Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Suurkunta- ja sote-sotkut eivät
ole ainut tapa raunioittaa maakuntia. Hallitus on päättänyt leikata
maakunnista yli 5 000 koulutuspaikkaa. Se on jättänyt
liikennerahoituksessa ja asumisen tuessa suuren osan Suomesta ihan
mopen osille. Hallitus on hyväksynyt heikoimmille alueille
tärkeään EU-rahoitukseen satojen miljoonien
eurojen leikkaukset, ja se on käytännössä lopettanut alueellistamisen,
sen, mitä keskustahallitusten toimesta tehtiin, kun siirrettiin
koko maata palvelevia hallinnon paikkoja 4 000—5 000
työpaikan verran täältä pois.
Arvoisa puhemies! Tässä vain muutama esimerkki.
Kysynkin pääministeriltä: kun te olette tänä päivänä puhunut
positiivisuuden merkityksestä kaiken kaikkinensa yhteiskunnassa,
onko hallitus nyt kuitenkin päättänyt
ideologisista syistä yksinkertaisesti hylätä osan
isänmaataan?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Ei ole, koska ihmiselle riippumatta hänen
kotipaikastaan pitää taata hyvinvointipalvelut,
koska se lisää tasa-arvoa ja antaa tasapuoliset
mahdollisuudet oman elämänsä ja oman
hyvän elämänsä elämiselle.
Meillä on paljon positiivisia esimerkkejä maakuntien
Suomesta. Otan nyt vain vaikkapa Itä-Suomen yliopiston
yhtenä kehittämisen moottorina tai Vaasan seudun,
missä seutu itse asiassa ruokkii koko Suomea omalta osaltaan
kasvuyritystensä kautta. Siellä on upeita puhtaisiin
teknologioihin, energiateknologiaan liittyviä yrityksiä,
jotka palvelevat koko Suomea vientitulojen ja työllisyyden
kautta. Eli meidän täytyy tätä kasvupotentiaalia
pystyä vahvistamaan, ja nämä vain muutamana
positiivisena esimerkkinä siitä hyvästä kehitysvireestä,
mitä tässä maassa myös on.
Toki meillä on paljon haasteita, ja niitä ratkotaan
aina joka vuosi ja joka kuukausi niin, (Puhemies koputtaa) että koko
Suomi voisi kasvaa.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen aina ihaillut
tätä pääministerin retoriikkaa.
Se on ihan hyvää. Mutta katsotaan, mitä on
tapahtunut käytännössä: Mainitsitte
Itä-Suomen, te leikkaatte Itä-Suomesta yli 1 300
ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkaa. Aluekehityksessä te
hyväksytte sen, että lähes kolmannes
lähtee Itä- ja Pohjois-Suomen EU-aluerahoituksesta
seuraavan seitsemän vuoden aikaan, ettekä ole
kertonut, kompensoitteko te sitä jollakin tavalla. Tai
tilanteissa, joissa meillä on bioenergiaa kaikki paikat
Suomessa täynnä, mätänemässä metsiin,
te teette ratkaisuja, joiden seurauksena Uralin takaa kaukaa kärrätään meille
tänne energiaa. Tai sähkön siirrossa
hallituksen esityksessä tänne eduskuntaan pääkaupunkiseudun
siirtoverkon kustannuksista osa siirtyisi kaikkien muiden suomalaisten
maksettavaksi. Siinä muutama esimerkki, jotka käytännössä tyrmäävät
sen hyvän retoriikan, minkä te omassa vastauksessanne äsken
annoitte. Antakaa hivenen tarkempaa (Puhemies koputtaa) ikään
kuin selitystä retoriikan sijaan.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Minä olen ollut aina erittäin
suuri edustaja Pekkarisen retoriikan fani. Teillä on, jos uskaltaisin
sanoa, myös erittäin hyvä retoriikka. Minä olen
oppipoika teidän rinnallanne. (Naurua)
Arvoisa puhemies! Kautta hallituskausien meillä on
satsattu muun muassa tieverkostoon hyvin mittavasti, noin puoli
miljardia euroa vuodessa. Se menee perustienpitoon, samoiten sitten kehittämishankkeet,
joita tämä hallitus on päättänyt
jo aikaisemmin. Nyt etsimme siihen vielä lisärahoitusta.
Ehkä liikenneministeri osaa sanoa tarkemmin, mutta noin
200 miljoonaa vuodessa on se kehittämishankkeiden eli suurten
liikennehankkeiden vuotuinen rahapotti, joka jakaantuu eri puolille
Suomea sen takia, että tarpeita on eri puolilla Suomea.
Aivan yhtä lailla meidän vienninedistämismatkoilla
on entistä enemmän pk-yrityksiä mukana
eri puolilta Suomea, ja se vain kertoo siitä, että meillä on
aivan upea kasvumahdollisuus erityisesti Pekkarisen mainitsemalla biotalouden
puolella, uusiutuvan energiansäästöteknologian
osa-alueilla.
Ne, jotka osallistuvat esimerkiksi ministeri Vapaavuoren, allekirjoittaneen
tai ministeri Stubbin vienninedistämismatkoille, ovat nimenomaan
näitä maakuntien pk-yrityksiä, jotka
tuovat sitä tulevaisuutta, verotuloa ja työtä eri
puolilla maakuntia, ja tätä kehitystä me
haluamme olla todella vahvasti tukemassa.
Seppo Kääriäinen /kesk:
Herra puhemies! Pääministeri sanoo hyvin
usein, että hallituksessa ei ole mitään
yhteistä ideologiaa. Voihan se näin ollakin, mutta
toisaalta, viitaten edustaja Pekkarisen puheenvuoroon, kyllä teitä keskittäminen
yhdistää hyvinkin tiukasti monissa asioissa. Koulutus
todellakin ohjaa alueellista kehitystä merkittävällä tavalla,
koulutus kaikissa muodoissaan. Minä voin kertoa, että Ylä-Savossa
kotiseudullani leikataan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja
noin 15 prosentin verran, ympäristöönsä verrattuna
paljon, paljon enemmän. Elinkeinoelämä siellä ei
saa tarvitsemaansa työvoimaa, jota se kaipaisi kehittämiseensä ja
investointeihinsa. Nämä päätökset
siirtävät nuoria pois Itä-Suomesta, Ylä-Savosta
jonnekin, ja niin ne siirtävät myös yrityksiä vähitellen,
jos tämä koulutuspolitiikka jatkuu tällä tavalla.
Kysymys on negatiivisesta aluepolitiikasta.
Herran pääministeri, teillä on positiivinen
vire kaikkiin asioihin. Aiotteko te tarttua tähän
koulutuskysymykseen ja huolehtia tasapainottamisesta ja näitten
päätösten kohtuullistamisesta?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Niin kuin kansanedustajat ja valistuneet kuulijat
tietävät, niin muutama viikko sitten korjattiin
ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vähennysmäärää maakunta-
ja järjestäjäkohtaisesti (Mauri Pekkarisen
välihuuto) noin 50 prosenttia, ja nytkin vielä käydään
koulutuksen järjestäjien ja ylläpitäjien
kanssa keskusteluja siitä, onko tämä päätös
nyt mittasuhteiltaan oikea, huomioiko se riittävästi
minulle ja hallitukselle tärkeitä työllisyysnäkökohtia
alueellisesti ja paikallisesti. Näin hallitus haluaa toimia.
Olemme myöskin saaneet hyvää palautetta maakunnista
ja ylläpitäjiltä, (Mauri Pekkarinen: Mistä?
Yksi esimerkki!) että päätökset
ovat oikeita ja hyviä. Ja minä nyt muistutan vielä edustaja
Pekkaristakin siitä: ei se ole sattuma, että keskustahallituksen
aikana yli 800 lähi- ja kyläkoulua lakkautettiin,
ei sen takia, että keskusta tai muut poliitikot (Puhemies
koputtaa) olisivat pahansuopaisia, vaan sen takia, että väki
sieltä väheni.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Kääriäinen toivoo vielä pääministerin
vastausta. Haluaako pääministeri vastata myös
tässä yhteydessä?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Itse asiassa opetusministeri vastasi edustaja
Kääriäisen kysymyksiin. Voisin mielelläni jatkaa
kyllä tästä. Hallituksen suhtautuminen alueelliseen
tasa-arvoon on ihan samanlainen kuin kenellä hyvänsä suomalaisella.
(Keskustan ja perussuomalaisten ryhmistä: Ei!) Ei ole niin, että osa
suomalaisista ajattelee, että vain osa Suomesta on arvokasta.
Tämä näkyy ihan kaikessa. Koko maata
puolustetaan. Eri paikkakunnilla asuville ihmisille halutaan antaa
tasapuoliset palvelumahdollisuudet sen takia, että se on
oikein ja välttämätöntä.
Aivan yhtä lailla meidän pitää kantaa
huolta siitä, että talous ja työllisyys
voivat kehittyä muuallakin kuin täällä pääkaupunkiseudun
kasvukeskuksissa. Ja näitten tavoitteiden puolesta me teemme
työtä koko ajan.
Mutta sekin on totta, mitä ministeri Gustafsson totesi,
että nuorten lukumäärä vähenee
kaikkialla Suomessa ja meillä on paikkakuntia, joissa se
vähenee enemmän kuin toisaalla. Sen takia, jotta
meillä rahaa riittää koulutuksen laatuun, (Puhemies
koputtaa) on pakko tehdä myös rakenteellista uudistamista.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen aloitti kysymyksen EU-aluetuista.
Jatkan siitä, koska Suomi saa valtaosan, noin 77 prosenttia,
EU-ohjelmarahoituksestaan Itä- ja Pohjois-Suomen erityisten
olosuhteiden perusteella. Tämän alueen pitäisi
myös saada käyttöönsä valtaosa
tuosta EU-rahoituksesta. Rahanjaon pitää siis
perustua siihen ansaintalogiikkaan. Uskon ja toivon, että myös
Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat hyväksyvät
tämän oikeudenmukaisen linjauksen. Hallinnon ja aluekehittämisen
ministerityöryhmä tekee toukokuun aikana linjaukset
näitten rahojen kansallisesta jakamisesta, ja kysynkin
asianomaiselta ministeriltä, oletteko te tämän
oikeudenmukaisen ansaintalogiikan takana.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Kysyjä oli täysin oikeassa
siinä, että hallinnon ja kehittämisen
ministerivaliokunta tekee tätä koskevat päätökset
toukokuun puolivälissä. Tämä on
tietenkin ollut monella tapaa hankala ja vaikea valmistelu yksinkertaisesti
sen takia, että meidän saantomme kuitenkin niin
paljon laskee. Nettomaksuosuutemme kasvaa, ja sitä myötä saantomme
vähenee. Hyvänä torjuntavoittona saimme
toki sen, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoituksen
taso laski kohtuullisen vähän, mutta täällä perusrahoituksen
puolella on tietenkin kiistatonta, että rahaa on olennaisesti
vähemmän käytettävissä seuraavalla
rakennerahastokaudella.
Tätä valmistellaan parhaillaan ja päätökset
tosiaan tehdään sitten koko Halken toimesta ja
sen jälkeen koko hallituksen toimesta, ja sen takia ei ole
oikein edes soveliasta, että ryhtyisimme ennakoimaan, miten
se tarkkaan ottaen tulee. Mutta sen verran voin lohduttaa itä-
ja pohjoissuomalaisia, että kuitenkin tämä EU:ssa
saavutettu lopputulos oli se, että nimenomaan sillä Itä-
ja Pohjois-Suomen erityisrahoituksen puolella laskua oli vähemmän
kuin yleisrahoituksen puolella.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kyläkouluja on ikävä kyllä lakkautettu
etenkin keskustajohtoisissa kunnissa. Siinä mielessä olen
samaa mieltä ministeri Gustafssonin kanssa, mutta nyt pitää katsoa
eteenpäin. Lieksassa on tilanne päällä,
arvoisat keskustalaiset, me perussuomalaiset ja kaikenlaiset, siellä se
taistelu käydään paikallistasolla. Toivon,
että voimme olla kaikki ylpeitä omista kuntapäättäjistämme
ja pelastaa koulut.
Mutta pari sanaa alempiasteisesta tieverkosta. Nimittäin
jos eivät tiet ole kunnossa, ei ole yritystoimintaa, ei
ole kehitysmahdollisuuksia. Mitä hallitus aikoo tehdä?
Ja nyt se ei riitä, että kehysriihessä tämän
hallituksen toimivuosien ulkopuolella on tulossa lisää rahaa.
Kiitos siitä, aiomme olla silloin hallituksessa. Mutta
mitä tämä hallitus tekee?
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Arvoisa herra puhemies! Kehysriihessä hallitus päätti 226
miljoonan lisärahoituksesta tieverkostolle, elikkä ei
todellakaan puhuta mistään pikkurahoista. Mutta
kun ollaan kymmenen vuoden takamatkalla liikenteessä ja
velkaa on raiteistolla miljardin verran ja saman verran maantiestöllä, niin
minä veikkaan, että siinä loppuvat edustaja Soiniltakin
eväät kesken, vaikka kuinka kovasti puhaltaa rahapussi
pullollaan kohti seuraavaa hallitusta. Siinä on oikeasti
työtä ja tekemistä tälle hallitukselle
ja seuraavalle hallitukselle, että sitä korjausvelkaa
korjataan ja myös alempi tieverkko laitetaan kuntoon, mutta
sitä ei rahattomana tehdä.
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllä nyt tarvitaan uusi vaihde,
tarvitaan uutta aluepolitiikkaa. Emme me alueilla voi jäädä odottamaan,
että menestys ikään kuin kaadettaisiin
alueelle ministeriöistä tai Valtioneuvoston linnasta.
Kyllä nyt tarvitaan politiikkaa, jolla vahvistetaan alueitten
omia vahvuuksia, sellaista vipuvoimaa, jolla käännetään
alueitten menestystekijät koko kansakunnan ja kansantalouden eduksi.
Pohjoisen ja idän luonnonvarat, matkailuedellytykset, osaamispohja,
tähän kaikkeen me tarvitsemme vipuvoimaa, jolla
ne kääntyvät koko Suomen hyväksi.
Hallituksella on hieno ohjelma: Itä- ja Pohjois-Suomi
-ohjelma, Katse pohjoiseen. Työtä veti SDP:n ryhmänjohtaja
Jouni Backman. Minä kysyisin elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelta: Mitä te
olette tehnyt tämän ohjelman toimeenpanemiseksi?
Millä tavalla Itä- ja Pohjois-Suomi -työ,
Katse pohjoiseen, näkyy hallituksen työskentelyssä?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Ensin haluaisin todeta, että minun
mielestäni ei ole kovin hedelmällistä pistää maan
eri alueita vastakkain. Kyllä me kaikki suomalaiset olemme
viime kädessä samassa veneessä, ja se
valtava globaali murros, joka maailmalla on ollut ja ravisuttanut
myös Suomea, on kohdistunut kaikkiin Suomen alueisiin,
joihinkin enemmän, joihinkin vähemmän,
ja meidän pitää yhdessä tehdä työtä,
että kaikki alueemme voivat jatkossa paremmin.
Toinen pointtini on se, että jos me katsomme niitä elinkeinotoiminnan
aloja, missä meillä on selkeästi toivoa
ja potentiaalia tulevaisuudessa itse asiassa useistakin tuhansista
uusista työpaikoista, niin lähinnä mieleen
tulevat biotalous ja kaivannaisteollisuus. Nämä ovat
kaksi asiaa, jotka ovat hallituksen agendalla vahvasti esillä ja itse
asiassa suosivat nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomea kaikkein
eniten, mikä on erinomainen asia.
Mitä edustaja Backmanin johtamaan työryhmään
tulee, olemme tehneet ehkä kolmen tasoisia päätöksiä (Puhemies
koputtaa). Ensinnäkin olemme ely-keskusten ja maakuntaliittojen
kanssa käyneet läpi, mitä jo tehdään,
toiseksi olemme kannustaneet käyttämään
loppurakennerahastokauden (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!)
käyttämättä jääneitä varoja
tähän, ja kolmanneksi viemme tämän
asian Halkeen lähiviikkoina myös erillistä periaatepäätöstä varten.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ajan
henki on keskittämisen henki. Pääministeri
Katainen, te tilasitte Pekka Himaselta tutkimuksen, ja siteeraan
tässä Pekka Himasta vuodelta 2007: "Suomen rakenteessa
kuitenkin vain Helsingin suuralueella on riittävä väestön talouden
ja kulttuurielämän keskittymä koko maailman
mittakaavassa innovaatiokeskusten kärkitasolle nousemiseen.
Helsingin alueen kehittymiseen globaalisti johtavaksi keskittymäksi täytyy
siksi koko Suomen talouden edun vuoksi panostaa erityisesti." Tältä se
kyllä näyttää, ja me tiedämme,
että valtion hallinnosta esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomesta
on kadonnut useita satoja työpaikkoja viimeisten vuosien
aikana.
Mutta kysymykseni kuuluu ministeri Koskiselle: Nyt kun luonnonvarakeskus
on otettu uuteen tarkasteluun sikäli, että kyllä se
innovaatioitten keskus maa- ja metsätalouden alalla on Pohjois-Suomessa,
ja tässä ministeri Vapaavuori kysyi katseen ulottumisesta,
niin minä kysyn, ulottuuko, arvoisa hallitus, teidän
katseenne tuonne pohjoiseen asti, kun puhutaan arktisesta yhteistyöstä tai
arktisen alueen mahdollisuuksista.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa puhemies! Arktiset asiat nyt eivät ihan taida
osua meidän ministeriön tontille kaikilta osin,
toki joiltakin osin osuvat kaikkien ministeriöiden tontille.
Jos puhutaan sitten tästä luonnonvarakeskuksesta,
niin päätös siitä, mihin tämä luonnonvarakeskuksen
pääpaikka laitetaan, on edelleen auki. Korostan
sitä, niin kuin aiemminkin, että kysymys on vajaasta
20 ihmisestä. Sitten laajempi kysymys on siitä,
missä tätä tutkimusta tulevaisuudessa
tehdään. Tällä hetkellä sitä tehdään
38 eri paikkakunnalla. Valtaosa kaikista työpaikoista on
muualla kuin pääkaupunkiseudulla, ja näin
tulee olemaan tulevaisuudessakin. Meillä on tiettyjä maakuntia,
joissa on vahvoja osaamisalueita, niin kuin vaikka Itä-Suomessa
metsän osalta, Oulussa, Pohjois-Suomessa vähän
muilta osilta, ja tarkoitus on tulevaisuudessa myös tämän
luonnonvarakeskuksen osalta vahvistaa niitä alueita, joissa
on olemassa tiettyjä vahvoja osaamisalueita.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Toisen asteen ammatillisen koulutuksen paikat
vähenevät merkittävästi, ja
sitä on perusteltu sillä, että nuorten
määrä tulee merkittävästi vähentymään.
Pohjanmaalla tämä vähennys on kuitenkin
vain 1,5 prosenttia, ja siitä huolimatta meillä leikataan
noin 14 prosenttia opetuspaikoista. Sen lisäksi, että maakunnassa
tapahtuu leikkausta, sitä tapahtuu myöskin maakunnan
sisällä, ja erityisesti Suupohjan alueella opetuspaikkoja
leikataan 29 prosenttia, Järviseudun alueella 26 prosenttia.
Eli keskittämistä tehdään myöskin
maakunnan sisällä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä:
kun te perustelette lisäksi, että nuorisotakuu
olisi toteutettavissa, niin nämä leikkaukset ovat
täysin ristiriitaisia nuorisotakuun toteuttamiseen nähden.
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Nostetaan nyt ihan oikeasti kissa pöydälle.
En yksin korosta sitä ja takerru siihen, että nuorisoikäluokat
vähenevät merkittävästi, eräillä alueilla
jopa 15—20 prosenttia. Se loogisesti tarkoittaa sitä,
että meillä on vuonna 2016 noin 8 000
nuorta vähemmän. Tässä tilanteessa olemme
kuitenkin huomioineet alueiden tilanteen, työvoimatarpeen.
Se on ihan ehdoton lähtökohta.
Mutta mikä on se kissa, mikä pitää nostaa
pöydälle? Se on se, että nyt vaadimme,
toivomme koulutuksen ylläpitäjiltä merkittävää panostusta siihen,
että ne nuoret aikuiset ohjataan nyt — kun lisäämme
oppisopimuskoulutusta, meillä on nuorten aikuisten osaamisohjelma — näihin
oppisopimuskoulutuksiin, niin että he eivät ole
viemässä nuorten aloituspaikkoja kolmivuotisista ammattitutkinnoista.
(Puhemies koputtaa) Tämä on yhteinen haaste ja
tehtävä nyt. Se on veronmaksajille edullista,
(Puhemies: No niin!) se on nuorille edullista.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä aika paljon
tuntuu siltä, että me vain kritisoimme toinen
toisiamme, kun meidän pitäisi luoda oikein tällaista
Team Finland -henkeä, joka on muuten aivan erinomainen
sosiaalinen innovaatio. Nyt ovat eri puolilla Suomea lähteneet
yritykset mukaan ja toimitaan yhdessä, johtavat poliitikot
ja yritykset, viedään maata eteenpäin.
Se on jo näkynyt eri puolilla Suomea: Lapin matkailussa,
Vaasassa esimerkiksi energiaklusterissa tai cleantechissä Tampereella,
tämän tyylisiä asioita. Aletaan uskoa
siihen, että me emme millään muulla kuin
työllä pääse eteenpäin.
Mutta yksi asia, mikä olisi erittäin tärkeä,
olisi se, että me saisimme tällaisia pilotteja
tänne Suomeen. Ulkomailta voitaisiin tulla katsomaan, miten
hyvin me osaamme, ja tähän liittyvät
julkiset hankinnat. Eli kysynkin tällaisista julkisista
hankinnoista: miten me voisimme vielä paremmin käyttää näitä julkisia
hankintoja näitten uusien ideoiden, innovaatioiden toteuttamiseen
emmekä turvautuisi vain vanhaan?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö kuuluu
ministeri Ihalaiselle, mutta oletan, että edustaja Jaskarin
kysymys liittyy siihen, miten voisimme kannustaa julkisia hankkijoita
ottamaan esimerkiksi cleantech-ulottuvuuden vahvemmin esille näissä hankinnoissa.
Tältä osin yhdessä ministeri Niinistön
kanssa olemme valmistelleet periaatepäätöstä,
joka on tarkoitus tuoda valtioneuvoston käsittelyyn lähiaikoina, jossa
toisaalta edellytettäisiin valtiotoimijoita eli valtiopuolen
julkisia hankkijoita, lähinnä Senaattia ja Hanselia,
omassa toiminnassaan ottamaan tämän huomioon ja
sen jälkeen myös vetoamaan siihen, että kuntasektori
tekisi samoin. Ja itse asiassa aika pienillä kilpailutuksen
ehtojen muutoksilla ja muokkauksilla me pystyisimme luomaan aika
paljon tilaa sille, että kannustettaisiin tuomaan uusia
pilotteja (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta sitten luomaan
mahdollisuuksia myös uuteen vientiin.