Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Vuosina 2000 ja 2004 suurimmat eläkkeelle jääneiden palomiesten ikäryhmät olivat 56—57-vuotiaat. Miehistöön kuuluvien palomiesten keskimääräinen eläkkeellejäämisikä oli noin 54 vuotta. Kuitenkin heidän lakisääteinen eläkeikänsä olisi 63 vuotta, ja tämä on käytännössä osoittautunut tässä ammatissa kohtuuttoman korkeaksi.

Työkyvyttömyyseläkkeelle ennen normaalia eläkeikää jää palomiehistä 39,8 prosenttia, ja tämä on varsin huikea luku, kun tähän lisätään vielä se, että Palomiesliiton mukaan tälläkin hetkellä vain joka toinen 50 vuotta täyttäneistä palomiehistä pystyy pelastussukellustehtäviin kuten loukkuun jääneen asukkaan pelastamiseen palavasta asunnosta savusukeltamalla, ja ellei eläkeikää lasketa, vuonna 2015 kolmannes palomiehistä ei kykene näihin savusukellustehtäviin elikkä näihin vaativiin pelastustehtäviin. Tämä selvästi osoittaa sen, että palomiesten eläkeikä on kohtuuttoman korkea.

Palomiesten 50 vuoden ammatillisesta eläkeiästä luopuminen oli mielestäni suuri virhe. Muun muassa Ruotsissa tehtiin vastaavanlainen virhe mutta se korjattiin antamalla palomiehille mahdollisuus varhaisempaan eläkkeelle jäämiseen. Mielestäni myöskin Suomessa, jos kerta tehdään virhe, niin se pitäisi uskaltaa myöskin tunnustaa ja korjata.

Suomessa on puhuttu yleisesti yleisen eläkeiän nostosta, päinvastoin kuin tässä lakialoitteessani esitetään palomiesten eläkeiän laskemista. Telan mukaan Suomessa todellinen eläkkeellejäämisikä on 61,5 vuotta elikkä se on korkeampi; yleensä puhutaan 59,5 vuodesta, mutta se on 61,5 vuotta. Tämän eron aiheuttaa se, että tähän alhaisempaan ikään on laskettu myöskin kaikki ne vammaiset, jotka eivät koskaan vammasta johtuen ole pystyneet työelämään vaan ovat joutuneet vamman johdosta eläkkeelle heti nuorena.

Kun pääministeri Vanhanen hiihteli Lapin hangilla ja sai ahaa-elämyksen siitä, että yleensä yleistä eläkeikää on nostettava kahdella vuodella 63:sta 65 vuoteen, niin on edelleenkin syytä muistuttaa, että voimassa oleva laki mahdollisti eläkkeelle jäämisen 63—68 vuoden iässä, elikkä tämä pääministeri Vanhasen esitys mielestäni oli täysin tarpeeton, ja Suomeen tarvittaisiin ehdottomasti enemmän joustoa eläkkeellejäämisikään, että henkilö ja työntekijä voisi itse enempi päättää siitä, koska on oikea aika jäädä eläkkeelle. Niille, jotka haluavat tehdä pitkään töitä, samoin myöskin palomiesten kohdalla, jos he haluavat kauemmin tehdä töitä, siinä ei varmasti esteitä ole. Mutta se, että nyt tämän lain mukaan heidät pakotetaan tekemään 63 vuoteen, on tämän työn raskauteen ja vaativuuteen verrattuna aivan kohtuuttoman korkea ikä.

On syytä todeta, että palomiesten keskimääräinen elinikä on vain 65 vuotta. Näin ollen se on noin kymmenen vuotta alhaisempi kuin miesten keskimääräinen elinikä Suomessa. Tässä on kyllä silloin myöskin varmasti tällä työn raskaudella, rasittavuudella sekä henkisellä että fyysisellä puolella, vaikutuksensa tähän, että palomiesten keskimääräinen elinikä on noin paljon alhaisempi kuin muissa ammateissa toimivilla. Ei voi verrata tätä eläkeikäkysymystä siihen, että johtajat johtajasopimuksilla pääsevät eläkkeelle 60 vuoden iässä ja usein saavat vielä lisäksi kultaisen kädenpuristuksen, mutta palomiehet saavat 65 vuoden iässä sitten tämän seppeleen palkkioksi raskaasta työurasta.

Herra puhemies! Mielestäni tämä asia voidaan korjata ja se pitää korjata niin, että siirrytään ammatilliseen eläkeikään palomiesten kohdalla, ja sitä tässä lakialoitteessani esitän. Tämän lakialoitteen on allekirjoittanut lähes 40 kansanedustajaa, ja tätä on monta kertaa yritetty, mutta aina on löytynyt esteitä, että palomiesten ammatilliseen eläkeikään ei ole päästy. Toivottavasti tulevaisuudessa tämä asia otetaan vakavasti myöskin tämän ammattiryhmän kohdalta ja ammatillinen eläkeikä lasketaan 55 vuoteen niiden kohdalla, jotka ovat operatiivisissa tehtävissä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän perusteltuna ed. Kuopan aloitetta ja olen myös allekirjoittanut sen.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä palomiesten asia on ollut verrattain pitkään yhteiskunnallisessa keskustelussa mukana. Reilu kuukausi sitten olin sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta vastaanottamassa palomiesten lähetystöä. Se oli siinä mielessä tärkeä lähetystö ja kuuleminen, koska heillä oli esitettävänä tuoretta uutta tutkimustietoa palomiehistä, heidän terveydestään, vastuullisesta työstään ja tästä tilanteesta, jota hetki sitten myöskin lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Mikko Kuoppa esitteli.

Tämä tutkimus, jota meille selvitettiin, koski paljolti Helsingin pelastuslaitoksen tilannetta, ja aivan niin kuin tässä ed. Kuoppa totesi, tilanne on sillä tavalla poikkeuksellisen dramaattinen, että äärimmäisen harvat palomiestehtävissä toimivat ovat työn raskauden ja vastuun vaatimassa kunnossa ollessaan 60 ikävuoden molemmilla puolilla. Dramaattinen luku oli myöskin se, että palomiesten keskimääräinen elinikä on 65 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on palomiesten keskuudessa lähes 40 prosenttia.

Aikanaan, kun Suomessa tehtiin päätös laajemminkin, että näistä ammatillisista erityiseläkei’istä luovutaan, siinä tehtiin virheitä, tehtiin kohtuuttomuuksia, aivan niin kuin tehtiin muissakin maissa. Mutta niitä on myöskin osattu ja voitu korjata, ja niin myöskin Suomessa pitäisi tehdä, ja minusta se korjausliike tulisi aloittaa palomiesten kohdalta. Kuten myöskin tuossa tutkimuksessa todettiin ja kävi ilmi, ellei tätä eläkeikää lasketa, niin reilun viiden vuoden päästä kolmannes palomiehistä ei kykene pelastussukeltamaan.

Olematta mikään palomiestoiminnan asiantuntija ymmärrän ja on itsestäänselvää, että eri paloasemille asettuu lähes mahdoton tehtävä organisoida päivystysvuorot niin, että siellä olisi riittävästi operatiivisiin tehtäviin kykeneviä palomiehiä. Tämä on myöskin kansalaisten turvallisuuden kannalta asia, joka eduskunnan tulee ottaa nyt vakavasti käsittelyyn. Tässä mielessä nyt tämä aloite, jonka myös olen allekirjoittanut, on äärimmäisen tärkeä ja se on syytä ottaa vaka- vasti.

Olen myös eduskunnassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja, ja tiedossani on se, että myöskin Kansainvälinen työjärjestö Ilo on esittänyt kantanaan näkemyksensä, että juuri palomiehet olisivat oikeutettuja täyteen eläkkeeseen merkittävästi nuorempina kuin useiden muiden ammattien edustajat. Sen vuoksi toivon, että tämä lakialoite on johtamassa paitsi tärkeään poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun niin mahdollisimman nopeasti myös sen kaltaisiin toimenpiteisiin, jotta tämä palomiesten ammatillinen eläkeikä saataisiin laskettua 55 vuoteen.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä, että ed. Kuoppa on ottanut esille tämän asian näiden palomiesten eläkeiästä ja eläkkeellemenovaiheista ja kaikista niistä vaikeuksista, mitkä siihen sisältyvät. Edellinen eduskunta varmasti ihan kokonaisuudessaan kyllä tiesi, mistä harmista ja ehkä vääryydestäkin tässä kaikessa on kysymys. Sen takia tulen mielelläni puhumaan muutamia asioita tähän liittyen.

En ole allekirjoittanut tätä lakialoitetta sen takia, että en ole nähnyt tätä aikaisemmin, mutta täällä on yksi semmoinen asiakohta, jonka takia olisin joutunut miettimään, olisinko voinut kirjoittaa, ehkäpä, mutta haluan tukea tätä aloitetta joka tapauksessa puhumalla tästä. Nimittäin ensinnäkin koko eläkejärjestelmä on kuitenkin Suomessa tällä hetkellä niin hyvässä mallissa ja niin hyvin hoidettu, että siellä ei saisi sisällä olla tällaisia rumia kukkasia, jotka tekevät aivan vääränlaisen fiilingin koko muotoutuvaan eläkkeeseen.

Me olemme juuri tehneet suuren työn viime eduskuntakaudella ja saaneet tämän järjestelmän kuitenkin noin 90-prosenttisesti aivan oikeudenmukaiselle polulle. Silloin tämmöisiä virheitä pitäisi tässä vaiheessa nyt pystyä minun mielestäni myös korjaamaan. Eläke on jatkettua palkkaa, niin kuin me tiedämme, ja se on koko ihmisen loppuiän hänen ainoa toimeentulonsa turva, ja kaikkien niiden periaatteiden, mitä siihen eläköitymiseen liittyy, pitää olla niin selkeitä, että niistä ei olisi laajaa erimielisyyttä.

Minusta on jotenkin kenkkua lukea, että 1990-luvulla, silloin kun ammatillisista eläkei’istä luovuttiin, tämä palomiesten ammatillinen eläkeikä ilmeisesti lipsahti vahingossa niin, (Ed. Kuoppa: Ei lipsahtanut!) että sitä nostettiin. Minä en ollut itse täällä mukana, mutta jotenkin se kai on mennyt vähänlaisella tarkastelulla, koska esimerkiksi Työterveyslaitoksen tutkimukset, jotka selvästi osoittavat, että palomiesten työkyky ei pysy kunnossa 65 ikävuoteen, tehtiin vasta niiden päätösten jälkeen, kun palomiehet itse luonnollisesti heräsivät tähän kaikkeen. Tätä on sen jälkeen eduskunnassa käsitelty usean kerran, muistan, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime kaudellakin useita kertoja. Täällä on tehty monia lakialoitteita tästä.

Minä koen hyvin voimakkaasti sen, että tämä ongelma pitäisi ratkaista. Signaali tässä on nyt se, että yksi malli on tietenkin se, että palataan tähän vanhaan järjestelmään, jolloin eläköitymisikä on 55 vuotta, mutta, hyvät kollegat ja kaikki, jotka tästä jotain tiedätte, kyllä näissä realisti pitää olla. Tätä on niin monta kertaa yritetty, että jos se on ainoa, mitä yritetään, niin on suuri vaara, että se ei onnistu. Siinä rinnalla silloin kannattaisi ihan rehellisesti myös tutkia muunlaisia vaihtoehtoja. Suurin osahan näistä ed. Kuopan esittelyssä on jo kerrottuna, mutta siellä on yksi, joka on erittäin tärkeä kohta, ja se on ammatillinen kuntoutus ja siihen liittyvät aspektit.

Jos esimerkiksi sanotaan, että 50-vuotias palomies pääsee tämmöiseen ammatilliseen kuntoutukseen, niin se, joka maksaa, ed. Kuoppa, kaikki viulut, on työeläkevakuutusjärjestelmä. Se ei ole työnantaja, se ei ole kunta, se ei ole se työntekijä vaan se on työeläkejärjestelmä. Sitä kautta minun nähdäkseni on ainoa tie asiallisesti edetä tässä ja pelastaa näille ihmisille, jotka haluavat töissä olla ja voivat olla, joiden työkyky riittää moniin muihin töihin, mahdollisuus vielä olla tämän yhteiskunnan kehityksessä mukana. Muulla tavoin terveille ihmisille kuin palomiehen savusukeltajan työhön kykeneville ihmisille on paljon parempi, että heillä olisi myös toinen työskentelymahdollisuus.

Näissä ammatillisissa kuntoutuksissa tulevat ilmi ne laajemmat työkyvyttömyysasiat, joiden johdosta muihin töihin ei pysty, jolloin, totta kai, sitten täytyy olla täydellisestä työkyvyttömyydestä kysymys. Se on se tie, jota olen yrittänyt palomiehille useita kertoja muuten ehdottaakin, ja se ei ole vaan heille jotenkin tarttunut, koska he totta kai haluavat tätä vanhaa saavutettua etuutta takaisin. Minusta se on heille aivan oikeutettua ja saavat edelleen vaatia, ja minä en vastusta ollenkaan. Jos semmoinen ratkaisu tulee, niin voin ihan hyvin olla puolustamassa sitä. Mutta yritän puhua jotenkin tässä niin sanottua tavallista maalaisjärkeä tämän asian ympäriltä.

Tämän salin reaktiot viime eduskuntakaudelta osoittavat ihan selvästi, minkälainen meidän poliittinen järjestelmämme tässä asiassa on. Se on ikävä totuus. Meillä on muitakin tämmöisiä ammatillisia eläkeikiä, ja niiden kaikkien tarkastelu taitaa tällä hetkellä on hivenen vajaata, ja sen takia minä tätä ed. Kuopan aloitetta niin kovasti kehunkin, että tulisi nyt voimakkaasti keskusteluun. Toivottavasti valiokunnassa tähän otettaisiin semmoinen kanta, että sitä selvitettäisiin uudestaan, vaikka tässä ei olekaan sataa edustajaa alla. Ei se voi olla ainoa kriteeri, jolla tässä mennään eteenpäin. Tässä ei ole kysymys kauneusvirheestä, jonka takia palomiehet ovat nyt hankalassa tilanteessa, vaan minusta tässä on jonkinlainen eläkepoliittinen täydellinen taitamattomuus ollut kyseessä silloin, kun heidän oma eläköitymisikänsä, ammatillinen eläkeikä, on poistettu ja heiltä on vaadittu siirtymistä yleiseen eläkejärjestelmään. Tässä on oikeastaan ydin. Minä luulen, että me voimme debatissa vielä sitten palata tähän kaikkeen asiaan.

Mutta ehkä loppuun pitäisi vielä se sanoa, että jokaisen meidän ihmisen kohdalla urasuunnittelu on hyvin tärkeätä, että kun johonkin työhön menee, silloin kun on koulusta päässyt ja ammattikoulunsa suorittanut, niin urasuunnittelun alkuvaiheessa pitäisi tietysti nämä asiat myöskin osata ottaa huomioon. Sitä varten meillä kai on työterveyshuolto Suomessa, että sitten töitä tehtäessä huomataan, jos tulee terveydellisiä rasitteita, jolloin siihen liittyvän kuntoutuksen, jota nyt on 20 vuotta Suomessa opetettu, pitäisi paljon paremmin napata kiinni ne ihmiset, jotka eivät enää pysty näihin vaativiin töihin. Savusukeltajan työ on niin vaativa, minä tiedän sen vaativuustason, mitä se on, että siihen hyvin harva tämän talon työntekijöistä pystyisi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Akaan-Penttilä käytti hyvän puheenvuoron, mutta hän tässä nyt sitten esitti, että jos ei palomies jaksa tehdä töitä, niin uudelleenkuntoutukseen ja haetaan jokin uusi tehtävä. Tämäkin on aika kova linja. Ministeri Kiviniemi kanssa ehdotti, asiasta vastaavana ministerinä, että voitaisiin sitten vaikka siivoojaksi kouluttaa, jos ei nyt sitten pysty palomiehen savusukellukseen taikka paareilla kantamaan seitsemännestä kerroksesta potilaita. Minun mielestäni tämä ei ole oikein. Kyllä pitäisi laskea kunniallisesti eläkkeelle eikä niin sanotusti nöyryyttää.

Tämä hallitus on luvannut ohjelmassaan hoitaa tämän tällä hallituskaudella, ja nyt peräänkuulutan hallituspuolueiden edustajilta, missä tämä esitys viipyy. Täällä on ollut kymmenen vuoden aikana monenlaisia hallituksia ja monen näköisiä ministereitä ja kaikki ovat sanoneet, että nämä asiat hoidetaan. Tämä ei vaan hoidu, ja tämä on minun mielestäni häpeä Suomelle. Niin kuin ed. Kuoppa sanoi, monessa Euroopan maassa nämä on hoidettu toisin, muun muassa Ruotsissa, että pitäisi sieltä katsoa vähän esimerkkiä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Akaan-Penttilän kanssa voi olla näistä lähes kaikista asioista samaa mieltä ja myöskin tästä kuntoutusasiasta. On tietenkin tärkeää, että palomies pääsee ajoissa kuntoutukseen ja hänen työkykyänsä voitaisiin ylläpitää. Mutta tosiasia kumminkin kunnissa on, että kun palomiehet menettävät työkykynsä, että he eivät pysty enää palomiestehtäviin, niin niissä kunnissa ei ikävä kyllä tänä päivänä juuri sellaisia tehtäviä ole, mihin heitä voitaisiin siirtää siis sillä tavalla, ettei heitä niin sanotusti nöyryytetä, niitä tehtäviä ei ole. Kunnat muutoinkin jo vähentävät väkeään, niin onko silloin järkevää pitää osittain tai kokonaan työkykynsä menettänyttä palomiestä enää siellä työssä, kun joudutaan siis täysin terveitä ihmisiä vähentämään ja vähennetään kunnista. Tämä on sillä tavalla käytännön ongelma, että tähän on vaikea löytää ratkaisua.

Minä korostin joustavaa eläkeikää ja olen edelleenkin sitä mieltä, että jos palomies pystyy tekemään kauemmin kuin 55-vuotiaaksi töitä, niin okei, mutta kun nyt ei tällä hetkellä pysty.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Meillä on toinenkin ryhmä, joka tekee fyysisesti yhtä rasittavaa työtä kuin savusukeltajat, ja siinä ovat kyseessä pintapelastajat. (Ed. Laakso: Ja sukeltajat ylipäänsä!) — Ja sukeltajat myöskin. — Sen takia pelkästään tätä ammattikohtaista yhden alan eläköitymisikää ... (Ed. Kangas: Hoidetaan nämä ensin!) — Ehkä hoidetaan, mutta ne pitäisi hoitaa samaan aikaan. — Mikäli tähän ammattikohtaiseen eläkeikään ollaan siirtymässä, tulisi kyllä tämän eläköitymisen perustua yksilöllisen toimintakyvyn arvioon ja työkyvyn arvioon ja myöskin siihen mahdollisuuteen, että kyseiset ihmiset pitäisi voida kouluttaa vielä 50-vuotiaana ja 55-vuotiaana uuteen ammattiin. Minä lähinnä tässä mietin hälytyskeskuksia ja väestönsuojelutehtäviä, joihin kyllä heillä myöskin tällainen peruspohja riittää. Täytyy muistaa, että ihmisten toimintakyky ja toimintapohja itse asiassa on kuitenkin aika hyvä pääsääntöisesti vielä 50-vuotiaalla ihmisellä.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla ei ollut mahdollisuutta allekirjoittaa tätä aloitetta, mutta yhdyn tähän ihan täysin sielun ja ruumiin voimin.

Mehän olemme tutkineet ja selvittäneet palomiesten ja muittenkin ammatillisten erikoisryhmien osalta heidän työkykyään. Hallitusohjelmassahan todetaan niin, että selvitetään tätä asiaa, siellä ei luvata mitään, että tähän tulisi korjaus. Mutta kyllä tässä on pakko vedota nyt hallituspuolueen kansanedustajiin siinä tarkoituksessa, että tämä ed. Kuopan tekemä aloite käsitel-täisiin nyt asianmukaisella tavalla valiokunnissa ja kuunneltaisiin riittävästi asiantuntijoita, myöskin sitten sukeltajien osalta. Niitä ammattiryhmiä on itse asiassa kovin vähän, jotka joutuvat tekemään näin fyysistä työtä kuin nämä edellä mainitut ammattiryhmät. Elikkä hyvin pienistä ammattiryhmistä on kuitenkin kysymys. Tämä on epäkohta.

Silloin, kun tätä lakia muutettiin ja luovuttiin ammatillisesta eläkejärjestelmästä, kuviteltiin esimerkiksi palomiesten osalta, (Puhemies: Minuutti!) että heidät voidaan sijoittaa joihinkin muihin tehtäviin. Nyt on osoittautunut, että ei pystytä sijoittamaan, ei edes kuntoutuksen eikä uudelleenkoulutuksen osalta. Tämä on (Puhemies: Nyt on jo runsaastikin minuutti!) todellinen epäkohta.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että kuusikymppinen palomies ei pysty savusukeltamaan monen kymmenen kilon painoiset varusteet selässä. Mutta tänä aikana on vaikea laskea yhden ammattikunnan eläkeikää, kun yleistä eläkeikää samaan aikaan yritetään nostaa. Sen takia toivoisin tähän keskusteluun joitain muita vaihtoehtoja. Meillä on paljon muitakin ammatteja, joissa eläkeikä tulee vastaan ennen aikojaan: balettitanssijat, urheilijat, palomiehet, pelastajat, sukeltajat, joita tässä on jo mainittu.

Harkitsisin sitäkin vaihtoehtoa, voisiko tällaisiin ammatteihin jo alun alkaen liittää koulutukseen laajempaa koulutuspohjaa, niin että ammattitaitoa riittäisi joihinkin muihinkin töihin kuin siihen varsinaiseen työhön. Ymmärrän hyvin, että tämä ajattelu ei auta yhtään niitä nyt kuusikymppisiä palomiehiä, mutta jatkossa, kun nuoret hakeutuvat esimerkiksi palomiesalalle, heillä olisi jo koulutuksensa myötä valmiuksia nykyistä paremmin johonkin muuhun työhön.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omassa puheenvuorossani tulen hieman laajemmin käsittelemään asiaa, mutta toteaisin vaan tähän, että ongelmana on se, että kun tästä keskustellaan ja se tulee yleiseen tietoisuuteen, niin kuin on tullut, niin se vaikeuttaa nimenomaan alalle hakeutumista. Se on se suurin ongelma sitten, ettei saada edes nuoria koulutettuja, joilla on nimenomaan halukkuutta sille alalle, ja se hakeutuminen tulisi jotenkin pystyä takaamaan.

Toteaisin vaan ed. Järviselle sen, että kyllä mietin vaan sitä, että jos palomieskoulutuksen yhteydessä koulutetaan johonkin muuhunkin, niin kyllä esimerkiksi 30 vuodessa, kun palomiehenä on ollut, ne koulutusalat ovat jo rapistuneet.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauspuheenvuoro ed. Akaan-Penttilälle puheenvuorosta, jonka sisällön hyvin monesta kohdasta, miltei kaikista, olen samaa mieltä. Kuitenkin yhteen kohtaan hänelle kommentti, ja se on se, että tässä ei kyllä yllätyksiä ole päässyt tapahtumaan tässä asiassa, kyllä on niin kovassa seurannassa näitten vuosien ajan ollut tämä nykyinen järjestelmä, siihen ajautuminen, kutsun sitä siksi, ja sen puitteissa toimiminen. En tiedä, kuinka monta aloitetta tämän 22 vuoden aikana, sen jälkeen, kun tämä järjestelmä syntyi, on tehty tämän asiantilan korjaamiseksi. Palaan sitten siihen, mitä pitäisi nyt tässä tilanteessa tehdä, omassa puheenvuorossani. Mutta tämä vaan kommenttina äskeiseen puheenvuoroon.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palomiesten eläkeikä on viime vuosina kovasti keskusteluttanut ja aiheuttanut yhteydenottoja kansanedustajiin ja lainsäätäjiin ja virkamiehiin. On hyvin tärkeää, että huolehdimme turvallisuudesta kaikissa tilanteissa, ja mielelläni yhdyn niihin näkökulmiin, jotka korostavat sitä, että nyt valiokuntakäsittelyssä hyvin tarkasti kuunneltaisiin sitä perustason asiantuntemusta, mikä työelämään liittyy, ja oltaisiin mieluummin hyväksymässä sitten palomiehillekin alempi eläkeikä kuin korkeampi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti muutama asia.

Minusta tässä tapahtuneessa on eläkepoliittisesta taitamattomuudesta kysymys. Se on eräänlainen pohjajuttu. (Ed. Pulliainen: Se on totta!) Se yksi ratkaisu, joka tässä olisi todennäköisin, sanon sen nyt uudestaan, on ammatillinen kuntoutus. Minulla jäi vähän semmoinen kuva, että osa edustajista ei taida nyt oikein hahmottaa, mitä se tarkoittaa. Suosittelisin teitä tutustumaan oman työeläkevakuutusyhtiönne kautta siihen, mistä rahat siihen tulevat, mitä se tarkoittaa terminä ja sijoituksina. Se ei ole nöyryytystä, se ei ole sijoitusta joihinkin niihin töihin, mitä sattuu samalla kuntatyönantajalla olemaan, vaan se on aivan uudenlainen elämä, joka siinä saattaa tulla mahdolliseksi — voisin kertoa teille monia esimerkkejä aivan muilta aloilta — mutta se vaatii yritteliäisyyttä tältä palomieheltä itseltään, heidän ammattiyhteisöltään ja sitten myöskin työnantajalta ja työterveyspuolelta. Tämä on monimutkainen kokonaisuus, ja mitä aikaisemmin se aloitetaan, sitä paremmin tämä asia ratkeaa, hyvät kollegat.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite ei kiertänyt minun kauttani, sen takia minun nimeäni ei ole siinä. Kannatan kyllä (Ed. Gustafsson: Saa enemmän huomiota!) ed. Kuopan lakialoitetta kaikilta osin.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä keskusteluissa on käynyt ilmi, tämä asia on ollut vuosien saatossa useammankin kerran esillä. Tämän vuoden keväällä ed. Rajamäki muistamani mukaan on tehnyt kaksi kysymystä, joihin ovat vastanneet ministeri Holmlund ja ministeri Kiviniemi eri tavoin. Eli se osoittaa, että hallituksella ei ole yhtenäistä linjaa huolimatta hallitusohjelman maininnoista. Viime viikolla ed. Ruohonen-Lerner esitti suullisella kyselytunnilla kysymyksen, johon ministeri Kiviniemi vastasi — mikäli nyt muistan oikein — että tämä asia ratkaistaan ennen kesän istuntotaukoa. Mielenkiinnolla odotan, mikä se ratkaisu tulee olemaan. Ministeri Holmlundin vastauksessa puhuttiin jostakin selvitystyöstä tämän vuoden lopussa, mikäli muistan oikein sitä vastausta, jonka ministeri antoi ed. Rajamäen kirjalliseen kysymykseen.

Osallistuin huhtikuun 1. päivänä Turvallinen Suomi -seminaariin, jossa olivat kaikkien eduskuntapuolueitten edustajat. Minulle siitä seminaarista jäi sellainen kuva, että kaikki muut suhtautuivat erittäin myönteisesti tähän asiaan, paitsi keskustapuolueen edustaja. Ymmärrän tietysti syyt, koska ministeri Kiviniemi ilmeisesti on siltä osin vastuullisena esittelevänä ministerinä.

Itse näen tilanteen lähinnä ongelmallisena, mutta eräs asia, joka on unohtunut tässä ongelmakentässä, on se, että kysehän on kansalaisten turvallisuudesta. Olen miettinyt, pitääkö tässä tapahtua niin, että joku niin sanottu kellokas menehtyy sen johdosta, että asianomainen palosukeltaja, jonka tehtäviin asia olisi kuulunut, ei pystykään suoriutumaan siitä taikka menehtyy siihen ylirasitukseen, joka hänelle tulee. Pitääkö tässä mennä niin pitkälle, niin kuin valitettavasti monessa muussakin asiassa, ennen kuin sille saadaan riittävää huomiota, niin kauan asiaa vetkutellaan.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on myöskin sen verran mielenkiintoinen — mikäli nyt muistan ja ymmärsin oikein kyseisen Turvallinen Suomi -seminaarin tiedoista taikka siitä keskustelusta — että tästä asiasta, ainakin osittain tätä asiaa sivuavasta otsikosta, on tekeillä väitöskirja. Se on mielenkiintoista, kun siinä ilmeisesti pohditaan myös tätä aikaa ja niitä esityksiä, joita tämän asian ympärillä on tehty. Ed. Pulliainen, joka on näitä väitöskirjoja vähän enemmän ja vähemmän tehnyt ja lukenut, (Ed. Gustafsson: Enemmän!) voi varmasti itse analysoida, millä tavoin väitöskirjan tekijä voi lähestyä tällaista kysymystä, joka useamman kerran joka vuosi tässä viime vuosina on ollut esillä eduskunnassa erilaisin aloittein tai kysymyksin.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan vaan todeta sen, minkä tuossa vastauspuheenvuorossanikin totesin, eli se, että tämä on julkisessa keskustelussa koko ajan, voi aiheuttaa sen, että alalle hakeutuminen vaikeutuu, että ei ole kiinnostusta palomiehen ammattiin, varsinkin jos toteutetaan ne uhkakuvat, joita ministeri Kiviniemi eräässä haastattelussaan esitti. Mikäli nyt muistan oikein, siihen suuntaan oli esitys, että silloin kun palomiesten työkyky ei enää riitä, heidät pitäisi siirtää johonkin toiseen kunnalliseen tehtävään. Minun mielestäni siinä on aika mielenkiintoinen ammatillinen arvostuskysymys, jos siirretään, niin kuin täällä jossakin puheenvuorossa todettiin, mahdollisesti siivoojan tehtäviin jne. (Ed. Gustafsson. No, se on keskustan työreformia, ei sen kummempaa!) Siinä tulevat palkka- ja muut kysymykset esiin ja ennen kaikkea palomiehen työn arvostus. Se on minun mielestäni se tärkein, koska tähän saakka on kiinnostusta riittänyt, mutta jos tähän ei saada parannuksia, voi olla, että Kuopion Pelastusopistoon ei hakijoita riitä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Minullakaan ei ollut tilaisuutta allekirjoittaa tätä lakialoitetta, kun sitä ei allekirjoitettavaksi tarjottu, mutta yhdyn kyllä tämän sisältöön ja siihen tavoitteeseen, että tämä selkeä epäkohta korjataan mahdollisimman pian.

Meillä tehtiin eläkeuudistuksia iso nippu viime vuosikymmenellä ja tämän vuosikymmenen alussa. Eräässä vaiheessa tämä ammatillinen eläkeikäjärjestelmä romutettiin ja tuli liian kaavamainen ja liian jäykkä järjestelmä tilalle. Ehkä kaikkein eniten esillä ollut ongelma on kohdistunut näihin miehistöön kuuluviin palomiehiin. Tältä osin siis on korjauksen paikka. Meidän on tässä salissa myönnettävä, että olemme tehneet virheen, huonon päätöksen, ja se on syytä nöyrästi korjata. Tästä on tässä kysymys.

On huomattava, niin kuin ed. Kuoppa totesikin, että tämä muotoilu on nyt niin, että tämä antaisi oikeuden jäädä vanhuuseläkkeelle 55 vuoden iässä, mutta ei tietystikään velvoita siihen. Meillä on tämä superbonusjärjestelmä, joka on kirjoitettu myös tuohon pykälään, eli palomiehiä houkutellaan jatkamaan korotetulla eläke-etuudella työssä pitempään, mikäli he siihen kykenevät. Mutta siinäpä se ongelma on, että tuo työ on luonteeltaan niin vaativaa, että voi sanoa, että 55 vuotta täyttänyt vain poikkeustilanteessa menestyy näissä tehtävissä.

Muutama vuosi sitten — ehkä ed. Laitinen muistaisi tarkemmin — kävimme, Keski-Suomen kansanedustajat, Jyväskylän palolaitoksella tutustumassa tämän asian merkeissä erityisesti ja muutoinkin palo- ja pelastustoimen tehtäviin. Meille näytettiin se testi, minkä nämä miehistöön kuuluvat palomiehet vuosittain joutuvat käymään läpi voidakseen jatkaa siinä tehtävässä, (Ed. Akaan-Penttilä: Ette päässeet suorittamaan sitä?) tärkeässä tehtävässä, pelastaakseen ihmisiä ja omaisuutta tuhoilta, joita jatkuvasti valitettavasti tapahtuu. — Ehkä me olisimme päässeet kokeilemaan itsekin sitä testiä. Saatoimme olla silloin noin viisikymppisiä, ehkä vähän yli, ed. Laitisen kanssa, joka on tietysti minua huomattavasti iäkkäämpi, kuusi vuorokautta aiemmin syntynyt, niin että se olisi ollut meille kyllä varmasti sellainen testi 50-vuotiaanakin, että emme olisi siitä ihan noin vaan selvinneet. — Siinä oli traktorinrenkaan kääntämistä, ja siinä oli savuputkiin sukeltamista valtavat letkukasat päällä, happilaitteet, kaikki mahdolliset naamarit ja muut varusteet niskassa. Kyllä se oli niin kovan näköinen homma, että siitä ei selviä kuka tahansa. Täytyy olla todella kovassa kunnossa, ja harva meistä yli 55-vuotiaista selviää siitä prässistä noin vain. Siltä se näytti ja olisi varmasti tuntunut, jos olisin lähtenyt kokeilemaan.

Näin ollen siis voi sanoa, että nämä palomiehet 55-vuotiaina ovat kyllä erittäin hyvässä kunnossa, mutta eivät niin hyvässä kunnossa, että selviäisivät noista testeistä ja sitten siitä tosityöstä, mihin he joutuvat lähtemään nopealla aikataululla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ja joskus ehkä vähän pienemmälläkin miehistöllä nykyisten säästöjen aikaan.

Tästä oikeastaan juontuu se ajatus, mitä ed. Akaan-Penttilä nosti esille, tämä ammatillinen kuntoutus. Minä kyllä väittäisin, että 55-vuotiaat palomiehet ovat meitä kaikkia kovemmassa kunnossa, mutta eivät niin kovassa kunnossa, että pärjäävät tuossa työssä, eli ei heitä tarvitse sen puolesta ammatillisesti kuntouttaa keskimäärin. He eivät ole missään työkyvyttömyyseläketilanteessa, vaan työn laatuun ja vaativuuteen nähden eivät selviä enää siitä tuon iän jälkeen keskimäärin, ja ne, jotka selviävät, varmasti haluavatkin jatkaa pitemmälle vielä siinä arvokkaassa työssä. Eli tulee eteen sitten se, että heidät todellakin siirrettäisiin johonkin uuteen ammattiin, koulutettaisiin 55-vuotiaat miehet uuteen ammattiin. Tätäkin on syytä tietysti harkita ja tämä voi joskus olla mahdollista, mutta ei se ole kyllä ratkaisu tähän ongelmaan. Kyllä tämä joustavan eläkeiän palauttaminen tältä osin on hyvin, hyvin perusteltua.

Herra puhemies! Täällä on käyty keskustelua siitä, miksi tätä asiaa, joka on ollut voimakkaasti esillä, ei ole korjattu. Tässä nyt pitkä rivi voitaisiin luetella niitä ministereitä, jotka ovat olleet vastuussa sekä kunta-asioista että eläkeasioista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sieltä löytyy Backmania, Itälää, Mannista, Rajamäkeä ja tällä hetkellä Hyssälää ja Kiviniemeä, eli eri puolueista on. (Ed. Rossi: Kankaanniemikin aikanaan!) — Kankaanniemikin on ollut joskus aikanaan, mutta ei nyt ihan hoitanut tämän alan vastuita. — Mutta nämä, jotka keskeisesti ovat valmistelemassa lainsäädäntöä omalta alaltaan, ovat joutuneet tämän asian kanssa tekemisiin, mutta muutosesitystä ei ole tullut.

Nyt onkin todella syytä vedota siihen, että nykyiset hallituspuolueet ja erityisesti ministerit Kiviniemi ja Hyssälä panevat päänsä yhteen ja katsovat, miten tämä asia hoidetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon. Sitten samalla on syytä tietysti tarkastella niitä muutamia muitakin ammattialoja, joissa on samantapaisia ongelmia. Eli tämä on ratkaistavissa. Ei tarvita kuin hyvää tahtoa, eikä tämä kaada meidän eläkejärjestelmäämme missään tapauksessa. Meillä on aika hyvä järjestelmä nyt kaiken kaikkiaan, mutta tällaiset pienet virheet, jotka kuitenkin tämän ammattiryhmän osalta ovat hyvin keskeisiä ja vakavia, on syytä nopeasti korjata. Aloite ansaitsee siis täyden tuen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän hankkeen historia on täällä tullut erinomaisen hyvin esitellyksi. Täydennettäköön sitä vain muutamasta näkökulmasta, jotka eivät ole vielä tulleet tässä esille. Yksi on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen näkökulma tähän asiaan.

Silloin kun 12 vuotta oli tilaisuus olla sen valtuuskunnan elikkä hallituksen jäsenenä, niin tämä asiahan pulpahti aina silloin sun tällöin esille ja oli ihan hyvässä mallissakin muutamaan kertaan. Se, mikä on ero silloisen keskustelun ja tämän päivän keskustelun välillä, on nyt oman havaintoni mukaan se, että silloin oli mielikuvitusta järjestellä näitä kunnallisten instituutioitten tehtäväkuvauksia ja vastuita. Mutta jostakin syystä, se oli ilmeisesti jonkun avainpuolueen veto — se ei tullut minulle koskaan selviöksi, mikä se taho oli — joka sitten loppujen lopuksi viime kädessä kuitenkin tyssäsi tämän asian.

Yksi asia, mikä kuitenkin silloin minusta oli ihan selvästi hyväksyttävä asia, oli siis tämä, että on tietty ammatillinen eläkeikä ja sitten bonusjärjestelmä, miksikä sitä nyt te ammattilaiset kutsutte. Elikkä jos sitten kuitenkin on niin hyväkuntoinen, että selviää näistä testeistä, niin sitten kuitenkin voi jatkaa siinä tehtävässä tahtonsa mukaisesti ja se sitten huomioidaan myöskin sitten siinä korvauksessa, minkä tästä saa. Minä siihen luotin vallan paljon.

No, jostakin syystä se ei sitten kuitenkaan kelvannut. Minun ymmärtääkseni ed. Kuopan aloitteessa on jollakin tavalla siinä 11 §:ssä mukana tämä asia. Kun tämä ei ottanut kuitenkaan tulta, vaikka näytti siltä, että se on ihan tulikelpoinen, niin sitten tuli se, että okei, ollaan sen normaalieläkeikäjärjestelmän puitteissa, mutta kun testistä ei enää selviä, niin sitten annetaan palotarkastustehtäviä jnp. jnp. jnp.

Sitten sen jälkeen sekään ei yllättäen ruvennut kelpaamaan. Minä kysyin sitä, mistä se kiikastaa nyt. No, se kiikastaa siitä kuulemma, sanoi siis se vastaaja, joka tähän kysymykseen vastasi, että joo, kyllä, mutta me tarvitsemme kaikki palveluksessamme olevat palomiehet operatiivisiin tehtäviin kelpoisiksi. Eikö niin? Elikkä täysmiehitys on aina päällä, koska väkeä on suhteellisen vähän, niin että pystytään lähtemään mihinkä vuorokaudenaikaan tahansa sellaiseen operatiiviseen tehtävään, jossa savusukelluskelpoisuutta edellytetään.

Elikkä, arvoisa puhemies, ei tästä nyt jää mitään muuta kouraan kuin se, että pitäisi menetellä sillä tavalla kuin tässä lakialoitteessa nyt todetaan, ja siinä kaikki.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä palomiesten eläkeiän tämmöinen pakkonosto oli täysin virheoperaatio aikanaan. Niin kuin tässä on todettu, niin tässä on vuosien varrella tehty näitä aloitteita yks jos toinenkin. Näistäkin henkilöistä, joita näkyy salissa, ilmeisesti jokainen ainakin yhden aloitteen on tehnyt tästä aiheesta, kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita. Siitä huolimatta, että jopa ministeritason ihmiset ovat tehneet kovasti töitä, vaikka ed. Rajamäki, joka oli aikaisemmin ministeri, väänsi kovasti sen asian puolesta, eivät vaan jostain ihmeen syystä kynnet pitäneet tässä hommassa.

Tuossa ed. Pulliainen kävi aika hyvin läpi sitä ajattelumallia ja sitä problematiikkaa, ja noinhan se asia on. Tämä aloite on minusta ainut semmoinen toimiva tapa, millä tavalla nämä ihmiset sitten hoidetaan kunniallisesti eläkkeelle. Tiedän, että se on sillä tavalla kova juttu, kun nyt ilmeisesti kuitenkin vaikkapa hallituspuolueiden edustajilta tai ministereiltäkin on jo tullut semmoisia viestejä, jotta tässä ei ilmeisesti semmoista tahtoa hoitaa tällä tavalla tätä asiaa ole.

Kun se alkuperäinen ajatus lähtee siitä, jotta kunnissa työllistetään nämä ihmiset sitten sen jälkeen, kun he eivät pysty johonkin entiseen hommaan, tähän palo- ja pelastushommaan, niin ihmettelen vaan, jotta missä kunnissa. Nimittäin ainakin nyt, kun ovat nämä alueelliset palo- ja pelastuslaitokset, se kuntahan on hävinnyt pois alta, elikkä ei ole olemassa enää sitä kotikuntaa, isäntäkuntaa. Vanhoilla vielä saattaa olla, että he ovat jostakin kunnasta lähtöisin, mutta entäs sitten siinä tilanteessa, kun nyt sitten tulee uusia palomiehiä? Mikä on se kunta? Onko se se asuinkunta vai onko se joku tämmöinen pakkoistutus johonkin kuntaan, että sinne tämä tietty prosentti palomiehiä pitää sitten sopia sen jälkeen, kun he eivät enää kykene näihin hommiin? Minusta tässä tulee jatkossa aika kova ongelma.

En tiedä, onko tässä salissa kukaan siitä puhunut vielä, mutta tämä tuli vaan mieleen tuolla työhuoneessa. Olin kirjoittamassa ja kuuntelin vähän näitä juttuja toisella korvalla, niin en tiedä, onko tämä tullut esille. Minusta tämä on tärkeä näkökohta siinä mielessä, jotta jollakin tavalla se on kuitenkin tämäkin asia hoidettava siinä vaiheessa, kun nämä ihmiset eivät enää pysty niihin palo- ja pelastustöihin, koska selkeästi nämä asiantuntijat, ne, jotka tekevät tätä työtä, ovat tuoneet esille sen, jotta tällä hetkellä siellä ei yksinkertaisesti nytkään, vaikka on se lähtökunta olemassa, löydy semmoisia töitä näille, koska iän myötä ei enää pysty eikä uskalleta enää laittaa näitä ihmisiä kuntonsa takia sinne savusukellukseen, ja siinä pumppumiehenä ei kuulemma tarvitse enää niin monta äijää.

Sitten on kokeita tehty siitä, mitä tarkoittaa, jos vaikka olisi autonkuljettajana paloautossa ja niitä hommia hoitaisi. Sekin on kuulema mitattu, ihan testattu, että se on niin kova juttu, että ei siihen pysty, jos sattuu olemaan vähän pumppuvikainen, niin kuin itsellä pumppuvika, ei siis sillä palopumpulla. (Ed. Rossi: Ei uskalla lähteä kyytiin!) — Siinä voi tulla sekin, että toiset eivät uskalla lähteä kyllä kyytiin sen jälkeen, kun siinä tämmöinen huonompikuntoinen kuski sattuu olemaan, koska tilanne on aika kova, kun lähdetään pelastustoimiin tai sammuttamaan tulipaloja.

Mietin sitä, onko tässä siis rakennettava vielä sen kiinteän eläkeiän lisäksi, jota tässä on esitetty, jos halutaan, semmoinen kiihdytyskaista, niin kuin on olemassa muissa eläkejärjestelmissä. Jos on kykyä ja halua, niin siihen tulee lisäporkkana, kiihdytyskaista, ja (Ed. Kuoppa: Tässä on porkkana!) ne, kellä niin on mahdollista tehdä, hankkivat sitten isomman eläkkeen siitä, jolloin se on tavallaan tämmöinen porkkanamalli, ei keppimalli eikä rankaisumalli, jotta joutuu katuja lakaisemaan keväällä, kun sattuu lumet sulamaan ja ne pölyt sieltä pitää johonkin kasata. Minusta se ei ole palomiehille sen arvoinen työ, että se kuuluisi sallia. (Ed. Karhuvaara: Kaikki työ on arvokasta!)

Sitä jäin ihmettelemään, että kokoomuksen piiristä nämä laitettaisiin vaikka mihin rupuhommiin. Kun ovat tehneet arvokasta työtä, niin sitten heidät pantaisiin johonkin semmoiseen työhön, mihin ainakaan minä en sallisi tai toivoisi, että ihmiset pantaisiin tämmöiseen työhön.

Lisäksi kun käydään näitä ammatillisia eläkkeitä läpi, niin siellä ovat nämä pintapelastajat, sukeltajat, ja sitten kyllä minä näen, että tuolla teollisuudessa on semmoisia ammatteja, jotka ovat hyvin raskaita ja joissa on vuorotöitä. Kyllä pitäisi uskaltaa katsoa, että sen työn kuluttavuuden mukaan, mikä on olemassa, voitaisiin katsoa uudelleen niitä eläkeikiä. Nimittäin minä takaan sen, jotta jos kolmivuorotyössä tuolla raskaissa töissä on, niin niiden ihmisten keski-ikä on huomattavasti matalampi, mikä kuvastaa sitä, että se työ kyllä syö ja kuluttaa. Sen takia siinä pitäisi olla jonkin tyyppinen kerroin, jolla katsottaisiin, että se ihminen voi jäädä aikaisemmin eläkkeelle kuin mitkä tänä päivänä nämä iät ovat olemassa, eikä sillä tavalla niin kuin pääministeri siellä hangilla totesi jossakin unissaan ja lumisokeudessaan, jotta kun sokeasti nostetaan vaan ikiä, niin sillähän hoidetaan koko tämän suomalaisen yhteiskunnan kaikki velat ja eläkepolitiikka ja sillä pelastuu kaikki. Mutta onneksi siinä saatiin nyt tietynoloinen voitto aikaan, että nyt se semmoinen joustava eläkeikä on yhä edelleen mahdollinen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Mikko Kuopan lakialoite on erittäin hyvä ja tarpeellinen, ja sen takana on tietysti varmasti käytännössä koko eduskunta, vaikka hallituspuolueiden kansanedustajat eivät nimiään nyt olisi laittaneetkaan tähän lakialoitteeseen. Onhan nyt hallitusohjelmassakin tämä asia otettu esiin ja mukaan.

Mutta mielestäni ed. Kuopan puheenvuorossa oli erittäin tärkeä kohta se, että palomiesten keskimääräinen elinikä on 65 vuotta, ja tämä merkitsee nimenomaan sitä, että se työhön liittyvä rasite on niin suuri, että se on ratkaiseva tekijä, kun kysytään, miksi se elinikä on lähes 10 vuotta keskimääräistä suomalaisen miehen elinikää alhaisempi. Tällöin tähän palomiesten eläkeikään pitäisi nimenomaan kiinnittää erityistä huomiota ihan oikeudenmukaisuusnäkökohdistakin, että heillä todella olisi sitä jäljellä olevaa elinikää jäljellä, kun he siirtyvät eläkkeelle.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi muisti aivan oikein, kun viime vaalikaudella käytiin tutustumassa Keski-Suomen pelastuslaitokseen, silloiseen Jyväskylän pelastuslaitokseen. Meistä silloisista kansanedustajista yksikään ei olisi varmaan selviytynyt siitä testistä, kyllä se niin fyysisesti vaativa testi on. Minä toivoisin, että nyt istuvat kansanedustajat, tämän vaalikauden kansanedustajat, kävisivät tutustumassa oman alueensa pelastuslaitoksen toimintaan ja tutustumassa tähän asiaan nyt, kun tämä ed. Kuopan lakiesitys on käsittelyssä, jolloin saisi konkreettista tietoa ja käsitystä siitä, minkälainen se tehtävä on.

Tämä lakiesitys on, niin kuin täällä on todettu, siinäkin mielessä hyvä, että tässä on todella tämä joustavuus olemassa. Voi niin halutessaan siirtyä eläkkeelle 55 vuoden iässä elikkä täällä on se porkkana olemassa. Ed. Kuoppa on tämän muotoillut tavattoman hyvin ja joustavasti.

Kyllä tässä on valitettavasti nyt semmoinen tilanne syntynyt ja yhä pahenemassa, että pelastajasta tuleekin pelastettava. Näitä tämmöisiä konkreettisia tapauksia on jo muutamia olemassa. Ja kyllä se on erittäin vaarallista, että me hyväksymme päätöksentekijöinä tämmöisen tilanteen. Kyllä nyt täytyy vielä kerran vedota hallituspuolueiden kansanedustajiin, että viedään tämä asia nyt läpi asiallisen käsittelyn jälkeen ja poistetaan tämä ongelma ja tunnustetaan se virhe, mikä on silloin aikoinaan tehty. Kyllä meillä täytyy olla kanttia myöskin katsoa asioita, kun ne ovat muuttuneet, uudella tavalla ja tehdä myös uusia päätöksiä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Nimeni löytyy ed. Kuopan aloitteesta. Itselläni oli mahdollisuus muutama kuukausi sitten omalla paikkakunnallani vierailla palolaitoksella ja myös nähdä tämä moniosainen testi, kun palomies siitä suoriutuu. Tässä on tilasto omasta kotikunnastani, mennään eteenpäin vuoteen 2020, mikä olisi ikäjakauma siellä Lieksassa palolaitoksella: yli 60-vuotiaita 6 henkilöä; 55—60-vuotiaita 5 henkilöä; 50—55-vuotiaita 6 henkilöä ja 48—50-vuotiaita 3 henkilöä. Eli tästä joukosta ei kyllä mahdollisuutta ole jo aiemminkaan laittaa nuorempia palomiehiä näihin haasteellisiin, vaikeisiin tilanteisiin.

Täällä on paljon ollut puhetta savusukelluksesta, mutta kaikki muutkin työtehtävät vaativat heiltä hyvää kuntoa ja nopeita refleksejä. En usko, että kunnilta ja aluepelastuslaitoksilta löytyy resursseja niin, että nämä sitten resursoitaisiin sitä mukaa. Kun toki henkilökunnan ikä nousee, niin väkisin palvelutaso heikkenee. Jos sitten näitä muita tehtäviä löytyisikin, niin ensinnäkin ihmettelen, että vastaavaa velvoitetta ei ole valtion puolella siirtyä muihin tehtäviin, ja toiseksi, että kuitenkaan se ei vapauta sitä virkaa täytettäväksi, että uusi henkilö voitaisiin palkata tämän palomiehen paikalle, joka ei enää pysty tästä testistä ja näistä vaativista tehtävistä selviytymään. Minusta se ei ole ratkaisu.

Näitä on aiemminkin ollut ja myös allekirjoittanut on näihin aloitteisiin yhtynyt. Ed. Kuopan aloitteessa ja näissä muissakin on kyse kansalaisten, meidän jokaisen, turvallisuudesta. Toivottavasti nyt tässä asiassa päästään eteenpäin ja todella tätä eläkeikärajaa voidaan alentaa. Jos ja kun jollakin on mahdollista pitempään olla työssä, niin se myös suotakoon.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En jaksa muistaa, oliko edellisen hallituksen hallitusohjelmassa jonkinlainen kirjaus tähän liittyen. Nyt Vanhasen kakkoshallituksella on juuri kirjaus, kuten täällä on aiemmin viitattu, että selvitetään tämä palomiesten eläkeikäkysymys. Se on ilman muuta selvää, että se pitää selvittää ja siihen pitää löytää ratkaisu. Kun aikoinaan — ja täällä on puhuttu aikoinaan-tilanteesta — 1990-luvun alussa tämä tilanne oli päätettävänä, muistan hyvin, miten silloin nimenomaan ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksena, Superit, Tehyt, kaikki mukaan lukien, oli, että kaikille samat ratkaisut. Itse olin silloin Pohjois-Savon pelastusliiton puheenjohtaja. Koin aika kipeänäkin sen tilanteen, että sitten jouduttiin menemään siihen, että myös palomiehet tuohon eläkeratkaisuun mukaan tulivat. Se on ilman muuta virhe, kuten ed. Kuoppakin on sen todennut, ja minä yhdyn siihen. Ja kuten moni muu on sanonut, se on virhe, joka pitää tavalla tai toisella pystyä korjaamaan. Onko se kategorisesti tämän aloitteen mukainen ratkaisu vai löytyykö siihen muita tekijöitä, se on toinen kysymys.

Kaiken kaikkiaan olen pannut merkille sen, että palomiehet eivät ole hakeneet itselleen mitään etuuksia, vaan todellakin kysymys on turvallisuudesta, siitä, mikä meidän pelastustoimemme luotettavuus kaiken kaikkiaan on. Ja tällöin kyllä täytyy sanoa palomiesten kunniaksi nimenomaan, että kysymys on korkeasta työmoraalista ja koko pelastustoimen ymmärtämisestä. Kuopion pelastusopistoon on ollut hyvin tulijoita ja hakijoita, ja opiskelijat, jotka tulevat sinne ja lähtevät paloalalle kaiken kaikkiaan, ovat motivoituneita. Tämä eläkeikä- ja siihen liittyvä turvallisuus- ja jaksamiskysymys tulee sitten myöhemmin. Alan puitteissa on tapahtunut monenlaista koulutusta, ja myös tutkitaan sitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat palomiesten ehkä varhaiseen kuolleisuusikärajaan sekä myös sitten työterveyden menettämiseen. Siinäkin on paljon tekemistä, se ei ole yksistään eläkeikäkysymys, vaan siinä työterveyden asiat pitää kyllä nostaa esille.

Arvoisa puhemies! Minä yhdyn kyllä siihen näkökulmaan, että Vanhasen kakkoshallituksen on tähän ratkaisu löydettävä ja päästävä siihen tilanteeseen, että myös tämä turvallisuuspuoli huomioidaan ja että nuo ihmiset sitten myös tuossa työssään pystyvät ylipäätänsäkin jaksamaan.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on erittäin hyödyllinen ajatellen nimenomaan asiakkaiden ja kansalaisten turvallisuutta pelastustilanteissa, mutta siitä huolimatta en itse kannata sitä, että ainoastaan yksi ammattiryhmä rajataan johonkin tiettyyn rigidiin eläkeikään ja eläköitymisikään. Olisi mielenkiintoista nähdä, mikäli tämä toteutuu, kuinka paljon tämänhetkisiä palomiehiä toimisi vuoden tai kahden vuoden eläkkeelläolon jälkeen jossain työpaikassa ja kuinka monta todella jäisi toimintakyvyttömänä eläkkeelle.

Peräänkuulutankin sitä, että jo siinä vaiheessa, kun ajatellaan ammattia, joka on fyysisesti näin kuormittava kuin palomiehen tai pelastustoimen ammatti on, myöskin koulutukseen hakeutumisessa todella fyysistä soveltuvuutta tutkittaisiin vielä nykyistäkin paremmin ja ihmisten asenteisiin pyrittäisiin vaikuttamaan myös niin, että he huolehtisivat omasta kunnostaan, ja mielestäni palomiehet tekevätkin sen samoin kuin poliisitkin tänä päivänä aika hienosti.

Mutta sitten tämä toinen kriteeri tästä vanhenevasta pelastushenkilöstöstä. Totta on se, että nämä, jotka eivät kykene kaikkiin pelastustehtäviin, tukkivat tietyllä tavalla näiden uusien palomiesten koko urapolun jo siinä alkuvaiheessa, koska he miehittävät virat kykenemättä kuitenkaan turvallisesti vaikeimpiin tehtäviin, ja sen vuoksi on ihan hyvä asia miettiä tätä eläkeikää. Mutta minun mielestäni oleellista on se, että nähdään tarpeeksi ajoissa, minkälainen ja minkä tyyppinen työkyvyn aleneminen uhkaa tällaista palo- tai pelastustoimessa työllistyvää ihmistä, puututaan siihen välittömästi ja tutkitaan toimintakyky, haetaan sieltä ne riskikohdat, tehdään uusi toimintakykyarvio ja ura-arvio. Sitä ei minun mielestäni tällä hetkellä tehdä. Ja ammatillinen kuntoutus, mistä ed. Akaan-Penttilä täällä jo pariin otteeseen puhui, on kyllä hirveän olennainen siinä, että tämä ihminen kykenee vielä johonkin muuhun työhön kuin siihen omaan raskaaseen työhönsä.

Minun mielestäni signaalina on väärin se, että me olemme nostamassa yleisesti ottaen eläkeikää, joka on meidän tulevaisuutemme ja kansantaloutemme kannalta ihan olennainen asia, ja sitten me olemme ottamassa yhden ainoan ryhmän, joka voisi jäädä lain mukaan tietyn ikäisenä eläkkeelle tai jolle jopa maksettaisiin bonusta, että he vielä 55 vuotta täytettyään jaksaisivat pysyä töissä. Siis se on jotenkin ihan täysin ristiriitainen homma.

Nimenomaan on muistettava se, että me olemme myöskin tällä hetkellä poistamassa ammattisuojaa työttömien uudelleenkouluttautumiseen ja työllisyyskoulutukseen. (Ed. Kuoppa: Ei niillä ole tähänkään asti ollut ammattisuojaa!) — No, jos minä nyt mietin asfalttimiehiä, jotka muun muassa tekevät työtä tietyn ajan vuodesta mahdollisimman hyvällä palkalla ja sen jälkeen jäävät työttömiksi, koska heidän ei ole ollut pakko ottaa muuta työtä vastaan, niin jos näistä asioista keskustellaan rinnan tämän 55 vuoden eläkeiän kanssa yhdelle ammattiryhmälle, minun mielestäni se on paitsi epäreilua, myöskin aika typerää, kun tiedetään kuitenkin, että ihmisten elinikä on noussut ja ihmisten toimintakyky on parempi ikääntyvämpänä.

Tiedän toki työterveysfysioterapeuttina ja vuosina 1994—1995 nimenomaan näitä palomiesten toimintakykytestejä seuranneena, miten raskasta työtä se on, mutta se ei silti ole yhtään sen raskaampaa monen ihmisen omaan fyysiseen toimintakykyyn nähden kuin jonkun tämmöisen, sanotaan raskasta työtä, nostotyötä tekevän apuhoitajan tai jonkun lihanleikkaajan tai jonkun muun fyysinen kuormitus työpäivän aikana. Sen vuoksi peräänkuulutan edelleenkin ihan pakollisia työkyvyn arvioimistestejä, joiden perusteella myöskin muissa ammattiryhmissä olisi mahdollisuus jäädä vasta oman fyysisen toimintakyvyn alenemisen ja tehokkaan kuntoutuksen jälkeen eläkkeelle ja joustavalla aikataululla, mutta ei niin, että määrätään joku rigidi eläkeikä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhuvaaran puheenvuoro oli sanomaltaan äärimmäisen selvä, vastustatte jyrkästi. Minä teen tämmöisen retorisesti ulvahtaen asetetun kysymyksen, mutta ensinnäkin totean, että täällä en ole nähnyt mitään muita kuin tämän yhden ainoan asian ammatillisen eläkeiän asiassa keskustelussa vuosikausiin, hyvin pitkään aikaan. Kysymys on uniikista tapauksesta. Ja toisekseen projisoin ainakin itse, kun olen ollut hyvin vaikeassa elämäntilanteessa, asian siihen, että mitäpä jos sitä ammattitaitoa, joka pelasti henkeni, kun siitä minun kohdallani on sattunut olemaan kysymys, ei olisi ollut käytettävissä juuri sillä hetkellä, niin entäs sitten. Ja jos on ammattikunta, jossa todennäköisyys tällaisiin tilanteisiin joutumisesta on hyvin suuri, tai sanotaan, että se on niin suuri, ettei se voi suurempi ollakaan, koska se koko ammatti perustuu siihen, niin miksi ei yhteiskunta voisi hoitaa tätä asiaa kuntoon?

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tässä palomiesten eläkeikäkysymyksessä alkaa nyt näkyä ed. Karhuvaarankin puheenvuoron myötä kyllä se, miksi tämä ei hallituksen puolella etene. Hallitusohjelmassahan on määritelty, että tämä eläkeikäkysymys ratkaistaan. Siellähän ei sanota, millä tavalla. Mutta ehkä taustaksi se, että ensinnäkin palomiesten 65 vuoden eläkeikä ei ole tästä maailmasta, kun otetaan huomioon nimenomaan työhön liittyvät vaatimukset. Pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen aiheuttaa selkeitä turvallisuusriskejä.

Ehkä sen verran viime hallituskaudesta, että silloin ei hallitusohjelmassa ollut tähän liittyen mitään selkeitä mainintoja. Sisäministerinä ja pelastustoimesta vastaavana katsoin, vaikka kunnalliset eläkeasiat eivät kuuluneet sisäministerin toimivaltaan, että sisäministeri vastaa kuitenkin pelastustoiminnasta ja pelastustoimen suorituskyvystä. Tämä oli syy, miksi käynnistin keväällä 2005 alan järjestöjen ja muiden asian kannalta keskeisten tahojen kanssa kuulemistilaisuudet, joiden pohjalta käynnistyi sitten Haikon työryhmätyö valmistelemaan pelastushenkilöstön työkykyä ja työssä selviytymistä turvaavia toimenpiteitä. Tämä työryhmähän päätyi monipuolisesti esittämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat henkilöstön selviytymisen tehtävistään.

Yksi näistä esityksistä koski eläkeiän alentamista, mutta nimenomaan sen vaatimukseni, että tämä työryhmä tekee selkeän esityksen tältä osin, työryhmä jätti käsittelemättä ja konkreettisesti esittämättä, kun Kuntien eläkevakuutus ja Kuntaliitto raivoisasti vastustivat sisäministerin oikeutta puuttua eläkeasioihin. Myös ministeri Manninen ja keskusta osoittivat sisäministerille annetuissa lausunnoissaan vastustavansa palomiesten eläkeiän alentamista. Tämä oli se tilanne, johon olin hyvin tyytymätön, ja julkisesti myöskin esitin paheksuntani siitä, että tätä asiaa ei voitu sisäministerin toimesta käsitellä sen pitemmälle muuta kuin käynnistää nämä hankkeet, henkilöstöjohtamisen kehittämisen, pelastajien urakehityksen linjaamisen, koulutusjärjestelmän tukemisen, pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimusten ja fyysistä ja psyykkistä työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostamisen ja seurannan projektit, pelastuslaitos, Palosuojelurahasto ja monet muut. Nämä pantiin käyntiin. Nyt valitettavasti on sanottava, että ministeri Holmlundin aikana myös nämä hommat ovat lähes tyrehtyneet sisäministeriössä.

Mutta nyt tullaan siihen mielenkiintoiseen asiaan, miksi sisäministerinä pidin välttämättömänä, että sisäministerin on nämä kysymykset myöskin pidettävä esillä, ja se on se, että pelastuslaki edellyttää, että pelastustoimen palvelutaso vastaa onnettomuusuhkia. Arvioitujen uhkien perusteella mitoitetaan pelastuslaitoksen henkilöstö, kalusto ja toimintavalmiusaika, ja totta kai toimintakykyyn vaikuttaa luonnollisesti hyvin keskeisesti palomiesten selviytyminen työtehtävistään. Selvästi pelastusalueittain tehdyt ikääntymiseen liittyvät selvitykset osoittivat, että meillä — kyllä tiesin jo silloin, että menee ministerivastuukauteni ulkopuolelle — kriisi oli nähtävissä, että siihen on pakko reagoida.

Se näkökulma, että siirretään toisenlaisiin kunnan tehtäviin, on aivan teoreettinen sen takia, että eivät kunnat perusta kovin monta kouluvahtimestarin ylimääräistä tehtävää näinä aikoina, ja toisaalta pelastustoimessa pitäisi olla kuitenkin suorituskyky eli sinne pitäisi palkata nuoria palo- ja pelastustehtäviin.

Jätin tästä asiasta vihdoin selvyyden saamiseksi tähän hallitusohjelmaan liittyen kirjallisen kysymyksen sekä ministeri Kiviniemelle että ministeri Holmlundille. Kysymys kuului: "Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt alentaakseen palomiesten yleistä eläkeikää, turvatakseen palomiesten mahdollisuudet selviytyä tehtävistään sekä varmistaakseen pelastustoimen suorituskyvyn?" Tähän vastasi ministeri Kiviniemi — hyvin tulee mieleen viime hallituskaudelta eläkeasioista vastaavan ministerin lähestymistapa — sanatarkasti: "Kysymyksessä väitetään, että hallitusohjelmassa olisi luvattu laskea palomiesten eläkeikää. Hallitusohjelmaan otettiin kirjaus eläkeikäkysymyksen ratkaisemisesta siksi, että jatkuva keskustelu palomiesten eläkeiästä vie huomion pois sieltä, missä kehittämistä tarvitaan eniten. Pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen ratkaiseminen edellyttää, että käydään kattavasti läpi toimet pelastushenkilöstön nykyisen työkyvyn nostamisesta sekä mahdollisuudet töiden uudelleen järjestelyjen kautta löytää henkilöstölle heidän työkyvylleen sopivaa työtä. Hallitus pyrkii ratkaisemaan asian kevään kuluessa." Ja miten vastaa ministeri Holmlund, joka tunnetusti ei puutu toisen tontille, ei maahanmuutto- eikä turvapaikka-asioissa, ei myöskään varmasti palomiesten asioissa? Hän toteaa: "- - viittaan asiassa ministeri Kiviniemen vastaukseen siltä osin kuin kysymyksessä käsitellään palomiesten eläkeiän alentamista."

Pidän erittäin huolestuttavana sitä, että selvästi kärjistyvään palo- ja pelastustoimen suorituskykyyn liittyvän palomiesten ikääntymisen osalta tämä hallitus on ilmiselvästi tässä törmännyt nyt haluttomuuteen viedä tätä asiaa eteenpäin, jota ed. Karhuvaara omalta osaltaan tuossa kokoomuksen näkökulmasta ilmeisesti myöskin valotti. Tämä pöytäkirjoihin on syytä todeta, että ministeri Kiviniemen ja ministeri Holmlundin vastaukset tältä osin eläkeiästä ovat tylyjä ja tähän kuitenkin on pakko mielestäni kyllä eduskunnan kautta kasvattaa painetta.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän palomiesten eläkeikäkeskusteluun vielä muutama kommentti. Ensin haluan lukea ihan tästä Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmasta tiettyä tekstiä.

Tämähän on annettu 19.4.2007, ja siellä yläotsakkeen Oikeuspolitiikka ja sisäinen turvallisuus alla, sivulla 18, on kohta, tämä on suora lainaus sieltä: "Turvataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen vaikutuksien varalta mm. tarkistamalla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden ja tehtäviin liittyvät suorituskykyvaatimukset. Hallitus ratkaisee pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen." Täällä useammatkin teistä ovat sitä ihan samaa sanoneet. Siis täällä lukee sana "ratkaisee", jolloin luulisi, arvoisat edustajat, että esimerkiksi tämän päivän keskustelun on pakko vaikuttaa siihen. Tämä on hallitusohjelman tekstiä, sehän on ratkaistava silloin ja sitä ei voida ratkaista kirjallisten kysymyksien perusteella.

Sitten lyhyt lainaus vielä toisesta paikasta, kohta 10 Hyvinvointipolitiikka, sivulla 47, kohta 10.9 Työelämän kehittäminen, tämä on suora lainaus: "Työntekijöiden korkea osaaminen, luovuuteen kannustava ilmapiiri, työhyvinvointi ja toimivat työmarkkinat ovat tärkeitä kansallisia menestystekijöitä. Työelämää kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa siten, että joustavuus ja turvallisuus muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden." Tässä on minusta eräs ydin, joka on sanottu. Tämä on tosi haasteellinen tehtävä nyt, tämä palomiesten eläkeikä, myöskin työelämän kehittämistä silmällä pitäen. Jos kuulitte tarkasti, niin siinä imaistaan mukaan myöskin työmarkkinajärjestöt, ja minusta siltä puolelta tässä on ollut liian vähän nyt rakentavaa ehdotusta ja kantaa. Toivon, että saatte palomiesten kaksi erillistä järjestöä toimimaan keskenään tässä asiassa, te, jotka haluatte ratkaista tätä, ja myöskin muutenkin työmarkkinajärjestöt mukaan tähän puuhaan.

Sitten muutama havainto ihan tästä keskustelusta. Minulle on tullut semmoinen käsitys, että nämä runsaat puheenvuorot, joissa aika hyvin on tätä eri puolilta valotettu, kaikki pitävät sisällään nyt sen saman asian, joka on hallitusohjelmassakin, että tämä pitää ratkaista ja sitä saavat edeltää jonkinlaiset selvitykset, mutta tämmöisen pyörittämisen pitäisi nyt loppua. Se taitaa olla tämän salin aika yksimielinen tahto kuitenkin.

Työtä pidetään erittäin raskaana silloin, kun näissä varsinaisissa etulinjan palomiestehtävissä toimitaan, ja sehän pitää täysin paikkansa. Se on Työterveyslaitoksen tutkimuksissa todettu siellä vuoden 2000 vaihteessa. Ne voidaan sieltä tarkemmin etsiä vaikka uudelleen tässä esille, mutta sen tarkemmin ei palomiesten yleistä ammatillista vaatimuskykyä tarvitse selittää. Se on siellä sanottu kerralla. Minä en näitä tietoja tähän kiireeseen pystynyt itselleni hakemaan, mutta tiedän sen vaan muuta kautta.

Se, onko tässä varsinaisesta työkyvyttömyydestä kysymys, on aivan toinen asia, ja näissä meidän edustajien joskus kannattaisi kyllä miettiä, miten me sanamme asetamme. Työkyvyttömyys on jotain muuta kuin se, että tulee jokin vaikeus, jonka takia ei enää sitä työtä ehkä pysty tekemään. Tässä kuitenkin liikutaan vakuutuskentän sisällä ja työeläkejärjestelmässä. Sen takia sanon näin tästä ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta kuntoutuksesta, että jos teitä nyt, edustajat, ihan rehellisesti kiinnostaa tämän asian eteenpäin vieminen, eikä pelkästään poliittisesti, niin ottakaa itse nyt selvää, mitä se tarkoittaa, koska se ei tarkoita sitä esimerkiksi, että kuntatyönantaja voi siirtää mihin tahansa toisiin töihin viikon koulutuksella ihan eri palkalla ja muuta vastaavaa.

Siihen järjestelmään pääsee mukaan vain työeläkelaitosten kautta, jolloin sieltä tulevat kuntoutusmäärärahat, sieltä tulevat tietyt ohjelmat, siellä on tietty henkilökohtainen toimintakykyarvio. Siellä katsotaan aikaisemmat koulutukset ja pätevyydet. Se on hyvin yksilökohtainen. Tämä on se pointti, mistä minä oikeastaan olen ed. Kuopan esityksessä vaan eri mieltä, että tämä puoli pitäisi paljon paremmin selvittää. Tämä vaan ei muuten ratkea. Siitä minä olen ihan olevinani täysin varma.

Siinä täytyy ottaa huomioon palomiesten henkilökohtainen toimintakyky, työkyky, jäljellä olevan elämän pituus ennen tätä nykyistä eläkeikää, asuinpaikka, perheolot, toiminta, toimintakyky, pärjääminen, kaikki sosiaaliset olosuhteet. Ne kaikki tehdään tämän ammatillisen kuntoutuksen, ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Se on jotain aivan muuta kuin uudelleensijoitus. Uudelleensijoitus tarkoittaa ehkä hyvin lyhyttä lisäkoulutusta, jotain pientä tukea.

Mutta jos esimerkiksi tämmöinen ammatillinen koulutus alkaa jo alle 50-vuotiaana, niin työeläkelaitokset ovat siihen erittäin halukkaita, tai koko meidän työeläkejärjestelmämme, koska sillä lailla tämän henkilön työpanos pelastetaan. Jos siihen putkeen yrittää päästä 55-vuotiaana, jolloin on jo osittain työkyvytön ehkäpä, niin voi olla, että seinä nousee pystyyn. Tässä kaikessa neuvottelussa tarvitaan myös ammattijärjestöjä mukaan. Siihen tarvitaan ammattihenkilöitä mukaan, vakuutusjärjestelmän asiantuntijalääkäreitä mukaan. Se on se keino, millä tämä pitää ratkaista.

Vähän huolissani olen, että hallituksesta ei ole tullut muuta kuin näin tylyn luonteisia vastauksia näihin kirjallisiin kysymyksiin. Ehkä se on ensimmäisiä askelia siihen suuntaan, että hallitus joka tapauksessa täällä sanoo, että se ratkaisee sen, ja tätähän ei voi ratkaista kuin positiivisella tavalla. Ei tässä negatiivisesti voida mennä eteenpäin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt on tärkeätä, että eduskunnan näkökulmasta ei kiinnitetä huomiota siihen, että asia ratkaistaan, vaan nyt pitää saada konkreettinen päätös palomiesten eläkeiän alentamisesta. Hallituksen taholta tästä asiasta vastaava ministeri Kiviniemi on selkeästi todennut, että hallitusohjelmassa ei ole luvattu laskea palomiesten eläkeikää, ja pitää tärkeänä, että tämä pian ratkaistaan sen takia, että tämä palomiesten eläkeikäkeskustelu vie huomion muista asioista. Tähän ministeri Holmlund yhtyy omassa vastauksessaan.

Kyllä tätä asiaa todella seikkaperäisesti selvitettiin ja todettiin, että palo- ja pelastustoimen suorituskyky, meidän sisäinen turvallisuutemme, edellyttää eläkeiän alentamisratkaisuja. Ne selvitykset saatiin vuonna 2006 valmiiksi, ja valitettavasti silloinkin kunnallisista eläkeasioista vastaava ministeri ja Kuntaliitto ja Kuntien eläkevakuutus olivat torppaamassa, tuntuvat olevan voimissaan kyllä nykyisenkin hallituksen käsittelyssä.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäkihän on yrittänyt paljon selvittää tätä asiaa, mutta osa teidän puheenvuoroistanne on minusta tyypillisesti poliittisia luonteeltaan, ne eivät pyri ratkaisuun, joka olisi realistinen mahdollisuus. Toivoisin, että te kantaisitte politiikan ohella myöskin tätä toista keinoa eteenpäin, joka on ammatillinen kuntoutus. Päätä lyödään seinään, jos vaan sanotaan, että pitää selkeästi alentaa eläkeikiä. Tulee ihan mieleen se, ovatko silloin ne, jotka näin sanovat, perehtyneet siihen, mitä meidän eläkejärjestelmämme nykyisellään edellyttää, jossa pikemminkin pitkiä työuria suositaan.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minulla on sellainen tunne, että ministeri Kiviniemi on vastannut nimenomaan siihen, mitä hallitusohjelmassa lukee. Se, mitä ehkä teidän kysymyksessänne on kysytty, voi ollakin jo sitten toinen asia. Mutta totta kai silloin, kun puhutaan ratkaisemisesta, jokainen ymmärtää, että siinä haetaan sitä oikeaa palomiesten eläköitymisikää ja niitä muitakin vaihtoehtoja, mitä tähän kokonaisuuteen voi liittyä. Olen vakuuttunut siitä, että hallitus tähän ratkaisun löytää.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan vielä toistaa, että nimenomaan äsken puheenvuorossani toin esille vuonna 2005 käynnistämäni selvitystyöt, jotka johtivat erilaisiin työkykyä tukeviin toimenpiteisiin, erilaisiin projekteihin pelastushenkilöstön työkyvyn ja työssä selviytymistä turvaavien toimenpiteiden osalta. Myös mitoituksen perusteiden ja suorituskykyvaatimusten ym. osalta käynnistyivät nimenomaan ne työt vuonna 2005 alkaneen prosessin seurauksena.

Ed. Rossi, kysymykseni kuului sanatarkasti, johon äsken luin vastaukset: "Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt alentaakseen palomiesten yleistä eläkeikää, turvatakseen palomiesten mahdollisuudet selviytyä tehtävistään sekä varmistaakseen pelastustoimen suorituskyvyn?" Kyllä ne aika selkeät kysymykset olivat tästä ydinasiasta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Karhuvaaralle haluan todeta, että minun tietääkseni Suomessa nytkin on myöskin ammatillisia eläkeikiä olemassa. Näin ollen palomiesten eläkeikä ei siinä mielessä ole poikkeus. Täytyy muistaa, että yksityisellä sektorilla 20 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään ja 25 000 työkyvyttömyyseläkettä myönnetään vuodessa, elikkä nämä eläkekysymykset ovat kyllä aika tärkeitä.

Tähän haluan todeta, kun ed. Akaan-Penttilä ja ed. Karhuvaara antoivat semmoisen kuvan, että palomiehet eivät kuulu työterveyshuoltoon ja heidän kuntoutustaan ei ikään kuin suoriteta lainkaan, että siis taatusti suoritetaan, aivan samalla tavalla he kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Siellä tehdään erilaisia testejä ja tutkimuksia niin kuin muissakin työpaikoissa ja myöskin kuntoutusta tehdään, siis aivan samalla tavalla. Mutta ikävä kyllä tämä kuntoutus ei ole johtanut tuloksiin. Heidän keskimääräinen kuolleisuusikänsä on 65 vuotta, kymmenen vuotta alempi kuin muilla miehillä keskimäärin. Onhan tässä silloin vikaa. Se ei pelkällä kuntoutuksella silloin mene, joissain työolosuhteissa on vikaa. Jos työolosuhteisiin halutaan puuttua, yksi mahdollisuus on tietenkin, että palomiehet eivät suorita niitä tehtäviään, joita varten he ovat, tai toinen se, että tehtäväaikaa lyhennetään elikkä he tekevät lyhyemmän aikaa sitä työtä elikkä jäävät aikaisemmin eläkkeelle. Siinä ei kovin paljon vaihtoehtoja ole.

Tässä haluan todeta vielä — ensinnäkin haluan kiittää siitä, että on hyvin paljon myönteistä tämän aloitteen suhteen täällä salissa keskusteltu — että lukuisat hallituspuolueen edustajat sanoivat, että mitään aloitteita ei allekirjoiteta, ettei jouduta äänestämään niitä vastaan. Olen kysynyt hyvin monelta hallituspuolueen edustajalta tätä. Täytyy ed. Laxellille nostaa lakkia, vaikkei sitä täällä salissa ole, kun hän totesi, että hän on palomiesten eläkeiän alentamisen kannalla ja hän allekirjoittaa. Tulkoon se tässä todetuksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Rajamäki luki nuo ministerien vastaukset, niistä käy selkeästi hallituksen asenne ilmi. Siksi sinne ei varmaan ole kirjattukaan muuta kuin että selvitetään tai ratkaistaan, mikä se sanamuoto siinä nyt oli.

Pitää ihailla ed. Akaan-Penttilän optimismia siitä, mitä mahdollisesti tarkoittaa tämä maininta, koska itse juuri selvitin tämän päivän aikana VR:n erään vaunuemännän tilannetta, jossa hän haki ammatillista koulutusta, kuntoutusta, VR:n eläkesäätiöltä. Kyllä se siinäkin tilanteessa osoittautui aika kuolleeksi kirjaimeksi. Joka tapauksessa töitä ei tule VR:llä, mikä se onkin, mikä hoitaa näitä ravintolapalveluita siellä, olemaan sille ihmiselle. Tässä tapauksessa se ammatillinen kuntoutus ja koulutus tarkoittaa sitä, että okei, koulutetaan johonkin.

Kun palomies on sitten kykenemätön siihen omaan hommaansa, niin ilmeisesti kokoomuksen ja ed. Akaan-Penttilän mukaan tämän henkilön pitäisi mennä kuntoutukseen, koulutukseen, ja jostakin hakea sitten työvoimatoimistosta töitä. Minusta se on aika tylyä siinä mielessä, kun ottaa sen huomioon, mitä ed. Kuoppa on tässä todennut, että keski-ikä, johon nämä ihmiset elävät sitten, on 65 vuotta. On tehnyt raskaan työuran, sitten pannaan johonkin koulutukseen, kuntoutukseen, ja sitten työnhakijaksi työvoimatoimistoon, josta ei saa töitä kuitenkaan.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä palomiesten eläkeiän alentaminen on selkeästi sellainen asia, johon olisi niin kovin miellyttävää ja mukavaa sanoa suoraan, että ilman muuta alennetaan vaan. Jos eläisimme hieman toisessa ajassa ja paikassa, niin se ehkä olisi mahdollista näin suorasukaisesti tehdä, mutta pelkään sitä, että niin hyvää kuin sillä haetaankin, niin sillä samalla päätöksellä avataan eräänlainen pandoran lipas, sillä toki meillä on paljon muitakin ammattiryhmiä, joilla on aivan sama ongelma. (Ed. Pullainen: Ei ole vastaavia täsmälleen!) — No, ottaisin esimerkiksi kolmivuorotyötä tekevät kätilöt, jotka kerta kaikkiaan pitävät huolta ihmisten hengestä, lasten hengestä. Työ on monesti melko raskasta, kun 65-vuotiaana tekee sitä yötöikseen. Kokeilkaa, jos ette usko. (Ed. Kuopan välihuuto) — Kokeilkaa itse, jos ette usko. — Meillä on myös paljon monia muita ammatteja, töitä, sukeltajia, meillä on urheilijoita, meillä on monia. En arvota näitä töitä keskenään, pidän kaikkia tekemisiä tärkeinä ja tarpeellisina, mutta pidän vaan hankalana sitä, jos lähdetään ammattiryhmittäin tässä tilanteessa, jossa yleistä eläkeikää yritetään nostaa, alentamaan tiettyjen ammattiryhmien eläkeikää.

Harmittelen myös sitä, että niin tässä keskustelussa kuin myöskin palomiesten ammattiliiton kanssa käymissäni keskusteluissa mitään muita vaihtoehtoja tai esityksiä ei oikein ole tullut esiin. On ilman muuta hyvä, että pohditaan laaja-alaisesti työn sisällön kehittämistä tai työkyvyn parantamista, mutta kaipaisin kyllä joitakin ihan uusia ehdotuksia myöskin palomiesten ammattiliitolta siitä, onko tätä asiaa mahdollisuus helpottaa 60-vuotiaiden savusukeltajien osalta jollakin muulla keinoin kuin vain eläkeikää laskemalla. (Ed. Rajamäki: Savua vähentämällä!) Se on ehkä sellainen peruskysymys.

Korostan myös sitä, että työura on nykyään hyvin mosaiikkimainen lähestulkoon jokaisella suomalaisella. Itse olen listinyt raparpereja, kylvettänyt vanhuksia ja tehnyt toimittajan töitä, kouluttautunut sen jälkeen vielä opettajaksi. Pidän aika eriskummallisena sitä, jos sementoimme joitakin ammatteja sellaisiksi, että niissä pitää pysyä 20-vuotiaasta 60-vuotiaaksi. Otan esimerkikseni oman poikani, joka on hakeutumassa palo- ja pelastusopistoon. Olen pitänyt lukuisia palopuheita hänelle siitä, että hyvä ala, hyvä ura, ilman muuta, jos se kiinnostaa, hae sinne mutta varaudu jo tällä hetkellä siihen, että kuusikymppiseksi saakka et jaksa tai pysty sitä tekemään. Pitää olla myös valmiuksia miettiä työn sisältöä hyvissä ajoin.

Kun hallitusohjelmassa lukee, että asia ratkaistaan, on selvää, että jokin esitys ja selvitys pitää tehdä, jotta palomiehet jaksaisivat paremmin, jotta toisaalta sitten turvallisuus pystyttäisiin takaamaan ja jotta ne nyt kuusikymppiset palomiehet ja savusukeltajat saisivat inhimillisesti kohtuullisemman tulevaisuuden. Mutta toki, jos yleisen turvallisuuden näkökulmasta puhutaan, niin silloin pitää puhua sitten myöskin paremmista, tarkemmista rakennusohjeista, palohälytinkampanjoista. Edelleenkin turhan monessa kodissa ei ole palohälyttimiä jne., eli puhutaan hyvin laaja-alaisista asioista. Sen takia minusta on ikävää, että tässä kysymyksessä jumiudutaan vain yhteen ratkaisuun eli palomiesten eläkeiän alentamiseen, joka sinänsä olisi erinomainen asia mutta vain hankalasti toteutettava.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viitaten siihen, mitä jo aikaisemmin varsinaisessa puheenvuorossa totesin, olen kutakuinkin jyrkästi eri mieltä ed. Järvisen kanssa tästä asiasta. Jos otetaan ihan vakavasti se, mitä hän äsken totesi, niin siirrytään virtuaalisavuun, ei mitään muuta, että ei rupea kähisemään kyllä kurkut siinä sen virtuaalisavun kanssa. Minä olen ihan vakavissani sitä mieltä, että tämä on uniikki juttu. Näitä tapauksia on ollut tämän vuoden aikana vaikka kuinka paljon, niin millään niillä konsteilla, mitä ed. Järvinen äsken esitteli, valitettavasti tämä asia ei tule selväksi.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakaan tämän päivän ikääntyneiden palomiesten ongelmaa ei tällä minun seuraavalla ehdotuksellani korjata, mutta tulevaisuudessa meidän pitäisi muuttaa lakia sillä lailla, että palo-opistoon pyrkijät tietäisivät jo heti, että he voivat olla siinä työssä korkeintaan esimerkiksi 40-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen täytyy kouluttautua uuteen hommaan. Jokseenkin jokainen tämän päivän yhteiskunnassa joutuu käyttämään kahta kolmea ammattia työuransa aikana. Ed. Järvinen otti esille urheilijat. Joka urheilijan ammatin valitsee, niin ei hän kuvittelekaan, että hän siitä ammatista eläkkeelle pääsee. Kyllä hän heti tietää, että vähintään kolmevitosena hänen pitää ruveta kouluttautumaan johonkin toiseen ammattiin. Aivan yhtä hyvin me voisimme tehdä palomiehille samanlaisen lain. Silloin pysyisi koko ajan paloturvallisuus maksimissaan, kun sitä tekisi vain nuoret aktiiviset ja hyväkuntoiset henkilöt.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä muutamia kommentteja tähän keskusteluun.

Ensinnäkin ed. Kuopalle haluaisin hyvin vakavasti sanoa, että minä en ole millään lailla arvostellut täällä palomiesten työterveyshuoltoa. Te ymmärsitte täysin minut väärin. Se on normaalia joskus kommunikatiivisesti, mutta minä nimenomaan yritin sanoa, että työterveyshuolto on se lääketieteen yksikkö, joka toimii lähinnä näitä palomiehiä, ja silloin sen yksikön käyttö apuna, kun keskustellaan esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa, on erittäin hyvä keino. Minulla ei ole tietoa ollenkaan siitä, kuinka paljon sitä edes on yritetty, mutta aina voi yrittää vielä enemmän. Se on positiivinen mahdollisuus. Tässä viittauksessa ei ollut mitään negatiivisista häivääkään.

Sitten ed. Lahtelalle sanoisin, että teidän esimerkkinne tässä asiassa ovat ainoastaan negatiivisia ja populistisluonteisia. Verrataan erilaisia ammatteja ja asioita keskenään. Siitä ei saa semmoista asiallista näyttöä minun mielestäni tästä periaatteesta, joka on ollut aika vakava tämän ison salin keskusteluissa ainakin kahdeksan vuoden ajan. Minä näkisin sillä lailla, että tässä on paljon myös positiivisia mahdollisuuksia, miten tähän kaikkeen pitää paneutua. Se ei auta mitään, jos me pyrimme vaan puhumaan tässä salissa tästä asiasta.

Ja jos tosiaan on niin, että tässä salissa nyt on enemmän tai vähemmän kansanedustajia, jotka uskovat, että kun he tarpeeksi kauan jauhavat tätä, että ainoa ratkaisu on eläkeiän alentaminen, niin kyllä minä rupean vähän epäilemään, miten hyvin te nykyisen eläkelainsäädännön tunnette, joka on voimassa. Lukekaa sitä uudestaan. Ja oletteko te tosiaan kokeneina poliittisina konkareina sitä mieltä, että se on joskus mahdollista, vaikka sen pitäisi olla oikein, niin oletteko te tosiaan sitä mieltä, että se on mahdollista? Pitäkää se yhtenä vaihtoehtona niin kuin minäkin pidän, ja jos se on mahdollista järjestelmän kautta, niin siitä vaan. Minä en vastusta ollenkaan.

Mutta minä yritän tässä sanoa, että pitää saada muita vaihtoehtoja tähän rinnalle, ja ammatillinen kuntoutus ja ammatillinen koulutus on kyllä se tie. Ed. Vilkuna sanoi sen omalla tavallaan tässä äsken, että sen, joka lähtee palomiehen uralle, kannattaisi tämä urasuunnittelu tehdä alusta lähtien, niin kuin minä sanoin aikaisemmin omassa puheenvuorossani. Kun 30-, 40-, 50-vuotiaana, siinä välissä, otetaan harkintaan, pitäisikö siirtyä jollekin muulle tekniselle alalle, vaikkapa väestönsuojeluun, mihin tahansa — en minä osaa niitä aloja tehdä — joka kiinnostaa miestä tai naista, joka on ollut tässä tehtävässä, josta hän haluaa siirtyä jonnekin muualle, niin sehän on semmoista urakehitystä. Nykyään yhteiskunta vaan sitä vaatii, halusimmepa tai ei, ja sen takia minä yritän nyt tässä asiassa täällä riehua ehkä vähän enemmän teidän mielestänne, koska minä olen nähnyt näitä ratkaisuja. Minä tiedän, mitä tämä on, ja osa teistä ei kyllä tiedä, mistä puhuu. Se kuulostaa siltä, ja se on näiden palomiesten kannalta ikävää kuultavaa. Tämähän täytyy ratkaista heidän kannaltaan. Jos heillä on kaksi liittoa, jotka riitelevät tästä asiasta keskenänsä, jos heidän yhteinen mielipiteensä ei näy julkisuudessa ja jos heidän ainoa vaatimuksensa on yksi ainut vaatimus a, eikä mitään muuta, niin ei se kauhean rakentavaa ole. Kyllä siinä varmasti täytyy olla jokin muukin keino.

Nyt pitäisi käyttää tätä hallituksen mainintaa hyväksi, kun hallitus on ilmoittanut, että tämä ratkaistaan, ja hallitukselta ei ole tullut vielä mitään ehdotusta. Meidän pitäisi nyt tässä salissa pitää huolta, että se ratkaisu olisi mahdollisimman positiivinen. Minä liputan kaikista eniten sen ammatillisen kuntoutuksen puolesta, ja jos se aloitetaan 40—50 ikävuoden välillä, silloin se toteutuu erittäin hyvin. Ja muistakaa nyt sekin asia, että silloin siinä on työeläkejärjestelmän rahat mukana. Ja kun se oikein tehdään, niin sen ihmisen elämä ratkeaa moneksi vuodeksi eteenpäin, ehkä eläkeikään asti. Tämä on se perussignaali tässä kaikessa.

Lopetan oikeastaan kysymällä, kun en itse ollenkaan tiedä, tietääkö joku teistä muista, onko palomiehillä tehty tämmöistä kunnon tutkimusta, jossa on katsottu tarpeeksi monen palomiehen ammatillinen kuntoutus: kannattaako esimerkiksi 10, 15 tai 20 vuoden palveluksen jälkeen lähteä muualle niin, että se lopputulos ja uusi ammatti, joka sitä kautta saadaan, turvaa vähintään saman toimeentulon ellei paremman. Minun käsitykseni kaikista keskusteluista palomiesten kanssa on se, että tälle tielle ei ole edes yritetty vielä lähteä. Olisi kyllä korkea aika lähteä, jos sitä ei ole kokeiltu.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! En malta olla puuttumatta vielä näin ilmeisesti lopuksi tähän keskusteluun.

Ed. Vilkuna vei omia ajatuksiani pitkälle pois. Olen ollut urheiluelämässä mukana kovasti ja siellä urheilijoitten eläkeasioitakin framille tuomassa. Niin kuin täällä jo tuli mainittua, niin esimerkiksi jääkiekkoilijoiden, joista harva enää neljäkymppisenä pelaa, on etsittävä muita töitä, eläkettä kun ei kunnolla saa. Sitä turvaa on merkittävästi kyllä parannettu.

Ed. Kuoppa on tehnyt hyvää tarkoittavan lakialoitteen. Me kaikki olemme siitä taatusti samaa mieltä. Mutta jotta tässä asiassa päästään eteenpäin, kuten ed. Akaan-Penttilän mainitsi, meidän täytyy yhdessä etsiä ne tiet, ei populistisesti, ei poliittisesti, joilla muutosta saadaan. Minä olen pitkälle sitä mieltä, että ed. Vilkunan vielä mainitsema palomiesten eläkeikä pitää lähteä kartoittamaan, kun he Palo-opistoon tulevat ja sillä tavalla tulevaisuutta rakentavat itselleen.

Toivottavasti asia etenee. Uskon, että hallitusohjelman kirjaus näin velvoittaa hallitusta ja saadaan tätä jollakin tavalla vietyä parempaan suuntaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä ihmetyttää tämä juttu, kun rinnastetaan urheilijoihin palomiehet. Kyse on nimittäin ihan erilaisesta toiminnasta. Urheilu on urheilua, ja jotenkin minä kyllä luen nämä ihan eri kategorioihin, koska se mallihan, mitä ed. Vilkuna esitti, tuntuu minusta kanssa perin omituiselta, mikä ed. Järvisenkin puheenvuorossa tuli siinä mielessä esille. Kun hän totesi, että hän pojalleen suositteli tämmöistä ajatusta, jotta varustaudu siihen, jotta kuusikymppiseksi et jaksa millään olla siellä töissä, niin sehän jo kuvastaa sen työn raskautta. Minusta työssähän pitäisi sillä tavalla katsoa tämä ammatillinen eläkeikä, jotta jos työ on raskasta, niin totta ihmeessä, miksi hukata myöskään sitä voimavaraa siinä mielessä, jotta otetaan nuoresta miehestä kaikki irti ja neljäkymppisenä pitää lähteä toisiin töihin, kun se vielä pystyy jonkun aikaa tekemään sitä, mahdollisesti toistakymmentä vuotta vielä, ammattityötä. Sehän on voimavarojen hukkausta koulutuksenkin osalta.

Hallitus luikertelee tässä nyt ja hallituspuolueiden edustajat luikertelevat vaikka mitä kautta, kun saisivat tämän nätisti näyttämään siltä, jotta nyt me jotain teimme, nimenomaan ratkaisimme. Se ratkaisu, mikä se sitten tulee olemaankin, näiden puheiden mukaan on kyllä aika usvan peitossa, eikä se duunari, joka siellä palo- ja pelastushommia tekee, ainakaan hyvin paljon siitä kostu tai koe tätä oikeudenmukaiseksi.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Lahtelalle: Toin urheilijat sen mukaisesti esiin, kun täällä peräänkuulutettiin vähän aiemmin siltä puolelta salia, mitä muita raskaita ja vaativia ammatteja on kuin palomiehen ammatti. Kyllä urheilijan ammatti on todella vaativa. Ei näitä pidä rinnastaa toisiinsa, se on selviö, mutta minä luulen, että näillä populistisilla ajatuksilla, joita ed. Lahtelalla on, me emme tällä porukalla vain tätä asiaa ratkaise.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onko tämä populismia vai mitä se on, mutta minä näen vaan asiat toisella tavalla. Urheilija tietää jo siihen lähtiessään, jotta jääkiekkoa ei vaan pelata sitten hyvin pitkään, koska ihmisen fysiikka on, mikä on, minusta se on jo sen tyyppinen lähtökohdaltaan. Minusta kuitenkin nämä palo- ja pelastustehtävät on oikea ammatti. Minä en urheilijan juttua pidä sellaisena, vaikka se onkin joillekin hyvin ammattiin verrattava asia. Siihen lähtökohtaisesti lähdetään semmoisesta tilanteesta, jotta mahdollisesti kolmekymppisenä pitää jäädä pois, koska ei pysty samoihin suorituksiin kuin nuoret ihmiset. Ihmisen fysiikka ei vaan kestä sitä juttua ja nuoremmat menevät aina edelle.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Vielä ihan lopuksi. Yleensähän on alaikäraja, koska voi hakeutua johonkin koulutukseen tai ammattiin. Nyt kokoomuksen ja keskustan puolelta esitetään ikärajaa, mihin asti voit olla siinä ammatissa eli 40-vuotiaaksi, minkä jälkeen sinun pitää siirtyä johonkin toiseen tehtävään. Jos jokin on populismia, niin tämä on populismia pahimmasta päästä. Elikkä kyllä minä ihmettelen, että paljonkohan Palomiesopistoon Kuopioon olisi hakijoita, kun siellä on 35 vuotta yläikäraja, minkä jälkeen pitää hakeutua johonkin toiseen ammattiin, jonka voi aloittaa 40-vuotiaana. Tämä kyllä nyt menee jo, sanoisin, lähinnä huumorin puolelle. Kun vakavasti ihmiset hakeutuvat koulutukseen ja tämmöiseen ammattiin, pelastustehtäviin, niin kyllä minä luulen, että siinä on muutakin kuin pelkästään se raha. Täytyy olla vähän sitä sydäntäkin mukana, että tämmöiseen työhön yleensä lähtee, ja sitä, että on valmis myöskin uhraamaan omaa terveyttänsä sitten, kun näitä töitä tekee.

Mutta tämän työn raskaus, sekä fyysinen että henkinen rasittavuus, on nyt vaan ikävä kyllä osoittautunut niin kovaksi, että ainakaan niiden nykyisten palomiesten, jotka siellä ovat olleet ja joutuneet jäämään eläkkeelle, terveys ei kestänyt. Ja jos me haluamme pelastustoimi turvata vastaisuudessa, että meillä on riittävästi korkeatasoista ammattitaitoista henkilökuntaa, niin kyllä meidän pitää niitten etuja katsoa. Minä vielä korostan, että Suomessa on muitakin ammatillisia ikiä, ja kyllä siellä johtajan pöydän takanakin varmasti luulisi pystyvän istumaan yli kuusikymppiseksi. Yleensä he jäävät kuusikymppisenä eläkkeelle ja saavat vielä kultaisen kädenpuristuksen päälle. (Ed. Lahtela: Ne on rankkoja hommia! — Ed. Karhuvaara: Ja lähtee muualle töihin!)

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kun aiemmin puhuttiin urheilijoista, niin mielestäni se on pikkasen eri alaa ja aluetta. Kyllä ne kaverit jo nuorina tietävät, että siitä ei pitkää uraa tule, ja monet valmistautuvat jo nuorina siihen varsinaiseen ammattiinsa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä urheilijakysymys nousi tässä voimakkaasti esille. Minä tuossa äkkiä mietin ja en löytänyt yhtään urheilijaa, joka olisi sen työnsä takia vastuussa toisten ihmisten hengen tai omaisuuden pelastamisesta, (Ed. Kuoppa: Pitkämäki oli, kun heitti pitkälle keihästä!) palomiehet ovat. Palomiehistä on tässä nyt kysymys, ja he tekevät kyllä erittäin raskasta ja vaativaa työtä. Kyllä urheilijatkin tekevät, ja mukavaahan se on nähdä, kun he jääkiekkoa tänä iltanakin pelaavat, mutta ei heillä ole kenenkään elämä ja henki kysymyksessä, kun he sitä työtä tekevät.

Mitä tulee ed. Vilkunan esittämään malliin, niin se ei ratkaise tätä ongelmaa, mikä on tässä lakialoitteessa esitetty viisaalla tavalla ratkaistavaksi. Se ratkaisisi kyllä muutaman vuosikymmenen kuluttua ongelmaa tietyllä tavalla, mutta epäilen, että se malli, mitä hän esitti, ei ole kyllä käyttökelpoinen.

Sitten näistä muista eläkei’istä, niin kyllä Ilmavoimien lentäjillä esimerkiksi taitaa olla, ja on ollut pitkään, 50 vuoden vaiheilla tämä eläkeikä tänä päivänä, eli kyllä meillä näitä on. Kun tehtävän laatu vaatii, niin silloin se on katsottu tarpeelliseksi turvallisuuden ja muiden tekijöiden vuoksi, ja näin tässäkin voidaan ajatella ja nimenomaan tehdä tässä palomiesten kohdalla, koska ala on tätä edellyttävä.