Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäistä lisätalousarviota käsiteltäessä Euroopan ja Suomen talousnäkymät maailman orastavasta toiveikkuudesta huolimatta ovat vieläkin sumeammat kuin aiemmin. (Hälinää)

Kiitos, arvoisa puhemies! — Talouden näkymät Euroopassa ja sitä kautta myöskin Suomessa ovat vieläkin sameammat kuin ehkä jokin aika sitten kuvittelimme, ennen kaikkea Kreikan tilanteen johdosta.

Valiokunta ei muutoinkaan jo ennen tätä akuuttia tilannetta ottanut varsinaisesti kantaa eikä arvioinut tulevaa talouskehitystä lähinnä siksi, että meillä on tulossa kehyksiä koskeva mietintö aivan lähiaikoina ja siinä yhteydessä on tarkoitus arvioida tarkemmin talousnäkymiä. Ne ovat todella arvioita varmaan siinäkin vaiheessa.

Tähän lisätalousarvioonhan, voi sanoa, kytkeytyy kolme hyvin tärkeää asiaa. Tärkein niistä on panostus nuorisotyöttömyyteen, yli 70 miljoonaa euroa, joka jakaantuu hyvin monelle hallinnonalalle, ja voi sanoa, että se hyvin monipuolisesti kulttuuritoiminnoista työpajatoimintoihin parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia. Samoin tähän sisältyy myöskin osa uudistettuja elvytysmäärärahoja, jotka ovat siirtyneet edelliseltä vuodelta, toisin sanoen jääneet käyttämättä, ja ne budjetoidaan nyt uudelleen muun muassa Senaatti-kiinteistöjen osalta.

Toinen hyvin tärkeä asia on myöskin asuntoyhtiöiden tukemisen laajentaminen ja jatkaminen ennen kaikkea niin, että annetaan lupaus siitä, että kaikille yhtiöille, jotka ovat määräaikaan mennessä hakeneet, turvataan avustuksen saanti. Voikin todeta, että tätä avustusmuotoa hyväksi käyttäen on turvattu erittäin suuri määrä rakennusalan työpaikkoja, ja yleisestikin voinee sanoa, että asuntopolitiikan kautta rakennusalan työllisyyttä on todella merkittävästi voitu meidän maassamme helpottaa. Se on ollut ehkä tehokkain yksittäinen toimi, millä tätä lamaa on pyritty vastustamaan.

Kolmas hyvin tärkeä asia on tässä yhteydessä laivanrakennuksen innovaatiotuki, jonka osalta hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan pohjalta nostettiin tätä tukea 30 miljoonaan euroon saakka. Tämä on tärkeä nimenomaan siksi, että tämän avulla pyritään ja toivottavasti — ja uskon näin — voidaan rakentaa siltaa sille, että laivanrakennustoimiala ei kokonaan meidän maastamme häviä ja että kun paremmat ajat toivottavasti koittavat, meillä on iskukykyinen perusta, jolla me voimme laivanrakennustoimintaa tulevaisuudessakin tässä maassa harjoittaa.

Kaiken kaikkiaan tämä aikaistettu ensimmäinen lisäbudjetti on työllisyysbudjetti painottuen nuorisotyöttömyyteen. Kaiken kaikkiaan tässä on myönteistä vielä se, että arvonlisäverojen ennakoitua suuremmasta kertymästä johtuen voidaan velan määrää alentaa, tilapäisesti tietysti, koska tämä Kreikan lainakysymys tulee sitä nostamaan, mutta toisaalta siellä muutoinkin olisi edellytetty alennusta. Elikkä kokonaisuudessaan senkin jälkeen olemme suurin piirtein siinä tilanteessa, missä olimme varsinaista budjettia rakennettaessa.

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on tarkoitus tehdä sillä tavalla, että se tulisi voimaan 10. päivänä toukokuuta, jotta näihin toimenpiteisiin työllisyyden suhteen voidaan ryhtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. (Ed. Saarinen: Yli vuoden myöhässä!) Varsinainen talousarvio ja lisätalousarvio huomioiden budjetin loppusumma on tässä vaiheessa noin 50,5 miljardia euroa.

Tähän lisäbudjettiin sisältyy kolme vastalausetta, jotka asianomaiset ryhmät omalta osaltaan varmasti esittelevät.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuisen kriisin luoma epävakaus näkyy taloudessa ja turvallisuudessa. Tästä huolimatta hallitus on ajelehtinut kolme vuotta vanhan hallitusohjelmansa kanssa, ja siitä on tullut maan talouden ja työllisyyden uppotukki. Tilanteen vakavuutta ei ymmärretty ja elvytyksen nimissä veronkevennykset suunnattiin lähinnä suurituloisille. Myös muut hallituksen elvytystoimet myöhästyivät hallituksen väärän arvion vuoksi. Sitten alettiinkin jo puhua elvytyksestä irtaantumisesta, vaikka ministeri Katainen seisoi puheidensa pyöröovissa pitkittyvän työttömyystsunamin keskellä.

Tässä tilanteessa hallitus esitti eilen salamana 1 600 miljoonaa euroa velkarahaa Kreikalle, mutta tässä vakavassa talous- ja työttömyyskriisitilanteessa tässä suuresti mainitussa ensimmäisessä lisäbudjetissa ei ollut niitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi välttämättömiä lisäpanostuksia, joita olisi kaivattu. Meidän elinkeinopolitiikkamme työkalupakki elyt, alueelliset työ- ja elinkeinokeskukset, ovat voimakkaassa resurssipulassa tilanteessa, jossa pitäisi panostaa tukemaan työllisyyttä niin yrityksissä kuin syrjäytymisen torjunnassa.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuus edellyttävät panostuksia hyvinvointivaltion rahoitukseen, ja hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta lisännyt kuntien valtionosuuksia. Näin vaikeutetaan juuri tässä vakavassa tilanteessa vanhustenhuollon ja julkisen terveydenhuollon kehittämistä, eli tämän kansainvälisen kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseen ei panosteta. Hallituksen kovat arvot näkyvät ideologisena ristiretkenä julkisen terveydenhuollon murentamiseksi, palvelujen ulkoistamiseksi ja kuntapalvelujen ja työllisyyden heikentämiseksi. Tässä tilanteessa edustuksellisen demokratian pitäisi toimia. Yhteisvastuu ja välittäminen eivät todella hoidu taitavillakaan puheilla eivätkä Toivo-kampanjoilla vaan veronmaksukyvyn ja varallisuuden paremmalla huomioon ottamisella.

Vakavaa on se, että poliittinen ja taloudellinen kriisi ovat yhtä aikaa keskuudessamme. Tämä Merisalon ensimmäinen hallitus murentaa kansanvallan ja edustuksellisen demokratian perustaa. Kovat arvot arjessa ja työelämässä näkyvät. Tässä vakavassa talouskriisissä tulo- ja terveyserot kasvavat entisestään ja monet kansanterveysjärjestöt ovat aiheellisesti nyt vakavasti huolissaan.

Nyt istutaan myös katsomossa, kun kansallisen erikoissairaanhoidon osaaminen reumapotilaiden osalta vakavasti vaarantuu. Kelan johdon olisi pitänyt ryhtyä aktiivisemmin etsimään ministeriön kanssa rahoitukselliset tavat toiminnan turvaamiseen. Hallitus kyllä vei salamavauhtia täällä kahdessa viikossa läpi maanviljelijöiden 22 miljoonan euron kansallisen lisätuen, mutta 2:ta miljoonaa euroa reumapotilaille ei edes haluttu pohtia. (Ed. Gustafsson: Voiko olla totta? Voi!)

Niin hallituksen kuin oppositionkin on kyettävä nyt tässä vakavassa tilanteessa sosiaaliturvan uudistamisessa tunnustamaan Suomen kansallinen häpeä leipäjonoista, syrjäytymisestä ja köyhyydestä. Tässä suhteessa toivon, että todella vakavasti käydään läpi myös niitä esityksiä, joita sosialidemokraattien vastalauseessa on muun muassa työmarkkinatukeen ja työttömyysturvan lapsikorotusten parantamiseen. Työttömien ja työttömien perheiden tukemisen pitää olla ilman EU-komissionkin toivomuksia myös meidän yhteinen, vakavampi huolenaiheemme.

Puhemies! Suomen talouden perustaa järisyttävässä metsäteollisuuden kriisissä hallitus on ollut passiivinen niin Venäjän suhteiden, puuhuollon kuin valtion omistajuuden osalta. Suomen vaikeassa työllisyystilanteessa tulee Stora Enson kaltaiselle yritykselle asettaa teollisuus- ja työllisyysvaatimuksia sen sijaan, että yhteiskunta yksiselitteisesti ottaa vakavat seuraukset hoidettavaksi niin sanottuna rakennemuutospaikkakunnille myönnettävänä kriisirahoituksena. Yritysten yhteiskuntavastuu sosiaalisten kustannusten hallinnasta on muistettava, kun kyseessä on merkittävä valtion omistama yhtiö. Kansaneläkelaitoksen omistus, joka on yksinään puolet Ruotsin omistuksesta Stora Ensossa, on laiminlyöty. Missä on sinivalkoinen omistus, kun Suomessa aiotaan pysyvästi siirtyä sanomalehtipaperin omavaraisuudesta Venäjän Kontupohjan paperista riippuvaiseksi? Stora Enson perustelemattomat paperikoneiden lakkautuspäätökset edellyttävät ulkopuolista asiantuntija-arviota Stora Enson ja kansallisen metsäteollisuuden etujen eroavuudesta.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vastalauseessa on koottu selkeät korjausesitykset yliopistojen perusrahoitukseen, myöskin Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskukseen liittyen, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen, Ara-vuokra-asuntojen perusparannusjärjestelmän uusimiseen ja muun muassa köyhyysongelmaan tarttumiseksi välittömin toimenpitein sosiaaliturvan parantamisella — ja että kunnilta ei poisteta valtionosuuksista asiakasmaksutuloja vastaavaa 60 miljoonan euron summaa ja että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin turvatakseen Reumasäätiön Heinolan Reuman sairaalan toiminnan ja reumapotilaiden korkeatasoisen hoidon jatkuvuuden ja että työvoimapolitiikan määrärahojen tasoa nostetaan välittömästi tämän kriisin tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Talouden ja Suomen jälleenrakentamisen edellytykset löytyvät vain sosiaalisesti oikeudenmukaisen, rahavallasta vapaan kansanvallan kautta. Edustuksellisen demokratian ja eduskunnan budjettivallan pitäisi puuttua voimakkaammin ja konkreettisemmin tässä vakavassa tilanteessa hyvinvointivaltion perustan täsmärappaukseen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rajamäen puheenvuorossa oli paljon, johon olisi aihetta puuttua, mutta lyhyesti puutun tähän päiväkohtaiseen heittoon.

Moititte hallitusta siitä, että se esittää, että Suomi osallistuu muiden euromaiden kanssa tähän Kreikan tukipakettiin. Kun SDP on viime aikoina kilpaillut perussuomalaisten kanssa oppositiopolitiikan jyrkkyydessä eri aiheissa, niin kysyn nyt suoraan, ed. Rajamäki, onko eiliset puheenne ja äskeinen puheenvuoronne tulkittava siten, että SDP vastustaa Suomen osallistumista tähän Kreikan tukemisen hyväksi tehtävään kokonaisratkaisuun Euroopassa. Kyllä vai ei? Turha yrittää nyt istua kahdella tuolilla samanaikaisesti, haukkua tätä politiikkaa ja toisaalta kuitenkin yrittää myöntää realiteetit ja kuitenkin tukea, kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole. Eli oletteko vastaan vai puolesta tälle hallituksen tukipaketille?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että ed. Zyskowicz, joka on paitsi nokkela keskustelija myös erittäin hyvä hoksaaja, ymmärsi kyllä eilisen puheenvuoroni, se oli aika lailla suomea. Totesin, että 1 600 miljoonaa euroa hukkaputkeen ei voida laittaa tilanteessa, jossa tämä sama hallitus on tyrmännyt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen parantamiset. Tämä lienee selkeä henkilökohtainen ja sosialidemokraattien kriittinen näkemys. SDP tulee perusteellisesti käymään läpi, vaatimaan selvitykset, ketkä ovat Kreikan velkojia, miten tämä vastuu kannetaan, eikä kolkkapoika-asenteella, niin kuin kokoomus, lähdetä kansallisia verorahoja ja velkarahoja ja hyvinvointimme perustaa tältä osin murentamaan.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi ottaa niin paljon velkaa, että meillä ei nyt kyllä ole paljon syytä rehennellä sen enempää Euroopan unionissa kuin Pohjolassakaan. Minä kysyn vaan sosialidemokraateilta, mikä on teidän vaihtoehtonne, koska täytyyhän teillä olla vaihtoehto. (Välihuutoja: Ei ole! Ei ole!) Täytyyhän teillä olla vaihtoehto, jos te arvostelette sitä, että yritetään pelastaa rahaliitto ja yritetään pelastaa Emu ja yritetään pelastaa kansalaisten hyvinvointi, koska jos me emme tätä tee, meiltä katoaa vienti ja meiltä katoavat työpaikat. Tätäkö te haluatte?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni lisätalousarviossa on hyviä näkökulmia. Täällä on muun muassa innovaatiokeskittymien kehittäminen. Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja myös niitä uusia innovaatioita, joilla me pystymme tulevaisuudessa rahoittamaan hyvinvointiyhteiskuntamme.

Annan kuitenkin kommentin edellisiin keskusteluihin tästä kakkososasta. Vastuullinen markkinatalous vaatii sen, että ne, jotka ovat lainoittaneet Kreikkaa, myös kantavat sen vastuun. Toivon sydämestäni, että velkasaneerausmenettelyn tyyppinen menettely tulisi tässä lähiaikoina keskusteluun. Toivon, että valtiovarainvaliokunta ottaa sen vakavasti pohdintaansa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos demareiden kaikki lisäykset tähän ensimmäiseen lisäbudjettiin toteutetaan, kyllä alkaa olla vaikeaa toisen lisäbudjetin kanssa sen jälkeen.

Täytyy todeta, että Kreikan kriisiin syyllinen on Kreikan demarihallitus. Siellä demarit istuvat vallassa, ja he ovat tuhlanneet kansan rahat. Täytyy sanoa, että tässä suhteessa demarit ovat yleensä osoittaneet kansainvälistä solidaarisuutta, ja tietysti teidän pitäisi miettiä sitä, pitäisikö Sosialistisen internationaalin kenties hoitaa keskuudessaan tämä homma, että valtiot eivät hoitaisi tätä, vaan Sosialistinen internationaali, kaikki demaripuolueet siellä keskenään hoitaisivat sen, kun demarit sotkevat talouden jossakin maassa. Täytyy sanoa, että ei se ole rahoittajien vika — Suomikin saa lainaa markkinoilta — että me otamme lainaa emmekä kykene pitämään aina talouttamme tasapainossa. Kyllä se on se, joka ne rahat tuhlaa, siellä se vastuu on, ja se on Kreikan politiikoilla, erityisesti Kreikan demaripolitiikoilla. Ed. Salolainen voi kertoa ministeri Pangaloksesta hyviä juttuja, niin tiedetään, minkälaisia ne Kreikan demarit ovat. (Naurua)

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ilo kuulla, miten ed. Sasi korostaa sosialidemokraattien nopeata, tehokasta toimintaa Kreikassa, että ikään kuin kahdessa kuukaudessa he ovat pistäneet hyrskyn myrskyn. Siellä on ollut kaksi kuukautta suurin piirtein sosialidemokraattinen hallitus. Tätä vasten voivat kaikki puntaroida ed. Sasin puheitten löysyyttä tai muuten osuvuutta.

Mutta jos muutaman sanan tästä lisätalousarviostakin saa sanoa, niin hallitus on hyvällä asialla, on vain toista vuotta myöhässä. Me esitimme jo viime vuonna välikysymyksen koskien nuorisotyöttömyyttä. Hitaita ovat hallituksen herrojen kiireet. Ja määräaikaisia elvytystoimia me kannatamme, joita valiokunnan puheenjohtaja Manninen täällä esitteli. Meidän vaihtoehdossa täällä on lisää, että veikkausvoittovaroilla esimerkiksi tuettaisiin määräaikaisesti kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatilojen rakentamista. Jotain tällaista me odotamme hallitukselta.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti joudun kyllä ottamaan tähän toiseen lisäbudjettiin kantaa, (Naurua) nimittäin sen verran törkeitä olivat ed. Sasin syytökset äsken. Täällä nyt on paljon keskusteltu siitä, mikä on Suomen osuus korjata näitä Kreikan sotkuja, niin kun ed. Zyskowicz eilen sanoi, että kun pitäisi sitten omaan maaliin se pallo viedä, niin huonoa siitäkin syntyy. Ajatuksena on siis, että estetään pankkikriisin syntyminen ja sen leviäminen, mutta valitettavasti näillä toimilla ei estetä minkäänlaisen pankkikriisin syntymistä tai leviämistä. Se on edelleenkin ihan mahdollinen vaihtoehto. Senpä takia pitäisi myös katsoa niitä toisia ratkaisumalleja. Miksi ei sitten koko EU ota vastuuta tästä Kreikan sotkusta, vaan se rajataan vain euroalueen maiden kannettaviksi? Kreikka voi myös tehdä ratkaisuja, erota itse eurosta. Ja ed. Lauslahti ilmeisesti ehdotti, että Kreikka voi hakeutua velkasaneeraukseen, ja sillä tavalla sitten katsotaan, miten he järjestelevät (Puhemies: Minuutti on kulunut!) nämä velkansa. Joka tapauksessa Kreikalla on valtion omaisuutta, sitäkin voitaisiin lähteä realisoimaan alkuvaiheessa.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensimmäiseksi lisätalousarvioksi nuorisotyöttömyyden poistamiseksi on kuin havunneulanen muurahaispesässä. Se on suunnilleen samankokoinen, ja samalla tavalla se sitä pesää täyttää. Maaliskuun lopussa 2010 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 275 000 työtöntä, työttömyysturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaista työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 24 000 suurempi kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työttömyys kasvoi eräillä paikkakunnilla, alueilla, erittäin paljon: Varsinais-Suomessa 26 prosenttia, Uudellamaalla 19 prosenttia, Pirkanmaalla 13 prosenttia.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena oli noin 90 000 työntekijää tai työtöntä, elikkä 3,4 prosenttia työvoimasta. Nämä toimenpiteethän eivät tarkoita sitä, että nämä ihmiset olisivat töissä, vaan ne toimenpiteet ovat hyvin monialaisia. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 32 000, ja tämä määrä oli kasvanut edelliseen vuoteen 3 000 nuorella. Pitkäaikaistyöttömiä oli maaliskuun lopussa noin 57 000 työtöntä. Nyt tämän lisäbudjetin koko, 77 miljoonaa euroa, on todella vaatimaton. Se on vuoden myöhässä ja se on varmasti vähintäänkin 2—3 kertaa liian pieni, alimitoitettu erittäin pahasti. Tällä ei pystytä ratkaisevasti parantamaan nuorten työttömien asemaa. Täällä on arvioitu, että näitten toimenpiteitten kohteeksi tulee 15 000 nuorta. Tämä ei tarkoita sitä, että 15 000 nuorta saisi työpaikan tai koulutuspaikan, vaan he ovat näiden toimenpiteiden kohteena, ja siinä ei kyllä kovin paljon tarvita, kun toimenpiteen kohteena on.

Näin ollen vasemmistoliitto ei voi olla tyytyväinen tähän hallituksen ensimmäiseen lisätalousarvioon, vaan vastalauseessa olemme esittäneet muun muassa työllisyysmäärärahoihin 120 miljoonaa euroa lisää suoraan. Ja mikä pahinta, hallitus ei edelleenkään puutu yhteen suurimpaan köyhyyden aiheuttajaan elikkä työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotukseen. Edelleenkin hallitus jättää nämä ryhmät ilman tasokorotusta, ja tämä on yksi suuri syy, joka aiheuttaa tässä maassa köyhyyttä.

Hallituksen linja näyttää olevan, että sillä ei ole tarkoituskaan puuttua siihen ihmisryhmään, joka on joutunut syrjään. Näyttää jopa siltä, että joidenkin ihmisten pysyvälle köyhyydelle ja osattomuudelle on hallituspuolueiden poliittinen hyväksyntä. Huono-osaisimpien ihmisten tilannetta ei ole parannettu, vaikka ongelma ja sen laajuus on tiedossa. Laaja syrjäytymiskehitys yli sukupolvien on vakavassa ristiriidassa ihmisten perusoikeuksien kanssa. Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä nyt tapahtuvaa syrjäytymiskehitystä, jonka suurtyöttömyys aiheuttaa. Eikä voida hyväksyä nuorten ajautumista pitkäaikaistyöttömyyteen määrärahojen riittämättömyyden johdosta.

Hallituksen suunnitelmat uusista veronalennuksista yrityksille merkitsee alijäämän kasvua entisestään. Toteutettu veroelvytys on ollut tulokseltaan heikko ja vain lisännyt tuloerojen kasvua entisestään. Varallisuusvero tulee ottaa välittömästi käyttöön. Sen poistamiseen ei ollut mitään todellista syytä, eikä työllisyysperusteita sille löydy. Lisäksi on säädettävä pörssivero valtion tulojen lisäämiseksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksy myöskään arvonlisäveron korottamista, koska se kohdistuu kipeimmin ja suhteessa eniten juuri pienituloisiin ihmisiin.

Vasemmistoliitto tulee tässä lisätalousarvion yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään työllisyyteen, opiskeluun elikkä yliopistoille ja sosiaalipuolelle sosiaaliturvaan, nimenomaan työmarkkinatukeen, korotuksia. Lisäksi esitämme kuusi perustelulausumaa. Tämä hallituksen erittäin minimaalinen työllisyyslisäbudjetti nuorisotyöttömyyden hoitamiseen osoittaa hallituksen ylimielistä asennetta nuorisotyöttömyyttä kohtaan. Tämän johdosta tulemme esittämään myöskin perustelulausuman, joka on epäluottamuslause hallitukselle nuorisotyöttömyyden hoidosta.

Lisäksi on syytä todeta, että kunnat ovat joutuneet entistä suurempiin taloudellisiin ongelmiin eikä hallitus esitä minkäänlaisia toimenpiteitä, millä kuntien taloudellista ahdinkoa voitaisiin parantaa. Myös tämä tulee aiheuttamaan edelleenkin työllisyyden pahentumista, koska kunnilla ei ole rahaa, millä he työllistäisivät ja tekisivät uusia investointeja.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä vuoden 2010 lisätalousarviossa painopiste on nuorisotyöttömyyttä vähentävissä toimenpiteissä. Toisin kuin edellinen puhuja itse olen kyllä erittäin tyytyväinen eräisiin painotuksiin, joita tämä esitys sisältää.

Tässähän esitetään noin 77 miljoonan euron lisärahoitusta, ja on arvioitu, että tämän lisärahoituksen avulla voitaisiin saada noin 15 000 nuorta työllistymään tai pääsemään joko koulutukseen tai jonkun työllistämistoimenpiteen piiriin. Näitä lukuja ei voida pitää mitenkään vähämerkityksisinä, ja onkin tärkeää, että nämä määrärahat, joita nuorten työllistymiseen tai syrjäytymisen ehkäisemiseen nyt suunnataan, käytetään oikein. Eräs asia, johon näitä rahoja on tarkoitus suunnata, on ammatillisen koulutuksen, ammattistartin ja ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikat, mikä on juuri oikeaa ajattelua tässä tilanteessa. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla on edelleen huutava pula toisen asteen ammatillisista paikoista, vaikka tämän hallituksen aikana näitä paikkoja on merkittävästi lisätty. Nyt kuitenkin täytyy ottaa huomioon se, että nuorten ikäluokat ovat kasvamassa, ja vielä muutaman seuraavan vuoden aikana ammatillisen koulutuksen lisäpaikkojen tarve tulee kasvamaan.

Samoin olen iloinen siitä, että tähän lisätalousarvioon sisältyy ehdotus 3 miljoonan euron lisämäärärahasta etsivän työn vahvistamiseen sillä tavalla, että tämä lisämääräraha olisi haettavissa paitsi etsivään työhön, joka on aloitettu tämän hallituksen aikana, myös etsivän työn jatkotoimiin eli nuorten työpajoille. Nuorten etsivää työtä on Suomessa ollut pitkään, mutta tämän hallituksen aikana on kohdistettu rahaa erityisesti nuorten konkreettiseen etsimiseen kaduilta tai näiden nuorten etsimiseen, jotka eivät ole missään tilastoidussa elämäntilanteessa, esimerkiksi opiskelemassa tai töissä tai suorittamassa asevelvollisuutta tai esimerkiksi vanhempainvapaalla.

Etsivä työ on osoittautunut jo nyt hyvin tuloksekkaaksi. Tähän mennessä on viimeisen kolmen vuoden aikana saatu kontakti noin 8 000 nuoreen, ja jo nyt on todettu, että ainoastaan hyvin pieni prosentti näistä nuorista kieltäytyy mistään heille tarjotusta toimenpiteestä. Etsivä työ on osoittautunut jopa niin suureksi menestykseksi, että niille työpajoille, joissa tätä etsivä työpari -toimintaa on, nuoret jopa soittavat ja kertovat olevansa näitä kadonneita nuoria, joilla mitään opiskelupaikkaa tai työpaikkaa tai harjoittelupaikkaa ei ole, ja pyytävät päästä työpajoille. Tämä on jo osoitus siitä, että todellakin meidän palvelurakenteessamme on aukkoja ja ammatillisen koulutuksen paikkoja on aivan liian vähän.

On tutkittu sitä, miten työpajanuoret sijoittuvat tämän pajajakson jälkeen, ja tilastot kertovat, että liki 80 prosenttia niistä nuorista, jotka ovat olleet työpajalla, puoli vuotta pajajakson jälkeen tilannetta tarkasteltuna, sijoittuvat joko opiskeluun tai työhön tai johonkin muuhun heille suunnatun tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. On erittäin tärkeää, että tässä lisätalousarviossa suunnataan määrärahoja nimenomaan työpajoille, koska mitään mieltähän ei olisi siinä, että satsattaisiin sinänsä tähän hyvin menestyksekkääseen etsivään työparityöhön lisämäärärahoja mutta sitten ei annettaisi näille nuorille, jotka tällä tavalla on tavoitettu, mitään jatkopalveluita. Koska nimenomaan työpajat ovat osoittautuneet kaikkein parhaaksi tavaksi kartoittaa nuoren tilanne ja sitten suunnitella hänelle mielekäs jatko, on erittäin hyvä, että hallitus tässä lisätalousarviossa suuntaa rahoja myös työpajoille.

Lopuksi haluaisin (Puhemies: Aika!) sanoa ihan pari lausetta yliopistojen rahoituksesta. Kun yliopistolaki hyväksyttiin tässä talossa, niin se hyväksyttiin nimenomaan sillä puheella, että yliopistoille ei tule mitään sellaisia tehtäviä, joista aiheutuneita kuluja niille ei korvattaisi. Tämän vuoksi on korkea aika, että viimeistään nyt yliopistoille myönnetään rahoitus siihen, että ne selviytyvät työnantajamaksusta, joka tämän yliopistolain myötä on niille tullut.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Alanko-Kahiluodolle haluan huomauttaa, että nyt tässä lisäbudjetissa, joka on suuruudeltaan 77 miljoonaa euroa, puhutaan 15 000 nuoren työllistämisestä tai työllistämistoimien kohteeksi tulemisesta. Elikkä se ei tarkoita sitä, että he pääsisivät työhön tai saisivat työpaikan tai että pääsisivät edes koulutukseen, vaan toimenpiteen kohteeksi. Nyt täytyy muistaa, että keväällä valmistuu kymmeniätuhansia, 40 000—50 000 nuorta, ja meillä on yli 30 000 nuorta jo nyt työttömänä. Tämä on kuin pisara Itämeressä. Tämä on täysin riittämätön raha, jotta sillä voitaisiin turvata näille nuorille ensimmäinen työpaikka. Siis tämä on täysin riittämätön.

Lisäksi, mitä tulee tähän yliopistorahoitukseen, niin tosiasia on, että yliopistoille ei ole tullut riittävästi rahaa. Arvonlisäveron kompensointi oli riittämätön ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ainoastaan väliaikaisesti alennettiin. Yliopistot ovat suurissa talousvaikeuksissa ja ne joutuvat jopa lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään. Ainoastaan Aalto-yliopistolla on todella riittävästi rahaa. Lähes kaikki muut ovat suurissa vaikeuksissa. Elikkä hallitus on tässä tapauksessa pettänyt yliopistot.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Alanko-Kahiluoto puhui pitkään nuorten työttömyydestä, ja nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden tilannehan heikkenee kaikista nopeimmin. Mutta ei pidä irrottaa tätä nuorten työttömyysongelmaa siitä, että työvoimapoliittisten toimien taso on täysin riittämätön, ja se näkyy myös siinä, että nuorten työttömyys kasvaa kaikkein nopeimmin. Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ovat kuitenkin työvoimapalvelulaissa ne kaksi ensisijaista ryhmää, joihin työhallinnon volyymi, työ- ja elinkeinoministeriön volyymi, pitäisi kohdentaa. Nykyinen yhteiskuntatakuuhan ei takaa nuorille sitä kaikista oleellisinta elikkä työpaikkaa. Se takaa vain jotain, ja osin tämä mainostettu lisäpanostus on täysin lumerahaa. Siellä siirrellään rahoja momentilta toiselle, ministeriöltä toiselle, ja sitten kun raha liikkuu momentilta toiselle, niin ilmoitetaan, että koko summa on nettolisäpanostusta, ja se ei pidä paikkaansa. Vasemmistoliitto on esittänyt jo pitkään, että nuoret tarvitsevat ihan oikean työpaikkatakuun eikä mitään takuuta siitä, että tarjotaan joitain näennäistoimia.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Näinhän sanotaan, että jälkiviisaus on imelin viisaudenlaji, ja näinhän tässä nyt on käymässä hallituksen osalta ennen kaikkea tämän yliopistorahoituksen riittävyyden suhteen. Viime vuoden loppupuolella työttömyysvakuutusmaksun puolittamisesta oli erityislakiesitys kahdeksi vuodeksi, ja vielä yliopistolle jäi 20 miljoonaa euroa ja sitten vielä arvonlisäverot, jotka nekin ovat nyt valtion kautta hoidettavissa. Elikkä kyllähän selvästi oli osoitettavissa jo viime vuoden loppupuolella, että rahoitus on riittämätön.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Jollain tavalla harmittaa kuulla, että 15 000 nuorta voidaan niin kuin vähätellä pienenä määränä, 15 000 nuorta, jotka näiden lisäbudjetin korjaustoimien piiriin pääsevät. Mielestäni se on iso ja arvokas toimi. Jos me lähtisimme siitä, että maailma pelastettaisiin tällä yhdellä paperilla — en usko siihen, vaan meidän tulee edetä paloittain ja hallitusti eikä niin, että aiheutamme kaaoksen. Olen samaa mieltä, että jokainen nuori ansaitsee työpaikan, mutta samaan aikaan meidän tulee huolehtia siitä, että meillä on yrityksiä, kilpailukykyisiä yrityksiä, jotka keksivät uusia innovaatioita, joita myös tässä lisätalousarviossa on huomioitu.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Keskeinen ongelma nuorisotyöttömyyden hoidossa on mielestäni se, että nuorten palvelut ovat liiaksi sektoroituneet. Läheskään kaikki toimijat eivät edes tunne toistensa palveluja riittävästi voidakseen ohjata nuorta tehokkaasti eteenpäin. Tämä taas johtaa äärettömän helposti nuoren luukuttamiseen. Kenelläkään ei lopulta ole riittävästi aikaa selvittää, mikä nuoren kokonaistilanteessa mättää. Eli auttamisen tapoja ja rakenteita pitää myös ehdottomasti uudistaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä vastalauseessa 1 että 3 puututaan tähän Kajaanin opettajankoulutuksen lopettamiseen. Valitettavasti yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja he ovat itse päättäneet, että he keskittävät opettajankoulutuksen. Olin mukana ed. Kyllösen kanssa kirjallisessa kysymyksessä, ja olen yhtä pahoillani yliopistoryhmän puheenjohtajana kuin tekin, mutta kääntykää vaan rehtori Lajusen puoleen.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi totesi, että nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa työpaikkaa. Näin tämä kylläkään ei ole. Nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että kolmessa kuukaudessa työttömäksi jääneelle nuorelle on tarjottava joko työharjoittelu- tai opiskelupaikka. Nimenomaan tällä monien eri toimenpiteiden kokonaisuudella, joka sisältyy hallituksen lisätalousarvioon, pyritään vastaamaan siihen, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutuisi, ja esimerkiksi työpajat ovat osa tätä rakennetta.

Olen samaa mieltä siitä, että nuorten tilanne on todella vakava ja nuorisotyöttömyyden tilanne on todella paha. Mutta nuorisotyöttömyyden hoitaminen tarvitsee tämmöisiä pitkäkestoisia ja pitkäjännitteisiä toimia, joihin hallitus pyrkii muun muassa tällä moniammatillisen yhteistyön vahvistamisella, joka sisältyy paraikaa käsittelyssä olevaan nuorisolakiin. Sen tarkoituksena on se, että (Puhemies: Aika!) estettäisiin alun alkaen nuorten putoaminen, ja se, että he eivät joutuisikaan esimerkiksi etsivän työn tai työpajatoiminnan palvelujen tarpeeseen.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Då finansutskottet skrev betänkandet till den första tilläggsbudgeten såg det ännu ut som om vi i år skulle klara oss med mindre låntagning än det vi budgeterat för det här året, och det här tack vare en försiktig vändning till det positiva i den ekonomiska utvecklingen. Den här veckan har vi dessvärre fått ta del av den andra tilläggsbudgeten som förutsätter att låntagningen ökar med ytterligare 1,6 miljarder euro. Det betyder att låntagningen år 2010, så som det ser ut nu, skulle uppgå till hela 13,9 miljarder euro.

Tyngdpunkten i regeringens första tilläggsbudget ligger på ungdomsarbetslösheten. 77 miljoner euro i tilläggsanslag riktas till bekämpningen av ungdomsarbetslösheten. 15 000 ungdomar kommer att kunna sysselsättas antingen i arbetslivet eller genom utbildningssatsningar. Satsningar görs också på ungdomar som riskerar att råka ut för utslagning. Jag hoppas att tilläggsresurserna som vi nu riktar till unga så snabbt som möjligt kan omsättas till praktik, inte minst med tanke på det att ungdomsarbetslösheten har en tendens att öka på våren. Viktigt är också att åtgärder som riktas till att motverka ungdomsarbetslöshet har en långvarig och långsiktig effekt och verkan och kan ge bestående förbättringar.

Monet nuoret jäävät vaille työtä nimenomaan keväällä. Onkin tärkeää, että nuorisotyöttömyyden torjuntaan suunnattavilla toimenpiteillä on pitkäaikainen vaikutus ja että niillä saadaan aikaan pysyviä parannuksia. On erittäin hyvä, että etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle lisätään resursseja.

Toinen merkittävä ja myönteinen panostus lisäbudjetissa on alusinvestointien ympäristötuki. Eduskunta korottaa alusinvestointien ympäristötukien myöntämisvaltuudet 30 miljoonaan euroon. Lisäbudjettiin sisältyy useita telakkateollisuutta tukevia toimenpiteitä. Siinä ehdotetaan muun muassa telakkateollisuuden innovaatioiden tukemista. Meksikonlahden öljyonnettomuuden ollessa tuoreessa muistissa voimme olla iloisia siitä, että hallitus aikaistaa öljyntorjuntavalmiuksilla varustettujen yhteysalusten hankintaa. Lisäksi Rajavartiolaitokselle annetaan valtuus kymmenen partioveneen hankintaan. Koska telakkateollisuus on huomattava työllistävä toimiala ja koska tämän alan suomalainen huippuosaaminen on korkeatasoista, on tärkeää, että tukimuodot ovat samaa kokoluokkaa ja laatua kuin kilpailijamaissa.

En annan viktig och positiv satsning i tilläggsbudgeten är miljöstödet för rederiers nya fartygsinvesteringar. Riksdagen höjer bevillningsfullmakterna för miljöinvesteringar i fartyg till 30 miljoner euro 2010. I tilläggsbudgeten ingår stöd för flera åtgärder som stöder varvsindustrin, rederiverksamheten. Dels är förslaget att stöda innovationer inom rederiverksamheten. Med oljeolyckan i Mexikanska bukten i färskt minne kan vi också vara glada för att regeringen tidigarelägger anskaffningen av förbindelsefartyg som förses med oljebekämpningsutrustning. Dessutom ges en fullmakt till gränsbevakningsväsendet att anskaffa tio patrullbåtar. Eftersom varvsindustrin är en betydande sysselsättande bransch och eftersom det finländska spetskunnandet är högt inom den här sektorn, är det viktigt att stödformerna är av samma storlek och art som i de konkurrerande länderna.

Värderade talman! Det sista jag vill ta upp är förlängningen av beviljandet av stöd för byggnad och reparation av bostäder för specialgrupper såsom handikappade, åldringar och mentalvårdsrehabiliterade. Det är bra att regeringen tänker på dessa grupper och individer. I riksdagen behandlas som bäst också en lag som höjer statsstödet för dessa allmännyttiga bostadsformer. Lagändringen förbättrar i synnerhet ställningen för utvecklingsstörda och handikappade personer som i dag bor hemma på grund av att de inte får en lämplig bostad eller på en stor anstalt som i dag borde höra till det förgångna.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Maailmantalous supistui viime vuonna enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomen kansantuote laski 7,8 prosenttia eli enemmän kuin 90 vuoteen. Kriisi merkitsi työttömyyden kasvamista koko maassa. Valtiovarainministeriö ennustaa työttömyyden kasvavan pahimmillaan hieman yli 10 prosenttiin. Etla taas odottaa työttömien määrän kasvavan yksin tänä vuonna runsaalla 50 000 henkilöllä.

Työttömyyden pahin kohdentuma on nuorissa. Tämä lisäbudjetti koskettaa nuorten ongelmia juuri tältä osin ja on siinä mielessä kiitosta ansaitseva, mutta suurin ongelma on se, että tämä on vuoden liian myöhässä. Tämä olisi pitänyt antaa jo vuosi sitten ja silloin ei olisi pitänyt tehdä sitä veroelvytystä, mihin hallitus sortui ja jakoi verovaroja hulvattomasti sellaisille hyvätuloisille ja varakkaille, jotka eivät minkäänlaista elvytystä tarvitse. Silloin olisi pitänyt käyttää rahaa vielä runsaammin nuorisotyöttömyyden ja muun työttömyyden torjumiseen. Hallituksen valinta oli virhe, mutta nyt tilanne on hieman parempi. Tosin tässä vuoden aikana syrjäytyminen on monen nuoren osalta päässyt menemään liian pitkälle, ja laskut ovat pitkäaikaisia, vakavia näille nuorille, heidän läheisilleen ja koko yhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! Valtiolla on velkaa vuonna 2014 noin 109 miljardia euroa, mikä on lähes 55 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa oli. Eilen jaetun lisäbudjetin jälkeen tänä vuonna valtio ottaa uutta velkaa 13 850 miljoonaa. Jos nuo sosialidemokraattien tähän lisäbudjettiin tekemät lisäykset otetaan mukaan, niin valtionvelka kasvaisi tänä vuonna yli 14 miljardilla eurolla. Siitä voidaan laskea, että se on runsaasti yli miljardi kuukaudessa jne., vaikka päivää ja sekuntia kohti. Tahti on hirvittävä, ja se velkaantumistilanne, johon Suomi päätyy Vanhasen—Kataisen hallituksen jäljiltä, on huikea. Siksi, arvoisa puhemies, niin tässä lisäbudjetissa kuin muussakin taloudenpidossa on oltava äärimmäinen vastuullisuus. Meillä ei tällaiseen velkaantumiseen pysyvästi ole varaa. Joudumme suuriin vaikeuksiin, kun nyt korotkin ovat aivan varmasti lähdössä nousuun.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu kuitenkin käydään paremmin kehysten yhteydessä, mutta tältä osin totean tämän.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös keskittää voimavaroja nuorten työllistämiseen on siis oikea. Nuorten ongelmat liittyvät tällä hetkellä suurelta osin työttömyyteen ja pätkätöihin. Niissä he tarvitsevat eniten yhteiskunnan tukea. Lievimmilläänkin työttömyys ja pätkätyöt estävät nuorten tulevaisuuden suunnittelua, ja pitkään jatkuvina ne voivat syrjäyttää nuoren. Hallituksen tässä lisäbudjetissa esitettyjen toimenpiteitten jälkeenkin työttömäksi jää noin 20 000 nuorta. Se on vakavan suuri luku. Erityisesti tulee panostaa ja etsiä ratkaisuja nuorten elämän nivelkohtien ongelmien ratkaisemiseen, eli kun koulu päättyy tai uusi koulutusvaihe alkaa tai kun koulutuksen jälkeen olisi siirryttävä työelämään. Niihin pitää löytää uusia lääkkeitä. Mielestäni olisi myös harkittava sitä, että 16—18-vuotiaat eli alle täysi-ikäiset nuoret velvoitettaisiin opiskelemaan. He ovat siis alaikäisiä, ja heille voitaisiin silloin, kun oppivelvollisuus on päättynyt, säätää jonkintapainen opiskeluvelvollisuus tulevaa elämää ja ammattia varten. Tämä olisi mielestäni vastuullista yhteiskunnan taholta. Nyt heille on vapaaehtoista joko jäädä työttömyyteen ulkopuolelle yhteiskunnan tai sitten lähteä opiskelemaan tai töihin. Töihin he eivät tällä hetkellä pääse, kun työpaikkoja ei ole ja tuon ikäisiä kouluttamattomia nuoria ei työhön oteta.

Arvoisa puhemies! Nuorten lisäksi työttömyydestä johtuvat ongelmat kohdistuvat erityisen raskaasti lapsiperheisiin. Työttömyys lapsiperheissä onkin tällä hetkellä erittäin paha asia. Erityisen vaikeassa asemassa ovat ne perheet, (Puhemies: Aika!) joissa kummallakaan huoltajalla ei ole työtä. Myös alueelliset työttömyyserot ovat huikeat, ja Vanhasen hallituksen jäljiltä ne uhkaavat jäädä todella vakaviksi pysyviksi ongelmiksi.

Arvoisa puhemies! Totean, että kristillisdemokraateilla on vain kolme muutosehdotusta pitkälle momentille, lisäyksiä yhteensä 22 miljoonaa euroa, jotka kohdistuvat puhtaasti yritystoiminnan edistämiseen ja työttömyyden torjumiseen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvioesityksessä on todettu, että Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta lisätään 40 miljoonalla eurolla. Summasta osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa avovankiloiden perusparannuksiin. Mietinnössä todetaan, että tulisi huolehtia siitä, että kunnostettavien avovankiloiden vuokriin varataan tulevissa talousarvioesityksissä riittävästi määrärahoja. Nythän nämä Senaatti-kiinteistöjen usein kohtuuttomat vuokramenot ovat todellinen ongelma ja huolenaihe valtion virastoille, sillä nämä kiinteistöt syövät liian paljon palkkamäärärahoja, mikä vaikeuttaa ja rajoittaa monin tavoin itse toimintaa ja työtä virastossa.

Arvoisa rouva puhemies! On positiivista, että nyt käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa kuvataan niitä ongelmia, joita nuorisotyöttömyys aiheuttaa. Nuorten työttömyys on merkittävä syrjäytymisriski. Sen vuoksi siihen onkin haettava aktiivisia ja tehokkaita ratkaisuja. Keskeinen yhteiskunnallinen tavoite on se, että kaikilla nuorilla on joko opiskelu- tai työpaikka. Näin todetaan valiokunnan mietinnössä. Valitettavasti rahaa ei ole riittävästi varattu tämän ongelman ratkaisuun. Mietinnössä myönnetään, että hallituksen esittämät lisämäärärahat eivät nopealla aikataululla mahdollista uusia toimia, mutta tärkeää on, että jo käynnissä olevia toimenpiteitä voidaan laajentaa.

On aivan totta, että viime laman aikana kehitetty työpajatoiminta on osoittautunut tuloksekkaaksi ja myös kustannustehokkaaksi. Vuonna 2009 työpajoilla oli valmennuksessa yli 18 000 henkilöä, joista yli 11 000 oli alle 29-vuotiaita. Positiivista on, että tässä lisätalousarviossa esitetään määrärahoja tähän nuorten työpajatoimintaan ja etsivän nuorisotyön vahvistamiseen.

Viime aikoina on keskusteltu paljon syrjäytyvistä lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista. Yhteiskunnan tukiverkostoja heikennettiin 1990-luvun lamavuosina eikä tarvittavia parannuksia lapsiperheiden tukitoimiin ole saatu luotua uudestaan, vaikka on ollut lihavia vuosia sen jälkeen runsaasti, eli rahaa ja henkilöresursseja ei ole ohjattu riittävästi syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Nyt monet kunnat ovat suurissa ongelmissa, kun verotulot ovat romahtaneet, velkamäärät kasvaneet ja samanaikaisesti työttömyys kasvanut tuoden mukanaan paljon uusia asiakkaita sosiaali- ja terveystoimen palvelujen piiriin. Valtionosuuksia tulisikin riittävästi lisätä ja ohjata niitä kunnille, jotta kunnat selviytyisivät näistä keskeisimmistä peruspalveluistaan kunnialla.

Nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Jos yksi 30-vuotias jää työkyvyttömyyseläkkeelle, on laskettu, että hänen menetetty työpanoksensa on noin 1,5 miljoonaa euroa, inhimilliset menetykset ovat vielä suuremmat. Tällä hetkellä näitä tapauksia on useita tuhansia vuodessa, joten menetykset ovat suuria. Näin ei saisi olla. Olen muutama viikko sitten päässyt tutustumaan nuorten työpajatoimintaan kentällä. On hienoa havaita, kuinka nuorille järjestetään kiinnostavaa tekemistä siinä vaiheessa, kun he itse etsivät sopivaa opiskelu- tai työpaikkaa. On tärkeää pitää kaikki nuoret mukana, ketään ei saa jättää yksin ja syrjäytymiskierteeseen. Valitettavasti kaikille halukkaille nuorille ei ole ollut tarjolla näitä työpajapaikkoja vaan osa on jäänyt ulkopuolelle jonottamaan ja odottamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten ongelmat ovat suuria. Heidän opetukseensa ja erityisopetukseensa tulee saada riittävästi ammatillisesti osaavaa väkeä. Kielen opetus tälle ryhmälle on tärkeintä kotouttamista, ja olisin itse valmis harkitsemaan esimerkiksi suomenkielisten kielikylpyopetuksen lopettamista kokonaan ja näiden säästyvien resurssien ohjaamista maahanmuuttajanuorten suomen kielen opiskeluun. Erityisesti lama-aikana on osattava tehdä rohkeita priorisointipäätöksiä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään kokonaistuotannon laskun päättyneen ja ennusteen mukaan tuotannon lähtevän maltilliseen kasvuun. Kasvun käynnistyminen on kuitenkin hyvin epävarmalla pohjalla ja riippuvainen erityisesti siitä, kuinka hyvin vienti piristyy. Rohkaisevaa on, että työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti viime viikolla, että työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi kaikilla talouden päätoimialoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyys nousisi tänä vuonna 9,5 prosenttiin, kun aikaisemmat arviot olivat yli 10 prosentissa. Arvion mukaan työttömyys laskee kuitenkin hitaasti. Selkein merkki suhdanteiden muuttumisesta on lomautettujen määrän laskeminen.

Mietinnössä todetaan myös aivan oikein, että esityksen painopiste on nuorisotyöttömyyttä vähentävissä toimenpiteissä. Juuri nuorisotyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti, ja sen odotetaan nousevan jopa 24 prosenttiin. Hallitus esittää nuorisotyöttömyyden torjumiseen 77 miljoonan euron lisäystä. Kyseessä on hyvin vahva panostus työllisyyden edistämiseen, jolla nuorisotyöttömyyden kasvu saadaan pysäytettyä ja yhä useampi nuori työllistetyksi.

Nuorisotyöttömyys on myös vahvasti tulevaisuuskysymys: työllistyvätkö nuoret valmistumisensa jälkeen vai onko edessä yhteiskunnasta syrjäytyminen. Sosialidemokraattien vastalause työllisyyden tukemisen vähäisyydestä on mielestäni ihmeellinen. Lähes 80 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on melkoinen rahamäärä. Valiokunta muistuttaa mietinnössään, että työttömyyden hillitseminen edellyttää jatkossakin määrätietoisia työllisyys- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä. Tämä voi edellyttää hallitukselta hyvin pikaisia lisätoimia työttömyyden nujertamiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Mietinnössä nostetaan esille myös hallituksen lisäpanostukset telakkateollisuuden työllisyyden parantamiseen alan selviämiseksi laman yli. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen suunnataan 10 miljoonan euron valtuuden lisäys. Telakkateollisuus työllistää Suomessa 21 000 henkilöä. Telakkateollisuuden kaupat ovat hyvin merkittäviä laivanrakennuksen Suomessa säilymisen kannalta. Laivanrakennuksen alihankintaketjuhan ulottuu tässä maassa hyvin laajalle, ja sen vaikutukset eri puolilla Suomea ovat merkittävät.

Rakennusalan korjausavustuksiin varataan 125 miljoonan euron avustusvaltuus aikaisemman 50 miljoonan euron sijaan. Tällä pystytään käynnistämään yli miljardin euron investoinnit tulevana kesäkautena ja siitä eteenpäin, mikä on merkittävää rakennusalan työttömyyden hoidossa. Rakennusala on telakkateollisuuden tapaan ala, jolla lama on näkynyt voimakkaana kysynnän vähentymisenä ja sitä kautta työttömyyden kasvuna. Sosialidemokraateilta puuttuvat tässäkin asiassa konkreettiset esitykset. Rahaa on toki helppo jakaa, mutta vaikeampi on kertoa, mistä se kerättäisiin. Lokakuussa 2008 alkanut lama on Suomen itsenäisyyden ajan vakavin lama, jonka vahinkojen korjaamisessa soisi oppositiollakin olevan hieman rakentavampi ote.

Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvioesitys lisää tuloja lähes 900 miljoonalla eurolla ja menoja 79 miljoonalla. Nettolainanottoa voidaan tämän seurauksena vähentää reilulla 800 miljoonalla. Taloustilanteen pienestä liikkumavarasta johtuen hallituksen lisätalousarvioesityksen painotukset ovat oikein kohdennettuja. Viikon aikana pääsemme käsittelemään myös toista lisätalousarviota. Lainanotto on karannut käsistä monissa maissa ja erityisesti pankkisektorilla, mikä on erittäin huolestuttavaa. Ylikansalliset pankki-imperiumit ovat ottaneet taloudesta liian vahvan kurkkuotteen. Tässä tilanteessa meidän on muistettava erityisesti tulevat sukupolvet. Onko oikein, että jätämme tuleville sukupolville maksettavaksi valtavan velkataakan, joka on aiheutunut tiettyjen intressitahojen kasinotalouden harjoittamisesta?

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Lukiessa tätä lisätalousarvion perusteluosaa se avaa jälleen silmien eteen karun todellisuuden siitä, missä olemme. Kokonaistuotannon lasku on pysähtynyt, mutta kyllä 8 prosentin tiputus oli sitä luokkaa, että se luonnollisesti heijastui yleiseen taloustilanteeseen, työllisyyteen ja myöskin palvelutuotannon rahoituksen järjestämiseen varsinkin peruskunnissa. Voin vain kuvitella, mikä tilanne olisi esimerkiksi työttömyyden kanssa, jos hallitus ja eduskunnan enemmistö ei olisi toteuttanut niin vahvaa ja voimakasta elvytystä, jonka vaikutukset näkyvät yhä ja tulevat vielä tulevinakin kuukausina kumuloitumaan. Meillä on lukuisia esimerkkejä, missä kotimainen täsmäelvytys on tehonnut paremmin kuin ehkä osasimme odottaa.

Ymmärrän täysin huolen velkaantumistasosta, joka on jo lähtenyt käyntiin ja varmasti vielä jatkuu. Kansainvälisesti olemme kuitenkin tilanteessa, että käyrä on kääntymässä jos ei loivaan nousuun, niin ainakin jyrkkä lasku on päättymässä. Kreikan tilanteesta huolimatta antaa se ehkä pientä toivoa myöskin suomalaiselle vientiteollisuudelle. Nyt olisi tärkeää, että kaikki ratkaisumallit edelleen kotimaisen kulutuksen ja elvytyksen ylläpitämiseksi käännetään yhä ympäri tärkeän ylimenokauden ajan.

Arvoisa puhemies! Yksi alue, johon täällä on jo lähes jokaisessa puheenvuorossa puututtu, on nuorisotyöttömyys. Voidaan sanoa, että tämä ratkaisu on myöhässä — voidaan käyttää konditionaalimuotoa — mutta siitä huolimatta parempi, että se on nyt saatu tähän lisätalousarvioon. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitukseen ehdotetaan merkittävää summaa rahaa. Tämän lisäksi vastavalmistuneiden nuorten työllistämiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön kuluvan vuoden loppuun saakka yrityksille kohdistettu rekrytointiseteli.

Nuorten yrittäjyyden lisäämiseksi starttirahaan ehdotetaan lisäystä. Tämä on hyvä asia. Mutta niin kauan kuin meillä ei oteta selvästi uutta askelta yrittämisen ilmapiirin, yrittäjäkoulutuksen ja yritysmyönteisyyden lisäämiseksi jopa lainsäädännöllisin ja verotuksellisin toimin, saattaa käydä niin, että hyvää tarkoittavat starttirahat toimivat vain työttömyyskorvauksen tilapäisenä vertaistukena, ja silloin se ei ole suinkaan hyvä asia. Nuoria syyllistämällä vaikeassa työllisyystilanteessa emme pääse pätkääkään eteenpäin, mutta jotain on järjestelmässä silloin vialla, jos 40 prosenttia nuorista ilmoittaa barometrin mukaan elävänsä mieluummin toimeentulotuella ja avustuksilla kuin ottamalla vaikkapa tilapäistä työtä vastaan. Yhtään nuorta ei saisi kasvattaa sellaiseen tilanteeseen, että hän ei ymmärrä, mikä on arjen tarkoitus.

Arvoisa puhemies! Vielä tähän loppuun. Vaikka kuntien asiat tässä lisätalousarviossa ovat pienellä osalla mukana, niin kunnat ja kaupungit ovat kuitenkin olennaisessa osassa silloin, kun tulevaisuuden Suomea ja sen palvelurakennetta viilataan vastaamaan tulevia ikärakenteita. Tästä velvoitteesta eivät kunnat pääse irti eivätkä pakenemaan tulevinakaan vuosina. En usko, että valtio tai maan hallitukset tai niiden tuoma taloudellinen apu valtionosuuksien tai muiden tulonsiirtojen muodossa tulee olemaan kuntien pelastus tai ratkaisu. Ainoa apu, jonka voimme täällä eduskunnassa tarjota tulevina vuosina kunnille, on se, että pidämme näppimme erossa sellaisesta lainsäädännöstä, joka tuo kunnille lisää velvoitteita. Sen sijaan meidän pitäisi vakavasti harkita normisääntelyn purkamista ja tätä kautta kuntien autonomian lisäämistä, autonomiaa päättämään omista ratkaisuista ja palvelutuotannon järjestämisestä. Paras-hankkeessa ja kuntarakenteen uudistamisessa tarvitaan nyt entistä enemmän rohkeutta ja avointa mieltä eikä niin, että kaikki uudistukset kokee uhkailuna ja painostuksena sellainen taho, joka tulevaisuutta katsoo enemmänkin identiteetin tai oman kuntatunteensa pohjalta.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mitä ed. Viljanen puhui starttirahasta, sinänsä pitää paikkansa, ja siinä starttirahan jakamisessa varmasti tulee niin sanottuja luottotappioita. Se on kuitenkin kotimaan sisällä olevaa rahaa eikä lähde mihinkään maailman hullutuksiin, ja on tärkeää, että starttirahaa on riittävästi, jotta uusia yrityksiä saadaan Suomeen. Nythän on ankara yritysten lakkauttamisbuumi ja konkurssiaalto menossa. Se pitää saada käännettyä.

Mitä tulee sitten kuntatalouteen, niin periaatteessa olen samaa mieltä kuin ed. Viljanen, mutta kyllä toivoisin, että ed. Viljanen hieman avaisi sitä, mitkä ovat ne etuudet tai säädökset, jotka kuntien osalta pitäisi purkaa, jotta saataisiin merkittäviä säästöjä. Pitäisikö päivähoito lopettaa, peruskoulu, joka on oppivelvollisuuden kautta oikeus ja sitä kautta kuntien rahoitettava, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, jotka ovat nyt valtaosa kuntien menoista? Niihinkö pitäisi puuttua, vai mistä löytyvät muut toimenpiteet?

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Minusta ed. Viljasen puhe oli tyypillinen kokoomuslainen puhe, jossa hyvinvoivat kiittelevät hallitusta siitä, että on elvytetty oikein. Veroelvytyshän on enemmänkin verohelpotuksia varakkaille. Se on ollut porvarihallituksen elvytyspaketin niin kuin olennaisin osa. Miten se on voinut lisätä työpaikkoja?

Sitten tämä yrittäjyyskuvio, mistä ed. Viljanen puhui paljon. Mikä on se toimiala, mille nyt kannattaa lähteä yrittäjäksi, kun koko ajan, voi sanoa, kaikki toimialat ovat vaikeuksissa, jolloinka ne eivät pysty tilaamaan alihankintana mitään. Elikkä pitääkö nyt sitten yrittäjyyden kautta lähteä niin kuin 1990-luvulla lamankin aikana niin, että ihminen pakotettiin yrittäjäksi ja sitä kautta pahimmassa tapauksessa hän osti kiinteätä omaisuutta ja pisti omakotitalon pantiksi erilaisille lainoille, ja sitten kun tämä lama (Puhemies: Aika!) loppuu, menee kaikki?

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Viljanen, kuuntelin tarkasti hänen puheensa, joka mielestäni oli hyvä kaikesta huolimatta, vaikka oppositio sitä pikkuusen ruotiiki. Mutta puheen yhdessä kohdassa oli tärkiä tiedote, jos tällaista sanontaa käyttää. Eli oon erittäin huolissani tulevaisuures siitä kohorasta "nuorisotyöttömyys". Kaikki me tieretähän se, että nuori pitääs saara työn pariin oppimaan tekemään töitä. Kaikki me tieretähän se, että ihminen oppii joutilaaksi hyvin herkästi. Tämä ei ole moite siihen, ettei haluta tehrä töitä, mutta nuoret pitää saada työn pariin. Siitä me tulevaisuures saarahan kiittää jopa vanhuuspäivillä itseämme, jotta nuoret teköö töitä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Me olemme rakentaneet vuosikymmenien saatossa niin valtavan ja niin kattavan palvelu- ja sosiaaliturvaverkoston, että me emme kohta pysty rahoittamaan sitä. Tämä pitäisi tässä talossa kerta kaikkiaan ymmärtää. Tämä talo nimittäin on syypää siihen, että kuntatalous on ahdingossa. Pari päivää sitten Kauppalehdessä oli laskettu, paljonko kuntasektori maksaa. Tällä hetkellä lähes kaikki valtion saamat välittömät verotulot menevät loppujen lopuksi kuntasektorin ylläpitämiseen, ja jos mitään ei tehdä, kuntien menot tuplaantuvat lähivuosina. Yrittäkää nyt, hyvänen aika, siellä vasemmistossa ja vasemmalla puolellakin ajatella, että rahat eivät riitä. Nyt täytyy alkaa kyllä priorisoida. Se on ihan varma. Muutenhan me olemme kohta Kreikan tasolla, meidän järjestelmämme ja meidän taloutemme.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En voinut olla kommentoimatta ed. Kauppilan näkökulmia, ja myöskin ed. Kankaanniemi mainitsi tästä verosta ja veron alentamisen huonosta vaikutuksesta työllisyyteen. Se on täysin päinvastoin. Jos te katsotte kansainvälisiä tutkimuksia, niin kun me olemme tehneet rohkeita päätöksiä verotuksessa — jos vaikka Oecd:n tutkimusta katsotaan — niin ne ovat yritysverotus, työn verotus, omistamisen verotus, jotka luovat työpaikkoja tähän Suomeen. Kaikki työpaikat eivät voi olla valtion puolella, vaikka joku sanookin, että valtion määräyksessä pitää olla. Meillä täytyisi olla vahva yksityinen sektori, vahvoja aitoja työpaikkoja. Vain sitä kautta me voimme kehittyä. Ei tällä tavalla voida tehdä, että ajatellaan, että joku valtio ja veronmaksajat maksavat työpaikat, vaan ne ovat ne yritykset, jotka kannattavat.

Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Se, mikä puheeni painopiste oli, niin tässä olen pyrkinyt jotain arvomaailmaa toteuttamaan ja hyvä, jos siitä tunnistetaan se, että olen edelleenkin huolissani siitä, kuka suomalaisessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa työtä tarjoaa. En usko siihen, että julkisella sektorilla tai julkisin varoin pystyttäisiin ratkaisemaan tämän maan tulevaisuutta työllisyyden osalta, vaan julkinen sektori ainoastaan tukee sitä, että täällä kannattaa tehdä työtä, yrittää ja kolmanneksi myöskin omistaa.

Sen vuoksi starttirahakäytäntö se on positiivinen. Olen aikanani 13 vuotta ollut yrittäjänä, saanut sitä rahaa ensimmäisen vuoden aikana, mutta siinä tarvitseekin yhdistää kaikki — kouluviranomaiset, työvoimatoimistot — ja hakea sellaisia malleja, joissa oikeasti on pohjaa kasvattaa uutta pienyrittäjyyttä Suomeen. Normiohjauksessa ei ole vain on- ja off-asentoa eli että se tarkoittaisi automaattisesti, että lakkautetaan jotakin, mihin täällä ed. Kankaanniemi viittasi. Olen aivan varma siitä, (Puhemies: Aika!) että järjestelmässä, johon ed. Ukkola viittasi ja joka on rakennettu, olisi tarkastelun varaa niin, että kaikilla olisi edelleenkin kattava ja hyvä palvelusysteemi saatavilla.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Työttömyys liittyy markkinatalouteen. Kun tavaroiden ja palvelujen tarjonta ylittää kulutuskysynnän, tavaroiden ja palvelujen tarjontaa supistetaan, ja se tarkoittaa hyvin useissa tapauksissa työvoiman vähentämistä. Tämä on se markkinatalouteen liittyvä lainmukaisuus. Tuo vähentäminen tarkoittaa monille lyhyempää tai joillekin hyvinkin pitkää työttömyyttä. Työttömyys sinänsähän on tuhlausta, mutta se liittyy tähän markkinatalouteen.

Meillä on ollut aikoja tässä maassa, jolloin valtion toimenpiteillä on pyritty määrätietoisesti vähentämään työttömyyttä ja estämään sen syntyä. Tämä pyrkimys on selvästi kuitenkin heikentynyt, kun tämä uusliberalistinen kovan markkinatalouden palauttamiseen tähtäävä ideologia Suomessa on voimistunut.

Se näkyy hyvin selvästi myös siitä, minkä verran valtio ja kunnat ovat ottaneet suoraa vastuuta työttömien työllistämisestä. Korkeimmillaan valtion ja kuntien toimin tukityöllistettiin tai laitettiin työttömiä koulutukseen vuonna 1997, jolloin näiden toimien piirissä oli yhteensä 123 386 työtöntä. Pitkästi yli 100 000 oli joko tukityöllistettynä tai työvoimakoulutuksen piirissä parempaa ammattitaitoa saamassa. Tällä hetkellä meillä on suurtyöttömyys, lähes 300 000, mutta näissä valtion ja kuntien tukitoimissa tai työvoimakoulutuksessa on vain 89 000 työtöntä, siis 30 000:lla on määrä pudonnut reilussa kymmenessä vuodessa. Tämä on se uusliberalistinen vaikutus, joka täällä näkyy ja jota varsinkin salin oikea laita hyvin vahvasti edelleen näyttää edustavan.

Oli sellainen vaihe, jolloin kokoomus oppositiossa suoraan hyökkäsi valtion ja kuntien työllistämistoimia vastaan, puhui tempputyöllistämisestä, hyvin rumasti leimasi nämä valtion ja kuntien toimet, jotka kuitenkin tähtäsivät työttömyyden suoraan vähentämiseen ja parempien valmiuksien antamiseen työttömille. Sellaista erittäin raakaa kielenkäyttöä tuli oikealta silloin tempputyöllistämisestä, halveksivaa puhetta siitä, kun valtio ja kunnat ottivat vastuuta siitä, ettei työttömyys pääse pitkittymään.

Tämä sama kehitys näkyy meillä Lapissa hyvin selvänä. Meilläkin on tukityöllistäminen ja myös kokonaisuus valtion ja kuntien vastuussa selvästi vähentynyt. Se on pudonnut muuten edelleen, ja se tässä eniten tietenkin nyt huolettaa. Meillä oli nyt maaliskuussa työttömiä lähes 12 000, edelleen oli työttömyys lievässä kasvussa. Siellä on kaksi pahaa lukua tämän ison työttömyyden sisällä. Nuorisotyöttömyys kasvaa meilläkin edelleen, 1 581 nuorta oli työttömänä alle 25-vuotiaista maaliskuussa. Toinen kasvua osoittava luku tulee pitkäaikaistyöttömille, heidänkin määränsä meilläkin kasvaa.

Samalla tukityöllistettyjen ja koulutuksessa olevien määrää supistetaan ja varsin rajusti Lapissa: suoran työllistämisen osalta vähennys on aivan hurja vuoden takaisesta, jopa noin 50 prosenttia on pudonnut tukityöllistettyjen määrä. Koulutuksessa olevien määrä myös supistuu. Eihän tässä ole mitään järkeä, että näitä valtion ja kuntien toimia supistetaan rahapulan vuoksi, niin kuin sanotaan.

Elvytystoimet miljardeissa ovat olleet viimeksi koetun ja edelleen tietyllä tavalla jatkuvan laman aikana ihan toista luokkaa kuin ne olivat 1990-luvulla, jolloin ei tehty oikeastaan mitään silloin ensivaiheessa, vaan annettiin työttömyyden vaan kasvaa. Nyt on ollut otetta paremmin. On ollut elvytystoimintaa, mutta ihan liian suuri osa tästä niin sanotusta elvytyksestä on mennyt verohelpotuksiin. Suora vastuu puuttuu, ja sen myötä puuttuu kyllä hyvin paljon. Siihen pitää satsata enemmän. Pitää ottaa myös suoraa vastuuta, sillä kaikki työ on parempaa kuin joutilaisuus, joka yleensä ajan myötä syrjäyttää lopullisesti.

Toinen asia, joka pitää ehdottomasti myös hoitaa, on se, että työmarkkinatukea korotetaan. Kyllä se on aivan liian pieni, 16 euroa päivälle, kun otetaan pois verot ja jaetaan se työmarkkinatuki joka päivälle. Ed. Kuoppa täällä jo toi esille sen, että me esitämme siihen tuntuvaa korotusta. Onhan sitten sekin työttömyyden torjuntaa, kun ostovoimaa näille pienituloisimmille lisätään. Sillä lailla ne markkinat sitten vahvistuvat, kun köyhien (Puhemies: Aika!) ihmistenkin ostovoima nostetaan edes säädylliselle tasolla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Samoista asioista tässä puhellaan, olipa tässä kuka tahansa, ja se kuvaa sitä, mistä kenkä Suomessa tällä hetkellä puristaa.

Varsin kuvaavan tilanteen nyky-Suomesta antaa valiokunnan mietinnön kannanotto-osan yleisperustelujen alkuosa, jossa yritetään ensin nostattaa mielialaa, että kyllä tämä tästä vielä lähtee monttujen jälkeen nousuun, ja sitten sen jälkeen kerrotaan, missä tuolla valtion tilinpäätöspuolella ollaan menossa ja että tuloja tulee kyllä nyt lisää ja sitten taas menojakin näyttää nyt olevan tuossa ja sitten velkamäärä nyt asettuu sille ja sille tasolle, ja mitenkä on käynytkään, että vuorokausi on kulunut ja kaikki ovat toisin. Elikkä siis toisin sanoen tämä on äärimmäisen kiusallinen asia ja, arvoisa puhemies, notaari voisi välittää viestin sinne valiokuntaneuvokselle, että voisi terminologia ja tilannekuvaus olla vähän varovaisempaa, niin sillä olisi uskottavuutta enemmän.

Eilispäivänä keskusteltiin siitä myöskin, mistä saataisiin tuloja, ja niistä tuloista nyt on kysymys myöskin. Olen edelleen samaa mieltä kuin eilen, että harmaa ja musta talous on saatava kuriin. Valitettavasti ministerimme eivät näytä olevan kiinnostuneita pätkänkään vertaa tästä puolesta. Ajatella, että meillä nyt tänä vuonna jää ilmiselvästi 5 miljardia euroa verotuloja saamatta, siis me olemme huvin päin päättäneet tehdä verolainsäädäntöä ja olemme päättäneet kantaa veroja, mutta käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu. Tässä toivoisin, että rintamaan tulisi mahdollisimman laajat joukot sekä hallituspuolelta että oppositiopuolelta, koska yhteisessä veneessä tässä olemme. Tätä kehitystä ei oikein siedä millään.

Sitten substantiaalisesti tämän lisäbudjetin tärkein asia on nuorisotyöttömyysasia. Olen siinä suhteessa samaa mieltä monen täällä jo puhuneen ja lähetekeskustelussa puhuneen kanssa. Hyvin havainnollinen tälle nykytilanteelle on kertomus sivulla 4, jossa ensiksi puhutaan siitä, mitenkä on tämä työpajatoiminta vallan hyvä juttu, ja sitten heti perään kerrotaan, että on sitten vielä tämä etsivä toiminta, sepä vasta hyvä on, ja täällä on kerrottu jo sen etsivän toiminnan tuloksellisuudesta. Mutta eihän tilannetta pidä päästää niin pitkälle, että tarvitaan etsivää toimintaa, vaan pitää lähteä siitä, että kun koulu päätetään, niin yhteiskunta, kunnat, valtio, yhdessä pitävät huolen siitä, että on jatkokoulutuspaikka tai on työpajatoiminta, jos yksityinen lohko ei tarjoa työpaikkaa. Elikkä siis nyt tarvitaan etsivää toimintaa, se on ok, mutta ei sitä pidä niin pitkälle laskea. Tämän erittely tässä jollakin tavalla jää vähän puutteelliseksi.

Arvoisa puhemies! Sitten luimme Helsingin Sanomista siitä, kuinka Vantaalla on työpajatoiminnassa saatu sellainen tila, että kaikki tarpeessa olevat nuoret saavat työpajapaikan. Innostuin Oulun kaupungin työllisyystoimikunnan puheenjohtajana tästä asiasta, lähetin lähetystön Vantaalle, ja sitten kun he tulivat takaisin, niin paljastui, että puhumme kahta eri kieltä. Tämä tarkoittaa, arvoisa puhemies, joka olette myöskin ollut työministerinä, sitä, että nyt äkkiä pitää saada myöskin asiat sille mallille, että me puhumme samaa kieltä, niin että pystymme kommunikoimaan näissä asioissa. Tässä on valtava työrupeama edessä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle on todettava, että valiokuntasihteerit ja valiokuntaneuvokset tekevät työtä käskettyä Hannes Mannisen ja Kimmo Sasin ohjeiden mukaan ja viitoittamalla tiellä. Vastalauseesta ilmenee kyllä kritiikki tätä sinisilmäistä uskottelua kohtaan, jota koko ajan hallituspuolueiden taholta tässä vakavassa talous- ja työttömyystilanteessa ollaan tekevinään.

Ed. Pulliainen oli harvinaisen oikeassa, ja kiitos hänen Oulu-esimerkkiensä ja arvoisan puhemiehen, entisen työministerin palautteesta. Muun muassa Varkauden sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti viime maanantaina nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyden katkaisua koskevia konkreettisia esityksiä koskevan aloitteen, tällaisen työllisyystoimikunnan muodossa. Nyt joka kunnassa pitää todella lähteä inhimillisellä tasolla tekemään tätä työtä, ja samoin sitten koko kansallisella tasolla tämän harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastainen työ pitää ottaa nyt ihan eri asemaan ja ehkä avata kyllä myöskin se, minkälaisia ilmeisesti tarkoituksenhakuisia esteitä muun muassa verottajan ynnä muiden viranomaisten osalta meillä todella on.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä hyvässä puheenvuorossaan ed. Pulliainen viittasi niihin valiokunnan kannanoton positiivisiin odotuksiin, että taloustilanne olisi nyt ikään kuin helpottumassa. Kysyisin ed. Pulliaiselta, mikä on käsityksenne kokeneena parlamentaarikkona siitä, jos tämä valiokunnan kannanotto olisi kirjoitettu tämän päivän tietojen pohjalta: Kreikan taloudellinen tilanne ja tämän päivän uutiset Ateenasta, jotka kertovat useamman ihmisen kuolemasta siellä tapahtuneissa mellakoissa ja väkivaltaisuuksissa, tulipaloissa. Olisiko tässä valtiovarainvaliokunta hiukan toisella tavalla sitten allekirjoittanut tämän paperin?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Edustajakollega Pulliainen nosti jälleen kerran erittäin tärkeän asian esille eli tämän harmaan talouden torjunnan, ja kuten edustajakollega mainitsi, meillä nimenomaan on tässä yhteinen vene, joka vuotaa peräpäästänsä veroeuroja rötösherrojen taskuun, ja valitettavasti ainakin henkilökohtaisesti on semmoinen tuntuma, että tästä salista ei ole löytynyt ainakaan tähän päivään mennessä yhteistä tahtoa torjua harmaata taloutta, vaikka siihen keinot meidän kaikkien tiedossa on. Ja sen vuoksi, huomioiden tämänhetkisen tilanteen Euroopassa, olisi vihdoin ja viimein herättävä siihen, että me todellakin olemme samassa veneessä, ettemme ole pian siinä rötösherrojen ja korruption veneessä, missä Kreikka tällä hetkellä painii.

Sen lisäksi kiinnittäisin huomiota tähän mainittuun etsivään nuorisotyöhön. On erittäin huolestuttavaa, että meidän järjestelmämme on sellainen, että meidän täytyy etsiä nuoria, kun niitä ei ole osattu kopilla ottaa kiinni, ei ole ollut sellaista konetta, joka olisi toiminut ajallaan. Tällä hetkellä meillä panostetaan etsivään nuorisotyöhön, joka etsii nuoria, mutta meillä ei kuitenkaan ole paikkaa niille nuorille, jotka on löydetty.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitän huomiota samaan asiaan kuin ed. Rajamäki. Ed. Pulliainen totesi, että pitäisi valiokuntaneuvoksille laittaa terveisiä tästä kirjoittamisesta. Se meni nyt varmasti ihan vikaosoitteeseen. Kyllähän valiokuntaneuvokset tekevät sitä työtä, mitä poliitikot haluavat, ja hallituspuolueet ovat halunneet tuon tekstin sellaisena kuin se nyt täällä salissa on.

Tästä lisäbudjetista puuttuu kokonaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. Ei ole haluttu avata sitä kenttää, missä kaikkein kipeimmin rahaa tarvittaisiin: sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutuspalveluihin jne. Eli tämä on varsin edesvastuutonta hallituksen toimintaa, kun jo tiedetään, mikä on kuntien tilanne. Hallitus tällä tavalla tämän rahankäytön kautta ikään kuin antaa kunnille siunauksen siihen, että kunnat eivät järjestä niitä palveluja, mitä tarvittaisiin. Etsivään nuorisotyöhön sanoisin sen, että se on välttämätöntä tällä hetkellä, mutta, niin kuin ed. Kyllönen sanoi, sitten niitä jatkopaikkoja, minnekä nuoret tämän etsimisen jälkeen voisivat mennä, tässä yhteiskunnassa ei ole ja niitä kipeästi tarvitaan. Siihen nyt sitten seuraavissa lisäbudjeteissa ilman muuta odotamme lisärahoitusta.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen otti kyllä aivan oikein esiin, että jotain täytyy tehdä, ennen kuin tarvitaan etsivää työntekijää ja sitä työtä. Mutta se on tarpeellinen tässä järjestelmässä, mikä meillä on, että oppivelvollisuuden jälkeen, peruskoulun jälkeen, toiselle asteelle joko ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen kaikille ei sitä paikkaa löydy. Ja myös, vaikka sitten se paikka löytyy, sen jälkeen sitä työpaikkaa ei löydy. Tämä ketju on kuitenkin sellainen, että siinä on aukkoja. Meidän nuoremme eivät välttämättä ole sillä lailla kaikki ohjautuvia ilman ulkopuolista tai toisen tukea, että he löytäisivät sitten ne palvelumuodot, mistä he saisivat tukea silloin, kun he ovat putoamassa. Sen vuoksi esimerkiksi sivistysvaliokuntahan on tähän kiinnittänyt monta, monta kertaa huomiota ja todennut esimerkiksi semmoisen lausuman, että järjestelmää tai lainsäädäntöä on muutettava niin, että nimetään vastuullinen taho, joka seuraa oppivelvollisuusiän jälkeen esimerkiksi 25-vuotiaaksi asti nuoren edistymistä ja selviytymistä esimerkiksi vuoden, ja sen jälkeen vastuu siirtyy seuraavaksi vuodeksi seuraavalle nimetylle taholle, (Puhemies: Aika!) vastuutaholle. Eli tämä, että ei kukaan putoa.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on aivan tarpeetonta käydä eipäs—juupas-keskustelua siitä, kuka näitä mietintöjä kirjoittaa. Kaikki me tiedämme sen, että pohjat tekee tietty henkilö ja yhdessä käymme niitä läpi ja oppositio tekee vastalauseita, jos katsoo tarpeelliseksi. Se on aivan lapsellista minusta tässä vaiheessa.

Mutta sitten tähän harmaa talous -kysymykseen. Sitähän on täällä nostettu vahvasti esille ja aivan oikeinkin, mutta minä kyllä rohkenen väittää, että meillä ei nyt taida olla oikeastaan semmoisia konkreettisia esityksiä siihen, mitä tulisi tehdä. Tässä on ollut myöskin ed. Rajamäki ministerinä, ja asiahan olisi ollut mahdollista hoitaa kuntoon aikaisemminkin.

Tämä ei taida olla pelkästään Suomen rajojen sisällä. Minä luulen, että tässä pitäisi vähän laajemmin saada tämä asia hallintaan myöskin naapurimaassa, Baltian maissa ja muuallakin Euroopassa. Tämä on iso ongelma, johon yksittäiset Suomen voimavarat eivät välttämättä riitä, vaan me tarvitsemme ihan oikeasti tähän laajempaa eurooppalaista yhteistyötä. Asia on niin vakava, että minä uskon, että kun tässä ed. Kyllönen nosti esiin, että yhteinen tahtotila puuttuu: Tahtotila varmasti täällä on. Me tarvitsemme vaan konkretiaa, miten se pystytään hoitamaan. Se ei ole ihan (Puhemies: Aika!) yhden päivän juttu.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Reijoselle vaan, että eräiden mielestä puutuin vähän liikaakin rakennusalaan, poliisitaloon ynnä moneen muuhun asiaan. Itse asiassa vuoden 2003 tupon perusteella perustettiin krp:hen vuoden 2004 alusta ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikkö sekä myöskin tehtiin talousrikostorjuntaohjelmaan liittyvä käännetyn arvonlisäveron ja muun muassa verottajan tietojen käyttöönsaantia, valtion tukia saaneiden yritysten verotustietojen käyttöönsaantia, koskevat selkeät päätökset, jotka nyt tämä porvarihallitus on pysäyttänyt. Käännetyn arvonlisäveron, jota te Rakennusteollisuuden kanssa ilmeisesti nyt kuitenkin vastustatte, on hallitus paineen jälkeen kuitenkin tänne antanut.

Eli tältä osin voin todeta, että ministeri Itälän jälkeen oli varsin heikossa kunnossa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta ja edellinen hallitus — olisitte nyt vähän ylpeä — sen jälkeen, kun pääministerin Kesärannan työmaalta ja Kallion virastotalon työmaalta löytyi pimeätä työvoimaa ja harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimijoita, jostain syystä antoi tukensa sisäministerilleen näissä asioissa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kun te kuuntelette omaa keskusteluanne, huomaatteko te mitään erikoista? 25-vuotiasta täytyy jonkun olla pitämässä kädestä ja etsimässä hänelle töitä. Ei voi olla totta! Tämähän on aivan järjetön järjestelmä, mikä on rakennettu tai mitä halutaan rakentaa. Jos nuorella ei aikuisena ihmisenä, kun pääsee toisesta asteesta elämään, ole koulutusta, niin kyllähän hän nyt töitä löytää, jos vain viitsii tehdä töitä.

Nuorisobarometri osoitti, että nuorten työhalukkuus on laskenut räjähdysmäisesti, radikaalisti, koska meillä on niin hyvä järjestelmä, että nuori tulee mitään tekemättä toimeen. 1950-luvulla ei tullut, piti tehdä töitä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin, arvoisa ed. Ukkola, sitten se on 1 miljoona euroa Vtv:n mukaan yhteiskunnalle piikkiin, jos ei asioihin puututa. Ja mieluummin puututaan varhaisesti kuin myöhäisesti. Näin se vaan on.

Ed. Reijoselle sanon, että se villakoiran ydin on nimenomaan siinä, minkä te sanoitte, elikkä siinä, että nythän on kansainvälisesti se momentum, käyttääkseni pääministerin ilmaisua, puuttua kansainvälisesti harmaaseen ja mustaan talouteen, kun me olemme viemässä niille markkinoille 1,6 miljardia ilmaista rahaa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Mieluusti olisin debattia jatkanut, mutta nyt menen varsinaiseen puheenvuoroon.

Todella meillä talouskriisin myötä on työttömyys kasvamassa koko ajan ja ennusteiden mukaan vielä nousemassa yli 10 prosentin. Etla ennustaa, että työttömyys kasvaa yli 50 000 henkilöllä, ja tiedämme, että pitkäaikaistyöttömiä meillä on vajaat 60 000. Kaikki nämä luvut ovat liian suuria, ja yksikin työtön on liikaa, kun inhimillisestä näkökulmasta sitä tarkastellaan.

Hallituksen esityksen mukaan määrärahoihin ollaan nyt ehdottamassa vajaan 80 miljoonan euron lisäystä. Esityksen painopiste on nuorisotyöttömyyttä vähentävissä toimenpiteissä. Tämä kohdennus on hyvä. Kuitenkaan rahoitus ei ole riittävä. Tämä mahdollistaa nyt, että noin 15 000 nuorta voidaan joko työllistää tai he voivat päästä koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Kuitenkin, niin kuin valiokuntakin toteaa, työttömyyden hoitoon nyt esitetyt lisäpanostukset tuovat helpotusta vain pahimpiin ongelmakohtiin. Työttömyyden hillitsemiseen tarvitaan vahvempia toimenpiteitä, koska nyt vielä hallituksen toimenpiteistä huolimatta työttömiksi jää nuoria noin 20 000.

Nuorten kohdalla työttömyys ja pätkätyöt vaikeuttavat tulevaisuuden suunnittelua ja voivat merkitä syrjäytymistä. Pienikin aika työttömänä oloa nuoren kohdalla merkitsee sitä, että hän voi menettää otteensa yhteiskunnasta, yhteiskunnan palveluista, ja motiivi etsiä työtä tai palveluita katoaa.

Maaliskuussa ilmestyneessä selvityksessä "Nuoret työmarkkinoilla — Miten nuorten työllistymistä tulisi edistää?" todetaan, että talouskriisi on heikentänyt nuorten työmarkkina-asemaa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön. Ennuste keväälle on ollut, että 15—24-vuotiaiden työttömyysaste nousee jopa 24 prosenttiin. Nyt lisämäärärahat eivät varsinaisesti tuo uusia toimia, mutta käynnissä olevia toimenpiteitä laajennetaan. Valiokuntakin painottaa mietinnössään, että kun talousarviota ensi vuodelle laaditaan, on vielä jatkettava toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden hoitamiseksi ja on nimenomaan löydettävä pitkäkestoisia toimia.

Lisämääräraha työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vahvistamiseen tarvetta vastaavaksi on tärkeä. Nyt hallituksen esityksessä siinä ei ole riittävästi rahoitusta, ajatus tämän toiminnan vahvistamisesta on. Jotta toiminta on tuloksekasta, tarvitaan siis enemmän. Ennen kaikkea tavoitteena tulee olla, että estetään nuorten syrjäytyminen, että jokaisella olisi elämänsä eri vaiheissa mahdollisuus saada tukea ja ohjausta työuralle ja koulutukseen pääsemisessä. Syrjäytymiskehitykseen on pureuduttava heti, ja erityisesti yli sukupolvien ulottuvia syrjäytymiskierteitä on katkaistava.

Starttirahan käytöstä on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia, mutta sen riittävyydessä on erityisesti alueellisia eroja. On varmistettava, että starttirahaa varten varataan siis riittävästi rahaa, ettei sen loppuminen olisi esteenä alkaneiden, nimenomaan uusien ja terveiden ja luovien, yritysten toteutumiselle. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemistä ja motivoi ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa.

Nuorten lisäksi työttömyydestä aiheutuvat ongelmat kohdistuvat erityisen raskaasti lapsiperheisiin. Lapsiperheiden köyhyys on todella vakava. Erityisen vaikeassa asemassa ovat ne lapsiperheet, joissa kummallakaan huoltajalla ei ole työtä. Rahan puute ja sen aiheuttamat paineet vanhemmille vaikeuttavat koko perheen hyvinvointia. Näissä perheissä myös lapset kärsivät.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Hallituksen linjauksen mukaan työllistämismääräraha kohdennetaan yrityksissä toteutettavaan työvoimakoulutukseen, yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Nyt ongelmana on, että vaikeasti työllistettävien työllistämistoiminta on vaikea nimenomaan kolmannelle sektorille. Toivoisin, että jatkossa tämä erityisesti arvioidaan uudelleen, miten työttömiä (Puhemies: Aika!) voi kouluttautua ja olla mukana kolmannen sektorin työllistämistoiminnassa.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lisäbudjetissa on kaksi keskeistä teemaa. Ne ovat nuorisotyöttömyys ja merkittävä telakkatukipaketti. Nuorisotyöttömyyttä on täällä hyvissä puheenvuoroissa käsitelty, ja on helppo yhtyä moniin aikaisemmin esitettyihin mielipiteisiin. Sen näkökulman haluaisin tuoda ajoituksen suhteen esille, että nuorisotyöttömyys, tai sen huono kehitys, näyttää juuri tällä hetkellä pysähtyneen. Edessä on kuitenkin kesä, koulut päättyvät, tuhannet nuoret valmistuvat, ja sen tähden näitä tukitoimia, joita nyt lisäbudjetissa esitetään, todella tarvitaan, jotta nuorisotyöttömyys ei pääse entisestään pahenemaan.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion telakkatukipaketti on erittäin merkittävä ja Suomen mittakaavassa hyvinkin suuri. Tämä telakoiden tukeminen Euroopassa, Euroopan eri EU-maissa, on itse asiassa aika hullua hommaa, mutta tässä on vähän sama tilanne kuin tuon Kreikan lainankin suhteen, että pakko olla mukana, jos me haluamme säilyttää ne 21 000 suomalaista työpaikkaa, jotka meriteollisuuden klusterissa ovat kiinni, tai ne 14 000 työpaikkaa, jotka ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia STX:n Turun telakan toiminnan jatkosta. Telakan tilanne on edelleen se, että mikäli uusia, merkittäviä laivatilauksia ei telakalle saada syksyllä, portit sulkeutuvat ja nämä pahimmatkin työttömyysskenaariot toteutuvat. Tämä nyt päätettävänä oleva lisätalousarvio antaa kuitenkin merkittävän hyvät eväät tämän vaikean kriisin välttämiseen, ja uskon, että tällä hetkellä kuumeisesti haetaan ratkaisua, jolla telakalle uusia laivatilauksia saataisiin.

Hommahan toimii nyt niin, että kun tuki koostuu ympäristötuesta, innovaatiotuesta sekä muun muassa erilaisista rahoituselementeistä, niin käydään varmasti keskusteluja hallituksen ja ministeriön, STX:n telakan ja mahdollisten tilaajien välillä. Kun tarjoukset on jätetty, niin silloin katsotaan, löytyykö tukitaso, johon hallitus voi lähteä mukaan, ja syntyykö sillä laivatilaus. Onko se kilpailukykyinen esimerkiksi muiden Euroopan maiden telakoiden kanssa. Meidän täytyy toivoa ja uskoa, että näissä neuvotteluissa löytyy ratkaisu, jonka Euroopan unioni hyväksyy, ja että me saisimme lähiviikkoina — toivottavasti lähiviikkoina, ettei tämä ratkaisu venyisi enää kovin pitkälle — lukea lehdistä positiivisen uutisen, joka kertoo uuden suuren laivatilauksen saamisesta Turun telakalle. Tämä olisi äärettömän tärkeää, koska kuten todettua, syksyllä telakan portit sulkeutuvat ja työttömyystilanne räjähtää Turun seudulla käsiin.

Esityksessä lisätalousarvioksi on myöskin monia tukitoimenpiteitä yritysten toiminnan tukemiseen. Tämäkin liittyy telakkateollisuuteen sillä tavalla, että kun telakan alihankkijaverkostossa on yli tuhatkin pk-yritystä, niin heidän toimintaansa pitää pystyä viranomaistoimin ja tukitoimin suuntaamaan kohti uusia tuotteita, uusia markkinoita ja uusia innovaatioita, jotta heidän toimintakykynsä säilyy ja he pystyvät löytämään uusia asiakkaita, mikäli telakalle ei tilauksia tule. Sitä kautta he pystyvät pitämään työntekijät töissä ja ennen kaikkea pysymään pystyssä ja kasvamaan kohti tulevaisuutta. Tätä toimintaa Varsinais-Suomen seudulla koordinoidaan ely-keskuksessa, joka parhaillaan on palkkaamassa telakkateollisuuden muutosjohtajaa. Hakemukset ovat osittain sisällä, ja toivon, että löytyy erinomainen henkilö tätä tärkeää työtä tekemään. Kysymys on siis noin tuhannesta pk-yrityksestä, jotka tässä verkostossa ovat mukana.

Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin tyytyväinen hallituksen esitykseen telakkatukipaketista, ja toivon todella, että ratkaisu löytyy lähiviikkoina telakan vaikean työtilanteen ratkaisemiseksi.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvion ansioksi voidaan lukea se, että vihdoin hallitus on puuttunut edes jollain tavalla nuorten huolestuttavaan työllisyystilanteeseen. Ansiot melkein siihen jäävätkin, sillä hitaus toiminnassa on saanut jo paljon pahaa aikaan. Nyt tehdään lähinnä korjaavia toimenpiteitä. Viittaan tässä SDP:n jo parin vuoden takaiseen välikysymykseen nuorisotyöttömyydestä. Jo silloin olisi pitänyt tehdä toimenpiteitä.

Hallitus ei myöskään ole riittävästi kunnostautunut koulutuksen saralla. Yliopistolain uudistuksen yhteydessä SDP halusi olla turvaamassa kaikkien yliopistojen perusrahoitusta. Tätä luvattiin opetusministerin ja muiden hallituksen ministerien suulla: Mikään ei vaarannu, itsenäisyys vaan lisääntyy ja rahaa tulee. Kuinka kävi? Yliopistomme ovat pian täysin kahtia jakautuneet: on niitä, jotka saavat varoja sekä valtiolta että elinkeinoelämältä, ja on niitä, joille ei varoja tipu oikein kummastakaan suunnasta. Eriarvoisuuden kuja on valmis. Yliopistoja ovat kurittaneet myös tuntuvat lisämenot vakuutus-, työnantaja-, pankkimaksuissa, samoin poikkeuslailla paikattavaksi tuotiin työttömyysvakuutusmaksu, joka olisi pitänyt hoitaa yliopistolain käsittelyn yhteydessä. Myös palkka- ja tilakustannukset ovat nousseet. Nyt näitä ylimääräisiä maksuja paikataan tilapäisellä poikkeuslailla vähän kerrallaan, mutta rahoitusvaje on ja pysyy. SDP on vaatinut perusrahoituksen kuntoon saattamista välittömästi.

Hallitus on myös kääntänyt selkänsä muun muassa Oulun yliopistolle, joka painiskelee suurien talousongelmien kanssa, irtisanoo työntekijöitä ja lakkauttaa koulutuslinjoja. Opetusministerin mielestä yliopistot hoitavat nyt itse asiansa, valtion ei tarvitse puuttua. Samalla hän kuitenkin antaa tuottavuusohjelman nakertaa, ja kunnolla. Opettajankoulutuksesta ollaan valmiita luopumaan nyt Kajaanissa ja pian Hämeenlinnassa. Ministerillä ei varmaan tähänkään ole mitään puuttumisen tarvetta. Sen sijaan SDP tulee esittämään vastalauseessaan vaatimuksen siitä, että hallitus ryhtyisi välittömästi toimiin, että opettajankoulutuksen lakkautuminen voitaisiin estää. On turha väittää täällä, että nyt yliopistot ovat syyllisiä itse tilanteeseensa ja voivat selviytyä aivan itsekseen. Tämä on aivan turha väite. Yliopistolain uudistuksen käsittelyn yhteydessä todettiin moneen kertaan, että meidän tulee turvata yliopistojen rahoitus tulevaisuudessa, ja tätä luvattiin myös hallituksen taholta.

Kun tähän yhtälöön vielä liittää uhan koulutuksen muuttumisesta maksulliseksi lukukausimaksujen kautta, voidaan puhua todellakin porvarillisesta, kylmästä puhurista, joka saa hyvinkin vilunväreet sivistysyliopistojemme puolesta, maksuttoman tasa-arvoisen suomalaisen koulutuksen puolesta.

Arvoisa puhemies! Olemme myös syvästi huolissamme perusopetuksen laadun säilymisestä, nyt kun ollaan viemässä läpi perusopetuslain muutosta, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tuodaan yleisopetuksen ryhmiin. Hallitus ei lupaa tähän rahaa, voidaan kuulemma toteuttaa ihan entisillä. Kuitenkin tiedämme, että opettajankoulutus, tuntikehyksen lisäys tukiopetukseen, oppilashuolto ja opetusryhmien pienentäminen vaativat resursseja. Näitä ei toteuteta entisillä, se kannattaisi ministerinkin jo uskoa.

Myös ammatillisen koulutuksen paikkojen lisäys on välttämätöntä. Tähän olisi pitänyt herätä kunnolla jo aikaisemmin. Tarvitsemme lisäpaikkoja aikuiskoulutukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen. Tällä estetään se, että aikuiset veisivät nuorille tarkoitettuja aloituspaikkoja. Meillä edelleenkin liian moni nuori jää ilman toisen asteen koulutuspaikkaa.

Arvoisa puhemies! SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan jo monta näistä asioista. Lisätalousarvio olisi ollut eräs keino korjata hallituksen aikaisemmat virhearviot esimerkiksi koulutuksen kentällä. Tähän perustuu vastalauseemme.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin suomalaisille yliopistoille luvattiin, yliopistouudistus johti siihen, että Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta muut yliopistot painivat budjettivajeongelman kanssa. Yliopistomme laitettiin siis keskitetysti kerjuulle.

Rahoitusvajeen syitä ovat olleet perusrahoituksen vähentyminen, arvonlisäveron kompensoinnin riittämättömyys ja se, ettei työnantajan työttömyysvakuutusmaksua kompensoitu, ainoastaan väliaikaisesti alennettiin. Tämän seurauksena muun muassa Tampereen yliopisto joutuu supistamaan perusopetustaan, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikköä ollaan lakkauttamassa ja muissakin yliopistoissa harkitaan merkittäviä henkilöstövähennyksiä.

Myös yliopistokysymyksessä rahoituksen osalta on kyse mitä suurimmassa määrin työllisyydestä. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatiikin, että hallitus pikaisesti turvaa yliopistojen ja yliopistokeskusten toiminnan ja perusrahoituksen.

Meidän maassamme on harjoitettu politiikkaa, jossa mielestäni aluepolitiikalla ei ole minkäänlaista sijaa. Esimerkiksi Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen lakkauttaminen tuntuu varsin järjettömältä maakunnassa, jossa taloudellinen asema on todella haasteellinen.

UPM ilmoitti 2008 aikeensa sulkea Kajaanin paperitehdas, ja näin tapahtui. Tehtaan sulkemisen johdosta Kainuu menetti kahden vuoden aikana taloudellisesta kasvustaan noin 8,4 prosenttia ja menettää koko ajan eli yhteensä 168,8 miljoonaa. Tehtaan sulkeminen laskee Kainuun elintasoa yhteensä 10,6 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan maailmanlaajuinen talouslama on vaan pahentanut tilannetta.

Kaiken hyvän lisäksi Kajaanin yliopistokeskus oli mukana rakentamassa Kainuuseen elvytyspakettia, jolla autettaisiin alueelle synnyttämään uusia välittömiä työpaikkoja 380 kappaletta ja välillisiä työpaikkoja 500 kappaletta vuoteen 2010 mennessä.

Valtioneuvostolle mennyt esitys koostui koulutustoimenpiteistä, yritysinvestoinneista, toimintaympäristöhankkeista, teknologiaohjelmista ja työllisyysperusteisista investointituista.

Onko järkeä, että tällaiselta alueelta toinen käsi hallituksessa on antavana ja toinen ottavana? Aivan järjetöntä. Samaan aikaan meidän hallitusohjelmaamme, tai hallituksen hallitusohjelmaan, oli kirjattu, että yliopistokeskuksia kehitetään. Mielestäni Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen alasajossa eivät toteudu koulutuslinjaukset eikä hallitusohjelma, koska yliopistokeskuksen merkittävin toimija lakkautetaan.

Suomen keskusta on ilmaissut huolensa Kainuun puolesta ja vaatinut asian palauttamista, uutta käsittelyä, kertonut, että on Kainuun puolella. (Ed. Rajamäki: Juhlapuheita on riittänyt!) — Kyllä, juhlapuheissa meitä on muistettu. — Mutta milloin keskusta vastaa siihen yhteiseen huutoon, jota vasemmisto yhtenä rintamana on tässä salissa ja maakunnissa nostattanut? (Ed. Rajamäki: Sosialidemokraatit ja vasemmisto!) — Kyllä, vasemmisto-oppositio. — Ongelma tällä hetkellä on, että tämän asian korjaamiseksi eivät riitä pyhät puheet. Siihen tarvitaan yhteisiä päätöksiä, radikaaleja ratkaisuja. Nyt on vastuunkannon aika, ja minä odotan sitä hallituspuolue keskustalta.