Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin iltapäivällä puhuttiin kuntarahoituksen riittävyydestä ja muistaakseni ed. Ukkola totesi, että kunnille on annettu riittävästi rahaa, ja joku puolusti yrittäjyyttäkin. Mutta täytyy muistaa, että meillä on olemassa myös niitä yrittäjiä, jotka ottavat tulonsa pääomatulona, ja tästä ei jää kunnalle suoranaista verotuloa, ja tämä on alentanut myös monen kunnan verotuloja.

Koulutusta ja alueiden kehittämistä ei ole huomioitu riittävästi elvytyksessä, eikä näitä ole huomioitu riittävästi tässäkään hallituksen lisätalousarvioesityksessä. Hallituksen keskittämispolitiikan seurauksena maa näyttää jakautuvan kahtia: hyvinvoiviin metropolialueisiin ja kuihtuviin haja-asutusalueisiin. Kun haja-asutusalueiden ihmisiltä riistetään toimeentuloedellytykset, niin seurauksena on muun muassa maahanmuuttovastaisuuden kasvu, ja seuraukset rasismista on jo nähty muissa Pohjoismaissa.

Arvoisa puhemies! Yliopistolain uudistuksen yhteydessä SDP korosti kaikkien yliopistojen perusrahoituksen turvaamisen tärkeyttä. Nähtävissä oli vaara, että yliopistojen tasa-arvoisuus romuttuu ja Suomeen kehittyy kahden tason yliopistoja: yliopistoja, jotka kerryttävät varoja sekä valtiolta että elinkeinoelämältä, ja yliopistoja, joille varoja ei kerry kummastakaan lähteestä. Tämä on tietysti tämän laman aiheuttama ilmiö myös Suomessa, ja ennen kaikkea Oulun yliopisto on nyt kärsinyt nimenomaan tästä elinkeinoelämän rahoitusvajeesta, mutta siellä on myös puutetta perusrahoituksesta tällä hetkellä noin 3 miljoonaa euroa.

Hallitus kiisti yliopistolain valmistelussa rahoitukseen liittyvät ongelmat ja lupasi erityisesti huolehtia yliopistojen riittävästä ja kattavasta rahoituspohjasta sekä henkilöstön asemasta. Yliopistolain seuraukset on jo nähty. Yliopistolaki on tuottanut ensimmäisen uhrinsa, kun Oulun yliopisto päätti lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutuksen yksikön. Hallituksen toimenpiteiden myötä yliopistojen perusrahoitus heikkenee ja aluepoliittisesti muitakin tärkeitä sivutoimipisteitä lakkautetaan. Pahimmillaan koko maksuttoman koulutuksen perusta saattaa sortua. Epävarmuutta lisäävät vielä opetusministeriön työryhmän väläyttämät lukukausimaksut. Hallituksen onkin pidettävä yliopistoille antamansa lupaus ja korjattava perusrahoituksen puutteet välittömästi. Kuitenkaan tämän vuoden talousarvio ja lisätalousarvio eivät tuo yliopistojen tilanteeseen minkäänlaista helpotusta.

Arvoisa puhemies! Kuhmo on edelleen maan pahinta työttömyysaluetta. Kokonaistyöttömyys on ollut pitkään noin 18 prosenttia, ja rakentajien työttömyysaste on tätäkin suurempi. Valtio tarvitsee järkeviä investointikohteita, joilla on myös työllisyyttä elvyttävä vaikutus. Kuhmon Juminkeon toiminta on laajentunut nyt niin paljon, että nykyiset toimitilat ovat käyneet ahtaiksi ja lisärakennuksen tekeminen on perusteltua. Kalevalan 175-vuotisjuhlavuosi antaisi omalta osaltaan hyvän perusteen laajennukselle, jolla turvataan vuosikymmeniksi eteenpäin toimintaedellytykset työlle kansakuntamme juurien säilyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi sekä suomalaisille että kansainvälisesti. Suomalaisten juurien ja kulttuurin säilyttämisen tuleville sukupolville tulee olla meidän kaikkien yhteinen asia. Juminkeon laajennusosan Kopan avulla voimme varmistaa toiminnan jatkumisen ja omaan kulttuuriperinteeseen keskittyvän matkailun kehittymisen. Lisätalousarviossa on esitys hankkeesta.

Arvoisa puhemies! Täällä päivällä puhuttiin hyvin myös rakentamisesta ja sen työllistämisvaikutuksista. Mutta ihmettelen suuresti, miksi hallitus ei esitä lisärahoitusta Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjauksen loppuun saattamiseen. Vaarana on nyt, että tämä hanke joudutaan keskeyttämään kesän aikana, joka olisi parasta radanrakentamisaikaa.

Myös nuorisotyöttömyyden hoitoon osoitettiin rahoitusta, mutta tämä todellinen ongelma on, miten nämä nuoret työllistetään. Harjoituspaikkoja on vähän, ja oppisopimussopimuksia puretaan tällä hetkellä, kun ei ole työtä työntekijöille yrityksissäkään.

Arvoisa puhemies! SDP:n esitykset tulevat esille lisätalousarviovastalauseessa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan lisätalousarvion keskeisiä asioita ovat nuorisotyöttömyyden torjunta ja suomalaisen telakkateollisuuden tukeminen. Telakkateollisuus on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa johtuen siitä, että tilauksia ei kerta kaikkiaan liiku. Meillä on Suomessa telakkateollisuudessa ja laajemminkin meriteollisuudessa ainutlaatuista osaamista erityisesti koskien arktisissa olosuhteissa toimivia aluksia, ja uskon, että siinä vaiheessa, kun arktista aluetta aletaan nykyistä enemmän hyödyntää, niin tälle osaamiselle tulee olemaan käyttöä. Tämän vuoksi on syytä pyrkiä tämä ainutlaatuinen osaaminen säilyttämään.

Tämän lisätalousarvion telakkapaketin osalta olisin odottanut jonkin verran mittavampaa kotimaisten alushankintojen ja peruskorjaushankkeiden aikaistamista. Esimerkiksi uuden jäänmurtajan hankintaa pitäisi kiirehtiä. Sille olisi selvästikin tarvetta ja käyttöä.

Hyvinä tässä paketissa pidän sen sijaan niin innovaatiotuen lisäämistä kuin ympäristöystävällisten alushankintojen tukea. Myös alusluottojen jälleenrahoituksen 500 miljoonan euron lainavaltuus on hyvä ja tarpeellinen. Uskon, että näillä toimilla päästään lähemmäksi sitä tilannetta, että suomalaiset telakat voivat kilpailla tasavertaisista lähtökohdista, ja uskon, että tällaisessa kilpailussa meidän telakkamme pärjäävät, kunhan vaan tilaukset lähtevät liikkeelle. Tällä hetkellä täytyy toivoa, että Kreikan tapaus ei murenna sitä orastavaa luottamusta, jota viime aikoina on ollut havaittavissa.

Arvoisa puhemies! Aiempien lamojen tärkeä opetus on, että työttömyyden nousua tulee torjua välittömästi kaikin keinoin. Vaikka elvytys, työn luominen ja tarjoaminen sekä koulutuksen järjestäminen heikentävät laman aikana muutenkin rasittunutta julkista taloutta, niin toimenpiteet ovat joka tapauksessa pitkällä aikavälillä kannattavia. Suureksi päästettyä työttömyyttä on hyvin kallista ja hidasta alentaa talouskasvunkin aikana. Tästä meillä on sangen tuoreitakin kokemuksia.

Oecd:n arvion mukaan ainoastaan Uusi-Seelanti on käyttänyt elvytyksessä veronkevennyksiä enemmän kuin Suomi. Jopa Yhdysvallat on hyödyntänyt Suomea enemmän menoelvytystä. Veropainotteisuuden ohella merkillepantavaa Suomen elvytyspolitiikassa on ollut aktiivisen työvoimapolitiikan lähes täydellinen laiminlyönti. Työttömyyden nopeasta lisääntymisestä huolimatta Suomi on ollut Oecd-maista haluttomimpia lisäämään aktiivisen työvoimapolitiikan voimavaroja talouskriisin aikana. Tämä on mielestäni käsittämätöntä politiikkaa. Lähtökohtana pitäisi nimittäin olla, että työvoimapolitiikan rahoitus on sidottu työttömyyskehitykseen.

Nyt käsittelyssä olevassa lisäbudjetissa hallitus on valmis torjumaan nuorisotyöttömyyttä 77 miljoonalla eurolla. Tämä on hyvä, ja on hyvä, että hallitus on vihdoin herännyt. Liikkeellä vaan olisi pitänyt olla jo vuosi sitten, jolloin teimme välikysymyksen työttömyyden kasvun pysäyttämisestä ja nuorten työllistämisestä. Uskon, että jos tällöin olisi lähdetty liikkeelle, niin olisimme voineet estää monen nuoren syrjäytymisen.

Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavana pidän sitä, että hallitus ei ole millään tavalla reagoinut kasvuun kääntyneeseen pitkäaikaistyöttömyyteen. Juuri työttömyyden pitkittyminen heikentää työllistymismahdollisuuksia jatkossa. Mielestäni hallituksella olisi ollut kaikki mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten paha ongelma työttömyydestä muodostuu, mutta tähän ei ole riittänyt kiinnostusta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2010 ensimmäinen lisätalousarvio, juuri niin kuin äsken ed. Kallio sanoi, on nyt satsannut vihdoinkin nuorisotyöttömyyteen. Se on aivan oikea toimenpide nuorisotyöttömyyden hipoessa lähes 30:tä prosenttia.

Onneksi nyt ammatilliseen koulutukseen osoitetaan lisämäärärahaa ja sen avulla saadaan opiskelijamäärää kohotetuksi 1 000 opiskelijalla. Nyt vihdoinkin on herätty siihen, että ammatillisen koulutuksen arvostus on noussut, ja hyvä näin. Myös vapaa sivistystyö ja oppisopimuskoulutus saavat lisämäärärahoja. 4H-toiminta saa myös lisäystä siihen, että voidaan parantaa nuorten työnhakuvalmiuksia, ja tässähän ne 4H-kerhot ovat tehneet hyvää työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Nuoria työllistetään myös luonnonhoitohankkeisiin sekä luontokeskusten asiakaspalveluihin.

Nämä ovat hyvä osoitus siitä, että hallitus on huomannut ja toiminut nuorten aseman parantamiseksi. Kuitenkin sillä saralla riittää tehtävää. Vuosittain lähes seitsemän miljardia euroa menee kuluihin, jotka aiheutuvat nuorten poistumisesta työelämästä mielenterveydellisistä syistä. Tähän ongelmaan puuttumalla hallitus voi tulevaisuudessa pelastaa monen nuoren ja monen perheen elämän normaaleille raiteille puhumattakaan yhteiskunnallisista säästöistä.

Nuorten mielenterveysongelmiin on puututtava tarmokkaasti ja pelkäämättä. Kaikkia emme voi pelastaa, mutta pitää tehdä se, mikä on mahdollista. Asiantuntijat antavat mielellään ohjeita mahdollisista toimenpiteistä. Nuorten työllistymisestä on kannettava vastuuta kaikilla rintamilla, ja tarkoitan tässä niin yksityistä sektoria kuin myös julkista sektoria.

Toinen seikka, johonka haluan, arvoisa puhemies, kiinnittää huomiota, on rakennusalan onnistunut elvytystoiminta. Nyt hallituksen esityksen mukaan eräiden asuinrakennusten korjauksiin myönnettävien suhdanneluontoisten avustusten myöntämisaikaa pidennetään tämän vuoden elokuuhun saakka. Rakentaminen työllistää ja samalla parantaa asuntojen korjausvajetta. Erityisesti olen ilahtunut siitä, että erityisryhmien investointiavustukset ovat kohdistuneet vuosina 2005—2009 runsaaseen 15 000 asuntohankkeeseen. Noin kolmannes hankkeista on liittynyt vanhusten tehostettuun palveluasumiseen.

Muita avustettavia kohteita ovat olleet opiskelijat, kehitysvammaiset, nuoret sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ja asunnottomat. Asumiseen ja rakennuksiin liittyy paljon muutosta tulevaisuudessa. Energiansäästövelvoitteet, uudet teknologiat ja väestön ikärakenne tulevat jättämään jälkensä asuntorakennuskantaamme lähitulevaisuudessa.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit olemme kantaneet huolta työttömyyden kasvusta jo vuoden 2008 syksystä lähtien. Olemme esittäneet työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden torjumiseen lisäpanostuksia ja laajamittaista elvytyspakettia. Vuosi sitten teimme asiasta välikysymyksen. Hallitus ei ottanut silloin palloa vastaan, eikä tämäkään lisätalousarvio täytä tarpeita.

Maassa on lähes 300 000 ihmistä vailla työtä, ja työttömyysasteen on ennakoitu nousevan yli 10 prosenttiin. 44 000 nuorta on jäänyt ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa ja joka neljäs nuori on vailla töitä. Hallitus mainosti lisäbudjettia erityisesti nuorten työllisyyslisäbudjetiksi. Toimet nuorten auttamiseksi tulevat kuitenkin liian myöhään ja ovat määrältään liian vähäisiä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ei myöskään sisällä todellisia toimia, jotka tukisivat talouskasvua ja työllisyyttä. Kokonaan vaille jäävät pitkäaikaistyöttömyyden ja ikääntyvien työttömien hoitoon liittyvät toimet, mistä nyt alkaa näkyä huolestuttavia merkkejä. Hallitus on toistamassa 1990-luvun laman virheet työllisyyden hoidon osalta. Työvoimapolitiikan määrärahojen tasoa tarkasteltaessa Suomi jakaa Oecd-tilastossa jumbosijan yhdessä Belgian ja Itävallan kanssa. Työvoimapolitiikan muutosten seurauksena työttömien aktivointiaste on ollut jyrkässä laskussa. EU-komission poikkeussäännösten perusteella tulee Suomessa myös soveltaa yritysten alkupääoma- ja riskirahoituksen korotuksia talouskriisin vaikutusten lieventämiseksi, kuten Tanskassa on tehty.

Hallituksen toimet harmaan talouden torjunnassa ovat olleet tehottomia. Ulkomaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtojen valvonta on vuotanut. Työ- ja palkkaehtojen sekä vero- ja sotumaksujen valvonta olisi pitänyt laittaa ensin kuntoon ennen kuin ryhdytään purkamaan työvoiman saatavuusharkintaa. Valtiolla väki vähenee tuottavuusohjelman myötä, ja kunnat vähentävät työvoimaansa kuntatalouden vaikeuksien syventyessä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikka on ollut tempoilevaa ja verohelpotukset kohdentuneet hyvin ansaitseviin. Kummalta tuntuu se, miten ensin arvonlisäveroa alennettiin ja ensi heinäkuussa sitä sitten korotetaan. Käytännössä kaikki elämiseen liittyvät menot kasvavat. Työmatkat, lääkkeet, palvelut ja tavarat kallistuvat ja palkansaajien ja eläkkeensaajien ostovoima vähenee.

Ikääntyvän ihmisen elämään liittyviä hintoja on korotettu roimasti. Tämän vuoden alussa esimerkiksi poliklinikkamaksuja nostettiin, kotihoidon ja laitoshoidon maksuja on korotettu, ja monissa kunnissa myös kunnallisvero on noussut. Eläkkeet ovat jääneet jälkeen muiden tulonsaajaryhmien tulojen kasvusta. Ei ihme, että eläkkeensaajista on tullut maamme suurin pienituloisten ryhmä. Pienituloisia eläkkeensaajia on Suomessa noin 190 000. Eläkkeensaajien osuus köyhien keskuudessa on meillä kasvussa, mikä on epätavallista Euroopassa.

Arvoisa puhemies! Kun yliopistouudistusta säädettiin, hallitus vakuutteli, että työntekijöiden edut turvataan ja että uusi laki ei merkitse maakuntayliopistojen alasajoa. Nyt kuitenkin uudessa Itä-Suomen yliopistossa ollaan käynnistämässä yt-neuvotteluja. Niiden piiriin joutuu lähes 400 työntekijää, ja henkilöstön vähennystarpeeksi on ilmoitettu 80 henkilöä. Vaikka vähennykset yritetään ratkaista siirroilla muihin yksiköihin tai eläkkeelle siirtämisinä, määräaikaisia työsopimuksia tullaan vähentämään. Herääkin kysymys hallitukselle, miksi maakuntayliopistojen taloudelliseen ahdinkoon ei ole tulossa helpotusta, vaikka sen suuntaisia puheenvuoroja on kuultu silloin, kun yliopistoväki on vedonnut hallitukseen ja eduskuntaan. Miksi hallituksen ja hallituspuolueiden puheet ja teot eivät vastaa toisiaan?

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että lisäbudjetin panostukset koulutukseen ovat koko skaalalla erittäin vaatimattomia, vaikka täällä tänäänkin hallituspuolueiden edustajat ovat yrittäneet selitellä asiaa toiseksi. Nuorisotyöttömyyteen on yritetty vastata koulutuksella, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta panostukset ovat riittämättömiä. Hallituksen toimet nuorten auttamiseksi tulevat viime tingassa ja ne ovat myös liian vaatimattomia.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2010 lisätalousarvion painopiste on nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Siihen esitetään noin 77 miljoonan euron lisärahaa, ja se on, ed. Viitamies, todella paljon. Se myös tulee ihan oikeaan aikaan, sillä juuri keväisin ja kesän korvalla työttömyys yleensä kasvaa ja nuorisotyöttömyys myös siinä sivussa. Se tulee juuri oikeaan aikaan. Tällä rahalla me saamme 15 000 nuorelle töitä tai sitten annetaan koulunpenkkiä tai työllistämistoimenpiteitä. Se on hyvä asia, sillä me pidämme kaikista nuoristamme hyvää huolta ja yksikään nuori ei saa jäädä heitteille.

Tämä lisämääräraha sisältää monia toimenpiteitä, mutta on totta, että me tarvitsemme nyt vielä lisää toisen asteen ammatillisia aloituspaikkoja. Kaikki paikat ovat tällä hetkellä täynnä johtuen ikäluokan koosta ja taantumasta. Tulevaisuudessa niitä ammatillisia aloituspaikkoja varmaan tarvitaan vähemmän, sen sijaan ammatillisia lisäkoulutuspaikkoja enemmän.

Yksi rakenteellinen ongelma meillä tässä vielä on koulutusjärjestelmässä, että aikuiset vievät tällä hetkellä nuorille tarkoitettuja aloituspaikkoja. Aikuiset tulee ohjata eri lailla, eri kanavaa pitkin koulutukseen, ja siihen opetusministeriön täytyy löytää ratkaisu. Työpajat ja etsivä nuorisotyö ovat niitä räätälöityjä keinoja, joilla nuoret tavoitetaan, ja niitä räätälöityjä keinoja tarvitaan entistä enemmän.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalolle: Varmasti voimme olla eri mieltä siitä, mikä on sopivan suuruinen summa, millä milloinkin toimenpiteitä tehdään, mutta käytännössä tilanne vaan näyttää siltä, että kysyntä näille toimenpiteille on liian suurta ja rahat eivät tällä hetkellä yhtäkkisesti kohdennettuina tule riittämään, tule auttamaan nuoria. Siksi onkin hyvä, että on olemassa muita toimenpiteitä kuten äsken mainitsemanne ja lisäksi uusi nuorisolaki, joka on tulossa voimaan. Sillä saadaan myös hyvin autettua nuoria muilla tavoin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vaan sen verran sanoa työpajatoiminnasta, kun kuulin, että täällä ed. Vahasalo puhui siitä, että siitä on saatu nuorten työllistämisessä erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi meidän alueellamme Kärkölässä. Sitä pitää ehdottomasti tukea.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella jono on mennyt nopeasti, ei ehtinyt paljon puhelimessa käydä.

Mutta nyt haluaisin vielä todeta tähän lisätalousarviokeskusteluun sen asian, että pääluokassa 35, Ympäristöministeriön hallinnonala, tämä lisätalousarviohan ottaa tavallaan pois kehyksistä 50 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön kehys on kaiken kaikkiaan pienenevä, ja tämä on ongelmallista. Eilen käsittelimme momenttiin 35.20.56 liittyvän lain, joka oli siis lisäbudjettilaki. Sen kakkoskäsittely oli siis eilen illalla, ja sen yhteydessä oli mietintö pöydällä. Siinä mietinnössä ympäristövaliokunta totesi, että kaikkia tämän tyyppisiä avustuksia ei pitäisi maksattaa budjetin ulkopuolelta Asuntorahaston varoista, vaan pitäisi myös säilyttää budjetissa nämä momentit. Nyt tapahtuu toisella tavalla.

Toinen asia. Tämän päivän uutiset Kreikasta ovat olleet erittäin hälyttäviä: menehtyneitä ihmisiä mielenosoituksissa ja tulipaloissa niiden yhteydessä. Näin ollen voidaan sanoa ja todeta, että kun tätä valiokunnan kannanottoa on laadittu ja todettu, että ikään kuin laman pohja on saavutettu, niin mahdollisesti nyt nämä euroon liittyvät ongelmat ovat tuomassa uutta laman tyyppistä tilannetta Eurooppaan, Suomeen. Toivon mukaan tästä ei koidu uutta ongelmaa. Toteankin, että käsittely tältä osin on ollut jo ennen tätä lamavaihetta.