4) Hallituksen esitys ympäristölle aiheutuvien
vahinkojen korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys 228 ympäristölle
aiheutuvien vahinkojen korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi
on kaksiosainen. Siinä on tämä ympäristönsuojeluun
liittyvä osa, ja sitten siinä on tämä nimenomaan
luontoon ja luonnonvaraan eli luontovahinkoihin liittyvä osa.
Keskityn, arvoisa puhemies, nyt tähän luontovahinkopuoleen,
koska se tuli ensimmäisessä käsittelyssä hiukan
kevyesti käsitellyksi, kevyemmin kuin ehkä olisi aiheellista
ollut.
Tämä ympäristövaliokunnan
mietintö 3 näiltä valtiopäiviltä on
mielestäni erittäin hyvä. Se on hyvin
muotoiltu. Se on myös tämän luontovahingon
käsitellyt varsin yksityiskohtaisesti. Se viittaa Euroopan
unionin direktiivimääräyksiin. Itse tämä lainsäädäntöhän
lähtee ympäristövastuudirektiivin implementoinnista,
ja tässä vaiheessa on syytä nimenomaan
vuonna 2009 painottaa tätä luontovahinkoa myös
eläinyksilöihin ja nimenomaan tiettyihin eläinlajeihin
kohdistuen.
Hallituksen esityksen sivulla 39 on nimenomaan viitattu luontodirektiivin
liitteen II lajeihin: jokihelmisimpukka, vuollejokisimpukka, meriuposkuoriainen,
saimaannorppa ja notkea-näkinruoho ovat hallituksen esityksen
mukaan sellaisia lajeja, joita tämä luontovahinko
saattaisi koskea.
Saimaannorppa on nyt vahvasti ollut viime aikoina esillä,
tämä nimenomaan meidän suomalaisten vastuulla
oleva hylje, jonka sukupuuttoon kuoleminen on jatkuvasti uhkana.
Saimaannorppa on laji, joka kärsii erityisesti ilmastonmuutoksesta.
Lasketaankin, että noin 30 prosenttia kuuteista menehtyy
pesävaiheessaan ja 50 prosenttia sitten hukkuu pyydyksiin,
ennen muuta verkkoihin. Tämä 20 prosenttia, joka
jää jäljelle, on aivan liian pieni määrä vuositasolla
pitääkseen tämän lajin elossa.
Näin ollen kaikki toimenpiteet, jotka vähänkään
vaikuttavat saimaannorpan säilymiseen, ovat tervetulleita,
tässä mielessä myös tämä hallituksen
esitys 228. Ja millä tavalla? Siten, että sillä voidaan
puuttua ammattimaiseen kalastukseen ja sen aiheuttamaan saimaannorpan
hukkumiseen, siis menehtymiseen.
Norppatutkijat ovat laskeneet ja ilmoittaneet, että 2000-luvulla
noin 5—6 norppaa, kuuttia ja täysikasvuista norppaa,
on menehtynyt ammattikalastajien pyydyksiin. Siinä on ollut
rysäaitaa, verkkoa, myös troolia. Tosin ne ovat
olleet vanhempia yksilöitä nämä trooleihin
jääneet. Näin ollen valiokunta tässä mietinnössään
on viitannut siihen hyvinkin laajasti, millä tavoin tämä laki
voimaan tullessaan voi edistää saimaannorpan suojelua,
ja viittaa paikallisten ympäristökeskusten velvoittamismahdollisuuteen
selvittää nimenomaan lajin esiintymispaikkoihin
liittyvän ammattikalastuksen haitallisuuden tämän
lajin suotuisan suojelun tason tavoitteluun. Sehän ei tällä hetkellä Suomessa
toteudu.
Tässä on useampi kappale hallituksen esityksestä annetussa
ympäristövaliokunnan mietinnössä,
joka nimenomaan käsittelee tätä problematiikkaa
ja suhtautuu myönteisesti siihen, että myös
tätä luontovahinko-osaa tässä voidaan käyttää lajin
suojelemiseksi.
Arvoisa puhemies! Tietysti valtaosa kuuttien hukkumisesta tapahtuu
hukkumiseen verkkoihin, jotka ovat vapaa-ajankalastuksen yhteydessä käytössä.
Myös on pyritty vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Ministeri
Sirkka-Liisa Anttila on kutsunut kutsumenettelyllä työryhmän.
Työryhmä antoi lausuntonsa, joka tähtäsi
1 500 neliökilometrin verkkokalastuskieltoalueen
aikaansaamiseen kaiken kaikkiaan ja nimenomaan ajalle 15.4—30.6,
jolloinka verkkoja ei pitäisi lajin esiintymisalueilla
pitää vedessä. Kuitenkaan tämä vapaaehtoinen
suojelu ei ole johtanut tuloksiin, ja tänä vuonna
viimeisten tietojen mukaan ensinnäkin on syntynyt tavallista
vähemmän kuutteja, ja nyt tämän
vuoden tilanne on vielä huonompi kuin vuonna 2008.
Näin ollen tästä johtuen teen lausumaehdotuksen,
arvoisa puhemies, hallituksen esityksen 228/2008 vp käsittelyn
yhteyteen, ja se kuuluu näin: "Hyväksyessään
ympäristövaliokunnan mietinnön 3/2009
vp eduskunta edellyttää, että hallitus
ryhtyy välittömästi kalastuslain ja luonnonsuojelulain
nojalla toimenpiteisiin, jotka turvaavat saimaannorpan esiintymisalueilla
riittävän laajan, 1 500 neliökilometrin
verkkokalastuksen kieltoalueen, 15.4.—30.6. väliseksi
ajaksi lajin sukupuuttoon kuolemisen estämiseksi."
Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että jokainen
kuutti, joka menetetään ihmisen toiminnan tuloksena,
on yksi kuutti liikaa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kuten ed. Tiusanen edellä todisti,
mitkään uhraukset saimaannorpan säilyttämiseksi
ja pelastamiseksi eivät ole liian suuria. Niinpä kannatan
ed. Tiusasen esitystä lausumaksi.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensin, mikä koskee tätä ympäristövastuudirektiivin
implementointia Suomen lainsäädäntöön, niin
tämä mietintö on tehty, sen uskallan
nyt sanoa toistamiseen, poikkeuksellisen hyvin ja perusteellisesti.
Tämä on hieno juttu, että tällä tasolla
näitä mietintöjä Suomessa eduskunnassa tehdään.
Toisekseen sitten tästä hyvin akuutista asiasta.
Ed. Tiusanen on oikealla asialla varmasti niin kuin ponsiehdotusta
kannattanut ed. Erkki Virtanenkin. Me täällä hallituspuolella
olemme tehneet nyt kaikkemme etsiäksemme tien vapaaehtoiseen
menettelyyn. Tänä päivänä ministeri
on antanut — minä tulkitsin — sen viimeisen
kehotuksen vapaaehtoiseen toimeliaisuuteen tässä asiassa
ja sitoutumiseen. Minä tulkitsen itse henkilökohtaisesti
niin, että mikäli tämä vihonviimeinen
vetoomus ei tuota tulosta, sitten alkavat pakkokeinot.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Saimaannorppien tilanne, uhka kuolla sukupuuttoon,
on ollut jo pitkän aikaa akuutti ja suurta huolta aiheuttava
kysymys. Nyt on nähty se, että nämä vapaaehtoiset
toimet, edes ne viimeiset tai toiseksi viimeiset vaatimukset, eivät
ole tuoneet sitä tulosta, jolla voisimme säilyttää ja
pelastaa tämän uhanalaisen lajin. Olisi suuri
häpeä, suuri häpeä, jos Suomi
ei pystyisi tätä uhanalaista lajia pelastamaan
vain sen vuoksi, että vastakkain on muutaman sinänsä arvokas
toimeentulo ja elinkeino, jos toisella puolella on yksi maailman uhanalaisimpia
lajeja. Sen vuoksi nyt tarvitaan muitakin keinoja kuin vain nöyriä toiveita
ja vapaaehtoisia pyyntöjä. Kyllä meidän
pitää nyt ottaa vastuu tänä eduskuntana
siitä, että me säilytämme tämän
uhanalaisen lajin.
Sen vuoksi ed. Tiusasen tekemä lausumaehdotus on äärimmäisen
tärkeä. Kannatan sitä ja todella toivon,
että sille löytyy nyt täältä laaja
tuki ja tällä lailla saamme omalta osaltamme pidettyä huolta
siitä, että saimaannorpan ahdingon osalta yksi
keskeinen ahdingon alue poistuu. Kyllä nyt pitää pystyä jo
luopumaan verkkokalastuksesta tällä alueella.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kiitän arvoisia kollegoja, ed. Erkki
Virtanen, ed. Arhinmäki ja ed. Pulliainen, siitä,
että he ovat todenneet tämän huolen todella
ajankohtaiseksi, ja todella tänä päivänäkin
julkisuudessa olevat tiedot entistä pienemmästä kuuttikannasta,
syntyneestä kuuttimäärästä,
tukevat todella mielestäni tätä lausumaehdotusta.
Tässä on todella itsekkyydestä vahvasti
kyse niiden kalastajien kannalta, jotka ilmoittavat Helsingin Sanomissa
oikein valokuvan kera, että me emme ainakaan ryhdy mihinkään
rajoituksiin. Oliko helmikuussa, kun Helsingin Sanomat varsin näyttävästi
uutisoi Saimaan rannoilta näitä keski-ikäisiä miehiä kuvaten
ja heidän replikointiaan siteeraten. Joka tapauksessa se
on todella ahneuden huippua.
Minä itse tietysti toivon, että ministeri
Anttila on ollut puhtain asein liikkeellä. Mutta tässä on usean
kuukauden ajan, koko tämän tärkeän
kevään ajan, ollut sellainen maku, että ministeri Anttila
on kaikin keinoin pyrkinyt olemaan astumatta niiden mahdollisten
keskustalaisten isäntien taikka yleensä alueen
kunnan jäsenten tai siellä kesämökkiään
pitävien varpaille tässä asiassa ja ajanut
tätä vapaaehtoista suojelulinjaa, kun tiedämme,
että niitä erilaisia kalastusyhteisöjä on
niin paljon, että niiden kanssa on todella vaikea tehdä vapaaehtoisia
sopimuksia.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa se tilannehan on sillä tavalla, että mikäli
tämä ponsi hyväksyttäisiin,
niin se ei sitten tähän hätään,
siis sillä tavalla teknisesti, kerkiäisikään,
jos tämän perusteelta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin.
Sen takia suora vaikuttaminen ministeri Anttilan toimenpiteisiin
on nyt tällä hetkellä se ainoa konsti
saada edistystä tässä asiassa akuutisti,
ja sitä on tehty tänä päivänäkin. Kunnioitan
erittäin paljon ja arvostan sitä työtä, mitä ed.
Tiusanen on tässä hommassa tehnyt, mutta tässä on
vielä kiireempi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen, itse kyllä näkisin
niin, että jos eduskunta pystyisi ottamaan tässä selvän
kannan eli hyväksymään tämän
ponnen, niin kyllä se niin vahva viesti ministerille on,
että hän todella toteuttaisi ensi keväänä tämän
mainitun 1 500 neliökilometrin verkkokalastuksen
kieltoalueen tuon 77 vuorokauden aikana.
Keskustelu päättyi.