Täysistunnon pöytäkirja 45/2006 vp

PTK 45/2006 vp

45. PERJANTAINA 28. HUHTIKUUTA 2006 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki arvonlisäverolain muuttamisesta

 

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni käsittelee yksityisteitä ja tarkemmin ottaen arvonlisäveroa, jota yksityistiet tällä hetkellä joutuvat maksamaan.

Arvoisat kansanedustajat, haluan ihan pelkistää tässä, mistä on kysymys. Tarkoitus on se, että se arvonlisävero, jonka yksityistiet joutuvat nyt maksamaan, annettaisiin anomuksesta palautuksena takaisin yksityisteille. Yksityistiet ovat tärkeä osa kaikille tienkäyttäjille. Yksityisteiden avulla voidaan pitää maa asuttuna ja elinkeinojen harjoittamisen piirissä. Yksityisteillä on merkitystä vapaa-ajan asumiselle ja muillekin vapaa-ajan toiminnoille.

Viime vuosikymmenellä yhä useammat yksityistiet ovat joutuneet talousvaikeuksiin, koska valtionavustukset teiden tavanomaisiin, vuosittaisiin hoitokuluihin ovat käytännössä loppuneet ja kuntien voimavarat avustusten myöntämiseksi ovat rajalliset. Kaikki tiedämme varsin hyvin kuntien kireän taloudellisen tilanteen. Seurauksena on ollut sekä tieosakkaitten yksikkömaksujen korottamista että myös teiden kunnossapidon heikentymistä. Tässä koetaan erityisenä epäkohtana se, että näitä kohonneita yksikkömaksuja maksettua niistä merkittävä osa menee kunnossapitotoimista maksettavana arvonlisäverona takaisin yhteiskunnalle, ja tämä koetaan rasitteena yleistä hyötyä palvelevien yksityisteiden taloudessa.

Täällä salissa on monta kertaa ja kansanedustajien toimesta eri yhteyksissä muutoinkin ollut kiitettävää aktiivisuutta tämän epäkohdan korjaamiseksi, mutta tämä asia on monta kertaa koettu niin ongelmallisena ja monimutkaisena, että vielä selkeää keinoa ei ole löytynyt. Tällä lakialoitteella olen halunnut esittää keinoksi yksinkertaisesti sen, että ne yksityistiet, jotka ovat rekisteröityneet, saisivat palautuksena arvonlisäveron, joka on maksettu, takaisin. Tällöin yksityisteille ei muodostuisi arvonlisäverosta erillistä rasitetta.

Nythän yksityisteillä osaltaan, etenkin pienemmillä yksityisteillä, on tehty myöskin talkoita, jolloin arvonlisäveroa ei ole talkootyöstä tarvinnut maksaa, mutta käytännössä lumen auraukset, sorastukset, hiekoitukset, ojien kaivuut, lanaukset, nämä kaikki, ovat sellaisia töitä, joista aina menee maksettava arvonlisävero. Itsekin synnyinpitäjäni Multian Riuttakosken yksityistien toimitsijamiehenä tiedän varsin hyvin, että tämä tuntuu kohtuuttomalta rasitukselta, samalla kun muistan sen ajan, että yksityistiet saivat merkittäviä valtionapuja vuosittaisiin tienhoitotoimiin, ja nämä ovat jääneet pois.

Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että yksityisteiden talouden ja myöskin teiden kunnon parantamisen vuoksi voitaisiin tämä korjaus saada, varsinkin kun nyt yksityistieverkostolla koetaan erityisen kipeästi hoidon tarve juuri ajankohtaisena kelirikkokautena.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Oinonen on tehnyt erinomaisen aloitteen, niin kuin jokainen tämän minun puheenvuoroni alun ymmärsi ja oivalsi ennakkoonkin.

Mutta on ollut tapana päivälehdissä, iltapäivälehdissä julistaa ja kertoa tai sitten muuten edustajien toimistojen puolesta referoida lehtiin, että edustaja on kerännyt 140 nimeä aloitteeseensa taikka enemmän taikka niin edelleen. Tämä ed. Oinosen aloite on niin erinomaisen hyvä, että tähän olisi helposti sen puolitoista sataa nimeä saanut, jos ed. Oinonen olisi vaivautunut selvittämään edustajille, kuinka erinomaisen hyvä ja tärkeä asia tämä on olemassa. (Ed. Pulliainen: Onko hän siis laiska edustaja?) — Ed. Pulliainen, minä pitäisin ed. Oinosta joskus vähän turhankin rohkeana ja aktiivisena, ja tähän nähden voisi nähdä niin, että ymmärrän kyllä, miksi ed. Oinonen ei ole ottanut tähän nimiä, koska suorastaan kateellisena itsekin tässä sen puolesta puhun.

Kun tämä asia tulee ymmärretyksi hallituksen puolelta ja nähdään oikeasti tämä aihe, niin voidaan todeta, että ed. Oinosen yksin tekemän aloitteen perusteella tämä asia tuli järjestykseen ja kuntoon. Näin minä käsitän tämän niin, että tämä vaan on yhden edustajan nimissä. Mutta kun katsoin puhujalistaa, näin, että lukematon määrä oli pyydettyjä puheenvuoroja, ja ne edustajat, jotka haluavat maakunnan ihmisten ja kaupunkilaistenkin puolia pitää, varmasti tässä asiassa eivät voi olla kuin myönteisesti tämän asian kannalla.

Ed. Oinonen äskeisessä puheenvuorossaan perusteli sitä, kuinka valtionapujen vähentäminen on syönyt tiekuntien taloutta ja tehnyt tienpidon entistä rasittavammaksi tieosakkaille. Se asia on juuri näin. Sitten kun ajatellaan nyt viime aikoina täällä eduskunnassakin usein käytyjä keskusteluja siitä, kuka kantaa maatalouden ja maaseudun asukkaista huolta, niin mielestäni tämä on yksi aivan oleellinen tekijä siihen aiheeseen. Näin katsottuna arvelenkin, että tällä on hyvät edistymisen mahdollisuudet, jos hallitus todella pitää maaseudun asukkaista ja maanviljelijöistä niin hyvää huolta kuin on antanut ymmärtää ja olen tarjotusta tekstistä lukenut ja nähnyt. (Ed. P. Salo: Pitääkö se?) — Ed. Salo, se punnitaan nyt tämän aloitteen kohdalta, miten tämä etenee, ja jos tämä etenee niin, että tämä on ensi syksyn budjettilakien mukana järjestyksessä, niin silloin se hallitus pitää huolta. (Ed. Zyskowicz: Eli ei pidä!) — Näin katsottuna, ed. Zyskowicz, ei näitä voi ennustaa. Tämä peli on semmoinen homma, että tässä on todennäköisesti semmoisesta asiasta kysymys, että pitää huolta.

Ajatellaan viljelijää, joka on merkittävä tien osakas ainakin sen laskun mukaan ja maksun mukaan, mitä itsekin maksan omasta yksityistiestäni. Kun tänäkin aamuna sieltä tulin, niin tuli mieleen, että se 750 euroa, minkä viime viikolla siitä tiestä maksoin, tuli taas osaltaan kuitattua ja hoidettua. Ei tarkoita sitä, että edustaja matkustaa pitkän soratien takaa tänne eduskuntaan ja saisi siitä jotakin hyötyä, mutta tämä viljelijä maksaessaan siitä tuotannosta, tuotannon aiheuttamasta tierasituksesta, tiemaksua maksaa sen laskun, minkä urakoitsijan kautta tämä tiekunta ikään kuin yksikkömaksuna jakaa, ja siinä oleva arvonlisävero jää kokonaan tämän yhteiskunnan eli valtiovallan hyödyksi, verohyödyksi, ja tämä yrittäjäviljelijä ei saa sitä verotuksessaan hoitaa eikä vähentää. Näin katsottuna tällä on erittäin paljon myöskin yrittäjyyteen liittyvää merkitystä ja sellaista merkitystä, mikä tapahtuu näitten kasvukeskusten ulkopuolella, mistä on ollut tapana myönteisesti puhua ainakin täällä eduskunnassa kaikissa tilaisuuksissa ja kaikissa olosuhteissa. (Ed. P. Salo: Espoossa on kaikkein eniten yksityisteitä!)

Näin katsottuna on myöskin sellainen tekijä olemassa, että sitten kun katsotaan, kuinka tämä vaikuttaa tähän muuhun kansalaiseen, tähän vapaa-ajan asukkaaseen, joka saattaa olla helsinkiläinen, espoolainen ja jopa ihan tamperelainenkin, puhumattakaan turkulaisista, niin hänkin maksaessaan tämän tiemaksun sen kesämökkitiensä taikka tilustiensä osalta, mistä tämä lasku tieyksikkölaskuna tulee sieltä tiekunnalta, niin jos olisi tämä mahdollisuus, mitä ed. Oinonen tässä aloitteessaan esittää, että tiekunta saisi tämän arvonlisäveron takaisin, niin hänkin selviäisi sen 22 prosenttia pienemmällä laskulla näin teoreettisesti katsottuna.

Jos tätä asiaa sitten katsotaan taas valtiontalouden kannalta, kun aina todetaan, että veronmaksu on hyvä asia, niin arvonlisäverohan on tämmöinen keräilyvero, loppukäyttäjän vero, ja kun se tähän loppukäyttäjän veroon menee ja käy, niin näiden tiekuntien osalta se ei toimi ollenkaan siinä tarkoituksessa kuin arvonlisävero on alkujaan luotu ja tehty. Jos tätä aloitetta vähän lukee lakitekstinä, lyhyesti, niin tiekunta saisi kirjanpidon perusteella maksamansa arvonlisäveron takaisin kertaheitolla sen mukaan, mitä sitä on kertynyt sinne. Tämä on tietenkin yksinkertainen ja selkeä. Mutta kun tämä nyt valiokunnassa tulee pontevasti puitua ja luulen niin, että tulevaisuudessa sitten, syksyyn mennessä, hallituksen esityksenä palaa tänne eduskuntaan, niin esitän kuitenkin vaihtoehtona harkittavaksi sitä aikaisemmin näkemääni esitystä, missä — jos en ihan väärin ennusta, saattaapa olla niin, että ed. Oinonenkin on ollut sitä hanketta tekemässä — tiekunta, yksityistiekunta, voisi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, jolloin maksetut verot, saadut verot ja se erotus olisi niin, että maksaisi tai se palautuisi.

Useimmiten, kun tätä maailmaa kuvittelen, niin olisi selvästä palautumisesta kysymys, ja selkeä asia tässä asiassa olisi se, että tiekunta selviäisi vähemmällä ja tieosakkaat joutuisivat vähemmän maksamaan. Se, missä tapauksessa tiekunta voisi joutua maksamaan, niin tietenkin tulisi ehkä sellainen esimerkki, että tiekunta urakoisi toisille teille tai myisi palvelujaan joillekin järjestäytymättömille tiekunnille taikka tien osakkaille ja sitä kautta saisi sellaista tuloa, että tätä veroa olisi enemmän maksussa kuin palautuksessa, mutta tämä nyt on vähän teoreettinen asetelma olemassa. (Ed. P. Salon välihuuto) — Ed. Salo, aika paljonkin, mutta tässä annetaan evästyksiä valiokuntatyötä varten, ja mielestäni olen tottunut kuulemaan siellä kovin erilaisia kannanottoja ja laidasta laitaan, ja tämäkin sisältää sen, että tämäkin lähtökohta on tullut huomioon otettua.

Rouva puhemies! Yksi merkittävä asia tästä perustelusta on jäänyt pois. Kun hallitus nyt työskentelee ja, miten sanoisin, puuhastelee näitten kuntaliitosten ja kuntakoon suurentamisen kanssa kaikin tavoin ja kaikin keinoin, niin otanpa tähän semmoisen esimerkin, mikä liittyy sitten kuntakokoon. Olin viime lauantaina erään yksityistien kokouksessa tuolla Ylämaalla. Kysymys oli Järventauksen yksityistiestä, missä olen pienenä osakkaana mukana, ja siellä ilmeni niin, että Ylämaan kunta maksaa sen suuruista avustusta, että tien osakkaille jää noin 10 prosentin omavastuuosuus. Tosin se omavastuuosuus itsellänikin tuntuu, että se on kohtuuttoman suuri, mutta se kunnan osuus, 10 prosenttia, noin 5 000 euroa per kilometri, on sellainen, mikä on pääosa siitä tiekunnan tuloista ja siihen liittyvästä rahankäytöstä. No kun nyt tätä kuntarakennetta ollaan rakentamassakin, niin Ylämaatakin ollaan ilmeisesti johonkin sijoittamassa, tuskin Säkkijärveen, mitä se ennen on ollut olemassa, vaan ilmeisesti Lappeenrantaan, ja kun selvitin, että mikä tämä Lappeenrannan osuus yksityisteitten avustuksesta on olemassa, niin se on aivan jotain muuta luokkaa kuin siellä Ylämaalla. (Ed. E. Lahtela: Onko isompi?) — Ed. Esa Lahtela, kyllä se on valitettavasti paljon pienempi. — Näin tätä voisi katsoa, että mitä isompi kunta, mitä enempi kaupunkikeskeinen kunta, sen pienempi ymmärtämys maaseutumaista asutusta ja näitä yksityistieavustuksen luonteisia maksuja kohtaan.

Näin katsottuna on myöskin sellainen tekijä ja uhka, että kun tämä kuntarakenteen suurentamisen kautta myöskin se maakuntiin tuleva yksityistieavustusten määrä selvästi on pienentymässä, niin tämä ed. Oinosen aloite on tullut aivan ainutlaatuisen oikeaan aikaan ja tämä tukee sitä hanketta, että kun tämä toteutuu joko tämän aloitteen pohjalta taikka hallituksen esityksen pohjalta, niin toteutuu se suuri hokema, mitä tässä itsekin olen yrittänyt useampaan kertaan toistaa, että maaseudusta, maaseudun asutuksesta, vapaa-ajan asutuksesta, kaupunkien ja maaseudun välisestä yhteistyöstä ja myöskin elinkeinon harjoittamisesta haja-asutusalueilla kannetaan syvää ja perusteltua huolta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Oinonen on tehnyt hyvän aloitteen, ja harmittaa, niin kuin edellinenkin puhuja totesi, että ei ole saanut nimeänsä tähän laittaa, koska olen ihan samaa mieltä, mitä ed. Oinonen tässä esittää.

Itse tein kyseisestä aiheesta kirjallisen kysymyksen ja sain jopa jo vastauksenkin tässä viime viikolla. Hallitus vaan on aika tyly siinä vastauksessa; eivät he ymmärtäneet tämmöistä hyvää asiaa, ja se on tyrmätty, jotta ei tämmöistä voi ottaa käyttöön. Mutta kun vuoden päästä ilmeisesti sitten kuitenkin vaalien jälkeen tulee uusi hallitus, niin toivon mukaan ainakin siihen ohjelmaan saadaan, jos ei tämä nykyinen hallitus lähde tätä toteuttamaan.

Kysehän on siitä vielä sen lisäksi, mitä edelliset puhujat ovat perustelleet tätä kysymystä, jotta yksityistiet on tavallaan semmoinen yleishyödyllinen asia, koska sinne voi mennä kalaan, metsälle, marjankeruuseen eikä siitä kukaan tiemaksuja peri siitä tilapäisestä käytöstä, jolloin tiekunnan osakkaat joutuvat kustantamaan myös niiden ihmisten liikkumisen. Siinä tapauksessa tätä pitäisi myös käsitellä sillä tavalla ikään kuin yleishyödyllisenä asiana verotuksenkin osalta, että sitä tuettaisiin kaikin tavoin. Eli tämä arvonlisäverohan on sen tyyppiseksi ajateltu, että se on niin kuin läpivirtauserä, mutta tässä tapauksessahan tiekunta on loppukäyttäjä, jolloin se ei voi vähentää sitä mistään ja se jää sitten tieosakkaiden maksettavaksi.

Onneksi nyt tosin monet kunnat ovat lähteneet tukemaan yksityistiekuntia, muutenhan ne olisivat ihan täysin pulassa. Tämä olisi yksi uusi tukimuoto sillä tavalla yhteiskunnan taholta, ja toivon, jotta valiokunta, kun käsittelee tämän, ottaa ihan vakavasti tämän asian ja, vaikka on yhden henkilön allekirjoittama lakialoite, tekisi poikkeustapauksen, että otettaisiin se käsittelyyn ja näytetään, että eduskunta vie tämän läpi vielä tässä muodossa ihan.

Ensimmäinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään.