistarpeeseen.
Olen asettanut Ulkomaalaisviraston toiminnan tehostamishankkeen,
jonka tavoitteena todella on parantaa palvelukykyä, nopeuttaa
olennaisesti vuoden 2002 tasosta käsittelyaikoja niin oleskelulupien,
turvapaikkaratkaisujen kuin muidenkin osalta. Viimeksi eilen Ulkomaalaisviraston
johdon kanssa käymässäni keskustelussa,
kun Viron sisäministerivaltuuskunnan kanssa olimme Ilomantsin suunnalla,
pystyin varmistumaan siitä, että näissä tavoitteissa
tullaan pysymään. Meillä Ulkomaalaisviraston
toiminnan tehostaminen etenee.
Toinen asia, jossa turvapaikkapolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka
kohtaavat mutta jossa on nimenomaan oltava talousrikollisuuden ja harmaan
talouden osalta hyvin tarkka, ovat laittoman työvoiman
valvontaan liittyvät kysymykset, joista krp:n yhteydessä on
esityksestä ja hallituksen ratkaisuista tämän
vuoden alusta aloittanut työryhmä, joka valitettavasti
on löytänyt ihan riittävästi
ja isoja maaleja tästä maasta. Se on vakava kysymys
rehellisen yritystoiminnan kuten myöskin suomalaisen työntekijän
aseman kannalta.
Herra puhemies! Tampereen Eurooppa-neuvostossa 1999 otettiin
tavoitteeksi yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan luominen Eurooppaan.
Lainsäädäntöhankkeessa edistyminen
on ollut toivottua hitaampaa, ja hyväksytyissä instrumenteissa
tämä harmonisoinnin taso on jäänyt
melko alhaiseksi, koska jäsenvaltiot pitäytyvät
omassa kansallisessa lainsäädännössään. Säädösehdotuksista
neuvoteltaessa jäsenmaiden lähtökohtana
ovat siis olleet lähinnä omat kansalliset ratkaisut.
Uskon, että ensi viikon sisäministereiden kokouksessa
Luxemburgissa Irlanti yrittää ennen laajentumista
turvapaikkadirektiivien, maahanmuuttodirektiivien osalta viedä asioita ratkaisuun
— erittäin
hankala prosessi huolimatta Irlannin hyvästä puheenjohtajayrityksestä.
Turvapaikkamenettelyyn liittyvät ilmiöt ovat läntisessä Euroopassa
pääosin yhteisiä. Hakijoiden profiilit
ja määrät vaihtelevat, mutta maasta toiseen
ilman lupaa liikkuvat hakijat ja turvapaikkamenettelyn muunlainen
väärinkäyttö ovat kaikille Euroopan
maille yhteinen ongelma. Haasteisiin vastaaminen vaihtelee maittain,
sillä politiikan yksityiskohdat ovat Euroopan unionissakin
eri valtioissa edelleen kansallisesti päätettävissä.
Väärinkäytön torjunnassa hallitusten
toimenpiteet ovat pääosin saman suuntaisia, erityisesti
keskisessä Euroopassa. Nyt 11.9.2001 tapauksen jälkeen
kuten Madridinkin tapahtumien jälkeen ovat entisestään
korostuneet laittoman maahanmuuton ja terrorismin torjuntaan liittyvät näkökulmat.
Pohjoismaissa on myös yhä enemmän
alettu tarkastella haasteisiin vastaamista, esimerkiksi Ruotsissa,
vähentämällä vastaanoton palveluita, kun
menettelyn virtaviivaistamisen mahdollisuudet on pääosin
käytetty. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa oleskelee
satojatuhansia, ellei miljoonia ulkomaalaisia laittomasti, siis
ilman vaadittavia matkustusasiakirjoja ja lupia. Jäsenvaltioiden
tilanne laittomasta maahanmuutosta puhuttaessa vaihtelee paljon.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa palautuspolitiikan voidaan sanoa olevan
kunnossa, kun sen sijaan muissa maissa haasteet kyllä ovat
tänä päivänä, se on
myönnettävä, suuremmat.
Toistaiseksi turvapaikanhakijoita on hakeutunut esimerkiksi
Viroon huomattavan vähän. Baltian tilanteen muutoksella
tässä suhteessa voi olla vaikutuksia myös
turvapaikanhakijavirtoihin. On muistettava, että EU ja
Venäjän viisumikysymys, kun siihen liittyy vielä takaisinottosopimuksen
solmimattomuus, on tärkeä näkökulma.
Venäjällä oleskelee paljon luvattomia
ulkomaalaisia, mikä edellyttää meidän
Suomen kannalta myöskin tarkkaa seurantaa. Tältä osin
on näkökulmia, joita on siis arvioitava.
Ed. Ojansuun kysymykseen — vaikka kuinka yritin ensimmäisessä käsittelyssä vastata
kaikkiin kysymyksiin — jäi vastaamatta. Teen sen nyt
pöytäkirjaan. Hän kiinnitti huomiota
148 §:ään. Tältä osin
on myönnettävä, että perustelut ovat
jääneet suppeiksi. Voimassa olevassa laissa on
ollut tiettyä epäsuhtaa käännyttämisperusteiden
ja maastakarkottamisperusteiden välillä. Käännyttämisen
perusteet olivat osaltaan tiukemmat kuin karkottamisen. Tässä tämä seikka on
korjattu, ja on muistettava, että käännyttäminen
on aina harkinnanvarainen toimenpide. Toiseksi, rikollisuuden ja
yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella käännyttämisen
tulee olla mahdollista. Säännös ei ole
tästä näkökulmasta kohtuuttoman
ankara.
101 §:n selvästi epäuskottava kohta,
mihin edustaja kiinnitti huomiota: tämä säännös
ei muuta mitään nykyiseen soveltamiskäytäntöön verrattuna.
Kysymys on täysin tuulesta temmatuista hakemuksista. Hallintovaliokunta
taitaa myöskin viitata sivulla 20 kyseiseen asiaan.
Slovakian turvapaikkakysymykset ovat nousseet paljon esille,
ja EU-jäsenvaltion kansalaisen liikkuminen on vapaampaa.
Slovakian osalta sisäasiainministeriössä ja
myös hallituksen piirissä arvioimme eri tavoin
mahdollista tilanteen jatkumista. Tältä osin on
tietysti näin, että käännyttäminen
voi olla vaikeampaa, koska EU-kansalaisen käännytyksen
perusteenahan ovat yleinen järjestys ja turvallisuus, mutta
toisaalta toimeentulotukeen turvautumiskysymykset ym. Näitä asioita
selvitämme. Olen omalta osaltani kaksi kertaa Slovakian
sisäministerin Vladimír Palkon kanssa keskustellut
sisäministerikokouksen yhteydessä tästä kysymyksestä ja
kiinnittänyt huomiota niihin tekijöihin, jotka
aikaansaavat Slovakiassa tätä liikettä.
Toisaalta tältä osin on myöskin katsottava
sitten muutoin, miten asiassa on syytä menetellä.
Ed. Soinin lausumiin haluan todeta, että tähän kolmanteen
lausumaehdotukseen itse asiassa vastasin jo. Olemme siis vauhdittaneet
viime syksynä Ulkomaalaisviraston toimintaa, ja itse asiassa
nykyiselläkin lailla selvissä tapauksissa on siis
voitu toimia kolmen neljän viikon jänteellä,
mikä tässä lausumassa sanotaan.
Toisaalta mitä tulee Eurodac-järjestelmään,
se on tosi mielenkiintoinen. Nimittäin turvapaikanhakijoiden
liikkumista koskevan ilmiön laajuus, sanon sen suoraan,
ei ole ollut tiedossa silloin, kun ulkomaalaislakia valmistellut
työryhmä laati ehdotuksensa. Eurodac-järjestelmän
myötä turvapaikanhakijoiden liikkeistä jäsenvaltioiden
välillä on saatu uutta tietoa, johon lakia valmisteltaessa
Lipposen toisen hallituksen aikana ei ole osattu varautua.
Oletus on lakia valmisteltaessa ollut, että Ulkomaalaisvirasto
suorittaa kaikki turvapaikkapuhuttelut, mutta mielestäni
nyt näyttää tarkoituksenmukaiselta toisenlainen
lähestyminen. Tätä lähestymistapaa
tukee myös Euroopan unionissa parhaillaan olevan menettelydirektiivin
yhteydessä saatu tieto muiden Euroopan unionin maiden menettelystä.
Asiaa olemme käsitelleet myös sisäasiainministeriössä tänä aamuna
turvallisuusasiain johtoryhmässä.
Tältä osin nimenomaan Eurodacissa eli sormenjälkien
asetuksen mukaisissa osumissa koskien henkilöitä,
jotka ovat jo hakeneet toisessa Euroopan unionin maassa turvapaikkaa
tai saaneet kielteisen päätöksen, Suomi
on syystä tai toisesta, pohjoinen karu maamme, korostunut erityisen
houkuttelevana, ja näitä syitäkin on
siis toki arvioitava, mitkä tähän johtavat.
Yli 50 prosentilla hakijoista on Eurodac-osumia, helmikuun ennätys
oli 65 prosenttia. Asia, joka on siis nyt otettava huomioon turvapaikkahakemuksen
vastaanottamisen
yhteydessä, on, miten sormenjälkiosumien yhteydessä menetellään.
Tältä osin on syytä selvittää yhtenäisellä kuulemisella,
onko olemassa erityisiä syitä, joiden perusteella
hakijan hakemusta ei voitaisi käsitellä siinä maassa,
joka vastuunmäärittämisasetuksen mukaan
on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä,
sekä onko olemassa erityisiä syitä, sairaus
tai perhesiteet, joiden perusteella hakijan hakemus tulisi käsitellä Suomessa,
vaikka toinen jäsenvaltio olisi vastuussa hakemuksen käsittelystä.
Tässä suhteessa on siis tärkeää määritellä,
tuleeko sormenjälkiosumatapauksessa suorittaa uudelleen
ulkomaalaislain 97 §:n mukainen turvapaikkapuhuttelu.
Tällä asialla on myös sillä tavalla
merkitystä, että jos tehtäisiin kankea
vääränlainen tulkinta, sillä on
merkitystä etenkin Kuhmon ja Lappeenrannan osalta, joissa
turvapaikanhakija majoitetaan eri paikkakunnalle kuin missä Ulkomaalaisviraston
toimipiste sijaitsee. Eli niin kuin huomaamme, ympäristössämme
tapahtuviin muutoksiin, Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan
yhteisiin linjauksiin pitää pystyä reagoimaan
ilmeisen perusteettomien ja ei-laillisten turvapaikkahakemusten
yhteydessä.
Omalta osaltani haluan kiittää eduskuntaa
hyvästä keskustelusta, ja tosiaan uskon, että Ulkomaalaisviraston
tehostamisprojektin kautta päästään
eteenpäin ulkomaalaislainsäädännön
soveltamisessa ja erityisesti tässä tapauksessa
myöskin käsittelyn jouhevoittamisessa, oikeusturvanäkökulman
huomioon ottamisessa kuin myös ilmeisen perusteettomien
hakemusten käsittelyjen jouhevassa hoitamisessa.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää ministeriä varsin
tervejärkisestä puheenvuorosta, ja toivoa vaan
sopii, että siellä omatkin joukot seuraavat, kun
vähän toisen suuntaisiakin mielipiteitä on
siltä suunnalta esitetty.
Pyysin puheenvuoron kuitenkin sen takia, että on erittäin
hienoa, jos jo syksyllä saadaan tänne eduskuntaan
esitys siitä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden
työllistymismahdollisuutta Suomessa helpotettaisiin. Näin
pitäisikin toimia, koska ei ole mitään
järkeä siinä, että koulutamme
ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisten veroilla ja sen jälkeen
potkimme nämä itse kouluttamamme osaajat pois
maasta.
Samaan liittyy myöskin se aloite, jonka jätin viime
viikolla koskien Suomeen töihin jäävien ulkomaalaisten
opiskelijoiden mahdollisuutta saada nopeammin Suomen kansalaisuus.
Toivon, että tämä asia myös
samassa yhteydessä tulee viimeistään
myös käsiteltyä.
Tony Halme /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri Rajamäki puhui tässä asiaa
ja ajattelee näköjään kuin perussuomalaiset.
Nimittäin käytäntö on osoittanut,
että useat Suomeen tulleet pakolaiset, joiden turvapaikkahakemus
on hylätty, ovat kiertäneet jo yhdessä tai
useammassa unionimaassa saaden myös niistä kielteiset
turvapaikkapäätökset.
Näyttää vahvasti siltä,
että nämä usein ryhmissä kiertävät
päivärahapakolaiset käyttävät
hyväkseen kielteisen päätöksen
ja sen täytäntöönpanon välistä viivytystä nostaen
tältä ajalta päivärahaa. Tämä raha
on heille määrältään
merkittävä, ja päivärahakiertojen
jälkeen sillä saa kotimaassa perustettua vaikka
torikioskin. Mielestäni EU:n ja Eta-maiden välinen turvapaikkarekisterijärjestelmä
on
saatava toimimaan nopeammin, niin ettei päivärahaturismi enää kannata.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella kannatan
ed. Soinin tekemiä lausumaehdotuksia.
Arja Alho /sd:
Arvoisa puhemies! Haluan tässä hiukan perusteellisemmin
pohtia ulkomaalaislain tilannetta sen vuoksi, että samaan
aikaan kuin ulkomaalaislain ensimmäinen käsittely
oli, sattui olemaan myöskin Suomen eduskunnan aloitteesta
järjestetty Pohjoisen ulottuvuuden seminaari, ja on hyvin
vaikea olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Valitan, että nämä koordinaatiot
eivät oikein hyvin mene täällä meidän
eduskunnassamme.
Mutta haluan aloittaa sillä, että pidän
tietenkin sitä, että ulkomaalaislaista on nyt
kokonaisuudistus tässä esillä, erinomaisen
hyvänä asiana. Laki on ehdottomasti parannus entiseen,
ja on tärkeätä, että menettelytavoista
säädetään lain tarkkuudella,
niin kuin nyt on tehty. Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen,
että koulutukseen jää aika vähän
aikaa nyt viranomaispuolella. Laki kuitenkin tulee voimaan, ja on
aivan selvä asia, että lain tasolla ei kuitenkaan
kaikkia käytäntöjä voi ihan
yksityiskohtaisesti säätää.
Tässä mielessä toivon, että sisäasiainministeriö myöskin
tukee ulkomaalaisviranomaisia ja poliisia siinä, että joustavat
ja hyvät käytännöt löydetään,
ja että kun puhutaan myöskin kummankin työn
tehostamisesta, niin otetaan huomioon se, että aika pienillä resursseilla
todellisuudessa kuitenkin meillä Suomessa työtä tehdään.
Olen samaa mieltä siitä, että tässä keskustelussa
on ehkä hiukan pulmallista se, että tähän
sotkeutuu niin monenlaisia asioita: toisaalta juuri maahanmuuttopolitiikka,
siihen liittyvät käsitykset, ennakkoluulot ja
odotukset, toisaalta ulkomaalaisten kohtelu sinänsä ja
kolmanneksi vielä turvapaikanhakijoiden kohtelu.
Jos puhutaan nyt maahanmuuttopolitiikasta, niin rohkenen kyllä väittää,
että Suomessa ei maahanmuuttopolitiikkaa ole, ja jos on,
niin se noudattelee tai myötäilee Euroopan unionin
onnetonta maahanmuuttopolitiikkaa, joka on lähtenyt siitä,
että Euroopan unionin jäsenmaissa pääasiallinen
tehtävä on estää ihmisten tuleminen sen
sijaan, että hallitulla ja aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla
voitaisiin hakea myöskin talouskasvuun dynamiikkaa, niin
kuin hyvin monet kansantaloustieteilijätkin talousperusteista lähtien
ovat sanoneet. Esimerkkinä tästä voisi ehkä mainita
Kanadan, joka harrastaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, on hyvin
menestyvä kansakunta, myöskin monikulttuurinen
ja suvaitseva. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä,
että rajat pitää avata ja antaa mahdollisuus
sille, että kaikenlaiset rikolliset ja muut toiminnot tulisivat
hyväksytyiksi, mutta kyllä aktiivisen maahanmuuttopolitiikan
kautta voidaan myöskin tuoda yhteiskunnallista hyvää,
joka koituu myöskin eri puolilla Suomea asuvien ihmisten
kannalta eduksi. Tässä mielessä on aika
siirtyä siihen rohkeusasteeseen, että ryhdytään
puhumaan aktiivisesta ja hallitusta maahanmuuttopolitiikasta.
Sitten puhun turvapaikanhakijoista, joista on niin paljon täälläkin
puhuttu. Perustuslakivaliokunnassa asiasta siis saatiin yksimielinen
lausunto aikaiseksi. Sehän ei tarkastellut asiaa pelkästään
lainsäätämisjärjestyskysymysten
kautta, vaan myöskin ihmisoikeussopimusten kautta. En yritä väittää,
että nyt hyväksyttävänä oleva
ulkomaalaislaki ja turvapaikanhakijoihin liittyvät menettelyt
olisivat millään muotoa ihmisoikeussopimusten
vastaisia, mutta pidän kyllä tärkeänä niitä näkökohtia,
jotka perustuslakivaliokunta toi esille omassa lausunnossaan. Näistä nyt
haluan ottaa esille muutaman, joita hallintovaliokunta ei ole ottanut
huomioon. Palaan tähän, miksi ei ottanut huomioon,
hetken päästä.
Ensinnäkin minusta on tärkeätä,
että turvapaikanhakijoiden asia käsitellään
yksilöllisesti. Tämä siitä syystä,
että vaikka turvallisten maitten luettelo on olemassa,
myös niissä saattaa olla tilanteita, joissa ihmiset
joutuvat väkivallan, sorron, syrjinnän tai muun
sellaisen kohteeksi, ja on tärkeätä,
että jokainen voi sanoa, mistä syystä hän
hakee turvapaikkaa. Sitten minusta on myöskin hyvin tärkeätä — toisin
kuin mihin ministeri Rajamäki viittasi omassa puheenvuorossaan — se,
että puhuttelun suorittavat Ulkomaalaisviraston ihmiset,
jotka ovat saaneet koulutusta ja valmiutta käsitellä ihmisiä,
joidenka tilanne saattaa myöskin olla hyvin traumaattinen,
joskin voi olla sitten niitä, jotka käyttävät
järjestelmiämme hyväksi, mutta ei voi
rakentaa järjestelmää hyväksikäyttäjien
varaan, vaan sen enemmistön varaan, joka todella on hakemassa
turvapaikkaa ja jotka tarvitsevat asianmukaista, inhimillistä kohtelua.
Tässä yhteydessä lyhyesti vain viittaan
jo täällä aiemmin mainitsemani Gil-Roblesin,
siis Euroopan ihmisoikeusasiamiehen, lausuntoon, jossa hän
viittasi omiin kokemuksiinsa lähtiessään pakoon
Francon fasistivaltaa. Kyllä hänelle oli tärkeätä se,
että hän sai selittää asiansa
yksilöllisesti ja että hän ei ensimmäiseksi
joutunut tekemisiin poliisin kanssa, josta hänellä oli
se traumaattinen kokemus nimenomaisesti tuon hallinnon ajalta.
Oikeusturvan näkökulmasta minusta perustuslakivaliokunnan
näkökohta siitä, että käännytyspäätös
tehtäisiin hallinto-oikeuden tehtyä ratkaisun,
olisi ollut tärkeä ottaa huomioon. Näin
ei kuitenkaan ole, eikä myöskään
perustuslakivaliokunnan huomautusta perhe-elämän
suojan ensisijaisuudesta ole otettu huomioon.
Tässä yhteydessä haluan sanoa, että kun
ed. Rosa Meriläinen on tehnyt lausumaehdotuksen lasten
edun ensisijaisuuden turvaamisesta, niin vaikka ei hallituspuolueiden
pelisääntöihin kuulukaan näitä asioita
kannattaa, niin joka tapauksessa tulen äänestämään
tämän lausuman puolesta, koska olen sitä mieltä,
että yksikään isä tai äiti,
on hän missä tahansa, on hän köyhä tai
on hän muslimi tai on hän minkälaisessa
tilanteessa hyvänsä, ei lähetä lastansa
maailmalle ensimmäisenä motiivina jollakin tavalla
hyväksikäyttää lasta, vaan kyllä hän
yrittää lähettää lapsen
turvaan. Silloin, kun turvapaikanhakijana lasta ja hänen asioitansa
katsotaan, niitä täytyy katsoa lapsen edun näkökulmasta
ja pitää ymmärtää myöskin se,
että lapselle myös sisar on perheenjäsen.
Näin ei nyt hallintovaliokunta ajattele.
Tässä haluan nyt hiukan muistuttaa meitä siitä,
että kun Suomesta lähetettiin Ruotsiin sotalapsia,
niin kyllä se oli varmasti kaikille sisaruksille äärettömän
traumaattista, että sisarukset erotettiin toisistansa.
Minä en voi uskoa, että kukaan niistä sotalapsista,
jotka ovat kokeneet sen, että heidän sisarensa
tai veljensä on joutunut johonkin toiseen perheeseen, jolloin
siteet ovat täydellisesti katkenneet, haluaa samanlaista
kohtelua tapahtuvan nyky-Suomessa, sivistysvaltiossa, oikeusvaltiossa,
kenellekään, olkoonkin että hän
saattaisi olla ulkomaalainen ja erilainen kuin me olemme.
Nämä kysymykset ovat siis jääneet
ottamatta huomioon, ja pidän tätä valitettavana,
koska, niin kuin sanoin, mielestäni tulisi kuitenkin lähteä siitä,
että vaikka asiat eivät olleetkaan ponnessa eivätkä olleet
suoranaisia säätämisjärjestyskysymyksiä,
ne ovat kuitenkin perustuslakivaliokunnan, tämän
eduskunnan sen valiokunnan, lausumia ja näkemyksiä,
jonka tehtävä on arvioida ihmisoikeussopimuksia,
niin että ne olisivat voineet näkyä paremmin
hallintovaliokunnan ratkaisuissa. Tältä osin en
usko, että laista olisi tullut yhtään
huonompi tai väljempi tai millään tavalla
vähemmän toimiva kuin nyt siitä on tullut.
No, nämä äänestykset on käyty,
en niihin itse halunnut osallistua, koska en katsonut voivani äänestää omia
käsityksiäni vastaan.
Sitten itse ulkomaalaislaista. Mielestäni siinä on
todellakin tehty hyvää työtä,
ja mielestäni tästä ketjusta, joka syntyy
oleskeluluvista, työluvista, kotoutumisesta ja kielitaidosta,
voi syntyä hyvä kokonaisuus, ja pidän
tätä ehdottomasti hyvänä ja
parannuksena entiseen. Mielestäni on aivan oikein, niin
kuin ministeri Rajamäki omassa puheenvuorossaan korosti,
että täällä nyt voi tehdä oleskelulupahakemuksen
myöskin maassa ollessa. Mielestäni se on merkittävä parannus
ja voin pitää sitä hyvänä.
Kotoutumisen osalta on erikseen oma lainsäädäntö,
ja siihen liittyy monia kysymyksiä, joihin en tällä erää puutu.
Haluan vain todeta kielitaidon osalta sen, että mielestäni
on tärkeätä, että silloin, kun
lähdetään hakemaan myöskin kansalaisuutta,
hyväksyttäisiin se, että kirjallista
kielitaitoa hallinnon näkökulmasta ei tarvitsisi
edellyttää kaikilta, niin kuin nyt edellytetään,
vaan voitaisiin lähteä siitä, että ulkomaalainen,
joka hallitsee suomen kielen arkikäytössä,
voisi myöskin tämän kielikokeen suorittaa.
Sitten lopuksi, arvoisa puhemies, muutama huomautus tästä asiasta
käytyyn keskusteluun. Haluan sanoa, että mielestäni
on kyllä tärkeätä, että eduskunnassa
tuodaan esille niitä huolenaiheita, joita kansalaisilla
on, mutta en missään muodossa voi pitää hyväksyttävänä sitä,
että eduskunta keskustelufoorumina tulee kapakkakeskustelujen
toisintopaikaksi. Kyllä kansanedustajien tehtävä on
yleistää ja yhteiskunnallistaa, ja tässä ei
mielestäni ole kyllä onnistuttu. Se, että kansalaisten
mielipiteet ovat jyrkempiä kuin täällä on
esitetty, varmasti voi pitää osin paikkansa, mutta
pitää ottaa myöskin huomioon, että kansanedustajien
tehtävä on myöskin välittää oikeaa
tietoa ja edistää sitä, että väärinkäsitykset eivät
elä.
Vielä lopuksi pikakäännytyksestä puoli
sanaa. Nyt on tullut jo ilmi ministerinkin puheenvuorossa, että 14
vuorokauden käännytysaikoihin on päästy.
Mielestäni tämä on riittävää,
ja minusta on tärkeätä, että tässä maassa
me elämme niin kuin sivistysvaltiossa ja oikeusvaltiossa
eletään, siitä huolimatta, että uhan-
ja hädänalaiset ihmiset tänne tulevat,
jotka joskus voivat olla myöskin hyväksikäytön
uhreja eivätkä pelkästään
päivärahan metsästäjiä.
Tämänkin haluan sanoa, että ei ole kysymys
aina pelkästään heidän itsekkäistä motiiveistansa
vaan myöskin siitä, että he saattavat
olla uhreja.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa herra puhemies! Tämä ulkomaalaislain
kokonaispaketti niiden 37 äänestyksen jälkeen,
jotka ensimmäisessä käsittelyssä käytiin,
on siitä huolimatta, että muutamassa kohdin äänestin
muutoksen puolesta, melko hyvä. Tästä on
annettava kiitos ministeri Rajamäelle ja hänen
valmistelukoneistolleen. Tässä vaiheessa ollaan
ja kokonaisuuteen voi todellakin olla suhteellisen tyytyväinen.
Tämä on kaksiosainen sillä tavalla,
että tässä on tämä turvapaikka-
ja pakolaispolitiikka ja sitten toisaalta tämä työvoimaan
keskittyvä osuus eli maahanmuuttopolitiikka. Tuon pakolaispolitiikan
osalta toteaisin, että meillä on syytä olla tiukka,
mutta ehdottoman inhimillinen linja ja politiikka tältä osin.
Onko tämä sitä? Sitä on nyt testattu,
ja toivottavasti se täyttää nämä ehdot. Mielestäni
ne vaihtoehdot, jotka olivat täällä esillä ensimmäisessä käsittelyssä,
voisi sanoa, tällainen oikeistolainen kova linja ja sitten
toisaalta punavihreä lepsulinja, torjuttiin, ja oli viisasta, että näin
tapahtui ja valittiin tämä hallituksen ehdottama
linja peruslinjaksi.
Tältä osin jäi mielestäni
ehkä lähes ainoaksi ongelmaksi se, että Ulkomaalaisviraston
työskentely on hidasta monista perustelluistakin syistä,
mutta sitten kun Ulkomaalaisvirasto päätöksensä saa
aikaiseksi, tulee mahdoton kiire sen täytäntöönpanossa.
Minusta näissä on ristiriita. Siihen kiinnitin
silloin ensimmäisessä käsittelyssä huomiota
ja myös sillä perusteella, mistä perustuslakivaliokunnan
varapuheenjohtaja, ed. Alho äsken puhui, tein sen esityksen,
että asia olisi vielä perustuslakivaliokunnassa
selvitetty, mutta sehän tunnetusti kaatui. Sillä äänestyksellä kyllä oli
se merkitys, että hieman enemmän tuli huomiota
tähän tärkeään lainsäädäntöön
täällä eduskunnassa, kun väki
juoksenteli kaikkialla kaupungilla ja käsiteltiin näin
tärkeää asiaa täällä muutaman
edustajan toimesta. Näin kutsuttiin koolle väki
ja sitten otettiin kantaa tärkeään asiaan.
(Ed. Oinonen: Kutsutut voimat olivat paikalla!)
Herra puhemies! Toinen kysymys on tämä työvoimakysymys
ja maahanmuutto siltä osin. Tosiasia on, että meillä eilisen
tilaston mukaan on 242 000 työtöntä tässä maassa,
ja siinä mielessä tämä mahdoton
hinku saada tänne työvoimaa ei ole välttämättä kauhean
perusteltu. Näitä työttömiä pitäisi
kouluttaa ja järjestää heille sellaiset olot,
että täällä, esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla,
missä asuntojen hintataso ja yleensäkin elämiskustannukset
ovat kohtuuttomat, päästäisiin sillä lailla
eteenpäin, että suomalaisia voitaisiin työllistää näihin
töihin ja vasta sitten, jos ei kerta kaikkiaan löydy,
jatkettaisiin tällä ulkomaalaisella työvoimalla.
Tämä olisi mielestäni kyllä peruslähtökohta,
mutta ymmärrän sen, että meidän on
vähitellen mukauduttava siihen tilanteeseen, että myös
ulkomaista työvoimaa Suomessa tullaan tarvitsemaan, jatkossa
ehkä jo kohtuullisen piankin, eikä tilanne saa
mennä siihen, että ajetaan ovet ja ikkunat kiinni
niin pitkälle kuin mahdollista ja sitten yhtäkkiä joudutaan
ne avaamaan kaikkine ongelmineen. Varautuminen ajoissa on viisautta,
ja arvelen, että tällä esityksellä nyt
jonkin verran siihen pystytään varautumaan.
Herra puhemies! Täällä on esitetty
erilaisia ponsia aika paljon. Tutkin niitä ja totean, että nämä hallintovaliokunnan
mietinnössä sivulla 41 olevat lausumaehdotukset
1 ja 2 sisältävät kyllä likipitäen
kaiken sen, mitä näissä muissa, pöydille
jaetuissa esityksissä on. Tässä erityisesti
korostan tämän mietinnön ensimmäisen
lausuman sisältöä, jossa kiinnitetään
huomiota lapsen asemaan ja etuun liittyviin kysymyksiin, toiseksi
ulkomaalaisten opiskelijoiden ja ulkomaalaisten muutenkin työnteko-oikeuden
helpottamiseen, sitten ulkomaalaisasioiden käsittelyn nopeuttamiseen,
sitten Ulkomaalaisviraston valitusoikeuden käytön
laajuuteen ja ulkomaalaishallinnon tehostamiseen, ja näistä tällä ponnella
edellytetään nopeasti ja yksittäisinäkin
asioina muutosehdotuksia ulkomaalaislakiin hallitukselta, jos siis
tarvetta ilmenee. Tämä kattaa erittäin
paljon todella tärkeitä asioita.
Toisessa lausumaehdotuksessa, joka on mietinnössä,
edellytetään kiireellisesti ihmiskaupan uhrien
asemaa koskevien säännösten tuomista,
ja tämä on sellainen — käytin
eräässä vaiheessa puheenvuoron tästä asiasta — todella
häpeällinen asia läntisessä Euroopassa,
että tätä ihmiskauppaa, raakaa seksiorjakauppaa
ja muuta, tapahtuu valtavassa mitassa ja Suomikaan ei siitä ole
ulkona, eli tähän ministerin toivon kyllä paneutuvan vakavasti.
Toiseksi tässä lausumassa korostetaan henkilön
maasta poistamisen täytäntöönpanoon
liittyvien menettelytapasäännösten, mukaan
lukien pakko- ja voimakeinojen käyttämisen, tarkkailua
ja siihen mahdollisesti tarvittavia muutoksia, ja sitten on nämä poikkeusolot,
valmiuslaki, huomioon otettava. Niihinkin on syytä varautua.
Herra puhemies! Nämä lausumat ovat hyviä, valiokunnalle
niistä kiitos, ja todellakin ministerille toiveet, että nämä luetaan
tarkkaan ja näihin asioihin selkeästi puututaan.
Puhemies! Minulle jäi nyt kyllä epäselväksi, tekikö ed.
Meriläinen nämä ehdotukset ja kannattiko
ed. Alho niitä ehdotuksia, joita täällä hallintovaliokunnan
mietinnön vastalauseessa on. Siellä puhutaan lapsen
edusta ja tästä perheväkivallasta. Ne
eivät ole lausumia, vaan ne ovat muutoksia tai lisäyksiä mietinnön
tekstiin. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta itse
asiassa ne kyllä pitkälti sisältyvät
näihin ponsiin.
Herra puhemies! Sitten ed. Tennilä jätti lausumaehdotuksen
työehtojen noudattamisen valvonnan tehostamisesta ja valvontavoimavarojen lisäämisestä
ja
toisaalta valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen
oikeudesta kanteen nostamiseen. Tämä on kyllä tärkeä asia
näissä työvoimakysymyksissä seurata,
mutta en nyt ihan varma ole, tarvitseeko niistä pontta
lausua, koska työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on niihin
kyllä kiinnittänyt huomiota, ei tosin minkään
lausuman muodossa.
Herra puhemies! Mietin omaa käyttäytymistäni
tältä osin yön yli.
Sitten, herra puhemies, ed. Soini on esittänyt ed.
Halmeen kannattamana kolmea lausumaehdotusta, ja nämä edustavat
osin hyvää ajattelutapaa, mutta osin myös
sellaista, mitä ei voi tukea. Ensimmäisessä tarkoitetaan
Eurodac-järjestelmää. Ihan tarkkaan nyt
en ymmärrä, mitä se tällä hetkellä tarkoittaa,
ministeri tästä hieman puhui, mutta ei vielä mennyt
perille. Arvelisin, että tässä on kyllä sellainen
asia, jota voi kannattaa ja jonka puolesta äänestää,
mutta toinen ja kolmas ed. Soinin lausuma edustavat sellaista linjaa,
jota en voi oman arvomaailmani pohjalta olla tukemassa. Tämä tulkoon
tiedoksi, ja kunnioitan syvästi ed. Soinin muutoin ansiokasta
valtiopäivätyötä.
Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti tähän
kohtaan 1: Ymmärrän, että ed. Kankaanniemi
on näistä toisesta ja kolmannesta eri mieltä.
Sitä varten demokratiassa on mahdollisuudet mittauttaa ajatusten
kannatus. Mutta tämä kohta 1: Aivan niin kuin
ministeri Rajamäki selvitti, tämän Eurodacin
avulla on nyt saatu selville näitä hämmästyttäviä osumalukuja,
50, jopa 65. Tämä on tullut nyt tietoon ja todennettua.
Haluan korostaa sitä, että juuri nämä henkilöt,
jotka tämmöistä rumbaa tekevät,
leimaavat kaikki turvapaikan hakijat ja kiristävät
kantaväestön asenteita kaikkia ulkomaalaisia kohtaan,
ja se ei kerta kaikkiaan saa olla mahdollista. Sen takia on tärkeätä, että nämä toimivat
järjestelmät ovat olemassa, ja mielestäni
on hyvä, että sisäministeri Rajamäki uutterasti
siellä EU:ssakin, jota minä kyllä suuresti
muuten epäilen, jaksaa näitten kanssa tehdä työtä,
koska jos ei saada yhteistyötä (Puhemies koputtaa)
muiden valtioiden välillä, niin tästä tulee
suuria vaikeuksia.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tästä ed. Soinin puheenvuorosta
voisi jatkaa siinä mielessä, että itsekin
olen kannattanut sitä ajattelua, jotta just ne, jotka tarkoituksella
kiertävät tätä kehää,
useammista maista hakevat turvapaikkaa ja saavat aikaan tutkinnan
sitten, ovat se joukko, joka pilaa oikeassa hädässä olevien
ihmisten aseman myös. Niin kuin ministeri Rajamäki
totesi, siellä on näitä kaiken näköisiä testejä tehty
ja on jopa todettu sormenjälkitestein tämmöistä,
ja minusta nämä pitäisi saada putsattua. Se
ei minusta ole rasismia ollenkaan. Siinä mielessä käännytyksen
sijaan semmoinen pikakäännytys näissä tapauksissa
olisi kyllä aiheellinen, kun ehdottomasti ollaan varmoja
siitä, jotta tässä on sellaisesta kyse.
Muut ilman muuta pitää tutkia sitten tarkempaan,
jos on tutkittu semmoisessa maassa, jonka osalta on mahdollista,
että se tutkinta on tehty huonosti tai sitten on tilanne mahdollisesti
muuttunut. Sen takia se yksilöllinen käsittely
on ilman muuta tehtävä, mutta sillä tavalla,
että ei ole pitkiä viipeitä, niin kuin
tässä tällä hetkellä on
olemassa.
Mutta sitten yksi asia, johon aion tästä paikaltani
puuttua, on tämä 81 §. Siitä äänestettiin
viime viikolla. Tässä on kyse siitä,
jotta tässä laajennettiin työntekoa ilman
oleskelulupaa Suomessa. Sehän tarkoittaa sitä,
jotta siinä se valvonta myös on huomattavasti
hankalampaa. Kun alun perin piti olla siinä pelkkä marjanpoiminta, nyt
siihen laajennettiin turkistarhausta ja kaiken näköistä muutakin.
Toivoisin, että hallitus seuraa tätä tarkkaan
ja evästää työsuojelupiirejä siinä mielessä,
jotta siellä tätä (Puhemies koputtaa) valvontaa
alueilla suoritettaisiin, koska tässä nopeasti
käy niin, että siellä mielellään
teetetään pimeätä työtä ja
poljetaan työehtosopimuksia ja suomalaista lainsäädäntöä,
jonka kuitenkin pitäisi olla pohjana tässä koko
ajan näidenkin ihmisten työssä.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Kannatan ed. Meriläisen tekemiä perustelulausumaehdotuksia.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluan antaa tässä lainsäädäntötyössä täyden tunnustuksen
sisäministeri Rajamäelle vastuullisesta, erittäin
hyvin tehdystä ministerintyöstä asian
valmistelussa, ja tämä on minusta aivan juuri
se, mitä tällä hetkellä tarvitaan.
Luotan siihen, että maan hallitus ja sisäasiainministeriö tietävät
ne uhkakuvat, joita liittyy myöskin naapurimaissa oleviin
ihmisiin, jotka ovat pyrkimässä tähän
maahan turvapaikanhakijoina tai ainakin ovat potentiaalinen turvapaikanhakijoiden
joukko ilman, että kovinkaan monella heistä olisi
tosiasiallista turvapaikan tarvetta.
Ed. Esa Lahtela käytti äsken erinomaisen puheenvuoron
jälleen kerran, ja haluan yhtyä niihin ajatuksiin,
mitä hän toi esille niitä sen enempää toistamatta.
Juuri näin on, että ne väärät
turvapaikanhakijat, jotka tulevat turvapaikanhakuoikeuden nimissä,
pilaavat tosiasiallisen turvapaikanhakijan hädänalaisen
tarpeen. Tämä on tullut ilmi monessa muussakin
puheenvuorossa. Tosiasiallinen hätä ei tule ilmi.
Aikanaan kun aloitin nuorena kappalaisena Haapamäen
pappilassa, niin menneinä vuosikymmeninä oli risteysasemapaikkakunnilla
niin sanottu sosiaalituristien joukko, joka kulki pappilasta toiseen,
esiintyivät avuntarvitsijoina, ja sitten viimeinen tarve
oli se rahan saanti. Matkalippukaan ei olisi auttanut vaan vain
nimenomaan rahan saanti, ja oli aivan muut tarpeet kuin se esitetty
inhimillinen hätä. Näitten joukossa kenties
saattoi olla joitakin, joilla oli todellinen hätä.
Ainakin jollakin tavalla hädänalaisista ihmisistä oli
kysymys, mutta se oikea apu ei suinkaan löytynyt sillä tavalla,
että autettiin rahalla, joka saattoi mennä sitten
päihteitten hankkimiseen. Sitähän ei
sitten myöskään annettu.
Tässä turvapaikanhakukysymyksessä on
vähän samankaltaisista asioista liian suuressa
määrin kysymys. Se, että Euroopan unioni
noudattaa omaa linjaansa, on hyvä, mutta olisi toivottavaa, että valtioitten
välillä tulisi nimenomaan tämän kaltaisissa
kysymyksissä selkeä yhteistyö, jossa voidaan
todeta ne maat, jotka ovat turvallisia maita, joista ei tarvitse
tulla turvapaikanhakijana, ja pitäisi pitää huolta
siitä, että jokainen EU-maa ainakin olisi sellainen,
että sieltä ei tarvitse tulla turvapaikanhakijaksi
toiseen EU-maahan.
Sitten tämä muuttopolitiikka. Aivan kuten
ed. Kankaanniemi puheenvuorossaan mainitsi, Suomessa on työttömiä laskutavoista
riippuen liian paljon. Jos sanotaan tuo 240 000 työtöntä,
se on eräs tilastoissa ilmenevä määrä.
Meidän tulisi aktivoida kaikilla mahdollisilla keinoilla
oma suomalainen väki ensiksi töihin, ennen kuin
me kovin paljon aktiivisesti käymme hankkimaan työvoimaa
muista maista. Nimittäin ei ole aivan ongelmaton asia,
että muualta halutaan tänne työvoimaa,
ensinnäkään tänne tuleville,
mutta ei myöskään niille maille, joista
lähdetään tänne Suomeen. Tämäkin
on siellä myös ongelma. Esimerkiksi työelämä-
ja tasa-arvoasiain valiokunta kun kävi edellisellä vaalikaudella
Inkerinmaan asioihin tutustumassa, niin sieltä todettiin,
että inkeriläistyö Inkerinmaalla kärsii
siitä, että koulutetut ja monet, joilla olisi
tarvetta inkeriläistyöhön Inkerinmaalla,
lähtevät tänne Suomeen. Jäljelle
jäävät vanhukset, jotka tarvitsisivat
nuorten hoivaa ja huolenpitoa. Todettiin ongelma ihan tuossakin
kysymyksenasettelussa. Näin saattaa olla helposti muuallakin.
Jos me tuomme jonkun maan, joka on voimakkaassa kehityksessä,
koulutetun, osaavan työvoiman tänne, niin ei se
ole hyväksi välttämättä tuolle
maalle. Elikkä en pidä niin kovin suurena todennäköisyytenä,
että meillä niinkään työvoimapulaa
tulee. Meidän on etsittävä keinot oman
väen työllistämiselle.
Tilastotieteilijätkään eivät
kaikki hyväksy sitä näkemystä,
että meille tulee suuri työvoimapula. Voi käydä niin
kuin 80-luvun lopulla, jolloin kaikki asiantuntijat kuorossa sanoivat,
että Suomessa tulee suuri työvoimapula, tänne
täytyy nopeasti tuoda Virosta pikalaivoilla väkeä päivittäiseen
työhön Pääkaupunkiseudulle.
Tuskin paljon radioäänet noista puheista olivat
vaientuneet, kun tuli suurtyöttömyys.
Tilanne on aika pitkälti sellainen, että suurista ikäluokista,
jotka jäävät pois työelämästä,
ovat monet jo jääneet erilaisille osa-aikaeläkkeille, eläköityneet
varhaiseläkkeille. Ikäluokista on muutoinkin poistunut
väkeä, elikkä tilastotieteilijät
kiistelevät aivan perustellusti, minkä verran meille
tulee mahdollista työvoimapulaa. Samoin monet työtehtävät
automatisoidaan. Sinänsä valitettavasti menetämme
työpaikkoja. Eli missään tapauksessa
en ole yhtymässä siihen kuoroon, joka sanoo, että meillä on
suuri työvoimapula tulossa. Se voi olla alueellisesti ja
tietyissä tehtävissä kylläkin
mahdollista.
Arvoisa puhemies! Annan täyden tunnustuksen ministeri
Rajamäen erinomaiselle työlle ja vastuun kantamiselle
näissä asioissa. Haluan luottaa, että kun
tarkistamisen tarpeita tulee, niin sisäministeriön
ja hallituksen taholta tulemme aina saamaan tarvittavat esitykset.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan puuttua yhteen kohtaan ed. Oinosen
puheenvuorossa. Kun mainitsitte siitä, että on
vahingollista, että nuoriso lähtee pois näistä,
kutsutaan niitä vaikka kehitysmaiksi, ja tulee tänne
opiskelemaan ja jää tänne töihin,
se varmaan pitää osittain paikkansa ja osittain
on tietysti ihan hyväkin, jos osa palaisi. Mutta nyt todellisuudessa
tilanne ei ole niin, kun joku opiskelija tulee Suomeen EU-alueen
ulkopuolelta ja suorittaa tutkinnon, että hänen
valintansa olisi se, meneekö hän takaisin vai
jääkö hän Suomeen, vaan valinta
on se, jääkö hän Suomeen vai meneekö hän
Englantiin tai Yhdysvaltoihin tai jonnekin muualle. Tässä suhteessa
meidän pitää olla aktiivisia, että näistä vaihtoehdoista
mitattaessa Suomi nousee kärkeen.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Kun minä olen tätä keskustelua
nyt aika paljon kuunnellut, tulee mieleeni se, että tässä lakiehdotuksessa
on kaiken kaikkiaan 316 sivua ja 214 pykälää ja
vain yhdestä murto-osasta on käyty nämä 20
tunnin keskustelut eli turvapaikanhakijoista ja pikakäännytyksestä ja
nopeasta käännytyksestä. Tämä laki
kuitenkin, arvoisa puhemies, on kokonaisuutena hyvä. Tällä tuetaan
Suomen hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja toisaalta pyritään näissä olosuhteissa
myös ihmisoikeussopimukset täyttämään
niin, että voidaan antaa suojelua niille ihmisille, jotka
sitä todella tarvitsevat. Minä myös uskon,
että ministeri Rajamäki, joka on kovin syvällisesti
paneutunut tähän ja myös eduskunnan viesteihin,
vie myös sitä viestiä eteenpäin,
että Suomen hallituksen tulee toimia EU:n sisällä niin,
että EU:n jäsenmaissa olosuhteet tulevat paremmiksi
niin, että tänne ei tarvitse lähteä turvapaikanhakijoiksi.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kyllä sanoa, että tämä lapsen
etu ja näkökulma ovat tässä hallintovaliokunnan
lausumaehdotuksessa. Uskon, että ministeri Rajamäki
ottaa sen lausumaehdotuksen tosissaan ja vie eteenpäin
ja seurataan myös näiltä osin, kuinka
lasten etu toteutuu tässä laissa poikkihallinnollisesti.
Kaiken kaikkiaan näiden ulkomaalaisasioiden käsittelyn
nopeuttaminen on se toinen kysymys. Ministeri on luvannut jo työryhmän
opiskelijoiden aseman uudelleen arviointiin opiskelun päätyttyä työnhaun
helpottamiseksi.
Vielä haluan sanoa, että minuun ainakin valiokunnassa
teki suuren vaikutuksen suomalaisten lastensuojelujärjestöjen
yhteistoiminta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti,
Lastensuojelun Keskusliitto olivat hyvin yhteen koostaen tuomassa
viestiä nimenomaan tästä lapsen edusta.
Minusta eduskunta on kyllä sen viestin ottanut vastaan.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kaiken
kaikkiaan tämä ulkomaalaislaki on varsin hyvin
valmisteltu. Tosin ehkä voidaan sanoa, että se
oli valmisteltu jo edellisen hallituksen, sinipunahallituksen, aikana.
Siitä syystä kovin paljon kritiikkiä ei
ole sen suhteen esitettävissä. Mutta tunnustusta
kyllä ansaitsee myöskin ministeri Rajamäki
siitä, että hän on ottanut sen pohjan,
joka edellisen hallituksen aikana syntyi, ja tuonut tämän
esityksen nopealla aikataululla tänne, koska kuitenkin
laki selvästi parantaa nykyistä tilannetta ja
vie kehitystä tältä osin eteenpäin.
Kaiken kaikkiaan, kun laki nyt hyväksytään,
se on sinänsä positiivinen signaali.
Yleisesti ottaen tässä yhteydessä on
varmaan syytä puhua hieman Suomen maahanmuuttopolitiikasta.
Voidaan sanoa, että oikeastaan sitä maahanmuuttopolitiikkaa
meillä juurikaan ei ole. Se on mielestäni varsin
suuri ongelma. Tosin tämä ongelma koskee myöskin
Euroopan unionia. Jos verrataan globaalisti tilannetta Yhdysvaltojen
ja Euroopan unionin välillä, niin lahjakkaat tutkijat,
lahjakkaat nuoret ihmiset Aasiasta, muualta maailmasta, siirtyvät
Yhdysvaltoihin amerikkalaisiin yliopistoihin ja amerikkalaisiin
yrityksiin ja hyvin harva haluaa tulla Eurooppaan. Eurooppa tunnetaan
aika pitkälti rasistisena, vanhakantaisena ja huonona asumisolosuhteena
lahjakkaille nuorille ihmisille.
Kun Saksassa tietotekniikka-alan asiantuntijoille luvattiin
50 000 uutta työpaikkaa tai työlupaa,
eihän asiantuntijoita tahtonut löytyä Intiasta,
Kiinasta, ei mistään, koska Eurooppaan ei yksinkertaisesti
haluttu muuttaa. Tietysti oikeastaan se perusongelma meillä on
aika pitkälti se, että Euroopassa vain keskustellaan
pakolaisista ja siitä, miten pakolaisiin pitäisi
suhtautua. Jotkut ovat sitä mieltä, että pakolaisia
pitää hyysätä, jotkut ovat sitä mieltä,
että pakolaisia ei pidä päästää maahan
ollenkaan, ja tällä keskustelulla me leimaamme
oikeastaan Suomen maahanmuuttopolitiikan hyvin ikävällä tavalla
tai eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan hyvin ikävällä tavalla.
Oikeastaan ehkä tässä pitäisi
lähteä kaiken kaikkiaan siitä, että jos
on yrittäjähalukkaita, työhalukkaita
ulkomaalaisia ihmisiä, jotka ovat osaavia, haluavat tehdä Suomessa
työtä, niin kyllä heidän Suomeen
pääsyään pitäisi olennaisesti helpottaa.
Tänään täällä salissa
käsitellään muun muassa EU:n laajentumisen
seuraamuksia ja sitä, pitäisikö uudesta
kymmenestä jäsenmaasta tulevien kansalaisten päästä tekemään
työtä Suomeen. Se, että Suomi sanoo tässä suhteessa
ei, on selkeä esimerkki siitä, että me
emme halua työtä tekeviä ihmisiä Suomeen.
Tässä suhteessa olisimme kyllä voineet
tehdä toisen tyyppisen ratkaisun. Uskon, että se
olisi Suomen kansainvälistä mainetta parantanut.
Uskon, että kun nämä ihmiset tulisivat
Suomeen, se johtaisi Suomen kansantuotteen kasvuun ja hyvinvoinnin
kasvuun Suomessa kaiken kaikkiaan.
Mitä tulee niihin, jotka tulevat tänne muista syistä kuin
tekemään työtä, niin tietysti
tältä osin on syytä olla suhteellisen
tarkka. Kun täällä on keskusteltu siitä,
onko tämä laki nykyisyydessään
tarkoituksenmukainen, niin mielestäni tiukka linja, mutta
linja, jossa ihmisoikeuskysymykset otetaan huomioon ja ihmisille,
jotka ovat hädänalaisessa asemassa, todellisessa
hädänalaisessa asemassa, annetaan turvaa Suomessa,
on tarkoituksenmukaista.
Tämän lakiehdotuksen yhteydessä,
kun puhutaan tästä maahanmuuttopolitiikasta, keskusteltiin
myös perustuslakivaliokunnassa siitä, mikä on
nykyinen työlupakäytäntö. Nythän
tietysti varsinaisesta työluvasta luovutaan ja siirrytään pelkästään
oleskelulupaan. Mutta tältä osin täytyy
sanoa, että työvoimaviranomaisten lausuntoa kaikissa
tapauksissa edellytetään ja oletetaan. Tietysti
tuo lausunto on sellainen, joka usein johtaa siihen, että työluvan
saanti olennaisesti hidastuu. Oli keskustelua siitä, että jos
esimerkiksi on täysin selvää, että työvoimaa
tietyllä alueella tarvitaan, silloin työvoimaviranomaisten
lausuntoa ei olisi tarvittu, vaan Ulkomaalaisvirasto olisi voinut
suoraan tehdä päätöksen, ja
se olisi mielestäni ollut varsin tarkoituksenmukaista.
Joskus kun ajatellaan työvoimaviranomaisten lausuntoa esimerkiksi
tutkijasta, joka tulee Helsingin yliopistoon tai mihin tahansa yliopistoon toimimaan
tutkijana, niin voidaan sanoa, että kovin paljon lisäarvoa
se työvoimaviranomaisten tai työvoimapiirin lausunto
ei varmasti anna. Jos meillä on kroonista pulaa bussinkuljettajista
Helsingissä, niin en tiedä, tarvitaanko siinä enää lausuntoa,
jos työlupaa sellaiseen työtehtävään
Pääkaupunkiseudulla ylipäätänsä haetaan.
Eli tältä osin meillä on vielä paljon
perkaamista ja yksinkertaistamista ja toimenpiteitä, joilla
voidaan osoittaa sitä, että niille, jotka haluavat
tulla Suomeen tekemään työtä,
niitä mahdollisuuksia Suomi on valmis antamaan.
Arvoisa puhemies! Mitä lapsen etuun tulee, niin tältä osin
täytyy sanoa, että mielestäni kaikissa
tilanteissa on täysin selvää se, että lapsen etu
on se, että lapsi yhdistetään omaan perheeseensä sillä paikkakunnalla,
missä perinteinen lapsen koti on, missä puhutaan
sitä kieltä, mikä on lapsen oma kieli,
ja vain poikkeukselliset olosuhteet ovat peruste poiketa tästä pääsäännöstä. Jos
katsotaan hallituksen esityksen perusteluita, niin tämä se
lähtökohta oikeastaan on, eli lapsi palautetaan
kotiinsa, jos olosuhteet siellä ovat sellaiset, että ne
ovat lapsen edun mukaisia kokonaisuutena katsoen. Mitä sitten
tulee sisaruksiin, niin mielestäni se on tärkeää,
mitä perustuslakivaliokunta toteaa sisaruksista ja yhdessä asumisesta.
Sillä on tietysti mielestäni merkitystä,
ja jos on sisaruksia jossakin, joitten kanssa on eletty tai jotka
ovat jopa joutuneet huoltamaan lasta, mielestäni heidän
mukanaolonsa, heidän yhteytensä, on tässä kaikessa
kuitenkin tärkeää.
Arvoisa puhemies! Seuraavaksi haluaisin perustuslakivaliokunnan
roolista näitten asioitten arvioinnissa sanoa muutaman
sanan.
Kun perustuslakivaliokunnan lausuntoja luetaan — ed.
Kankaanniemen olisi syytä kuunnella varmasti tämä — on
olennaista se, mitä valiokunnan ponnessa lausutaan. Valiokunnan
ponsi yksiselitteisesti kertoo ja ilmaisee sen, mitä muutoksia
hallituksen esitykseen ja lakiesitykseen on pakko tehdä,
jotta laki voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Ne ponnen kohdat, vaatimukset, on perusteltu siellä valiokunnan
lausunnon perustelutekstissä. Perustelutekstissä on
tämän lisäksi paljon muitakin kohtia,
ja tältä osin täytyy sanoa, että kun
perustuslakivaliokunta kuuntelee asiantuntijoita, tietysti pyrimme
siihen, että laki noudattaa hyvän hallinnon, hyvän
lainsäädännön periaatteita,
ja tältä osin pyrimme auttamaan substanssivaliokuntaa
siinä, että hallituksen esityksestä tulisi
mahdollisimman hyvä ja mahdollisimman laadukas. Tietysti toivomus
on se, että perustuslakivaliokunnan asiantuntevat kommentit
otettaisiin aina huomioon, mutta täysin selvää on
se, että sitä, mikä ei ole ponnessa,
valiokunnan ei ole pakko hyväksyä.
Tietysti valitettavasti tässä ulkomaalaislakikysymyksessä jossain
määrin hallintovaliokunnassa kävi sillä tavalla,
että syntyi asetelma hallituksen esitys ja muutosesitykset
ja liikkumavaraa ehkä riittävästi ei
ollut. Tätä liikkumavaraa toivottavasti olisi
enemmän, kun eduskunnassa asioita käsitellään,
koska eduskunta kuitenkin viime kädessä asiat
ratkaisee, mutta ymmärrän tietyllä tavalla
tämän poliittisen realiteetin, missä suhteessa
valiokunnassa tässä kysymyksessä oltiin.
Mitä tulee erityisesti pikakäännytykseen,
niin tältä osin perustuslakivaliokunta hyvin tarkkaan selvitti
sen, onko se pikakäännytys, joka hallituksen esityksessä on
ja joka meillä asiallisesti tällä hetkellä on
käytössä, perustuslain ja kansainvälisten
ihmisoikeussopimusten vastainen. Vastaus on täysin selkeästi
"ei". Se noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia,
se noudattaa myöskin Suomen voimassa olevaa perustuslakia,
ja tässä suhteessa ei ole sellaista ongelmaa, joka
vaatisi lain säätämistä perustuslain
säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunta kävi Strasbourgissa, keskusteli
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suomalaisen jäsenen
kanssa. Hänen kantansa oli täysin selkeä:
ihmisoikeussopimus ei edellytä sitä, että pikakäännytyksen
osalta pitäisi tehdä minkäänlaisia
muutoksia siihen hallituksen esitykseen, mikä meillä nyt
on käsittelyssä. Kun asiantuntijoita kuultiin,
niin myöskin asiantuntijoiden osalta voidaan sanoa, ettei
myöskään Suomen perustuslaki tältä osin
aseta mitään ehdottomia vaatimuksia.
Mitä sitten tulee itse tähän lausuntoon,
niin voidaan sanoa, että kun valiokunnassa kuultiin asiantuntijoita,
silloin saatettiin todeta, että siihen aikaan käytäntönä oli
se, että pikakäännytyskin saattoi kestää useampia
kuukausia, ja tietysti silloin voidaan kysyä, eikö sen
jälkeen, kun useamman kuukauden, kuudenkin kuukauden, käsittelyn
jälkeen on saatu ratkaisu, voitaisi odottaa hallinto-oikeuden
ratkaisua siinä suhteessa, pannaanko tuomio täytäntöön
vai ei. Tietysti silloin voidaan sanoa, että tietynlaisen
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voidaan katsoa, että kahdeksan
päivää on suhteellisen lyhyt aika. Mutta
jos me olemme tilanteessa, jossa ratkaisun tekemiseen menee Ulkomaalaisviraston
haastattelujen jälkeen, päätöksen
jälkeen, yhdestä kahteen viikkoa, tilanne muuttuu
aivan olennaisesti. Niissä olosuhteissa voidaan sanoa,
että kahdeksan päivän odottamisaika on
varsin pitkä. Siinä suhteessa en näe
välttämättä mitään
estettä sille, etteikö tätä kahdeksan
päivän aikaa voitaisi myöskin jopa lyhentää ja
jopa poistaa se kokonaisuudessaan, koska selkeää on
se, että asianosainen voi hyvin odottaa ratkaisua hallinto-oikeudesta
sellaisessa maassa, joka hänen kannaltaan on turvallinen.
Lähtökohta on se, että palautetaan vain maahan,
joka on turvallinen, yhtä turvallinen kuin Suomi, ja siinä suhteessa
ei ole mitään merkitystä sillä,
odottaako tuota ratkaisua Suomessa tai Ruotsissa tai vaikka Tanskassa,
koska odotteluaika voidaan suorittaa maassa, joka on täysin turvallinen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vain todeta sen, että suurin
ongelma näissä asioissa ovat käsittelyajat,
ja siihen perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota,
että aletaan olla aika lähellä jo perustuslain
21 §:n säännöstä oikeudenmukaisesta
oikeudenkäynnistä ja siitä, että ratkaisun
saa nopeasti ja asianmukaisesti. Täytyy sanoa, että jos
Suomeen tullaan ja joudutaan odottamaan kolme neljäkin
vuotta ratkaisua, silloin kovin hyvin tämän perustuslain
21 §:n näkökulma ei tule esille, ja tässä suhteessa
pitää katsoa kokonaisuutta ja pyrkiä myöskin
ulkomaalaisten osalta ratkaisuihin, joissa päätökset
voidaan tehdä kaikkien osalta mahdollisimman nopeasti,
niin että ratkaisuun menisi mieluimmin kaikkien osalta
enintään joitakin kuukausia.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Herra puhemies! Olen varsin laajasti ensimmäisessä käsittelyssä ja
tänään myöskin aikaisemmassa puheenvuorossa
käynyt asioita läpi. Haluan vielä tässä yhteydessä lopuksi
kiittää hallintovaliokuntaa ja perustuslakivaliokuntaa
ja eduskuntaa laajasta ja perusteellisesta hankalan kokonaisuuden
käsittelystä, josta, kuten edellisestä puheenvuorosta
ilmeni, toki valmisteluvaiheessakin on jäänyt
muun muassa Eurodac-järjestelmään liittyviä,
ympäristön muutokseen liittyviä kysymyksiä pois.
Erittäin tärkeänä pidän
perustuslakivaliokunnan kannanottoa siinäkin suhteessa, että se
toivon mukaan nyt vihdoin lopettaa perusteettomina puheet siitä,
etteikö meidän ulkomaalaispolitiikkamme olisi
kansainvälisen lainsäädännön
ja ihmisoikeusjärjestelmien mukaista. Niin kuin sanoin
aikaisemmin, se on edelleenkin yksi EU:n liberaaleimpia lainsäädäntöjä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaan Sasiin voi yhtyä siinä,
että meillä on todella tarve laaja-alaiseen maahanmuuttopoliittiseen
tarkasteluun, joka siis, jälleen toistan, on pidettävä turvapaikkapolitiikan
sivussa; tiettyjä liittymäkohtia on, mutta kuitenkin
maahanmuuttopolitiikkaa on tarkasteltava erillisenä. Voin
yhtyä myös siihen, että Euroopan unionissa
on tältä osin oikeastaan vasta nyt ruvettu heräämään.
Kun Tampereen 1999 linjausten mukaisesti yhtenäistä maahanmuutto-
ja turvapaikkapolitiikkaa rakennetaan, niin tältä osin
muun muassa maahanmuuttopolitiikan osaamisen turvaaminen Euroopan
unionin alueella on nyt esimerkiksi vasta saanut aikaiseksi muun
muassa tutkijadirektiivin valmistelua ja montaa muuta vastaavaa.
Tältä osin meillä käynnistämäni
valmistelu Suomessa valmistuneiden ja tutkintonsa suorittaneiden EU:n
ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden jouhevaksi siirtymiseksi
työelämään ja työmarkkinoille
Suomessa on varmasti juuri paikallaan mahdollisimman nopeasti syksyllä annettuna.
Sinänsä myönnettävien oleskelu-
ja työlupien määrä on meillä kasvanut
tasaisesti. Työperusteisen maahanmuuton lisääntyminen
on ollut huomattavaa erityisesti kuluneen korkeasuhdanteen aikana.
Tämä kasvu sinällään
ei ole perustunut maahanmuuttopolitiikan muutoksiin, vaan se on seurannut
ulkomaisen työvoiman kysynnän vaihteluja työmarkkinoilla.
Joustava vastaaminen työmarkkinoiden sekä laadullisiin
että määrällisiin tarpeisiin
on mahdollista, koska Suomeen myönnettävien oleskelu-
ja työlupien määrää ei
ole, toisin kuin monissa maissa, kiintiöin rajoitettu tai
ennalta hyväksytyn politiikan mukaisesti määritelty.
Tämä on tietysti hyvä nyt myös
muistaa samalla, kun nimenomaan on syytä koko ajan hallita
tilanne — niin kuin minusta aivan oikein siirtymävaihe
uusille jäsenmaille EU:n osalta on tehty — ja
työmarkkinoiden vakaus on myöskin yksi tavoite, kun
maahanmuuton määrällistä ja
laadullista hallintaa ajatellaan. Hallitus on asettanut maahanmuuttopoliittisen
ohjelman valmistelutyön, ja siinä varaudutaan
lisääntyvään maahanmuuttoon.
Ohjelman tulee olla kokonaisvaltainen, ja tarkoituksena on määritellä myös
maahanmuuttopolitiikan arvot tavoitteena ihmisen perusoikeuksien
kunnioittaminen. Tätä valmistelua varten on myös
ministeriryhmä, jota varten asetettiin eri ministeriöiden
edustajista koottu virkamiestyöryhmä myöskin.
Tavoitteena on saada tämä ohjelma valmiiksi vuoden
2005 toukokuun loppuun mennessä.
Toisaalta, kun ikääntymisestä puhutaan,
on myös rinnalla muistettava, että Suomessa on
varmasti koulutuksen ja työttömyyden suhteen myöskin
omia haasteita. On aika vakavaa, että maa, joka puhuu pelkästään
maahanmuuttopolitiikasta tai sitten parantamisen tarpeesta, peruskoulutuksen
jälkeen saattaa hukata joka kuudennen tai seitsemännen
nuoren koulutus- ja työpaikkajärjestelmän
ulkopuolelle, syrjäyttää kallista voimavaraansa.
Eli kyllä tässä kannattaa tietysti olla
tarkka sitten vähän muissakin asioissa, kun me
tätä tulevaa ikääntymisen haastetta
mietimme.
Toinen puoli on se, johon haluan mennä huomauttamalla,
kuten silloin aikoinaan viime kesänä, kun tätä lakia
kiirehdin arvostelusta huolimatta eduskuntaan, että näitä asioita
on hyvä — nimenomaan turvapaikkapolitiikkaa — ajatella sydämellä,
mutta ei sinisillä silmillä. Turvapaikkapolitiikkaan
liittyy myöskin laittoman maahanmuuton jatkuva paine Euroopan
unionissa, erityisesti keskisissä Euroopan unionin maissa, mutta
se ulottuu myös Suomeen. Viime vuonna kirjattiin meillä 2 370
ulkomaalaisrikkomusta: maassa oleskelu ilman vaadittavaa passia,
viisumia tai oleskelulupaa tai ansiotyön tekeminen ilman
työlupaa tai jotain vastaavaa. Kaikki ei ole meidän
viranomaisten tiedossa. Eli tämä on myöskin
kysymys, joka liittyy osittain krp:n yhteydessä tämän
vuoden alusta käynnistettyyn laittoman työvoiman
valvontatyöhön, joka liittyy harmaan talouden
ja talousrikollisuuden työhön. Tähän
pahimmillaan liittyy vielä ihmissalakuljetus eli raaimmista
raaimmat ihmisten kohtelun ja orjuuttamisen muodot. Tältä osin
uskon, että Viron kanssa, jonka sisäministerin
ja sisäministeriön korkeimpien virkamiesten kanssa
kaksi edellistä päivää olen
viettänyt, yhteistyö tulee varmasti olemaan hyvä ja
voimme tältä osin tässä ainakin
vaikuttaa.
On todella muistettava, että monien paineiden joukossa
on myöskin todella häikäilemätöntä ihmissalakuljetusta,
joka ylittää jo huumausainerikollisuuden kansainvälisen
arvon, arvioidaan jopa yli 12 miljardia US-dollaria. Siihen liittyen on
myöskin laittomaan maahanmuuttoon liittyviä monia
paineita. Meillä on puhuttu lumeavioliitoista ja on tosiaan
Eurodac paljastunut, että on tällaista turvapaikkamatkailua,
mutta myöskin laittomaan maahanmuuttoon voi liittyä sellaisia asioita,
joita me sydämellä haluaisimme ymmärtää,
mutta sinisillä silmillä liikaa ehkä ajattelemme.
On myöskin monia räikeitä tapoja. Tämä ankkurilapsi-sana
sinänsä kuulostaa rajulta, mutta se ei ole vierasta.
Varsinkin toissa vuonna Norjasta lähti liikkeelle kansainvälisesti
väärää viestiä, että siellä ikään
kuin voisi alaikäisellä lapsella saada yhdistettyä perheitä.
Maahan saapui satoja alaikäisiä lapsia. Nämä ovat
kysymyksiä, jotka myöskin on syytä hallita.
Tämä nopea käsittely on monimuotoinen
kysymys. Se on paitsi ihmisoikeuskysymyksenä tärkeä,
myöskin eräs tapa, joka saattaa johtaa turvapaikkajärjestelmän
väärinkäyttöpyrkimyksiin. Liian
pitkät käsittelyajat ovat mahdollistaneet aikaisempina
vuosina Suomessa sen, että ilmeisen perusteeton turvapaikanhakija
käsittelyajan pidentymisen ja kohtuuttoman pitkän
ajan perusteella onkin kotouttamisvuorossa. Elikkä kun
vuosia käsitellään, niin ei sillä ole
kohta enää väliä, onko hakemus
perusteltu vai ei. Tämän takia olemme Ulkomaalaisviraston
toimintojen tehostamishankkeessa tähdänneet toisaalta
ihmisoikeus- ja perusturvan parantamiseen, mutta myös perusteettomien,
laittoman maahanmuuton tapausten parempaan selvittämiseen.
Ilmeisen perusteettomat turvapaikkaratkaisut on ohjeistukseni mukaan
tehtävä vähintään neljässä kuukaudessa
ja turvapaikkaratkaisut normaalimenettelyssä seitsemään
kuukauteen. Tämä on vähemmän
kuin vuonna 2002 toteutuneet käsittelyajat.
Nämä ovat kysymyksiä, jotka on tässä yhteydessä myöskin
otettava huomioon. Sitten EU:ssa tapahtuu yhtenäisen maahanmuutto-
ja turvapaikkapolitiikan tiimoilla monia muita toimenpiteitä paitsi
maahanmuuttopolitiikassa myös laittoman maahanmuuton torjunnassa,
myös terrorismin torjunnassa. On tärkeätä,
että tältä osin myöskin tiedonvaihto
EU-maiden yhteistyössä, myös transatlanttinen
ja muu lähialueeseen liittyvä viranomaisyhteistyö toimii,
koska laittoman maahanmuuton varjolla on myös aina vaara
terroristisen verkottumisen ja kytkennän osalta. Näitä asioita
on myös syytä selvittää. Näitä jo Pohjoismaissa
joudumme selvittämään. Tämä koskee
myöskin kiintiöpakolaisten valintaa, jossa pidän
välttämättömänä,
että valintahetkellä on turvallisuusviranomaisten
ja suojelupoliisin arviot näissä asioissa mukana.
Näin viime syksynä edellytin ja tulee edellyttää jatkossakin.
Sitten myöskin EU:ssa tulee tapahtumaan muutoksia.
Meillä on keskusteltu maasta poistamisen ja palauttamisen
kysymyksistä, yksittäisistä tapauksista.
Ne ovat joskus poliisille todella hankalia asioita. Mutta on selvää,
että kielteisen päätöksen jälkeen
palauttamisenkin pitäisi tapahtua. Tältä osin
perustettava Euroopan unionin rajavalvontavirasto tulee olemaan
koordinoiva, yhteisiä palautuslentoja ym. järjestävä,
ja on tietysti tältä osin tärkeätä,
että Suomessakin tätä palautuspuolta
tehostettaisiin. Meillä ei siinä olla ihan sillä tasolla
kuin pitäisi olla. Myöskin EU:n ja kolmansien
maiden välinen sopimuspolitiikka takaisinottosopimusten
osalta on erittäin tärkeä, ja omalta
osaltani tuen ja Suomi tukee komissiota näissä tärkeissä pyrkimyksissä.
On tärkeää, että yksittäiset
jäsenmaat eivät lähde kahdenvälisiin
järjestelyihin, vaan Suomen etu jälleen tässä on
komission toimintakyky, että komissio pystyy tekemään
koko EU:ta koskevia ja kattavia takaisinottosopimuksia ja tältä osin
yhdessä tehokkaasti vahvistamaan koko EU:n suojaa laitonta maahanmuuttoa
vastaan.
Jaana Ylä-Mononen /kesk:
Puhemies! Oikeastaan ministeri Rajamäki otti esiin
näitä turvapaikan käsittelyaikoja sillä tavalla
kuin olin itsekin ajatellut, että pitäisi löytyä jokin
konkreettinen aikamäärä kuitenkin, mikä olisi
hyvän tavan ja käytännön mukaista
saada sellainen asia päätökseen. Ne kertomukset
ovat aika kestämättömiä, joissa
kahdesta neljään vuotta joku on viettänyt
aikaa maassamme ikään kuin kotoutuen sinne asemaan,
mihin on sijoitettu, mutta olematta silti osallinen esimerkiksi
kotouttamistoimenpiteisiin, niihin, mitä me täällä eduskunnassa
niillä olemme tarkoittaneet.
Siinä mielessä ed. Soinin vaatimus varmasti, että lausumassa
määriteltäisiin jokin aika turvapaikan
käsittelylle, on oivallinen, mutta siinä kirjattu
kuukauden aika tällaiseen käsittelyyn on kyllä utopistinen.
Mielestäni sitä siinä mielessä ei
voi olla suoraan kannattamassa, mutta ajatuksena on se, että meidän
tulee pitää tämä asia nyt jotenkin
käsissä, niin että Ulkomaalaisvirasto
resursoidaan oikeasti ja tarvittaessa myös hieman vaihdellen
tilanteen mukaan, niin että käsittelyajat eivät
venähdä jatkossa sellaisiksi kuin ne ovat olleet.
Tästä ulkomaalaislain kokonaisuudesta itse työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä nimenomaan tähän
työperäiseen maahanmuuttoon perehtyneenä siinä näkökulmasta,
mikä myös mietinnöstä näkyy,
haluan vain todeta, että todellakin, työperäinen
maahanmuutto on se iso asia. Se on moninkertaista turvapaikanhakijoiden
lukumäärään verrattuna. Siksi
siitä keskusteleminen on tärkeää ja
se, että erityisesti hallituksen piirissä aktiivista
maahanmuuttopolitiikkaa pohditaan, työryhmä työskentelee
ja vielä yhtenä asiana erityisesti opiskelijoiden
asia osana myös sitä aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa
perusteellisesti käsitellään.
Kaiken kaikkiaan perussanomana on varmasti se, että laillinen
maahanmuutto joustavaksi ja EU:n laajuudelta laitonta maahanmuuttoa
vastaan niillä keinoilla, mitä meillä mahdollisesti käytettävissä on.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ihan pari asiaa vielä lyhyesti.
Perussuomalaisilla ei ollut edustajaa hallintovaliokunnassa. Olemme
kuitenkin perehtyneet tähän erittäin
tarkasti, ja uskon, että olemme tehneet laatuisaa keskustelua
ja laatuisia esityksiä huolimatta siitä, että emme
ole saaneet kuulla näitä asiantuntijoita siellä.
Olemme kuunnelleet Suomen kansaa ja tiedämme, että tässä asiassa
Suomen kansa on meidän kannallamme. On tehty hyvä lakiesitys, ja
se olisi ollut näillä parilla kolmella perussuomalaisella
esityksellä vielä parempi. Emme olisi joutuneet
näihin tilanteisiin, joiden kanssa todennäköisesti
taas pikakäännytysasian puitteissa seuraavan lentokoneen
Seutulaan laskeutuessa jälleen olemme tekemisissä.
Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi: Meillä ollaan
ystävällisiä, ja me kohtelemme ihmisiä ystävällisesti,
kun he tulevat tänne töihin, työluvat
on järjestettävissä. Ei ole ongelmia.
Tilanne on se, että kun Suomeen tullaan, eletään
meidän sääntöjemme mukaan. Täällä päiväkodeissa
vietetään joulua ja kouluissa lauletaan suvivirret. Kun
nämä ottaa huomioon eikä lähdetä näissä asioissa
lipsumaan ja pelleilemään ja vaatimaan poikkeuksia,
niin kaikille on täällä tilaa ja pystytään
hoitamaan asiat. Mutta jos lähdetään
tällaisissa kulttuurikysymyksissä tuputtamaan
niin kuin vieraita ajatuksia, siitä tulee vaikeuksia. Toivon,
että näin ei tehdä.
Anne Holmlund /kok:
Arvoisa puhemies! En voi olla missään nimessä kannattamassa
ed. Tennilän tekemää lausumaehdotusta
työmarkkinajärjestöjen itsenäisestä kanneoikeudesta.
Meillä on käsittääkseni
tällä hetkelläkin aivan toimiva järjestelmä,
ja jos on olemassa epäilys siitä, että työpaikalla
ei makseta yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia palkkoja,
ammattiliittohan voi välittömästi pyytää työsuojeluviranomaisia
tarkastamaan tämän tilanteen. Nykyinen järjestelmä on
varsin aukoton, ja keinoja puuttumiseen tälläkin
hetkellä löytyy varsin hyvin. Sen sijaan oikea
tapa on mielestäni taata työsuojeluviranomaisille
riittävät resurssit myös ulkomaalaisten
työsuhteiden osalta. On aivan turhaa lisätä tässä tilanteessa
enää korporaatioiden valtaa.
Keskustelu päättyy.