Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Sitran kertomus on monellakin tavalla mielenkiintoinen, mutta sanoisin näin, että mielenkiintoiseksi se tulee vasta, jos käy läpi vähän enemmänkin dokumentteja kuin pelkästään varsin tiiviin kertomuksen, jonka Sitran hallintoneuvosto eli todellisuudessa pankkivaltuutetut ovat meille toimittaneet. Olisi mielekästä, että jatkokäsittelyssä myös täysistuntotasolla vielä selvemmin hyödynnettäisiin ainakin sitä materiaalia, joka Sitran omassa virallisessa vuosikertomuksessa on, koska sehän on hyvin perusteellinen ja hyvin informatiivinen. Aivan erityisen tärkeäksi näen tämän sen takia, että siinä mennään niille Sitran toiminnan osa-alueille, joilla Sitra tuottaa sellaista tietoa, jota tosiasiassa kansanedustajat ja koko eduskuntalaitos päätöksenteossaan tarvitsevat.

Viittaan tältä osin esimerkiksi siihen, mikä toki virallisessa kertomuksessakin mainitaan. Siinä lyhyesti viitataan pariin keskeiseen dokumenttiin, jotka Sitra kyseisenä toimintavuonna eli viime vuonna on tuottanut: kansallisen innovaatiojärjestelmämme varsin perusteellisen arvion ja eräänlaisen tutkimusohjelman loppuhuipentuman, kaiken kaikkiaan toistakymmentä raporttia, ja varsin tiiviin yhteenvetoraportin, joka materiaali myös siinä mielessä — tästä suuri tunnustus Sitralle — nyt on pääasiassa tuotettu englanniksi. On aivan merkittävä uudenlainen avaus Sitran toiminnassa, että todella raportit tuotetaan jo lähtökohtaisesti kansainväliseen tarkoitukseen suomalaisten yritysten ja suomalaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen ja muidenkin käyttäjien ja hyödyntäjien kansainvälisiin tarpeisiin. Toki voidaan aina tätä materiaalia hyödyntää myös sillä tavalla, että sitä käännetään, mutta tämä ilmentää sitä, että tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena oli myös tunnistaa Suomen innovaatiojärjestelmän tärkeimmät kehityshaasteet. Ainakin itse noita raportteja läpi käymällä totesin, että ne tunnistaa nimenomaan kansainvälisen kehityksen näkökulmasta.

Edelleen päätavoitteessa haluttiin selkeästi tuottaa moderni kuva innovaatioprosessien luonteesta ja niistä menestystekijöistä, joihin innovaatiotoiminta perustuu. Tätä kautta nuo raportit jo sellaisinaan lähdeviitteineen ja muineen kiistatta nostavat huomattavasti tietotasoa, joka suomalaisesta innovaatiopolitiikasta kaiken kaikkiaan on käytettävissä. Tätä kautta eräänlaisiin päätavoitteisiin voi kiistatta nostaa myös sen, että tätä kautta vahvistetaan suomalaista innovaatiotutkimusta ja innovaatiotutkijoiden yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Mitä tämä esimerkki omalta osaltaan antaa eduskunnan tasolle ja eduskunnan päätöksentekoon? Viittaan vaan siihen keskusteluun, jota eilen käytiin aluekehityksestä ja Suomen aluekehityslainsäädännön uudistamisesta. Olisi jo sitä varten ollut erittäin hyödyllistä, että meillä kertomus olisi ollut siinä käytettävissä rinnalla, koska erittäin monissa puheenvuoroissa, myös ministeri Korhosen esittelypuheenvuorossa, korostettiin osaamista, kilpailukykyä ja innovatiivisuutta aluekehityksen keskeisimpänä perustana. Tätä kautta olisi ollut erittäin hedelmällistä, jos maan hallitus valmistelunsa kautta jo eilen käsitellyn lain lähetekeskustelun tueksi olisi tuottanut analyysin siitä, miltä esimerkiksi Sitran innovaatiotutkimuksen valossa näyttää ja mitä on tehtävissä.

Toinen tapa, josta tietenkin voimme katsoa peiliin itseämme, on se, millä tavalla eduskunta hyödyntää tätä laajaa materiaalia, jonka myös Sitra meille tuo. Yksi vastaus tähän on kiistatta tulevaisuusvaliokunnan toteuttama, tulevaisuusvaliokunnan tehtäviin kuuluva teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointitoiminta, jossa meillä on meneillään innovaatiotoimintaa koskeva arviointihanke. Toinen hanke, joka on hyvin lähellä tätä aihetta ja hyvin läheinen Sitralle, on arviointihanke sosiaalisesta pääomasta, jota niin ikään tulevaisuusvaliokunta tällä hetkellä toteuttaa hyödyntäen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Mutta näillä esimerkeillä haluan kuvata myös sitä, että nyt eduskunta omassa toiminnassaan voisi hyvin analyyttisesti miettiä, millä tavalla esimerkiksi Sitran vuosikertomusta täällä käsitellään ja minkälainen palaute täältä annettiin. Historiallisesti palaute talousvaliokunnan käsittelyn kautta on mielestäni aivan liikaa rajoittunut talousvaliokunnan taloudelliseen analyysiin siitä, miten Sitran talous on mennyt ja miten Sitra oman taloutensa kautta, erityisesti yritysrahoitustoimintansa ja uusien yritysten toimintarahoituksen kautta, on kyennyt synnyttämään Suomeen ja toki myös Sitralle itselleen tuloa tuottavaa yritystoimintaa. Tämä on hyvä ja tärkeä asia, mutta Sitran toiminta tätä nykyä on paljon laajempi kuin se alkuperäinen toiminta-ajatus ja toimintafunktio, joka Sitralla on ja jonka tuloksena tosiasiassa eduskunta edelleen käsittelee Sitran kertomuksen tällä varsin pelkistetyllä tavalla, jonka kuvasin.

Tietenkin, kun nyt, kuten me kaikki tiedämme, talousvaliokunta noin kuukauden vielä askaroi tällaisen "pienen" ydinvoima-asian ympärillä, on aika lailla mahdotonta, että talousvaliokunta nyt keväällä ainakaan hyvin perusteellisesti tällaiseen tulevaisuusasiaan, Sitran vuosikertomukseen ja siihen, mitä meidän sieltä pitäisi itsellemme opiksi ottaa, voi tai ehtii paneutua. Tietenkin talousvaliokunta laatii oman aikataulunsa.

Sisällöllisesti aivan muutaman keskeisen pelkistetyn johtopäätöksen haluan vielä peilaten eilistä aluekehityslainsäädännön keskustelua todeta, mitä tuosta Sitran raportista olisi helposti voinut hyvinkin perusteellisesti ottaa, nimenomaan miten julkinen sektori voi korjata innovaatiojärjestelmässä olevia puutteita ja näiden avulla edesauttaa aluekehitystä.

On helppo luetella ainakin joitakin asioita, eli ensinnäkin rakentamalla ja luomalla yleensä niin yksilöille kuin yrityksille ja muillekin organisaatioille henkistä infraa ja toimintamalleja, eräänlaisia tietohallinnon, tietämyksen hallinnan ja myös palkitsemisen ja kannustamisen järjestelmämalleja, tukemalla organisatorisia innovaatioita ja verkostoitumista monin eri tavoin. Tämä on keskeinen haaste koko Suomen yhteiskunnalle niin asenteellisesti kuin käytännön toimintamalleinakin, ja tähän nimenomaan innovaatiotoiminta antaa paljon hyviä mahdollisuuksia.

Edelleen, julkinen sektori tukiessaan aluekehitystä innovaatiotoiminnan kautta voi omalta osaltaan toimia vaativana ostajana uusilla markkinoilla ja tällä tavalla todella tilaajan ja tuottajan vuorovaikutuksella saada alueellisesti eteenpäin sellaista toimintaa, joka sitten ajan myötä lyö lukkoon pysyvää yrityspohjaista menestyvää toimintaa.

Edelleen, julkisen sektorin mahdollisuutena on mitä suurimmassa määrin koordinoida ja kehittää niitä muutosprosesseja, joita alueella on meneillään, joita alueella eri toimijoiden yhteistyönä tarvitaan.

Tämän tyyppisiin kaikkiin osa-alueisiin Sitran innovaatiojärjestelmää kuvaavista tutkimusraporteista löytyy valtavasti tietoa, mutta koska raporttien sivumäärä on — jos äkkiä sen arvioin — pitkästi yli tuhat sivua — hyvää painavaa tekstiä ja jonkun verran kuviakin, taulukoista puhumattakaan — ei ole mielekästä, että tässä paneutuisin enemmän yksityiskohtiin, mutta uskon, että näiden esimerkkien avullakin jo voimme todeta, että näillä Sitran raporteilla on erittäin paljon annettavaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Se osa-alue, mihin ehkä talousvaliokunta hyvin luontevastikin voisi paneutua, on uusien yritysten synnyttämismekanismi ja sen rahoitus, jota myös Sitra nyt kanavoi, aivan erityisesti tämä PreSeed-vaihe, jossa Sitra yhdessä Tekesin kanssa on luonut sekä rahoituksellisia että toiminnallisia pienten aloittavien yritysten tai yksilöiden vielä päässä olevien bisnesideoiden jatkojalostamiseen liittyviä hyvin perusteellisia prosesseja, mistä kiitos on kiistatta annettava sekä Sitralle että Tekesille. Tähän kenttään on löydetty varsin paljon uutta annettavaa ja sellaisia toimintamalleja, jotka luovat Suomelle kaivattua uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja, joilla on menestymisen mahdollisuuksia ja valtavasti mahdollisuuksia synnyttää jatkojalostuksena myös uusia työpaikkoja niin varsinaisen teknologisen toiminnan kuin myös sitä tukevan osaamisintensiivisen palvelutoiminnan ja ihan puhtaiden palvelujenkin piiriin.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hieno juttu, että täällä muiden kuin Sitran hallintoneuvoston jäsenten keskuudessa, joita en nyt arvioi, osataan lukea Sitran toimintakertomusta, niin kuin ed. Markkula minusta aivan loistavasti tässä tekee.

Sitralla on todella monet kasvot. Sitra on kehittynyt huikeasti, ei kaikkein vähiten kiitos nykyisen yliasiamies Prihtin visioiden ja hänen tapansa toimia tehokkaasti kaikessa tässä.

Otan vain alueelliseen keskusteluun osaa. Oppiva Ylä-Karjala-projekti on eräs Sitran niistä tuotteista, joilla voidaan toteuttaa hankkeita, jotka muutoin nähdään esimerkiksi meidän lainsäädäntömme varassa tänä päivänä arvioituina aika lailla ongelmallisina.

Itse olen tehnyt nyt suuren virheen — enkä ole sitä tullut ennen ed. Markkulan puheenvuoroa edes miettineeksi — siinä, että olisi pitänyt puhemiesneuvoston käsittelyyn tuoda ajatus siitä, että Sitran kertomus todellakin käsiteltäisiin myös muissa valiokunnissa kuin talousvaliokunnassa. Sitä pitäisi kaiken järjen mukaan käsitellä tulevaisuusvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa, valtiovaroissa, sivistyksessä et cetera, muissakin voidaan. Nämä olisivat hyvin perusteltuja Sitran kertomuksen käsittelylle, mutta nyt me olemme puhemiesneuvostossa homerosten nukahtaessa tehneet päätöksen vanhaa tapaa noudattaen pistää kertomus vain kylmästi talousvaliokuntaan.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. I. Kanervan kanssa, että olisi järkevää tämä kertomus laittaa lausunnolle myös muihin valiokuntiin, ja odotinkin koko ajan ed. Markkulalta sitä esitystä, että laitettaisiin nyt edes sinne tulevaisuusvaliokuntaan, mutta eihän tämä juna vielä ole mennyt. Vielä me voimme tässä istunnossa laittaa tämän lausunnolle muihin valiokuntiin, joista ensimmäisenä ilman muuta tulee mieleen tulevaisuusvaliokunta.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ne ovat hyviä ajatuksia, mutta ehkä tällainen kierros, kertomus—lausunto—kertomus—lausunto, olisi myös aika raskas. Kyllähän eduskunta voi antaa ideoita, mutta se, mitä kannattaisi miettiä, on Sitran ja monen muun kehittäminen entistä enemmän think tank -tyyppiseksi, niin että esimerkiksi valiokunnat voisivat — nehän voivat aina kutsua asiantuntijoita — mennä kerran fyysisesti paikalle ja sinne kerätään kaikki tutkijat jostakin aiheesta, ja tällä tavalla saataisiin nopeasti se modernein, uusin ja paras tieto, mitä on saatavissa, kunkin asian yhteyteen. Sen tyyppistä voisi kehittää, mutta erittäin tärkeää on tämä, että Sitra on sillä tavalla kansainvälistynyt, että raportteja tehdään heti englanniksi. Se on todella tärkeää.

Markku Markkula /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sitra eräiltä osin on tällainen ed. Jaakonsaaren mainitsema think tank, sellainen ajattelua ja pohtimista hyvin monimuotoisesti harrastava taho. Me vain emme kaikilta osin tässä hallinnossa ole sitä vielä noteeranneet tai havainneet. Ehkä tässäkin valossa tämän istunnon yksi viesti voisi olla talousvaliokunnalle vain yksinkertaisesti, että talousvaliokunta voi pyytää lausuntoja muutamilta muiltakin valiokunnilta, toimittaa tämän asian tiedoksi. Meidän työjärjestyksemme mahdollistaa myös tämän tyyppisen joustavan käsittelytavan. Jos täällä paikalla olevat, kun tässä on myös todella Sitran hallinnosta vastaava hallintoneuvoston puheenjohtaja, tämän tyyppisen asian selkeästi viestittävät, niin tätä kautta tämä asia voisi hoitua myös jo tällä kierroksella.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai Sitra on eräänlainen think tank, mutta se on vähän liikaa enemmän tank kuin think, eli sieltä tulee niin valtavasti esimerkiksi eduskuntaan materiaalia, että jos ollaan rehellisiä, sieltä on vaikea seuloa oivalluksia. Jos vertaa esimerkiksi sen tyyppisiin moniin tutkimuslaitoksiin, joista esimerkiksi brittipoliitikot saavat suoraan ideoita ja uusia avauksia suhteessa kansainväliseen politiikkaan, niin sen tyyppistä kanssakäymistä Suomessa ei ole tiedeyhteisön ja politiikan välillä. Sitä pitää kehittää.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan sydän lämpenee, kun näin tärkeän asian ympäriltä löytyy luovaa keskustelua. Sanoisin, että tämä on yksi niitä hienoja hetkiä tässä eduskuntatyössä, kun salikeskustelussakin löydetään siis luova ote, havaitaan, että todella kansanedustajan roolissa me voimme kehittää tällaisia asioita, jotka ehkä ovat olleet pitkäänkin tietyissä asemissa.

Siksi erityisesti kiitän ed. Ilkka Kanervaa nykyisen hallintoneuvoston puheenjohtajana, että otitte esille tämän näkökulman ja hyvin avoimesti nimenomaan tämän lähtökohdan siinä, millä tavalla ehkä ensimmäinen askel otettaisiin siinä, että Sitran toimintakertomus todella käsitellään talousvaliokunnan lisäksi myös muissa valiokunnissa.

Jos, arvoisa puhemies, sallitte, jatkan hieman tätä prosessia. Minä olen jossakin yhteydessä ajatellut tätä asiaa ja keskustellutkin siitä, onko välttämätöntä, että eduskunnan alaisuudessa toimiva Sitra saa hallintoneuvoston automaattisesti pankkivaltuustosta. Nimittäin minusta tässä on toinen sellainen henkinen näkökulma, ja koen, että ed. I. Kanerva ymmärtää minun näköalani. Ei millään tavalla ole kysymys henkilöistä, keitä tällä hetkellä on pankkivaltuustossa, siellä on todella osaavia, kyvykkäitä kansanedustajia. Mutta jos me ajattelemme Sitran roolia kansallisena innovaatiokeskuksena ja innovaatioiden edistäjänä, primääriedistäjänä, suomalaisessa yhteiskunnassa, niin minusta on perusteltua kysyä, löytyykö joku toinen tapa hallintoneuvoston kokoonpanon rakentamiseen, joka loisi ehkä enemmän henkistä tilaa, irtautuisi tällaisesta perinteisestä, hyvin vahvasti rahaan sidotusta perusasetelmasta. Tätä kautta ehkä kehittyisi aktiivisempi tapa rakentaa Sitran ja eduskunnan välistä yhteyttä.

Nimittäin ed. Jaakonsaari minusta myös peräsi erittäin tärkeää ja arvokasta näkökulmaa siitä, miten Sitran ja eduskunnan yhteyttä kehitetään siihen suuntaan, että tällainen think tank -forum rakentuu luonnollisella tavalla, ei niin että vain jokin valiokunta on tässä läheisessä keskustelussa mukana, vaan niin että tätä kautta voidaan ruokkia siis koko eduskunnan toimintaa ja nimenomaan näin, että me poliitikkoina pääsemme vahvemmin kiinni myös niihin innovaatioprosesseihin, joita oikeasti pitää politiikan ratkaista.

Otan ihan käytännön esimerkin, koska hyvin pitkälle vielä, kun puhumme Sitrasta, myös korostuu teknologiapolitiikka ja teknologianäkökulma. Mutta mitä merkitsee siis laajasti ymmärrettynä innovaatiopolitiikka ja todella se kansallinen innovaatiojärjestelmä, joka hakee vastauksia myös vaikeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin? Otan yhden tällaisen alueen. Mitä todella merkitsevät tulevaisuudessa uudet syrjäytymisenestomallit? Minusta ollaan alueella, jossa vaaditaan todella merkittävää yhteiskuntapoliittista innovaatioprosessia, että me löydämme tähän ratkaisut.

Minusta Sitran toiminta on hakenut hyvin rohkeasti sellaisia uusia näkökulmia, joista esimerkkinä esillä oleva toimintakertomus ottaa yhden uuden toimintamuodon, verkostokehityksen ja verkostorahoituksen, jossa varsin kattavasti pyritään löytämään uusia vastauksia nimenomaan tässä tapauksessa pienten ja keskisuurten yritysten verkostojen hyödyntämiseen ja näiden verkostotalouden ongelmien ja probleemien ratkaisemiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan vielä yhteen asiaan haluan pysähtyä. Nimittäin tässä on viitattu jo edellä, ed. Markkula, myös aluekehitykseen, millä tavalla me vauhditamme aluekehitystä, mitenkä Sitra voisi olla vielä vahvemmin alueellisessa toiminnassa mukana. Tämä saattaa tuntua hieman kotiin päin vetämiseltä, mutta olen monta kertaa ajatellut sitä, että jostain syystä Sitra on onnistunut säilyttämään päämajansa täällä Helsingissä. Minä jollakin tavalla ajattelen, että vaikka nämä uudet toimitilat ovat upeita ja Sitra voi todella katsella semmoisesta hyvin ylhäisestä perspektiivistä lähinnä Pääkaupunkiseudun elämänmenoa ihan konkreettisesti, niin esimerkiksi Oulu voisi olla sellainen innovaatiokeskus, että jonkin tyyppisen kiinteämmän toimintayhteyden rakentaminen voisi olla perusteltua. En sano näin vain siksi, että Sitra toiminnallaan tulisi vahvistamaan Oulun aluetta, mutta ajattelen myös niinpäin, että se muodostaa sellaisen innovaatioympäristön, että parhaimmillaan tämä toimintayhteys voisi myös vahvistaa Sitran toimintaa.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Sitran toiminta on todella ennakkoluulotonta ja monilla tavoin myönteistä. Ne strategiat, joita Sitra nyt toteuttaa saadakseen Suomen nousemaan maailman kolmen menestyksekkäimmän maan joukkoon vuonna 2010, ovat hyvin haastavia. Sitran toiminta on minusta siten oikealla tavalla rakentunut, että siinä lähdetään kansainvälisten näkökulmien puolelta, mutta toisaalta sitten tullaan lähelle ihmisiä, kuten täällä jo mainittu Oppiva Ylä-Karjala -asia hyvin konkreettisella tavalla on osoittanut.

Kansalaisten hyvinvointi, elämisen edellytykset, työllisyys ja aluekehitys, joka täällä tuli esille, ovat olleet hyvin selkeästi mukana siinä toiminnan kokonaisuudessa, jota Sitra on lähinnä eri tavoin rahoittanut ja vienyt eteenpäin. Minusta me tarvitsemme hyvin ennakkoluulotonta otetta ja uutta luovia hankkeita. Sillä tavoin voimme uusien toimintamallien pohjalta saada ne tiedon, taidon, osaamisen potentiaalit liikkeelle, joita Suomen oloissa vääjäämättä tarvitaan, kun väestö ikääntyy ja tulee muun muassa terveydenhuollon osalta hyvinkin tärkeitä ratkaistavia kysymyksiä lähivuosina. Kärkiverkosto-hanke on osaltaan ollut tässä hyvänä moottorina tai tiedon ja taidon jakajana.

Arvoisa puhemies! Eritoten haluaisin juuri nuorten osalle tätä toimintaa painotettavan tulevaisuudessa.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Jotta ei tarvitse konekiväärimäisesti yrittää puhua näistä asioista, niin puhujakoroke on rauhallisempi paikka esittää ajatuksia, vaikka en aiokaan tässä pitkään Sitran asioista puhua. Hieman kuitenkin kommentteja kaikkeen siihen, mitä tässä on minusta hyvin oikeutetusti sanottu.

Ensinnäkin muiden kansanedustajien osuus Sitran toiminnassa tulee vähintään kahta kautta esille. Sitran hallintoneuvoston lisäksi nimittäin Sitralla on varsin laaja neuvottelukunta, epävirallinen elin, joka ei tee päätöksiä, eikä sen ideakaan ole mitenkään tehdä päätöksiä. Neuvottelukuntaan kuuluu maamme eturivin tiedemiehiä ja merkittävä joukko myöskin poliitikkoja ja tietysti poliitikkojen joukossa kansanedustajia, jotka eivät ole siis hallintoneuvoston jäseniä, vaan muita kansanedustajia. Siinä ideana on osin se, mihin ed. Jaakonsaari viittasi ja mistä joku muukin täällä samanhenkisesti mainitsi: Sen on tarkoitus juuri toteuttaa sitä funktiota, jota täällä istuntosalissa oltiin äsken kysymässä perään, ja sitä on mahdollista kehittää vielä ilman muuta nykyisestäänkin niin, että sen side eduskuntaan lisääntyisi.

Toinen Sitran neuvottelukunnan lisäksi, joka on ehdottomasti tämmöinen think tank -tyyppinen idea ja elementti tässä toiminnassa, on Sitran poikkeuksellisen laaja koulutusjärjestelmä. Täällä useimmat, ainakin useimmat salissa olevista, ovat käyneet läpi talouspolitiikan johtamiskurssin, joka on jo klassikko. Sen lisäksi Sitralla on esimerkiksi tällä haavaa käytössään — muiden ohella arvoisan parlamenttimme puhemiehenkin itse läpikäymä — Suomi 2015, erittäin laaja koulutusjärjestelmä, jossa kotimaan internaattikoulutusten lisäksi katsotaan maailmanmenoa hieman vaihtelevasti eri kurssien välillä Yhdysvalloissa, sen itärannikolla, sen länsirannikolla. Sitä katsotaan Euroopassa, useimmiten Berliiniä tuolloin asemapaikkana pitäen, samoin kuin Moskovaa. Tämän lisäksi on Beijing Kiinassa tällaisena koulutuksen tapahtumapaikkana.

Ainakin nämä kaikki Helsingin lisäksi: Moskova, Beijing, Berliini, New York, Washington, Los Angeles ovat sellaisia paikkoja, joissa sama joukkue, sama suomalainen joukkue, sisältäen myöskin suomalaisia kansanedustajia aina, tiedemiehiä, johtavia virkamiehiä jne. käy yhtä ja samaa harjoitusta läpi: Mitä Suomi on 2015, tai mitä Suomen itse asiassa pitäisi olla 2015, ja mitä se edellyttää kaiken sen tuntuman perusteella, mitä tämä kansainvälinen viiteympäristö meille on antamassa. Enkä oikein ymmärrä, miten eduskunta voisi sitten ikään kuin totaalisemmin olla siinä mukana sen lisäksi, että käsitellään Sitran kertomusta, josta tässä tällä haavaa on puhe.

Olen hyvin mielissäni siitä, että eduskunta on suhtautunut virkamiesjohtonsa ja luottamusmiesjohtonsa toimesta myönteisesti siihen, että kansanedustajilla on mahdollisuus tämmöiseen sensitivy trainingiin ja omien visioittensa arviointiin ja yhdessä muiden suomalaisten kanssa näissä kansainvälisissä yhteisöissä tätä toimintaa tehden. Ennen kuin nostan kovasti kriittistä äänilajia tässä esille, paremminkin nostaisin hattua tälle Prihtin porukalle ja sanoisin, että Sitra tekee tässä suhteessa nimenomaan kansanedustuslaitokseen nähden erinomaisen hyvää työtä.

Sen lisäksi, arvoisa puhemies, on olemassa vielä seikka, joka on huomionarvoinen, ja se on se, että kyllä siellä täytyy olla tämmöisen sanoisiko think tank -tyyppisen toimen ohella myöskin aika konkreettinen valvontavastuu, ja Sitran perään on nyt tässä tapauksessa pankkivaltuusto katsomassa. Nimittäin tiedätte varsin hyvin, että Sitran osakesalkku on erittäin iso. Se on poikkeuksellisen mittava, ja on ihan selvää tietysti, että Suomen Pankin alaisena toimittaessa ei sitä ole ikään kuin sellaisella asenteella perään katsottavissa, jota puolestaan tällaiset think tank -tyyppiset kokoonpanot edustaisivat. Sen takia minusta on tärkeää, että Sitran hallinnolla ja sen taloudella on oma valvontajärjestelmänsä.

Sitten saa minusta mielikuvitus lentää hyvin vapaasti sen suhteen, mitä neuvottelukuntia, koulutusjärjestelmiä ja muita Sitran ympärille rakennetaan ja kulloinkin toteutetaan, mielestäni nykyisin hyvin joustavasti ja ennakkoluulottomasti ja eduskuntaa kattavasti tässä mukana pitäen.

Tulkoon, arvoisa puhemies, mainittua, että Sitra on omasta aloitteestaan kutsunut kansainvälisen evaluointiryhmän, johon kuuluu vähän eri kulttuuripiireistä, eri sivilisaatioitten suunnista, enimmäkseen toki länsimaisesta sivilisaatiosta, parhaimpia ja tunnettuja sellaisia asiantuntijoita, jotka tuntevat kansainvälisesti juuri niitä laitoksia, joihin ed. Jaakonsaari viittasi. He ovat panneet sitralaiset koville, sekä Sitran virkamiesjohtoa että Sitran luottamusmiesjohtoa, Haikon kartanossa ja muualla pidetyissä erilaisissa seminaareissa ja pumppaavat meiltä käsityksiämme Sitrasta ja tulevat jättämään evaluointiraporttinsa Sitran toiminnasta muistaakseni kulumassa olevan vuoden noin syyskuun aikana. Kansainvälisen evaluointiryhmän raportti aikoo arvioida juuri sitä, onko Sitra tällä hetkellä tässä suhteessa, sanoisiko sitaateissa, maailman paras vai onko se vasta toiseksi paras laitos.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ilkka Kanervan puheenvuoroon, että ei jää pienintäkään väärinkäsitystä, totean, että minulla on täysi arvostus ja kunnioitus nykyisen Sitran toimintaan ja erityisesti Sitran johdon toimintaan. (Ed. Jaakonsaari: Odotetaan sitä kansainvälistä arviota!) Vaikka jäädään kakkoseksi nyt tässä kansainvälisessä arvioinnissa, niin sittenkään en ota piiruakaan näistä sanoista pois. Mutta sen lisäksi, arvoisa puhemies, kun ed. I. Kanerva edellä kuvasi, mitä on tehty Sitran toimesta, edelleen sanon, että piirun verran paremmin voidaan tehdä huomenna, jos myös meillä edustajilla on laajasti tahtoa viedä tätä asiaa eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mikäli ymmärsin oikein, niin ed. Karjula oli nähnyt unta siitä, että Sitra on voimakkaasti löytänyt asemapaikakseen Oulun talousalueen. Uskon vakaasti siihen, että ehdotus oli niin reipas, että sillä Kalevan uutiskynnys ylitetään aika hyvin. Toteaisin kuitenkin ed. Karjulalle, että vaikka minut saatettaisiin poistaa uutiskelpoisten henkilöitten joukosta Oulun talousalueella, kiinnitän huomiota siihen, että jotta näkemänne päiväuni jollakin tavalla realisoituisi todellisuudeksi, niin sen yksikön, joka imee siitä innovatiivisesta ympäristöstä lisäarvoa, täytyy olla laadultaan todella korkeatasoinen. Tässä katsannossa juuri tämä evaluaatioraportti on enemmän kuin paikallaan, ja sitten katsotaan, mitenkä tämä toteutuu, koska tämä ei ole kyllä kyläpolitiikkaa. Nyt tässä on vähän isommasta asiasta kysymys.

Markku  Markkula  /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama palaute nyt ed. I. Kanervalle ennen kaikkea. Uskon, että kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että Sitra todella tekee hyvää ja arvokasta työtä. Siitä, mitä Sitra voi ja mitä Sitran ehkä vielä tulee terävämmin tehdä lähivuosina, varmasti antaa tuo kansainvälinen arviointi oman painavan tuloksensa. Mutta Sitran roolia jatkossakin voi ehkä juuri arvioida tämän toimintakertomuksen ydinsanoman perusteella, johon viitataan niin hallintoneuvoston osuudessa kuin hallituksenkin osuudessa kertomalla, että strategiansa mukaisesti Sitra pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntakehitykseen niin, että Suomi vuonna 2010 kuuluisi maailman kolmen menestyksekkäimmän maan joukkoon.

Eräiltä osiltahan on aivan selvää, että nämä viimeaikaiset kansainväliset kilpailukykyarvioinnit osoittavat, että Suomi on menestynyt erinomaisen hyvin. Nyt onkin kyse siitä, mitä uutta meidän pitää oppia. Olemme jääneet ehkä viime vuosina vähän liikaakin lepäilemään näissä tulevaisuusinvestoinneissa, henkisen pääoman kehittämisessä, tutkimus- ja kehitystoiminnassa, olemme jääneet laakereillemme lepäilemään. Tätä osoittavat monet kansainväliset arviot. Tähän voidaan varmasti löytää uusia muotoja. Siinä mielessä kyse on myös mitä suurimmassa määrin poliittisesta päätöksenteosta, siitä tietoisuudesta, joka kansanedustajilla on.

Yksi osa palautetta myös siitä, mitä eduskunta voisi tehdä, varmasti tulee tämän vuoden loppupuolella, kun tulevaisuusvaliokunta tekee oman arvionsa siitä, miten teknologian arviointitoiminta on toteutunut. Tässähän Sitralla on oma pienehkö panoksensa eli Sitra on osoittanut tulevaisuusvaliokunnalle tähän toimintaan yhden henkilön työpanoksen. Tämän analyysin perusteella annamme kyllä tämän vuoden lopulla suuntaviivoja, miten jatkossa teknologian arviointitoimintaa voidaan tehdä. Siinähän ei ole kysymys vain tulevaisuusvaliokunnan vaan myös monen muun valiokunnan ja koko eduskunnan toiminnan kehittämisestä.

Kyösti  Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Ehkä kollega Pulliainen antoi vähän tarpeettomankin vahvan tunnustuksen avauksestani, mutta haluan vielä perustella sitä näkökulmaa:

Minusta on mielenkiintoista todeta se, mitenkä Sitra on ottanut tämmöisen kansallisen innovaatiokeskuksen roolin ja sitä kautta siis vastaa aika pitkälle myös innovaatiotoiminnan kansallisesta koordinaatiosta.

Otan toisen esimerkin. Tietoyhteiskuntakehityksemme on hyvin lähellä tätä. Valitettavasti, sanon näin, koko tietoyhteiskuntakehityksen osalta tämmöistä varsinaista koordinaattoria ei ole ilmoittautunut. Tässä mielessä minä ajattelen, että nyt myös näiden alueiden kokemusten kokoaminen ja sitä kautta tulevaisuudessa myös Sitran aseman ja tätä kautta Sitrankin henkisen pääoman vahvistaminen on myös vaalittava asia.