Markus Mustajärvi /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lienee paikallaan ensimmäiseksi todeta, mikä ei ole tämän lakialoitteen tarkoitus: me emme halua kieltää vuokratyön teettämistä vaan haluamme saada sen samalle viivalle yhtäläisten työehtojen piiriin kuin muunkin työsuhteessa tehtävän työn.

Lakialoitteessa vuokratyöntekijöitten oikeuksista halutaan turvata työntekijöitten oikeudet samalla tavalla kuin Ruotsissa, jossa työehtosopimuksin on taattu takuupalkka ja toistaiseksi voimassa oleva työsopimus vuokratyöntekijöille. Joissain muissa maissa, esimerkiksi Itävallassa, sama on tehty lainsäädäntöteitse, joten toimivia, mahdollisia malleja on siis useita, eivätkä ne ole vaikeuttaneet työmarkkinoitten toimintaa kohtuuttomalla tavalla.

Lakialoitteen tarkoituksena on, että vuokratyötä tekevillä olisi vuokratyökohteessa samat palkka- ja työsuhde-edut kuin käyttäjäyrityksenkin työntekijöillä ja että yrittäjäriskiä ei siirretä työntekijöitten kannettavaksi enää enempää. Keskeisenä uudistuksena on se, että laissa taataan vuokratyöntekijöille takuupalkka sekä toimeksiannon mukaisissa vuokratyökohteissa että sen ulkopuolella. Määräaikaisen työsuhteen pääsäännöksi tulisi se, että määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus yhden työntekijän kohdalta voidaan solmia vain yhden kerran. Määräaikaisena työsopimus voidaan solmia enintään 6 kuukauden pituiseksi ajaksi. Toimeksiannon mukaisessa työssä aikapalkka lasketaan vastaamaan käyttäjäyrityksen vastaavan työntekijän keskiansiotasoa, johon sisältyvät suorituspalkka, urakkapalkka, palkkio, bonus sekä provisio. Henkilökohtainen tunti- tai kuukausipalkka ei saa alittaa lakiehdotuksen takuupalkkaa, joka tulee maksaa sinä aikana, kun työntekijä ei ole suorittamassa toimeksiantoa käyttäjäyrityksessä.

Aloitteessa esitetään, että vuokratyöntekijälle maksetaan takuupalkkaa siltä ajalta, jolloin työntekijä ei ole sijoitettu. Tässä tapauksessa takuupalkkana toimeksiannon ulkopuoliselta ajalta maksetaan kalenterikuukausittain 90 prosenttia työntekijän kolmen viimeisen kuukauden peruspalkan ja palkanlisien keskiansioista. Takuupalkka voi kohota enintään 90 prosenttiin keskiansiosta kokonaista kalenterikuukautta kohden laskettuna.

Lakialoitteen ydin tiiviisti sanottuna kiteytyy siis kolmeen kohtaan: määräaikaisen työsuhteen rajoitettuun käyttöön sekä kaksinkertaiseen takuupalkkaan toimeksiannon aikana, mutta myös sen ulkopuolella. En tarkoita, että palkka olisi kaksinkertainen vaan että se taattaisiin kahta eri kautta.

Arvoisa puhemies! Miksi sitten tällainen laki tarvitaan? Vuokratyö parhaimmillaan voi olla läpikulkutyömarkkina, joka johtaa nopeasti pysyvään työsuhteeseen, ja jos näin käy, kyseessä on kaikkien etu. Pahimmillaan vuokratyöstä voi tulla, tai on jo osin tullut, työkalu, joka uusintaa työmarkkinoitten pysyvää epävarmuutta. Tämän estämiseksi tarvitaan selkeitä pelisääntöjä, varsinkin kun alalla toimii sellaisia yrityksiä, jotka kunniallisesti velvoitteensa hoitavat yritykset haluavat pois markkinoilta. Lisäksi ulkomaisen vuokratyövoiman käyttöä on täysin mahdoton valvoa. Emmehän me tiedä edes sitä, kuinka paljon ulkomaista työvoimaa työskentelee Suomen rajojen sisäpuolella ja millä ehdoin.

Työministeriön tietojen mukaan vuonna 2006 vuokratyönkäyttäjäyrityksiä oli noin 18 000 ja vuokrattuja henkilöitä yli 100 000. Vuokratyösuhteita solmittiin liki 270 000. Työllisistä vuokrattujen henkilöitten osuus oli yli 4 prosenttia. Työnantajajärjestöihin rekisteröityneitä vuokrayrityksiä oli 161 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna vuokratyövoiman käyttö näyttää tasaantuneen, jopa alentuneen, mutta työministeriön keräämiä tilastoja täytyy lukea kriittisesti. Osa alan suuristakin yrityksistä on jättänyt ilmoittamatta oman toimintansa ministeriölle. Vuokratyösuhteitten ja vuokratyössä työskentelevien lukumäärän seurannan ohella kannattaa tarkkailla myös kyseisten yritysten liikevaihdon kasvua, ja se on ollut 20—30 prosentin luokkaa vuositasolla ja joinain jaksoina jopa sen yli.

Arvoisa puhemies! Muutama sana päällimmäisistä ongelmista vuokratyöntekijöitten kannalta. Vuokratyön käyttö on pääasiassa reagointia tilapäisen työvoiman tarpeeseen, mutta eräät teollisuusyritykset hoitavat kuitenkin huomattavan osan perustoiminnoistaan vuokratyövoimalla. Jopa kokonaisia tuotantoprosesseja on saatettu organisoida siten, että kaikki suorittavan portaan työntekijät ovat vuokratyönantajan palveluksessa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää työntekijän aseman kannalta ongelmallisina sellaisia työsuhteita, joissa työntekijä kutsutaan vain tarvittaessa töihin niin sanotulla nollasopimuksella, sekä vuokratyötä, jossa epäkohtana nähdään ennen kaikkea vuokratyösuhteitten lyhyt kesto ja työntekijän työsuhdeturvan puuttuminen. Vuokratyöntekijöitten kohdalla lyhyitä määräaikaisuuksia ketjutetaan yleisesti ja ilman mitään erityistä perustetta. Toinen suuri epäkohta on työntekijöitten jääminen työsuhteen kestoon perustuvien etujen ja työterveyshuollon ulkopuolelle.

Erityisalojen toimihenkilöliitto kiinnittää huomiota siihen, että yksityisillä sosiaali- ja terveyspalvelualoilla määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä. Liiton mukaan niitä käytetään myös väärin koeajan tarkoituksessa. ERTO näkee ydinongelmiksi vuokratyöntekijöitten työsuhdeturvan ja työsuhde-etuuksien saamiseen liittyvän eriarvoisuuden.

Voidaan todeta, että vuokratyötä käyttämällä yritykset tosiasiassa kiertävät työsuhdeturvaa ja yhteistoimintalain velvoitteet. Pahimmillaan jotkut suuret yritykset ovat joukkoirtisanoneet työntekijöitä ja ottaneet jonkun ajan kuluttua nämä samat työntekijät vuokratyövoimana takaisin samaan yksikköön ja samoihin työtehtäviin. Työsopimuslaissa on erityissäännös oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestä työnantajan luovuttaessa työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön. Säännöksen mukaan työsopimukseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet jakaantuvat siten, että käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Nykyisten lakien aikana työnantaja on voinut silmänkääntötempulla vaihtaa roolinsa työnantajasta työn järjestäjäksi.

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen on allekirjoittanut nelisenkymmentä kansanedustajaa kaikista oppositiopuolueista, ja enemmänkin allekirjoittajia olisi löytynyt, mutta halusimme jättää aloitteen pikaisesti ennen istuntotaukoa, jotta tämä syyskausi päästäisiin avaamaan tällä tärkeällä asialla. Odotan, että varsinkin vihreät kannattavat tätä lakialoitetta, kun he ovat pyrkineet esiintymään niin sanotun prekariaatin puolesta. Vuokratyössä yhdistyvät kaikki ne työmarkkinoitten epävarmuustekijät, jotka kohtelevat kaltoin varsinkin nuoria ja naisia. Ajankohtaiseksi asian tekee sekin, että lokakuussa tulee ulos vuokratyötä pohtivan työryhmän tuotos, ja esimerkiksi tänä aamuna työelämävaliokunnan vierailulla SAK:ssa vuokratyövoiman käyttö nousi hyvin voimakkaasti esille.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa herra puhemies! Näyttää salia katsoessa siltä, että teillä on vielä suurempi taakka kannettavananne kuin tavallisesti. Koko Suomen porvaristo on teidän harteillanne tällä hetkellä. — Nyt tuli yksi apulainen sentään.

Hyvä puhemies, arvon kollegat! Pätkätöistä on viime vuosina puhuttu paljon, prekariaatista, pätkätöistä, vuokratyöstä, silpputyöstä, osa-aikatyöstä. Se on nähty työmarkkinoiden keskeiseksi ongelmaksi erityisesti nuorten kohdalta, mutta nuorten kautta tätä epävarmuutta pyritään levittämään laajemminkin koko työelämää koskevaksi.

Jos ajatellaan näitä eri työmuotoja, niin vuokratyö on ehkäpä kaikkein inhottavin työmuoto työntekijän kannalta silloin, kun se ei anna turvaa työtunneista, turvaa toimeentulosta. Pahimmassa tapauksessa pitää olla aina tavoitettavissa, aina valmiina menemään töihin, mutta mitään takuita siitä ei ole, että töitä tulee ja palkkaa tulee. Tänä päivänä sentään onneksi on kännykät, ettei tarvitse enää kotona istua ja puhelimen ääressä vartoa työtunteja.

Siitä huolimatta, että työ ja toimeentulo ei ole taattu, jokainen joutuu kuitenkin maksamaan vuokransa, jokainen joutuu joka päivä syömään, menot ovat pysyviä, vaikka työt ovat satunnaisia, pätkittäisiä. Erityisesti vuokratyössä tämä on ongelma, muutama tunti silloin, toinen tällöin. Itse asiassa vuokratyö on siitä erikoinen järjestelmä, että riskin kantaa työntekijä, riskin siitä, saako riittävässä määrin töitä, mutta voitot, voitot kerää vuokratyöfirma, joka ei ota minkäänlaista riskiä siitä, ei minkäänlaista sitoumusta siihen, että pystyy tarjoamaan työtunteja. Siksi olisikin yhteiskunnan ja eduskunnan tehtävä puuttua tähän ongelmaan, pyrkiä turvaamaan kohtuullinen ja ennen muuta turvallinen toimeentulo sellaisille ihmisille, jotka tekevät vuokratyötä. Sen vuoksi tämä ed. Markus Mustajärven ja vasemmistoliiton ja myös muiden oppositiopuolueiden tekemä lakiesitys on erittäin tärkeä.

Erittäin tärkeätä se on myös siinä mielessä, jos ajatellaan viime eduskuntakauden keskusteluja. Neljä kuukautta ennen eduskuntavaaleja tehtiin välikysymys tässä salissa pätkätöistä. Sen ensimmäinen allekirjoittaja oli silloinen oppositiokansanedustaja, nykyinen ministeri Sari Sarkomaa. Sen oli myös allekirjoittanut silloinen kansanedustaja, nykyinen työministeri Tarja Cronberg. Välikysymyksessä vaadittiin hallitukselta neljän kuukauden aikana pikaisia toimia pätkätöiden kuriin saamiseksi. (Ed. Satonen: On tulossa!) Nyt ovat molemmat hallituksessa. Nyt on mahdollisuus näitä lunastaa.

Hallitusohjelmaan ei ole kirjattu yhtään konkreettista toimenpidettä, millä pätkätyöntekijöiden tai vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan, ei yhtään ainutta, vaikka vihreät ovat mainostaneet itseään vihreällä kielellä tilapäistön puolueeksi. Huoli ei kanna siihen asti, että ministeri Cronberg olisi kuuntelemassa tätä keskustelua tai yksikään vihreiden eduskuntaryhmän edustaja olisi paikalla. Tämä on nyt iso kysymys, mitä vihreät tekevät tämän suhteen. Uskon, että heiltä tulee tukea. Ministeri Cronbergin täytyy ottaa tämä lakialoite ajettavaksi, sillä nyt on ensimmäinen konkreettinen mahdollisuus hallituksella ja ennen muuta vihreillä, joilla on työministerin paikka hallituksessa, puuttua pätkätöihin, puuttua pätkätöiden siihen ehkä kaikkein hankalimpaan, pätkätöitä tekevästä porukasta kaikkein hankalimpaan ja ongelmallisimpaan porukkaan: vuokratyöntekijöihin. Nyt on vihreiden mahdollisuus parantaa tilapäistön asemaa. Nyt mitataan se, onko poliittista tahtoa, onko uskallusta. Nimittäin vihreät, joilla on työministerin palli, pystyvät tämän hoitamaan sillä tavalla kuten ed. Markus Mustajärven lakiesityksessä esitetään. Mutta kysymys on siitä, onko vihreissä todellisesti myös tekojen tasolla pätkätyöntekijöiden, vuokratyöntekijöiden puolustajiksi vai onko se ollut ainoastaan pelkkää puhetta.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Itse ilmaisisin iloni näin: olen iloinen, että läsnä ovat kaikki eduskunnassa edustettuina olevat kolme työväenpuoluetta. Muut puolueet näemmä loistavatkin poissaolollansa. Sinänsä kunnioitettavaa, että puhemiehen lisäksi edes kaksi hallituspuoluetta edustavaa on vaivautunut yhden kuitenkin työelämän keskeisempiin kysymyksiin pureutuvan lakialoitteen lähetekeskusteluun.

Vuokratyöongelma ei ole Suomessa uusi. Ehkä suurin ongelma vuokratyössä on ollut se, että se on ollut liian pitkään Suomessa naisvaltaisten alojen ja naisvaltaisten palvelualojen ongelma. Jo PAM:n edeltäjä heräsi tuossa 90-luvulla huutamaan sen perään, että vuokratyöllekin tarvittaisiin Suomessa jonkinlaiset pelisäännöt. En sano, onko kyseessä se perinne, että kun asia koskee pääosassa naisia, niin lailla tuppaa olevan pikkasen pitempi tämä kehittymiskaari, mutta täytyy myöntää, että vuokratyöstä puhumisella ja vuokratyöhön liittyvän lainsäädännön laatimisella on entistä kiireempi nyt, kun selkeästi Suomesta on muodostumassa vuokratyön paratiisi.

Vuokratyöntekijöitten osuus työvoimasta on hypännyt hirvittävän pikaisella vauhdilla muutamassa vuodessa prosentista noin neljään prosenttiin. Mielestäni kun tätä kehitystä katsoo, voi olla, että vaikka nyt ilmeisesti tilastojen mukaan pientä taantumaa viime vuoteen verrattuna tässä kasvussa on, niin osittain sitä selitetään tilastollisella harhalla ja on hyvin todennäköistä, että vuokratyövoiman osuus jatkossa kasvaa entisestään.

Arvoisa pääministeri Vanhanen taannoin eräässä haastattelussa totesi, että vuokratyö on aina vapaaehtoinen valinta. Näin valitettavasti ei ole. Suurimmalle osalle vuokratyö on tällä hetkellä ainut mahdollisuus, ja myös ikävää on, että muunlaisia työsuhteita ei ole yksinkertaisesti olemassa. Mutta on myös ikävää, että te-keskuksissa on havaittu vuokratyön tarjoajissa myös se ikävä piirre, että he tarjoavat työtä moneen kertaan monilla eri nimikkeillä ja siten vääristävät myös vapaana olevia työpaikkoja ja kaunistavat sitten tilastoja väärällä tavalla. Todellisuudessa kuitenkaan varsinaisesti niitten tarjottujen vuokratyöpaikkojen takana ei välttämättä ole edes sitä yhtä työpaikkaa. Kuten täällä on jo todettu, niin henkilöstövuokraus on erittäin kasvava liiketoiminta, ja siitäkin syystä, ettei kilpailua vääristettäisi siten, että osaa työnantajista koskevat tietyt pelisäännöt ja osaa eivät, olisi tarvetta laatia jonkin sortin pelisääntöjä myös vuokratyötä välittäville firmoille.

Tällä hetkellä on selkeästi nähtävissä, että myös uusia yrityksiä tulee näille villeille vuokratyönvälittämismarkkinoille. Ja valitettava tosiasia on jo ollut, historia on osoittanut, että osalle näistä villeistä välittäjäfirmoista vuokratyöntekijä on yksinkertaisesti vain pelinappula, joka voidaan suorastaan riistokäyttää loppuun tai jota voidaan kuukausitolkulla pitää puhelimen ääressä epätietoisuuden varassa lupaamalla työtä, jota ei kuitenkaan tarjota.

Osa vuokratyöfirmoista on myös valitettavasti osoittanut sen, että niillä on tietoinen tarkoitus myös rikkoa tiettyjä työehtoihin liittyviä perinteitä. Tuttavani tässä joitakin aikoja sitten ilmoittautui erään erittäin suuren suomalaisen vuokratyöfirman työnhakijaksi ja täytti siellä paperin, jossa oli kaksi eri kohtaa, joista toisessa piti vastata, millä palkalla hän tulisi töihin. Siinä hän sitten alan pitkäaikaisena ammattilaisena määritteli kyseisen alan tes:n mukaisen, ei ehkä siitä korkeimmasta päästä, mutta joka tapauksessa tes:n mukaisen palkan sinne itsellensä ja jätti täyttämättä seuraavan kohdan, jossa kysyttiin, mikä on alin palkka, millä tulet töihin, koska hän ajatteli, että vastatessaan ensimmäiseen kohtaan alan mukainen työehtosopimus hän vastasi jo tähän alimpaan palkkaan. No, tämä ei kyseisen vuokrafirman haastattelijoille riittänyt, vaan hän tivasi, että ei, ei, mikä on se alin summa, millä sinä tulet töihin, ja kun tämä ystäväni edelleenkin ilmoitti, että alan tes:n mukainen, niin sattuneesta syystä hän ei kyseisestä vuokrafirmasta koskaan töitä saanut.

Sama ongelma on myös siinä, että vuokratyötä on selvästi leimannut pärstäkerroin, eli jos jostakin syystä vuokratyöntekijä on uskaltanut arvostella joko vuokrafirman tai sitten sen firman työskentelyolosuhteita, mihin hänet on vuokrattu, on hyvin todennäköistä, että se on viimeinen kerta, kun hänelle enää sen jälkeen työtä tarjotaan.

Itse ilahduin joitakin aikoja sitten, kun Lapin matkailuyrittäjät ensimmäisenä yrittäjäryhmänä alkoivat vaatia pelisääntöjä vuokratyön käytölle. Mielestäni on aivan ilahduttavaa, että tämä henki vuokratyön säännöstelyyn tulee sekä työntekijäpuolelta että myös työnantajapuolelta. Mielestäni se on ilahduttavaa myös sitä kautta, että oletan, että salissa olevat pienien ja keskisuurten yritysten suuret tukijat ovat myös sitä mieltä, että näitä pelisääntöjä tarvitaan, koska samalla luodaan tasa-arvoiset toimintamahdollisuudet eri yrittäjien välille.

Nyt käsitteillä oleva vuokratyöhön liittyvä lakialoite on mielestäni erittäin hyvin ajoitettu. Juuri tällä hetkellä pitääkin käydä keskustelua vuokratyöstä, ja toivottavasti tässä talossa käydään ylipäätänsäkin työelämästä vilkasta keskustelua tämän syksyn aikana. Se on erittäin hyvin ajoitettu myös siinä mielessä, että Vanhasen kakkoshallitus on selkeästi linjannut ajavansa pienten ja matalapalkkaisten asiaa muutamissa hallitusohjelmakirjauksissaan. Mikäli vuokratyöntekijöitten asemaa tällä lakialoitteella pystytään parantamaan, meidän mielestämme siinä myös itse asiassa Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelmaa omalta osaltaan tuetaan. Vanhasen ykkös- ja kakkoshallitus ovat myös ottaneet naisten aseman erityisesti ja naisten palkkatasa-arvon selkeästi yhdeksi tavoitteekseen, ja vuokratyölainsäädännössä jos missä on kyse juuri palkkatasa-arvosta.

Niinpä mielestäni tämä aloite ulottaa erittäin hyvällä tavalla reilun työnantajuuden vaateet koskemaan kaikkia työntekijöitä, myös vuokratyöntekijöitä. Se takaa edes jonkinlaisen leivän niille henkilöille, joille mitään muuta kautta ei pysyvää työsuhdetta ole tullut. Se lisää selkeästi palkkatasa-arvoa sekä sukupuolten että eri ikäryhmien välillä. Se kannustaa pysyviin työsuhteisiin. Se edesauttaa vuokrafirmoissa työhönohjausta ja kannustaa suorastaan työhönohjaukseen. Ja itse asiassa kun yrittäjät ovat monta kertaa valittaneet viime aikoina, että työntekijät eivät ole sitoutuneet oman työyhteisönsä kehittämiseen, niin väittäisin, että tällä lakialoitteella myös sitoutetaan työntekijät osaksi isompaa työyhteisöä ja motivoidaan työntekijät myös oman työnsä kehittämiseen.

Mielestäni siis lakialoite on hyvä. Se on oikein ajoitettu. Ja toivon, että täällä nyt kovin yksinäisinä olevat hallituksen edustajat ymmärtäisivät lain merkityksen ja edistäisivät sen voimaantuloa.

Jyrki  Yrttiaho  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vuokratyön käyttö on räjähdysmäisessä kasvussa. Ja miksi on näin? Työmarkkinoille on tietysti tyypillistä sellainen kehitys, että sääntelemätön sektori kasvaa, siis vapaan saalistuksen alue kasvaa säännellyn kustannuksella. Halpatyövoiman käyttö kasvaa ja pätkätöiden osuus lisääntyy, jos niiden annetaan kasvaa ja lisääntyä.

Suomi on eurooppalaisessa vertailuissa maa, jossa vuokratyötä säännellään vain muutamalla niukalla työsopimuslain säädöksellä. Meillä on hyvin vähän myös työehtosopimussäännöksiä ja työehtosopimuksia tätä säännöstämässä.

Vuokratyön suurimmat työsuhdeongelmat ovat tietenkin työsuhdeturvan täydellinen puuttuminen ja palkka- ja muiden työehtojen voimassa olevia työehtosopimuksia selvästi alhaisempi taso. Tämä voidaan kyllä todeta, voi sanoa, kaikilla aloilla. Tämä on sääntö eikä suinkaan poikkeus. Vuokratyö on työnantajavastuiden ja riskien täydellistä minimointia.

Ryhmämme vuokratyölakialoitteen keskeisenä uudistuksena on se, että vuokratyöntekijälle taataan takuupalkka. Toinen oleellinen parannus nykyiseen tilanteeseen on sääntelemättömän ja täydellisesti tilaajan markkinatarpeista lähtevän työvoiman käytön sääntely ja määräaikaisuuksilla keinottelun rajoittaminen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän lakialoite lähtee samapalkkaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteesta. Tarkoituksena on, että vuokratyötä tekevillä olisi vuokratyössä samat palkka- ja muut työehdot kuin käyttäjäyrityksen omilla työntekijöillä. Näin ei ole. Teknologiateollisuudesta, metalliteollisuudesta siis, tiedän hyvin pitkältä ajalta tämän todellisen tilanteen. Takuupalkka, joka tulisi kysymykseen silloin, kun vuokratyöntekijä ei ole suorittamassa toimeksiantoa käyttäjäyrityksessä, sitouttaisi vuokraajayritystä pitkäjänteisempään työvoimapolitiikkaan ja torjuisi massamittaista työvoiman kierrätystä ja keinottelua määräaikaisilla työsuhteilla.

Myös tässä aloitteessa vaadittu määräaikaisten työsuhteiden käytön rajoittaminen on oleellinen parannus. Pääsäännöksi tulisi, että määrärajaksi tai määrättyä työtä varten tehty sopimus voitaisiin solmia määräaikaisena vain yhden kerran. Tämä toisi kaivattua turvaa ja pakottaisi vuokraajayrityksen koordinoimaan pitkäjänteisemmin työvoimansa käyttöä ja sijoittelua.

Työvoiman vuokraus on kasvava bisnes, niin kuin täällä puheenvuoroissa on todettu. Viidessä kuudessa vuodessa vuokratyövoiman määrä kolminkertaistui, ja kehitys on tällä hetkellä todella vauhdikasta. Niihin lukuihin, joita täälläkin esitti ed. Mustajärvi työministeriön lukuja esitellessään, eivät siis sisälly ulkomaiset vuokratyöntekijät, joista ei siis työministeriölläkään ole virallisia lukuja. Ja se joukko on tietenkin tuonut aivan omat ongelmansa, joihin viranomaisilla ja poliittisilla päättäjillä ei ole suurta kiirettä puuttua.

Työsuojeluviranomaiset ovat tämän vuoden aikana esimerkiksi Turun telakoilla suorittaneet runsaat sata työsuojelutarkastusta ja tarkastaneet siis ulkomaisen vuokratyövoiman työehtoja, ja noiden tarkastusten perusteella on todettu, että alle 10 prosenttia oli sellaisia näistä tarkastuksista, jotka eivät tuoneet esille laittomuuksia ja sopimusten rikkomuksia. Tavallista on, että palkat liikkuvat siellä 1 euron tuntitasossa. Se on oma ongelmansa, ja siihen pitäisi kyllä kyetä puuttumaan.

Nyt tämän vuoden kesäkuussa teknologiateollisuuden avoimista työpaikoista 70 prosenttia oli vuokratyötarjouksia. Tästä voi päätellä, että vuokratyövoiman käyttöä suosii juuri tämä työsuhteiden täydellinen sääntelemättömyys. Täällä ed. Mustajärvi totesi hyvin osuvasti sen, että tätä vuokratyövoimaa ei todellakaan käytetä vain tilapäiseen tarpeeseen. Muun muassa Nokian Salon tehtailla vuokratyöntekijöitä on käytetty yhtäjaksoisesti jo vuosia. Työntekijämäärät vaihtelevat muutamasta sadasta näiden tilastotietojen mukaan maksimissaan 1 200:aan.

Yritysten supistaessa toimintaansa tai lakkauttaessa kokonaisia yksiköitä vuokratyöntekijöiden työsuhteiden päättäminen on pelkkä ilmoitusasia. Yt-lain mukaiset neuvottelut ja mahdolliset korvaukset, muutosturva jne. koskevat vain yritykseen työsuhteessa olevia, ei vuokratyöntekijöitä. Myös tästä syystä yritykset lisäävät vuokratyövoimaa. Nokialla toimii Italiassa tehdas, jossa kaikki työntekijät ylintä johtoa lukuun ottamatta ovat vuokratyöntekijöitä, ja tätä kansainvälistä mallia halukkaasti pyritään toteuttamaan. Monet tuotantoaan muun muassa Kiinaan ja Intiaan siirtävät elektroniikkateollisuuden alihankkijayritykset ovat ennakoineet tulevaa ja korvanneet jo pidemmällä aikavälillä määräaikaiset työntekijät ja luonnollisen poistuman vuokratyöntekijöillä.

Myös voimassa oleva työsopimuslaki vuotaa vuokratyövoiman lisäämisen hyväksi. Työtuomioistuin on kahdessa ratkaisussaan hyväksynyt muun muassa menettelyn, jossa yritys on irtisanonut tuotannon uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä vakituisia työntekijöitään ja palkannut tilalle vuokratyöntekijöitä. Minulle tuttu oikeusprosessi Turusta, Turun Metallista, Turun korjaustelakan toteuttamia irtisanomisia vastaan päättyi alkuvuodesta käräjäoikeudessa tuomioon, jonka mukaan irtisanomiset ovat laillisia, vaikka samaa irtisanottujen työntekijöiden työtä tekemään palkattiin vuokratyöntekijöitä ja vuokratyötä on tarjottu jopa telakan irtisanotuille työntekijöille. Työvoimaviranomaiset ovat osoittaneet työnhakijan vuokrayrityksen kautta tehtävään, josta hänet aiemmin oli irtisanottu. Tämä jos mikä osoittaa, miten nurinkurista ja työntekijän oikeuksien kannalta vahingollista on sääntelemättömän vuokratyön käytön kasvu. Ja tämä osoittaa kyllä kouriintuntuvalla tavalla, miten välttämätön, hyödyllinen ja tarpeellinen tämä lakialoite ja tästä ongelmasta keskustelu ja päättäminen täällä eduskunnassa on.

Arvoisa herra puhemies! Puuttuisin vielä lopuksi työvoimaviranomaisten arveluttavaan käytäntöön, jossa viranomainen lähettää työnhakijan vuokrayritykseen, joka puolestaan haastattelee hakijaa ja rekisteröi hänet, mutta ei tarjoa eikä ole aikeissakaan tarjota välittömästi työtä. Sopii peräänkuuluttaa tämän menettelyn laillisuutta. Onko työvoimaviranomaisen tehtävä olla mukana kartuttamassa yksityisten vuokrayritysten laillisuuden kannalta arveluttavia työvoimarekistereitä? Myös tätä on syytä lakialoitteemme käsittelyn yhteydessä pohtia, ja olisi toivonut, että myös työministeri olisi ollut näitä ongelmia ja aloitteita kommentoimassa.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies, tervehtymistä kätenne kanssa!

Sanon tämän nimenomaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtajan roolissa ja myöhemmin sitten puheenjohtaja Satonenkin, joka on paikalla, sanoo jotakin.

On kyllä ihan alkuun syytä nyt todeta vielä kertaalleen, että on tämä nyt kerta kaikkiaan ihmeellistä, että meillä on eduskunnassa toinen työpäivä menossa ja on ollut tiedossa, että lähetekeskustelussa on tämä tärkeä lakialoite, joka koskee vuokratyöntekijäin asemaa ja oikeuksia, ja yhdelläkään vihreitten kansanedustajalla ei ole aikaa eikä halua osallistua keskusteluun. Ei ole keskustapuolueellakaan. No, kokoomus täällä on merkittävällä voimalla, ja nyt onneksi puhemieheksi tuli Kääriäinen, joka nyt vastaa ainakin kolmea neljää keskustalaista, mutta ei voine osallistua keskusteluun. Että näin ne sanat ja teot ovat ristiriidassa. Vihreät, toivon, että luette pöytäkirjoista nämä paheksuvat puheenvuorot.

Haluan vielä tämän lakialoitteen kohdalta todeta ääneen sen — olen sen tärkeän lakialoitteen myös itse allekirjoittanut — että, aivan niin kuin ed. Mustajärvi sanoi, niin kyllä me varmaan täällä vasemmallakin ymmärrämme sen, että aivan tiettyihin rajattuihin, tilapäisiin käyttötarkoituksiin vuokratyövoiman käyttö voi olla paikallaan. Mutta ymmärrän niin, että tällä takuupalkka-ajattelulla, joka on toteutettu silloin sosialidemokraattisessa Ruotsissa, on tarkoitus nostaa tämän vuokratyövoiman käyttöä sen verran, että se kohdentuisi ja rajautuisi vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, jolloin se on todella perusteltu ja lyhytaikainen. Mutta aivan niin kuin jo käydyissä puheenvuoroissa on todettu, tästä on tullut tämmöinen merkittävä bisnes monille vuokrafirmoille ja siinä toteutuu tällainen vanhakantainen riisto jopa työntekijän kohdalta. Mutta totean myöskin sen, että näin ei ole tietystikään kaikilta osin, koska se vuokratyöntekijän tekemä työ on tietysti lähtökohtaisesti yhtä arvokasta kuin siellä firmassa ikään kuin normaalissa työsuhteessa työskentelevän. Ylipäätänsä suhtaudun varsin kriittisesti tällaisen vuokratyövoiman käyttöön ja ainakin sen laajentumiseen.

Mutta, arvoisa puhemies, kannattaa nyt kuitenkin muistaa viime kaudelta se, että kun me uusimme yhteistoimintalakia, niin se piti kyllä sisällään sen lainmukaisen ajatuksen, että sillä on tarkoitus karsia epätarkoituksenmukaista pätkä- ja vuokratyötä. Mitä paremmin työntekijät ja työnantajat pystyvät sopimaan hyvässä sovussa esimerkiksi tarpeellisista työaikajoustoista, sitä vähemmän syntyy epätarkoituksenmukaista pätkä- ja vuokratyötä. Tämän yhteistoimintalain mukaan vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä kaikissa lain piiriin kuuluvissa yrityksissä, ja työnantajan on harkitessaan vuokrasopimusta ilmoitettava siitä niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokratyö vaikuttaisi.

Toiseksi vuokratyöntekijöiden työturvallisuutta parannettiin laajentamalla työn teettäjän vastuuta siten, että teettäjä on vastuussa työturvallisuudesta vuokratyössä samantasoisesti kuin hän vastaa omien työntekijöittensä turvallisuudesta. No, tämä on tietysti luonnollista, ja näin pitääkin olla.

Mutta tämä tärkeä erinomainen lakialoite, jonka on siis allekirjoittanut 40 kansanedustajaa, pitää sisällään sen ajatuksen, että tätä vuokratyön sääntelyä on jatkettava ja siinä todella sitten otetaan huomioon tämä vuokratyöntekijän asema. Niin kuin muistaakseni tämän lain perusteluissakin todetaan, niin muun muassa pätkätyöntekijöitten ja vuokratyöntekijöitten työterveyshuolto, joka on erittäin tärkeä, on monissa käytännön tilanteissa vuokratyöntekijän ulottumattomissa.

Sitten, arvoisa puhemies, työelämän koulutustuntijana tässä toistaiseksi käydyssä lähetekeskustelussa on jäänyt mielestäni liian vähälle huomiolle se, mitkä ovat tällaisen vuokratyöntekijän asema ja oikeudet oman ammatillisen osaamisensa kehittämisessä ja päivittämisessä, jos ja kun hän pääsääntöisesti on tällaisen melko lyhyen ajan voitontavoittelun välineenä. Sehän käytännössä johtaa siihen, kun työntekijän paras turva kuitenkin tässä työelämämuutoksessa on se, että hänellä on hyvä ammattitaito, hyvä osaaminen, työnantaja myöskin aidosti kantaa sen kehittämisestä huolta — väittäisin näin, vaikka minulla ei ole tutkimustietoa — että vuokratyönantaja käyttää huomattavasti vähemmän oman henkilöstönsä kouluttamiseen määrärahaa kuin suomalainen yritys keskimäärin, joka liikevaihdostaan siihen käyttää, siis palkkasummasta, 2—3 prosenttia. Jos olen väärässä, niin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Satonen sitten varmaan oikaisee, mutta en usko, että näin tapahtuu. Mutta on erittäin vakava näkökohta, mikä se työntekijän ammatillisen osaamisen ja kehittymisen näköala on tämmöisissä pätkä- ja vuokratöissä. Se on huolestuttava.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean sen, että tämän porvarihallituksen työelämän kehittämistavoitteet ovat todella lyhyt osio siellä hallitusohjelmassa, ja se, mitä siellä luvataan toteuttaa, on lähinnä viime työministerien jäljiltä jääneet hankkeet. Nyt jäämme tietysti odottamaan sitten, mitä sieltä on tulossa esimerkiksi vuokratyöntekijöitten ja pätkätyöntekijöitten aseman parantamiseksi. Minusta tämä ed. Mustajärven lakialoite on poikkeuksellisen hyvin ja kunnianhimoisesti tehty, ja uskon, että se voisi olla pohjana myöskin sitten hallituksen esityksille, jos niitä tämän asian tiimoilta on tulossa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä lakialoitetta on nyt laajasti käyty läpi, mitä se pitää sisällään, ja kaikki on ollut asiaa. Kerron aluksi tässä kolme esimerkkiä, jotka kuvastavat koko tätä vuokratyön tekijöiden ongelmatiikkaa.

Ensinnäkin meidän alueellamme oli firma, tai on vielä nytkin, jossa on lähes 30 työntekijää. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä se sanoi kaikki irti ja korvasi tämän porukan vuokratyöntekijöillä. Työnvälitystoimisto tarjosi kaikille näille irtisanotuille siihen vuokratyöfirmaan työsuhdetta. Osa lähti, osa ei, ja osa sai karenssin siitä. Palkka on vain huomattavasti pienempi kuin aikaisemmin tässä yhtiössä heille maksettiin, ja sen takia nämä työntekijät katsoivat, että he eivät tämmöiseen työhön lähde. Ja se on täysin laillista. Vaikka lakimiehet kävivät kuvion läpi, niin ei löytynyt semmoista paikkaa, millä olisi tämä firma saatu vastuuseen, vaan on mahdollista ulkoistaa ja ostaa ulkopuolelta näin tämä työ.

Toinen esimerkki on Pohjois-Suomesta, jossa innovaatiopalkinnon kaksi kolme vuotta sitten saanut metallialan yritys tekee siten, jotta se käy valitsemassa työnvälitystoimistosta henkilöitä, jotka ovat tietyn määräajan yrityksen palkkalistoilla, ja jos heidät katsotaan kelvollisiksi, määräaikaa ei jatketa mutta yrityksestä soitetaan vuokrayritykseen, jotta täällä olisi tämmöinen työntekijä, jonka me haluaisimme palkata, ja hän siirtyy sitten, jos ei muuta keksi, vuokrafirman palvelukseen. Kuulemma yli puolet firman työntekijöistä on korvattu näillä vuokratyöntekijöillä. Tämän tyyppistähän ei saisi olla eikä saa olla, mutta tämänhetkinen lainsäädäntö sallii tämmöisen toiminnan.

Kolmas esimerkki on pienemmästä putiikista, huoltoasemasta, jossa on kuppila, kahvio. Työntekijä sanottiin irti tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ja seuraavana päivänä vuokratyöntekijä oli siellä ja on tänäkin päivänä, eivätkä sitä nämä ammattiliiton kynnet pystyneet muuttamaan, koska kyseessä oli tuotannollinen ja taloudellinen vähentäminen ja katsottiin, että se voidaan korvata vuokratyöntekijällä. Sillä tavalla kierretään meidän lainsäädännössämme näitä hyviä pykäliä.

Ed. Satonen, kun olette nyt hallituspuolueen jäsen, niin tämmöiset porsaanreiät kun tukitaan, sitten alkaa tuntua, että turvataan työntekijälle oikea työsuhdeturva eikä keinotekoista, mikä tänä päivänä on näköjään mahdollista.

Minä näen, että ed. Mustajärven tekemät esitykset ovat ihan kaikki paikallaan. Tässä on voinut vielä joitakin asioita jäädä huomaamatta ed. Mustajärveltäkin. Tapauksessa, jonka itse näin, vuokratyöntekijä pakotettiin allekirjoittamaan sopimus, jossa oli vielä lisäys, jossa hän sitoutuu työskentelemään määrätyn ajan tämän vuokratyöfirman palveluksessa eikä siirry emoyhtiöön, jonka palveluksessa on vuokratyössä, tai jos siirtyy, joutuu maksamaan sakon siitä. Minusta se on aika kohtuuton tekele siinä mielessä, että jos työntekijä ei olisi sitä sopimusta allekirjoittanut, todennäköisesti ei olisi syntynyt työsuhdetta, ja jos ei olisi syntynyt työsuhdetta, niin olisi tullut karenssi, koska olisi itse aiheuttanut sen omalla käytöksellään, kun ei allekirjoittanut työsopimusta. Tämä kaveri oli aika litskussa siinä. Eikä tämä ole ainoa. Niitä varmasti on ympäri Suomea. Ihminen on aika kekseliäs, ja on vilunkifirmoja, jotka tekevät tämmöistä ja käyttävät hyväksi ihmisiä häikäilemättä.

Kun olen katsonut, mitä on tapahtunut näissä yrityksissä, joita olen seurannut jo ennen kuin tulin eduskuntaan, ja kun nyt tämä on lisääntynyt, niin kyllä vastuulliset firmat, joissa on pysyvää työtä, ovat kyllä huomanneet monessa paikassa, että kyllä kuitenkin oma henkilö, joka on palkkalistoilla, on kuitenkin turvallisempi. Uskon, että kun työvoimapulan väitetään tulevan jatkossa, niin semmoiset yritykset, jotka aikovat hoitaa hyvästi asiansa ja joilla on pysyvät asiakaskunnat tai hyvä tuotekanta, luultavasti ainakin hoitavat tämän jutun, jotta ei tämmöistä vilunkia tehdä eikä tämmöistä vaihtuvaa porukkaa pidetä hyvin paljon. Ne haluavat sitouttaa porukan, koska se on voimavara heille. Osa firmoista on varmasti semmoisia, jotka tekevät tätä yhä edelleen eri syistä. Siellä on muun muassa sellaisia syitä, jotta kun on joku lainsäädännön pykälä, että kun työntekijämäärä menee kymmeneen, pitää olla työsuojelujutut ja työsuojeluvaltuutetut, tai on joitain muita pykäliä, joissa on näitä henkilömääriä, niin näitä kiertääkseen jotkut firmat tekevät tämmöistä toimintaa ja ottavat sitten vuokratyöntekijöitä, joita ei lasketa sitten siihen henkilömäärään.

Tämä on monisyinen seikka, mutta me tarvitsemme muutoksen tähän, ja odotan, että hallitus tuo nyt esityksen tähän tyyliin, niin kuin ed. Mustajärvi on tehnyt. Tämän aloitteen olen itsekin allekirjoittanut. Sillä turvataan ihmisoikeudet. Jos hallitus ei sellaista tuo, niin siinä tapauksessa odotan, jotta seuraavissa vaaleissa sitten kyllä ihmiset valitsevat semmoista porukkaa tänne, joka turvaa ihmisille paremman työsuhdeturvan ja oikeusturvan jatkossa.

Matti  Kauppila  /vas:

Arvoisa puhemies! Näitten innostavien sanojen jälkeen on helppo jatkaa.

Ensinnäkin tämän lakiesityksen tarpeellisuudesta muutama sana. Tätä lakiesitystähän ei tarvittaisi, ellei suomalaisella yritysmaailmalla ja varsinkin pienyrittäjillä ja Suomen Yrittäjillä olisi semmoista harhakuvaa, että Suomessa irtisanominen on vaikeata ja kallista. Tosiasiassa meidän irtisanomissuojasopimuksemme mahdollistaisivat täysin ne toimenpiteet, joita tällä vuokratyövoiman käytöllä kuvitellaan saatavan hyödyksi.

Vuokratyövoiman käyttö on kasvanut viime vuosina rajusti, ja suuntauksen ennustetaan edelleen lisääntyvän. Henkilöstövuokrausyritysten toimintaa on valvottava paremmin ja vuokratyöntekijöiden työsuhdeturvaa on kohennettava. Henkilöstövuokrausyritykset laajentavat kaiken aikaa innolla toimintaansa. Mielenkiintoista on se, että kesällä, kun tehtiin yrityskierroksia, siellä pienemmät yrittäjät, tuommoiset 20—30 hengen yrittäjät, kokivat jo siinäkin ongelmia sillä lailla, että vaikka he kertoivat, että on kalliimpaa tehdylle työtunnille vuokrata työvoimaa, niin sitten on tämä harha, että siitä pääsee helpolla irti eikä tule näitä erilaisia moraalisia ongelmia irtisanomisesta. Kun näistä keskusteltiin, niin ainakin minun neuvoni oli se, että tehkää normaaleja, toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, jolloin irtisanomisajat ovat suhteellisen lyhkäisiä. Ja jos ei niitä töitä ole, niin silloinhan on aina asiallinen peruste irtisanomisille taikka lomauttamiselle. Monelta yrittäjältä on jäänyt huomioimatta se, että nykysopimukset ovat aika joustavia tänä päivänä.

Sitten ovat eri asia nämä suuret firmat elikkä jotkut telakat, metalliteollisuuden isommat firmat, puualan isommat firmat. Nehän käyttävät sitten jo aivan toisessa merkityksessä vuokratyövoimaa kuin pienet yritykset. Pienelle yrityksellehän on tärkeintä se, että se vuokratyövoima, mikä tulee, ja ne tunnit, mistä maksetaan, ovat tehokkaita. Tässähän on minusta tämän vuokratyövoiman akilleenkantapää pienyrittäjille. Siinä kierrätetään väkeä. Ei kelpaa, ulos. Tuodaan toinen. Ei kelpaa, kun ei ole ammattitaitoa, ja sitten joudutaan kumminkin etsimään ikään kuin se valmis ammatti-ihminen. Tähän liittyy tänä päivänä hyvinkin paljon niitä ongelmia, joita nyt ulkoinen työvoima tuo tullessansa. Se on yllättävän suurta tänä päivänä. Ainakin Päijät-Hämeessäkin toistatuhatta ulkomaan työntekijää on jo metallialan ammattitöissä ja valtaosa näistä on vuokratyövoimaa varmastikin. Elikkä lakiesitys on hyvin perusteltu.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Sirnö aloitti hyvin toteamalla, että paikalla on kolmen työväenpuolueen edustajia. Minä edustan sitä työväenpuoluetta, joka haluaa ihmisille töitä, ja tässä suhteessa on pakko suhtautua sinänsä varsin perusteiseen ed. Mustajärven aloitteeseen varsin kriittisesti lähtien siitä kysymyksestä, että 30—40 prosentille vuokratyöntekijöistä vuokratyö johtaa vakituiseen työsuhteeseen. Se on monelle väylä työelämään, ja jos me menisimme tällaiseen takuupalkkajärjestelmään, jota ed. Mustajärvi tässä esittää, niin se nostaisi tätä vuokratyön teettämisen kynnystä niin paljon, että vaikka olisi tietysti hyvä asia, jos se johtaisi siihen, että palkattaisiin vastaava määrä ihmisiä vakituiseen työsuhteeseen, minä luulen, että lopputulema olisi pikemminkin päinvastoin, että meillä olisi ylipäätään vähemmän ihmisiä töissä.

Tässä keskustelussa on myöskin vallan unohtunut se, että varsin moni ihminen tekee vuokratyötä omasta tahdostaan. Siellä on opiskelijoita iso joukko, jotka haluavat sitä tehdä. (Ed. Yrttiaho: Alle 10 prosenttia!) Viittaan tässä Promenade Researchin tutkimukseen, johon ei ilmeisesti ole tuolla vasemmistosiivessä ehditty tutustumaan, jossa on haastateltu ... (Ed. Gustafsson: Mikä nimi?) — Tutkimuksen on teettänyt Promenade Research -niminen tutkimuslaitos. Tässä on haastateltu 2 943:a vuokratyöntekijää, jotka ovat Suomen Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksessä töissä. Nämä tiedot on kerätty 2.—24.5., ja täältä löytyy varsin mielenkiintoisia tuloksia siitä, miten vuokratyöntekijät itse kokevat tilanteensa.

Sen myönnän, mihin ed. Yrttiaho viittasi, että ovat aivan eri asioita nämä suomalaiset ja nimenomaan Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyritykset kuin sitten nämä ulkomaista vuokratyövoimaa välittävät. Ne ovat aivan eri asioita. Mutta tässäkin on ehkä hyvä muistaa asian tausta, ja asian tausta oli se, että SAK aikoinaan nykyisen maakuntajohtajan Matti Viialaisen johdolla tutki Virosta Suomeen tulevien työntekijöiden määrää, jos rajat avataan, ja sai tulokseksi muistaakseni 400 000. Tästä seurasi sellainen virheellinen käsitys, että ei mahdollistettu aluksi Viron ja muiden uusien jäsenmaiden liittyessä EU:hun sitä, että työntekijät olisivat voineet tulla vakituiseen työsuhteeseen, vaan heidän oli pakko tulla vuokratyövoiman kautta. Tämä loi nämä vuokratyömarkkinat nimenomaan ulkomaisille vuokratyönvälittäjille. Kun kaksi vuotta oli kulunut, niin älyttiin, että tässä oli menty ihan ojasta allikkoon, ja päätös muutettiin viime eduskunnan aikana, mutta siinä oli jo tehty vahinko, koska nämä markkinat oli luotu.

Mutta tosiaan mennäkseni näihin tutkimustuloksiin, mitä on saavutettu, niin ensinnäkin näistä vuokratyöntekijöistä, jotka ovat siis päätoimisesti vuokratyöntekijöitä, tässä tutkimuksessa haastatelluista 3 000:sta yli 30 viikkotuntia tekee 80 prosenttia, elikkä se on hyvin lähellä varsinaista täyttä tuntimäärää. Sitten täällä on esimerkiksi kysytty näin: "Haluaisin vakituisen työsuhteen henkilöstöpalveluyrityksestä, vaikka tällöin voisin rajoitetummin kieltäytyä tarjotusta työstä." Tähän on vastannut 31 prosenttia kyllä. Eli ainoastaan noin kolmannes haluaisi tästä henkilöstöpalveluyrityksestä vakituisen työsuhteen.

Tämä sama asia on tullut vastaan myöskin toisaalla, eli on otettava huomioon se, että nyt näiden ihmisten asema, jotka ovat töissä näissä vuokrapalveluyrityksissä, hyvin paljon riippuu työmarkkinoilla siitä, millä alalla he toimivat. Sellaisella alalla, jolla on voimakas työvoimapula, kuten esimerkiksi hoitoalalla, me olemme semmoisessa tilanteessa, että vakituisiin työsuhteisiin ei saada väkeä, mutta vuokratyövoiman kautta voidaan palkata. Itse olen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen, ja me teimme linjauksen, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ei palkkaa vuokratyösuhteen kautta hoitajia, vaan me nostimme hoitajien alkupalkkoja. Mutta Pääkaupunkiseudulla tilanne on jo se, että heitä on palkattava vuokratyövoiman kautta. Se, että vuokratyöntekijöitä on olemassa, vaikka ei ole olemassa vakituisiin virkasuhteisiin riittävästi, johtuu siitä, että joidenkin elämäntilanne on sellainen, että vuokratyöfirman kautta pystyy itse paremmin määrittelemään, kuinka paljon viikossa tekee töitä ja miten sen työntekonsa ajoittaa. Tämä ei koske, sen myönnän suoraan, mitään ravintola-alaa esimerkiksi, jolla ollaan kokonaan toisenlaisessa tilanteessa. Mutta on olemassa myös sellaisia aloja, joilla on niin sanotusti työntekijän markkinat, ja siellä tilanne on aivan toinen.

Ed. Gustafsson viittasi siihen, paljonko vuokratyöntekijät saavat koulutusta. Minullakaan ei ole siitä sen kattavampaa tietoa, mutta tämä 3 000 henkilön otos osoittaa 46 prosentin vastanneen, että on saanut koulutusta viimeisen vuoden aikana. Eli se on hieman vähemmän kuin on yleinen keskiarvo, mutta on kuitenkin varsin korkea taso.

On myöskin varsin mielenkiintoista se, että kun on kysytty arvosanalla 1—5, miten vuokratyöntekijät ovat kokeneet tämän työnsä, niin täältä löytyy esimerkiksi seuraavia kohtia: "Työni on sitä, mitä minulle luvattiin", 4,1, "Olen saanut asiakasyritykseltä riittävästi perehdytystä työhöni", 3,7, "Työtehtäväni kannustavat minua yrittämään parhaani", 3,5. Eli nämä luvut ei ole mitään hirveän huonoja, ja ehkä kaikkein mielenkiintoisinta on se, että kysymykseen "Voin suositella vuokratyön tekemistä tuttavilleni" on vastannut kyllä 82 prosenttia. Eli haluan vaan tässä tuoda sen esille, että ei ole suinkaan niin, että kaikki vuokratyötä tekevät, lähellekään kaikki, kokisivat sitä ongelmaksi, ja niistäkin, jotka haluaisivat siirtyä sieltä vakituiseen työsuhteeseen, monet näkevät sen väylänä nimenomaan siihen, että saa vakituisen työpaikan. Tällainenkin kysymys on osoitettu ja siis on kysytty: "Uskon, että vuokratyö auttaa minua saamaan jatkossa uuden työpaikan." Tähän on vastattu arvosanalla 3,64 asteikolla 1—5, että uskon, että saan, eli siis sekin on reilusti enemmän kuin puolet.

Tietysti tähän asiaan liittyy myös sellainen logiikka, että kun vuokratyötä välittävän yrityksen bisnes on välittää vuokratyötä, niin se myös pyrkii löytämään työtä niille ihmisille, jotka ovat yrityksen kautta töissä. Sen takia tietysti myöskin työvoimatoimistoissa nykyisin nähdään varsin positiivisena tämä vuokratyö eikä suinkaan negatiivisena.

Arvoisa puhemies! Tällä puheenvuorollani en tarkoita sitä, että vuokratyöhön ei liittyisi joitakin ongelmia. Yksi suurimmista on se, että tämä kenttä, joka tarjoaa tätä vuokratyötä, on vielä varsin heikosti järjestäytynyt ja siellä on hyvin monenlaisia toimijoita ja niiden toimijoiden välillä on hyvin suuria eroja, jotka myös heijastuvat siihen, millä tavalla nämä yritykset työntekijöitään kohtelevat. Mutta valtaosa kotimaisista yrityksistä, erityisesti ne, jotka on järjestäytyneitä, tarjoavat hyvin laadukasta vuokratyötä, joka on monelle väylä päästä vakituiseen työsuhteeseen. Siinä suhteessa en missään nimessä eikä myöskään edustamani ryhmä halua estää tätä vuokratyötä tai vaikeuttaa sitä niin paljon, että se menee käytännössä mahdottomaksi toimintatavaksi.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! Vuokratyö on kasvussa ja on varmastikin tullut jäädäkseen. Tämä on iso haaste nyt ammattiyhdistysliikkeelle ja myöskin työväenpuolueille, miten päästään kiinni niihin ilmeisiin epäkohtiin, joita vuokratyössä on. Kyllä tässä meidän mietinnässämme on päädytty siihen, että tämän Ruotsin mallin mukainen takuupalkka on se, joka tuo turvaa ja luo myöskin näille vuokratyönantajille semmoisen hyvin tasavertaisen lähtökohdan. Alalla on monenlaista työnantajaa myös täällä vuokratyön puolella, kuten edellinen puhujakin sanoi. Kun me haastattelimme näitä vuokratyönantajia, niin heillä, joita me tapasimme, ei ollut mitään sitä vastaan, että mennään tähän takuupalkkaan. Heille se sopii hyvin. Se antaa turvaa työntekijälle, ja samalla vuokratyömarkkinoilla näitten työnantajien puolella kilpailu saa säännönmukaisia ja säädyllisiä piirteitä. Siellä on välistävetäjiä, ja siellä on huonoa kohtelua ja väärinkäyttämistä myöskin. Silloinkin, kun olisi vakituisen työsuhteen paikka tuolla työnantajapuolella, niin nämä vuokratyönantajat eivät säädyllisesti toimi.

Eli tässä on varmasti kaikkien etu se, että tänne saadaan säädöksiä ja turvataan työntekijöiden asema. Se on minusta aina se, josta täytyy meidän kaikkien koettaa lähteä.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Satosen kunniaksi on sanottava se, että paitsi että hän on täällä esittelemässä omia kantojaan niin hän ainakin pyrkii analyyttiseen tapaan käsitellä asioita. Mutta jonkinmoinen looginen umpikuja ed. Satosella tulee, kun hän kehui, kuinka moni vuokratyöntekijä kokee vuokratyön niin hyväksi. Minkä ihmeen takia sitten näinkin suuri joukko vuokratyöntekijöistä siirtyy muuhun työsuhteeseen, jos se vuokratyö on onni ja autuus? Eihän siinä silloin ole mitään logiikkaa.

Me vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä kuulimme myöskin vuokratyönantajia. Käytimme heitä asiantuntijoina. Pitää sanoa se, että näkökannat erosivat aika lailla monessakin kohtaa, mutta olemme yrittäneet hankkia tietoa, ajantasaista tietoa, ja käyttäneet laajaa tausta-aineistoa, kun tämän lakialoitteen olemme tehneet.

Mutta ei ed. Satonen kyllä käynyt sitä läpi, mikä järki on esimerkiksi siinä, että joukkoirtisanotaan valtava määrä työntekijöitä ja jonkun ajan päästä sitä samaa työtä samalla työpaikalla tarjotaan niille samoille työntekijöille huomattavasti huonommin ehdoin, millä lailla se lisää työnantajien kykyä kilpailla työvoimasta, kun jatkossa työvoimapula on ihan totta aika monella alalla.

Ei ed. Satonen myöskään käynyt sitä läpi, kuinka hyvin työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu tilanteessa, jossa työntekijä on työsuhteessa, mutta ei ole mitään lupausta tai sopimusta siitä, että tulisi niitä töitä edes sen yhden tunnin verran viikossa. Se kyllä sotii kaikkia niitä havaintoja vastaan, jotka tulivat tutuiksi esimerkiksi viime kaudella työelämäselonteossa, eli sen suhteen, mikä tiivistettynä oli se yhteenveto: työntekijöillä on kadonnut työstään autonomia eli se, että he itse kokisivat, että voivat vaikuttaa siihen, miten he työtä tekevät.

Matti  Kauppila  /vas:

Arvoisa puhemies! Työnantajathan perustelevat tätä vuokratyövoiman käyttöä sillä, etteivät he halua sitoutua vakinaiseen työntekijämäärään. Vuokratyöntekijöillä voidaan karsia henkilöstökustannuksia ja niitä kuluja, joilla omaa väkeä pyritään sitouttamaan. Elikkä tässä on just niin kuin päinvastaiset tavoitteet: halutaan työvoimaa, mutta kumminkin sitten halutaan työvoimaa, joka ei tuo lisäkustannuksia. Tulospalkkiot, henkilökunta-alennukset, liikuntapalvelut, kännykkä- ja lounasedut ym., koulutusmahdollisuudet, joista puhuttiinkin, jäävät saamatta.

Toivoisin, että ed. Satonen kommentoisi nyt sitten kokoomuslaisena yrittäjien edustajana näitä puolia, paljonko siellä nyt hyötyy. Ainakin minulle moni yrittäjä väittää, että se on kalliimpaa, mutta päästään nopeammin irti.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen tuossa eri käppyröin, tilastoin, perusteli sitä, mitä autuutta vuokratyöntekijöiden asemassa on. Lainsäädännönhän pitää lähteä siitä näkökulmasta, ainakin henkilökohtaisen kantani mukaan, jotta siinä suojataan heikompaa. Vaikka niissä prosenteissa olisi 80:tä, 70:tä, 90:tä, niin siellä on aina kuitenkin semmoinen pieni porukka, joka kokee sen, että siellä ei ole hoidettu hyvästi asioita, ja ne todennäköisesti ovat niitä vilunkifirmoja.

Toisaalta pitää kysyä, että tuo tutkimus kun on tehty, miten siihen on valittu se haastateltava porukka, onko menty pikkufirmoihin vai mistä se porukka on otettu. Onko se tehty jonkun bingorummun avulla, että on otettu sieltä, ketä on sattunut, vai onko tietoisesti haettu joku määrätty porukka, jota on haastateltu?

Sen takia kyllä minä lähden siitä, niin kuin sanoin tuossa aikaisemmin, että lainsäädännöllähän pitää turvata aina heikompaa, ja silloin näillä säännöksillä, joita ed. Mustajärvi tässä aloitteessaan esittää, pyritään turvaamaan, saamaan yhteiset säännöt aikaan. Se vilunkifirmakin joutuu sitten hoitamaan ne ehdot, jos semmoinen lainsäädäntö tehdään. Silloin se turvaa myös sen heikomman aseman, jos työnantajalla ei ole semmoista vastuuta, ei semmoista moraalista eikä omantunnon vastuuta siitä, että hoitaa hyvin nämä asiat. Sen takia me tarvitsemme lainsäädäntöä.

Sen takia en ymmärrä ihan tuota logiikkaa, kun ed. Satonen enstäin perusteli, miten hyvin se on, ja totesitte kyllä lopussa, että siinä on ongelmia olemassa. Silloinhan meidän pitää ne ongelmat poistaa, ja odotan, kun ed. Satonen on vaikutusvaltaisella paikalla, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja ja sitten omassa ryhmässään ilmeisesti hyvä työelämän asiantuntija, että tuotte semmoisen lain, joka on tämän sisältöinen, vähän tämän oloinen kuin tämä ed. Mustajärven aloite, jos se ei ihan tämmöisenä mene.

Minna Sirnö /vas:

Puhemies! Ei liene onnea ja autuutta, ettei pysty suunnittelemaan lapsensa kanssa yhteistä lomaa, eikä liene onnea eikä autuutta, että joutuu päivätolkulla istumaan puhelimen vieressä odottamassa puhelua, jota ei koskaan tule. Kyse on siitä, että tällä hetkellä vuokratyötä tekee yhä laajempi ryhmä, jolla ei ole itse asiassa tämmöisen perhe-elämän normaaleja mahdollisuuksia, ei mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuutta, koska ei tiedä, onko siihen tulevaisuuteen tarvittavia resursseja olemassa. Siitä huolimatta monen vuokratyöntekijän elämä on sidottu käytännössä siihen vuokratyöfirmaan ja sitä kautta rajoitettu hänen toimintamahdollisuuksiaan monessa muussa.

Monen vuokratyöntekijän ongelma on myös se, että he eivät voi eivätkä pysty vaikuttamaan itseään koskeviin lomajärjestelyihin, vapaa-aikajärjestelyihin, työlistoihin. Liian usein vuokratyöntekijöitten tilanne on se, että heille voidaan määrätä vaikka 11 päivää peräkkäin vuokratyöfirmasta töitä, ja koska kyse on pärstäkertoimella tapahtuvasta työnjaosta, niin harvalla vuokratyöstä riippuvaisella työntekijällä on mahdollisuutta tai todellista kykyä siinä tilanteessa sanoa "ei" työlle, jota hänelle tarjotaan, koska se käytännössä liian usein tarkoittaa sitä, että kyseiselle henkilölle ei enää seuraavana päivänä tai seuraavalla viikolla soitella.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Minä olen ihan varma, että kaikki vuokratyöhön liittyvät ongelmat on täällä jo varmaan ainakin kertaalleen tai kahteen tullut mainittua, mutta varmasti on niin, että ihmiset ovat erilaisissa elämäntilanteissa. On ensinnäkin niitä, jotka kokevat tämän vuokratyön omista lähtökohdistaan mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi ainakin nykyisessä elämäntilanteessa. Sitten on niitä, jotka eivät koe, mutta jotka näkevät, että se on väylä vakituiseen työsuhteeseen, ja näkevät niin, että tämä vuokratyö on vaihtoehto kokopäivätyöttömyydelle, joka sekään ei ole taloudellisesti kovin houkutteleva tilanne eikä muutenkaan eteenpäin vievä asia. Sitten on tietenkin niitä joitakin ihmisiä myöskin — se on myönnettävä — jotka ehkä toisenlaisessa tilanteessa saisivat kokopäivätyön. Mutta jos me katsomme tätä kysymystä kokonaisuutena, niin minä pelkään sitä, että jos vuokratyön teettäminen tehdään liian vaikeaksi, niin se vie monelta ihmiseltä mahdollisuuden päästä vuokratyön kautta vakituiseen työsuhteeseen, ja tämä on erittäin ison luokan kysymys.

Ihan lyhyesti vielä, puhemies, haluan sanoa siitä, kun täällä puhuttiin aikaisemmin, että vuokratyön määrä on kasvanut ja että moni yrittäjä pääsee helpommalla, kun vain tilaa työvoimaa sieltä vuokratyöyrityksestä. Esimerkiksi silloin, kun yt-lakia laajennettiin, se on käytännössä johtanut siihen, että moni yritys on siirtynyt tähän. Me olemme tehneet kanssa sen tyyppistä lainsäädäntöä, joka on houkutellut käyttämään vuokratyövoimaa.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Muistutan kuitenkin ed. Satosta siitä, että tämähän on lakialoite, jossa halutaan turvata tietyt minimiehdot vuokratyöntekijöille eikä suinkaan haluta turhaan vaikeuttaa tilannetta. Täällä todetaan muun muassa näin, että "ellei opiskelun tai muiden työntekijän esittämien henkilökohtaisten syiden vuoksi sovita toisin". Eli se antaa mahdollisuuden sopia joustavasti, kunhan siitä hyötyvät kumpikin ja sopimus ei ole yksipuolista sanelua.

Minä ihmettelen sitä puhetta, kun sanotaan, että työvoimasta on niin hankala päästä eroon. Minä olen itse aikaisemman työhistoriani aikana työnantajan edustajana joutunut purkamaan kymmeniä työsopimuksia, ja määräaikaisen sopimuksen purkaminen on vielä hankalampaa kuin on toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättäminen. Vaikka ne on katsottu viimeisen tapin takaa, niin en minä ole joutunut kertaakaan näistä työsuhteen purkamisista vastaamaan. Ne ovat menneet niin kuin pykälät ovat olleet, eikä se ole ollut edes kovinkaan hankala asia.

Kyllä työministeriön selvityksessäkin elokuulta, ihan tuoreessa selvityksessä, todetaan se, että vuokratyösuhteita on tunteja kestävistä pätkistä ihan monta vuotta kestäviin työsopimuksiin. Silloin, jos vuokratyöstä tehdään tämmöinen pysyvä joustopuskuri, niin ei se ole kyllä pitkän päälle työnantajien ja yritysten etu.