Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Tämä hallituksen esitys sai lähetekeskustelussa varsin laajaa puoltoa ja keskustelu oli hyvin yksituumaista. Myös valiokuntakäsittely oli yksimielinen. Hallintovaliokunnassa nähtiin, että tarvetta tällaiseen toimintaan on jatkossa enenevästi. Toisaalta uskoimme, että mahdollisuuskin tähän voi lähivuosina toteutua aiempaa paremmin. Kyseessähän on keskushallinnon rakenteiden uudistaminen ja siihen liittyvät järjestelyt, joita parhaillaan tehdään. On selvää, että valtion toimintojen ja yksikköjen uudelleensijoittamisen tarve tulee lisääntymään lähivuosina yksinomaan työvoimasyistä.

Onnellisin tilanne olisi tietysti se, että ratkaisut voitaisiin tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja vielä niin, että henkilöstön asema, niin kuin valiokunta pitää tärkeänä, voitaisiin mahdollisimman hyvin turvata tulevissa uudelleenorganisoinneissa ja yksikköjen sijoittamisissa. Hallintovaliokunta siis korostaa, että henkilöstön asema on turvattava niin, että ketään ei velvoiteta ilman omaa suostumustaan siirtymään uudelle sijaintipaikkakunnalle, kun näitä toimintoja tai tehtäviä järjestellään uudella tavalla.

Kuten totesin, mahdollisuus tällaisiin ratkaisuihin tulee jo senkin vuoksi, että valtion palveluksessa oleva henkilöstö on myös ikääntymässä ja siirtymässä eläkkeelle. Näin ollen vaihtuvuutta tulee kymmenen vuoden sisällä erittäin paljon.

Arvoisa puhemies! Eilen lähetekeskustelussa oli hallituksen esitys aluekehityslaiksi. Laajasti keskustelussa nostettiin esille tarve työllisyyden tasaisemmaksi toteuttamiseksi kautta maan ja työpaikkojen saamiseksi sinne, missä on osaavaa, nuorta työvoimaa. Tällä tavoin kyettäisiin hillitsemään muuttoliikettä, joka on yksi yhteiskuntamme vaikeimpia kysymyksiä tällä hetkellä liian korkean työttömyyden lisäksi. Siis tapahtuu hyvin paljon sellaista hallitsematonta muuttoliikettä, joka heijastuu ylikuumenemisena ja kiristyvänä kilpailuna eritoten näillä Pääkaupunkiseudun alueilla ja eräillä muilla kasvukeskuspaikkakunnilla.

Arvoisa puhemies! Tässä kysymys on todella vain toimivalta-asiasta ja siitä, että tulevaisuudessa, kun on välttämätöntä joko tehdä uusia yksikköjen sijoittamisia tai organisoida uudelleen valtion toimintoja, niin kaikissa näissä tilanteissa tehtäisiin alueellinen sijoittamisselvitys. Tätä hallintovaliokunta lausumaehdotuksessaan edellyttää. On tärkeää, että toiminnot arvioidaan ennen päätöksentekoa myös ja erityisesti alueellisesta näkökulmasta ja niin, että palvelut voitaisiin myös toteuttaa ja tuottaa mahdollisimman lähellä kansalaisia ja vielä niin, että valtionkin hoidettavana olevat tehtävät voisivat tasaisemmin sijoittua kautta maan.

Nythän tilanne on ollut se, että valtion palveluksessa oleva henkilöstö on maakunnista merkittävästi vähentynyt ja sitten vastaavasti täällä Pääkaupunkiseudulla keskushallinnon kasvun, laajenemisen ja tehtävien lisääntymisen, myötä henkilöstö on lisääntynyt.

Jatkossa pitää tilannetta siis arvioida uudelta pohjalta ja käyttäen uutta tietoyhteiskunnan suomaa mahdollisuutta entistä selkeämmin myös hyväksi niin, että tehtäviä voidaan hoitaa tasaisemmin kautta maan, niin kuin meillä Suomessa varmasti mahdollista on.

Mirja Ryynänen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun hajasijoitusta kovin usein puheissa joko vastustetaan tai toisaalta vähätellään, haluaisin korostaa paria asiaa, jotka ed. Väistö tietysti jo toi esille.

Ensinnäkin, hajasijoitus tietenkin on vain yksi keino muiden keinojen lisäksi ja ohella puuttua alueelliseen epätasapainoon ja ohjata aktiivisti toimintojen sijoittumista tasapainoisemmin. Kun yksityisen sektorin painotukset määräytyvät markkinaehtoisesti, niin julkinen valta voi tilannetta parantaa juuri ohjaamalla toimintoja tasapainottavasti, ja näin samalla parannetaan myöskin yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä, kun ajatellaan työvoiman, asuntojen, palvelujen saantia ja vakaata hintatasoa jne. Myös kansallisen kilpailukykymme kannalta on hyvin tärkeää, että Helsinki pystyy puolestaan ottamaan vastaan korkean osaamisen kansainvälistä yritystoimintaa. Elikkä etu on tässä yhteinen ja vastakkainasettelu, jota aina julkisuudessa näkee, on täysin tarpeetonta. Uusi teknologia todella mahdollistaa tuhansien ja tuhansien julkisen sektorin työpaikkojen syntymisen ruuhka-alueitten ulkopuolelle. Eli uushajasijoitus on mahdollista ja se on toteutettava asteittain ja henkilöstön ehdoilla.

Mutta todella tämä suuntaus viime vuosina on ollut tarkalleen päinvastainen, ja karsinta on oikeastaan koskenut vaan alueitten työpaikkoja, ja pääkaupungissa taas keskushallinto on paisunut koko ajan. Eli tarvitaan kaikkia keinoja kielteisen keskittymisen kierteen katkaisemiseksi ja myönteisten mahdollisuuksien avaamiseksi. Oikein toteutettuna hajasijoitus on yksi käyttökelpoinen keino.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos tekee jonkinlaista analyysia tämän eduskunnan kolmesta ensimmäisestä vuodesta, niin voidaan todeta, että kun jätetään Pääkaupunkiseudun kansanedustajat ulkopuolelle, niin yleisesti kansanedustajien valmius hajasijoitukseen on paljon suurempi kuin hallituksen valmius. Se näytelmä huipentui Maaseutuvirastoa koskevaan keskusteluun viime syksynä. Tämän hallituksen esityksen aikaisemmissa käsittelyvaiheissa on puhuttu Maaseutuvirasto-hankkeesta hyvin voimakkaasti ja monelta eri taholta tässä salissa.

Todettakoon nyt pöytäkirjaan se, että tämän keskustelun seurauksena maa- ja metsätalousministeriössä on asetettu työryhmä selvittämään, kuinka ministeriön eri yksiköitä voidaan sijoittaa muualle kuin Pääkaupunkiseudulle. Toivotaan nyt hartaasti, että tämä ei tule olemaan sellaista näennäispuuhastelua vaan todellista tulokseen pyrkivää toimeliaisuutta. Jos jossakin niin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tämmöinen varsinainen hajasijoitus on paikallaan ja erikoisesti, kun myöskin verkostotoimistojärjestelmä on nykyisin täysin mahdollinen.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on kuitenkin jo päässyt liikkeelle hajasijoittamisessa. Porilaiskansanedustajana voin tietysti olla osittain tyytyväinen siihen, että valtakunnallinen hätäkeskusyksikkö sijoitettiin Poriin. Rovaniemi tulee saamaan tietohallintoyksikön ja Riihimäki asehallintoyksikön. Miksi Pori sai hätäkeskusyksikön? Selvitysten mukaan Porissa on vähiten valtion työpaikkoja, ja muutenkin koko Satakunta on jäänyt valtion investoinneissa ja tukimarkoissa jälkeen, kun Satakuntaa verrataan muihin maakuntiin.

Mutta nämä hajasijoitukset olivat vasta alkua. Todellakin toivon, että tästä jatketaan uusilla hajasijoituspäätöksillä.