Täysistunnon pöytäkirja 49/2007 vp

PTK 49/2007 vp

49. TIISTAINA 18. SYYSKUUTA 2007 kello 14 (14.07)

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2008

  jatkuu:

Timo  Kalli  /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma antoi hyvän pohjan rakentaa ensi vuoden budjetti. Keskustan eduskuntaryhmä on erityisen tyytyväinen siihen, että kansalaisten perusturvan parantaminen on laitettu tärkeysjärjestyksessä heti vaalikauden alkuun. Tämänkertaista budjettiesitystä — tätä toteutumassa olevien, tai valmistelussa olleiden listaa — sävyttää talouspoliittisen ympäristön hyvä tilanne. Matti Vanhasen ykköshallituksen luomalla pohjalla talouskehitys on suorastaan erinomaista. Vanhasen ensimmäinen uskalsi tehdä rohkeita työllisyyttä ja kasvua tukevia ratkaisuja. Näiden päätösten pohjalle on hyvä rakentaa jatkoa. Lisäksi pitää kuitenkin olla valmiutta myös rohkeisiin ja tarkoituksenmukaisiin rakenteellisiin uudistuksiin. Nämä pyrkimykset on nähtävissä jo tässä Vanhasen kakkosen ensimmäisessä budjettiesityksessä.

Suhdannenäkymät ovat hyvät. Näin huolimatta joistakin talouden turbulenssia aiheuttaneista maailman- ja Euroopan politiikan uutisista. Kotimaan talouskasvuennusteita on hiljattain korjattu edelleen optimistisempaan suuntaan. Sekä yritykset että kuluttajat luottavat talouden näkymiin. Työllisyyden erinomainen kehitys vähentää tuloeroja ja kasvattaa kansantaloutta. Samalla syntyy välttämättömiä verotuloja niin valtiolle kuin kunnillekin.

Tällaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Maan hallituksen on ajateltava huomattavasti pidemmälle kuin yhteen budjettivuoteen. Kilpailukyvyn on säilyttävä ja tuottavuuden pysyttävä korkealla. Samalla suomalaisten on voitava varmistua siitä, että harvaanasutun maamme poikkeuksellisissa oloissa voidaan tehdä työtä, asua ja syödä turvallisesti siedettävillä kustannuksilla. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin hallituksen. Vastuu on koko suomalaisen yhteiskunnan, yhtä kaikki myös meidän jokaisen yksilön. Tässä keskustan eduskuntaryhmä haluaa vedota myös työmarkkinaosapuoliin. Maassamme tulee tehdä järkeviä ratkaisuja, jotka edelleen vahvistavat Suomen suotuisaa kehitystä ja samalla kansalaisten hyvinvointia.

Tämä käsillä oleva talousarvio tarjoaa suotuisaan kehitykseen hyviä eväitä niin kotitalouksien, kuntien kuin valtionkin näkökulmasta. Vanhasen ykkösen tekemien talousratkaisujen pohjalta valtiolla on nyt tuhannen taalan paikka keskittyä palvelurakenteen kohentamiseen. Kuntien palvelurakenneuudistus on saatettu hyvään alkuun. Tuoreet terveiset valtakunnan eri osista kertovat, että monista vaikeistakin ratkaisuista huolimatta kunnat ovat tosissaan liikkeellä etsimässä kullekin alueelle parhaimmin soveltuvia ratkaisuja. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus sekä valtionosuuksien indeksitarkistukset toteutetaan täysimääräisesti. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että valtion raha kunnille on aina täydentävää; elinkeinopolitiikalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen, ja työllisyys taas tukee kuntapalvelujen kehittymistä ja säilymistä.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan kehityksen tasoa on perinteisesti arvioitu sillä perusteella, kuinka se huolehtii heikoimmistaan. Vanhasen kakkoshallitus on tarttunut tähän haasteeseen ennakkoluulottomasti ilman turhia pelkoja.

Kansaneläkkeisiin saadaan jo ensi tammikuusta alkaen 20 euron korotus. Indeksikorotus huomioiden ensimmäisen kalleuskyvyn kunnissa summa on 33 euroa. Kuntien kalleusluokituksen poistaminen parantaa monien pienituloisten eläkeläisten asemaa vielä 21 eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monissa osissa maatamme kansaneläkeläiset saavat enimmillään yli 50 euron korotuksen. (Eduskunnasta: Hyvä!) Tämä ei ole aivan vähäinen saavutus varsin tuoreelta hallituskokoonpanolta!

Lisäksi korotukset nostavat muitakin etuuksia, kuten ylimääräistä rintamalisää, leskeneläkettä ja myös pitkäaikaistyöttömien eläketukea. Veteraaneja muistetaan budjetissa esityksin, joilla tuetaan veteraanien toimintakyvyn säilymistä ja kotona asumista. Hallituksen budjettiesitykseen voi sanoa sisältyvän todellisen veteraanipaketin, joka tekee arvokkaalla tavalla kunniaa Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuodelle.

Päivätyönsä yhteiskunnallemme tehneiden ikäryhmien lisäksi Vanhasen kakkonen muistaa myös ikähaitarin toisessa päässä olevia. Muun muassa lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa. Merkityksetöntä ei myöskään ole maatalouslomitukseen saatava lisäpäivä jo ensi vuoden alusta. Hammaslääkäripalkkioiden korvaustason nosto merkitsee 13 miljoonan euron lisäystä valtion osuuteen. Tämä on valtion kädenojennus kaikille ikäryhmille elintasosta tai asemasta riippumatta.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että myös pientä eläkettä saavien verotus asetetaan jatkossa samalle tasolle pientä palkkatuloa saavien tason kanssa. Tähän tilanteeseen helpotusta on odotettavissa tulevasta perusturvauudistuksesta. Uudistuksesta tulee haastava ja merkittävä. Hallitus tulee muuttamaan rakenteita ja asenteita railakkaalla, mutta kansalaisten kannalta turvallisella tavalla. Tämä muutos on jo aloitettu Vanhasen ykkösen liikkeelle paneman Paras-hankkeen yhteydessä. Suomea pitää rakentaa siihen suuntaan, että tulonsiirtojen varassa elävät saavat apua myös jokapäiväiseen elämään. Tämä onnistuu vain jäntevän ja yli vaalikauden ulottuvan perusturvauudistuksen avulla.

Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys vahvistaa jälleen kerran sen tosiasian, että opintotukea kehitetään aina silloin, kun keskusta on hallituksessa. (Välihuutoja) Viime vaalikaudella korotettiin asumislisää ja ateriatukea sekä parannettiin opintolainojen ehtoja ja ensi vuoden budjetissa opintorahaa korotetaan 15 prosentilla. Sen lisäksi opintotukeen oikeuttavan opiskelijan tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Myös opintorahaan vanhempien pienituloisuuden perusteella tehtäviä korotuksia korotetaan vastaavasti.

Arvoisa puhemies! Keskustan keskeiset tavoitteet saavutettiin budjettiriihessä. Ruuan arvonlisäveron alentamisen aikataulusta sovittiin. Viime vaalikaudella ratkaisua ei keskustan yrityksistä huolimatta saatu aikaan, valitettavasti siihen ei silloin ollut riittävästi poliittista tahtoa. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat nyt korkealla. Se merkitsee todennäköisesti sitä, että halvan ruuan aika on ohi. Siksi hallituksen tekemä ruuan arvonlisäveroratkaisu on nyt erittäin perusteltu. Ei voi olla oikein, että jokapäiväistä ruokaamme verotettaisiin Suomessa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. (Sos.dem. ryhmästä: Meneekö hintoihin?)

Myös tuloverotukseen tehdään hallituskauden aikana välitarkastelu. Tuloverotuksen keventämisen lisäksi hallituksella on veropolitiikan työkalupakissaan useita eri verotuksen täsmätoimia, joilla lisätään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa perintöveron keventäminen ja eläkeläisten verotuksen tasapuolistaminen. Perintöverotusta uudistetaan vaaliohjelmamme tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti leskien ja alaikäisten lasten perintöosuuden verotus kevenee. Arvioiden mukaan kolme neljästä saadusta perinnöstä on verottomia uudistuksen jälkeen. (Ed. Saarinen: Tähän asti on hyvä!) Eläkeläisten verotusta uudistetaan aivan niin kuin ennen vaaleja lupasimme. Uudistuksen jälkeen eläkkeensaajien ei pitäisi missään tuloluokassa maksaa palkansaajia suurempaa veroa. Ratkaisu keventää eläkkeensaajien eläketulon verotusta jopa usealla sadalla eurolla vuodessa. (Ed. Zyskowicz: Tämäkin toteutuu, kun kokoomus on hallituksessa!)

Keskustan mielestä on tärkeää, että palkansaajien tuloverotuksen keventämistä jatketaan työn tekemisen kannustavuuden lisäämiseksi. Ensi vuonna tuloverotusta kevennetään 330 miljoonalla eurolla siten, että palkansaajien verotus ei kiristy palkan noustessa. Suuremmat työn verotuksen kevennykset hallitus ajoittaa suhdannesyistä viisaasti vaalikauden loppupuolelle.

Työvoima- ja elinkeinopolitiikassa on alkamassa uusi kausi, kun keskustan ajama työvoima- ja elinkeinoministeriö aloittaa työnsä ensi vuonna. Työvoima- ja elinkeinopolitiikka niveltyvät jatkossa entistä tiiviimmin toisiinsa tehokkaamman työllisyyspolitiikan aikaansaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikan toivelista on myös aina pitkä, ja toiveiden toteuttamattomuus saa aikaan pettymyksiä. Tätäkin budjettia laadittaessa toiveet ja todellisuus menivät ristiin, sillä varat olivat nytkin rajalliset. Liikenneministerin ja valtiovarainministerin yhteistyöllä kuitenkin tulosta syntyi. Muutamia hankkeita venyttämällä lopputulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Hallitus teki väyläpolitiikassa monien jo päätettyjen hankkeiden kustannusylitysten johdosta vastuullisen ratkaisun ja lykkäsi joitakin näistä hankkeista. Näin tasataan valtiolle väylähankkeista tulevia kustannuksia tämän vaalikauden aikana. Lisäksi hallitus teki päätöksen käynnistää kaksi aivan uutta välttämätöntä hanketta. Ensi vuonna aloitetaan liikenneturvallisuuden kannalta tärkeän Vaalimaan rekkaparkin rakentaminen sekä teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi Savonlinna—Huutokoski-radan perusparannus.

Budjettiin sisältyvällä perustienpidon rahoituksella voidaan säilyttää nykyinen tieverkon laatu ja palvelutaso. Myöskään heikkokuntoisten teiden määrä ei kasva, kun teollisuuden puunkuljetusten varmistamiseksi perustienpitoon saadaan lisää rahaa. (Ed. Skinnari: Saapa nähdä!) Myös perusrataverkon rahoitus on nostettu tasolle, joka viime hallituskaudella oli käytettävissä vasta lisätalousarvioiden jälkeen. Myös joukkoliikenteeseen on varattu yli 2 miljoonaa euroa enemmän kuin tälle vuodelle. Tämä on merkittävää myös ohjausvaikutusten kannalta. Siellä missä on mahdollista, tulisi siirtyä entistä enemmän joukkoliikenteeseen, joka ilmastopoliittisista syistäkin on perusteltua. (Ed. Saarinen: Siis suurissa kaupungeissa!)

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden aikana liikennepoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä joudutaan kuitenkin linjaamaan vielä mahdollisesti lisää rahaa perustienpidon kunnossapitoon. Uusien väylien rakentamispäätösten yhteydessä pitää miettiä myös aktiivisesti uudenlaisia rahoituskeinoja. Tässä on syytä odottaa liikennepoliittisen selonteon valmistumista. Eduskuntakäsittelyn aikana kuitenkin toivomme esimerkiksi yksityisteiden määrärahojen lisäystä.

Arvoisa puhemies! Budjetin energiaveropaketissa dieselin ja bensiinin veronkorotusten ero pystyttiin painamaan mahdollisimman pieneksi. Samalla varmistettiin biopolttoöljyn verovapaus. Muiden biopolttoaineiden verotusta hallitus selvittää ensi vuonna.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa toteutetaan viime vaalikaudella hyväksyttyä energia- ja ilmastostrategiaa. Ensi vuonna muun muassa lisäämme 10 miljoonaa euroa korjausavustuksia rivi- ja kerrostalojen energiataloudellisiin investointeihin.

Arvoisa puhemies! Ympäristöpolitiikassa keskustan kädenjälki näkyy myös siinä, että Itämeren suojeluun saatiin uutta rahoitusta. Keskusta tekee kaikkensa, että yhteinen merialueemme saataisiin parempaan kuntoon.

Arvoisa puhemies! Yhdellä budjetilla ei Suomessa ole aiemmin saatu näin merkittäviä parannuksia aikaan perusturvaan eli kaikkein köyhimpien asemaan. (Ed: Jaakonsaari: Oho!) Olemme nyt ottaneet ison harppauksen vastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden suuntaan. Keskustan eduskuntaryhmä tulee eduskuntakäsittelyssä antamaan tukensa tälle budjettiesitykselle.

Pekka  Ravi  /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva vuoden 2008 talousarvioesitys osoittaa, että sinivihreän hallituksen uudistustyö Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi on lähtenyt määrätietoisesti käyntiin. Yhteisten tavoitteitten ja hyvän hallitusohjelman pohjalta rakennetaan menestyvää yhteiskuntaa, jossa työnteko kannattaa ja heikommista pidetään vastuullisesti huolta.

Kokoomuksen näkökulmasta budjettiin voi olla erittäin tyytyväinen. Se sisältää suuren joukon toimenpiteitä ja parannuksia, jotka olivat keskeisesti esillä vaalitavoitteissamme. Budjettiesityksessä korjataan monia ongelmia, joihin edelliset hallitukset eivät puuttuneet. Ensi vuodesta lähtien eläkkeensaaja ei missään tuloluokassa maksa enempää veroa kuin palkansaaja. (Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä näin!) Kansaneläkkeitä korotetaan ja opintorahaan tehdään vihdoinkin 15 prosentin tasokorotus, kun kokoomus ja keskusta nyt vihdoin ovat samassa hallituksessa. Perintöverouudistuksessa verovapaan perinnön määrä kuusinkertaistuu ja leskille ja lapsille myönnettävät useiden kymmenien tuhansien eurojen vähennykset poistavat perintöverotuksen pahimmat epäkohdat. (Ed. Laukkanen: Olisiko onnistunut demareiden kanssa?)

Budjettiesitys on vastuuntuntoinen, oikeudenmukainen ja kannustava. Oikeudenmukaisuudesta kertovat pienituloisten aseman parantaminen sekä mittavat panostukset sosiaaliturvaan ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Syvää oikeudentuntoa osoittaa myös budjettiin sisältyvä veteraanien kuntoutuspalvelut turvaava esitys, jonka myötä voimme itsenäisyyden juhlavuonna kunnioittaa ja kiittää sotiemme veteraaneja. Ympäristöstä huolehtiminen, valtionvelan lyhentäminen ja pitkäjänteiset toimet työllisyyden ja osaamisen edistämiseksi ovat vastuullista politiikkaa ja erinomainen näyttö hallituksen vahvasta tulevaisuuspainotuksesta. (Ed. Gustafsson: Yliopistoväki on ihan toista mieltä!) — Palaamme, ed. Gustafsson, kohta siihen yliopistoväkeen.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen talouden epävarmuustekijät ja inflaation kiihtyminen viittaavat siihen, että finanssipolitiikassa on syytä käyttää nyt malttia. Merkittävämmät veronkevennykset toteutetaankin myöhemmin tällä vaalikaudella palkkaratkaisut ja suhdannetilanne huomioon ottaen. Hallituksen ensimmäinen budjettiesitys on kokonaiskysyntää ja -kasvua tukeva, ja tuloverotusta kevennetään hieman laskutavasta riippuen 330—500 miljoonalla eurolla. Energiaverotuksen korotuksella pyritään hidastamaan ilmastonmuutosta ja ohjaamaan kuluttajia energian säästämiseen. Polttoaineitten verotus on osa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vähäpäästöinen autokanta ja verotuksen painottuminen kulutukseen. On tärkeää, että tämä näkökulma pidetään esillä myös vastaisuudessa, ja sitä tulee ilmentämään myöhemmin syksyllä tuleva esitys ajoneuvoveron porrastuksesta päästöjen mukaan.

Alkoholiverojen korotus on askel oikeaan suuntaan muun muassa terveyshaittojen ehkäisemiseksi. On paljon keskusteltu siitä, onko korotus kohdentunut oikein. Jo ensi vuonna on alkoholiverotuksen tasoa ja kohtaantoa mahdollisuus tarkastella uudelleen, kun nähdään, miten nyt tehtävä korotus vaikuttaa kulutukseen ja alkoholin tuontiin.

Haluan jälleen kerran tältä paikalta korostaa, että avain hyvinvointipalvelujen turvaamiseen on työntekoon ja työn tarjoamiseen kannustamisessa. Hyvinvointiyhteiskunta ei viime kädessä perustu korkeisiin veroihin vaan työhön ja yrittäjyyteen. Katse on suunnattava tässä katsannossa kauemmaksi kuin pelkästään tähän vaalikauteen, mutta on tärkeätä huomata, että rakenteellisia uudistuksia on tehtävä nyt, kun siihen on hyvän taloustilanteen myötä mahdollisuuksia.

Työntekijöiden ja avoinna olevien työpaikkojen kohtaanto-ongelma on suuri haaste, johon hallitus vastaa useilla toimilla. (Ed. Gustafsson: Lakkauttamalla Noste-ohjelman!) Ensi vuodelle lisätään merkittävästi oppisopimuskoulutusta, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja nuorten työpajatoimintaa. Työllisyyskoulutusta tullaan suuntaamaan sellaisiin toimiin, jotka tehokkaimmin johtavat työttömän työllistymiseen. Lisäksi työvoiman liikkuvuutta edistetään työn vuoksi vuokratun kakkosasunnon verohelpotuksella.

Hallitus on aloittanut pitkäjänteisen työn sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi. Työnteon palkitsevuudesta ja riittävästä perusturvasta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Yhteiskunnan suojaverkon tulee olla siinä kunnossa, että sen varaan joutunut ei menetä elämänhallintaansa. Tässä talousarvioesityksessä tällaisia perusturvaa vahvistavia toimenpiteitä ovat muun muassa kansaneläkkeen ja opintorahan tuntuva korottaminen sekä lapsilisän yksinhuoltajalisän korotus 10 eurolla. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi on varattu erityisesti heille suunnattu yli 30 miljoonan euron määräraha koulutus- ja työllistämistoimiin. Vajaakuntoisten palkkatuki kaksinkertaistetaan 36 miljoonan euroon.

Kokoomuksen mielestä sosiaaliturvauudistuksen keskeinen tavoite on työnteon kannustavuuden lisääminen. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin joutenolon. Kaikki työ on arvokasta, ja jokainen uusi työpaikka merkitsee panostusta tulevaisuuteen.

Osaamisen ja koulutusjärjestelmän korkean tason edistäminen on kokoomukselle tärkeää. Eduskuntavaaleissa vaadimme perusopetuksen laadun parantamista ja korkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittamista. Toimeen on tartuttu rivakasti. Historiallisen yliopistoreformin suunnittelu sekä yliopistojen rakenteellisen kehittämisen projektit, kuten esimerkiksi Itä-Suomen liittoyliopisto, ovat erinomaisessa vauhdissa.

Hallitus on heti ensimmäisessä budjetissaan tehnyt selväksi, että koulutuksen laadun parantaminen on sille tärkeä asia. Kaikkein konkreettisin oppilaiden ja opettajien arkipäivään vaikuttava toimenpide on ensi vuodelle tuleva 18 miljoonan euron lisäpanostus kunnille, ja ensi vuonna siinä panostuksessa painopisteinä tulevat olemaan nimenomaan erityisopetus ja oppilaanohjaus.

Ammatillisen peruskoulutuksen suosio on kasvanut. Kehityksen takana ovat kädentaitoja vaativien ammattien arvostuksen nousu ja hyvät työllistymisnäkymät. Kokoomus vaati vaalien alla useaan otteeseen, että ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkamääriä on lisättävä. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että koulutamme riittävästi ja nimenomaan niille aloille, joilta parhaiten työllistytään. (Ed. Tiura: Ed. Gustafsson, kuunnelkaa tarkkaan!) Tässäkin asiassa sinivihreä hallitus on käynyt epäröimättä toimiin. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään 2 200:lla ja oppisopimuskoulutusta 2 100 paikalla.

Osaamisen edistämiseen kuuluu myös innovaatioitten ja tutkimuksen edellytysten parantaminen. Tässä mielessä Suomen Akatemian ja Tekesin tutkimusmäärärahoja korotetaankin merkittävästi.

Koulutuksen ja sivistyksen kannalta hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on monelta osin hyvä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin korostaa historiallisen yliopistoreformin merkitystä ja yliopistolaitoksen rakenteellisen uudistamisen edellyttämiä lisäresursseja. Täällä toteutettavan eduskuntakäsittelyn kuluessa on varmistuttava siitä, että budjetissa on riittävät määrärahat yliopiston kehittämiseen ja opetuksen laadun parantamiseen. (Ed. Gustafsson: Ei se keskustelu niitä lisää!) — Minä puhuinkin varmistamisesta. (Ed. Jaakonsaari: No niin, äänestetään sitten!)

Arvoisa puhemies! Budjetin osalta on ilahduttavaa todeta, että Puolustusvoimien toiminnan taso pystytään palauttamaan viime vuosien ylimääräisten leikkauksien jälkeen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kertausharjoituksia ja Ilmavoimien lentotunteja pystytään merkittävästi lisäämään.

Kansainvälistä vastuun kantamista osoittaa kehitysyhteistyömäärärahojen lisääminen lähes 90 miljoonalla eurolla, ja Itämeren ja erityisesti Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi käynnistetään vesiensuojeluhanke, johon osoitetaan tässä budjetissa 2 miljoonan euron määräraha.

Viime vuosina useaan otteeseen tässäkin salissa on noussut esille poliisin toiminnan ja määrärahojen epätasapaino. Poliisin hallintorakenteen tuleva uudistushanke ohjaa resursseja hallinnon sijasta käytännön työhön. Kokoomus pitää tärkeänä, että kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi peruspoliisitoiminnan resurssit ovat riittävät.

Vuodesta toiseen eräiksi budjettikäsittelyn kuumimmiksi keskustelunaiheiksi ovat nousseet väylähankkeet ja perustienpito. Edellisen vaalikauden jäljiltä on jouduttu vaikeaan tilanteeseen jo sovittujen uusien hankkeitten rahoituksen suhteen, koska kustannusarviot ovat noissa hankkeissa osoittautuneet monilta osin täysin riittämättömiksi. (Ed. Saarinen: 2 miljardia ylijäämää!) Haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta hallitus jatkaa useimpia hankkeita korotetuin määrärahavaltuuksin.

On syytä todeta, että edellinen hallitus käytännössä sitoi resurssit pitkäksi aikaa väylähankkeitten käynnistämisen osalta. On myönnettävä, että houkutus uusien investointien aloittamiseen on aina olemassa, ja se on ymmärrettävää. Se syö kuitenkin varoja pitkäjänteiseltä tiestön kunnossapidolta. Järkevän suunnittelun myötä on mahdollista turvata parempi tasapaino ja jatkuvuus niin uusinvestoinneissa kuin vanhan infrastruktuurin ylläpidossakin.

Liikenneinvestointien rahoituksen monipuolistamista on edelleen selvitettävä. Esimerkiksi elinkaarimalli mahdollistaa investoinnit ilman valtavia kertaluonteisia rahoituspanostuksia. Muun muassa El8-moottoritien eräät osat sopisivat kokonsa puolesta elinkaarimallilla toteutettaviksi. (Ed. Saarinen: Niinhän on tehtykin!) — On tehtykin, ja on osoittautunut, että se elinkaarimalli on kymmeniä miljoonia halvempi vaihtoehto kuin normaali rahoitusmalli.

Merkittävien liikennehankkeitten aikatauluista päätetään helmikuussa eduskunnalle annettavan liikenneselonteon yhteydessä. Siinä hankkeet on pystyttävä laittamaan tärkeysjärjestykseen, jossa on huomioitava elinkeinopolitiikan ja yhteiskunnan kokonaisetu, aluetalouden ja liikenneturvallisuuden vaatimukset sekä myöskin eduskunnan aiemmat päätökset.

Ilahduttavaa on, että vuodelle 2008 perustienpitoon osoitetaan 20 miljoonan euron lisäpanostus. Metsäteollisuuden raaka-aineen saannin parantamisen lisäksi on huomattava, että tienpitoon ohjattavat varat hyödyttävät myös maaseudun muita elinkeinoja ja parantavat liikenneturvallisuutta.

On hyvä, että maaseudun säilymistä elinvoimaisena edistetään tienpidon ja puukuljetusten turvaamisen lisäksi myös Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja lisäämällä. Kokoomuksen vaalitavoitteen mukaisesti kotieläintuotantoa harjoittavien maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä lisätään ensi vuonna yhdellä ja vuonna 2010 toisella päivällä.

Arvoisa puhemies! Alkuvuonna kuntien verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet hyvää 9 prosentin vauhtia. On silti muistettava, että tässä suhteessa alueelliset erot ovat huomattavia ja kuntien tulevat haasteet myöskin mittavia. Palvelujen turvaamiseksi on välttämätöntä, että kuntien menokehitystä pystytään hallitsemaan paremmin kuin tähän asti. Tässä suhteessa onkin ollut erittäin rohkaisevaa todeta kuntien oma aktiivisuus rakenteellisissa uudistuksissa ja palveluprosessien kehittämisessä. Tätä myönteistä kehityssuuntaa on kyettävä määrätietoisesti jatkamaan.

Hallitusohjelmassa on ensimmäisen kerran mainittu myös metropolipolitiikan käynnistäminen. Kilpailukykyisen metropolialueen lisäksi tarvitaan valtakunnallisia kasvukeskusseutuja. Keskuskaupunkien ja maakuntien muiden merkittävien asutuskeskusten on toimittava ja kyettävä myöskin todellisuudessa toimimaan alueittensa kasvun vetureina.

Sinivihreä hallitus tekee osansa kuntatalouden kuntoon saamiseksi. Tästä kertovat hallituksen päätös luopua viime vaalikauden keinovalikoimaan kuuluneesta kunnilta otetusta pakkolainasta sekä valtionosuuksien indeksikorotusten toteuttaminen täysimääräisinä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet tulevat kasvamaan noin 600 miljoonalla eurolla, mikä auttaa kasvavien hoivatarpeiden tyydyttämisessä.

Eduskuntavaaleissa kokoomus vaati valtiota tukemaan korotetulla valtionosuudella palkkaratkaisua, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille, kuten hoiva-alalle, maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset. (Välihuutoja sosialidemokraattisesta ja vasemmistoliiton ryhmästä) Kevään ohjelmaneuvotteluissaan hallitus sitoutui tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Tämä on ensimmäinen kerta maamme historiassa, kun valtio tällä tavoin osallistuu naisten palkkatasa-arvon edistämiseen. On epärealistista olettaa vuosikymmenten palkkavääristymien korjaantuvan kertamuutoksella. (Välihuutoja vasemmalta) Kyseessä on silti historiallinen linjaus, jolla edistetään tasa-arvoa ja nostetaan palkkoja niillä naisvaltaisilla aloilla, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Kunta-alan palkkaneuvotteluja jatketaan parhaillaan, ja kun sopimus syntyy niin, että hallitusohjelmassa ilmaistu tahtotila täyttyy, hallitus tulee tukemaan tuota palkkaratkaisua yhteensä 600 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Edessämme on tärkeitä Suomen hyvinvointiin liittyviä päätöksiä, joiden edessä niin hallitukselta kuin eduskunnaltakin edellytetään vastuullisuutta. Tämän vastuullisuuden vaatimuksen haluan kohdistaa myöskin arvoisalle oppositiolle. Kattamattomien menonlisäysten esittäminen ja usein opposition ehdotuksista läpi paistava hallituksen tarjousten ylittäminen ei minun mielestäni ole aito eikä uskottava vaihtoehto. (Välihuutoja vasemmalta) Vaikka Suomella menee nyt erinomaisesti, emme saa hetkeksikään unohtaa tulevaisuuden haasteita. Olen iloinen siitä, että ainakin enemmistö meistä on nämä haasteet tunnistanut ja tunnustanut. Juuri nyt on oikea aika tehdä pitkäjänteistä uudistustyötä Suomen tulevan menestyksen ja suomalaisten tulevaisuuden hyväksi.

Eero Heinäluoma /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhasen—Kataisen hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on suurten puheiden ja pienten tekojen, unohdettujen vaalilupausten ja rikottujen toiveiden budjetti. Kirjailija Pentti Haanpää sen ehti jo muotoilla ajat sitten: "Lupausta, lupausta se vain on, eikä antia…"

Porvarihallitus sai taloudessa vahvan perinnön. Talous kasvaa tänäkin vuonna yli 4 prosentin vauhtia ja työllisyys vahvistuu 50 000 hengen vuosivauhdilla, kuten aamun tuoreet tiedot kertovat. (Kokoomuksesta: Hyvä, porvari!) Vanhasen—Kataisen hallitus makaa nyt hyvän perinnön päällä, mutta miten se tätä perintöä käyttää?

Inflaatio tulee ensi vuonna nousemaan — rohkeimpien ennusteiden mukaan jo yli 3 prosenttiin. On selvää, että 2 prosentin eläkkeiden indeksikorotukset on jo etukäteen syöty. Myös palkankorotuksista inflaation kiihtyminen vie leijonanosan.

Mitä tekee porvarihallitus? Hallitus laittaa rahan arvon heikentymiseen lisää vauhtia nostamalla veroja ja maksuja. Hallituksen keskeiset ministerit vähättelevät inflaatioriskiä ja sulkevat korvansa asiantuntijoiden varoituksilta.

Kohoava inflaatio sekä hallituksen maksu- ja veropolitiikka tuovat ensi vuonna monelle kotitaloudelle ikävän yllätyksen.

Hallitus on lähtenyt leikkaamaan työllisyyden tukemiseen ja ihmisten auttamiseen tarkoitettuja määrärahoja. Kuntien työllistämismahdollisuuksia karsitaan nyt kovalla kädellä, vaikka hyvin tiedetään, ettei moni pitkäaikaistyötön tule kelpaamaan yksityiselle elinkeinoelämälle edes tukirahoilla. (Ed. Jaakonsaari: Aivan, Kanerva tietää ja minä tiedän!) Auttavia töitä muun muassa sotaveteraanien kotiavussa, lasten iltapäiväkerhoissa ja vanhustenhoidossa tehneiltä viedään nyt auttamisen mahdollisuus. Kolmannen sektorin ja työttömien omien järjestöjen työllistämismahdollisuuksia leikataan niin, että olemme jo nähneet työttömien ensimmäiset mielenosoitukset alkusyksyn aikana.

Jo vanhat roomalaiset sen sanoivat: tyhjästä ei synny mitään.

Rakennemuutoksesta kärsivien paikkakuntien auttamiseen tarkoitettuja määrärahoja leikataan. Olettaako hallitus, että Joensuussa tai Kuusankoskella nähdyt ikävät yllätykset loppuvat, kun näin tehdään? Itä- ja Pohjois-Suomessa iskee erityisen ikävästi työllisyysperusteisten investointiavustusten leikkaaminen.

Samaan aikaan kuitenkin syntyy uusia työpaikkoja. Avautuvien työpaikkojen määrä on noussut jo 50 000:n paremmalle puolelle. Hyvä näin, mutta suureksi kysymykseksi tulee, miten varmistetaan, että avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat kohtaavat. Hallitus asetti asiaa ratkomaan oikein työryhmän, ja tulosta luvattiin budjettiriiheen mennessä. Budjettiriihi oli ja meni, hiljaisuus laskeutui asian ylle. Tässä niitä työllisyysmäärärahoja nyt tarvittaisiin, jotta oikea koulutus löytyisi oikeille ihmisille.

Erityisen tiukille joutuvat lapsiperheet. He maksavat yhtä aikaa kohoavia lainanhoitokuluja, nousevia sähkö- ja polttoainelaskuja sekä päivähoidon ja terveydenhoidon kohoavia asiakasmaksuja. Sadantuhannen euron velallinen maksaa ensi vuonna hyvinkin toistasataa euroa enemmän kuussa korkomenoja kuin lainaa ottaessa pari vuotta sitten. Jos vielä sattuu asumaan sähkölämmitteisessä omakotitalossa tupsahtaa tähän lisää parhaassa tapauksessa 30 prosentilla nouseva sähkölasku. Se on satoja euroja vuodessa.

Ennen vaaleja Helsingin Sanomien vaalikoneessa eräs nykyinen ministeri lupasi nostaa jokaisen lapsen lapsilisää nykyjärjestelmän mukaisessa suhteessa: "Lapsilisiin tarvitaan tasokorotus ja lapsilisät tulee sitoa elinkustannusindeksiin. Näin niiden reaaliarvo, eli ostovoima, säilyy samana elinkustannusten noustessa." Näin luvattiin. (Ed. Jaakonsaari: Kuka? Liisa Hyssälä?) Tuntuuko tämä lupaus tutulta, ministeri Katainen?

Neljä viidestä lapsiperheestä näkee lapsilisien korotuksen vain hallituspuolueiden vaalipuheissa, ei tilillään. Nyt ei todellakaan pala vihreä valo lapsiperheille. (Ed. Gustafsson: Näin on, valitettavasti!) Lapsilisät pidetään nyt kahdeksan vuotta ennallaan, sillä edellinen korotus tehtiin vuonna 2004 sosialidemokraattisen sosiaali- ja terveysministerin esittelystä.

Edellisellä vaalikaudella kokoomus teki joka vuosi budjettiesityksen lapsilisien sitomisesta indeksiin. Nyt kun kokoomus on hallituksessa, on kumman hiljaista. Jos tämä malli olisi päässyt unohtumaan, niin minulta kyllä löytyy teidän aikaisemmat ehdotuksenne. (Ed. Jaakonsaari: Ben, tule puhumaan!) Ei ole tulossa lapsilisiin indeksikorotuksia, vaikka vielä ennen vaaleja kokoomus ilmoitti tämän asian olevan kokoomukselle hallituskysymys, kynnyskysymys. (Ed. Zyskowicz: Vastustuksessa on oltu johdonmukaisia!) Ilmeisesti porvarihallituksessa ovat kynnykset ja indeksit menneet pahasti sekaisin, sillä indeksiin ensi vuonna tullaan kyllä sitomaan päivähoidon maksut. Näin lapsiperheet pääsevät jatkossa nauttimaan indeksistä päivähoitomaksujen jatkuvan nousun muodossa.

Lapsissa on maan tulevaisuus, sanotaan. Millaista tulevaisuutta porvarihallitus meidän lapsiperheillemme rakentaakaan? (Ed. Zyskowicz: Tehän sidoitte ne indeksiin!)

Sosialidemokraatit katsovat, että lapsilisien korotuksen tulee koskea kaikkia lapsiperheitä. Tulemme tekemään talousarvioaloitteen, jossa esitämme ensimmäisen lapsen lapsilisän selvää nostamista, jolloin hyöty tulee kaikille perheille.

Viime keväällä oppositio yksissä tuumin vaati hallitusta toteuttamaan eläkkeensaajien verokorjauksen ensi vuoden alusta, asian, josta kaikki suuret puolueet ja vähän pienemmätkin olivat vaalitaistelussa samaa mieltä. Tästä hallitus koko kevään sinnikkäästi kieltäytyi. Kun kesällä ilmoitimme, että asian hoitamatta jättäminen johtaa syksyllä eduskunnan kokoontuessa välikysymykseen, ilmestyi verokorjaus kiltisti hallituksen budjettiesitykseen. (Välihuutoja keskustan ja kokoomuksen ryhmästä) Oppositio siis voi vaikuttaa asioihin, kun se toimii oikea-aikaisesti ja yhdessä.

Mutta kesken jää eläkeläistenkin aseman parantaminen porvarihallitukselta. Moni pienen eläkkeen saaja on oikeutetusti huolissaan toimeentulostaan ensi vuonna. (Ed. Ollila: Vaihtakaa puheen kirjoittajaa!) Hallituksen verolinjausta tuleekin korjata, niin että myös pientä työeläkettä saavat saavat oikeutetun hyvityksen kohoaville hinnoille ja maksuille.

Vaaleissa hallituspuolueet lupasivat myös eläkeindeksien korotusta. Taisi löytyä kokoomuksen ohjelmasta tällainen asia. Ei, ei löydy esitystä ensi vuoden budjetista. Asia on kuulemma työryhmässä. Käykö tässä samalla tavalla kuin näyttää käyvän sosiaaliturvan isossa remontissa? Neljä vuotta pidetään puhetalkoita ja sitten asia lykätään seuraavalle hallitukselle. Pääministerihän on keksinyt tässä jo ihan ikioman ikiliikkujansa: kun työt porvarihallitukselta jäävät tekemättä, on saman hallituspohjan jatkettava myös ensi eduskuntavaalien jälkeen.

Porvarihallituksen käsi on kylmä monia pienituloisia kohtaan. Oikeudenmukaisuus vaatiikin, että verotettavan tulon alarajaa nostetaan, jolloin myös pienituloisemmille jää enemmän rahaa käteen. Samoin on parannettava asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa jo ensi vuonna eikä jätettävä tarpeellisia parannuksia lepäämään tälle neljän vuoden uuninpankolle. On syytä muistaa, että Suomi on tänään 20 miljardia varakkaampi kuin mitä se oli neljä vuotta sitten. Siinä on myös toimintamahdollisuuksia jopa Vanhasen—Kataisen hallitukselle.

Sivistynyt yhteiskunta huolehtii myös ihmisten henkisestä hyvinvoinnista. Tämä edellyttää riittäviä panostuksia kulttuuriin. Eduskuntaryhmämme ei hyväksy hallituksen suunnitelmia leikata veikkausvoittovarojen kautta kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön voimavaroja.

Sosialidemokraattien mielestä tekijänoikeuskysymykset tulee jatkossakin säilyttää opetusministeriössä.

Unohdettujen vaalilupausten suureen koriin kuuluvat lupaukset pienemmistä peruskoulun opetusryhmistä ja satsauksista yliopisto-opetukseen sekä kuntien pätkätöiden määrän vähentämisestä. Nythän olemme kuulleet, ettei opetusryhmien koosta enää pidäkään antaa sitovia määräyksiä. Tässä riittää hurskaat toiveet kunnille.

Kouluväen lisäksi petettyjen joukkoon kokee kuuluvansa myös yliopistoväki. Hallitus mainostaa suuresti yliopistorahojen pientä lisäystä ensi vuonna, mutta jättää kertomatta, että palkkamenoihin tehtävät säästöt ja kohoavat Senaatin vuokrat vievät tilanteen pakkaselle. Yliopistojen rehtorit ja talousjohtajat taitavat kuitenkin olla paitsi luku- myös laskutaitoisia.

Kokoomus lupasi ottaa pätkätöiden vähentämisen kuntien valtionapujen kriteeriksi, mutta vaikka kuntapäättäjä hommaisi kuinka suuren suurennuslasin tahansa, ei tästä ministeri Kataisen budjettikirjasta löydy tätä puheenjohtaja Kataisen lupausta. (Ed. Gustafsson: Kuinka monta lupausta oikein on petetty!) Ettei vaan olisi työryhmässä tämäkin lupaus.

Suuriin lupauksiin kuului kokoomuksen lupaus tasa-arvotuposta. Tupo kaatui jo alkumetreille, hallitus nosti kädet pystyyn, ja hallituksen vastuu tasa-arvoisen kuntapalkkauksen rahoituksesta puolestaan kaatui viime keskiviikkona.

Ennen vaaleja suuriäänisesti luvattiin, että valtio hoitaa koko tasa-arvoisen palkkaratkaisun eikä asiaa laiteta kuntien maksettavaksi. Lopputulos kutistui viime viikolla 150 miljoonaan euroon, jolla tasa-arvoa voidaan toteuttaa pari promillea vuodessa tämän vaalikauden aikana. Pääministeri Vanhasen aikaisempi toteamus, ettei hallituksen panos ole "maata kaatava" ja että "se voisi olla suurempikin" sai todellisen sisällön. Ei ihme, etteivät hoitajat ole tyytyväisiä ja moni kuntapäättäjä joutuu parhaillaan ihmettelemään, miten ensi vuoden budjettiesitys kunnissa kootaan ilman veronkorotuksia.

Viikko ennen eduskuntavaaleja kokoomuksen puheenjohtaja Katainen sanoi, ettei kokoomus ole sellaisessa hallituksessa, joka ei toteuta kokoomuksen vaalilupauksia. Silmäni taitavat kuitenkin kertoa aivan jotain muuta.

Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmämme pitää tärkeänä, että lupaukset pidetään ja tulevaisuuden satsaukset tehdään. Aikuisväestön ammatilliset edellytykset pärjätä muutoksessa ovat tällöin erityisessä asemassa. Emme voi hyväksyä hallituksen päätöstä ajaa aikuisten ammattikoulutukseen tähdätty Noste-ohjelma alas aikana, jolloin meillä on 300 000 ihmistä puutteellisen peruskoulutuksen varassa työelämässä, ihmisiä, jotka ovat nopeimmin joutumassa syrjäytymisuhan alle. Siksi tulemme tekemään tähän liittyen korjausehdotuksia.

Ilmastonmuutokseen vastaamiseen budjettiehdotus sisältää kovin vähän todellisia uusia ratkaisuja. Ekologinen verouudistus kutistui sähköveron ja polttoaineveron korotukseksi. Hallitus itsekin arvioi, vai ovatko virkamiehet kirjoittaneet tekstin, ettei sähköveron korotuksella ole mitään vaikutusta kulutukseen — kyseessä on siis vain hallituksen lisätulolähde, joka kohdistetaan yksin kotitalouksiin. Onhan teollisuus ja maatalous päätetty vapauttaa tästä taakasta.

Puheet ennen vaaleja ja teot vaalien jälkeen kohtaavat porvarihallitukselta kovin vaillinaisesti. Kukahan nykyinen ministeri mahtoikaan ennen vaaleja vaatia kohoavien sähkönhintojen kompensaatioksi sähköveron poistamista? Entä kuka nykyinen ministeri vaati ennen vaaleja ajoneuvon dieselveron poistamista kokonaan ja esitti sitten vaalien jälkeen dieselin verotukseen bensiiniä suurempia korotuksia? Tuntuuko yhtään tutulta, ministeri Katainen? (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)

Ilmastonmuutokseen vastaamisessa avainasemassa ovat liikenneratkaisut. Nyt pitäisi olla rohkeutta suosia joukkoliikennettä, jotta liikenteen päästöt saataisiin kuriin. Työsuhdematkalipun veroetua pitää parantaa, ja valtio voi näyttää tässä esimerkkiä antamalla työsuhdematkalipun koko henkilöstölleen.

Junaliikenteen sujuvuudesta pitää huolehtia huolehtimalla kunnostus- ja parannustöiden riittävästä rahoituksesta. Samoin tieverkon rapautumisen estäminen edellyttää tienpidon määrärahojen lisäämistä, asia, jolla on erityisen suuri merkitys harvaanasutun maaseudun elinvoimalle.

Häpeäpilkku tässä budjettiesityksessä on ympäristöjärjestöjen määrärahojen leikkaus. Valitan, että vihreiden panokseksi jäi tämän leikkauksen pienentäminen siitä, mitä keskustalainen ympäristöministeri esitti. Mutta leikkaus mikä leikkaus on lopputulos.

Herra puhemies! Suuret lupaukset huolehtia kunnallisista palveluista, erityisesti terveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta, ovat kaikkien muistissa. Hallitus toteuttaa kyllä kuntien indeksikorotukset täysimääräisesti, kuten edellinen eduskunta päätti. Uutta rahaa tämä kuitenkaan ei ole, vaan korvausta kustannusten tulevasta noususta. Mitään todellista muutosta valtio—kunta-suhteeseen ei tule. Vanhustenhoidon ja terveydenhoidon puutteisiin tarjotaan nyt laastaria.

Korkeasuhdanteessa valtionvelan lyhentäminen on perusteltua tulevaisuuteen varautumiseksi, mutta yhtä tärkeätä on varautua väestön ikääntymiseen ja vanhusten hoitoon jo tänään.

Hallituksen kehitysyhteistyölinjaukset tuovat pahan mielen jo lähdössä. Tingitytkään prosenttitavoitteet, 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, eivät ole toteutumassa. Budjettiriihessä ainoastaan ministeri Väyrynen uskalsi enää edes puhua tämän asian puolesta. (Ed. Gustafsson: Hyvä, Väyrynen, hyvä, ministeri!)

Hallituksen budjettiesitykseen kuuluu myös hyviä ehdotuksia. Ne tulevat saamaan meiltä rehdin tuen. Iloitsemme siitä, että kansaneläkkeitä nostetaan, ja siitä, että edellisen eduskunnan päätös kuntien kalleusluokituksen poistamisesta toteutetaan ilman uusia viivytyksiä. Tämähän tukee muun muassa kansaneläkkeiden nostoa toisen kalleusluokan kunnissa. Opintorahan nostosta oli myös yksimielisyys ennen vaaleja, mutta olisimme odottaneet sen toteutuvan vaalilupausten mukaisesti vuoden alusta eikä sitä lykättävän myöhemmin syksyyn. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)

Eduskuntaryhmämme tulee esittämään nyt kuultuun budjettiesitykseen omat korjauksensa. Ne on tarkoitettu vahvistamaan työllisyyttä, rakentamaan huomisen hyvinvoinnille edellytyksiä tänään ja vähentämään sitä oikeudenmukaisuuden vajetta, johon Vanhasen—Kataisen porvarihallituksen esitys johtaisi.

Kokoamme näistä ehdotuksista valiokuntakuulemisten jälkeen oman vaihtoehtoisen budjettilinjauksemme, jonka esittelemme marraskuussa. Uskon, että vaalilupaukset vakavasti ottavat kansanedustajat myös hallituspuolueista tulevat tukemaan näitä esityksiä. (Ed. Zyskowicz: Me olisimme toivoneet sitä jo teidän ministerikaudellanne!)

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Mitä kertoo Vanhasen hallituksesta se, että kun tulee tosipaikka ja pitäisi lunastaa lupaukset hoitajien palkoista, niin hallitus asettaakin tiukat raamit. Ei julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjata millään pikkurahalla. Senhän ymmärtää ihan jokainen. Vasemmistoliitto on valmis tuntuvaan panokseen, ja kun hallituspuolueilta ei halua löydy, niin tarvitaan oppositio tarttumaan asioihin.

Mitä kertoo Vanhasen toisen hallituksen toimista se, että yksinhuoltajan korotettu lapsilisä otetaan pois kaikkein pienituloisimmilta perheiltä? Näiltähän korotus otetaan pois toimeentulotukea leikkaamalla.

Tai miten paljon lapsista välittää hallitus, joka poistaa pienituloisimpien perheiden lapsilta oikeuden päivähoitopaikkaan nollamaksuluokasta luopumalla?

Välittääkö lapsista sellainen hallitus, joka poistaa budjetista lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon varatun erityisen määrärahan?

Mitä kertoo hallituksesta se, että kaiken vaurauden keskellä työttömän arki on aina vain niukkaa ja samalla miljoonayritysten perinnöt halutaan kuitenkin vapauttaa perintöverosta? Vanhasen toinen hallitus siis jatkaa ensimmäisen linjalla. Se poisti varakkaimpien varallisuusveron.

Toisessakin suhteessa tämä hallitus noudattaa edeltäjänsä linjaa. Työmarkkinatukeen ei tule tasokorotusta koko vaalikauden aikana.

Herr talman! Vänsterförbundets krav och förväntningar på budgeten kan sammanfattas väldigt kort. Rättvisa, rättvisa och rättvisa. Men vad får vi läsa i budgeten? Vi får läsa att regeringen enbart vill höja dagvårds- och sjukvårdsavgifter. Regeringen vill ta bort de speciella anslag som tidigare fanns där för psykiatrisk vård för barn och ungdom. Man kan inte hitta några av vänsterförbundets krav och den här regeringens budgetförslag kan man inte kalla rättvist.

Herra puhemies! Hallitus lykkää elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus olisi myös oikeudenmukaisempi kuin vastaavan suuruinen tasaprosenttinen tuloveroalennus. Se myös vähentäisi inflaatiopaineita.

Useista tekijöistä johtuu, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousussa. Tällöin on perusteltua alentaa välittömästi elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Maatilatalouden tuottajahintojen nousu vähentää tuen tarvetta, ja sen pitäisi tulevina vuosina näkyä myös veronmaksajille koituvana hyötynä.

Suomalaiset vaurastuvat kiihtyvää vauhtia. Kotitalouksien varallisuus on noussut vuoden 2002 lopun 134 miljardista eurosta neljässä vuodessa peräti 191 miljardiin. Ja tänä vuonna vaurastuminen on vain jatkunut. Suomalaisten vaurastuminen on, totta kai, hyvä asia. Tuo lisääntynyt vauraus jakaantuu kuitenkin epätasaisesti. Kiihtyvä vaurastuminen kulkee käsi kädessä kiihtyvän eriarvoistumisen kanssa.

Meitä vasemmistoliitossa huolestuttaa se, että hallitus ei näytä olevan pätkäänkään kiinnostunut kiihtyvästä eriarvoisuudesta. Päinvastoin omilla toimillaan hallitus vain vahvistaa tätä kehitystä. Esimerkiksi tässä budjetissa hallitus asiakasmaksuja korottamalla laittaa terveyskeskusten asiakkaat maksamaan yksityisen hammashuollon kelaosuuden noston.

Kansalaisten terveyserot ovat Suomessa todella suuret moniin muihin maihin verrattuna. Parempituloiset saavat terveyspalveluita pienituloisempia helpommin. Terveyskeskusten maksujen korotukset lisäävät Suomen ennestäänkin suuria ja epäoikeudenmukaisia terveyseroja. Mutta sitähän se on: Rahaa siirretään pois julkisista palveluista yksityisiin terveydenhuoltopalveluihin. Vaurautta tässä maassa on, mutta ei oikeudenmukaisuutta.

Me vasemmistoliitossa toivoisimme, että Suomessa voitaisiin kaiken aineellisen hyvinvoinnin keskellä osoittaa solidaarisuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. On hienoa, että yksityiset kansalaiset osallistuvat kansalaisjärjestöjen toimintaan, toimivat aktiivisesti ja pyyteettömästi toisten hyväksi. Näin tapahtuu esimerkiksi kirkon leipäjonoissa, katastrofikeräyksissä, ympäristönsuojelussa. Tämä on tärkeää ja arvokasta työtä, ja kiitos siitä. Ongelmien ratkaisu riippuu kuitenkin hallituksen ja eduskunnan päätöksistä.

Vasemmistoliitolle oikeudenmukaisuus on tärkeä tavoite. Haluamme oikeudenmukaisempaa maailmaa niin toimeentulon, hyvinvointipalvelujen kuin verotuksenkin suhteen.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tämä talousarvio ei tuo mitään uutta tai yllätyksellistä. Kaikki tehokkaat toimet jäävät riippumaan EU:ssa tehtävistä päätöksistä tai siitä, mitä hallituksen uusi ilmastostrategia tuo tullessaan.

Hallitus tunnustaa, että kotitalouksien sähköveron korotus ei vaikuta lainkaan energian kulutukseen. On ihan pakko kysyä, eikö nyt olisi ollut jo aika tehdä tekoja, joilla olisi oikeasti vaikutusta energian kulutukseen. Tällaisia olisivat olleet esimerkiksi sähkölaitteiden valmiustilatoimintojen sääntely EU:n tasolla tai kotimaassa lämmityksen ohjaaminen ympäristömyönteisempään suuntaan. Miksi edelleenkään ei suosita maa- ja ilmalämpöpumppuja suoran sähkölämmityksen tilalle? (Ed. J. Andersson: Sitä tämä juuri tekee!) — Kovin vaatimattomia ovat hallituksen teot, jos hallituksen jäsenet katsovat, että näin on tehty.

Hallituksen haasteena tulee olemaan rajoitusten asettaminen ajoneuvojen energiankulutukselle sekä ajoneuvojen verottaminen. Myyntihintaan sisältyvästä verosta siirtyminen hiilidioksidipäästöjen verottamiseen on toteutettava harkiten ja huolellisesti. Citymaasturin hankinnasta ei saa missään tilanteessa tulla nykyistä edullisempaa.

Suomen pitkät etäisyydet ja harva asutus estävät sen, että koko maassa voitaisiin vähentää yksityisautoilua. Suomi ei ole Singapore.

Nyt olisi ollut aika toteuttaa kunnon ilmastopolitiikkaa kaupunkiseuduilla, siellä missä sadattuhannet ihmiset liikkuvat. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen välittömällä ja riittävällä tuella voidaan myönteisesti vaikuttaa liikenteeseen. Vielä samanaikaisesti käyttöön otettavilla ruuhkamaksuilla teho olisi verrattomasti parempi.

Ilmastonmuutoksen uhkaamana Euroopan unioni aikoo nostaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuuden kulutuksesta 20 prosenttiin. Suomessa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan jo nyt enemmän kuin tuo EU:n tavoite on. Tästä huolimatta Suomi on kuitenkin tuulivoiman tuotannon kehitysmaa. Suomessa tuotetaan tuulivoimaa vähemmän kuin missään toisessa läntisen Euroopan maassa, ja tämä on häpeällistä. Suurin syy pieneen tuulivoimatuotantoon löytyy tukijärjestelmästä, joka on eurooppalaisittain todella surkea. Tuulivoima olisi jo kauan sitten kaivannut syöttötariffitukea. Miksi vain maataloudelle suunnattu bioenergiatuotannon avustaminen kiinnostaa hallitusta?

Juuri viikonloppuna saimme lukea, että Ruotsissa on tehty sopimus valtavasta tuulivoimainvestoinnista. Viimeistään kolmen vuoden kuluttua Ruotsissa on tarkoitus tuottaa uusissa tuulivoimapuistoissa huimat 2 800 gigawattituntia sähköä vuodessa, (Ed. Zyskowicz: Ettei kävisi niin kuin ydinvoimaloiden sulkemiselle!) eli liki 3 prosenttia koko Ruotsin sähköntarpeesta. Suomessa tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2005 vain vaatimattomat 170 gigawattituntia sähköä. (Ed. Zyskowicz: Ed. Lapintien mökille mylly pystyyn!) — Ei ole mökkiä, ed. Zyskowicz. Jos olisi, niin varmasti olisikin mylly.

Itämeren rannikon ja Saaristomeren tila on omissa käsissämme. Tässä suhteessa hallitus on täysin toimeton. Budjetissa ehdotettu miljoonan euron määräraha maatalouden vesiensuojelun pilottihankkeisiin Lounais-Suomessa on sinänsä myönteistä. Se ei kuitenkaan riitä. Itämeren suojelemiseksi on välittömästi määriteltävä maataloutta sitovat ympäristönormit. Ympäristötukien maksamisen ehtona on tulevaisuudessa oltava aidot parannukset ympäristön tilassa. Vastikkeettomien ympäristötukien maksaminen on lopetettava.

Tällaiseen henkiseen muutokseen on maatalousministerillä oltava valmiutta. Vai pitäisikö tavoitteeksi asettaa, että ministerin postia vaihteeksi hoitaisi tuottajataustaisen asemasta ympäristöjärjestötaustainen henkilö? Myös maatalousministeri voisi olla ympäristöministeri.

Suomalaisessa työelämässä on muutakin korjattavaa kuin alussa mainitsemani naisvaltaisten alojen palkkaongelmat.

Tänään monilla paikkakunnilla siivoojat ovat marssineet ulos vastalauseena työehtosopimusneuvottelujen takkuamiselle. Nähdäänköhän tänä syksynä ulosmarsseja muillakin aloilla? Monet naisvaltaiset alat ovat Suomessa huonosti palkattuja ja työ on raskasta. Voi olla, että viimeinkin koulutettujen, ammattitaitoisten ja pienipalkkaisten naisten mitta on tullut täyteen. Siinä eivät paljon hallituksen hymistely ja hyvän tahdon eleet auta. Tarvitaan tekoja.

Osa-aikaisten töiden, pätkätöiden sekä vuokratyön lisääntymisen varjolla työnantajat ovat siirtäneet entistä enemmän työsuhteeseen liittyvää riskiä työntekijöille. Näin yritykset tosiasiassa kiertävät työsuhdeturvaa ja myös yhteistoimintalain velvoitteita. Vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen luottamushenkilöille voimassa oleva laki ei liioin anna oikeutta saada tietoa vuokratyöntekijöiden työsopimuksista.

Vasemmistoliitto edellyttää pätkätöiden tiukempaa valvontaa ja on ehdottanut uutta lakia, jolla säädeltäisiin työn vuokraamista ja parannettaisiin vuokratyötä tekevien oikeuksia.

Ulkomaankauppaministeri Väyrynen on torjunut ulkomaisen työvoiman tulon ja ehdottanut suomalaisten työpaikkojen siirtämistä ulkomaille. Harvoinpa on valtioneuvoston jäsen ehdottanut meille tietoiseksi valinnaksi "kuihtuvaa Suomea". Jos vaihtoehtona on palkata muutama ulkomaalainen työntekijä vanhainkotiin Pohjois-Savossa tai siirtää vanhukset Filippiineille, niin jotenkin minusta se muutaman ulkomaalaisen palkkaaminen olisi sittenkin luontevampi vaihtoehto.

Ja mitä teollisuuden työpaikkoihin tulee, on niissäkin kyse muutaman työntekijän puutteesta. Sillä perusteella ei tehdasta pitäisi Kiinaan tai Intiaan ajaa, kun niitä on muutenkin menossa. Väyrysen logiikalla voisi tietenkin myös letkauttaa, että eiköhän siirretä maatalouskin sinne, missä se voidaan toteuttaa ilman järjettömän sekavaa tukiviidakkoa.

Alussa mainitsin joitakin esimerkkejä siitä, miten puutteellinen hallituksen esitys on oikeudenmukaisuusnäkökulmasta. Tästä oikeudenmukaisuusnäkökulmasta katsoen on budjetissa paljon enemmänkin puutteita. Keskeisin niistä on perusturvan alhainen taso.

Kiitän Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tuoretta panosta hyvinvointikeskusteluun. Ilman näiden asiantuntijoiden ja kirkon toimintaa työmme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi olisi vieläkin vaikeampaa kuin se nyt on.

Me vasemmistoliitossa katsomme, että perusturvan eri muodot tulee nostaa yhdelle yhtenäiselle tasolle ja sen jälkeen varmistaa, että tämä taso on riittävä. Tällainen taso olisi vähintään täyden kansaneläkkeen taso. Kansaneläkkeeseen on nyt tehty tasokorotuksia kerran vaalikaudessa. Sitä pienempään etuuteen eli työmarkkinatukeen tasokorotusta ei aiota tehdä kahdeksaan vuoteen.

Vasemmistoliitto esittää perusturvan yhtenäistämistä. Toivomme, että mahdollisimman moni täällä eduskunnassa voisi antaa sellaiselle hankkeelle tukensa. Se olisi vastuullista politiikkaa, vastuuta ja välittämistä ihmisistä.

Vasemmistoliitolle oikeudenmukaisuus, ilmastonmuutoksen torjuminen ja vakaus kansainvälisissä suhteissa ovat tärkeitä asioita.

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa ilmastonmuutokseen reagoidaan ensimmäistä kertaa vuosiin myös veropolitiikalla. Kasvaneisiin alkoholihaittoihin puututaan sillä kaikkein konkreettisimmalla keinolla, veronkorotuksella. Tuloverojen alentaminen on suhdannepoliittisista syistä hyvin maltillista. Sen sijaan opintotukeen ja kansaneläkkeeseen tehdään korotuksia, jotka ovat merkittäviä. (Ed. Kuoppa: Hyvin maltillisia!) Kuntien palveluihin lisätään resursseja, eläkeläisten asemaa parannetaan myös verotuksen kautta, ja yksinhuoltajien lapsilisäkorotus nousee. (Ed. Kangas: Nollamaksuluokka poistuu!) Kun päälinjat ovat nämä, vihreän eduskuntaryhmän on luontevaa puolustaa tätä budjettia. Sosialidemokraattien budjettiin kohdistamasta kritiikistä opimme taas ainakin sen, että heillä suhdannepolitiikasta riippumattomat veronalennukset ovat ideologinen valinta ja että he vastustavat toimivaa ympäristöohjausta. Tämän olisi tietenkin voinut päätellä myös heidän viime vuosina harjoittamastaan politiikasta. Näyttää siltä, että kokoomuksenkin on helpompi ajatella ilman EK:ta kuin demareiden.

Yhdysvalloista lähtenyt rahoitusmarkkinoiden levottomuus näkyy maailmantaloudessa kasvavana epävarmuutena. Kehittyvien maiden painoarvo maailmataloudessa on kuitenkin kasvanut niin, että talousennusteet ovat riskien lisääntymisestä huolimatta edelleen myönteisiä. Kiinan, Intian ja Brasilian kasvu tuo osaltaan vakautta epävarmaan maailmantalouteen. Näiden kehittyvien maiden talouden voimakas kasvu näkyy myös siinä, että raaka-aineiden hintojen nousu totuttua korkeammalle tasolle on pysyvä pikemminkin kuin ohimenevä ilmiö.

Globaalilla yhteisöllä on vielä talouden epävarmuuden kasvua suurempi haaste siinä itsesäätelyssä, jolla ihmisen taloudellista toimintaa sopeutetaan ympäristön asettamiin rajoihin. Edessä oleva syksy on kansainvälisten ilmastoneuvottelujen kiihkeää aikaa. Odotamme Balin kokoukselta joulukuussa selvää mandaattia siihen, millainen on Kioton jälkeisen ajan ilmastosopimus.

Poikkeuksellisen pitkään jatkuneen talouskasvun myötä työllisyys on parantunut ja työttömyys vähentynyt. Jatkossa työllisyyden parantuminen on kiinni siitä, että työlle löytyy tekijöitä. Voimme parantaa tilannetta koulutuksella, ja toisaalta juuri tästä syystä hallitus on ohjelmassaan sitoutunut työperäisen maahanmuuton kasvattamiseen. Osaava työvoima, niin kotimainen kuin ulkomainenkin, on jatkossa onnistuneen työvoimapolitiikan kulmakivi. Vihreä eduskuntaryhmä pitää hyvänä sitä, että osaavan työvoiman saatavuuteen panostetaan. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että hallitus satsaa voimakkaasti nuorten ja vammaisten työllistämiseen.

On edelleen kymmeniätuhansia nuoria vailla ammatillista koulutusta. Nämä nuoret ovat vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle pysyvästi. Tämän joukon ohjaamiseen kouluun ja työelämään panostetaan tässä budjetissa merkittävästi. Oppisopimuksen ja työpajatoiminnan kaltaiset polut ovat usein osoittautuneet tehokkaimmiksi työllistämisen tavoiksi, ja myös ammatillisen koulutuksen lisäpaikat toimivat tässä kohtaa myönteisesti.

Vajaakuntoisten työllistämiseen tarkoitetut määrärahat kaksinkertaistetaan tässä budjetissa ja uusia, tehokkaampia työllistymistapoja etsitään. Tulevaisuudessa on erittäin tärkeää, että kaikki voivat olla mukana työelämässä, myös vajaakuntoiset.

Korkeatasoinen osaaminen on Suomen valtti. Hyvä koulutus ja tutkimus eivät kuitenkaan synny itsestään. Vihreiden mielestä tärkeintä on varmistaa yliopistojen perusrahoituksen suotuisa kehitys. Perusrahoitus on jatkuvaa, pysyväluonteista julkista rahaa, jolla voidaan pitkäjänteisesti kehittää opetuksen ja tutkimuksen laatua. Hallitusohjelmassa on sovittu, että yliopistojen perusrahoituksen tasoa nostetaan 80 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Ensi vuodelle perusrahoitusta on luvassa 20 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kehittämishankkeisiin suunnataan 7 miljoonaa. (Ed. Ahde: Onko se riittävästi?)

Tuottavuusohjelma uhkaa kuitenkin yliopistoille luvattua lisärahoitusta. Ei ole kestävä tilanne, jos tuottavuusohjelma syö karhunosan lisärahasta, joka ei kokonaisuudessaankaan ole suuri. Vihreät odottavat, että tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsi, koska sen laadun kärsimiseen meillä ei ole varaa.

I år firar vi den finska spelfilmens 100-årsjubileum. Ett jubileumsår innebär ett utmärkt tillfälle att stanna upp och visa respekt för det som gjorts och samtidigt ställa upp mål för framtiden. I april enades regeringsförhandlarna om att förstärka finansieringen av inhemsk film. De gröna anser att riksdagen borde öka anslagen för inhemsk film redan för nästa år.

Tänä vuonna vietetään suomalaisen näytelmäelokuvan satavuotisjuhlavuotta. Juhlavuosi on hyvä hetki pysähtyä arvostamaan sitä, mitä on tehty, ja asettaa tavoitteita tulevaisuuteen. Vihreiden mielestä eduskunnan on tarpeen vahvistaa kotimaisen elokuvan rahoitusta jo ensi vuodelle.

Ekologisella verouudistuksella tarkoitetaan verotuksen rakenteen uudistamista niin, että painopiste siirtyy työn verotuksesta ympäristöperusteiseen verotukseen. Tällä hallituskaudella työn verotusta kevennetään ja sähkön, bensan, dieselin ja kevyen polttoöljyn verotusta kiristetään. Ensi vuonna tapahtuva energiaverojen 300 miljoonan euron korotus on pitkästä aikaa ensimmäinen kerta, kun ekologisessa verouudistuksessa edistytään Suomessa. Taidamme silti näillä 300 miljoonalla eurolla jäädä jälkeen Ruotsin porvarihallituksesta. Energiaverojen korotuksella tavoitellaan kulutustottumusten muutoksia. (Ed. Tiusanen: Entäs teollisuuden sähkövero?) Sähkölaskun ja bensamenojen kasvulta voi välttyä. Jos muuttaa kulutustaan, voi välttää energiaverojen korotuksista aiheutuvat kulut. (Ed. Kuoppa: Jättää kauppamatkan tekemättä!)

Sähköverojen korotus on ympäristönäkökulmasta perusteltua, koska näemme, että viimeisten kymmenen vuoden aikana kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut tasaisesti. Jos se pystyy kasvamaan, (Ed. Arhinmäki: Entäs teollisuuden sähkönkulutus?) sitä varmasti pystyy myös hillitsemään. Sähkö on vieläkin Suomessa edullista. Tämä korotus on kuitenkin maltillinen. Omakotitaloasujien sähkölasku kasvaa veronkorotuksen vuoksi keskimäärin 4 eurolla kuukaudessa. Toisaalta on niin, että samanlaisen omakotitalon sähkölämmityksessäkin voi olla jopa 40 euron ero kuukaudessa riippuen siitä, minkälaisia tottumuksia on valittu. Myös monet omakotitaloasujat haluavat muuttaa lämmitysjärjestelmäänsä ja osallistua ilmastotalkoisiin. Päästökaupan tuoma sähkön hinnankorotus vielä varmasti lisää tätä halua ensi vuonna. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä valtionvarainvaliokunnassa on syytä harkita, josko omakotitalojen energia-avustuksia olisi syytä korottaa ensi vuodelle.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo myös, että tämän hallituskauden puolivälissä olisi hyvä tarkastella energiaverojen korotusten vaikutuksia päästöihin. Tämän puolivälintarkastuksen yhteydessä voisi tarvittaessa myös tehdä uusia päätöksiä energiaveroista.

Arvoisa puhemies! Liikenne muodostaa 16 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Myös liikenteen saralla tarvitaan ympäristötekoja.

Bensiinin ja dieselin verojen korotuksen tavoitteena on, että automatkoja harkittaisiin tarkemmin, ja myös ne kannustavat ajamaan taloudellisemmin. Suurin osa automatkoista tapahtuu Ruuhka-Suomessa, jossa joukkoliikenne on usein varteenotettava vaihtoehto. (Ed. Jaakonsaari: Miksi Pohjois-Suomea rangaistaan?) Tärkeää olisi kuitenkin saada ihmisiä joukkoliikenteen pariin. (Ed. Jaakonsaari: Ei ole joukkoliikennettä!) Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että Kehäradan ja Länsimetron rakentaminen etenee. Tämä tuo uusia ihmisiä hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän ja kannustaa valitsemaan junan tai metron henkilöauton sijaan.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki auttaa tulevaisuudessa esimerkiksi Turkua, Tamperetta ja Oulua kehittämään joukkoliikenteen palveluitaan ja pitämään lippujen hinnannousua kurissa. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuen aikaistaminen on vihreiden mielestä edelleen tarpeellista.

Ratojen kunnostaminen on paras tapa torjua rekkaliikenteen haittojen kasvua. Tavaraliikenteen pitää kulkea paljon nykyistä useammin raiteilla kumipyörien sijaan. (Ed. Ahde: Ei riitä rahat!) Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että Savonlinna—Huutokoski-radan kunnostukseen saatiin ensi vuodelle rahoitus. Nyt tavaraliikenne tällä osuudella voi jatkua sen sijaan, että se siirtyisi kulkemaan rekoilla Savonlinnan keskustan halki.

Samoin kuin liikenne pitäisi saada yhä enemmän kumipyöriltä raiteille, energiapolitiikan kokonaisuuden pitäisi siirtyä fossiilisista energialähteistä kohti uusiutuvaa energiaa. Olemme tyytyväisiä siihen, että uusiutuvien energialähteiden edistämisessä on otettu uusia askelia. Biokaasusähkölle on tulossa syöttötariffijärjestelmä, (Ed. Tiusanen: Entäs tuulienergia?) ja ensimmäistä kertaa budjettiin sisältyvä biokaasun investointituki on myös tärkeä uusi avaus.

Tulemme tarvitsemaan useita tehokkaita keinoja, jotta voimme nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta nykyisestä ja vastata Euroopan unionin kaikille jäsenmaille asettamaan haasteeseen. Syöttötariffijärjestelmän luomisesta biokaasulle sovittiin hallitusohjelmassa. Euroopassa takuuhintoja on luotu myös muille uusiutuville energialähteille, ja on selvää, että Suomessakin ne olisivat tarpeen tuulelle.

Arvoisa puhemies! Päättynyt kesä kannustaa varmasti kaikkia tehokkaampiin toimiin Itämeren suojelemiseksi. Äsken mainittu biokaasun edistäminen itse asiassa on yksi kaikkein tehokkaimpia keinoja ravinnekuormituksen vähentämisessä. (Ed. Tiusanen: On niitä tehokkaampiakin keinoja!)

Vihreä eduskuntaryhmä on myös tyytyväinen siihen, että budjettiriihessä palattiin vesiensuojeluhankkeisiin. Kosteikkojen ja suojeluhankkeiden avulla voimme vähentää maatalouden Itämerelle aiheuttamaa kuormitusta. Kannustamme ympäristö- ja maatalousministereitä etsimään keinoja, joilla nykyisistä ympäristötuista saadaan enemmän irti.

Arvoisa puhemies! Siviilipalvelusajan lyhentäminen ja siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaaminen valtion budjetista ovat olleet pitkään tavoitteenamme. (Ed. Arhinmäki: Se on kokoomuksen ykköstavoite!) Nykyinen 13 kuukautta kestävä siviilipalvelus on rangaistuksenomainen, eikä sille löydy perusteita. Asumiskustannukset ovat olleet esteenä siviilipalveluspaikkojen löytymiseen, ja usein asumiskustannukset ovat lopulta jääneet siviilipalvelusmiehen itsensä maksettavaksi.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää siviilipalvelusajan lyhentämistä 12 kuukauteen ja valtion osallistumista asumiskustannuksiin tarpeellisena. Siviilipalvelusajan lyhentämistä on mahdollista pitää maltillisena uudistuksena. Lyhennettynäkin siviilipalvelusaika olisi silloin kaksi kertaa yleisemmän, 6 kuukautta kestävän asepalveluksen pituinen.

Arvoisa puhemies! Budjetin yhteydessä viime vuosina on säännönmukaisesti keskusteltu kehitysyhteistyömäärärahoista. Enemmistö kansalaisista haluaa, että kannamme vastuumme maailman köyhyyden poistamisesta. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että kehitysyhteistyömäärärahojen osalta tulee varmistaa 0,51 prosentin bruttokansantuoteosuuden toteutuminen tämän hallituskauden päättyessä. (Ed. Ahde: Miten puhuja arvioi?) Tämä edellyttää sitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa on nostettava sovitusta. Ensi vuonna tämä tarve on noin 25 miljoonaa euroa.

Köyhyys on vakava asia. Vaikeaa köyhyyden ja siihen puuttumisen ei pitäisi kuitenkaan olla kuin niille, jotka itse elävät köyhyyden ja vaihtoehdottomuuden maailmassa. Haluan uskoa, että me pystymme eduskunnassa löytämään vaihtoehdon, joka antaa mahdollisuuksia myös niille, joilla niitä mahdollisuuksia ei tällä hetkellä ole.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Maaliskuun eduskuntavaaleista on nyt kulunut puoli vuotta ja olemme nyt viemässä loppuun talvella alkanutta poliittista maratonjuoksua. Oppositio on löytänyt uusia arvostelun kohteita ja vaatii, totta kai, uusia panostuksia. Hallitus sen sijaan on toteuttamassa maaliskuun vaaleissa asettamiamme tavoitteita.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on pääosin tyytyväinen talousarvioesitykseen. Sanon "pääosin", sillä emme suinkaan ole tyytyväisiä kaikkeen. Ja totta puhuen eräät liikennemomentit harmittavat meitä aika lailla, mutta palaan tähän asiaan hieman myöhemmin.

Talman! Jag vill ändå börja med det viktigaste i budgeten, nämligen hur vi tar hand om varandra. Den gångna valrörelsen var till den delen speciell, att de flesta partier var överens om vilka sociala satsningar som måste sättas in.

Sfp och andra partier lovade att höja folkpensionen. De lägsta folkpensionerna kommer nu att höjas med 20 euro. När man dessutom slopar kommunernas dyrortsklassificering kommer många folkpensionärer i landsbygdskommuner att få ytterligare ungefär 20 euro till i månaden. Sfp och andra partier lovade höja studiebidraget. Studiepenningen höjs nu med 39 euro och samtidigt kan en studerande förtjäna 2 700 euro mera per år utan att studiebidraget sänks. Sfp och andra partier lovade att förbättra ensamförsörjarnas situation. Därför höjs nu ensamförsörjartillägget i barnbidraget med 10 euro per barn och månad.

Nu då regeringen presenterar dessa förbättringar säger oppositionen att det är alltför lite till alltför få. Ingen påstår heller att detta är tillräckligt eller att det här är sista budet. Arbetet går vidare och det kommer flere budgetar. Samhället byggs stegvis, alltså finns det både orsak och möjligheter att återkomma till dessa och andra frågor de närmaste åren.

Svenska riksdagsgruppen hade gärna sett att också anhörigvårdarnas situation hade förbättrats redan i den här regeringens första budget. Regeringspartierna har visserligen redan kommit överens om att förbättra stödet för anhörigvårdarna i samband med rambudgeten, så det löftet kommer att förverkligas senare under perioden.

Pensionärernas beskattning lindras eftersom de med medelstor arbetspension beskattats hårdare än löntagare med motsvarande inkomster. Nu sänks skatterna för flertalet arbetspensionstagare tack vare ett nytt statligt pensionsavdrag.

Svenska riksdagsgruppen vill fortsätta arbetet med social rättvisa. Visserligen är Finland ett av världens bästa länder, men det finns ändå, faktiskt, mycket kvar att göra.

Keskustelu julkisen hoidon laadusta on viime vuoden aikana enimmäkseen koskenut hoitotyötä suorittavia, nimittäin hoitajia, sairaanhoitajia, päiväkotien henkilökuntaa jne. Suuri osa julkisesta hoitobudjetista meneekin palkkoihin. Me tahdomme parantaa hoitajien arkipäivää. Tämän me toteutamme korottamalla hoitajien palkkoja, mutta myös palkkaamalla lisää hoitajia helpottamaan niiden tilannetta, jotka ovat joutuneet kantamaan raskaan työtaakan viimeisten 10—15 vuoden aikana.

Hallitus on jo luvannut tukea kunnallista sosiaali- ja terveydenhoitoa yli 600 miljoonalla eurolla. Se on huomattavasti enemmän kuin edellisellä kaudella. Lisäksi tämä hallitus, ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen, kompensoi kunnille täysimääräisesti kustannusten nousun. Lisäksi hallitus haluaa tukea järkevää palkkaratkaisua hoitosektorilla. Kaiken kaikkiaan tämä hallitus tukee kunnallista hoitosektoria ja kunnan työntekijöitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Talman! Svenska folkpartiet krävde redan 2004, alltså redan 2004, att arvsskatten skulle slopas. Vi var glada över att de flesta partier åtminstone delvis höll med oss under valrörelsen. I regeringens förslag kommer den undre skattegränsen på arv att stiga rejält till 20 000 euro. Dessutom kommer avdraget för minderåriga barn och änka att stiga till 40 000 respektive 60 000 euro. Det betyder i praktiken att cirka 75 procent av alla arv kommer att befrias från skatt.

Det har under processens gång hörts kritik från oppositionen och också andra om att detta är orättvist. Jag bara frågar: På vilket sätt? För det är ju just de minsta arven som befrias från skatt. Rättvist är det också i den meningen, att vi befriar redan beskattade pengar från ytterligare en skatt.

Muilta osin veropolitiikan ratkaiseminen on hallitukselle visainen tehtävä. Toisaalta haluamme talouden kasvavan, mutta samalla meidän on huolehdittava siitä, ettei inflaatio syö kasvua kokonaisuudessaan. Siksi hallitus tekee tässä tilanteessa viisaasti pidättäytyessään merkittävistä tuloveron alennuksista, lukuun ottamatta jo luvattuja tarkistuksia. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin painottaa, että veronalennuksia on jatkettava, kunnes veroaste kokonaisuudessaan saavuttaa kansainvälisesti kilpailukykyisen tason. Lisäksi haluamme jatkossakin keskittää toimenpiteet pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin.

Hallituksen esitystä sekä energiaverojen että alkoholiveron korottamiseksi on tarkasteltava pitkällä tähtäimellä. Emme pysty muuttamaan ihmisten kulutustottumuksia ainoastaan veroasteita muuttamalla. Siihen menee aikaa, jopa monta vuotta. Siksi meidän tulee nähdä nämä verotuksen tarkistukset pitkän prosessin alkuna.

Energiaverojen osalta päämääränä on saavuttaa ne ympäristöpoliittiset tavoitteet, joihin Suomi ja EU ovat sitoutuneet. Ihmisten suhde alkoholiin ei ole pelkästään viinapullon hinnasta kiinni. Tarvitaan paljon ennalta ehkäisevää työtä perheneuvoloissa, kouluissa, yhdistystoiminnassa jne. Keskustelussa on liikaa keskitytty alkoholiveron tasoon ja aivan liian vähän muihin välttämättömiin toimenpiteisiin.

Talman! Det främsta verktyget vi har för att förbättra sysselsättningen är skatteredskapet. Genom att sänka inkomstskatterna lockar vi arbetsgivare att våga anställa fler personer. Men vi måste också bevara de arbetsplatser som vi redan har.

Regeringspartierna har redan kommit överens om att reformera rederiernas beskattning för att bevara vår inhemska handelsflotta. Det är bra, men det måste också göras i praktiken. Denna vinter kommer inhemska rederier att äntligen sjösätta en ny passagerarfärja. Ifall den kommer under finsk flagg betyder det flera hundra nya arbetsplatser. Ifall regeringen inte ger ett tydligt besked om en tonnageskattereform under de kommande månaderna så är risken stor att det är den svenska staten som får flera hundra skattebetalare i gåva av den finska skattebjörnen. Det vill vi inte att skall ske.

Svenska riksdagsgruppens sommarmöte före regeringens budgetmangling diskuterade ingående trafiken och kommunikationerna. Flera av våra krav finns nu med i budgetförslaget. Kvarkentrafiken är tryggad, färjeförbindelsetrafiken i skärgården är tryggad och långtradarköerna vid östgränsen skall åtgärdas.

Vi är ändå mycket missnöjda med den omdisponering som statsrådet gjort vad gäller kommande byggprojekt. Riksdagen har redan beslutat, visserligen den förra riksdagen, men i varje fall, om breddningen av stamväg 51 genom Kyrkslätt och att den skulle inledas 2008. Tänker regeringen alltså gå emot förra riksdagens vilja? Detsamma gäller elektrifieringen av järnvägsnätet där statsrådet nu lyft upp en ny sträcka förbi sträckan mellan Vasa och Seinäjoki, som faktiskt stod i tur att elektrifieras. Också detta moment förutsätter vi att finansutskottet behandlar extra noggrant. (Ed. Vahasalo: Hyvä!)

Arvoisa puhemies! Eräät krooniset "sairaudet" vaivaavat ilmeisesti hallituksen ja eduskunnan budjettiprosessia. Siitä huolimatta, että eduskunta tekee oikean diagnoosin, potilas ei nähtävästi halua tunnustaa vaivojaan. En tiedä kuinka monena peräkkäisenä vuotena eduskunta on vaatinut eräiden talousarvioon sisältyvien lisäysten vakinaistamista, jonka jälkeen valtiovarainministeriö seuraavana kesänä on poistanut nämä lisäykset. Tästä on monta esimerkkiä: nuorten ja lasten mielenterveyspalvelut, ympäristön saneeraustyöt, saariston lauttaliikenne, tiemäärärahat, ympäristöjärjestöjen tuki jne.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä tulee taas kerran tekemään näitä momentteja koskevat talousarvioaloitteet, mutta toivon, että uusi tarkastusvaliokunta perusteellisesti tutkii, millä tavalla valtioneuvosto noudattaa eduskunnan lausumia mielipiteitä talousarviosta.

Herr talman! För att förbättra vårt lands välstånd måste vi satsa på utbildning och kunnande. Det är också ett av kännetecknen för den nya regeringens politik.

Grundskolan skall återfå de pengar som inbesparas då årsklasserna blir mindre, och inom vår riksdagsgrupp är vi mycket nöjda över att de pengarna riktas direkt till specialundervisning och till att minska undervisningsgrupperna. Glädjande är dessutom att stödet för bland annat svensk läromedelsproduktion ökar.

Inom yrkesutbildningen ökar läroavtalsutbildningen med över 2 000 platser, och det är nödvändigt eftersom behovet av yrkeskunnigt folk kommer att ökas rejält under kommande år. Universiteten får vänta ett år på resten av sina utlovade medel, men det kommer för den skull inte att hota grundandet av det nya tvärsektoriella innovationsuniversitet som skall grundas i huvudstadsregionen.

Arvoisa puhemies! Tämä on ensimmäinen valtion talousarvio tämän nelivuotiskauden aikana. Kaikkia luvattuja panostuksia ei ole mahdollista toteuttaa jo ensimmäisenä vuotena. Meillä on kuitenkin vielä kolme vuotta aikaa toteuttaa hallitusohjelmassa luvatut uudistukset.

Bjarne Kallis /kd (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! On luonnollista, että hallituspuolueet kehuvat budjettia, aivan kuten on luonnollista myöskin, että oppositio esittää kritiikkiä. Tietenkin kristillisdemokraatit voivat olla hyvinkin tyytyväisiä tähän budjettiin, kun merkittävä osa niistä asioista, joista vielä viime joulukuussa äänestimme ja hävisimme, nyt toteutuvat.

Totean esimerkiksi perintöverosta: Oli lakialoite, yli 100 edustajaa oli allekirjoittanut. Se toteutuu nyt lähes siinä muodossa kuin me esitimme. Kakkosasunnon kustannusten vähennyskelpoisuus verotuksessa toteutuu, äänestettiin kumoon viime vuonna. Ihmettelen kuitenkin suuresti, että vihreät ja ruotsalainen kansanpuolue olivat hallituksessa lehtitietojen mukaan tätä vastustaneet. Minusta tämä on itsestäänselvä asia. Ei kukaan huvin vuoksi vuokraa toista asuntoa, jotta voisi käydä työssä, ja näiden kustannusten tulisi olla jo tulon hankkimisesta johtuvina kustannuksina vähennyskelpoisia.

Viime vuonna äänestimme myöskin eläkeläisten verotuksesta. Onneksi se menee nyt läpi. Myöskin opintorahan nostaminen oli kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa, mutta hallituspuolueet äänestivät sen kumoon. Nyt se toteutuu. Eli loppujen lopuksi meidän pitäisi tietenkin olla tyytyväisiä. (Ed. Salo: Hienoa!)

Kun kuuntelin hallituspuolueitten edustajien puheenvuoroja, niin ajattelin, että kyllä se budjetti olisi varmasti vielä parempi, ainakin keskustan mielestä, jos keskusta yksin olisi hallituksessa. Aivan sama pätee kokoomuksen puheenvuoroon. Kyllä kokoomus antoi ymmärtää, että olisi parempi, jos kokoomus olisi yksin siellä saanut olla. (Ed. Salo: Ei pidä paikkaansa!) Ja aivan sama koskee ruotsalaisen kansanpuolueen puheenvuoroa. En huomannut kuitenkaan, että vihreät olisivat kehuneet itseään niin valtavasti kuin nämä muut hallituspuolueet tekivät.

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä puhuttiin myöskin ja korostettiin — tai korostettiin ja korostettiin, mutta mainittiin — että veteraanit saavat ensi vuonna paljon enemmän rahaa, niin totta kai me toteamme tämän tyydytyksellä. Mutta ihmettelen, jos ei esimerkiksi hallituksen valtiovarainministeri tai pääministeri ole tietoinen siitä valtioneuvoston lupauksesta, että kaikille veteraaneille on annettava kuntoutusta ja että tänä päivänä rahat ovat taas kerran loppuneet. Siis tänä päivänä on satoja ja satoja, ehkä tuhansia veteraaneja, jotka eivät saa kuntoutusta sen takia, että rahat ovat loppuneet.

Jos ei lisätalousarvioon tule pikaisesti rahaa, niin tämä on kyllä häpeäpilkku puolueelle, jolla on valtiovarainministerin salkku ja jolla on myöskin sosiaali- ja terveysministerin salkku ja joka on ollut jatkuvasti vaatimassa enemmän rahaa siihen. Muistan kun viime budjettikeskustelussa silloinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma sanoi, että jos rahat loppuvat, niin annetaan lisää, tämä on niin tärkeä asia, että veteraaneille annetaan. (Ed. Heinäluoma: Niin sanoin!)

Sitten toinen asia, minua hieman ihmetyttää, kun puhutaan kaikkein köyhimmistä. Jos teiltä kysytään, ketkä ovat ne kaikkein köyhimmät, niin minä luulen, että me saamme saman vastauksen: ne, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Eikö näin ole? Joo, on näin: ne, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Miten käy, kun eläkeläisten minimieläkettä nostetaan 20 eurolla tai 50 eurolla? Ne 17 000 kansaneläkeläistä, jotka saavat toimeentulotukea, menettävät sen pienempänä toimeentulotukena. (Ed. Kuoppa: Näin käy!) Eli eihän tämä paranna heidän asemaansa ollenkaan. Te puhutte siitä, että kaikkein köyhimpien henkilöitten asema paranee. Eihän se näin ole. Ei se parane, koska se otetaan takaisin toimeentulotukena. Aivan sama koskee yksinhuoltajia. Tämä 10 euroa, minkä yksinhuoltajat saavat, otetaan toimeentulotukena takaisin. Ei tässä ole mitään järkeä. (Ed. Ukkola: Mehän uudistamme sitä!) — Mutta mehän uudistamme, huutaa ed. Ukkola. Uudistukset olisi pitänyt tuoda tähän keskusteluun. (Ed. Salo: Ei ehditty!) — Ei ehditty. Olisi ehtinyt, jos olisi ollut riittävästi halua.

Herra puhemies! Totuus on se, että Suomi vaurastuu ja on turha sanoa, että meillä ei ole varaa hoitaa niitä epäkohtia, joita yhteiskunnassa vallitsee. Minä katsoin tuosta budjettikirjasta: bruttokansantulo tulee ensi vuonna olemaan 40 miljardia suurempi kuin vuonna 2004. Se ei ole tämän istuvan hallituksen ansio, eikä se ole edellisen hallituksen ansiota. Se johtuu siitä, että ihmiset tässä maassa tekevät kovasti työtä. Jos maa vaurastuu neljässä vuodessa 40 miljardilla, niin kyllä meillä on silloin varaa huolehtia niistä, joilla ei mene niin hyvin. (Ed. Kankaanniemi: Näin Pekkarinenkin sanoo!)

Onko tämä hallituksen esittämä budjettiesitys sitten se ainoa oikea ja paras vaihtoehto? (Ed. Pulliainen: Tietenkin!) Ei suinkaan. Kuka sanoo, että veroasteen pitää laskea esimerkiksi 42,7 prosentista 42,2:een? Mitä, jos se laskisi vain 42,3:een? Silloin olisi 200 miljoonaa enemmän rahaa käyttää niihin kohteisiin, joista te harva se päivä puhutte. Mikä pakko on lyhentää valtionvelkaa 2 miljardilla? (Ed. Pulliainen: Pantaisiin harmaa talous kuriin ja saataisiin 4 miljardia!) Mitä, jos me niistä 1,5 miljardin osinkotuloista antaisimme 200 miljoonaa niihin kohteisiin, missä eniten rahaa tarvitaan ja mistä kaikki edustajat aina silloin tällöin puhuvat? Eli haluan todeta, että vaihtoehtoja on olemassa. Jos valitaan toinen vaihtoehto, niin voidaan poistaa sellaisia epäkohtia, mistä niin paljon puhutaan. (Ed. Manninen: Tuulen tuomia!)

Kun nyt verotuksesta puhun ja mainitsin 42,3 tai 42,2, niin on syytä myöskin tarkastella verotuksen rakennetta. Onko tämä voimassa oleva rakenne se kaikkein paras mahdollinen? Kysyn, onko se oikein, että asunnon ostaja maksaa 1,6 prosenttia varainsiirtoveroa, kun hän ostaa asunto-osakkeen, 4 prosenttia, kun hän ostaa omakotitalon, samanaikaisesti kun arvopapereita siirretään pörssissä. Tänäkin päivänä tehdään yli 50 000 kauppaa, yli 50 000 kauppaa päivässä, (Ed. Pulliainen: Mitä jos ei tehtäisi?) ja liikevaihto vuodessa on yli 500 miljardia eli kaksi ja puoli kertaa maan bruttokansantulo. Jokikinen edustaja tietää, että se on sama raha, joka pyörii aamusta iltaan. Nyt hallitus esittää, päiväjärjestyksen listalla taitaa olla kohta 10, että laajennetaan tuota verovapautta koskemaan muitakin pörssissä pyöritettäviä arvopapereita. Ei tämä voi olla oikein. Se ei voi olla oikein.

Onko oikein, että energiaverotus kiristyy? Keskustapuoluetta lähellä oleva Ilkka-lehti toteaa, että se on hölmöläisten ajattelua. Ilkka-lehti kirjoittaa pääkirjoituksessa, että se on hölmöläisten ajattelua. Hallituspuolueen kansanedustaja Esko Kiviranta kirjoittaa yleisöpalstalla, että se on myrkkyä tässä tilanteessa. Siis hallitus levittää yhteiskuntaan myrkkyä. Ed. Mieto, jota arvostan suuresti, sanoo myöskin haastattelussa, että tämä on hölmöläisten hommaa. Siis jos opposition edustaja näin sanoo, niin minä ymmärrän jotenkuten, että oppositio joskus ampuu yli, mutta nyt hallituksen omat piirit toteavat, että tämä on hölmöläisten ajattelua, hölmöläisten hommaa, tällä levitetään myrkkyä yhteiskuntaan. (Ed. Heinäluoma: Kyllä me kohta hiljennetään!)

Alkoholin vaatimaton korotus ihmetyttää myöskin, kun ottaa huomioon, että alkoholin välittömät kustannukset, suoranaiset kustannukset, ovat tänä päivänä noin 750 miljoonaa euroa vuodessa, tuotto noin miljardi. Mutta kun otetaan kaikki välilliset kustannukset huomioon, niin kustannukset ovat moninkertaiset. (Ed. Gustafsson: Ja alkoholikin on myrkkyä!) Kun hallituksessa on esitetty sellaisia ääniä, että olisi pitänyt korottaa enemmän, niin tietenkin meidän vaihtoehtobudjetissamme on pikkasen suurempi korotus. Miksi tupakkaveroa ei koroteta? Se on minusta ja kristillisdemokraattien mielestä väärin, ettei koroteta. Tänään tai eilen tuli Ruotsista tieto: Ruotsi korottaa 1 kruunulla 50 äyrillä tupakka-askin hintaa. Mekin voisimme pikkuisen nostaa. (Ed. Salo: Karamellit sitten vielä!)

Miksi verotuksessa on sellainen sääntö, että meidän marginaaliveromme on jo keskituloiselle palkansaajalle noin 50 prosenttia, mutta kun aamupäivällä ostaa ja iltapäivällä myy ja tekee jonkin verran voittoa siinä, niin kuin näissä 53 000 kaupassa varmasti syntyy, niin vero on 28 prosenttia? Ei työntekijä, joka jää ylityöhön, tätä ymmärrä. Minä ymmärrän, mutta minä en pidä sitä oikeudenmukaisena.

Onko sitten oikein olla korjaamatta niitä epäkohtia, joista hallituspuolueet ja kaikki eduskuntaryhmät vaalikampanjassa niin paljon puhuivat? Eli vanhustenhuolto. Minä ihmettelen, jos hallituspuolueen kansanedustajan tai ministerin oven taakse ei ole ilmestynyt henkilöä, joka on kertonut niistä suurista ongelmista, joita hänellä on, kun äidille tai isälle ei löydy paikkaa vanhustenkodista, ei löydy hoitopaikkaa. Minä ihmettelen, jos teille ei ole tällaisia viestejä tullut. Niitä tulee ainakin meille erittäin paljon, ja ongelma on ilmeinen. Meillä on varaa hoitaa, jos me haluamme, mutta jos me emme halua, niin on kymmeniätuhansia, jotka miettivät aamusta iltaan, miten tämä ratkaistaan, onko hoitopaikka, saadaanko hoitopaikka ensi viikolla vai miten tämä järjestetään.

Ministeri Katainen eräässä haastattelussa tässä pari päivää sitten sanoi, että hänelle perhe on niin tärkeä, että hän luopuisi politiikasta, jos perhe kärsisi. Suurin piirtein näin. Minä luulen, että moni yhtyy tähän ja monella on aivan samanlainen käsitys. Jos perhe kärsii, silloin pitää ne ongelmat hoitaa. Mutta kyllä totuus on myöskin se, että kyllä Suomessa on tavattoman paljon perheitä, joissa ei ole varaa ajatella näin, että jäisin työstä pois ja olisin perheen kanssa, koska joka aamu pitää nousta, viedä lapset hoitoon, mennä työhön, hakea lapset, hoitaa ne kotityöt illalla ja sitten jäädä murehtimaan, miten pärjään kohoavien asumiskustannusten kanssa. Korot nousevat, energiamaksut nousevat. Ei näillä perheillä ole helppoa. Ja nämä perheet, jotka lähtevät töihin, nousevat ja lähtevät töihin, muodostavat tämän yhteiskunnan selkärangan. Ilman niitä meidän talouskasvumme ei olisi se, mikä se on. Mitä nämä saavat ensi vuonna? Eivät saa yhtään mitään, jos hallituksen esitys toteutuu. (Ed. Heinäluoma: Totta!) Mutta jos kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esillä olevat asiat hyväksytään edes osittain, silloin ne tulevat siitä hyötymään.

Arvoisa herra puhemies! Totean vielä, että on paljon, paljon muita kohtia, joihin kristillisdemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan tulevat esittämään rahaa. Minä olen tällä omalla puheenvuorollani osoittanut, että rahaa löytyy, jos tahtoa löytyy.

Herr talman! Är det möjligt att jag gör ett kort sammandrag på svenska (Puhemies: Ni har en sekund kvar!) — så att inte tolken behöver ingripa.

Herr talman! Det är alldeles givet att budgeten kunde se annorlunda ut. Jag har försökt framföra hur det vore möjligt att något mindre minska på statsskulden och något mindre sänka bruttoskattegraden för att få ungefär 400—500 miljoner till sådana projekt som alla riksdagsgrupper, alla riksdagsledamöter så ömt värnat om i sina tal ute på valfältet och också här i salen.

Jag vill också med glädje konstatera att många av de projekt som kristdemokraterna under de senaste fyra åren har drivit nu har förverkligats och nämner som exempel reformen av arvsskatten, förbättrandet av pensionärernas ställning, höjandet av studiestödet och en höjning av alkoholskatten. Men vi hade önskat också mycket annat.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreän hallituksen ensimmäisessä talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että niin Suomen kuin maailmantaloudenkin kasvu jatkuu vahvana. Kansainvälisen noususuhdanteen huippu on kuitenkin eittämättä ohitettu, vaikka kasvu Aasian kehittyvissä talouksissa jatkuu voimakkaana. On syytä varautua paitsi Yhdysvaltain kansantalouden mahdolliseen notkahtamiseen, josta asuntoluottokriisi on varoitus, myös Euroopan talouskasvun hidastumiseen ja sen myötä oman vientimme kasvun asteittaiseen hiipumiseen.

Epävarmuustekijöistä huolimatta maamme talouden kokonaiskuva on kuitenkin tällä hetkellä hyvin myönteinen. Olemme vauraampia kuin koskaan. Valtion tulot ovat kasvaneet viime vuosina enemmän kuin on osattu ennakoida, ja siten esimerkiksi valtionvelkaa esitetäänkin budjettiesityksessä reippaasti lyhennettäväksi. Rahaa siis on. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä sitä pitää myös käyttää, mutta mahdollisimman oikeudenmukaisesti, niin nykyisten kuin vielä syntymättömienkin sukupolvien hyväksi.

Arvoisa puhemies! On epäilemättä vakaan suhdannekehityksen kannalta viisasta, että merkittävimmät veronkevennykset ja menonlisäykset ajoitetaan vaalikauden lopulle. Se on epäilemättä myös hallituspuolueiden kannalta poliittisesti tarkoituksenmukaista, jos uskotaan väitettä, että äänestäjän muisti on lyhyt. Reilua se ei kuitenkaan ole, kun muistetaan, mitä lupauksia vaalien alla annettiin. Niistä joitain on tässä budjettiesityksessä täytettykin, mutta monta on jäänyt täyttämättä, kuten esimerkiksi kokoomuksen lupaama todellinen tasa-arvoerä naisvaltaisille aloille. (Ed. Salo: Vajaa miljardi menee!)

Täytetty lupaus on perintöveron alarajan nostaminen 20 000 euroon ja lesken sekä alaikäisten lasten aseman parantaminen. Lupaus kansaneläkkeen perusosan päälle tulevasta 20 euron siivusta on perin vaatimaton, eikä perusosa vieläkään vastaa jokapäiväisen elämän kustannuksia, mutta suunta on oikea. Eläkeläisten verotus puolestaan alenee palkansaajien tasolle, mikä on askel sekin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tiellä, samoin opiskelijoiden tulorajojen nosto ja opintorahan korotus, jotka olivat muuten kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tervehtii näitä ehdotuksia tyytyväisyydellä, mutta toteaa samalla, että pienituloisten eläkeläisten asemaa olisi voinut kohottaa huomattavasti rohkeammin, varsinkin kun nyt meillä olisi ollut siihen erinomainen mahdollisuus, paras sitten 1990-luvun alun. Kansaneläkkeen tasokorotuksia on jatkettava nopealla aikataululla. Eläkeläisten eläkeindeksi tulisi korjata siten, että eläkeläisten ostovoima säilyisi ja vastaisi paremmin palkansaajien ostovoiman kehitystä. Lisäksi pelkällä kansaneläkkeellä oleville olisi maksettava budjettiperusteista, vähintään 30 euron suuruista perustoimeentulolisää, jotta heidän taloudellinen asemansa kohenisi.

Näyttää nimittäin siltä, että pienituloisten ostovoima jopa heikkenee, kun hallitus aikoo nostaa bensiini-, diesel-, polttoöljy- ja sähköveroja. Lisäksi terveyden- ja sairaanhoidon palvelumaksuja korotetaan, mikä koskee kipeimmin juuri pienituloisiin ja nakertaa nopeasti luvattujen etuuksien parannukset eikä hyödytä maksujen perijääkään eli kuntia, koska valtionosuuksia on uhattu vastaavasti vähentää.

Toisella kädellä siis annetaan, toisella otetaan ja sitä paitsi lietsotaan valtiovetoista inflaatiota. Polttoaine- ja energiaverojen nostot kiertyvät nopeasti joukkoliikenteen ja kaupan hintoihin sekä tuovat lisäongelmia maatalouden harjoittajille. Energiansäästö on kannatettava tavoite, mutta ympäristöasioihin voidaan varmasti vaikuttaa muutenkin kuin päästämällä inflaatio ehdoin tahdoin laukkaamaan. Suomi on pohjoinen, pitkien etäisyyksien maa. Perussuomalaiset haluavat pitää koko Suomen asuttuna ja elinkelpoisena. Erityisen epäreilua kuljetuskustannusten nousu on haja-asutusalueiden yritystoiminnalle.

Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisänveron alentamista ei mielestämme pidä lykätä vuoteen 2009, kun tiedetään, että ruuan hintaan on odotettavissa jo vuodenvaihteessa reippaita korotuksia, sillä alennuksesta olisi hyötyä pienituloisten lisäksi EU-kurimuksessa taistelevalle suomalaiselle maataloudelle ja koko kansantaloudelle.

Tosiasia on, sanottakoon se taas kerran, että kaikkein pienituloisimmille annettu lisäeuro palautuu heti kulutukseen lähes täysimääräisesti, kun taas hyvätuloisten osalta palautumisprosentti on olematon. Hyvätuloisilla lisäeurot siirtyvät herkästi säästöihin ja sijoituksiin, eivätkä hyödyttämään kotimarkkinoita kuten pienituloisilla eläkeläisillä, sotiemme veteraaneilla ja kotirintamanaisilla, opiskelijoilla, työttömillä, lapsiperheillä sekä esimerkiksi yksinhuoltajilla. Nämä väestöryhmäthän joutuvat pakosta käyttämään käytännössä lähes kaikki käytettävissään olevat varat jokapäiväisiin elinkustannuksiinsa, kuten ruokaan, asumiseen, vaatteisiin ja liikkumiseen.

Arvoisa puhemies! Itsenäisyytemme 90-vuotisjuhlavuonna odottaisi Suomen valtion talousarvioesityksestä löytyvän merkittäviä parannuksia sotiemme veteraanien ja kotirintamanaisten asemaan. (Ed. Rossin välihuuto) Valitettavasti tämäkään budjetti ei sisällä, ed. Rossi, muuta parannusta asiaintilaan kuin 10 miljoonan euron suuruisen veteraanipaketin Ray:n tuotoista, jolla veteraaneja kuntoutetaan ja jonka mukaan 25 prosentin haitta-asteen sotainvalidit saisivat ensi vuonna oikeuden valtion korvaamaan laitoshoitoon. (Ed. Rossi: Hyvä näin!) Eikö olisi jo aika luopua lakitekstissä työkyvyttömyysasteprosenteista ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin, että kaikki sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa pääsisivät vuosittain sotilasvammalaissa määriteltyjen avo- ja laitoshoidon palvelujen piiriin? Eikö olisi jo myös aika aloittaa sotaorpojen kuntoutustoiminta? (Eduskunnasta: Kyllä!)

10 miljoonan lisämääräraha veteraaneille on lopulta vaatimaton summa, jos sitä vertaa vaikka 24 miljoonaa maksavaan Vaalimaan rekkaparkkiin, EU-jäsenmaksun 73 miljoonan euron kasvuun tai kehitysavun 90 miljoonan euron lisäykseen puhumattakaan siitä, että Suomi edelleen osallistuu Isolle-Britannialle myönnettävän EU-maksuhelpotuksen rahoittamiseen ensi vuonna peräti 141 miljoonalla eurolla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että on aloitettava pikaiset neuvottelut tämän Isolle-Britannialle annettavan täysin käsittämättömän "köyhäinavun" lakkauttamiseksi. (Eduskunnasta: Näin pitää tehdä!)

Arvoisa puhemies! Jokainen ihminen on arvokas. Kaikille, myös vammaisille, on taattava mahdollisuus koulutukseen, työntekoon, henkiseen vapauteen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan turvaa riittävästi etenkään vaikeavammaisten oikeuksia. Heidän subjektiivisia oikeuksiaan avustajapalveluineen pitää perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä lisätä, koska nykyinen järjestelmä ei takaa tasapuolista kohtelua lain edessä. Etuudet riippuvat liiaksi kuntien taloudellisesta tilanteesta. Kuinkahan monessa kunnassa esimerkiksi omaishoitaja saa pitää lain suomat vapaapäivät?

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa tuottavuusohjelmansa toteuttamista, mikä tulee merkitsemään monen ministeriön hallinnonalalla palvelujen heikkenemistä, jonka kansalaiset tuntevat nahoissaan. Esimerkiksi oikeus- ja sisäasiainministeriön hallinnonalan supistukset tulevat vaarantamaan kansalaisten oikeusturvaa ja lisäämään yleistä turvattomuutta.

Poliisipiirien määrää esitetään vähennettäväksi kolmannekseen, vaikka samalla hengenvedolla luvataankin säilyttää poliisipalvelut koko maassa. (Ed. Zyskowiczin välihuuto) Lupaus on täyttä utopiaa, ed. Zyskowicz, kuten me kaikki tiedämme. (Ed. Zyskowiczin välihuuto) Vastaava katteeton lupaus annettiin viimeksi suoritetun poliisiorganisaatiouudistuksen yhteydessä, kun nimismiespiirit lakkautettiin. Nyt sisäasiainministeriö ilmoittaa lisäksi lakkauttavansa kihlakuntavirastojärjestelmän ensi vuoden alusta, vaikka eduskunta ei ole vielä saanut ensimmäistäkään kihlakuntauudistusselontekoa. (Ed. Zyskowicz: Vähemmän virastoja, enemmän poliiseja kentälle!) Suunniteltujen uudistusten toteutuessa ehdotetuilla määrärahoilla poliisin näkyvyys tulee heikentymään entisestään etenkin reuna-alueilla ja niin sanottujen tavallisten rikosten tutkinta-aika tulee pidentymään entisestään.

Kiinnostaakohan enää edes panostus harmaan talouden rikostutkintaan? Esimerkiksi automaattinen liikennevalvonta ei tuota tuloksia liikennekuolemien määrän rajoittamisessa. Yhtäkään rattijuoppoa ei saada kiinni "telkänpöntöillä". Ainut ratkaisu on poliisin näkyvä valvonta.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta budjettiesityksen perusteluissa asetetaan kauniita tavoitteita, jotka toki ovat kannatettavia, kuten se, että liikenneverkon sujuvuutta parannetaan, vähennetään liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia. Valitettavasti kyseiset hyvät tavoitteet jäänevät toteutumatta, kun katsoo esitettyjä määrärahoja. Perusradanpidon osalta todetaan, että kunnosta johtuvien nopeusrajoitusten määrä nousee ja lisäksi ratoja joudutaan turvallisuussyistä laittamaan "rullalle". Onko tässä mitään järkeä? Perussuomalaisten mielestä ei ainakaan ole.

Niin sanottua tiepääomaa on viime vuosina syöty yli 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Tiestön rapauttaminen on hölmöläisten hommaa. Esitetty perustienpidon määräraha ei yksinkertaisesti riitä tiestön kunnossapitoon, saati välttämättömiin perusparannuksiin ja liikenneturvallisuushankkeisiin. Puunkuljetusten turvaamiseksi esitetyt 20 miljoonaa euroa eivät merkittävästi paranna tilannetta, kun huomioi koko maan.

Erityisen mielenkiintoinen on esitys yksityisteiden valtionavuista, kun muistelee hallituspuolueiden edustajien vaalilupauksia. Kuluvan vuoden budjettiinhan eduskunta sai lisättyä määrärahat 14,2 miljoonaan euroon. Nyt hallitus suuressa viisaudessaan esittää ainoastaan 13:ta miljoonaa euroa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää päivänselvänä, että tähän määrärahaan on saatava ainakin muutaman miljoonan korotus, jolloin sillä olisi edes jotain merkitystä yksityisteiden kunnossapidossa, joita maassamme on sentään noin 350 000 kilometriä.

Arvoisa puhemies! Talonpojalla ei mene EU-Suomessa hyvin. (Välihuutoja keskustasta ja kokoomuksesta) Maatalouden reaalitulot ovat viime vuosina laskeneet yli neljä prosenttia vuodessa, eikä tulevaisuus näytä juurikaan valoisammalta. (Ed. Salon välihuuto) EU syytää uusia direktiivejä, ed. Salo, jotka tuottavat suuria ongelmia maatalousyrittäjille. Mielenkiintoista on nähdä, millaiset taistelut syntyvät maitokiintiöistä ja tilatuesta, puhumattakaan, mikä tulee olemaan artiklan 141 tulkinnasta käytävän väännön tulos. (Ed. Salo: Vihdoinkin jää jotain viljelijälle!)

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, ja erityisen tärkeitä ne ovat elinvoimaiselle maaseudulle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä korostaa kestävän puuntuotannon turvaamista alue-, talous- ja vientipoliittisista syistä. Nuoren metsän hoitotöihin ja energiapuun korjuuseen sekä haketukseen on satsattava enemmän, että metsäpuolella päästäisiin myös tulevaisuudessa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää lopuksi toivomuksenaan, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät, opposition tuella, valiokuntakäsittelyssä tulevat saamaan budjettiin kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuksia ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme ja sen kansalaisten parhaaksi.

Ed. Katri Komi merkittiin läsnä olevaksi.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

Toinen varapuhemies:

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen valtiovarainministeri Kataisella on vastausmahdollisuus, ja hänen puheenvuoronsa päättyessä on mahdollisuus pyytää vastauspuheenvuoroja V-painikkeella.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puheista. Ihan ansiokasta arviota. Ajattelin joitakin kommentteja sanoa puheenvuoroihin ja oikoa joitakin asiavirheitä.

Pidetyissä puheissa ... (Välihuutoja — Ed. Jaakonsaari: Vähän ylimielisyyden tauti iskenyt! — Puhemies koputtaa) — Totuus ei ole koskaan ylimielistä, mutta jotenkin tuli se klisee jo mieleen, että "se koira älähtää, johonka kalikka kalahtaa", kun sitä ei oltu vielä edes heitetty. (Ed. Kalliksen välihuuto — Ed. Jaakonsaari: Nyt tulee asiavirheitä!) Mutta täällä on käytetty puheenvuoroja, että Suomi on noin 40 miljardia vauraampi kuin 4 vuotta sitten. Ja se pitää paikkansa. Mutta ei tietenkään kannata kenenkään luulla, että valtion budjetissa olisi ikään kuin 40 miljardia enempi kuin joskus 4 vuotta sitten. Budjetin loppusumma on 43 miljardia, ja sen päälle tulee 2 miljardin ylijäämä elikkä velan lyhennykseen.

Olisi ollut mielenkiintoista kuulla arvioita yleisestä talouskehityspolitiikasta. Ymmärsin näin, että aika monessa puheenvuorossa esitettiin mittavia menolisäyksiä, ja nyt tässä lähetekeskusteluvaiheessa olisi varmasti järkevää käydä sitä peruskeskustelua, miten kukin ryhmä näkee tulevan talouskehityksen elikkä kuinka paljon kukin on valmis tekemään pysyviä menolisäyksiä tämänhetkisten tuloarvioiden varaan ja kasvavatko nämä tuloarviot tästä vai laskevatko ne. Tätä ei valitettavasti vielä kuultu, mutta uskon, että tässä seuraavassa debatissa tätäkin kuullaan, koska se on tietysti aivan oleellinen kysymys. Sitten ed. Kalliksen puheenvuorossa todettiin, että valtionyhtiöiden 1,5 miljardin myyntituloista pitäisi tehdä ... (Ed. Kalliksen välihuuto) — Minä korjaan heti, jos oli kysymys osinkotuloista, mutta niitten varaan voisi rakentaa sitten pysyviä menoja. Ihan niin suurta riskiä ei varmasti kannata ottaa, koska emme tiedä, mitkä ovat osinkotulot. Toivomme, että ne ovat hyvät, mutta tietysti epävarmuutta taloudessa on paljon. (Ed. Kallis: 200 miljoonaa!)

Herra puhemies! Meillä kaikilla on tietysti huoli asuntolainojen koroista, mutta valitettavasti hallitus ei niihin kovin paljon pysty vaikuttamaan. Maailmantalous vaikuttaa niihin paljon enempi, mutta totta kai jos kotimainen talous on vakaalla pohjalla, silloin myös talouskehitys Suomessa on vakaalla pohjalla ja oletusarvo on, että korot pysyvät maltillisina. Tähän vakauteen nimenomaan hallitus pyrkii. Jos ruokkisimme vielä nykyistä elvyttävämmällä budjetilla taloutta, niin uskoisin, että tämä vakaus horjuisi ja silloin varsinkin me asuntovelalliset olisimme vielä suuremmissa ongelmissa kuin mitä nyt näyttää. (Ed. Gustafsson: Asumisen hinta kallistuu!)

Moni kritisoi ympäristöverojen korotuksia, samoiten alkoholiveron korotuksia. Ymmärsin näin, että niitä ei pitäisi siis tehdä. Elikkä alkoholiveron korotus on väärin, koska se nostaa yhden vuoden osalta inflaatiota, ja ympäristöverojen kiristys on väärin, koska se nostaa yhdeltä vuodelta inflaatiota, ja täällä ei ollut myöskään uskoa siihen, että näillä olisi minkäännäköisiä ympäristöpoliittisia ja ilmastopoliittisia vaikutuksia. Hallituksen näkemys on se, että hinnalla voidaan vaikuttaa ihmisten kulutuskysyntään ja sen takia nämä tehdään. Sekä alkoholi- että ympäristöverojen kohdalla. Ja dieselveron kohdalla olennaista on huomata se, että me teemme muun muassa hiilidioksidipäästöjen perustaman käyttömaksu-uudistuksen, joka tulee kompensoimaan vähintäänkin, uskoisin näin, vähintäänkin dieselpolttonesteen hinnankorotuksen. (Ed. Jaakonsaari: Milloin?) Olennaista ei ole pitää polttonestettä halpana, koska mitä enempi on kilometrejä sitä turmiollisempaa ympäristölle. (Välihuutoja)

Kolme keskeistä perustetta ympäristöverojen korotukselle ovat nimenomaan nämä: Ensinnäkin täytyy lähteä tästä ilmaston-, ympäristönsuojelunäkökulmasta. Me uskomme tämän vaikuttavuuteen. Toinen on se, että aika ajoin näitä määräaikaisia maksuja on korotettava, ellei haluta tietoisesti hinnan laskevan. Edellisen kerran, kun ympäristöveroja ja energiaveroja korotettiin, siitä tähän päivään mennessä verojen arvo on laskenut 7 prosenttia. Elikkä pitää valita, haluammeko tietoisesti halpaa energiaa ja halpaa polttoainetta vai haluammeko pitää hinnan vakaana. Elikkä nyt on juuri oikea aika määräperusteisille tarkistuksille. Ja kolmas pointti on se, että pitää valita oikea ajankohta. Pitää valita laskusuhdanne tai noususuhdanne. Laskusuhdanteessa ei ole mitään järkeä tehdä veronkiristyksiä, vaan ne pitää tehdä noususuhdanteen aikana, ja näin juuri toimimme.

Hyvä, että inflaatio on noussut täällä puheissa esille. Se on tietysti vakava ongelma. Valtion toimenpiteet kiihdyttävät inflaatiota, mutta vain yhden vuoden osalta, ja tässä äsken kävin niitä läpi. Jos emme halua nostaa alkoholiveroa, selviämme yhden vuoden osalta matalammalla inflaatiolla. Jos emme halua nostaa energiaveroja, ympäristöveroja, niin selviämme yhden vuoden osalta matalammalla inflaatiolla, mutta inflaatioriski on käytännössä pitkään jatkuneessa talouskasvussa erittäin korkeissa palkankorotuksissa, ja emme halunneet enää sitä kehitystä vahvistaa ylisuurilla tuloveron kevennyksillä, vaikka tuloveron kevennyksiäkin tehdään.

Useammassa puheenvuorossa puututtiin kuntien rahaan. On hyvä nyt tehdä muutama asian tarkistus. Ensinnäkin Kuntaliiton kanssa yhdessä tuumin olemme todenneet, että tulevan vuoden aikana kunnille tulee nettona 220 miljoonaa euroa lisää normaaleina valtionosuuksien korotuksina. Tämän lisäksi tulee ensimmäistä kertaa 100-prosenttinen, siis täydellinen, indeksitarkistus, jolla otetaan huomioon tulevat palkankorotukset. (Ed. Salo: Ensimmäistä kertaa!) Ja tämä koko indeksitarkistus on ensi vuoden aikana noin 340 miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus on 250 miljoonaa, ja tämän päälle sitten teemme tämän ensimmäistä kertaa Suomessa tehdyn 150 miljoonan euron tasa-arvoon tähtäävän palkkatuen. (Ed. Zyskowicz: Se on historiallinen päätös!) — Tämä on historiallinen, tämä on ensimmäinen kerta. Täällä on väitetty muuta, mutta tarkistin esimerkiksi ay-johtajilta, tarkistin valtiovarainministeriöstä ja tarkistin kuntatyönantajien nykyiseltä ja edelliseltä johtajalta, onko joskus aikaisemmin tämmöistä tehty, ja he ovat sanoneet, että ei ole koskaan aikaisemmin tehty. (Välihuutoja sos.dem. ryhmästä). — Tämä 150 miljoonan euron osuus ei ole, niin kuin joissakin puheenvuoroissa on väitetty, 2 promillea, vaan se on vajaa 1 prosentti koko kunta-alan palkkasummasta, mutta kun se kohdennetaan koulutetuille kunta-alalla työskenteleville naisille, se saavuttaa maksimissaan noin 3 prosentin osuuden palkankorotusvarassa.

On ollut positiivista huomata muun muassa tämän päivän Uutispäivä Demarissa, jossa ay-johtaja, Akavan puheenjohtaja, sanoo, että tämä 150 miljoonan palkkatuki ensimmäistä kerta tehdään, se on merkittävä summa ja se on todella suuri summa, kun katsomme historiaa. (Ed. Gustafsson: Mitä Tehyn ja Superin puheenjohtajat ovat sanoneet?) — Monet palkansaajajohtajat mukaan lukien ovat todenneet, että hallituksen toimenpiteet ovat vaikuttaneet jo palkkaratkaisun perusosan yleiskorotuksen suuruuteen. Ne ovat olleet erittäin tyytyväisiä siitä, että ensimmäistä kertaa on haluttu ottaa tämä keskusteluun eikä ole väistelty vastuuta, ei ole menty sieltä, mistä aita on matalin, vaan haluttu lähteä ratkaisemaan kunta-alan kilpailukykyä, vaikka se ei olekaan helppo.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkasti valtiovarainministeri Kataisen vastauksen ja huomaan, että hän ei vastannut yhteenkään asiaan (Ed. Jaakonsaari: Ei, se on ylimielistä!), jossa osoitin, miten kokoomus on pettänyt vaalien yhteydessä antamansa lupaukset, ei yhteenkään, ei sitten koskien niitä lupauksia lapsilisien nostosta ja sitomisesta indeksiin, ei myöskään selitystä sille, minkä takia kuntien pätkätöiden vähentäminen ei lähde liikkeelle erityisvaltionavulla, ei myöskään lupausta siitä, että ajoneuvon dieselvero poistettaisiin kokonaan, ei ensimmäistäkään vastausta. Mutta ymmärrän kyllä, koska tässähän oli muitakin puheenvuoroja välissä, että aikaa varmaan meni jo näistä lausutuista puheenvuoroista.

Tosiasia on se, että kokoomus on tässä budjettiesityksessään rikkonut useamman viime vaaleja ennen antamansa lupauksen, niistä suurimpana tämä tasa-arvotupo, kun siitä vielä kokoomuksen puheenjohtaja sanoi ennen vaaleja, että esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksista, joka ylittää yleisen korotustason. (Eduskunnasta: Helmikuussa!) — Helmikuussa oli tämmöinen lupaus, ei tästä tullut takkia, mutta tuluskukkaro tuli, niin kuin olemme kuulleet.

Eikö olisi, ministeri Katainen, rehdimpää myöntää, että teillä on rästissä nämä vaalilupaukset, ja kertoa, aiotteko mahdollisesti loppuvaalikaudella tehdä jotakin tälle pätkätyöasialle, dieselveron poistolle tai sitten tälle kuntien tasa-arvoisen palkkauksen tukemiselle?

Toinen varapuhemies:

Muistutan tästä 1 minuutin aikarajasta.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä talousarvioesitystä leimaa vahva valtiontalous. Suomella menee hyvin, (Ed. Jaakonsaari: Menee, kiitos!) ja työllisyys meidän kaikkien vakuuttelusta johtuen edelleen paranee. (Ed. Gustafsson: Kiitos punamullalle!) Tämä pitää paikkansa. Oppositiolle on ollut vaikea löytää vaihtoehtoa. (Välihuutoja) Te olette yrittäneet kääntää kaikki kivet, mutta niitten kivien alta ei ole löytynyt valitettavasti kuin se vanha juttu: kaikki on pielessä, mikään ei riitä. Ainoastaan te olette vaatineet, että ympäristöveroja, esimerkiksi sähköveroa, olisi pitänyt korottaa enemmän. Me nojaamme tähän talousarvioon ja uskomme, että näillä toimilla ja opeilla voidaan jatkaa tätä linjaa, joka edelleen vahvistaa näitä. (Ed. Jaakonsaari: Miten käy aluepolitiikan ja Pohjois-Suomen?)

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen sanoi, että maksujen korotuksilla yritetään jo ohjata ihmisten käyttäytymistä. On se aika kummallista, että terveyskeskusmaksuja korotetaan. Onko tarkoitus, että sairaat ihmiset eivät kykene sitten enää menemään terveyskeskuksiin, kun maksut ovat riittävän korkeita, tai kun päiväkotimaksuja korotetaan ja köyhimmiltä lapsilta poistetaan nollamaksuluokka, niin onko tarkoitus sitten, että lapset eivät mene päiväkotiin?

Samalla myös ihmettelitte sitä, mistä näitä ylimääräisiä rahoja saadaan. Itsehän juuri sanoitte, että 2 miljardia euroa on tarkoitus käyttää valtionvelan lyhennykseen. Eikö olisi tulevaisuuden kannalta parempi, että pidetään huolta suomalaisista, että terveydenhuoltojärjestelmä toimii, kuntien palvelut toimivat, pienimpiä työmarkkinatukia, äitiyspäivärahoja, pienimpiä tulonsiirtoja korotetaan? Se varmasti pitemmällä tähtäimellä olisi paljon edullisempaa suomalaisille ja tulevaisuudelle kuin tällainen lyhytnäköinen, kylmä, kahtiajakava budjetti, kuin nyt olette esitelleet.

Pekka  Ravi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä minunkin täytyy sanoa, että kun kuuntelin tarkalla korvalla erityisesti puheenjohtaja Heinäluoman puheenvuoroa, niin kyllä minulle jäi hämäräksi vielä se sosialidemokraattinen vaihtoehto, mutta siihenhän me saamme sitten paremmin perehtyä sillä aikataululla, kuin hän äsken ilmoitti. Elikkä myöhemmin tulee sitten perusteltu vaihtoehtobudjetti, näin minä ymmärsin.

Mutta haluan jatkaa toteamalla sen, että kun ed. Heinäluoma halusi ikään kuin oppositiojohtajana ottaa kunnian kaikista niistä hyvistä asioista, mitä tuohon budjettiesitykseen sisältyy, niin ehkä on sitten parempi, että kun hän on niin tehokas oppositiossa ja näytöt hallituksessa ovat vaatimattomammat, että sitä oppositiotaivalta jatkuu vielä jonkin aikaa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Heinäluoma näyttää vielä tässä vaiheessa enemmän ohjeistavan kokoomuspuoluetta kuin johtavan sosialidemokraattipuoluetta siinä mielessä, että heidän budjettivaihtoehtonsa olisi tästä puheenvuorosta näkynyt. Sitä on näissä oloissa varmasti melko vaikeaa tehdä, mutta ilmeisesti joulukuussa näemme sitten, minkälainen siitä tulee.

Ed. Lapintie tässä vaiheessa sanoo jo selvästi sen, että he maksaisivat vähemmän velkaa tässä noususuhdanteessa. Se on ainakin selkeästi sanottu. Tätä ei vielä sosialidemokraateilta ole kuulunut. Vihreät tekivät joka syksy tasapainotetun vaihtoehtobudjetin, ennen kuin edes budjettivastalause valmistui.

Arvoisa puhemies! Inflaatiosta. Jos energiaverojen korotukset toimivat siten, että ne ohjaavat ihmisten käyttäytymistä, silloin tietenkään ne eivät myöskään korota inflaatiota vaan vaikuttavat siten kuin niiden on tarkoitus: ihmiset tekevät valintoja, valitsevat vähemmän kuluttavia vaihtoehtoja, ja silloin ilmastonmuutosta pystytään torjumaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä ihmettelen, jos ei käynyt ilmi, että vaihtoehto on olemassa. Kyllä minä kerroin hyvin selkeästi, että on olemassa vaihtoehto: voidaan alentaa veroja pikkasen vähemmän kuin nyt esitetään, voidaan lyhentää velkaa hieman vähemmän kuin nyt lyhennetään.

Kun ministeri Katainen sanoi, että hän on huolestunut siitä, jos 1,5 miljardista käytetään 200 miljoonaa semmoisiin epäkohtiin, mistä tekin olette monta kertaa puhunut, niin minä olen myöskin huolestunut siitä, että jos teidän linjanne jatkuu niin, että valtion omaisuutta myydään, niin silloin nämä osinkotulotkin loppuvat. Jos meidän linjamme olisi ollut voimassa ja saanut tukea, niin ne osingot olisivat paljon, paljon suurempia.

Mitä tulee sitten tuohon energiaverotuksen nousuun, mistä todettiin, että se on hölmöilyä, se ei muuta kuluttajien käyttäytymistä, niin siinäkin on esitetty vaihtoehto. Miksi ei mennä heti? Jos ilmansuojelun nimissä tämä tehdään, niin on muistettava, että maailman kaikkien autojen päästöt muodostavat alle 5 prosenttia kaikista päästöistä, (Ed. Sinnemäki: Eikö niitä sitten pidä vähentää?) eli loppujen lopuksi aika pieni osuus, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö voitaisi ohjata ihmisiä käyttäytymään toisin. Teidän tulisi toimia niin, että raideliikenne tulisi todella kilpailukykyiseksi. Nyt se ei ole kilpailukykyinen, kun Oulusta kannattaa lähteä tämän korotuksenkin jälkeen omalla autolla Helsinkiin, koska se on edullisempaa kuin mennä autolla.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä ed. Kalliksen puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Hallitus on ympäristöystävällinen taikka edustaa ympäristöystävällisiä ajatuksia. Kuitenkin täältä voi lukea suoraan, että kunnosta johtuvia nopeusrajoituksia rautateillä lisätään yli 600 kilometriä, ratoja pannaan rullalle yli 200 kilometriä. En minä tiedä, kuinka ympäristöystävällistä se on sitten, ed. Sinnemäki.

Arvoisa puhemies! Sen jälkeen kun valtiovarainministeri ilmoitti, että kustannustaso on noussut niin paljon, että etelässä tiehankkeitten aloittamista pitää myöhentää, eikö olisi parempi, että niitä hankkeita siirrettäisiin tuonne pohjoisempaan, jossa kustannustaso ei ole noussut, eli siellä saataisiin edes jotakin aikaiseksi, koska tämä hallitus ei kyllä sinne anna tiepuolella mitään.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin onnitella työministeri Cronbergia, joka sai palautettua työvoimapolitiikkaan 50 miljoonaa euroa, jotka varmasti tulevat käytetyksi paremmin kuin ne olisivat tulleet käytetyksi tällä nuorten matalapalkkatuen puolella.

Mutta sen sijaan kysyisin, miten te voitte perustella sitä, että investointimäärärahoja leikataan niinkin voimakkaasti. Jos ajattelemme tämän vuoden ja niitä aiemman hallituksen päätöksiä, joissa rakennemuutospaikkakunnille annettiin tukea, niin esimerkiksi Joensuun seutu sai saman verran rahaa rakenneperusteilla kuin nyt jää vuodeksi koko maata varten koko budjettiin. Kuitenkin nuo hankkeet ovat alueilla arvioituja ja on mietitty, että ne ovat sitä aluetta tukevia ja ne priorisoinnit ja hankkeiden valinnat on tehty alueellisesti.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä oppositiojohtaja syyttää hallitusta katteettomista vaalilupauksista, niin palautanpa vähän mieliin, mitä te lupasitte. (Ed. Gustafsson: Kokoomusta lähinnä!) — No, siitä huolimatta (Naurua) — mitäpä sanoi johtava sosialidemokraattinen talousasiantuntija eli Seppo Lindblom? Ja lainaus, arvoisa puhemies: "Minkälaisessa kusessa suomalainen hyvinvointivaltio olisikaan, jos demarien vaaliohjelma olisi vienyt puolueen voittoon?" Toivon, puhemies, että en saa huomautusta sopimattomasta kielenkäytöstä, koska tämä oli lainaus Seppo Lindblomin haastattelusta. Eli Lindblom osoittaa sen, että demarit antoivat hyvin avokätisiä, kevytmielisiä lupauksia ja kaikki ne ehdotukset, joita avokätisimmin demarit jakoivat, joita ei ollut vielä syntynyt, olisivat toteutuessaan hyvin inflatorisia, päinvastoin kuin täällä oppositiojohtaja väittää. Hän toteaa myöskin sen, että "etuisuuksien kasvattamisen mahdollisuudet käyvät vaaravuosien myötä entistä ahtaammaksi". Jukka Pekkarinen myöskin, sosialidemokraattinen puoluetoverinne, varoitti valtion menotalouden paisuvan lähivuosina ilman uusia rahareikiäkin.

Lopuksi Lindblom kysyy: "Kenestä on lyhdyn kantajaksi?" Tällaisilla ehdotuksilla ikävä kyllä demareista ei ole lyhdyn kantajaksi, vaan näyttää siltä, että te olette rakentamassa oppositiopolitiikkaa myöskin talouspolitiikan osalta niihin retorisiin, niin kuin Lindblom sanoo, perinneretorisiin puheenvuoroihin, joita käytitte vaalien alla ja joilla kärsitte vaalitappion. Ei niistä ole oppositiopolitiikan sisällöksi. Se on nähty tässäkin keskustelussa ja teidän puheenvuoroissanne jo nyt. Eli jos te haluatte tuoda todellista vaihtoehtoa talouspolitiikkaan, niin hieman parempia eväitä odotamme hallituspuolueissa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä on kuitenkin syytä todeta tähän ed. Laukkasen puheenvuoroon se, että kyllä meitä sosialidemokraatteja aika syvälti loukkasi tämä Lindblomin puheenvuoro siltä osin, että neljä vuotta sitten, kun neuvottelimme hallitusohjelman, Suomen taloudellinen tilanne oli vallan toisenlainen kuin se on nyt neljä vuotta myöhemmin. Me sosialidemokraatit aivan vakavalla mielellä teimme tämän vaaliohjelman, ja muun muassa vanhustenhuoltoon, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jossa on vakavia laiminlyöntejä ympäri Suomen, halusimme osoittaa tuntuvan summan rahaa, jotta kunnat voivat näistä peruspalvelutehtävistä huolehtia. Minusta oli loukkaavaa Lindblomin näkemys siitä, että tämä olisi jotenkin vaarantanut suomalaisen hyvinvointivaltion. En minä halua sanoa näille vanhuksille, että odota viisi tai kymmenen vuotta, että saamme teille kunnon kotihoidon, vaippojen vaihdot, kunnon ruuan ja muut. Oletteko te sitä mieltä, että vanhukset joutuvat odottamaan viisi—kymmenen vuotta nyt, niin kuin teidän hallitusohjelmanne mukaan tulee tapahtumaan?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on moitittu ed. Heinäluomaa. Minun pitää sanoa, että kun minä kuuntelin ed. Heinäluomaa, joka vaati aika lailla lisää rahaa joka suuntaan, niin minulle taas tuli ikävä ministeri Heinäluomaa, koska hänellä oli paljon realistisempi ote talousasioihin kuin on tällä ed. Heinäluomalla.

Kokoomuksen ryhmä on hyvin tyytyväinen tähän budjettiesitykseen. Siellä on tiettyjä asioita, joista haluamme neuvotella vielä täällä eduskunnassa, kuten korkeakoulujen määrärahat. Mutta tosiasia on se, että kun kokoomus tuli hallitukseen, niin pystyttiin toteuttamaan monia sellaisia tärkeitä asioita, joita silloin, kun äsken kaipaamani ministeri Heinäluoma oli hallituksessa, ei toteutettu. Tarkoitan esimerkiksi opintorahan korottamista, eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistamista, kansaneläkkeen korottamista 20 eurolla ja ennen kaikkea hallituksen historiallista valmiutta tukea ylimääräisellä valtionosuudella kuntapuolen palkkaratkaisua, jos se on sellainen, että se suosii koulutettuja, naisvaltaisia aloja. Mikään aikaisempi hallitus ei ole tällaista tarjousta kuntapöytään tehnyt. Toivomme, että sieltä syntyisi neuvottelutulos, joka kattaa kaikki alat.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Laukkasen puheenvuoroa kuunteli, niin kyllä siinä viimeistään huomasi, minkälaisen niskalenkin kokoomus on saanut keskustan henkisestä ajattelusta, sosiaalisesta pohjasta. Kyllä teidän täytyy nyt pikkuisen sitä Alkiota lukea ja opiskella sieltä tätä sosiaalista omaatuntoa myös. Onhan tuo aivan hävettävää kuunnella. Olen kuvitellut jossakin vaiheessa, että keskustapuolueen sisältä tällaista sosiaalisuutta vielä löytyy, mutta kyllä se on kääntynyt tänne senttisosiaalisuuden puolelle. Köyhille sentti, rikkaille euroja, se on se teidän perusajattelunne.

Ikävä kyllä täytyy sanoa, että ministeri Kataiseen myös olen pettynyt kyllä. Vaalien alla ja vaalien aikana puheet olivat hyvinkin sosiaalisesti värittyneitä ja oikeudenmukaisuuden pohjalta lähteviä. Mutta kyllä tämä budjettiesitys nyt paljastaa sen raa’an oikeistolaisen politiikan, jota te haluatte tähän suomalaiseen yhteiskuntaan ajaa. Teidän periaatteenne on näköjään ajaa hyvinvointirakenteet alas, ja se on todella ison luokan kysymys. Te olette saaneet siihen muut puolueet nyt mukaan hallituksessa, ikävä kyllä.

Toinen varapuhemies:

Myönnän pari vastauspuheenvuoroa vielä saliin ja sitten ministeri Cronbergin vastaus.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on varmasti kaikilla, sekä oppositiossa että hallituspuolueissa, lukuisa määrä tarpeita rahanrei’istä, joita haluaisimme täyttää. Mutta mielestäni ydinkysymys on siinä, miten tänne tarpeiden sisälle panostamme rahaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto esimerkiksi toi esille huolensa siitä, kuinka paljon syrjäytynyt nuori, joka on tulevaisuuden työelämää palveleva, käyttää rahaa syrjäytyessään, elikkä miljoonaluokkaa per nuori tarvitaan. Kysymykseni kuuluukin, onko meillä halua panostaa myöskin ennalta ehkäisevästi. Erityisesti opetusministeriön hallinnonala on sektori, josta löytäisimme näihin tarpeisiin ratkaisuja.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä porvarihallituksen budjetista puuttuvat tulevaisuuslinjaukset, mikä on erittäin surullista. Esimerkki tästä on siinä, että vaikka Suomen menestystarina perustuu hyvin vahvasti osaamiseen, tämä porvarihallitus viittaa suorastaan kintaalla yliopistoille ja tutkimusrahoitukselle. Vielä kuusi kuukautta sitten vaalien alla kokoomuksen kansanedustaja Kaarina Dromberg totesi: "Kokoomuksen seuraavan vaalikauden yliopistopoliittisia tavoitteita ovat muun muassa perusrahoituksen lisääminen 50 miljoonalla eurolla joka vuosi koko vaalikauden ajan." Pari viikkoa tuon tekstin jälkeen 50 miljoonaa oli muuttunut 20 miljoonaksi.

Arvoisa puhemies! Kokoomus nimesi katteettomat vaalilupaukset viime kaudella "hyssälöinniksi". Onko meidän muutettava tämä nimitys "katajaislinjaksi", vai mistä on kysymys petettyjen vaalilupausten osalta, valtiovarainministeri Katainen?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Otan mielelläni vastaan opposition entisen työministerin onnittelut siitä, että tämä hallitus panostaa nimenomaan tulevaisuuteen, nuorten työllisyyteen, vammaisten työllisyyteen 50 miljoonaa euroa. (Ed. Skinnari: Hirveä summa! — Ed. Jaakonsaari: Lässyn lässyn!) Se osoittaa oikeudenmukaisuutta. Se osoittaa nimenomaan sitä, että katsomme, että nuorten syrjäytyminen on todellinen uhka, ja tarkoituksena on yhdessä opetusministerin ja kulttuuriministerin kanssa katsoa, mitenkä parhaiten käytämme nämä rahat työpajoihin, ammatillisen koulutuksen lisäämiseen sekä nuorten työllistämiseen.

Toinen kysymys koski näitä työperäisiä investointirahoja. (Ed. Jaakonsaari: Mikä se varsinainen kysymys on?) Ne vähenevät aidosti, ja siinä kysymys on, että ensinnäkin työttömyys vähenee kaikilla Suomen alueilla tällä hetkellä. Rahat eivät vaikuta erikoisen paljon rakenteisiin, (Ed. Jaakonsaari: Vaikuttavat!) niitä on käytetty nimenomaan erilaisiin tehtäviin, joissa työllisyysperusteet joskus ovat olleet erittäin hataria. Tällä hetkellä se raha, mikä on jäljellä, se panostetaan nimenomaan työllisyysperusteisesti. Tällä hetkellä on käynnissä selvitys siitä, miten näitä rahoja on aikaisemmin käytetty, miten paljon ne ovat luoneet työllisyyttä, ja on osoittautunut, että nämä rahat ovat erittäin kalliita rahoja. Mielestäni on tärkeämpää, että panostamme rahoja nuorten ja vammaisten työllistymiseen kuin siihen, että rakennamme tietyntyyppisiä rakenteita, jotka kuitenkaan eivät luo työllisyyttä.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näillä työllisyysperusteellisilla investointimäärärahoilla on luotu erittäin paljon työpaikkoja matkailusektorille, vesihuoltohankkeisiin jne. Tiedän muinaisena työministerinä, että valtiovarainministeriö on aina jahdannut juuri näitä määrärahoja, ja nyt näyttää niin, että hallituksessa on tullut heikko lenkki tämän suhteen, että nyt nämä määrärahat ovat saaneet mennä. Pohjois- ja Itä-Suomessa näiden määrärahojen puute estää monia matkailuun, tärkeisiin asioihin liittyviä investointeja. Valitettavasti, ministeri Cronberg.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huojentunut siitä, että ed. Urpilainen täällä viittasi tulevaisuuteen, sillä kun kuunteli SDP:n puheenjohtajan ed. Heinäluoman täällä käyttämää puheenvuoroa, niin hän viittasi omassa puheenvuorossaan jo muinaisiin roomalaisiin. Täytyy sanoa, että näin puolen vuoden oppositiotaipaleen jälkeen on surullista havaita, kuinka SDP edelleen vilkuilee peruutuspeiliin.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus panostaa ja tukee nyt vahvasti tulevaisuutta. Ensimmäistä kertaa hallitus on ottanut kantaa koulutettujen naisvaltaisten alojen puolesta ja luvannut tulla konkreettisesti vastaan tässä ratkaisussa tukemalla eurojen myötä tätä ratkaisua. Eikö tämä ole teidän mielestänne hyvä ja kannatettava asia? Teillä oli myöskin aikaa ja mahdollisuus tehdä tämän asian eteen jotakin, mutta teiltä puuttui tahtotila.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tämän budjetin menettäjiä ovat hoivaa tarvitsevat vanhukset ja tavalliset lapsiperheet. Ennen vaaleja kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että vanhuspalveluihin tarvitaan lisää hoitavia käsiä. Nyt vaarana ovat pikemminkin palvelujen leikkaukset, kun kunnat joutuvat rahoittamaan palkankorotukset valtion vetäytyessä suurelta osin vastuusta. Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvot leikkaantuvat edelleen tämän vaalikauden aikana inflaation vauhdittamana, sillä niitä ei ole sidottu indeksiin. Kysyn teiltä, ministeri Katainen:

Miten ymmärrätte sanan "kynnyskysymys"? Te nimesitte lapsilisien sitomisen indeksiin ennen vaaleja "kynnyskysymykseksi" hallitukseen menolle, ja tätä hallituskysymystä ei löydy tästä budjetista eikä sitä löydy hallitusohjelmasta. Hallituskysymyshän, kynnyskysymys, tarkoittaa sitä, että puolue ei mene hallitukseen, ellei tuota tavoitetta löydy ohjelmasta. Nyt päinvastoin hallitus on korottamassa ja sitomassa indeksiin niin päivähoitomaksut kuin terveyspalveluiden asiakasmaksut. Ne eivät olleet kynnyskysymyksiä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on erinomaisen hyvä, ja siitä tietysti osakiitos kuuluu, totta kai, edelliselle Vanhasen hallitukselle. Tämä Vanhasen toinen hallitus jatkaa vielä rohkeammalla tiellä kuin edeltäjänsä ja nimenomaan suuntaa katsetta tulevaisuuteen hyvin, hyvin vahvasti, ja tämä on hyvä asia. Eräs asia, joka on hieman ihmetyttänyt, ministeri Katainen, on se, että nyt kun talouden ylikuumentumista on määrätyllä alueella Suomessa selkeästi havaittavissa, ei kuitenkaan koko Suomessa, voitaisiinko ajatella, että näitä jossakin tapauksessa voitaisiin myöskin käsitellä hieman eri asioina, jotta myöskin ne hankkeet, joita voitaisiin tuolla laittaa muualla liikkeelle, olisi mahdollista toteuttaa aiotussa aikataulussa eikä niihin vaikuttaisi yleinen kustannusten nousu, joka ei ole toteutunut siellä alueella. Se olisi niiden aluetalouksien kannalta äärimmäisen tärkeä toimenpide.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hallitus korottaa polttoaineveroja ja sähköveroa puhuen ilmastonmuutoksen torjumisesta. Jos perustelu olisi totta, sehän tarkoittaisi, että te julistatte pahimmiksi ilmaston vihollisiksi tässä maassa Lapin maaseudulla asuvan eläkeläispariskunnan, joka pakosta joutuu ajamaan paljon autolla hakiessaan palveluja kymmenien kilometrien, jopa sadan kilometrin päästä taajamasta — kaikki palvelut pitää hakea — jonka on pakko jatkaa sähkölämmitystä talossaan, kun ei ole varaa muuttaa sitä. Todellinen perustelu teillä onkin ihan eri kuin tämä ilmastonmuutos. Keräätte rahaa valtion kassaan, jotta perintöveron muutokset voidaan rahoittaa. Te siis jatkatte tätä välittämishommaa: otatte näiltä köyhiltä ja siirrätte rikkaille. Todellista ilmastonmuutoksen torjuntaa liikenteen osalta on se, että joukkoliikenne laitetaan kuntoon ja joukkoliikenteestä tehdään myöskin kustannuksiltaan sellaista, että sitä pienituloinenkin voi käyttää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Korjaisin kyllä ed. Räsäsen mielipiteen siitä, että kuntien talous heikkenee. Ettekö muista, että tänään valtiovarainministeriön virkamies sanoi, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon pannaan valtion rahaa 13 prosenttia lisää tämän vuoden talousarvioon verrattuna ja indeksikorotukset toteutetaan täysmääräisesti? Kun rouva opetusministeri on paikalla, niin haluaisin myös kysyä tästä yliopistojen tilanteesta, että jos nyt saamme vain 20 miljoonaa vuodessa, niin kuinka nopeasti saamme toteutettua tämän yliopistolakiuudistuksen, jotta pääsisimme turvaan tästä valtion tuottavuusohjelmasta.

Esa Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työministerille voisi pitää oppituntia siitä, jotta ei tarvitse enää uusia tutkimuksia tehdä. Nimittäin työllisyysperusteisista investointituista me saimme työvaliokunnassa selvityksen, jotta kahden vuoden aikana se raha on työllistänyt yli 2 400 ihmistä, siis vakituista työpaikkaa tullut, jolloin ei tarvitse enää uusia tutkimuksia tehdä.

Nämä energiaverosysteemit, tämähän on jostakin ihan revästy semmoisesta paikasta, mitä ei toivoisi sanottavan tässä salissa. Nimittäin sehän kallistaa asumista, liikennettä. Ministeri Kataiselle sen verran oppituntia kanssa, jotta se nostaa pysyvästi hintoja, ja sehän tulee vaikuttamaan ei vain yhden vuoden osalta inflaatioon vaan pysyvästi hintoihin, koko ajan energia maksaa enemmän, mikä tarkoittaisi, jotta se vaikuttaa meidän kilpailukykymme jatkossa. Ja sitten kun katsoo niitä varoja: Kun otetaan liikenteestä enemmän, niitä ei kuitenkaan käytetä tähän liikenneverkkoon. Hallituksen tavoitteena on näköjään saada tien kuntoa huononnettua yhteensä yli 1 000 kilometriä, kun katsoo näitä ... Siis täällä lukee näin, jotta alempiasteinen tieverkko heikkenee, ja kilometrimäärät tässä jäljessä.

Toinen varapuhemies:

Myönnän 2 minuutin vastauspuheenvuoron ministeri Kataiselle, kun näitä kysymyksiä on niin paljon.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Valitan etukäteen, että varmasti ihan kaikkeen en pysty vastaamaan tässä ajassa.

Kustannusten nousu liikennehankkeissa eri puolilla Suomea: Oikeastaan kaikki, joista on tehty kustannusarviot, ovat osoittaneet eri puolilla Suomea, että kustannukset ovat nousseet huimasti. Elikkä me olemme sen tosiasian edessä, että viime hallituksen päättämien uusien liikennehankkeiden kustannusarviot ovat nousseet 170 miljoonaa euroa. Meidän pitää keksiä ratkaisu tälle, joko kiihdyttää edelleen ylikuumenemista tai sitten lykätä, ja muutamaa hanketta on lykätty.

Pieni huomio: Kun puhutaan dieselverosta, silloin puhutaan käyttövoimaverosta elikkä tästä vuosittain maksettavasta verosta. Tämän budjetin yhteydessä ei tehdä autoverotuksen muutoksia lainkaan. Sen sijaan polttonesteveroihin puututtiin. Kuten kaikki kysyjät, vähänkään vastuullisesti ajattelevat kysyjät, tietävät, valtiovarainministeri ei pysty keskustelemaan tämmöisistä asioista julkisuudessa, valitettavasti. Mieli kyllä tekisi.

Pätkätöihin takuuvarmasti tullaan puuttumaan. On erittäin hyvä, että demarit ottivat sen esille. Se on erittäin vakava homma. Onko se valtionosuuden peruste vai onko joku muu, se jää nähtäväksi, mutta siihen palataan.

Tasa-arvotupo: Se on todellakin asia, joka piti ottaa esille. Se ei ole helppo asia. Se on historiassa ensimmäinen kerta, (Välihuutoja sos.dem. ryhmästä) kun hallitus on halunnut antaa erillistä tukea, kohdentaa sen kunta-alalla työskenteleville koulutetuille naisille. Ay-johtajat, sekä työnantajapuoli että myös valtiovarainministeriön pitkäaikaiset asiantuntijat, sanovat, että tämä on ensimmäinen kerta, kun näin on tehty. Muuten kunta-alan palkkaratkaisusta aiheutuvia lisäkustannuksia, ed. Räsänen, kompensoidaan reilusti indeksikorotuksilla, siis ensimmäistä kertaa sataprosenttisesti.

On tietysti selvää — kun täällä on puhuttu vaalilupauksista, monen puolueen vaalilupauksista — totta kai on selvää, että jokaisella puolueella on omia tavoitteita ja kun haluaa löytää hallituskumppanin, kun ei yksin saa enemmistöä, niin kaikkia tavoitteita ei saa läpi. (Välihuutoja sos.dem. ryhmästä — Ed. Gustafsson: Mitenkäs kynnyskysymykset?) Näin se oli silloin, kun sosialidemokraatit olivat kokoomuksen kanssa hallituksessa. Ette lähestulkoonkaan, luojan kiitos, saaneet kaikkia tavoitteitanne läpi. Kun kuuntelee sosialidemokraattien talousasiantuntijoita, he ovat samaa mieltä, että hyvä, että näin kävi kuin vaaleissa kävi. Ja totta kai, näin on käynyt jokaiselle puolueelle. Kaikkia tavoitteita ei aina jokainen puolue yksin pysty saamaan läpi, mutta olen iloinen siitä — kun täällä haukuttiin kylmästä linjasta — että saatiin opintotuki, (Ed. Filatov: Kynnyskysymys, ministeri Katainen?) kansaneläke, eläkkeensaajien verotuksen alentaminen, yksinhuoltajalisän korotus, isyysvapaan pidennys, kotihoidon tuen korottaminen, vähimmäisäitiys-, -isyys-, -vanhempainrahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistason nostaminen työmarkkinatuen tasolle, ei kaikki ensi vuonna mutta tämän hallituskauden aikana. Jos tämä on kylmää, niin se on sitten kuulijan korvassa. Minusta tämä on välittävää politiikkaa. Mutta tämän lisäksi tämä hallitus tulee panostamaan nimenomaan opetukseen, koulutukseen (Puhemies: Aika!) ja työnteon palkitsevuuden, yrittäjänä onnistumisen edellytysten parantamiseen, koska pelkästään työllä, menestyvillä yrityksillä meillä on varaa elää hyvinvoivassa Suomessa myös jatkossa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jokaisessa hallituksen budjettiesityksessä on aina hyvää ja varmasti myös korjattavaakin. Tällä kertaa poikkeuksellisen paljon löytyy hyvää.

Yhden puutteen ja ongelman haluan nostaa esille. Kevään aikana Itä- ja Pohjois-Suomen kansanedustajat vetosivat hyvin laajasti hammaslääkärikoulutuksen lisäämiseksi Suomessa. Se on kansallinen terveyspoliittinen ongelma. Hallituksen lähtökohtana on oman ohjelmansa mukaan ollut se, että turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus sekä palvelujen saatavuus. Tällä hetkellä tuo hammaslääkäritilanne on Itä- ja myös Keski-Suomen alueella erittäin huolestuttava. Jopa Keski-Suomessa neljäsosa hammaslääkärien vakansseista on täyttämättä. Tässä yhteydessä, kun asia on avoin edelleenkin, haluan kannustaa erityisesti opetusministeriä ja hallitusta siinä, että tätä ongelmaa ratkaistaan. (Ed. Hurskainen: Ruvetkaa kirjoittamaan aloitetta asiasta!). Selvitysmies on puoltanut sitä, että Kuopion yliopistossa tuo hammaslääkärikoulutus aloitetaan. Meillä on maakunnallisia valmiuksia olla mukaan tulemassa tavoite 1 -ohjelman kautta asian edistämiseksi. (Puhemies: Aika!) Tässä suhteessa haluan esittää tämän vakavan vetoomuksen hallitukselle.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät ystävät! Olen hiukan huolissani siitä, että oppositiopuolella tuntuu sekä laskutaito että sitten myöskin muisti pettävän. Täällä ed. Gustafsson on ollut erittäin aktiivinen kysymykseen esimerkiksi tästä niin sanotusta nollamaksuluokasta. Hän oli MTV3:n vaalikoneessa sanonut kuitenkin, kun kysymys oli, että lasten päivähoito-oikeus on taattava kaikille riippumatta, onko jompikumpi vanhemmista kotona, että on eri mieltä. (Ed. Gustafsson: Kannattaa lukea perustelut Aamulehdestä!) Nyt hän on muuttanut mielipidettään jälleen. Sama tilanne näyttää olevan myös monien muiden edustajien kohdalla, että funktio on ihan erilainen. (Ed. Tiura: Paha juttu, ed. Gustafsson, tässä onkin selittämistä!)

Sitten ed. Heinäluomalle voidaan kommentoida, että kysymys tosiaan on prosenteista eikä promilleista. Me selvitimme asian siitä, että kuntien palkkasumma on 17 miljardia euroa vuodessa. Ylimääräinen valtionosuus, nyt puhutaan 150 miljoonasta eurosta, on jo 0,9 prosenttia koko kuntien palkkasummasta. Sitten kun se kohdistuu vielä hoitoaloille erikseen, se on jo 2—3 prosenttia, ei 2—3 promillea. Laskutaitoa myös peliin.

Toinen varapuhemies:

En tiedä, johtuuko palopuheista, mutta käytäviltä kuuluu palohälytyksen ääni. Se on tarkistettu, ja se on aiheeton, niin että voimme rauhassa jatkaa keskustelua.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä todellakin melkein palaa.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen tuossa äsken kovasti mainosti, kuinka paljon te panostatte tulevaisuuteen ja koulutukseen. Minulla on täällä muutama huolestuttava lehtileike. Aamulehden pääkirjoitus toteaa, että pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen taival on vasta alussa, mutta ainakin yliopistojen ja korkeakoulujen näkökulmasta sen valitsema tie on väärä. Täällä on otsikko, jossa Syl toteaa, että valtiovarainministeriön budjettiesitys vaarantaa suomalaisen yliopistojärjestelmän. Täällä on Kauppalehden pääkirjoitus, joka kertoo, että osaamisen ja vastuullisuuden budjetiksi ristitty valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitys on kylmä suihku yliopistoille ja korkeakouluille.

Tämäkö on sitä tulevaisuuteen panostamista, arvoisa ministeri Katainen? Minun mielestäni tämä on vahva katse menneisyyteen, niihin aikoihin, jolloin ei nähty sivistyksen ja koulutuksen merkitystä tulevaisuuspanostuksena. Te olette nimittäneet budjettianne jollain kirjainyhdistelmillä, joita en valitettavasti tässä muista, mutta minulle kyllä valitettavasti tulee mieleen, että ainakin sivistyksen ja koulutuksen suhteen tämä on enemmänkin evvk-budjetti. Vähän siltä nyt tuntuu, kun lukee näitä huolestuttavia pääkirjoituksia.

Minä todellakin toivon ja minä toivon, että tässä salissa on toivoa, että voisimme vielä eduskuntavaiheessa (Puhemies: Aika!) vaikuttaa tähän käsittelyyn. Mutta haluan kysyä, että jos kokoomus puhui paljon näitten rahojen puolesta, niin kuka vastusti näitten rahojen korottamista. Vihreätkö sitä vastustivat (Puhemies: Aika!) vai keskustapuolue?

Tanja Saarela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilolla katson hallituksen budjettiesitystä. Se on varsin sosiaalisesti tasa-arvoinen ja vastuullinen. Oudoksun suuresti sosialidemokraattien hyvin kärkevää arvostelua. Onhan teillä ollut äkkiseltään laskettuna ainakin 12 vuotta aikaa vaikuttaa näihin asiakohtiin, mutta näin ei sitten valitettavasti tapahtunut. On hyvä, että nyt on asioihin tartuttu.

Ministeri Lehtomäkeä haluan onnitella hyvästä suorituksesta budjettiriihessä, että tuo ympäristöjärjestöjen tuen leikkaus ei toteutunut niin suurelta osin kuin alunperin oli esitetty.

Mutta sitten suora kysymys ministeri Kataiselle: Huomasin ilokseni, että kansainväliseen kehitysyhteistyöhön esitetään nyt tuo 830 miljoonaa euroa ja risat, ja se on hyvä asia, ja mielelläni olen antanut itselleni kertoa, että myös tätä on nyt suunnattavissa yhä enemmän hankkeisiin, jotka tukevat kestävää kehitystä. Mikä on, ministeri, teidän näkemyksenne, saavutetaanko tällä vauhdilla tuo YK:n asettama 0,7 prosentin tavoite vuonna ... (Ed. Tennilä: Minä voin vastata, ettei mene lähellekään!) — Jos kuitenkin ministeri voisi itse vastata, (Puhemies: Aika!) millä aikataululla tämä tavoite saavutetaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ajattelin palata vielä tuonne ryhmäpuheenvuoroihin ja ed. Kalliksen käyttämään ryhmäpuheenvuoroon, johon hän oli sijoittanut suorastaan ennätysluokkaa olevan määrän talouspoliittisia ja budjettipoliittisia korjausehdotuksia. Kiinnittäisin niissä siihen huomiota, että sen talouspolitiikan suhteen ensin näytti kaikki olevan ihan kohdallaan, mutta sitten yhtäkkiä kuitenkin sitä velanlyhennystä olisi pitänyt kaventaa, ja se ei nyt ollut ollenkaan synkassa näiden hommien kanssa.

Kiinnitän aivan erikoisesti huomiota siihen, että ed. Kallis ei ollut kannattamassa voimallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden kuriin saattamista, mikä on poikkeama aikaisempiin hallitusohjelmiin. Se on aivan veropoliittisen ohjelman kuuden ohjelmakohdan huipentumana, ja siinä teillä ei ollut mitään sanottavaa.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nythän käsitellään hallituksen budjettiesitystä eikä oppositiopuolueitten budjettiesityksiä. Niihin palataan, kunhan hallituksen esitys on ensin luettu. Tämä on marssijärjestys.

Haluan sanoa tämän perusajatuksen, joka mielestäni tässä on virheellinen. Tässä joudutaan valitsemaan suuren valtionvelan takaisinmaksun ja tulevaisuuden investointien välillä. Hallitus on valinnut, sanoisin, eurooppalaisena valtiona maassa, jossa velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on Euroopan alhaisin, tämän voimakkaan velan takaisinmaksun linjan tulevaisuusinvestointien kustannuksella. (Ed. Zyskowicz: Ei pidä paikkaansa!) Lapsiperheet, korkeakoulut, infra jäävät tässä kerta kaikkiaan niin surkean huonolle osalle, että tulevaisuuden Suomen kannalta katsottuna tätä budjettia voi pitää todella epäonnistuneena tästä peruspainotuksesta lähtien. (Ed. Ojansuu: Koska se velka maksetaan, jos ei noususuhdanteella?)

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ensi vuoden budjetti on todellakin antelias budjetti ja lupaukset on lunastettu. Eläkeläisille tulee enemmän rahaa kuin pitkiin, pitkiin aikoihin, opiskelijat saavat osuutensa, lapsiperheet saavat osuutensa, ja mikä on hienoa, koulutus on nostettu sinne kärkiasioihin. Ed. Ahde, koulutus on sitä tulevaisuuteen investoimista. (Ed. Ahde: Joo, ja sitä ei täällä valitettavasti ole!) Enemmän tulee rahaa indeksikorotuksiin kuin koskaan aikaisemmin, ne tulevat täysimääräisinä. Ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt nyt todellakin menevät sinne koulutukseen. Aikuiskoulutukseen tulee rahaa, tutkimusrahoja tulee. Tämä on erittäin hieno budjetti.

Tämä budjetti on tulevaisuuteen luotsaava budjetti, tämä on tulevaisuutta tukeva ja luova budjetti, ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Tietysti pientä fiilausta tuonne yliopistomaailman puolelle, mutta sehän on sitten meidän käsissämme täällä, mutta muuten tämä budjetti on aivan loistava.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Herra valtiovarainministeri, viime tammikuussa tässä salissa keskustelimme hyvin vahvasti sisäisestä turvallisuudesta ja totesin silloin, että syrjäytyminen on suurimpia meidän turvallisuutemme uhkia. Kyllä minusta te olette kylmän linjan pitänyt. Se näkyy nimenomaan kolmannen sektorin tukityöllistämisen nurjana kohteluna, se näkyy epäoikeudenmukaisena maksujen korotuksina ja myöskin alueellisen kehittämisen edellytysten nurjana käsittelynä.

Nyt tarvittaisiin tässä valtiontalouden tilanteessa panostuksia tulevaisuuteen. Te teette tuottavuusohjelman, joka iskee yliopistojen toimintaedellytyksiin, mutta muun muassa poliisiin. Myös poliisin turvallisuusjärjestelmän perusteet joutuvat erittäin rajun leikkauksen kohteeksi ensi vuonna. Ja erityisesti infran osalta täytyy sanoa, että Suomen talouden ylikuumenemisen ja tuhon syy ovat olleet Itä-Suomen liikennehankkeet. Mikkeli—Lusi, 8 miljoonaa euroa ensi vuonna, olisi syössyt ilmeisesti Suomen hallitsemattomaan taloudelliseen kehitykseen. (Ed. Sinnemäki: Siitä se palohälytyskin johtui!) Minusta on erittäin huolestuttavaa tämä eriarvoinen kohtelu myöskin aluekehityksen näkökulmasta.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa panostetaan mittavasti osaamiseen, aivan erityisesti syrjäytymisen ehkäisemiseen. Perusopetus on aivan avainasemassa, kun me haluamme antaa tasapuoliset mahdollisuudet jokaiselle suomalaiselle. Vaalikauden aikana 80 miljoonaa laitetaan perusopetuksen laadun kehittämiseen, ja tämä on mittava suunnanmuutos, kun katsotaan ministeri Heinäluoman budjettia.

Erityisesti syrjäytymiseen pureudutaan. Me katsomme yhdessä, opetusministeriö ja työministeriö, erityistoimet, joilla jokainen nuori saadaan koulutuksen pariin. 30 miljoonaa euroa tullaan näihin erityistoimenpiteisiin suuntaamaan. Erityisen tärkeää on se, että jokainen peruskoulusta valmistunut nuori pääsee koulutukseen. Harmillista oli, että ammatillisen koulutuksen paikkoja ei ole lisätty, vaikka on nähty, että sadat nuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa. Nyt tulee reilut 2 000 aloituspaikkaa lisää. Tämä tulee todella kipeään tarpeeseen. Oppisopimusta lisätään. Tämä on aivan erinomaista.

Yliopistojen osalta haluan sanoa sen, että hyvin pitkään akateeminen maailma on toivonut yliopistoreformia, moderneja toimintaedellytyksiä keskittyä akateemisiin tehtäviin, tutkimukseen ja opetukseen. Nyt yliopistolainsäädäntö on uudistumassa. Eduskunta saa sen keväällä 2009. Yliopistojen rahoitustilanne on hyvin haasteellinen. On tärkeää, että siitä keskustellaan. Me olemme 10 vuotta jääneet jälkeen siitä, mikä on opettaja—oppilas-suhde suomalaisissa yliopistoissa.

Mutta tuottavuusohjelmasta haluan sanoa sen, että edellinen hallitus ei erottanut, entinen valtiovarainministeri Heinäluoma ei valitettavasti erottanut, mikä on viraston ja yliopiston ero. Olen erittäin tyytyväinen, että valtiovarainministeri Katainen sen erottaa, ja tuottavuusohjelmaa on tarkoitus tarkistaa yliopistojen osalta niin, että tutkimuksen ja opetuksen laatu ei heikenny eikä myöskään sitten yliopistojen vaikuttavuus. Eli tuottavuusohjelmaa on tarkoitus tarkistaa. (Ed. Gustafsson: Heinäluomahan puolitti tuottavuusohjelman kahden vuoden aikana!)

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhustenhuollon laadun parantaminen on ehdottomasti yksi tämän ajan tärkeimmistä asioista, aivan kuten ed. Räsänenkin täällä aiemmin toi esiin. Tarvitaan kipeästi lisää käsipareja vanhuspalveluihin, jotta ihmisarvoinen elämä voitaisiin varmistaa ikäihmisillemme. Hallitus on lisäämässä tähän tarkoitukseen vain 21,5 miljoonaa euroa, mikä on aivan liian vähän ja selvästi vähemmän lisää kuin viime kaudella osoitettiin. Miten aiotte varmistaa laadukkaat ikäihmisten palvelut, kun resursseja on aivan liian pienesti tänne osoitettu? Tulee myös kiristää normiohjausta ja vahvistaa valvontaa ja ohjaustoimintaa, jotta ikäihmisillemme voidaan turvata hyvä elämä. On pakko kysyä nyt: Kuuleeko hallitus tämän ikäihmisten hätähuudon vai ei?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiaveroja tarkistetaan ylöspäin, ja pitkälti syynä siihen ovat ympäristönäkökulmat. En minäkään pidä näistä veroista ja niiden nostamisesta, mutta ymmärrän perustelut hyvinkin varsinkin tässä tilanteessa.

Demarit ovat täällä yhdestä suusta huutaneet energiaverotuksen korotusta vastaan eli vastustaneet tätä korotusta ja kyseenalaistaneet niiden ohjaavan vaikutuksen. (Ed. Tennilä: Kyllä mekin olemme!)

Täällä on myöskin kysytty ja peräänkuulutettu vaalikonevastauksia. Demarien johtotähdet vastustivat MTV3:n vaalikoneissa nimenomaan energiaverojen laskemista ja olivat sitä mieltä, että niitä pitää nostaa.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu budjetin osalta käy vanhan kaavan mukaan. Hallitusrintama puolustaa, ja oppositio hyökkää. Voisin melkein sanoa, että olisi ollut vaikka hyvä vaihtaa viimevuotiset puheet oppositiopuolueitten ja hallituspuolueitten kesken. Näissä on samanlainen sisältö ja samanlainen henki ollut koko ajan esillä.

Täällä on käyty debattia siitä, mistä johtuu, että neljässä vuodessa Suomen talous nousi niin voimakkaasti kuin se nousi. Siihen on syy siinä, että keskusta tuli kahdeksan vuoden jälkeen oppositiosta hallitukseen. Siinä oli salainen voima. Rakennettiin Vanhasen ensimmäinen hallitus, ja sen pohjalta tehtiin Vanhasen—Kataisen toinen hallitus elikkä jatketaan sillä yhteisvastuun ja yrittäjyyden linjalla, mikä luotiin jo viime vaalikaudella.

Ed. Ahde tuossa aiemmin edellä totesi lainan lyhennyksestä. Tämä on tulevaisuuteen suuntaava tämä lainan lyhennyskin. Me tällä menettelyllä tiedämme sen, että jossakin vaiheessa, kun lama iskee, me pystymme sitä kautta korkokuluja vähentämään ja sitä kautta tuomaan sitä rahaa sitten taas sinne hyvinvointiin. Elikkä tämä on ihan talouspoliittinen mekanismi. (Ed. Ahde: Kyllä lainoja pitää lyhentää, mutta täytyy pitää järki kädessä!)

Arvoisa herra puhemies! (Puhemies: Aika!) Olisin kuitenkin esittänyt valtiovarainministeri Kataiselle kysymyksen siitä, että mikäli kaikki asiat toteutettaisiin hallituskauden alkuvaiheessa, ne, mitkä on hallitusohjelmaan sovittu, niin hyytyisikö talouskone. Menisikö se maitohapoille?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kokoomuksen edustaja, ed. Ravi puheenvuorossaan totesi, että budjetti on vastuuntuntoinen, oikeudenmukainen ja kannustava. Tästä oikeudenmukaisuudesta, valtiovarainministeri: Verotuksessa yli 100 000 ansaitseva johtaja saa yli 500 euroa alennusta käteensä. Kaupan kassa, joka tekee sunnuntaisinkin työtä, saa hiukan päälle 20 euroa käteen vuodessa lisää tuloa. Onko tämä oikeudenmukaisuutta?

Sitten pienituloisten ihmisten asiasta. Kaikista pienituloisimmat lapsiperheet eivät saa sentinkään korotusta, mutta kaikki maksut — sähkövero, polttoainevero ja kaikki muut veronkorotukset ja maksujen korotukset, päivähoitomaksut, kaikki muut — tulevat heille, mutta he eivät saa sentinkään korotusta teiltä. Onko tämä sitä vastuuntuntoa, herra valtiovarainministeri?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sosialidemokraateilta on tietysti mielenkiintoista odottaa sitä tasapainotettua vaihtoehtobudjettia, jollaista kokoomus ei oppositioaikanaan koskaan saanut tehtyä, (Ed. Heinäluoma: Mehän kerroimme sen jo vaaleissa!) mutta nyt varmaan saadaan.

Herra puhemies! Tuolla varsinkin maaseudulla ja maakunnissa kulkiessa kaikkein eniten tulevat vastaan perustienpidon määrärahojen puutteet. Meillä tämän hallituksen esityksenkin mukaan alimmassa hoitoluokassa on yli puolet tieverkosta, ja se tiestö on kurjassa kunnossa. Siellä ei joka kelillä pääse edes liikkumaan. Tähän ei ole esitetty nytkään — katson näitä herroja erityisesti — määrärahalisäystä kuin noin 6 miljoonaa euroa viime vuoden tilinpäätökseen nähden. Se on täysin riittämätön. Tämä aiheuttaa suuria ongelmia ihmisille, jotka maaseudulla asuvat, ja maataloudelle, metsätaloudelle ja teollisuuden puuhuollolle jne. Eli eikö todellakaan voitaisi nyt ajatella, että perustienpitoon lisättäisiin sellainen summa, joka vastaisi tarvetta edes kohtuullisesti, että siellä päästäisiin liikkumaan?

Toinen varapuhemies:

Myönnän vastauspuheenvuoron vielä edustajille Kumpula-Natri ja Arhinmäki ja sen jälkeen pyydetty vastaus, ministeri Vehviläinen!

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta kaksi tulevaisuuden kysymystä on nostettava tässä keskustelussa kärkeen, koska niistä kannan huolta.

Yksi on, että meillä on ilma, jota hengittää, ja ympäristökysymykset. Niistä ollaan liian hiljaa. Tämä on hätähuuto ehkä sen takia, että ed. Tynkkynen on ostettu hiljaiseksi tai mukaan, kun ei edes saada tähän saliin enää hallitukselta viestiä. Balin kokousta lähestytään. Ei mitään kannanottoa hallitukselta. Talousarvioesitystä joutuu lukemaan läpi: kovin on muutamassa sivussa asia KTM:n puolella, ja ympäristöpuolelta tiedämme, että siellä ajetaan resursseja alas. Tämä ei voi olla tulevaisuuden kannalta oikein.

Mutta sitten kysyttiin myös, mikä on energiaverokanta. Minä kannatan vahvasti sitä, että me siirrymme ympäristöveroja kohti, mutta pitäisi katsoa myös niitten vaikuttavuutta. Uskovatko edes vihreät tosissaan, että nyt sitten autoilu tätä kautta vähenee, kun bensiiniveroa nostetaan, kun ei anneta mitään vaihtoehtoa? Missä ovat joukkoliikenteen satsaukset? Missä ovat ne todelliset vaihtoehdot niillä lapsiperheillä valita se joukkoliikenne, esimerkiksi juna tuolta kauempaa tai sitten Pääkaupunkiseudulla todellisuudessa? Tämmöistä realismia ja oikeasti siihen ilmastoon vaikuttamista tarvitaan.

Toinen on sitten perhe. Sitä sanaa ei ole paljon täällä käsitelty. Nyt on eläkeläiset, opiskelijat, muut saatu nostettua agendalle, mutta missä on sitten se Pääkaupunkiseudun perhe, joka etsii lapselle sitä hoitopaikkaa? Ne ovat, kuulkaa, ystävät hyvät, (Puhemies: Aika!) julkisia palveluja ja ne julkiset palvelut pitäisi uskaltaa sanoa julkisena palveluna. Nyt me sivuamme kysymystä montaa eri kautta, mutta kuntien varat ja julkiset palvelut kulkevat käsi kädessä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä palohälyttimet pärähtivät soimaan, oletin, että se johtui siitä, että niin paljon palaa vaalilupauksia täällä keskustelun aikana.

Yksi niistä keskeisistä oli kokoomuksen lupaus tasa-arvotuposta, 500 eurosta hoitajille. (Ed. Zyskowicz: Missä se oli?) Nyt täällä ministeri Katainen ja ed. Zyskowicz etunenässä ovat kehuneet, kuinka historiallinen tämä hallituksen toimi on. Ja sitä se todella on. Tämä on historiallinen vedätys. (Ed. Tiura: Sitä se onkin!) 500 muuttuu kolmeksi—neljäksikympiksi. Nyt kysynkin — minä sain tästä edustajatovereilta lainattua neljäkymppiä (Ed. Jaakonsaari: Lupauksena vain!) onko valmis Katainen tuolla kuppilassa tai ed. Zyskowicz vaihtamaan nämä neljäkymppiä 500:aan? Tätähän te esitätte tällä hetkellä hoitajille. Vaihtakaa meidän 500 euron lupauksemme 40 euroon. Tätä lupauksen täyttämistä tuolla kuppilassa minä tarjoan teille. Toivottavasti tartutte siihen yhtä suoraselkäisesti kuin olette tarjonneet teidän tasa-arvotupoanne hoitajille.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näihin infrahankkeisiin ja kustannusarvioiden nousuun. On tosiaankin niin, että 170 miljoonaa euroa tuli ylitystä kuudesta hankkeesta. Minusta olisi ollut aika vastuutonta, että me olisimme vain todenneet, että nostetaan valtuuksia, valtion piikki on aina auki, jos kustannusarviot eivät pidä. Kun täällä sanottiin, että olisi pitänyt siirtää muihin hankkeisiin, joissa ei ole sitä ongelmatiikkaa, niin voin teille kertoa, että meillä on uusista hankkeista ainoastaan tasan yksi hanke, jonka kustannusarvio pitää, ja se on Lusi—Vaajakoski-hanke. Muissa hankkeissa, missäpäin tahansa Suomea, kustannusarviot eivät ole pitäneet.

Mutta vakavampi kysymys minusta on se, että on hyvä itsekriittisesti myös SDP:n ja kaikkien puolueiden miettiä sitä, osataanko meillä tehdä tätä kustannuslaskentaa riittävällä tasolla, onko se oikea. (Ed. Nepponen: Pitää kysyä Tiehallinnolta!) Sen vuoksi me olemme asettaneet Jorma Haapamäen selvittämään kustannusarvioitten pitävyyttä. Uskoisin, että olisi koko eduskunnan etu, että meillä kustannukset kestäisivät kasassa.

Toinen varapuhemies:

Otetaan muutama salipuheenvuoro, ennen kuin ministeri Risikko ja ministeri Katainen voivat vastata.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen kysyi visiota talouskasvusta. Keskustan ryhmän puheenjohtaja Kalli totesi, että talouskasvu jatkuu vahvana ja ennustetta on korjattu jopa ylöspäin. Ed. Leppä suitsutti myös vahvan kasvun puolesta. Maanantaina valtiovarainministeriön hyvin korkea virkamies totesi, että talouskasvu laskee pian 2 prosenttiin. Salaako ministeri tämän kehitysnäkymän, vai eikö ministeri tiedä, mitä on tulossa? Tämä ponnettoman talouspolitiikan hinnan maksavat eläkeläiset ja palkansaajat kohonneina elinkustannuksina.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ministeri Vehviläinen tuossa hyvin sanoi, että kustannukset ovat nousseet tierakentamisen osalta, mutta siitä huolimatta meidän pitäisi päästäkin sellaiseen tieinfran kehittämiseen pitkällä tähtäimellä, että me emme ole tässä vuotuisessa menokehyksessä kiinni, ja odotan paljon tuolta liikennepoliittiselta selonteolta. Meillä esimerkiksi Pirkanmaalla on tulossa tämmöinen tavaraliikenteen sisäsatama. Se on hyvä hanke, mutta kuinka se liikenne sieltä pääsee eteenpäin Hämeenkyrön kiertoliittymissä? Tässä täytyisi varmasti saada sitten näitä muita rahoitusmuotoja mukaan.

Mitä tulee muuten budjettiin, niin olen erityisen iloinen, että siellä on muun muassa kädentaitajien koulutuksen aloituspaikkoja lisätty ja myös, totta kai, tyytyväinen olen siitä, että perintöveroasia nyt korjataan vihdoin viimein ja myös tuo eläkeläisten verotuksen helpottaminen.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin palaan ed. Lipposen puheeseen siitä, että talouskasvu on hiipumassa. Se ei kylläkään ole nykyhallituksen syytä, koska nykyhallitus on ehtinyt toimia vasta puoli vuotta eikä ole ehtinyt tekemään vielä riittävästi tämän asian hyväksi. Voisi sanoa, että siinä on hieman peiliin katsomista. Sinänsä tässä on mielenkiintoinen tilanne, että täällä kaikki edellisissä hallituksissa olleet henkilöt ottavat kaikki ne krediitit vastaan, jotka ovat syntyneet tänä päivänä, mutta kukaan ei ota vastaan niitä asioita, jotka meillä ovat heikosti ja joita nyt tämä hallitus on ryhtynyt korjaamaan.

Ed. Ahteelle: Se, että suhteutetaan lainasummaa bruttokansantuotteeseen, johtaa meidät aivan hakoteille. Meidän valtiomme saa tuloja 45 miljardia euroa ensi vuonna, ja meidän velkasummamme on tämän vuoden lopussa 57 miljardia euroa. Se on yli 10 miljardia enemmän, ja kaikki, kun lähdetään pohtimaan, (Ed. Gustafsson: Kolmanneksi matalin Euroopassa kuitenkin!) mitä se on bruttokansantuotteessa, ne rahat eivät tule valtion kassaan. (Ed. Ukkola: Ei Ahde ole talousmies!)

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi kuntien toimintamenojen kasvun kiihtyvän 5,8 prosenttiin. Syyllinen löytyy, kun hallitus katsoo peiliin. Muun muassa polttonesteiden veroja korotetaan ja asiakasmaksuja myös korotetaan. Inflaation kiihtyminen syö nopeasti ne vähäiset lisäedut, jotka kansalaisille annetaan. Se kohtelee kaltoin juuri niitä ihmisryhmiä, joille hallituspuolueet vaalien alla eniten lupasivat. Budjettiesitys merkitsee myös sitä, että se rajoittaa kasvua ja työllisyyttä lähiaikoina.

Arvoisa puhemies! Maksu-uudistuksen yhteydessä ollaan ottamassa käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu. Kysynkin, onko tältäkin osin lopputulos se, että nollamaksuluokan poistaminen merkitsee kunnissa maksujen kirjaamista osin toimeentulotukimenoista eli kuntien vastuiden lisääntymistä.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä tätä budjettiesitystä oppositio on kritisoinutkin tämmöisellä varovaisen diplomaattisella tyylillä, niin voin todeta, että kyllä tämä nyt varsin hyvä kokonaisuus kuitenkin on ja siinä on monia hyviä ratkaisuja erityisesti opiskelijoiden ja eläkeläisten osalta. Toki myönnettävä on se, että ilman muuta parantamisenkin paikkoja on. Se on aivan selvä.

Asia, joka itseäni erityisesti häiritsee, on tämmöinen, sanoisinko valtiovarainministeriön valuvika, joka tuntuu olevan ajattelussa ja joka sitten tuntuu siirtyvän aina hallituksellekin väristä riippumatta, kuten esimerkiksi tämä lastenpsykiatrian rahoitus. Se on jälleen täällä meillä eduskunnassa käsillä. (Ed. Jaakonsaari: Se on totta, käsittämätöntä!) Näitä esimerkkejä on muutamia muitakin. Näistä soisi jo päästävän eteenpäin.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, vielä se, että kun me tämä viikko täällä nyt mäiskimme toisiamme salissa, sitten tätä budjettia koko syksy kahlataan ja voimistellaan valiokunnissa, sitten on tuhatkunta äänestystä joulukuussa tästä asiasta ja lopulta muutokset ovat ehkä 50 miljoonan euron suuruusluokkaa, joka taitaa olla 0,1 prosenttia tästä koko budjetista, niin kyllä siinä vähän niin kuin tehoja menee hukkaan ja tuottavuus ei eduskunnassa ole aivan kohdallaan. Voisi kyllä harkita sitä, voisiko eduskunta ryhtyä käyttämään hieman nykyistä suurempaa budjettivaltaa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri kysyi, missä ovat autoilun vaihtoehdot. Hallitus päättää ottaa käyttöön suurten kaupunkien kauan odotetun joukkoliikennetuen vuonna 2010. Kehärata ja Länsimetro etenevät. Jos eduskunta tämän päälle päättää tukea lisää joukkoliikennettä, niin vihreät ovat siitä tietysti iloisia.

Ed. Heinäluoma oli huolissaan, että hallituksen ekologinen verouudistus kutistui. Edellinen hallitushan lupasi toteuttaa ekologisen verouudistuksen, mutta toteutti sen täydellisen vastakohdan, epäekologisen verouudistuksen: päinvastoin leikkasi monia ympäristöveroja. Eli nykyinen hallitus toteuttaa sen, mikä edellisen hallituksen sosialidemokraattiselta valtiovarainministeriltä jäi toteuttamatta. Olin ilahtunut siitä, että vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa oli sentään lukuisia konkreettisia ehdotuksia, miten vasemmistoliitto katsoisi, että Suomen tulisi ilmastonmuutosta torjua. Näitä avauksia jäin odottamaan sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorosta.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ravi peräänkuulutti vastuullista politiikkaa, ja sitähän mekin täällä oppositiossa todellakin kovasti toivomme hallitukselta. Mutta nyt näyttää siltä, että hallituksen käsitys vastuullisuudesta on kuin tämmöinen ilmapallo, joka lentelee taivaalla, perästä kuuluu pärinää mutta lässähtää kyllä aika nopeasti maahan. Vastuullisuutta olisi, jos todellisuudessa ihan konkreettisin teoin autettaisiin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia. Vastuullisuutta olisi se, että hoitohenkilöstön palkkoihin satsattaisiin todellisesti, koska tämä ei ole tyhjää puhetta eikä hallituksen syytöntä parjausta, vaan tämä on todellinen huoli, joka nousee siitä, että meillä ei ole tarpeeksi hoitohenkilöstöä meidän vanhustenhoitolaitoksissamme, meidän sairaaloissamme, mikä aiheuttaa todellista hätää siellä oleville ihmisille. Hoitohenkilöstö kyllä haluaa tehdä sitä työtään, mutta he eivät jaksa, koska ei ole riittävästi niitä tekeviä käsiä, ja niitä käsiä saadaan, jos palkkaa maksetaan tarpeeksi. Nyt kun sitä palkkaa ei makseta tarpeeksi, niin kysyisin: mikä on se taikatemppu, jolla sitten hoito- ja hoiva-ala saadaan niin houkuttelevaksi, että sinne niitä käsiä saadaan?

Ministeri Risikolle esittäisin myöskin kysymyksen. Nimittäin täällä ed. Kaikkonen otti esiin tämän määrärahan lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon. Ministeri Risikko on useana vuonna peräkkäin itse tehnyt talousarvioaloitteen tästä kyseistä asiasta. Nyt käsi sydämellä, ministeri Risikko, onko tämä hallituksen esittämä määräraha riittävä nyt, kun lasten- ja nuortenpsykiatrian palveluiden valtionosuus on jätetty pois?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän erittäin hyvin sosialidemokraattien surkean katkeruuden, surkean onnettomuuden. Vaaleissa kävi niin kuin kävi. (Ed. Gustafsson: Alku oli odotettu!) Lindblom oli aivan oikeassa. Kun katsoo kuka on rakentanut tämän hyvinvointivaltion, niin se on demarien luomus, alkoi Kuusesta, Kuusen kirjasta 60-luvun lopulla. (Ed. Jaakonsaari: Kiitos!) Sen jälkeen rakennettiin järjestelmäkeskeinen, systeemikeskeinen, ay-liikekeskeinen hyvinvointivaltio, joka pudottaa köyhät pohjalle, (Ed Gustafsson: Eduskunnan johtava antidemari puhuu!) heikoista ei huolehdita. Kun sitten tuleekin sinivihreä hallitus, joka pitää köyhistä huolta, yrittää järjestää sellaiset uudistukset, ettei kukaan tipahda pohjalle, niin sitten huudetaan.

Mutta minä menisin tähän tasa-arvotupoon. (Ed. Jaakonsaari: Eihän tupoa tule ollenkaan! — Puhemies: Aika!) "Tasa-arvotupo", se palkkatarjous, joka nyt on hylätty — hoitajat hylkäsivät — olisi antanut ylihoitajalle 431 euron korotuksen, osastonhoitajalle 345 euron, (Puhemies: Aika!) sairaanhoitajalle 312 euron ja perushoitajalle 278 euron korotuksen. Ei mitenkään huonosti, ed. Heinäluoma! (Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!)

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Katainen ja myöskin hallituspuolueitten ryhmäpuheitten pitäjät ovat korostaneet sitä, että tämä lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen lisääminen on suurin sosiaalinen perheteko.

Ministeri Katainen, tiedättekö, kuinka moni näistä yksinhuoltajista oikeasti saa sen korotuksen? Jokainen yksinhuoltaja, joka saa toimeentulotukea tai joutuu sitä nostamaan, jää ilman tätä korotusta. Miksi tätä ei voitu hoitaa, kun yksi hallituspuolue on tehnyt oikein ryhmäaloitteenkin tämän asian korjaamiseksi?

Toiseksi, ministeri Katainen, kun hallitus korottaa asiakasmaksuja ja perustelee sitä sillä, että palveluiden laatu ja saatavuus paranevat, ja kun te samalla leikkaatte valtionosuuksissa tämän rahan pois kunnilta, niin kertoisitteko, miten palveluita, niitten saatavuutta ja laatua parannetaan ottamalla kunnilta pois ne rahat, joilla näitä palveluita pitäisi tuottaa? (Ed. Kuoppa: Sairailta kerätään!) Minkä laatujärjestelmän mukaista tämä on? (Puhemies: Aika!) Onko tämä ehkä sitä kok2008- vai sinivihreä2008-laatujärjestelmää?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että tarpeita on aina enemmän kuin mihin käytettävissä olevat varat järkevällä tavalla riittävät. Tässä suhteessa tietysti kritiikki on ymmärrettävää ja tarpeellista. Mutta ihmettelen kyllä oppositiopuolueita, voisi sanoa edellisen puhemiehen tavoin, että voi voi sitä populismia, mikä siellä ilmenee. Erityisesti sosialidemokraatteja ihmettelen ja ennen kaikkea siksi, että kun nyt pitäisi rakentaa luottamusta, niin ei osoita kovin suurta psykologista silmää, että asetatte edustajan vaatimaan miljardeja ja miljardeja, kaikkien asioiden toteuttamista ensi vuoden alusta, (Ed. Gustafsson: Ei sellaista kukaan ole esittänyt!) edustajan, jonka jäljiltä valtiovarainministerin tuoli on vielä lämpimänä. Kaiken kaikkiaan hallitus on tehnyt johdonmukaisen, hallitusohjelman mukaisen budjetin, (Ed. Heinäluoma: Nyt menee populismin puolelle!) ja voisi sanoa, että talouspolitiikkakin noudattaa melko pitkälle niitä periaatteita, joita edellinen hallitus ja sosialidemokraatit ovat noudattaneet, mutta nyt näyttää kaikki pyllähtäneen aivan nurin niskoin.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu siltä, että olisin vieläkin hallituksessa, kun huomaan saavani enemmän kysymyksiä itselleni kuin ministeri Katainen ehtii tässä kerätä. (Ed. Zyskowicz: Olkaa iloinen!)

Totean kuitenkin, että SDP aikoo olla uskollinen sille ohjelmalle, jonka se vaaleissa esitti. Ymmärrän, että se tuottaa suuren yllätyksen osassa keskustaa ja kokoomuksen ryhmässä lähes kokonaan, että toimitaan niin kuin vaaleissa sanottiin. Sanoin tässä salissa viime kaudella, että viime vaalikauden kehyksistä on syytä pitää kiinni, jolloin meillä on liikkumatilaa vaalien jälkeen. (Ed. Gustafsson: Juuri näin!) Me ajattelimme sitä liikkumatilaa käyttää työllisyyden hyväksi mutta myös ihmisten parhaaksi. (Ed. Gustafsson: Loistava ajatus!) Jos tämä on suuri yllätys, niin näin tulee muuten olemaan jatkossakin. Tässä mielessä kaipaisin, että ministeri Kataisellakin olisi puheenjohtaja Katainen mielessä eli että ennen vaaleja ja vaalien jälkeen pidetyt puheet olisivat voimassa.

Iloitsen kuitenkin siitä, että on täällä joitakin tunnustuksia tänään iltapäivällä tullut. Kun ministeri Rajamäki oli hallituksessa, niin poliisien määrästä pidettiin vielä sentään huolta ja ministerillä oli rohkeus puuttua myös valtiovarainministeriön tätä asiaa koskeviin ehdotuksiin. Mutta totean, että kun ministeri on vaihtunut, niin huomaan, että poliisien määrän vähentäminenkin kokoomuksessa jo hyväksytään. Mutta sekin tietysti liittyy tähän samaan, että vaalilupauksista ei saa muistuttaa.

Kun täällä ed. Tiura oli hyvin huolissaan, että katsotaan peruutuspeiliin, niin siinä hän oli ihan oikeassa, että kyllä semmoinen puoli vuotta peruutuspeiliin kannattaa katsoa. (Puhemies: Aika!) Uskon, että äänestäjätkin arvostavat tätä, että puoli vuotta pidetään mielessä, mitä on puhuttu ja luvattu. Soisin, että koko eduskunta olisi tämän linjauksen takana.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen talousarvioesitys, ja sanat olisi kohdennettava hallitukselle. Mutta tässä keskustelussa on tullut selväksi jo, että keskusta on supistunut kokoomuksen apupuolueeksi, vai mitä voi sanoa edellisen hallituksen ministereiden puheista täällä? Samoin vihreiden ryhmäpuheenvuoro oli niin yllättävä, että vaaleissa esillä on perhepolitiikka. Mielestäni vihreiden ryhmäpuheenvuorossa ei ollut sanaakaan perhepolitiikasta. Korjatkaa, jos olen väärässä. He ovat kyllä myyneet siinä kohtaa itsensä täysin.

Kohdistan kokoomukselle: Täällä meitä on syytelty, että me kaivamme esiin vanhoja ja muistamme muutaman kuukauden takaista vaalia. Kyllä tosiasia on niin, että syys-Kataisen on muistettava, mitä kevät-Katainen puhui. Haluan tässä todeta, että kokoomus itse katsoi peruutuspeiliin niin, että vielä tammikuussa 2007 kokoomuksen nettisivuilla, missä olette otsikoineet kirjoituksenne, ministeri Katainen, "Aikooko keskusta taas pettää äänestäjät?", lupaatte, että kokoomuksen periaate on se, että pidätte, minkä lupaatte.

Jotta sitten myös tämä toinen peruutuspeili tulee, niin muutama kuukausi sen jälkeen — tämä on nyt ed. Zyskowiczin tapa kaivaa näitä puheita, ja näitä varmasti neljä vuotta kaivellaan, ihan turha luulla, että se jää tähän (Ed. Zyskowicz: Hienoa, kannattaa paremmiltaan oppia!) — eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi toteaa 11.2. seuraavaa. Tämä on pidempi kirjoitus, (Puhemies: Aika!) joten nappaan täältä vain tosiasian, että hän ihmettelee sitä, mikä on äänestäjien kuluttajansuoja. Se on valitettavan puutteellinen, kun äänestyspäätöstä ei pysty peruuttamaan, vaikka huomaisikin, ettei valittu pyrikään noudattamaan tuoteselostuksensa eli vaaliohjelmansa tavoitteita. Olkaa hyvä, kokoomus!

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut hyvä keskustelu, kiitos siitä, ja vanhukset on nostettu erityiseen asemaan. Oikein hyvä, koska vanhukset juuri tarvitsevatkin sitä arvonantoa, minkä meiltä kaikilta pitää tulla.

Nyt on kysytty, miksi ei ole riittävästi huomioitu vanhuksia. Muistutan, että valtionosuudet ovat lisääntyneet, meillä tulee erillisrahoja, meillä tulee veteraanirahoja lisää, meillä tulee myös kehittämisrahoja ja näillä kaikilla satsataan myös vanhustenhuoltoon. Jo kymmenen vuotta sitten olisi pitänyt tehdä suuria muutoksia vanhustenhuoltoon. Kaikki tutkijat, kaikki kehittäjät, kaikki toimijat tietävät, että jo kymmenen vuotta sitten olisi pitänyt tehdä ne, mitä nyt on tehty viimeisten kuukausien aikana. (Välihuutoja) — Niin, mutta minä sanon nyt ihan oikeasti. Meillä päin aina ajatellaan, että kaatunutta maitoa ei itketä ja rivakasti tehdään töitä, että me saamme tämän kuntoon. Mutta kymmenen vuotta sitten olisi pitänyt tehdä ne muutokset, mitä nyt on alettu tehdä.

Sitten näistä lastenpsykiatrian kehittämisrahoista. Meillä on todellakin ollut niin, että aina vuosi kerrallaan on annettu kehittämishankkeisiin, eikä mitään pitkäjänteistä kehittämistyötä saada aikaiseksi vuoden hankerahoilla. Nyt on tehty muutos. Nyt on siirretty neljän vuoden kehittämisrahoihin tämä määrätty raha sieltä toiselle momentille. (Puhemies: Aika!) Se lukee myös siellä valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön tiedotteessa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, on tullut sellainen olo, että oppositiosta ei osata tehdä, ei pieniä eikä isoja, kysymyksiä, joihin saisi minkäänlaisia vastauksia. Minä kuitenkin jatkan vielä lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon määrärahojen puuttumisesta. Tänään juuri sosiaali- ja työjaostossa kuulimme ministeriön virkamieheltä tästä asiasta ja kysyimme sitä, mitä näillä kehittämismäärärahoilla oikeasti aiotaan tehdä. Meille vastattiin, ettei ole mitään suunnitelmia. Voisiko ministeri Risikko kertoa, mitä näillä rahoilla ihan oikeasti ollaan tekemässä ja vastaavatko ne todella sitten niitä, mitä nyt tällä hetkellä on tehty näillä vuosittain lisätyillä määrärahoilla?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä käydyssä keskustelussa on yksi sellainen johtava ajatus mielestäni, että on tärkeää pitää talouden kasvu kunnossa tässä maassa. Siitä hyötyvät, totta kai, valtiontalous, kuntatalous ja kaikki suomalaiset siinä samalla kertaa. Mutta on huolestuttavaa se, että oppositio—hallitus-keskustelu tässä tilaisuudessa on ollut enempi niin kuin vaaliohjelmien vertailua, vaikka pitäisi puhua reaalitalouden tilanteesta enemmän, jota itse arvostaisin tämän keskustelun pohjaksi paljon enemmän. Vaalikampanjoissa totta kai puhutaan kaikkia asioita ja sieltä voi vetää yhteenvetoja millä keinolla tahansa. Se on kyllä sellainen toiveiden keidas, että siihen suohon tuskin kannattaa lähteä rämpimään ja sieltä vetämään yksityisajatuksia esille kuulematta koko puheenvuoroa, mitä silloin on puhuttu.

Mutta ed. Jari Leppä käytti minun mielestäni erinomaisen puheenvuoron, kun hän perusteli hyvin sitä tilannetta, mikä liikennepoliittisen selonteon suhteen on tulossa, koska meidän tulee todella pitää huoli siitä, että maan pyörät pysyvät pyörimässä, eikä vain tietyissä kasvukeskuksissa vaan koko maassa.

Metsätalouden puolella ollaan siinä tilanteessa lähipäivinä, että jos tiestön runkoa ei saada kuntoon, niin meillä on pian aikaa esissä se tilanne, että me joudumme sitten tekemään muualla päätöksiä, miten tähän tilanteeseen sopeudutaan. Tämän Venäjän puutullit ovat opettaneet.

Mutta lopuksi, arvoisa herra puhemies, tässä ei ole syyllisiä yksi hallitus eikä toinen hallitus. Tämä on pitkän kehityksen tulos, johon eduskunnan tulee puuttua. Uskon, että liikennepoliittisessa selonteossa eduskunta ottaa asian vakavasti, osoittaa määrärahoja ja tekee ohjelman, ja uskon, että liikenneministeri kaikella taidolla ja tarmolla on siinä vahvasti mukana, niin kuin olen saanut monessa tilaisuudessa ymmärtää. Kiitoksia siitä vain liikenneministerille!

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma suurentelee energiaverojen korotusten merkitystä kotitalouksille. On hyvä asia, että energiaveroja korotetaan. Ajankohta on aivan oikea, sillä korotukset on syytä tehdä korkeasuhdanteen vallitessa. Energiaverojen tarkistus on tarpeen myös niiden reaalitason säilyttämiseksi. On kuitenkin tunnustettava, että nykyisen tasoisella korotuksella ei ole vaikutusta liikennepolttoaineiden kulutukseen. Suunta on kuitenkin oikea. Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimus osoittaa, että vasta yli 2 euron suuruinen litrahinnan korotus vähentäisi ajokilometrejä. Ilmastonmuutoksen kannalta korotuksen olisi pitänyt olla suurempi.

Kuten Katainen totesi, EU:n strategia (Puhemies: Aika!) henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi luo oikeanlaisen perustan jatkossa autojen ekologiselle verotukselle. Suomen tulee edetä tässä asiassa nopeasti.

Tommy Tabermann /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Naisten naurattaminen on ikivanha laji, jossa on yksi perusvika, nimittäin se, että naurun osuus on surkean lyhyt, mutta itkun loputtoman pitkä. Historiallista tässä on nyt se, että kerrankin kokonainen hallitus on sortunut naisten naurattamiseen. Olen nolona ja vähän koomisuutta tuntien kuunnellut tätä inttämistä tasa-arvotuposta. Se on viisaan, kauniin ja ihanan suomalaisen naisen aliarvioimista. Kokemuksesta tiedän, että kun joutuu kiinni, niin jossakin kohtaa on hyvä lakata inttämästä ja pyytää vaikkapa polvet ruvella: anteeksi, anteeksi, että puhuin pehmeitä, anteeksi, että petin. Se voisi olla sitä uutta, rohkeaa poliittista kulttuuria, josta on paljon viime päivinä puhuttu.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eniten Suomea uhkaa meidän julkisen terveydenhuoltomme romahtaminen. Se on kaikkein akuutein uhka, ja se on jo menossa. Kaikki me, jotka käymme tai työskentelemme terveydenhoidon palvelupisteissä ja joilla on lähiomaisia siellä hoidettavana, tiedämme, että romahdus on menossa. Se pitää pystyä pysäyttämään, ja siinä nimenomaan hoitohenkilökunnan palkkauksen parantaminen nopeasti ja tehokkaasti on ykkösasia, ja tässä ei todella 30 tai 40 euroa sairaanhoitajan kuukausipalkkaan riitä. Tämä vastuu on tiedostettava. Minä uskon, että ministeriö tietää sen ja ministerit tietävät ja pääministeri ja valtiovarainministeri, mutta teot puuttuvat vielä, ja tämä on ykkösasia, joka on nyt tämän ministeriön, tämän hallituksen kannettava. Tehän ette ole tietenkään syyllisiä tähän tilanteeseen. Tässä on ollut monta hallitusta ennen teitä, joiden olisi jo pitänyt toimia, mutta nyt on teidän toimittava, ja tämä vastuu on nyt etenkin valtiovarainministerin ja pääministerin.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman hämmästellen kuuntelin pääoppositiopuolueen, sosialidemokraattien, ryhmäpuheenvuoroa, ja tulikin mieleen, minkä sortin sosialisteja oikein olette, kun näytti siltä, että päähuolenaihe kohdistui talouden inflaatioon. Sosialidemokraatit näyttivät myös kokevan suurta vastenmielisyyttä veronkorotuksia ja ilmastonmuutoksen hillintää kohtaan eivätkä pidä myöskään tarpeellisena energian kulutuksen ohjaamista ekologisempaan suuntaan. Ylipäätään SDP:n kritiikin kärki näytti kohdistuvan lähinnä siihen, että vaadittiin erilaisten kaikkien mahdollisten vaalilupausten toteutumista hallituskauden ensimmäisessä budjetissa sen sijaan, että olisi keskitytty konkreettisen oman vaihtoehdon esittämiseen, joka olisi ollut tuloiltaan ja menoiltaan tasapainotettu, niin kuin vihreät tottuivat oppositioaikanaan esittämään.

Puheenjohtaja Eero Heinäluoma totesi, että SDP aikoo olla uskollinen vaaliohjelmalleen, ja toivoisinkin näkeväni tähän vaaliohjelmaan perustuvan, perustellun vaihtoehtobudjetin, jossa kaikki nämä esitykset ja vaalilupaukset toteutetaan tämän ensimmäisen budjetin aikana, vai onko niin, että hallituksen esityksiin muun muassa opiskelijoiden, yksinhuoltajien, nuorten, vammaisten ja eläkeläisten aseman parantamisesta ollaan täysin tyytyväisiä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Energiaverojen ohjausvaikutuksesta on ollut tässä keskustelussa hyvin monenlaista ilmaa. Nämä korotuspäätökset on tehty ilmastotarkoituksessa, mutta on selvää, että meidän pitää muistuttaa sähkönkuluttajia siitä, että sähkölaskuun voi omin toimenpitein vaikuttaa, ja onneksi tällä sektorilla on olemassa myös useita valtiollisiakin toimijoita.

Ilmastopolitiikasta sinänsä ei ole oltu hiljaa budjetin valmistelussa eikä tässäkään keskustelussa, ja meidän on hyvä muistaa näiden energiaverotuksen korotusten yhteydessä, että asumiseen ja liikenteeseen liittyvät kysymykset tulevat tulevinakin vuosina olemaan sellaisia, että mikäli me aiomme saavuttaa ne sitoumukset, joita Suomi on kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tehnyt, niin niihin pitää pystyä löytämään hyvin monenlaisia erilaisia keinoja.

Uskon, että ympäristöjärjestöjen kohdalla pystytään kohtuullisella tavalla turvaamaan niiden toiminta tällä budjettiin sisältyvällä rahaesityksellä eritoten, kun muistamme sen, että muutama vuosi sitten tasokorotus tehtiin tietty projektiluontoisuus mielessä. Sitten on tietysti muistettava, että valtionhallinto kokonaisuudessaan, niin kuin ympäristöhallintokin, on näiden tuottavuusvaatimusten kanssa tekemisissä, ja siinä mielessä on minusta loogista, että se koskee kaikkia toimijoita tällä sektorilla.

Heli  Paasio  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ed. Kaikkoselle loistavasta haasteen ilmaan heittämisestä, josta uskon, että sen jokainen oppositiopuolue-edustaja ainakin ottaa vastaan, elikkä eduskunnan budjettivallan käyttämisestä. Mehän lyömme sen lukkoon kokonaisuudessaan tässä salissa. Jos ja kun ed. Kaikkosen viestin ymmärsin, hän peräänkuulutti eduskunnan painopisteen lisäämistä. Ok, pistetään tässä talossa tämä budjetti uusiksi. Me olemme siihen valmiit. Haastan myös kaikki hallituspuolueitten edustajat siihen samaan mukaan.

Ministeri Risikolle: Kiitoksia tästä viestistä, niistä lasten- ja nuortenpsykiatrian määrärahoista! Toivottavasti pidätte myös huolen todella, että ne kohdentuvat sinne, minne on tarkoituskin, ja kun nämä irralliset, jokavuotiset määrärahat on laitettu, niin sitä tarvetta ei todellakaan tarvitse tässä talossa enää uusia. Mutta täytyy muistaa, kun vaaditaan pitkäjänteistä politiikkaa, että eduskunta on päättänyt lukuisia asioita yksimielisesti suurella enemmistöllä, tehnyt pitkäjänteistä politiikkaa, jota tämä porvarihallitus on ensimmäiseksi mennyt sohaisemaan ja kumonnut näitä pitkäjänteisiä päätöksiä. On se sitten ollut tiehanketta tai veikkausvoittovaroja, niin nämä lupaukset ja päätökset on petetty saman tien. Ihmettelen, onko Veikkaus yllyttänyt, hallitus kun nykyään arpoo, mihin päätöksiin ryhdytään, mihin ei.

Mutta olisin kysynyt vielä ministeri Risikolta siitä, kun professori Sirkka-Liisa Kivelä teki viime hallituksen aikana tämän tutkimuksen tai selvityksen vanhustenhuollosta ja hoivasta. Totta kai kysymys on määrärahoista, mutta ennen kaikkea myös sisällöistä. Onko tämä raportti jo toimeenpantu? Jos ei, niin miksei?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuoret saavuttamassa maailman kärkeä koulutustasossa, työikäisten koulutustasossa edelleen kehittämistä, kertoo aivan tuore Oecd:n vertailuraportti Suomesta. Muun muassa tätä taustaa vasten pidän erittäin tärkeänä, että aikuiskoulutuksen kehittämiseen kohdennetaan lisämääräraha. Täältä löytyy muutakin: ammatillista peruskoulutusta laajennetaan ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista lisäkoulutusta lisätään jne. Erittäin hyviä saavutuksia tässä budjetissa. Ongelma, ei rahallisesti suuri, mutta erittäin traaginen mielestäni tässä budjetissa on valtion ammatillisten erityisoppilaitosten kohtelu. Tosiasia on se, että tällä budjettivajeella, mikäli tätä budjettivajetta ei korjata, vammaisten koulutusmahdollisuudet heikkenevät Suomessa, ja se ei voi olla meidän koulutuspolitiikkamme tarkoitus.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen suuresti, että kun ainakin lehdistä olen lukenut, että ed. Kallis hoitaa ainakin yksityistalouttaan äärettömän hyvällä taidolla, hän ei ymmärrä sitä, että hyvänä aikana maksetaan velkaa pois. Se vähentää meidän velkamme korkomenoja sata miljoonaa euroa vuodessa.

Toinen asia, kun ainakin toinen muinaisista työministereistä on vielä paikalla, että nähtävästi kumpikaan ei ole koskaan lukenut työministeriön raportteja, joiden mukaan niin kauan kuin demarit hallitsivat liian monia kymmeniä vuosia työministeriötä, syydettiin rahaa hyödyttömiin kursseihin kurssien perään. Jo silloin noissa raporteissa on kerrottu, että paras työllistämiskeino on oppisopimus, muun muassa oppisopimus, johon tämä hallitus satsaa onneksi lisää rahaa. Ja olen ihan varma, että entinen valtiovarainministeri on äärettömän kateellinen siitä, ettei voi esitellä tällaista budjettia, mikä tänä päivänä täällä on esitelty. Tästä budjetista, arvoisa ed. Heinäluoma, ei puutu mitään muuta kuin ikuinen demareiden haave, että valtio maksaa myös kansalaisten verot.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden saatavuudesta. Tällä hetkellä palveluja saavat enemmän hyvätuloiset ja suurempipalkkaiset ja terveemmät ihmiset kuin pienituloiset ja sairaat ihmiset. Lisäksi alueelliset erot palvelujen saannissa ovat huomattavat. Ihmisten välinen tasa-arvo ei toteudu. Mitä hallitus tekee, jotta ihmisten välinen tasa-arvo toteutuisi terveydenhuollon palvelujen saannissa?

Lisäksi odotan myös hallitukselta todellista historiallista tekoa. Tässä on paljon puhuttu tästä tasa-arvotuposta, mutta se on erittäin tärkeä asia. Me kaikki tiedämme, että tällä hetkellä on pilvin pimein sairaanhoitajien, perushoitajien virkoja avoinna ja kerta kaikkiaan ihmiset eivät hakeudu niihin ja virkoja ei saada täytettyä eli se hoitajapula vaan syvenee, syvenee ja syvenee. Ja niin kuin ed. Tiusanen sanoi, niin tässä on kyllä tarkan markan paikka, eli meidän terveydenhuoltomme rapautuu myös sen myötä, kun emme saa riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa tuottamaan näitä palveluita kansalaisille. Kysynkin, tuleeko se todellinen historiallinen teko, 500 euroa kuukaudessa hoitajille.

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä budjettikirja viimeistään osoittaa, että tämän hallituksen tasa-arvotöiden tahtilaji ei ole elämäniloinen salsa ja samba, vaan enemmänkin hautaa kohti laahustava surumarssi. Nimittäin tällä tahdilla, mitä hallitus nyt korjaa palkkakuoppaa, niin lastentarhanopettajien nykyinen palkkakuoppa korjaantuu yli 20 vuodessa. Ongelma on vaan se, että se palkkakuoppa saattaa leventyä vuosien varrella entistä enemmän, eli tämä on ikuinen pyörä, jonka jälkeen näillä näkymin tasa-arvoa ei ainakaan tämän hallituksen neuvoilla saavuteta ennen maailmanloppua. Pelkään pahoin, että samalla konkretialla tehdyn ilmastonmuutoksen ja äärimmäisen köyhyyden poistamisen työn kohdalla hallitus luottaa myös siihen, että maailmanloppu hoitaa nämäkin asiat eli niihin ei tarvitse panostaa.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan sanoa kerrankin kiitoksen valtiovarainministeriön virkamiehille. Nimittäin, miksi sanotaan sitä kekseliästä tapaa kiertää lakia, että Senaatti-kiinteistöihin kohdistuvia menoja siirretään veikkausvaroilla maksettaviksi ja sitten näiltä kuuluisilta Senaatti-kiinteistöiltä (Puhemies: Aika!) otettavia tuloutuksia siirretään valtion pohjattomaan kassaan? Sitä sanotaan rahanpesuksi à la sinivihreä hallitus.

Toinen varapuhemies:

Valtiovarainministeri Katainen, myönnän 2 minuutin vastauspuheenvuoron.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Voisin aloittaa tästä naisten palkkatasa-arvon edistämiskysymyksestä. Kuka olisi aidosti vuosi sitten syksyllä uskonut, että osittain hallituksen toimenpiteillä, osittain hyvästä talouskasvusta johtuen, osittain tästä hyvästä ilmapiiristä johtuen keskimäärin suurimmillaan palkankorotukset koulutetuille naisille olisivat 300—400 euroa kuukaudessa seuraavan 2,5 vuoden aikana? Ei kukaan. Miksei uskonut? Sen takia, että sitä ei ole koskaan tapahtunut. Me emme uskoneet, että poliittinen järjestelmä, hallitus, antaisi niin vahvan tuen kuin se nyt tällä kierroksella on antanut. Pikemminkin ajateltiin, että jos tulee liittokierros, niin silloin kunta-ala jää jalkoihin, ja näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Me kaikki olemme varmasti tyytyväisiä siitä, että yleiskorotus, jonka toivon mukaan järjestöt hyväksyvät, on varsin korkea. Ja kuten ay-johtajat ovat sanoneet ihan julkisuudessakin — me olemme kaikki voineet nähdä, jos olemme halunneet nähdä — sillä, että tämä on otettu poliittiseen keskusteluun ensimmäistä kertaa, ja sillä, että hallitus määritteli oman tavoitetilansa, on ollut vaikutusta myös yleiskorotukseen, mutta erityisesti siihen kohdentumiseen nimenomaan koulutetuille aloille. Tämä on heidän mielipiteensä. Minusta on reilua, että he omasta vaikeasta tilanteestaan huolimatta haluavat antaa tämän tunnustuksen. Ei hallitus yksin tätä asiaa ole voinut ratkaista. Jokainen tietää, että 150 miljoonaa euroa on 150 miljoonaa euroa, mutta se on joka tapauksessa enempi kuin koskaan aiemmin on kohdennettu.

Täällä on hyvin murheellinen tunnelma ensi vuoden talousarvion osalta, ikään kuin kaikki asiat menisivät jotenkin huonompaan suuntaan. Fakta on kuitenkin se, että tämän vuoden budjettiin verrattuna tulevan vuoden talousarvion loppusumma on 6,5 prosenttia suurempi. Elikkä joka tapauksessa tulee korotuksia, kuten nyt kansaneläkkeisiin, eläkkeensaajan verotusta alennetaan, opintotuki, yksinhuoltajakorotus, ja kaikki tietävät nämä. Totta kai on varmasti maailma täynnä ongelmia, joita ei millään rahalla koskaan hoideta. (Puhemies: 2 minuuttia!)

Puhemies! Lopetan siihen, että minä uskon myös sellaiseen vapaaseen yhteiskuntaan, jossa kaikkia ihmisten rahoja ei kierrätetä valtion kautta. Jos on työpaikka, sitä työtä pitää kannattaa tehdä. Jos on yrittäjä, yrittäjänä pitää onnistua. Siitä tulee meille se hyvinvointi, eikä koko hyvinvointia rakenneta valtion budjetin kautta.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen väitti täällä aiemmin, että ay-liikkeen kaikki johtajat olisivat tyytyväisiä hallituksen ratkaisuun tasa-arvotuposta. Minusta olisi erittäin hyvä, jos ministeri Katainen kuuntelisi myös Tehyn ja Superin edustajia tässä asiassa ennen kuin väittää näin.

Hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa vilahti myös erittäin merkittävä tie, joka on meidän alueellamme eli Kymen alueella, E18-tie, ja pettymykseni oli todella suuri, kun kuulin, että se on siirretty työryhmään — vai oliko se liikennepoliittisen selonteon yhteydessä päätettäväksi. Onko hallituksella siis tällainen ajatus, että kun asia on poissa silmistä, niin se on myös poissa ajatuksista eli että ongelmaa ei oikeastaan tällä hetkellä näytä hallituksen mielestä olevan.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta ed. Ahteelle, että koska teidän mielestänne on sellainen aika, jolloin valtionvelkaa pitää maksaa takaisin, jos ei nyt ole. Ja kyse on siitä, että me maksamme korkoja 2,4 miljardia, sillä saisi esimerkiksi nelinkertaisen määrän rahaa perustienpitoon kuin mitä nyt käytetään. Kyllä siinäkin aika isosta asiasta on kyse.

Toisekseen valtiovarainministeri erinomaisesti edellisessä puheenvuorossaan kertoi, mitä hoitajille on tarjottu. Kyse ei todellakaan ole mistään 40 eurosta, vaan 310—430 eurosta tehtävästä riippuen, lähihoitajien osalta ehkä 280 eurosta. On täysin kohtuutonta, että oppositio antaa tähän asiaan kritiikkiä, kun teidän saavutuksenne tällä sektorilla ovat aivan nollat. Ei ole minkäänlaisia näyttöjä siitä aikaisemmin, tämä on ensimmäinen, historiallinen kerta.

On myöskin pitkään aikaan ensimmäinen kerta, että kuntatyönantajat tekevät korkeamman tarjouksen kuin mikä on yleinen palkkataso, mitä on jo sovittu. (Puhemies: Aika!) Tämä on todella ison luokan kysymys. Se on tehty siksi, että me saamme hoitajia riittävästi ja jotta voidaan kantaa vastuu julkisen terveydenhuollon tilasta.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä on puhuttu paljon vaalilauseista, mutta minä haluaisin nyt puhua vähän vaalin jälkeisestä ajasta. Silloinkin näitä lauseita on viljelty. Hallitus on mainostanut ja kehunut toimiaan ja ohjelmaansa sosiaaliseksi ja välittäväksi. Siihen suhteutettuna tuntuu kummalliselta, että halutaan luopua ammatillisista erityisoppilaitoksista ja neuvotella niille uudet omistajat.

Tällä sanotaan vahvistettavan toiminnan jatkuvuutta, mutta todellisuudessa muutos lisää koulutuksen kustannuksia valtiolle, kun nykyiset valtion oppilaitokset yksityistettäessä siirtyvät valtionosuusperusteiseen rahoituslakiin pohjautuvaan järjestelmään. Tällä varmaan yritetään myös helpottaa valtion tuottavuusohjelman henkilötyövuosien vähentämistä, ehkä, tai tavoitteen saavuttamista.

Voidaan kysyä, missä on sosiaalinen, välittävä hallitus, kun se haluaa heikentää kehitysvammaisten koulutusmahdollisuuksia. Näissä kouluissa on työvoimavaltainen koulutus, pienet opetusryhmät, yksilöllinen opetus ja monipuolinen ammattialatarjonta. Alavuden, Kuhankosken ja Perttulan (Puhemies: Aika!) erityisammattikoulut ovat tehneet hyvää työtä.

Tarja Tallqvist /kd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Oli hirveä kuunnella ministeri Kataisen tyytyväisyyttä niistä murusista, joita hoitohenkilökunnalle nyt rikkaan pöydältä heitetään. Hallitus todella tekee historiaa, mutta se tekee sen jättämällä tämän kautta vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat heitteille hyvinvointi-Suomessa — heitteille, sillä alipalkatut ja väsyneet hoitajat kerta kaikkiaan loppuvat. He eivät enää jaksa.

He olivat vaaliriistaa, ja nyt heidät on hylätty ja näköjään korvataan etnisillä kielitaidottomilla hoitajilla, joita tuotetaan nyt esimerkiksi Filippiineiltä. Nämä hoitajat tyytyvät vielä pienempään palkkaan ja he kuulemma tyytyvät myös asumaan asunnoissa, pienissä yksiöissä, neljä mielellään kuulemma ahtautuneena samaan asuntoon.

Minä haluan kysyä sen, tämäkö on meidän tiemme — puhutaan koko ajan kuinka rikas tämä Suomi on, ei koskaan ole ollut näin rikas. (Puhemies: Aika!) Onko tämä se tie, mitä me nyt kuljemme todella?

Jukka  Gustafsson  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ei ole nyt lähes tuntiin ollut vihreitten ministeriä paikalla, on vihreitten kaksi kansanedustajaa. Minulla on tässä kädessäni kaksi talousarvioaloitetta kahdelta viime vuodelta, jossa vihreät ovat esittäneet työmarkkinatukeen 100 miljoonaa euroa peräkkäisinä vuosina.

Minä olen ihan vakavasti hämmästellyt sitä, että tässä hallituksen budjettiesityksessä ei todellakaan ole kaikkein pienituloisimmille juuri mitään. Tämä työmarkkinatuen tasokorotus olisi ollut aivan välttämätön, samaten toimeentulotuen tasokorotus. Emme me voi odottaa kolmea neljää vuotta, että sinällään tämä tärkeä sosiaaliturvauudistus etenee ja saadaan sitä kautta tuloksia. Olisin kysynyt vihreiltä:

Mikä on tämä syy, ettei näitä sosiaaliturva-asioita ole, koska minun on vaikea kuvitella, että (Puhemies: Aika!) keskusta olisi niitä vastustanut? Sen voisin uskoa, että kokoomus on niitä vastustanut, koska kokoomus ei aidosti ole pienituloisten asialla.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tietenkin olen aika otettu, kun ed. Pulliainen toteaa, että en ottanut sitä ja sitä asiaa puheenvuorossani esille. Varmasti olisin saattanut ottaa, jos ei minua olisi keskeytetty välihuudoilla niin paljon.

Ed. Manninen sanoi, että oppositio vaatii miljardeja ja miljardeja. Minä en ole huomannut, että kukaan olisi vaatinut miljardia. Kun minua moititaan siitä, että olisin lyhentänyt valtionvelkaa 1,8 miljardilla eikä 2 miljardilla, niin sanotaan, että se on vastuutonta politiikkaa. Kyllä minusta vastuullista politiikkaa on, jos on varaa, huolehtia heikoista ja korjata ne yhteiskunnan epäkohdat. Ja minusta 1,8 miljardin (Puhemies: Aika!) vähennys ei ole suinkaan pieni.

Juha  Mieto  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia pienistä kehun tapaasista ed. Kallikselle. Olen hallituspuolueen erustaja ja haluaasin kiittää, hallitusohjelma on erinomainen. Mutta kahteen asiaan oon kiinnittänyt puolikritiikinomaisesti huomiota. Toinen on tämä energiavero, joka on ihan kannatettava, ja minkä takia ed. Kallis käytti mun sanomana, jonka toristan, että oon sanonu, se on hölmöläisten touhua. Perustelen sen sillä, että jos ajatellahan, notta energiapolitiikan pitääs olla ympäristöystävällistä, niin diesel polttoaineena on huomattavasti ympäristöystävällisempää ku bentseeni, niin sen takia haluaasin, jotta joku logiikka pelaas, että dieselpolttoaineita pitääs vähemmän verottaa. Ja pitäähän muistaa sekin seikka, että jos ajatellahan ... (Puhemies: Minuutti!)

Anteeksi puhemies, vielä kaksi sekuntia. Toinen olisi ollut alkoholivero. Minä mietona sanon näin, että mierompia pitääs verottaa viel enempi kuin väkevämpiä sen takia, koska nuoret oppivat räppäämähän näiren mietojen kanssa. Sieltä tuloo kimmoke alkoholin juontihin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä oli pyydetty tunti sitten, silloiseen keskusteluun entisten ministereitten Manninen ja Heinäluoma ja vähän Ahteenkin osalta.

Ed. Eero Heinäluoma sanoi, että edellisellä vaalikaudella yritettiin rakentaa liikkumavaraa, jotta sitä sitten voitaisiin tällä vaalikaudella käyttää työllisyyden ja ihmisten hyväksi. Mutta juuri näinhän me olemme tehneet, tehneet Heinäluoman ja kumppaneitten kanssa viime vaalikaudella, ja tällä vaalikaudella todella käytämme näitä rahoja nyt sitten ihmisten ja työllisyyden hyväksi. Ed. Ahde, käytämme jopa niin paljon, että ennennäkemättömän korkeassa suhdannetilanteessa valtion ensi vuoden budjettiesitys on elvyttävä. Normaalioloissa, normaalin talouspolitiikan perusopit kai lähtevät siitä, että korkeasuhdanteissa budjetin ei nyt ainakaan pitäisi olla elvyttävä. Me olemme ottaneet kuitenkin sen riskin, koska me olemme nähneet, että on olemassa sellaisia ihmisten sosiaaliturvaan liittyviä asioita, joihin pitää satsata, ja sellaisia Suomen tulevaisuuden tien tasoittamiseen välttämättömiä asioita, joihin rahaa pitää riittää, koulutukseen, tutkimukseen, teknologiaan, yritysten tien tasoittamiseen ja myöskin tien tasoittamiseen, fyysisten teitten, koska niihinkin rahaa nyt laitetaan. (Ed. Ahde: Tien tasoittamiseen ei riitä!) Me toimimme siis siihen tapaan, mutta ei tavalla, joka on tolkuton. Nytkin ollaan siinä äärirajalla, elvytämmekö jopa jo liikaa budjetin kautta yleistä taloutta.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Demarit potevat kyllä todellista kokoomustraumaa. Kestääköhän tämä tämän kokonaisen neljä vuotta? Mutta on myöskin ihmeellistä, miten oppositio vähän median avustuksella on onnistunut kääntämään tämän hoitajakysymyksen aivan päälaelleen. Nyt puolue, joka todella on tekemässä sen, että nostetaan koulutetut naisvaltaiset alat palkkakuopasta, on syyllinen, on hirveä petturi ja kauhea hirmu täällä salissa. Se, että hoitajat tulevat keskimäärin saamaan yli 300 euron palkankorotuksen, lastentarhanopettajat yli 250 euroa, on merkittävä asia. Tämä on historiallinen asia. Palkat tulevat keskimäärin nousemaan noin 11,5 prosenttia. Tämä on semmoinen asia, josta kyllä meidän kaikkien pitäisi olla iloisia näiden ihmisten puolesta ja ymmärtää tämä historiallinen merkitys. Jotenkin toivoisin, että jossain vaiheessa sillä puolella saliakin tämä ymmärretään.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ymmärrettävää, että monipuoluehallituksessa jokaisen hallituspuolueen kaikki vaalilupaukset eivät mahdu hallitusohjelmaan, mutta mielestäni ei ole millään muotoa hyväksyttävää, että puolue menee hallitukseen, joka ei toteuta niitä lupauksia, jotka on nimetty kynnyskysymyksiksi. Äänestäjällä on oikeus luottaa, että puolue pitää viimeiseen asti kiinni näistä kynnyslupauksista. Kun ministeri Katainen ei vastannut kysymykseeni, kun kysyin häneltä, miten ymmärrätte sanan kynnyskysymys, niin kysyn nyt ministeri Risikolta, aiotteko edistää sosiaali- ja terveysministeriöstä käsin sitä, että lapsilisät todellakin sidotaan indeksiin ja että kaikki lapsiperheet pääsevät tästä etuuksien korottamisesta kiinni, koska tällä menolla, näillä esityksillä, valtaosa lapsiperheistä kokee sen, että nämä perhe-etuuksien reaaliarvot päinvastoin leikkaantuvat, kun niitä ei ole sidottu indeksiin (Puhemies: Aika!) ja kun inflaatio on vielä kiihtymässä.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä oppositio peräsi monta kertaa vastauksia tekemiinsä kysymyksiin. Toivon nyt, että olette kuunnelleet tarkkaan valtiovarainministeri Kataisen tai vaikka edustajien Satonen ja Toivakka hyvät vastaukset liittyen palkkatasa-arvoon. Toivottavasti edustajat Tallqvist tai Arhinmäkikin 40 euronsa kanssa miettivät, mitä vastaukset pitivät sisällään. Tehän tässä sumutatte, hyvät opposition edustajat. Te yritätte kiinnittää huomion pois siitä tosiasiasta, että kuntatyönantajan tekemä tarjous, josta ei valitettavasti vielä sopua syntynyt, oli historiallisen korkea. Ei puhuta 40 eurosta, vaan satojen eurojen korotuksista, ja uskallan väittää, että ilman vaalien alla käytyä keskustelua, ilman hallitusohjelmaa, ilman budjettia tällaisista summista ei tänään täällä puhuttaisi. Minä todella toivon, että kuntien työntekijät, jotka ovat palkkansa ansainneet ja palkankorotuksensa, löytävät yhdessä sovun, niin että kaikki osapuolet, myös hoitajat, voivat sen sovun hyväksyä.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä olen hyvin tarkkaan kuunnellut entisen valtiovarainministerin Heinäluoman puheita. Olen kuunnellut tarkkaan myöskin pitkäaikaisen parlamentaarikon Matti Ahteen puheita. Olen seurannut myöskin, mitä näihin asioihin sanoo ed. Jukka Gustafsson, joka on pitkäaikainen oppositiopoliitikko. Olisin odottanut valtiovarainministeri Kataiselle pikkuisen kovempaa vastusta. Teillä on kaikki ne kansantaloustieteen opit kokemuksenne mukaan käytettävissä. Kukaan ei tänään ole puhunut siitä, miten hintakehitys Suomessa menee eteenpäin. (Ed. Gustafsson: Ed. Heinäluomahan nosti inflaation esille!) Tuleeko meidän julkinen taloutemme kestämään tulevaisuuden haasteet, ikääntymisen haasteet, onko tällä hetkellä valtiovarainministerin esitys liian elvyttävä? Nimittäin, valtiovarainministeri Katainen, teidän budjettinne on elvyttävämpi kuin edellisen valtiovarainministerin Heinäluoman kaikkien näitten mittareitten mukaan, mitä tässä paperissa on. Näistä merkittävistä tulevaisuuteen vaikuttavista kansantaloustieteen asioista ei ole puhuttu tässä salissa yhtään sanaa. On vain puhuttu siitä, paljonko annatte eläkeläisille veronalennuksia, kuntien indeksitarkistuksia, kaikkia hyviä asioita, satsauksia opiskelijoille jne., mutta ei näistä keskeisistä asioista, kestääkö Suomen kansantalous, kun ottaa huomioon, että meille on tulossa erittäin korkeat palkankorotukset, inflaatio-odotukset ovat vahvat ja Amerikan taloustilanne on tällä hetkellä auki. (Puhemies: Aika!) Näistä, valtiovarainministeri, te ette ole saanut haastetta tänään koko päivänä. Olen pahasti pettynyt oppositiopolitiikkaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esille ovat nousseet nämä perheteot ja niitä on peräänkuulutettu. Minun mielestäni on vähän lyhytnäköistä taikka kapeakatseista puhua perheteoista pelkästään lapsilisänä. Täytyy katsoa, mitä tämä aidosti tuo lapsiperheille: opintoraha nousee, opintotuki nousee, mutta ennen kaikkea peruskouluihin panostetaan merkittävällä tavalla. Peruskoululaisia on 22 000 vähemmän, ja siitä huolimatta saman verran ohjataan määrärahoja peruskoulutukseen, perusopetukseen. Tämä on merkittävä asia.

Vielä nopeasti haluan kommentoida ed. Tabermannin puheenvuoroon. Ei silloin kotonakaan kannata anteeksi pyytää, jos ei ole pahaa tehnyt. Pyydetään silloin anteeksi, jos on väärin tehty. Nyt hallitus on tekemässä hyvää. Hoitoalalle ehdotus olisi tuomassa 12 prosenttia. Tällä täytetään (Puhemies: Aika!) hallitusohjelman kirjaus koulutetuille ja naisvaltaisille aloille, kuten hoitoalalle.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson kysyi vihreitten näkemyksiä. Näin ed. Sinnemäellä niin paljon kurttuja otsalla, että hän vastaa varmasti terävästi teille osaltaan, minä vastaan osaltani.

Kun viime viikolla juttelin työministeriön virkamiesten kanssa, niin vakuutus siitä, että kolmas sektori tulee säilymään volyymiltaan vähintään samana kuin tänä vuonna, rauhoitti yhdeltä osalta.

Sitten toinen asia, joka minusta on hirmuisen merkittävä. Meillä on kateissa 110 000 kansalaistamme, joittenka pitäisi olla jollakin tavalla tietoisuudessa meillä, mitä heille kuuluu, ja me emme tiedä heistä mitään. Minä uskon, että kun nämä 110 000 löytyvät, niin silloin hallitus joutuu miettimään nämä paketit aivan uudestaan.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtionvelkaa luonnollisesti pitää maksaa. Ylijäämäisiin budjetteihin pitää pyrkiä tällaisessa suhdannetilanteessa. Niin pitää myös vuoden 2008 osalta. (Ed. Salo: Mutta Heinäluoman budjetti oli tiukempi, Heinäluoma maksoi enemmän!) Me puhumme nyt siitä, mikä on se taso, ei niin, että maksetaan 2 miljardia tai ei makseta mitään. Tässä budjettiesityksessä kerrotaan, että noin 5 miljardia euroa tulee verotuloja lisää, ja me puhumme 200—300 miljoonan euron suuruisista muutoksista eduskunnassa, että pannaan 150 miljoonaa infraan. Pohjoismaiden matalin inframäärärahojen taso on Suomessa verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Meidän pitää satsata tähän. Se on tulevaisuuteen satsaamista aikana, jolloin Suomi elää historiansa rikkainta aikaa. (Ed. Salo: Mutta ylijäämä pienenee tässä budjetissa!) Meillä on siihen varaa. Lapsiperheille pitää olla varaa, ja meillä pitää olla vanhustenhoitoon varaa ja korkeakoululaitoksen kehittämiseen varaa. Nämä ovat ne muutospainopisteet. Siksi ei kannata (Puhemies: Aika!) pitää painopisteitä täällä velan ylikorkeassa maksussa, vaan velan järkevässä maksussa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson hieman niin kuin houkutteli minut takaisin saliin. Täällä on pidetty muitakin houkuttelevia puheenvuoroja.

Ed. Miedolle toteaisin, että dieselin etuhan on nimenomaan sen tehokkuudessa. Dieselin ominaispäästöt ovat suuremmat kuin bensiinin. Jos nyt katsoo tätä esitystä tässä budjetissa, niin tuollaiset 17 000 kilometriä vuodessa ajavan autoilijan, bensiiniautoilijan, vero nousee noin 57 euroa, dieselautoilijan 52. Eli nimenomaan tässäkin näkyy se dieselin tehokkuus, että vaikka senttimääräinen ero nousee, niin itse asiassa kulut dieselin käyttäjällä nousevat vähemmän.

Sitten ed. Gustafssonille: Olen iloinen siitä, että kannatte huolta vihreille keskeisten poliittisten tavoitteiden toteutumisesta, kuten peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien aseman parantamisesta. Voin lohduttaa sen verran, että sellaista nollatulosta kuin edelliseltä hallitukselta tältä hallitukselta ei tule. Kunnallisveron perusvähennyksen korotus on toinen, (Puhemies: Aika!) joka on tällä hetkellä ajoitettu vuoteen 2010 ja koskee näitä ihmisiä toisin kuin edellisen hallituksen aikana, jolloin heidän hyväkseen ei tehty mitään. Mutta vielä enemmän katson, että hallituksen sosiaaliturvauudistus tulee puuttumaan perusturvaan sillä tavalla, että myös nämä ihmiset saavat osansa.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Totean kyllä sosiaalidemokraateille, että teillä ovat yllättävän nopeasti menneet mittasuhteet sekaisin. Kun ajattelee, että olette 12 vuotta olleet hallituksessa, niin teillä on todellisuudentaju hämärtynyt. Esimerkiksi tuossa hetki sitten entinen valtiovarainministeri totesi, miksi ette nyt korjanneet tätä perusväylänpidon tasoa yhdessä vuodessa. Jokainen tietää sen, että nämä ovat pitkäaikaisen kehityksen tulos ja vaativat pidempiaikaisen ohjelman.

Samalla tavalla myös ed. Hurskainen vähän hurskasteli sitä, mihin on E18-hanke hävinnyt, että se on laitettu jonnekin työryhmään. Sitä ei ole laitettu minnekään työryhmään. Meillä on liikennepoliittinen ministerityöryhmä, joka valmistelee selontekoa, ja kun tämä hanke on lähes 700 miljoonan euron hanke, eli taas kohtalaisen paljon rahaa, niin olisi vastuutonta, jos me emme hallituksessa katsoisi, mitenkä tällainen iso hanke viedään eteenpäin, minkä verran käytetään yksityistä rahaa siihen ja missä järjestyksessä mikäkin osuus tehdään.

Lopuksi vielä: Kun ed. Rajamäki totesi, että Itä-Suomen osalta tämä on erityisen onneton infra-asioissa, niin laskeskelin tuossa, että esimerkiksi Etelä-Savon vaalipiiri mukaan lukien Itä-Savo tulee tällä vaalikaudella saamaan yli 160 miljoonan euron investoinnit mukaan lukien tämä Savonlinna—Huutokoski-rata, Lusi—Mikkeli-tieosuus ja Savonlinnan liikennejärjestelyt. Ei minun mielestäni oikein huonosti.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Ed. Väätäinen kysyi näistä kehittämisrahoista. On toden totta, että nämä hyväksytään valtioneuvoston istunnossa vasta tuossa marraskuulla. Mutta jo nyt on päätetty, että se lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämispuoli otetaan näistä kehittämisrahoista. Mielestäni se antaa mahdollisuuden siihen pitempijänteiseen kehittämiseen.

Sirkka-Liisa Kivelän raportista kysyttiin, onko se viety eteenpäin. Muutamia niistä esityksistä on jo meneillänsä elikkä esimerkiksi vanhusten lääkehoidon kehittäminen. Olen tavannut kaksi kertaa professori Kivelän tämän ministerinäoloni aikana, ja niitä viedään siis systemaattisesti eteenpäin. Mutta valitettavasti se kokonaisjuttu on hyvin, hyvin kallis ja siitä syystä ne täytyy jaksottaa. Osa niistä on myöskin sitten yhteistyössä opetusministerin kanssa tehtävissä.

Täällä tuotiin esille, että terveyserot ovat suuret ja myöskin palveluissa on eroja. Tämä on aivan totta, ja tämä on yksi meidän kehittämisohjelmamme, jonka eduskunta on hyväksynyt nyt tämän vuoden alussa, ja sen lain mukaisen kehittämisohjelman yksi tavoite on poistaa niitä. (Puhemies: Minuutti täyttyi!)

Ihan lyhyesti vaan sanon, kun täällä kysyttiin näistä lapsilisistä. Siellä hallitusneuvotteluissa — täällä on osa paikalla näistä hallitusneuvottelijoista — niin kuin muistatte, oli yhteinen tahto se, että satsataan erityisesti monilapsisiin perheisiin ja yksinhuoltajiin, koska he ovat pahimmassa köyhyysloukussa köyhyystutkimusten mukaan, ja se oli yhteinen tahto.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen keskeinen koulutuspoliittinen tavoite on turvata tasapuoliset koulutusmahdollisuudet kaikille. Täällä on noussut esille nämä valtion erityisoppilaitokset, joissa annetaan koulutusta kaikkein vaikeimmin vammaisille lapsille ja nuorille. Huoli on aivan oikeutettu. Jo 2000-luvun alusta lähtien valtion erityisoppilaitoksissa on ollut erityisiä huolia: siellä on ollut rahanpuutetta, oppilaspaikkoja ei ole voitu kasvattaa. Olin hyvin hämmästynyt, kun opetusministerinä aloitin työt, että näihin puutteisiin, näihin ongelmiin, ei millään tavalla ollut puututtu. Nyt on kääritty hihat ja ryhdytty toimimaan, luodaan paremmat toimintaedellytykset rakenteellisin toimin, hallinnollisin toimin, niin että kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat nuoret saavat sen koulutuksen. Missään nimessä näitä oppilaitoksia, Aura- ja Arla-instituutteja, ei ole tarkoitus integroida sillä tavalla, että se osaaminen katoaisi, vaan luoda paremmat edellytykset toimia siellä.

Mielestäni tämä kritiikki, mikä erityisesti vasemmiston puolelta on tullut näistä valtion erityisoppilaitoksista, kuvaa sitä, että ensin (Puhemies: Minuutti!) kahdeksan vuotta on opetusministerin salkku eikä millään tavalla näihin puututa ja sitten, kun ollaan oppositiossa, ruvetaan niistä huutamaan varsinkin semmoisessa tilanteessa, missä opetusministeri heti on ryhtynyt toimiin. Tämä asia korjataan, mutta tiukka talous siellä on, että on ollut kohtuutonta, että valtio on näin huonosti omia oppilaitoksiaan kohdellut. Nyt tulee muutos.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Suuret kiitokset ed. Salolle huomiostanne, että varsinaisesta talouspolitiikasta täällä ei kovin paljon puheenvuoroja ole käytetty. Minä itse asiassa olisin odottanut hieman sitä, että olisin saanut ihan ansaitusti sapiskaa elvyttävästä budjetista korkeasuhdanteen aikana. Eihän näin välttämättä ihan pitäisi tehdä, jos talouspolitiikan oppikirjoja katsoo, mutta tämä ei ole nyt eduskuntaa huolettanut tässä vaiheessa. Minä toivon, että voidaan vielä näitten päivien aikana palata tähän talouspolitiikkaan. (Ed. Viitanen: Tehän voitte mennä sinne Väyrysen ohjelmaan haastattelemaan itse itseänne!) Minä uskon, että me pärjäämme, koska meidän panostuksemme ovat tulevaisuuden kannalta olennaisia ja erityisesti työn tekemisen kannustamiseen, työllisyyden parantamiseen, myös heikompien ihmisten mukaan vetämiseen, työllisyyteen kohdentuvia, ja nämä ovat menolisäykset, vaikka budjetti onkin elvyttävä. Minä uskon, että me pärjäämme, mutta se vaatii myös hyvää kansainvälistä talouskasvua. Tämä 6,5 prosentin budjettilisäys vuodessa on niin huikea, että minä olisin odottanut, että olisi tullut tästäkin hieman.

Velan lyhentämisestä. Velan korothan ovat tällä hetkellä 2,4 miljardia. Jonkun mielestä se on vähän ja jonkun mielestä paljon. Minusta se on aika paljon. Se on enemmän kuin Suomen puolustukseen käytetään vuosittain rahaa. Kun on olemassa poikkeuksellisen hyvät taloudelliset ajat, silloin pitää velkaa maksaa pois vähän kovemmin kuin mitä ehkä muuten tekisi. Itse asiassa toivon mukaan lisäbudjeteilla voidaan vielä entisestäänkin nostaa velanlyhennysvaraa, koska se on vastuullista.

Minusta olisi hyvä näin ajatella, että kun maksetaan 2 miljardia euroa velkaa pois, me säästämme 100 miljoonaa euroa korkokustannuksia, ja se säästö on hyvää rahaa. Se on meidän omaa rahaamme. Se ei ole kenenkään muun, vaan se on meidän omaamme. Sitä me voimme sitten käyttää tulevina vuosina johonkin muuhun. (Puhemies: Aika!) Näin ollen tässä oikeastaan semmoinen perustalouspoliittinen keskustelu, joka valitettavasti tästä päivästä vielä on puuttunut. (Ed. Gustafsson: Onko vastuullista jättää vanhukset hoitamatta?)

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt palataan puhujalistaan.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puheenjohtaja ed. Heinäluoma antoi tunti sitten lupauksen. Jokseenkin suora lainaus: "SDP aikoo olla uskollinen sille ohjelmalle, jolla vaaleissa toimittiin ja elettiin." Voi olla, että tässä salissa ei hirvittävän montaa niitä ole, jotka ovat sen vaaliohjelman kokonaisuudessaan lukeneet. Itse siihen joukkoon kuulun. Samoin olen lukenut sosialidemokraattien Jyväskylän-puoluekokouksen hyvinvointipoliittisen kannanoton, jossa on linjattu asioita eteenpäin.

Nyt kun on kuunnellut tätä tämänpäiväistä keskustelua ja viestejä hallituksen suuntaan kylmästä linjasta, niin on aika vaikea löytää korrelaatiota sen kanssa, että nyt väitetään, että ajetaan kylmää linjaa hallituksessa, ja sitten on ollut ohjelma, jolla on ollut tarkoitus tehdä sosiaalisempaa politiikkaa. Tiedän, että tässä salissa on ihmisiä, jotka ajattelevat kanssani täysin eri tavalla, mutta sen takiahan täällä eduskunnassa ollaan, että keskustelua käydään.

Toisekseen viisi kuukautta on pitkä aika, semminkin kun sanotaan, että miesmuisti on kolmen kuukauden mittainen. Politiikka on laji, jossa roolit vaihtuvat, tilanteet tulevat ja menevät. Toisille tuo roolin vaihto on helpompaa kuin joillekin toisille. Mutta kyllähän tämän budjettikeskustelun alun perusteella tällaiselle hämäläisellekin viimeistään on selvinnyt se, missä mennään ja millä retoriikalla tässä ollaan liikkeellä. Yhteistyötä on tehty, sitä on tehty aina hallituksen sisällä ja sitä on tehty hallituksen ja opposition välillä ja niin varmaan tullaan tekemään tästä eteenpäinkin. Sitä on tehty hedelmällisesti ja hyvin. Mutta jotenkin tuntuu, että viisi kuukautta on riittävän pitkä aika siihen, että unohtuu se, mitä on ollut. Näin tämä näyttää olevan. Vai onko sitten niin, että meille on jaettu kaksi erilaista budjettikirjaa, tai sitten se, että toimintaympäristö, jossa tuota budjettikirjaa arvioidaan, on niin erilainen?

Arvoisa herra puhemies! En mitenkään voi hyväksyä väittämää siitä, että hallituksella olisi kylmä linja. En mitenkään. On selvää, että koko maa ja yhteiskunnan vähäosaisimmista huolehtiminen ei tule ratkeamaan ensi vuonna, mutta vähänkään pitempään kun asiaa tarkastelee pitemmällä aikajänteellä, jotain kuitenkin. Esimerkiksi se, että pienimmät isyys-, äitiys-, vanhempainpäivärahat, nousevat työmarkkinatuen tasolle. Se on mielestäni sosiaalipoliittisesti muuten aika iso asia.

Toisekseen niiden, jotka väittävät, että hallituksen linja on kylmä, kannattaisi tutustua niihin tutkimuksiin, joita ihmisten köyhyyteen liittyen on tehty. Mitä ihmisryhmiä siellä on? Siellä on eläkeläiset, siellä on yksinhuoltajat, siellä on monilapsiset perheet. Tämä hallitus ja tämä budjettikirja vastaa näille ihmisille. Ensi vuonna osan, seuraavana vuonna lisää. (Ed. Gustafsson: On myös työmarkkinatukea saavat ja toimeentulotukea saavat!) Kylmä linja — onko se kylmää linjaa, että puututaan kaikkein vähävaraisimpien ihmisten toimeentuloon, tältä hallitukselta — minun mielestäni se ei ole, mutta tiedän, että olemme eri mieltä joittenkin kanssa.

Täällä ed. Guzenina-Richardson totesi, että vastuullista olisi, jos ihan konkreettisesti tuettaisiin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia. Voi olla, että suomen kielen ymmärtämiseni on vajavainen ja vajaantunut tuossa kesän kuluessa, mutta kyllä nämä puheet vähintäänkin totuudenvastaisia ovat.

Sitten, arvoisa herra puhemies, yhteen asiaan. Täällä kuulimme ed. Heinäluoman 20 minuutin listauksen siitä, miten huonosti tasavallassa asiat ovat. Hän käytti noin kolme lausetta sosiaaliturvauudistuksesta mainiten sen, että se on jäämässä seuraavalle vaalikaudelle. Arvoisat sosialidemokraatit, hyvät edustajakollegat! On aikataulu, jonka mukaan edetään. Toisekseen jos haluamme pitää huolta tämän maan taloudesta ja työllisyydestä, on yksi keino ja yksi tulokulma sosiaaliturvauudistukseen se, että perataan se viidakko, joka on vuosikymmenten kuluessa syntynyt. Siinä löytyy perustetta työlle.

Kokonaan toinen asia sitten on se — ja aloitin puheenvuoroni siitä, että SDP aikoo olla uskollinen omalle vaaliohjelmalleen — että kyllä oli vaalien alla peräti hankalaa keskustella siitä, onko sosiaaliturvaremontti tarpeellinen vai ei. Silloinen ministeri, nykyinen apulaiskaupunginjohtaja Haatainen kerta toisensa jälkeen leimasi meidät, jotka olimme tätä uudistusta vailla, sosiaaliturvan romuttajiksi. Sosiaaliturvassa on ja tulee olla kaksi peruspilaria: perusturva, vähimmäisturva, ja ansiosidonnainen turva. Näin on ja tulee olla jatkossakin. Kaksi viikkoa sitten sosialidemokraattien puheenjohtaja ilmoitti, miten sosialidemokraattien tulee siirtyä sosiaaliturvauudistuksessa sen uudistuksen johtoon. Taitaa olla jonkin verran takamatkaa.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2008 budjettiehdotus on hyvin antelias. Niin eläkeläisten, opiskelijoiden kuin lapsiperheidenkin toimeentuloa parannetaan tuntuvasti, mutta aina jää eduskunnalle kuitenkin myös haasteita. Nostan niistä esiin kolme asiaa.

Ensimmäinen: Yliopistot odottavat meiltä nyt varoja, joita ne tarvitsevat kipeästi opetus- ja tutkimustoimintansa laadun kehittämiseen. Kaavaillut lisät määrärahoihin eivät kuitenkaan riitä juuri muuhun kuin vuokrien noususta ja uudesta palkkausjärjestelmästä koituviin lisäkustannuksiin. Yliopistojen budjetista noin viidennes eli varsin huomattava osa menee tilojen vuokranmaksuun. Siksi vuokrien noususta aiheutuu yliopistoille suuria lisäkustannuksia. Helsingin yliopistossa onkin arvioitu, että ensi vuonna vuokrannousu yksistään saattaa syödä jopa reilun kolmanneksen yliopistojen niin sanotusta lisärahasta. Uusi palkkajärjestelmä puolestaan tuo yliopistoväen hyvin ansaitsemat palkankorotukset, samalla se kuitenkin vie huomattavasti varoja yliopistokehyksestä. Yliopistot ovat toivoneet, että resursseja riittäisi myös niiden toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Erityisen tärkeää olisi muun muassa parantaa heikkoa opettaja—opiskelija-suhdelukua ja edistää kansainvälistymistä. Tähän tarvittaisiin eduskunnalta nyt vähän lisää määrärahoja. Sitä me voimme täällä nyt yhdessä pohtia.

Toinen huolestuttava kysymys liittyy veikkausvoittovarojen käyttöön. Oudoksun sitä, ja sivistysvaliokunta aikaisemmin plus eduskunta sen myötä, ovat oudoksuneet sitä, että lakisääteisiä menoja siirretään veikkausvoittovaroista rahoitettaviksi. Tällaisia siirtoja ovat nyt kulttuurilaitosten kiinteistökulut, vuokrat sekä Kansallisteatterin peruskorjauksesta aiheutuvat kulut. Vaikka veikkaustulot ilmeisesti kasvavatkin, on uusissa menettelyissä silti olemassa se vaara nyt, että alkuperäiset edunsaajat tulevat häviämään. Veikkausvoittovaroilla on aivan keskeinen asema kulttuurin, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön rahoituksessa, ja näin pitää tietysti olla tulevaisuudessakin.

Arvoisa puhemies! Kolmas kohde, josta haluan puhua ja joka on erittäin tärkeä Uudellemaalle, on Kantatie 51, josta myös Rkp:n ryhmäpuheenvuorossa mainittiin. Eduskunta nimittäin päätti viime kaudella, että Kantatie 51 rakennetaan. Silloin päätettiin, että lapio on maassa ensi syksynä ja hanke on valmis 2010. Kantatie 51:n hankintamenettely ehdittiin jo aloittaa tänä vuonna toukokuussa. Hankkeessa haluttiin olla edelläkävijöitä ja tässä kokeilla ministeriön peräänkuuluttamia uusia rahoitusmalleja. On ennenkuulumatonta ja ensimmäistä kertaa käynyt niin, että tämä hyvin hoidettu hankintamenettely joudutaan nyt keskeyttämään. Samanaikaisesti valtio ja asuntoministeri toivovat, että kehyskuntiin rakennettaisiin uusia asuinalueita helpottamaan Helsingin seudun asuntopulaa. Länsi-Uudellamaallahan juuri on erinomaiset mahdollisuudet helpottaa sitä. Helsingin seudulla on tavoitteena rakentaa lähivuosina 12 000—13 000 asuntoa vuodessa, ja jotta tämä tavoite saavutettaisiin, on logistiikka saatava kuntoon. Jos Kantatie 51 lykätään, moni rakennushanke romuttuu ja koko Länsi-Uudenmaan kehitys hidastuu. Tämä tulee väistämättä vaikeuttamaan työvoiman saantia myös Helsingissä, sillä monella työntekijällähän ei ole varaa asua itse kaupungissa.

Summaan vielä ajatukseni yhteen virkkeeseen. Hallituksen budjettiehdotus on muuten todella hyvä, tulevaisuuteen tähtäävä ja melkein täydellinen, mutta, jotta se olisi vielä parempi, pitäisi ymmärtää, että yliopistoihin pitää nyt panostaa, veikkausvoittovaroja on viisasta vaalia ja nämä tiehankkeet on saatava kyllä maassamme kuntoon.

Sinikka  Hurskainen  /sd:

Arvoisa puhemies! "Kokoomuksen periaate on pitää se, minkä lupaamme." Näin lausui puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen tämän vuoden tammikuussa. Ministeri ei näytä nyt olevankaan täällä paikalla. Ääni kellossa tuntuu olevan toinen nyt, kun olisi aika seistä sanojensa takana. Pikemminkin tuntuu siltä, että valtiovarainministeri Katainen voi ottaa nimiinsä sumutuksen uuden ennätyksen, kun hoitajien palkankorotuslupauksesta on tingitty noin 470 euron verran. Tämä vain yhtenä konkreettisena esimerkkinä siitä, kuinka tiukasti kokoomus pitää kiinni periaatteistaan ja lupauksistaan.

Hallituspuolueet olisivat voineet lunastaa ne lupaukset, joita tuli annettua niin matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille, vanhuksille ja lapsiperheille kuin terveydenhuollolle ja ympäristöllekin, sillä Suomi on tällä hetkellä 20 miljardia rikkaampi kuin neljä vuotta sitten. Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2008 päinvastoin kurittaa pienituloisia, vaikka edellisellä hallituskaudella luotu vahva taloudellinen tilanne mahdollistaisi usean pienituloisen kansalaisen tilanteen parantamisen. Varaa tähän olisi, mutta hallituksella ei ole tahtoa.

Myönteistä budjettiesityksessä on kansaneläkkeiden korotus 20 eurolla kuukaudessa ja eläkeläisten verotuksen yhdenmukaistaminen palkansaajien kanssa, ja sen olemme kuulleet täällä varmaan kymmeniä kertoja tänään. Mutta hyöty tästä kuitenkin on valumassa hintojen, palvelujen ja muiden elinkustannusten nousuun. Lisäksi hallitus on luomassa aivan uuden väliinputoajaryhmän, johon eivät päde sen paremmin kansaneläkkeen korotus kuin verohelpotuksetkaan. Tähän ryhmään kuuluvat ne pientä työeläkettä saavat eläkeläiset, joilta työeläkkeen perusteella kuitenkin leikkaantuu koko kansaneläke pois. Ei voi olla niin, että samalla kun hallitus pitää yhtäällä lupauksistaan kiinni, ummistaa se toisaalla silmät siltä, että tulee luoneeksi uuden yli 160 000 eläkeläisen väliinputoajaryhmän. Olenkin jättämässä talousarvioaloitteen tämän väliinputoajaryhmän eläkkeiden korottamisesta, niin että tervetuloa vaan hallituspuolueen jäsenetkin allekirjoittamaan, jos välitätte eläkeläisistä.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä olevat verojen ja maksujen korotukset iskevät kipeästi myös lapsiperheisiin, eikä hallituksen suunnitelmissa ole ulottaa korotettuja lapsilisiä kaikille perheille. Tämä vääryys olisi ehdottomasti korjattava tässä budjetin käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Etelä-Karjalassa on yksi maailman suurimmista ja kehittyneimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä, ja näin ollen liikenteen sujuvuus ja hyvässä kunnossa oleva infra ovat alueen elinehtoja. Tästä on puhuttu useaan otteeseen. E18:n jo keskustelussa mainitsin, mutta toistan sen, koska se on niin tärkeä. Se tuntuu takkuavan edelleen hallituksessa, ja kysynkin, mitkä tiet ovat tällä hetkellä tärkeämpiä kuin Kymen alueella olevat väylät, ja samalla, mitkä tiet ovat yhtä tukkoisia maassamme. Löytyykö maastamme muualta esimerkiksi 30 kilometrin mittaisia jonoja, jotka estävät kansalaisten päivittäistä liikennettä ja samalla myös esimerkiksi — toistan uudelleen — sairaankuljetuksen ja palokunnan sujuvan liikkumisen? Eikö hallituksen pitäisi herätä tämän päivän tarpeisiin? Pikimmiten tulisi myös toteuttaa Luumäki—Imatra-rata. Se turvaisi sekä tavara- että henkilöliikenteen sujuvuutta ja helpottaisi myös paineita täällä tieliikenteessä.

Arvoisa puhemies! Opetusministeriön budjetti ei tunnu vastaavan hallitusohjelman tavoitteita etenkään yliopistojen osalta. Yliopistojen toimintamenorahoitusta korotetaan vain 20 miljoonalla eurolla, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja rakenteelliseen kehittämiseen tulee 7 miljoonan lisäys. Yliopistojen reformiin ja rakenneuudistuksen toteuttamiseen varatut määrärahat eivät siis ole riittävät. Lisäksi tuiki tarpeellinen hammaslääkärien kouluttaminen Kuopiossa ei saa hallitukselta tukea, ikävä kyllä, sillä pula hammaslääkäreistä on huutava, eivätkä myöskään lääkärikoulutuksen lisätarpeet.

Arvoisa puhemies! Kaikkinensa ei voinut ilosta hihkua, kun tämän budjetin sai käsitykseensä, vaan paremminkin itkeä. Edellisen hallituksen jäljiltä talous oli erittäin vakaalla pohjalla, mutta silti pienituloiset, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat maksajia, omistajat ja menestyjät ovat ottajia.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Käsillä oleva budjettiesitys on sinivihreän hallituksen ensimmäinen. Täytyy myöntää, että varsinkin eräille puolueille kyseisessä hallituksessa asettamieni toiveitten suhteen tämä budjetti on pettymys sekä sosiaalisten että vihreiden arvojensa osalta. Se on myös pettymys siitä näkökulmasta, että tämä edistäisi pitkällä tähtäimellä ympäristön tai sosiaalisen kehityksen kestävyyttä. Täytyy myöntää, että tämäkin budjetti jätti jälkeensä äpläkän olon, jota näillä näkymin ei neljään vuoteen tämä hallitus ole valmis parantamaan.

Tällä budjetilla on selkeästi ikä, ihonväri, asuinpaikka ja sukupuoli. Budjetti haisee ja maistuu siltä, että se on rakennettu ainoana mittarinaan Ruuhka-Suomessa asuva, kulutuksen lisäämiseen kehotettu, varakas, vammaton, valkoinen mies. Sinänsä mielenkiintoinen saavutus Suomen ensimmäiseltä naisvaltaiselta hallitukselta, jonka yhtenä hallitusohjelman tavoitteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Budjetti on aina arvovalinta siitä, mitä käytettävissä olevilla rahoilla tehdään. Tämän budjettikirjan valinnat ovat selkeitä poliittisia arvovalintoja, eivätkä nämä arvovalinnat ole inhimillisesti kestäviä tai sosiaalisesti tasa-arvoisia.

Kukaan ei ole pakottanut vihreitä, Rkp:tä, kokoomusta, keskustaa ja niiden muodostamaa hallitusta eriarvoistamaan omilla valinnoillaan toimeentulokuilun leviämistä hyvinvoivan enemmistön ja perusturvan ja etenkin jälleen kerran ilman korotuksia jääneen työmarkkinatuen varassa elävien välillä. Valkoisen miehen näkökulmasta on selkeätä myös, että budjettikirjan uhreina ovat äärimmäisessä köyhyydessä elävät afrikkalaiset naiset ja lapset, joiden edelle vihreiden, Rkp:n, kokoomuksen ja keskustan valinnoissa kirivät vaikkapa hyväosaisten veroalet.

Kukaan ei käskenyt tyytyä ympäristöpolitiikassa kauniisiin sanoihin, kun kerrankin olisi ollut mahdollisuus lähteä puhtaalta pöydältä. Kukaan ei myöskään olisi pakottanut nykyistä hallitusta siirtämään kotimaisen verotuksen painopistettä pienituloisimpien kokonaisverorasitteen lisäämisen suuntaan.

Yhdenvertaisten mahdollisuuksien näennäismarkkinoilla näyttääkin siis siltä, että vihreiden, Rkp:n, kokoomuksen ja keskustan hallituskaudella edelleen vallitsee vahvimman laki ja valta. Sen sijaan, että yhdenvertaiset mahdollisuudet muuttuisivat lihaksi esimerkiksi vammaisten nuorten kohdalla, hallitus käytännössä minimaalisella 2 prosentin linjauksellaan, joka ei edes korvaa edessä olevia kustannusten nousuja, supistaa valtion erityiskoulujen toimintaa. Hallitus käytännössä vaikeuttaa myös näiden samojen nuorten työllistymistä kolmannelle sektorille ottamalla kolmannelta sektorilta työllistämisvaroja pois. Eikä hallitus tuo uusia eväitä vammaisten arkeen, sillä missä ovat ne kauan luvatut ja erityisesti kolmen ja itse asiassa kaikkienkin hallituspuolueitten vaalien alla lupaamat määrärahat vammaisten subjektiiviseen oikeuteen avustajaan tai missä viipyvät satsaukset vammaisten esteettömään kulkuun tasavertaisin mahdollisuuksin selvitä arjesta?

Arvoisa puhemies! Suomessa energian kulutus on moninkertainen Ruotsiin verrattuna. Eroa eivät selitä pois pohjoiset olosuhteet, teollisuuden rakenne tai vähemmän pitkät etäisyydet. Sellaisia eroja ei laajassa mittakaavassa yksinkertaisesti ole. Sen sijaan ero löytyy vallitsevista asenteista sekä poliittisesta ohjauksesta tai etenkin poliittisen ohjauksen puuttumisesta Suomessa. Ympäristöpolitiikkamme ja energian kulutukseemme on yksinkertaisesti saatava muutos. Siksi etukäteisodotukset sinivihreää hallitusta kohtaan olivat suuret, mutta selkeästikään hallituksella ei ollut halua tai uskallusta rakentaa edes kestävän kehityksen mukaista veropolitiikkaa.

Vihreiden hehkuttama suuri saavutus eli budjetin sisältämä ympäristöverouudistus ei kannusta energiasäästöihin, ei muuta tuotanto- tai kulutustottumuksia, ei siirrä painolastia tuhlaavammalle puolelle, ja painopistevalinnoillaan se vaikeuttaa muun muassa joukkoliikenteen kilpailukykyä ja toimintamahdollisuuksia entisestään. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Vasemmistoliitto ei, arvoisa puhemies, sinivihreän hallituksen tapaan aio haudata päätään pensaaseen sosiaalisten ja ympäristökysymysten äärellä, vaan on valmis omalla mallillaan vastaamaan jo tämän syksyn aikana kestävään vastuuseen ja toimimaan jo tänä syksynä eikä hamassa tulevaisuudessa.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten tähän samaan aikaan vaadin edelliseltä hallitukselta tukea opiskelijajärjestöjen esitykselle 15 prosentin korotuksesta opintorahaan. Edellinen hallitus ei kuitenkaan ollut valmis opiskelijoiden aseman parantamiseen. Istuva hallitus sen sijaan on. Opintorahan 15 prosentin tasokorotus toteutuu ensi vuoden syksystä lukien kaikilla koulutusasteilla. Sosialidemokraattien purnaaminen pienestä viivästyksestä kuulostaa hieman surkuhupaisalta, kun heillä itsellään oli 12 vuoden hallitusvastuun aikana enemmän kuin rutkasti aikaa puuttua opiskelijoiden toimeentulon jälkeenjääneisyyteen ja sen korjaamiseen. Istuva hallitus korottaa myös opiskelijoiden tulorajoja 30 prosentilla. Näin ollen 90-luvulta saakka jatkunut farssi opiskelijoiden kyykyttämisessä saadaan viimein päätökseen ja opiskelijoiden asemaan on tulossa todellinen parannus.

Toinenkin farssi saattaa olla lähestymässä loppuaan, tai ainakin sitä kohtaan otetaan ensimmäisiä askeleita. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on syyttänyt Suomea jo vuosien ajan siviilipalvelusjärjestelmän rangaistuksenomaisesta luonteesta, kas kun täällä pasifistinen vakaumus on rangaistava teko. Nyt siviilipalvelus lyhenee 12 kuukauteen, mikä ei ole riittävästi, mutta erinomainen alku. Valtio osallistuu myös ensimmäistä kertaa siviilipalvelusmiesten asuinkustannuksiin. Tämäkin on erittäin kauan kaivattu uudistus, jonka toteuttaminen on hieno asia.

Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys on ensimmäinen ekologisesti suuntautunut talousarvioesitys. Verotuksen painopistettä suunnataan työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Niinpä jos haluaa maksaa vähemmän veroja, se onnistuu rasittamalla vähemmän ympäristöä. Energiaverojen 300 miljoonan euron korotus on vasta ensimmäinen askel kohti ympäristön huomioimista suosivaa verotusta, mutta ensimmäiseksi askeleeksi jo kohtuullisen pitkä sellainen. Samoin on iloittava suurten kaupunkien joukkoliikennetuesta, vaikka sitä ei vielä tähän budjettiin saatukaan.

Sen sijaan ympäristöjärjestöjen 100 000 euron leikkaukset on hallituksen ilmastotavoitteiden näkökulmasta epälooginen ja huono esitys. Toivottavasti eduskuntakäsittelyssä asia voidaan korjata. Järjestöresurssien leikkausuhka ei ylipäätään ole omiaan motivoimaan kansalaisjärjestökentän toimijoita, jotka toimivat mittaamattoman arvokkaana asiantuntijakenttänä myös päätöksentekijöiden näkökulmasta. Järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan turvaaminen ei voi toteutua, mikäli joka vuosi jotain järjestökenttää uhkaavat jo tavaksi tulleet leikkausehdotukset.

Vastapainoksi ympäristöverojen korotuksille hallitus aikoo tällä hallituskaudella laskea työn verotusta. Maltillisesti tehtynä ja yhdistettynä ympäristöverojen korotuksiin tämä ei laske valtion verotuloja, mutta edistää kulutuksen suuntautumista tavaroista palveluihin. (Ed. Tennilä: Miten se Lapin eläkeläinen sitten? Mikä on se vaihtoehto?) Ympäristön lisäksi tämä vaikuttaa myönteisesti myös työllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Aivan kivutonta ei tämän budjettiesityksen lukeminen luonnollisesti minulle suinkaan ollut. Tässä muutamia asioita, joihin toivon budjetin eduskuntakäsittelyn tuovan vielä parannuksen.

Yliopistojen asemaan ja resursseihin liittyy monia kysymyksiä, joiden suhteen täytyy olla tarkkana. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, että se ei heikennä yliopistokoulutuksen laatua eikä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Yliopistojen asema onkin ehdottomasti turvattava.

Hallitus on ohjelmassaan ja viimeaikaisissa puheissaan sitoutunut vahvistamaan Suomen valmiuksia osallistua siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Tätä varten varatut 14 miljoonaa euroa eivät kuitenkaan riitä tuomaan katetta näille puheille. Siviilikriisinhallinnalla on kriisinhallinnassa sekä konflikteja ennalta ehkäisevä että konfliktien jälkeistä jälleenrakennusta tukeva rooli. Kuten on kouriintuntuvasti eri puolilla maailmaa nähty, perinteiset sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat suurissa vaikeuksissa ilman onnistunutta siviilipuolen yhteistyötä. Tätä silmälläpitäen 14 miljoonaa euroa on kovin vähän ja kovin pientä sotilaalliseen kriisinhallintaan varattuun 105 miljoonaan euroon verrattuna, varsinkin kun hallitusohjelmassa on sitouduttu siviilikriisinhallinnan toimintavalmiuksien ja koordinaation parantamiseen. Tässä yhteydessä haluan myös painokkaasti todeta, että siviilikriisinhallinta on kriisinhallintaa, ei kehitysyhteistyötä. Siviilikriisinhallinnan kuluja ei tule näin ollen tulevaisuudessakaan ottaa kehitysyhteistyörahoista.

Kehitysyhteistyörahoista puheen ollen, amerikkalainen ekonomistiguru ja YK:n pääsihteeri (Puhemies: 5 minuuttia!) Ban Ki-moonin neuvonantaja Jeffrey Sachs kävi viime viikolla tapaamassa suomalaisia päättäjiä. Helsingin Sanomista luettavissa oleva Sachsin viesti oli hyvin yksinkertainen: miljoonia ihmisiä kuolee joka vuosi siitä älyttömästä syystä, että he ovat liian köyhiä pysyäkseen hengissä. Olisin kovasti toivonut, että tämä hallitus tai edellinen hallitus tai mikä tahansa hallitus olisi ollut sen verran vähemmän itsekäs, että pitäisi näitä miljoonia ihmishenkiä bruttokansantuotteen 0,7 prosentin osuuden arvoisina. Onneksi tämän hallituksen panostus kehitysyhteistyöhön on sentään suurempi kuin edellisen. Ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat 90 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa perusturvassa on 90-luvun alusta saakka ollut kasvavia aukkoja, joita ei yhdessä budjettiesityksessä paikata. Odotan ja uskon, että hallitusohjelmaan kirjattu perusturvauudistus tulee tuomaan tähän asiaan parannuksen. Olen erityisen iloinen siitä, että vihdoinkin maassamme on hallitus, joka on uskaltanut tarttua nykyiseen sekavaan perusturvajärjestelmäämme ja on valmis miettimään, miten asioita voisi järjestää uudella tavalla siten, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei kaadu sekavaan byrokratiaan ja vanhentuneisiin malleihin.

Mats Nylund /r:

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Att både världsekonomin och den finländska ekonomin fortfarande växer kraftigt syns i regeringens budgetproposition. Den innehåller klara förbättringar för de grupper i samhället som inte har fått del av den ekonomiska tillväxten de senaste åren.

Folkpensionärerna får en förhöjning på mellan 20 och 40 euro per månad, arbetspensionärerna jämställs beskattningsmässigt med löntagarna via det nya pensionsinkomstavdraget och ensamförsörjarnas tilllägg till barnbidraget höjs. Den ytterst orättvisa arvs- och gåvoskatten lindras avsevärt för de mindre arven och i synnerhet för minderåriga och för den make/maka som mister sin livspartner.

Statsstödet till kommunsektorn är större än någonsin tidigare och för första gången ges en jämställdhetspott till den offentliga sektorns avtalsparter. Det oaktat innehåller budgetförslaget också brister.

För jordbrukarkåren och husdjursproducenterna, som är bundna till sitt arbete vardag som helg året om, är utökningen av antalet avbytardagar från 24 till 25 dagar per år en viktig signal om att regeringen också inser vikten av att jordbrukarnas sociala rättigheter kan utvecklas. En ny generation bönder ställer inte upp på att bindas 365 dagar per år till sitt arbete och fastän ändringen kan ses anspråkslös är den ett steg i rätt riktning.

Det är däremot beklagligt att inte pälsfarmarkåren får sitt efterlängtade avbytarsystem. Beredskapen för lagstiftning finns och regeringen har i sitt program förbundit sig att bygga upp systemet även för pälsfarmarna, så det enda som saknas är pengar i budgeten.

Arvoisa puhemies! Maatalouselinkeinojen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi on erittäin tärkeää, että talousarvioon otetaan suurempi määräraha kuin viime vuonna Makeran, Maatilatalouden kehittämisrahaston, tukemiseen. Hallitus esittää, että luovutaan perintö- ja lahjaverosta kokonaan perheyritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Tämä on hyvin harkittu toimenpide, joka pitkällä tähtäimellä tulee synnyttämään lisää työpaikkoja ja sitä kautta kasvattamaan valtion verotuloja ja hyvinvointiamme.

Sen sijaan en lainkaan ymmärrä, miksi hallitus esittää maaseutuneuvonnan määrärahojen vähentämistä, kun tiedämme, että olemme suurien haasteiden edessä yhä nopeamman rakennemuutoksen ja sen mukanaan tuomien investointien takia. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan on myös perusteellisesti käytävä läpi 4H-järjestöille myönnettävät määrärahat.

Ei voi olla oikein, että tässä tilanteessa, jossa on eräs uusi ja valitettavasti kasvava yhteiskunnallinen ongelma, nimittäin eräiden nuorten syrjäytyminen ja vaikeus löytää omaa paikkaansa, vähennetään resursseja niille järjestöille, jotka ovat parhaiten onnistuneet perehdyttämään nuorisoa yrittäjyyttä ja työelämää varten.

Minusta suurimmat haasteet ovat kuitenkin liikenne- ja viestintäsektorilla. Olen tietoinen siitä, että tämä hallitus esittää määrärahojen lisäämistä infrastruktuurin kehittämiseen, sekä siitä, että tämä hallitus ja eduskunta ovat saaneet epäkiitollisen perinnön, joka sisältää usean vuoden alimitoitetut määrärahat infrastruktuurin kehittämiseen. Haluan silti tähdentää, että tarvitaan vielä enemmän panostusta infrastruktuuriin, jotta selviytyisimme tulevaisuudessa.

Investoiminen teihin, rautateihin, satamiin ja lentokenttiin kannattaa parhaiten. Panostamalla näihin luomme yrityksille ja kansalaisille edellytykset asumiseen, toimintaan ja maamme kilpailukyvyn vahvistamiseen. Jos emme tee näitä panostuksia, tukahdutamme elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja samalla oman tulevaisuutemme. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa antaa perusväyliemme rappeutua.

Värderade talman! De största utmaningarna, som jag ser det, finns ändå inom kommunikationssektorn. Medveten om att denna regering föreslår ökade resurser till satsningar i infrastruktur och medveten om att denna regering och riksdag fått ett otacksamt arv, med åratal av underdimensionerade anslag till infrastrukturlösningar, vill jag ändå hävda att det krävs mera än så här om vi ska klara framtiden. Vi har helt enkelt inte råd att låta våra bastrafikleder förfalla.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä omassa puheenvuorossani yhteen kohtaan, josta tulen tekemään myöskin lakialoitteen tulevan syksyn budjettikäsittelyyn. Budjettiäänestyksissä sitä voi sitten jokainen tukea.

Ihmisiä tulee kannustaa ottamaan vastuuta oman terveytensä edistämisestä sekä tekemään sen edellyttämiä valintoja, kuten terveelliset ruokatottumukset, riittävä liikunta, päihteettömyys. Tähän ratkaisevasti voidaan vaikuttaa nimenomaan verotuksen keinoin.

Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti heinäkuussa, että hallitus korottaisi tupakkaveroa kymmenellä prosentilla. Risikon mukaan sosiaali- ja terveysministeriö tulee valmistelemaan nuorisolle suunnattujen tupakkatuotteiden verotuksen kiristämistä yhdessä valtiovarainministerin kanssa. Tätä esitystä tukivat useat kansanterveysjärjestöt ja terveydenhuollon ammattilaiset. Voikin kysyä, miksi tämä kansanterveydellisesti perusteltu esitys ei näy ensi vuoden talousarviossa, budjetissa. Kuunteliko valtiovarainministeri Jyrki Katainen enemmän tupakkateollisuuden kuin ministerinsä esitystä?

Suomessa savukkeiden veroa on nostettu viimeksi kuusi vuotta sitten. Tupakka-askin reaalihinta on tänä aikana laskenut, ja se on nyt huomattavasti pienempi kuin monissa muissa Euroopan unionin maissa. Kaikkiaan tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain 5 500—6 000 ennenaikaista kuolemaa ja tupakoitsijoiden keskimääräinen oletettavissa oleva elinikä on 7—10 vuotta lyhyempi kuin muiden. Jos tupakointi on aloitettu jo lapsena ja nuoruudessa, elämän lyhenemä on keskimäärin jopa 20 vuotta.

Syöpäyhdistys on myöskin tehnyt omia laskelmiaan, joissa se arvioi, että 27 000 ihmistä sairastuu vuosittain syöpään ja syövistä kolmannes liittyy nimenomaan tupakointiin. Kansanterveyslaitoksen selvityksen mukaan esimerkiksi tupakointiin liittyvien sairauksien hoito lisää terveydenhuollon kustannuksia 70 000 eurolla kutakin tupakoivaa henkilöä kohden.

Kysyn, mihin hävisi kokoomuksen lääkärikansanedustajien ryhti hallitustaipaleen alettua, missä ovat ne kokoomuksen ryhdikkäät lääkärikansanedustajat, jotka oppositioaikana tästä asiasta hyvin ansiokkaasti puhuivat. (Ed. Heinäluoma: Hyvä kysymys!) Vielä viime syksynä he olivat kannattamassa kristillisdemokraattien ajamaa tupakkaveron 10 prosentin korotusta, ja nyt voi tietysti kysyä, miksi teidän äänenne ei kuulu hallituksen linjauksissa.

Tupakoinnin kaikkien seurantavaikutusten aiheuttamat lisäkustannukset yhteiskunnalle ovat vuositasolla 1,2 miljardia euroa, ja tupakkaveron tuotto kattaa tästä summasta puolet. Tupakan hinnan on todettu vaikuttavan erittäin merkittävästi tupakkatuotteiden kulutukseen erityisesti nuorten kohdalla. On kerrottu, että vaikutus on jopa kolme kertaa suurempi kuin vanhempien tupakoitsijoiden kohdalla. Viimeisten tietojen mukaan 16-vuotiaista tytöistä 24 ja saman ikäisistä pojista 21 prosenttia käyttää säännöllisesti tupakkatuotteita.

Tupakkaveron nostaminen mahdollistaisi myös tupakoinnin vähentämistyöhön käytettävän määrärahan nostamisen muiden maiden tasolle. Apteekkariliiton mielestä osa varoista voitaisiin ohjata nikotiinikorvaustuotteiden ja muiden kustannustehokkaiksi osoitettujen tupakanvierotukseen tarkoitettujen lääkevalmisteiden kelakorvauksiin niille henkilöille, joiden sairauden hoito vaatii tupakoinnin lopettamisen.

Tulen tekemään talousarvioon esityksen tupakkaveron 10 prosentin korottamisesta. Tällä saataisiin valtion kassaan ensi vuonna 50 miljoonaa euroa lisää. Toivon, että myös mahdollisimman moni kokoomuslainen seuraa peruspalveluministeri Paula Risikon ajatuksia ja äänestää joulukuussa esityksemme puolesta.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat pettyneet budjetissa tarjottuun 20 miljoonan euron summaan kuntien harkinnanvaraisiin valtionapuihin. Kuntien valtionosuusjärjestelmän meneillään olevassa uudistuksessa olisi syytä painottaa niitä kuntia, joilla menee huonosti valtion toimenpiteiden takia. Tilanne on erityisen karmaiseva Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa.

Käytän esimerkkinä kotikuntaani Rautavaaraa, joskin Koillis-Savossa sekä ympäri maata on muitakin kuntia, joiden asukkaita on muilutettu viime vuosina valtion toimesta oikein antaumuksella. Rautavaaran saamat valtionosuudet ovat alentuneet 16 prosenttia vuoden 1994 tasosta. Verotulot ovat pudonneet vuoden 1998 tasosta lähes 25 prosenttia. Siis neljänneksen. Pääsyy verotulojen romahdukseen on yhteisöverotuottoihin valtiovallan toimesta tehdyissä muutoksissa. Perusterveydenhuolto on kunnassamme kovalla koetuksella, koska korkea sairastavuus yhdistyy pahasti vääristyneeseen ikärakenteeseen. Kunnan velka per asukas on Rautavaaralla yli 2 300 euroa, kaksi kertaa maamme keskiarvoa korkeampi.

Tulossa oleva valtionosuusuudistus ei saa missään tapauksessa johtaa siihen, että köyhät kunnat kustantavat rikkaiden kuntien oopperatalot. Ongelmissa olevien kuntien tulee saada riittävästi valtionosuuksia, että taloutta voidaan tervehdyttää esimerkiksi terveydenhuollosta säästämättä. On yleisesti tiedossa, että terveydenhuoltoon tehdyt säästöt johtavat sairauksien lisääntymiseen. Voidaankin aiheellisesti kysyä, kuka silloin säästää ja missä säästää. Ei ainakaan valtio eivätkä kunnat. Valtionosuusjärjestelmää uusittaessa ja budjettiin päätöksiä siirrettäessä olisikin pitänyt ottaa entistä enemmän huomioon kuntien niin sanotun sairastavuuskertoimen sekä muiden olosuhdetekijöiden, kuten muuttotappion ja työttömyyden, vaikutus kuntien perustalouteen.

Arvoisa puhemies! Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaat ovat pettyneitä budjettiesityksestä puuttuvaan mainintaan hammaslääkärikoulutuksen aloittamisesta Kuopiossa. Kuopiossa on valmius koulutuksen aloittamiseen, ja koska talousarvioon sitä ei ole mahdutettu, koulutus voitaisiin laittaa käyntiin EU:n hankerahoituksen turvin. Koulutuksen aloittamiseksi tarvitaan vain seuraavanlainen maininta talousarvioon: "Hammaslääkärikoulutus aloitetaan Kuopiossa."

Valtiovarainministeri Katainen on julkisuudessa ilmoittanut, ettei aio edesauttaa Pohjois-Savossa sijaitsevien Kallansiltojen kunnostusta, koska ei halua vetää päätöksissään kotiin päin. Kuitenkin samaan aikaan hänen puoluekollegansa kokoomuksen ministeri Holmlund haluaa siirtää turvallisuusalan koulutusta Itä-Suomesta Länsi-Suomeen omille kotikulmilleen, vaikka Kuopiossa sijaitsee koko Suomen uudenaikaisin Pelastusopisto. Mielestäni ministeri Katainen vetää häntä äänestäneitä savolaisia oikein antautumuksella valtiolaivan kölin alta.

Sinivihreä hallitus on leikannut yksityisteiden kunnossapitoon tarkoitettuja avustuksia 1,2 miljoonalla eurolla. (Puhemies: 5 minuuttia!) Se on mielestäni lyhytnäköistä politiikkaa, joka johtaa nopeassa tahdissa perustiestömme täydelliseen rappeutumiseen. Talousarviossa olisi vähennyksen sijasta pitänyt korottaa määrärahaa ainakin 4 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Hoitohenkilöstön palkoista on puhuttu koko vuosi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt muiden matalapalkka-alojen, kuten koulunkäyntiavustajien, siivoojien ja sosiaalityöntekijöiden, palkkakehitys. Luvattu 150 miljoonaa euroa on aivan liian vähän. Valtion täytyy tulla tässä asiassa palkat maksavia kuntia vastaan huomattavasti suuremmalla summalla. Valtionvelkaa voitaisiin lyhentää esimerkiksi 200 miljoonaa euroa vähemmän ja käyttää se kuntien ja työntekijöiden hyväksi.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti tästä Matti Vanhasen toisen hallituksen ensimmäisestä budjetista.

Hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on työllisyyden budjetti. Siinä varmistetaan työllisyyden suotuisa kehitys ja parannetaan kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa. Samalla lisätään osaamisen määrärahoja hallitusohjelman mukaisesti. Pärjääminen ja menestyminen takaavat tulevat, toivottavasti myös lihavammat vuodet. Yrittäjyyden edellytyksiä kohennetaan. Työvoiman kohtaanto-ongelmia lievennetään selkeästi. On siirrytty uuteen ajatteluun työllisyyden suhteen. Vanhasen hallitus haluaa varmistaa, että työ ja sen tekijät kohtaavat nykyistä paremmin. Kohtaanto-ongelmaa helpotetaan kohdennetuilla tuilla erityisryhmille ja suuntaamalla työllisyyskoulutusta työttömän kannalta paremmin.

Uusi elinkeinoministeriö, TEM, on loistava esitys kokonaisuuksien hallinnasta. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeita tuetaan merkittävästi. Yrityksen perustamista helpottavaa starttirahakokeilua jatketaan entisin edellytyksin. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään, samoin yksityisen sektorin tukityöllistämistä.

Työvoimapolitiikan määrärahoja suunnataan kaiken kaikkiaan uudelleen siten, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Määrärahoja suunnataan tehokkaimpiin työllisyyttä edistäviin toimiin, ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen, erityisesti yritysten kanssa toteutettavaan koulutukseen sekä yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Valmentavaa koulutusta ja julkisen hallinnon tukityöllistämistä vähennetään maltillisesti. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahat ovat huomattavasti suuremmat kuin aikaisemmin.

Pienituloisten toimeentuloa parannetaan ja veteraaneja samanaikaisesti kuntoutetaan. Vuoden 2008 talousarvioesityksessä parannetaan pienituloisten eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden asemaa. Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron tasokorotus, ja kuntien kalleusluokituksen poiston ansiosta noin 75 prosentilla kansaneläkkeen varassa elävistä eläke nousee noin 40 euroa. Yhteensä näiden parannusten kustannus on 275 miljoonaa euroa. Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen — niin kuin tänään olemme kuulleet — on osoitettu lisämääräraha, jolla turvataan, että kaikki halukkaat pääsevät vuosittain joko avo- tai laitoskuntoutukseen.

Hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat hyvin tässä budjettiesityksessä, heti jo ensimmäisessä sellaisessa. Väyläpolitiikkaa harjoitetaan monin painotuksin. Ehkäpä varat ovat kuitenkin perustienpidon suhteen hieman alimitoitetut, koska liikennehankkeiden kustannusarviot ovat nousseet merkittävästi, niin kuin olemme myöskin tänään kuulleet.

Terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon lisätään voimavaroja. Perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja monipuolisten terveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä hallitus välittää suomalaisten hyvinvoinnista.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen budjetti toteuttaa siis vastuullista tulo- ja menopolitiikkaa. Pitää olla rahaa, jota voidaan sitten jakaa. Vanhasen hallituksen budjetti avaa uusia uria ja rohkeasti katsoo tulevaan luoden uusia menettelyitä. Opposition puhe tukeutuu vain vanhoihin keinoihin. Vanhasen hallitus kunnioittaa hyviä viime kauden saavutuksia ja jatkaa keskustan johdolla Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin eteenpäin viemistä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Ulkoasiainministeri Kanervan toimialan talousarvioehdotus

Puhemies:

Tämän jälkeen siirrytään etukäteen ilmoitettuun pääluokkakohtaiseen keskusteluun.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Herra puhemies! Ulkoministeriön pääluokan kohdalla on kyse siitä, minkälaiset edellytykset hallitus ja eduskunta haluavat huolehtia sille, miten Suomen keskeisiä etuja turvataan kansainvälisessä yhteistyössä eri puolilla maailmaa. Tässä on kysymys myöskin siitä, että Suomen pitää kyetä olemaan globaalisti toimintakykyinen paitsi varsinaisen kansainvälisen politiikan niin myöskin kansainvälisen kaupan ja yhteistyön, kehitysyhteistyön, kyseessä ollen ja itse asiassa lisääntyvien haasteiden kautta, sillä ymmärrettävästi maailmanpolitiikan tilanteen muutos ja myös nousevien talouksien, kuten Kiinan ja Intian kaltaisten toimijoiden, mukaantulo merkitsevät entistä vahvempaa velvoitetta Suomellekin kyetä reagoimaan niiden mukana tuleviin muutoksiin.

Budjetti osaltaan tietysti kertoo myös siitä, että globalisaatio yhtäällä ja miksei toisaalta rajat tunnistamaton, kansainvälinen, vaikkapa terrorismin uhka, mikseipä ympäristön uhka ovat asioita, jotka ovat kutistaneet maapalloa valtavasti, tekevät sitä myöskin huomispäivänä. Afganistanissa versova kansainvälinen terrorismi tai sademetsien tuhoutuminen ja kaikki siinä välissä ovat asioita, jotka ulottavat vaikutuksensa Pohjan perille. Siis Suomen turvallisuudesta huolehtiminen ei tietenkään rajoitu maamme maantieteellisiin rajoihin, vaan ulottuu ratkaisevasti kauemmaksi, ja tämän mukaiseen kansainväliseen haasteeseen tietysti Suomi joutuu myös ulkoasiainhallintonsa toimenpitein vastaamaan.

Euroopan unioni on Suomen tärkein kansainvälinen yhteistyöfoorumi. Se on meidän olennaisin vaikutuskanavamme, ja sen vuoksi myöskin sen sisäinen toiminta ja sen ulkoinen vaikuttavuus ovat asioita, jotka ovat huomiomme kohteena. Sen vuoksi on tärkeää nyt Euroopan unionin uuden reformisopimuksen myötä myöskin katsoa Euroopan unionin seuraavaan kehitysvaiheeseen, ja pidämme tärkeänä sitä, että Suomi kykenee Euroopan unionia kehittämään suuntaan, jossa sen äsken mainitun kaltainen rooli myöskin käytännössä toteutuu.

Haluan tässä yhteydessä mainita myöskin Yhdistyneet kansakunnat, johon matkustamme ensi viikolla käydäksemme läpi sen hyvin laajan agendan eri muodoissaan, jota Yhdistyneiden kansakuntien toiminta edustaa, ja nurkan takanahan odottaa vaihe, jossa Suomi tulee pyrkimään YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi, mutta sitä ennen on huolehdittava eräiden muiden vaihtuvien jäsenintressien turvaamisesta, ja vasta sen jälkeen avaamme ja julkistamme oman kampanjamme tältä osin. Mutta haluan alleviivata multilateraalisen yhteistyön olennaisuutta Suomen YK-politiikasta puhuttaessa.

Suomi ei kykenisi kantamaan kansainvälistä turvallisuusvastuutaan, ellemme me olisi hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa Pohjois-Atlantin liiton kanssa. Maailman kaikkein vaativimmissa rauhanturvaoperaatioissa Nato on ohittamattomassa roolissa, ja sen vuoksi on luonnollista ja itsestäänselvää, että meidän on kaiken aikaa huolehdittava yhteensopivuudesta eri toiminnoissamme Naton kanssa ja että vuorovaikutteisuus on avointa ja kehittyvää. Tämä tulee merkitsemään myös sitä, että tämän vaalikauden aikana jossakin sopivassa yhteydessä tullaan arvioimaan Suomen osallistuminen Nrf-tyyppiseen yhteistyöhön Naton raamien puitteissa, yhteistyöhön, joka minusta on jo edellisen hallituksen aikana viisaasti aloitettu.

Etyj on neljäs sellainen toimijataho, johon haluan tässä yhteydessä viitata sen vuoksi, että Suomi on tuon järjestön poikkeuksellisen vaativassa puheenjohtotehtävässä ensi vuoden alusta lukien ja sillä asialla tulee olemaan erittäin paljon työllistäviä ja poliittisesti vaativia vaikutteita Suomen ulkopolitiikkaa tehtäessä.

Puhemies! Haluan tässä yhteydessä vain lyhyesti mainita myöskin Venäjän, Venäjän sen vuoksi, että Suomen ja Venäjän suhde on tietysti olennainen Suomen ulkopolitiikan toteuttamisen kannalta. Se on ohittamattomassa roolissa ollut aina, ja sellaisena se tulee pysymään. Sen vuoksi on tärkeää, että Suomen ja Venäjän suhde voitaisiin aina tulkita tavalla, jossa myös toinen naapuri pitää tätä suhdetta Suomen kannalta tärkeänä ja kokee Suomen reiluksi kumppaniksi. Yhdysvaltain suuntaan pidän tärkeänä, että olemme tiiviissä, aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa kaiken aikaa.

Herra puhemies! Lyhyesti vielä lopuksi tässä yhteydessä viittaan siihen, että tasavallan presidentin ja hallituksen keskinäinen yhteistoiminta pelaa moitteettomalla tavalla sekä virallisella että epävirallisella tasolla. En tiedä mitään häiritseviä elementtejä tämän yhteistyön toteuttamisen tiellä, vaan perustuslain kirjain ja henki mielestäni toteutuvat täysimittaisesti, ja samoin pidän tärkeänä sitä, että Suomen ulkopolitiikan hyvä perinne hallitus—oppositio-rajat ylittävästä vuorovaikutuksesta ja yhteisymmärryksestä, vähintäänkin yhteissietämyksestä, voi toteutua myöskin tästä hetkestä eteenpäin. Tulen osaltani pyrkimään siihen, että suhde on reilu ja se on kunnossa ja että opposition näkökannat otetaan ulkopolitiikan muotoilussa myöskin huomioon.

Puhemies:

Nyt, ministeri Kanerva, tälle keskustelulle on rajallinen aika vain. Nyt ollaan 50 prosenttia yli jo.

Puhuja:

Yksi lause vielä, arvoisa puhemies!

Puhemies:

Ennätämme kyllä keskustella.

Puhuja:

Tällä alleviivaan sitä, että ulkopolitiikassa paitsi konsensus myöskin jatkuvuus ovat tärkeitä ja niitä tullaan noudattamaan, mutta ei niin, että edetään ikään kuin luokan hitaimman oppilaan ehdoilla. Uskon siihen, että Suomessa kyetään tältä pohjin viemään yhteistyötä myöskin kansallisesti tärkeitten asioitten merkeissä eteenpäin, niin tulevassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa kuin muutenkin ulkopolitiikan keskeisten asioitten toteutuksessa.

Puhemies:

Paikalla on myöskin ministeri Väyrynen. Kuitenkin on tarkoitus, että käytätte alustuspuheenvuoron kello kahdeksalta, kun se on ilmoitettu.

Tämän jälkeen käytetään repliikkipuheenvuoroja.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ulkoministeri Kanervaa hyvin punnitusta ja hyvästä esityksestä. Siinä oli tärkeitä kohtia, muun muassa monenkeskisyyden noteeraaminen Suomen ulkopolitiikassa. Arvostan myös sitä, että annoitte roolin laajalle yhteisymmärrykselle, myös opposition kanssa käytävälle keskustelulle.

Puheenvuoronne kuitenkin tältä osin poikkeaa huomattavasti siitä, mitä hallituksen puolelta aikaisemmin on tänä syksynä puhuttu. Ministeri Katainen puhui nimenomaan siitä, että kahdenkeskiset suhteet nousevat nyt aivan erityiseen rooliin, ja myös siitä, että tällaisen vanhan yksimielisyyden aika on ohitse.

Lisäksi on käynnissä keskustelu siitä, kuka Suomen ulkopolitiikkaa oikein johtaa. Presidentti korosti valtiosäännön merkitystä ja totesi, että valtiosäännön mukaisesti ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tänään on pääministeri asettunut presidentin tueksi korostamalla sitä, että valtiosääntö on tältä osin voimassa ja hyvin selkeä.

Lisäksi hän sanoi, että mitä tulee marssijärjestykseen, niin ulkopolitiikan täytyy kulkea puolustuspolitiikan edellä, ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulevat ensin, ja sitten vasta sen jälkeen tulee puolustuspolitiikka. (Puhemies: Repliikille varattu aika on päättynyt!) Tässäkin näyttää olevan hallituksessa erilaista asennetta.

Olisiko tarpeen hallituksen puolelta pyrkiä nyt yhteen näkökantaan niin, että ulkopuoliset voisivat luottaa hallituksen ulkopolitiikan linjaan ja että sen takana on koko hallitus?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minustakin ministeri Kanervan puhe oli huomattavasti monipuolisempi kuin mitä kokoomuksen ulkopoliittisista linjauksista on viime aikoina saanut kuulla. Silti otitte hyvin voimakkaasti kantaa muun muassa tähän Nato-kysymykseen ja lähditte siitä, että Suomi tarvitsee tätä Nato-yhteyttä.

Mielestäni pitäisi myös kysyä, eikö pikemminkin ole niin, että Nato tässä tilanteessa tarvitsee Suomea. Vähän ennen Irakin sotaa silloin liittyneet uudet Naton jäsenet lähtivät kaikki USA:n kutsusta Irakiin, ja jos kovasti painotetaan tätä Nato-yhteistyötä ja -yhteyttä, niin pitäisi myös samalla kertoa, minkälaisessa tilanteessa Suomi olisi vastaavanlaisessa tilanteessa ollut.

Toinen asia, johon lyhyesti viittaan nyt, on halu kovasti lisätä näitä toimenpiteitä Afganistanissa. Yksi huolestuttava piirre on muun muassa ollut tämä suomalaisten koulutus, eli että suomalaiset kouluttavat afganistanilaisia itse taistelemaan. Onko silloin tarkoitus myös, että taisteluihin sinne rinnalle lähtevät suomalaiset, (Puhemies: Repliikille varattu aika on päättynyt!) vai miten pitkälle näitäkin asioita on ehditty miettiä?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomaan, että budjetissa on varattu Cmi ry:lle 200 000 euroa. On hienoa, että presidentti Ahtisaaren arvokas työ ja kansainvälisestikin arvokas työ on tällä tavalla huomioitu, ja kysyisinkin ulkoministeriltä: Onko kyseessä pysyvämpi ratkaisu vai kenties kertaluontoinen meno?

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Kanervan puheenvuoro oli todella virkistävä poikkeus hallituksen taholta tähän saakka viime aikoina kuultuihin tasapainottomampiin puheenvuoroihin nähden. Venäjä tuli mainittua. Me kaikki tiedämme, että Venäjä ainakin tuolta Iivana Julman ajoista saakka on ollut Suomelle haaste, mahdollisuus, joskus aikamoinen uhkakin; mitä joskus on muutama sotahullu ruotsalaiskuningas yrittänyt pakkaa sekoittaa.

Tällä viittaan siihen hallituksen puolelta tulleeseen vaatimukseen, että ulkopolitiikkaa pitää puhua suoraan, ja en ole vielä tähän saakka muilta kuullut, mitä se uudenlainen suora puhe tarkoittaisi ulkopolitiikassa. Ministeri Kanervan kokemuksella varmasti tähänkin voitaisiin saada viimeinkin kattava vastaus.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Puhemies! Tässä yhteydessä ensinnäkin, vaikka ministeri Katainen on paikalla, niin jos hän sallii, niin veljenä mielelläni vastaan, että kyllä Suomella on sekä monenkeskinen että kahdenkeskinen tulokulma tietysti kansainväliseen politiikkaan. Niin on ollut ja niin on pysyvä. Ei se tästä muutu.

Miettikää Venäjä-suhdetta. Suomi toimii Venäjän suuntaan sekä Euroopan unionin aktiivisena jäsenenä, emmekä poikkea ruodusta, mutta sen lisäksi me tarvitsemme myös kansallisen Venäjä-politiikan, niin kuin on ollut ja niin kuin on oleva. Minä en näe tässä pienintäkään ristiriitaa, jos tulkitsen ministeri Kataisen näkemyksiä tässä suhteessa oikein. Geopolitiikka ei ole hävinnyt Suomen ulkopolitiikan sisällöstä.

Valtiosääntö on, ed. Heinäluoma, kaikin osin voimassa, ja kuten mainitsin, sekä sen kirjainta että henkeä noudatetaan mielestäni reilulla ja aukottomalla tavalla hallituksen ja presidentin keskinäissuhteissa. (Ed. Jaakonsaari: Mistä tämä meteli sitten?) — Sitä pitää kysyä ehkä kolmansilta osapuolilta. Minä en näe tällaista.

Enkä ed. Lapintien kysymykseen liittyen myöskään tiedä, missä suhteessa omat käsitykseni olisivat poikkeavia oman edustamani puolueen käsityksistä. Nato ei ehkä tarvitse Suomea, ei ole sellaista sanonut, mutta ne asiat, joista Nato vastaa, ovat sellaisia, joihin tarvitaan myös Suomen valistunutta, hyvää rauhanturvaamispolitiikan perinnettä ja tämän päivän panosta.

Puhemies:

Ollaan aika pitkällä, ehkä jatketaan taas. Ajattelin ottaa muutaman kysymyksen aina kerrallaan. Kaikilla on vain se minuutin puheenvuoro.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut helppo tuntea itsensä yhdeksi luokan hitaimmaksi oppilaaksi, kun on seurannut tätä keskustelua viime aikoina, ehkä sen verran harkitsemattomia puheenvuoroja tässä on ollut. Mutta ministeri Kanervan puheenvuoro oli hyvä. Olisin ottanut pari asiaa.

Valtiosääntö edellyttää, että on yhteistyön henki valtioneuvoston ja presidentin välillä, ja oli lohduttavaa kuulla, että näin asiat ovat. Mutta olisin ottanut esille tämän Nato-kysymyksen. On myöskin sellaisia rauhanturvaoperaatioita maailmassa, mihin Nato organisaationa ei ole tervetullut. Nato ei voi kaikkialla maailmassa toimia. Darfur esimerkkinä on yksi näistä alueista, johon ei voi viedä tällaista organisaatiota. Olisi tärkeää, että Suomi myöskin katsoisi tätä YK-puolta rauhanturvatoiminnassa vakavasti eikä pelkästään Euroopan unionin ja Naton kautta tehtävää rauhanturvatyötä.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulkoministerin puheenvuoron Venäjä-osio osoitti, että olette lukenut Paasikivenne ja Kekkosenne, niin kuin moni muukin meistä, ja pidin kannanottoanne irtisanoutumisena puolustusministeri Häkämiehen hökeltämisestä. Hänhän on toiminut niin kuin norsu posliinikaupassa. Mutta ei se tietenkään niinkään voi mennä, että yksi kokoomusministeri puhuu viisaita ja toinen pilaa kaiken sen, ja tämä oli ohje tuonne Kataisen suuntaan. Venäjä-asioissa tarvitaan Suomen aktiivisuutta. Olette sanonut, että se aktiivisuus on heikentynyt monella lailla, ja tämä teidän linjanne kyllä kelpaa meillekin.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Kanervalla on nyt, ja hän teki sen, oivallinen tilaisuus täsmentää hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siihen muun muassa eduskunnan juhlavuoden kunniaksi perustaman uuden Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen esitti toivomuksen, että tämmöistä kirkastumista tapahtuisi, ja näin ehkä tapahtui. Mutta ongelma tässä keskustelussa on nyt se, että kun Suomen ulkopolitiikan peruskulmakivi ja Euroopan unionin monenkeskeinen toiminta, uskottava puolustus, ja oikeastaan tässä keskustelussa pitäisi olla paitsi ulkoministerin myös kehitys- ja kauppaministerin mutta myös puolustusministerin, koska kyllähän yksi... (Ed. Tennilä: En ainakaan minä sitä tähän kaipaa!) — koska nämä ovat meidän kulmakiviämme. Nythän myös tänään, vai eilenkö, komentaja Kaskeala on yhtä kulmakiveä kyseenalaistanut, koska hän ainakin antoi ymmärtää, että meidän puolustuksemme ei ole enää uskottava. Tämän kokonaisuuden hallitseminen ja kokonaisuudesta keskusteleminen on erittäin tärkeää.

Haluaisin kysyä vielä sen, jatkaako hallitus globalisaatiohallintaan tarkoitettua Helsinki-prosessiaan ja jatkaako hallitus uusien innovatiivisten rahoitusmuotojen kehittelyä, koska nämä kuuluvat kaikki nyt yhteen (Puhemies: Nyt ollaan aika pitkällä jälleen!) Ei ole minusta ulkopolitiikkaa, josta vastaa Kanerva, ja toista, josta vastaa Väyrynen, ja kolmatta, josta vastaa sitten Häkämies. (Ed. Tennilä: Kyllä kai se Halonenkin jostakin vastaa!)

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa Venäjän kanssa on edistytty Karjalan tasavallan alueella sijaitsevien siviilihautausmaiden saamisessa valtiosopimuksen piiriin. Kysyisinkin, missä vaiheessa nämä neuvottelut nyt ovat ja milloin meillä on todella mahdollista saada näille siviilihautausmaille sama asema kuin sotilashautausmaillekin.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Puhemies! Ajattelen, että aloitan tästä jälkipäästä nyt hyvin nopeasti.

Me olemme Venäjän ulkoministerin kanssa asiaa kosketelleet, ja he ovat myöskin nyt halukkaita rekisteröimään ja pyhittämään nämä monille ihmisille ja tietysti sodan perinnölle tärkeät paikat. Siinä päästään eteenpäin.

Puhemies! Eräs asia nyt kuitenkin. Älkää, hyvät ystävät, tehkö nyt Häkämiehestä mörköä. (Ed. Tennilä: Itsehän hän sen tekee!) Se, että jos siellä oli yksi lause, joka ei nyt kaikkien suuhun maistu hyvältä, niin älkää nyt miestä sen takia täällä lähtekö salvamaan. Se oli kuitenkin kunnollinen puhe. (Ed. Tennilä: Ei ollut!) Sen elementit olivat kuitenkin asialliset ja hyvin Suomen ulkopolitiikan suureen linjaan sopivat. Ei yksi lause, jota hän on itse pahoitellut julkisuudessa, tätä asiaa muuksi muuta. Sen takia minusta tämä jälkikeskustelu haittaa enemmän jo Suomen ulkopolitiikkaa kuin konsanaan se yksi lause tuolla sanottuna, josta hän on teille kaikille osoittamassaan lausunnossa sanonut, että se ei nyt ehkä ollut niitä parhaita muotoilultaan. Mutta ei kannata nyt grilliä pitää kaiken aikaa kuumana tällaisen yhden lauseen takia. Otetaan nyt suhteellisuudentaju pikkuhiljaa jo käyttöön tässä yhteydessä.

Tältä osin, puhemies vielä ...

Puhemies:

Jälleen ollaan kovin pitkällä. Jos tehdään niin, että otetaan nämä kysymykset ja käydään sitten lopussa vielä keskustelu.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ottaisin esille tämän laajan turvallisuuden käsitteen ja nimenomaan ilmastonmuutoksen. Sehän saattaa poikia myös poliittisia konflikteja, niin kuin puhemies Niinistökin on todennut omassa haastattelussaan.

Mutta, arvoisa ulkoministeri. Kun nyt edessä on Balin kokous ja sinne lähtee Suomen delegaatio osapuolikokoukseen ja edelleenkin nämä suuret YK-sopimukset odottavat toteutumistaan, ilmastosopimus, biodiversiteettisopimus jne., niin onko meillä kylliksi budjetoitu rahaa siihen, että Suomi todellakin pystyy osallistumaan kunnolla näihin suuriin YK-sopimuksiin ja niiden toteuttamiseen? Eduskuntahan on säästänyt tässä asiassa ja lähettää kokonaista yhden kansanedustajan, kun aikaisemmin on mennyt neljä tai viisi kansanedustajaa vastaavaan kokoukseen, mutta kuinka on ulkoministerin toimialalla?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun on budjettikeskustelu, niin kääntäisin vähän budjetin suuntaan, niin kuin jo edellinenkin.

Tänään tuli kansliapäällikön suulla, että on kipupisteitä, ja nyt pyytäisinkin ministeriltä arviota nimenomaan meidän edustusverkkomme osalta, mitkä siellä ovat suurimmat kysymykset taloudellisesti, onko se riittävän laaja, onko paljon tarpeita vetää takaisin, koska nämä nousivat esille tänään, mutta ei ollut muuta kuin maininta, että kipupisteitä on. Koska kansainvälisyys vain kasvaa ja on tärkeitä suuntia, jotka pitää hoitaa ja on vähemmän tärkeitä, joista voitaisiin luopua, näistä olisi hyvä kuulla myöskin ulkoministerin suulla.

Ulkoasiainministeri  Ilkka  Kanerva

Arvoisa puhemies! Tältä listalta vielä. Helsinki-prosessi jatkuu jossakin muodossa, mutta varmasti se saa hieman uusia painotuksia, ed. Jaakonsaari.

Ed. Orpo, hyvä kysymys, tärkeä, ja me tarvitsemme tämän kaltaisia toimijoita, mitä Ahtisaaren toimisto, Cmi, Suomessa edustaa. Oma käsitykseni on se, että tämä ei ole kertaratkaisu, vaan tietysti, jos tehtävät ovat näin vastuullisia ja merkittäviä, miltä nyt näyttää aivan viime viikoiltakin, niin tietenkin on Suomen ulkopolitiikan etu, että voidaan toimia tällaisen yhteisön toimesta myöskin.

Ed. Tiusanen, kyllä Balin kokouksen resursointi on kunnossa. Olen tänä aamuna käynyt meidän globaaliosastomme kanssa asiaa läpi, ja mitään sellaista resurssiniukkuutta, että Suomi ei voisi siellä täysin purjein osoittaa aktiivisuuttaan, ei ole olemassa.

Kipupisteistä, ed. Nepponen. Kyllä, näin on asianlaita. Ja jotta me allokoisimme Suomen resurssit oikealla tavalla, niin suurlähettiläs Sierla on aloittanut työskentelynsä katsoakseen, miten meidän edustustoverkkoamme pitää rakentaa. Mutta perushuuto on kyllä ilman muuta siihen suuntaan, että meillä pitäisi olla enemmän resursseja tehdä tämä. Viittasin siihen oman eduskuntapuheenvuoroni alkuosassa.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnioitettava ministeri, kiitos hyvästä puheenvuorosta! On hyvä kuulla, että Suomi on vahva globaali toimija ja että Suomen suurvaltasuhteita hoidetaan tasapuolisesti. Kuten totesitte, on tärkeää, että Suomi on myös tiiviisti mukana EU:n kehityksessä. Täsmennyksen vuoksi tämä tarkoittanee ilmeisesti myös sitä, että Suomella on aktiivinen rooli suunnittelemassa ja toteuttamassa myös Euroopan unionin yhteistä puolustusta.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli levollista kuulla ulkoministerin puheenvuoro, jossa hän mielestäni hyvin osuvasti suhteutti Suomen aseman suhteessa Euroopan unionin merkitykseen, myös Yhdistyneisiin kansakuntiin. Mutta itse asiassa tämä Venäjän kohta jäi mielestäni nyt ohueksi huomioon ottaen nyt tämän tilanteen, jossa tätä tärkeää poliittista keskustelua käydään.

Mitä ministeri Häkämieheen tulee, niin ovathan nyt nämä hänen puheensa, että Afganistaniin pitää lähettää kiväärejä niin ja niin paljon, sellaisia, että ei tässä nyt ole yksin kysymys tästä puheesta Yhdysvalloissa. Toivoisin nyt ministeri Kanervalta vielä tässäkin tilanteessa vahvennusta tähän positiiviseen näkökulmaan, että Venäjä on myöskin tässä tilanteessa tärkeä kauppakumppani, kulttuurikumppani, yhteistyökumppani. Meillä on valtavat mahdollisuudet, ei yksin Pietari—Karjala-alueella vaan koko kaupan suhteen, ettei nyt niin kuin luoda tällaista tarpeetontakin uhkakuvaa. Kieltämättä Venäjän kehityksessä on kaksi eteen, yksi taakse, mutta pitkällä linjalla näköalat ovat positiiviset. Mitä mieltä te olette?

Puhemies:

Kun näyttää olevan puhehaluja tai kysymyshaluja, niin avataan hetkeksi vielä tuo vastausnappula. Ed. Tennilä, sen jälkeen ministeri, ja sitten katsotaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ei tässä puolustusministerin Amerikan-puheessa ollut ongelma se mainoslause "Venäjä, Venäjä, Venäjä", vaan se analyysi, joka siinä puheessa esitettiin ja jossa Venäjä leimattiin aika suoranuottisesti hyökkäyshaluiseksi naapuriksi, jota ei vaan meidän vaan kaikkien pitää varoa, ja se oli se ongelma. Se on raaka ja raju arvio, eikä sillä pohjalla voida Suomen ja Venäjän suhteita kehittää, jos tämmöinen arvio on siellä. Kyllä minä näen, että Häkämies teki tietoisen arvion, jotta löytyy perustelu Natoon liittymiselle. Teidän arvionne oli toisenlainen, mutta kyllä minä nyt neuvoksi sanoisin, ettei semmoisen kahden kärjen taktiikkakaan ainakaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa oikein toimi, ei kokoomuksen osaltakaan.

Ulkoasiainministeri  Ilkka Kanerva

Arvoisa puhemies! Kyllä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ilman muuta EU:n ydinasiaa. Ei ole kahta epäilyäkään siitä, ja Suomi osallistuu sen muotoiluun ja kehittämiseen ilman muuta.

Venäjä-asia, kuten tässä todettiin, juuri näinpäin kuin totesitte, on esillä, ja, sanoisiko, että perästä kuuluu. Tässä on eräitä sommitelmia tekeillä, miten siinä voitaisiin Suomen intensiteettiä vähän parantaa ja juuri tältä pohjalta, siinä ei ole mitään erimielisyyttä, ei vähimmässäkään määrin.

Mutta, puhemies, minä vetoan eduskuntaan, älkää vääristelkö Häkämiehen puhetta. (Ed. Jaakonsaari: Älkää nyt!) Ei hän ole esittänyt, että Venäjä on uhka. (Ed. Tennilä: Kyllä!) Siinä puheessa ei ole sellaista statementiä. En ole nähnyt missään esitetyn, että hän olisi tällaista vaatinut, eikä hän ole myöskään vaatinut tai edellyttänyt Kalašnikoveja lähetettäväksi Afganistaniin. Hän on kohteliaasti vastannut Karzain kysymykseen, että selvitetään ja katsotaan. Mutta älkää panko miehen suuhun sellaista, mitä siellä ei ole. Se ei ole reilua tämän keskustelun jatkamista eikä kerro hyvää myöskään Suomen ulkopolitiikan keskustelun tasosta.

Puhemies:

Käydään vielä nyt pyydetyt kolme puheenvuoroa, edustajat Karjula, Salolainen ja Satonen, ja sen jälkeen ministeri, mikäli haluaa vastata, ja sitten vasta sinne varsinaiseen puhujalistaan.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kanerva kommentoi jo tätä yhtä budjetin kipupistettä elikkä lähetystöverkoston rahoitusta. Olisiko nyt aika todella käydä semmoinen syvällisempi uudelleenarviointi lähetystöjen roolista (Ed. Jaakonsaari: On käyty sekin!) ja viedä se käytännön tasolle, että me pystymme todella vastaamaan nykyistä paremmin kansainvälistymisen haasteeseen, kokoamaan lähetystöihin niitä kansainvälisiä suomalaisia toimijoita, joidenka panosta tämän yhteistyön integroitumisen kautta voitaisiin vahvistaa, esimerkiksi Tekesin, Finpron toimijoita, sen sijaan että toimitaan samoilla alueilla hyvin hajanaisesti tällä hetkellä?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Itämeren saastumisesta on tullut vakava kansainvälinen ongelma. Se on myöskin nykyisin ulkopoliittinen kysymys sillä tavalla, että erityisesti EU:n puitteissa tulisi päästä sellaisiin järjestelyihin, joilla Itämeri julistettaisiin Euroopan unionin erityisalueeksi, jolle tulisi myöskin rahoitusta, joka ohjaisi uudelleen maatalouspolitiikan ympäristötukia jne. Voisiko ministeri Kanerva hieman valottaa sitä, minkälaista työnjakoa te hallituksessa noudatatte tämän asian osalta, koska Suomi voisi hyvin olla aloitteellinen ja aloittaa neuvottelut Itämeren valtioitten kanssa ensin ja sitten muiden EU-maiden kanssa ja komission kanssa siitä, mitenkä nämä muutokset saadaan aikaan? Itämeri ei kestä enää viivyttelyä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväisyydellä pistänyt merkille sen, että ministeri Kanerva on korostanut Venäjä-suhteiden tärkeyttä ja sitä, että siellä vaalimme tietynlaista erityisasemaa.

Aivan kuten ed. Gustafsson täällä aikaisemmin sanoi, Venäjä on valtava taloudellinen mahdollisuus. Se ei ole uhka, mutta se on tietysti haaste. Tässä suhteessa on tietysti hyvin tarkoin seurattava Venäjän kehitystä, ja viittaan tässä esimerkiksi muutaman viikon takaiseen Economistin artikkeliin siitä, miten Venäjän nykyjohto on valikoitunut ja mitkä ovat sen toimintatavat, ja niitä on myöskin tässä lähialueilla saatu seurata, kuten kaikki tiedämme. Tässä suhteessa myöskään Häkämiehen puheen tätä puolta ei voida mielestäni täysin nollata, kuten täällä on käynyt ilmi, vaan kyllä tämä haaste on todellinen, mutta siihen asiaan on suhtaudutaan positiivisesta näkökulmasta.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään, ed. Karjula, en lähde kertaamaan, koska argumenttinne olivat täysin oikeat. Näin ajattelemme ulkoministeriössä, mitä kysyitte.

Ed. Salolainen, ehkä erään hyvän lisämallin puheenvuorossanne mainittuihin metodeihin tarjoaa myöskin Välimeri, miten se saadaan EU-agendalla vahvemmin esille. Siinä on eräitä malleja olemassa. Keskustelu on käynnissä, viimeksi kuukausi takaperin Turussa pidetyssä Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerikokouksessa. Mutta Pohjola ja Baltia eivät riitä, vaan me tarvitsemme luonnollisesti tähän kaikki muut mukaan, Puolan, Saksan, Venäjän, kaikki Itämeren valtiot, ne valtiot, joiden jalat ovat Itämeren vedessä. (Ed. Salolainen: Juuri näin!) Tämän asian toteuttaminen vähän laajemmassa kontekstissa on tällä hetkellä teon alla ja ennen muuta nämä ympäristöasiat ensisijaisesti siinä huomioiden. Muuten me emme saa koskaan lapsenlapsiltamme anteeksi sitä, mitä meidän sukupolvemme on tekemässä Itämeren piirissä.

Puhemies:

Sitten siirrytään varsinaiseen puhujalistaan.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva budjetti on paras budjetti minun eduskuntaurani aikana. Siihen sisältyy monia niistä asioista, joita viime eduskuntakaudella kovasti yritimme oppositiosta ajaa, huonolla menestyksellä tietenkin. Oikeaan suuntaan ollaan menossa esimerkiksi perintöverotuksen osalta. Tämä on hyvä alku. Lopullista tavoitetta, perheen sisäisen perintöveron poistoa, jään vielä odottamaan. Samoin opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantaminen, eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistaminen ja sotaveteraanien kuntoutusmäärärahojen korotus ovat juuri niitä tavoitteita, joihin kokoomus jo vaaliohjelmassaan pyrki.

Valtion menojen siirtäminen budjetin ulkopuolisen rahoituslähteen rasitteeksi ei sen sijaan kiitosta ansaitse. Puhun nyt muutenkin päänsärkyä aiheuttavista Senaatti-kiinteistöille maksettavista taidelaitosten vuokrista, jotka kylmän rauhallisesti on päätetty ottaa veikkausvoittovaroista. Samasta pussista valtio on kouraisemassa myös Kansallisteatterin peruskorjauslainojen hoitokulut.

Juuri kun olemme kaikki, siis kaikki me, jotka olemme huolella tutustuneet hallitusohjelmaan, ilolla tervehtineet hallituksen myönteistä ja kannustavaa suuntautumista liikuntaan ja sen terveysvaikutuksiin, tulee kylmää vettä niskaan. (Ed. Heinäluoma: Se oli rehellisesti sanottu!) Veikkausvoittovarat ovat liikuntajärjestöjen merkittävä tulolähde, puhumattakaan kulttuurista ja nuorisotyöstä. Tässä ollaan siis viemässä täysin eduskunnan säätämän Veikkauksen tuottoa koskevan jakosuhdelain hengen vastaisesti 21 miljoonaa euroa. Onneksi tämän asian voi eduskunta vielä korjata aikaisemmin ponnellakin ilmaisemansa tahdon mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Espoolaisena kansanedustajana on pakko puuttua myös Kehä ykkösen rahoitustilanteeseen. Jotta jo alkanut työ väylän parantamiseksi ei keskeytyisi, on valtio puristanut Espoolta nimet alle jälkirahoitussopimukseen. Espoo siis maksaa nyt, ja valtio maksaa sitten joskus osan takaisin. Toisin sanoen espoolaiset veronmaksajat maksavat kerätyillä kunnallisverorahoilla koko maalle logistisesti tärkeän Kehä ykkösen korjaamisen ja mahdollisesti tinkivät omien peruspalvelujensa parantamisesta. Ei kuulosta hyvältä.

Kuolemantie, Kantatie 51 välillä Kirkkonummi—Kivenlahti, on myös jäänyt ilman jatkorahoitusta. Jotta töitä ei keskeytetä ja tie saadaan kuntoon vuoteen 2009, kuten alkuperäisissä suunnitelmissa on sovittu, sen on saatava myös ensi vuodelle tarvittavat määrärahat.

Arvoisa puhemies! Viime vuoden talousarviokäsittelyssä tein kaksi aloitetta liittyen yliopistojen ja korkeakoulujen rahoituksen parantamiseen. Toinen niistä koski laitehankintojen rahoittamista ja toinen opettajavajauksen korjaamista. Tässä budjetissa on yliopistorahoitukseen saatu korjausta 20 miljoonaa toimintamenoihin ja 7 miljoonaa kertaluontoisesti rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin. Tämä on hyvä alku, mutta ei riittävä. Tiedän, että ministeri Sarkomaa teki parhaansa yliopistojen rahoituksen saamiseksi etupainotteisemmaksi, kuin nyt on esitetty, mutta turhaan. Ministerikollegoille ei auennut karvas totuus opetuksen laadun vaarantumisesta, jollei rahoitusta saada lisää. Tältäkin osin olisi ollut hyvä katsoa tulevaisuuteen vähän tarkemmin.

Lopuksi: Kaikesta huolimatta, muutamista puutteistaan huolimatta tämä budjetti on elvyttävä ja kannustava. Tuloksia saamme odottaa muutaman vuoden kuluttua.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys sisältää monia myös sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän omassa vaaliohjelmassaan esittämiä parannuksia muun muassa opiskelijoitten, eläkeläisten ja lapsiperheitten asemaan. Ensi vuoden alussa korotuksia tulee terveyskeskus-, sairaala-, laboratorio- ja röntgenmaksuihin. Palvelumaksujen korotuksia perustellaan sillä, että maksuja on tarkistettu viimeksi vuonna 2002 ja että tällä turvataan palveluiden saatavuus ja laatu. Kunnat eivät kuitenkaan hyödy maksujen korotuksista, sillä valtio vähentää samalla summalla valtionosuuksia. Nämä tulonlisäykset tulisi jättää ehdottomasti kunnille. Palvelumaksut sidotaan vuoden 2009 alusta myös indeksiin. Miksi sama ei koske esimerkiksi lapsilisiä ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja? Kokoomus oppositiossa ollessaan vaati lapsilisien sitomista indeksiin vuosi toisensa jälkeen. Miksi ette tee sitä nyt?

Sitten liikenteestä. Perusväylästön korjausvelka kasvaa ja päätöksistä puuttuu pitkäjänteisyys. Niin alempiasteisen tieverkon kuin ratojen korjausinvestointeihin esitetyt määrärahat ovat täysin riittämättömät. Teiden ja ratojen ylläpidon rahoitustasoa on nostettava reilusti. Poliittinen uskottavuus on enemmän kuin koetuksella, sillä ennen eduskuntavaaleja vallitsi laaja poliittinen yksimielisyys siitä, että tie- ja rataverkko on saatava kuntoon. Myös edellisen eduskunnan budjettimietintöön kirjattiin yksimielisesti, että tienpidon määrärahoja on selvästi korotettava. On älyllistä epärehellisyyttä puhua eri alueiden tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamisesta, jos teiden ja ratojen kunto reuna-alueella entisestään huononee. Ensi helmikuussa valmistuu liikenne- ja viestintäministeriön toimesta työstetty liikennepoliittinen selonteko. Enpä sen varaan paljon perusta. Tiedämme jokainen, että tarvitsemme rahaa ja ennen kaikkea poliittista tahtoa hoitaa liikenneväylät parempaan kuntoon. Samalla liikenneturvallisuus paranisi. Nopeuksien alenemisen ja akselipainojen laskemisen tie on kuljettu loppuun.

Joukkoliikenteen määrärahoihin tarvitaan myös selvä tasokorotus. Ei yksin suurten kaupunkien vaan koko maan kattava joukkoliikenneverkko on säilytettävä. Muun muassa niin sanottu kimppakyyti—kutsuliikenne on erittäin joustava ja toimiva haja-asutusalueiden asukkaiden palvelujen saatavuuden turvaamisessa. Jos ja kun hallituksella on todellinen huoli ilmastonmuutoksen torjumisessa, niin joukkoliikenteen kehittämistä ei voi laiminlyödä.

Arvoisa puhemies! Työllisyysperusteisten investointitukien taso on hallituksen budjettiesityksessä pudonnut neljännekseen. Näillä määrärahoilla on osaltaan pystytty vastaamaan voimakkaiden rakennemuutospaikkakuntien haasteisiin, ja ne ovat olleet vaikeimpien työttömyysalueiden apu. Näillä on pystytty ratkaisevasti parantamaan elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja sitä kautta luomaan uusia työpaikkoja. Nyt näiden määrärahojen alasajo on kohtalokasta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle. Aiheellisesti voi kysyä, missä on tämän hallituksen aluepoliittinen omatunto.

Myös liikennepolttoaineiden verojen korotukset rankaisevat suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaita. Autolla on useimmiten pakko liikkua, sillä julkinen liikenne on vähäistä. Toisaalta pitkät etäisyydet lisäävät ajokilometrejä ja sitä kautta myös laskua.

Ja aivan lopuksi, puhemies, turkistuottajien asemasta. Tällä hetkellä turkistuottajilla ei ole mahdollisuutta vuosilomaan eikä sijaisapuun, vaan he ovat joutuneet täysin itsenäisesti huolehtimaan lomituksen järjestämisestä. Vuonna 2010 turkistarhaajille mahdollistuu, näin on luvattu, 11 päivän mittainen vuosiloma ja sijaisapu työkyvyttömyysperusteella. Tällä hetkellä tai tässä budjetissa maatalousyrittäjille on tulossa yksi lomapäivä lisää, ja se on hyvä. Mutta kysyn kuitenkin, miksi rahaa on varattu vain 2,6 miljoonaa euroa ja miksi uudistusta ei laiteta voimaan jo ensi vuoden alusta alkaen näitten turkistuottajien osalta, koska tuo liikkeellelähtö on vaatimaton. Tietenkin on sanottava, että on ehdottomasti tyhjää parempi, että siinäkin vaiheessa päästään alkuun.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Keltaisia ajatuksia. Kiitän lämpimästi kirjan trendikkäästä, keväisestä, vuoden 2008 muotiväristä. Budjettikirjan uumenista voi löytää paljon monenlaista. Hetken ehkä se hyvän mielen tuottaa, mutta sisällensä kätkee myös murhetta ja monen monta kummajaista.

Olen kukaties kulttuurin ja teatterin ystävä, mutta varsinkin tämä poliittinen teatteri, jota vuosi vuoden jälkeen esitetään muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kustannuksella, saa minut suunnattoman häpeän valtaan. Tässä instituutiossa ei näin tärkeistä asioista pitäisi koskaan tehdä kauppatavaraa ja halpahintaisia pelimerkkejä. Meidän jokaisen mielenterveys on niin herkkä asia, että se, jos mikä, pitää pystyä pitämään poissa rahanahkureiden ahneuden alttareilta. Jos tämä keltainen kirja ei tuo hyvää kulttuurille eikä myöskään sen sisällä teattereille, jotka omalta osaltaan elämässämme ennalta ehkäisevää mielenterveystyötäkin tekevät, ei se tuo myöskään hyvää lasten ja nuorten tulevaisuudelle, mielenterveystyölle eikä ilmeisesti tuo sitä hyvää, ennen kuin sitä epävarmuudessa aikansa eletään, polvillaan anotaan ja rukoillaan lukuisien äänestysten säestämänä.

Arvoisa puhemies! Tutkijat ovat todenneet noin 11 prosentin suomalaisista elävän köyhyysrajan alapuolella. Eikä tästä talosta tarvitse kovin kauas astella huomatakseen, että köyhyyttä hyvinvointia hehkuvassa kotimaassamme riittää aivan liian paljon. Siis 11 prosenttia, yli 580 000 suomalaista, meidän kanssasisartamme ja kanssaveljeämme. 23 prosenttia yli 65-vuotiaista ja 28 prosenttia yli 75-vuotiaista elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Siis iso osa siitäkin sukupolvesta, joka on maatamme rakentanut ja peltojamme raivannut, elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Leipäjonot venyvät, ja yli 14 000 työtöntä on pudonnut kaikkien etuuksien ulkopuolelle. Ja tämä kaikki tapahtuu hyvinvoivassa kotimaassamme Suomessa. Minua ei naurata. Hymyt ovat hyytyneet monella muullakin, kun viimeinen pottu on laarista syöty ja rahakukkarossa ei ole lantin lanttia. Tämäkö on kuuluisaa tasa-arvoa, tämäkö on hyvinvoinnin jakamista kaikille tasapuolisesti? Tasa-arvoako on se, että sadattuhannet kansalaiset jäävät osattomiksi kaikista herkkukoreista ja hyvinvointipaljuista, mitä täällä jaetaan?

Arvoisa puhemies! Palkkatasa-arvon henkselit paukkuvat ja nahkat napisevat. 500 euroa lupauksissa muuttuu aivan à la el magico kolmeenkymppiin. Kymppihän riittää, ja kiitosta matalapalkkaisten naisten keskuudessa riittää. Kyllä se kovasti uskoa lisää tähän meidän poliittiseen koneistoomme, kun tähän malliin hallituspöydän äärellä oikein kovasti pinnistellään. Jotain tarttis kyllä tehdä, "jos jottain tosissaan luppaa". Mutta niinhän se olikin, että kyseessä oli vain perinteinen vaalilapsus, kun hetkeksi ladulla "sukses lipsus". Henkilöstöhän hoitaa kasvavat asiakasmäärät ja entistä haasteellisemmat hoidettavat, tehtävät sillä kuuluisalla pyhällä hengellä ja hyvällä tahdolla, ja kun väki vähenee, niin juoksuahan sitä vaan on kiristettävä. Tämähän on ollut koko ajan selkeä viesti hallitukselta raskasta ja vaativaa työtä tekevälle pienipalkkaiselle naistyöntekijälle.

Arvoisa puhemies! Täällä on syvään ääneen kehuttu veteraanien loistokasta taloudellista ja kuntoutuksellista tulevaisuutta, mutta kukaan ei tunnu koskaan muistavan, että tämän päivän kilpailuyhteiskunnassa myös veteraanisukupolvet nauttivat elämässään jatkuvasta epävarmuudesta palveluiden tuottajien kilpailutusrumbassa. Tervetuloa kilpailutuksen onnenpyörään meidän maamme itsenäiseksi taistellut sukupolvi! Tässä kisassa varmaa ovat vain muutos, vaihtuvuus ja aina uudet naamat.

Ja lopuksi. Haluan osoittaa erityiskiitoksen poliisiviranomaisten siirtymisestä etäpyörille, elikkä jatkossa kaukoliikenteen varassa hyvin ympäristöystävällisesti turvataan maamme väestön turvallisuus pohjoisen selkosissa ja Lapin matkailukeskuksissa. Kun hätä on suurin, on apukin lähellä.

Merikukka Forsius /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi sisältää paljon erinomaisia ja odotettuja ratkaisuja. Esimerkiksi vammaisten ihmisten palkkatuen kaksinkertaistaminen on tervetullut kädenojennus, sillä monet vammaiset ovat työkykyisiä ja heillä on halu työllistyä. Heille palkkatuki voi olla ainoa keino päästä työelämään. Toivon, että palkkatukeen varattuja rahoja ohjautuu myös kehitysvammaisten työllistämiseen.

Olen myös iloinen, että valtio tulee vastaan Uudellamaalla sijaitsevan Hiidenveden kunnostuksessa. Sinilevästä kärsivä järvi on odottanut jo kauan järeitä toimenpiteitä ravinnepäästöjen pienentämiseksi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite perusopetuksen luokkakokojen pienentämisestä, minkä mahdollistaa ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat resurssit. Kunnille on varattu mahdollisuus hakea erikseen rahoitusta tuki- ja erityisopetuksen vahvistamiseksi sekä ryhmäkokojen pienentämiseksi. Asian jäädessä pelkästään kuntien oma-aloitteisuuden varaan tavoitteen toteutumista ei voida varmistaa ja ryhmäkokojen pienentäminen voi jäädä kunnissa toissijaiseksi. Köyhissä kunnissa tavoitteen toteutumista tulee vaikeuttamaan myös velvoite kunnan omasta rahoitusosuudesta.

Ryhmäkokoihin puuttuminen on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä kun oppilaiden määrä on riittävän pieni, parannetaan sekä oppilaiden tasavertaisia oppimismahdollisuuksia että opettajien työolosuhteita. Opettajien jaksaminen on tänä päivänä suuri huoli. Tästä seuraa se, että opettajat hakeutuvat pois perusopetustyöstä ja oppilaat jäävät ilman pätevän opettajan antamaa opetusta. Tilastokeskuksen mukaan pätevien opettajien siirtyminen muihin töihin on kiihtynyt koko 2000-luvun ajan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä korjataan vihdoin ja viimein virhe, mikä tehtiin alkoholiveron alennuksessa. Hallitusneuvos Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä on todennut, että kaikista epäilyistä huolimatta alkoholiveron pienetkin korotukset vähentävät aina kuolemia ja alkoholinkäytön haitallisia sivuilmiöitä, kuten lasten huostaanottoja ja väkivaltaa. Toivon, että seuraavina vuosina hallitus kiinnittää huomiota myös oluen kulutuksen haittoihin, sillä puolet alkoholin kulutuksesta tulee oluesta. Olut on halpaa, ja sitä on erittäin helposti saatavilla kioskeja ja huoltoasemia myöten. Silti se on alkoholia siinä missä vahvemmatkin juomat, ja vaikutukset sen mukaiset. Radikaaleinta olisi siirtää kolmosolut pelkästään Alkossa myytäväksi, jolloin sen myyminen päihtyneille ja alaikäisille vähenisi tarkemman kontrollin ansiosta.

Tästä budjettiesityksestä jäi puuttumaan ministeri Risikon ehdotus tupakkaveron nostamisesta. Suomessa tupakkaverosta kertyvä reilu 600 miljoonaa euroa ei riitä kattamaan tupakasta aiheutuvia haittoja. Puhuttaessa mahdollisesta tupakantuonnin lisääntymisestä veronkorotuksen myötä tulisi muistaa, että yksityishenkilöiden tupakan maahantuontia voidaan EU-säädösten mukaan rajoittaa terveysperustein. Korkea tupakka-askin hinta on erityisen tehokas nimenomaan nuorten tupakoinnin vähentämisessä ja tupakoinnin aloittamisen estämisessä.

Ihmettelen myös, miksi hallituksen esityksestä puuttuvat jälleen lastenpsykiatriaan osoitetut varat. Tässä maassa on edelleen paljon lapsia, joiden mielenterveys on järkkynyt. On tärkeää, että lasten mielenterveysongelmiin puututaan ajoissa ja riittävin toimenpitein.

Lopuksi haluaisin vielä nostaa esille veikkausvoittovarojen jakamiseen liittyvän epäkohdan, joka eduskunnan tulisi korjata. Veikkausvoittovaroista maksetaan nyt eduskunnassa jakosuhdelain säätämisen yhteydessä tehdyn päätöksen vastaisesti taiteen ja kulttuurin lakisääteisiä menoja, jotka tulisi kattaa valtion budjettivaroista. Sen lisäksi, että tämä vaarantaa veikkauksen vedonlyöntimonopolin säilymisen, se huonontaa erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusten mahdollisuuksia. Veikkausvoittojen jakosuhdelain mukaan 10 prosenttia voitoista on erikseen jaettavaa rahaa, jonka kohteet määritellään vuosittain talousarviossa. Siitä tulisi jakaa kaikille veikkausvoittojen saajille: taiteelle, tieteelle, urheilulle ja liikuntakasvatukselle sekä nuorisotyöhön. Nyt se menee kokonaisuudessaan kirjastoille, Senaatti-kiinteistöjen vuokriin ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluihin. Muistutan, että liikuntaa ei rahoiteta juuri yhtään valtion budjetista, vaan nimenomaan veikkausvoittovaroista. Liikuntapolitiikan painopiste on tällä hallituskaudella lasten ja nuorten liikunnassa. Tähän liittyvien tavoitteiden rahoitus tulee ehdottomasti turvata.

Anna-Maja Henriksson /r:

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Ett säkert hösttecken är att riksdagen börjar behandla budgetpropositionen. Lika säkert som bladen faller av träden är det också att budgetförslaget inte kan svara mot alla de förväntningar som finns, härvidlag är 2008 års budgetförslag inget undantag. Ändå är det så att detta budgetförslag innehåller mycket positivt, som det är skäl att lyfta fram.

Jag är speciellt glad över att vi äntligen får se en reform av vårt arvsskattesystem. En höjning av gränsen för när skatt skall börja betalas från dagens 3 400 euro till 20 000 euro är synnerligen välkommet. De flesta som ärver är ju bröstarvingar, dvs. barn och barnbarn till den avlidna, vanliga mänskor i olika skeden av livet, studerande, löntagare, arbetslösa och pensionärer. För dem har den här reformen stor betydelse. Att man därtill höjer på avdraget för efterlevande make till 60 000 euro och för minderåriga barn till 40 000 innebär att regeringen sätter in lättnaderna där behovet är som störst.

Det man borde komma ihåg nu då paragraferna skall stiliseras är att man också borde få till stånd en sådan ändring i de fall där arvet är så stort att skatt skall betalas att bröstarvingarna inte skulle behöva betala skatten förrän de de facto kan motta arvet. Det här i synnerhet i sådana fall där den efterlevande maken utnyttjar sin livstidsbesittningsrätt till det gemensamma hemmet. I praktiken betalar barnen då skatt på en egendomsmassa som de inte har någon möjlighet att råda över så länge den andra föräldern lever. Bland annat för att slippa den här problematiken bör målet på sikt vara att slopa arvsskatten i sin helhet, någonting som svenska folkpartiet upprepade gånger fört fram.

Arvoisa puhemies! Tärkeä askel mahdollisimman oikeudenmukaisen tuloverotuksen aikaansaamiseksi on eläkeläisten verotuksen oikaisu, joka tehdään tämän vuoden talousarvioesityksessä. Eläkeläisiä ei tule verottaa ankarammin kuin palkansaajia. Tämä epäkohta korjaantuu nyt.

Kansaneläkkeitä nostetaan 20 eurolla ja samalla luovutaan kuntien kalleusluokitusjärjestelmästä. Siten monet kansaneläkeläiset tulevat saamaan noin 40 euron korotuksen ensi vuoden alussa. Korotus olisi tietysti voinut olla suurempi. Voimme kuitenkin todeta, että korotus on merkittävä verrattuna viime vuosina tehtyihin kansaneläkkeen tasotarkistuksiin. Talousarvion ilonaiheita ovat myös opintorahan korotus ja opiskelijoiden tulorajojen tarkistus.

För vårt lands konkurrenskraft är det av yttersta vikt att folket har en god hälsa. En god folkhälsa bäddar för att mänskor mår bra i sin vardag, i skolan, i hemmet, på jobbet, på studieplatsen. Därför skall vi i allt beslutsfattande beakta folkhälsoaspekten. Då vi vet att antalet alkoholrelaterade dödsfall stigit sedan alkoholaccisen sänktes av föregående regering, och då vi också vet att alkoholen har en stor andel i fråga om trafikolyckor och våld i hemmen, är det synnerligen viktigt att vi nu kan höja alkoholskatten.

Regeringen är på rätt väg då den föreslår en höjning av accisen på starksprit med 15 procent och på mildare drycker med 10. Personligen är jag av den åsikten att förhöjningen av accisen på starksprit fått vara högre. Därför välkomnar jag regeringens förslag att återkomma till frågan om behovet av ytterligare förhöjningar.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden suhteen voimme myös ilolla panna merkille, että lapsilisän yksinhuoltajalisää korotetaan ensi vuonna 10 eurolla lasta kohti. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi olisi kuitenkin oikein irrottaa lapsilisän yksinhuoltajalisä toimeentulotuesta, jotta kaikkia maamme yksinhuoltajia todella kohdeltaisiin tasavertaisesti tässä suhteessa ja he tosiaan saisivat 10 euroa enemmän käteen lasta kohden joka kuukausi. Tämän epäkohdan korjaamiseksi olen myös tehnyt talousarvioaloitteen.

Herr talman! Barns och ungas psykiska hälsa är ett område som kräver större uppmärksamhet. Många barn och unga mår idag psykiskt dåligt. Under de senaste åren har riksdagen öronmärkt pengar för att användas uttryckligen till förebyggande arbete inom barn- och ungdomspsykiatrin. Det är skäl att fortsätta med detta för att försäkra sig om att den här sektorn inte förbigås i kampen om medlen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, Suomi tarvitsee elinvoimaisia alueita. Infrastruktuurilla, johon kuuluvat tiet, satamat sekä juna- ja lentoyhteydet, on tässä suhteessa ratkaiseva merkitys. Vaasan vaalipiirin alue ja Pohjanmaa eivät ole poikkeuksia. Tässä suhteessa talousarvioesitys jättää vielä toivomisen varaa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrysen toimialan talousarvioehdotus

Puhemies:

Ministeri Väyrynen esittelee oman toimialansa talousarvion, ja sen jälkeen käydään alaan keskittyvä debatti.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Käsittelen tässä puheenvuorossani vain kehitysyhteistyöbudjettia. Muihin kysymyksiin voidaan keskustelukysymysten yhteydessä tarvittaessa puuttua.

Kehitysyhteistyöhön käytetään budjettiesityksen mukaan ensi vuonna noin 830 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,44 prosenttia bruttokansantulosta. Budjettiesityksen perusteluihin on kirjattu Suomen Eurooppa-neuvostossa vuonna 2005 antama sitoumus, jonka mukaan saavutamme vanhoille jäsenmaille asetetun 0,51 prosentin minimitavoitteen vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoitteen vuoteen 2015 mennessä. Hallitusneuvotteluissa sovittujen ja kevään kehyspäätöksessä vahvistettujen määrärahojen piti yltää ensi vuonna 0,45 prosentin bruttokansantulo-osuuteen. Kun ennakoitua parempi talouskasvu on johtamassa tavoiteltua alempaan prosenttiosuuteen, ulkoasiainministeriö esitti budjettiriihessä määrärahoihin noin 26 miljoonan euron lisäystä. Tätä ei kuitenkaan hyväksytty.

Ymmärrän hyvin, ettei kehitysyhteistyömäärärahojen lisäystä ole helppo sisällyttää tiukkoihin budjettiraameihin. Siksi ehdotinkin, että määrärahan korotus olisi otettu lisäyksenä jo päätettyyn kehykseen. Tähän olisi hyvät perusteet, sillä bruttokansantulo muodostuu ensi vuonna noin 7 miljardia euroa suuremmaksi kuin mitä hallitusneuvotteluissa ja kehyspäätöstä tehtäessä arvioitiin. Kun valtion budjetin loppusumma on karkeasti laskien noin neljännes kansantulosta, voitaisiin valtion menoja lisätä jopa runsaalla 1,5 miljardilla, ilman että niiden bruttokansantuoteosuus kasvaisi. Tällä perusteella kehitysyhteistyöhön tarvittavat 26 miljoonaa euroa olisi voitu lisätä kehykseen budjetin talouspoliittista linjaa vähääkään horjuttamatta.

Budjettiriihessä asiasta keskusteltiin ja siihen päätettiin palata ensi kevään kehysriihessä. Tuolloin ristiriita kehitysyhteistyömäärärahojen lisäystarpeen ja päätetyn kehyksen välillä käy havainnollisesti ilmi. Jos kasvu jatkuu voimakkaana, tehtyjen sitoumusten saavuttaminen saattaa kohottaa määrärahojen tarpeen hallituskauden lopulla jopa yli 100 miljoonaa euroa päätettyä kehystä suuremmaksi. Tämä olisi enemmän kuin se noin 100 miljoonan euron kokonaissumma, jonka hallitus on varannut kaikkiin kehyksen puitteissa toteutettaviin menolisäyksiin.

Ongelman ydin on siinä, että kehys päätetään euroina, kun taas kehitysyhteistyön sitoumukset lasketaan prosentteina kansantulosta. Jos talous kasvaa ennakoitua nopeammin, rahaa on saatava lisää. Toisaalta, kuten jo totesin, lisäys on terveen talouspolitiikan kannalta hyväksyttävä, kun budjetin kokonaiskehykset tämän korotuksen jälkeenkin supistuvat suhteessa kansantuloon.

On syytä painottaa sitä, ettei Suomi kerta kaikkiaan voi rikkoa kahden vuoden takaista sitoumustaan. Meillä on vastuu myös koko Euroopan unionin panoksesta kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Jos Suomi yhtenä kaikkein parhaimmin menestyvistä kansantalouksista luistaa sitoumuksestaan, saavat suuremmissa taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat jäsenmaat perusteen luopua omistaan. Ensi vuoden kehysriiheen mennessä tästä kysymyksestä on käytävä perusteellinen keskustelu.

En puutu tässä puheenvuorossani kehityspolitiikan sisältöön sen vuoksi, että uusi kehityspoliittinen ohjelma on valmisteilla. Se tulee aikanaan eduskunnan käsiteltäväksi, ja silloin voimme käydä perusteellisen keskustelun kehityspolitiikan linjasta.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Väyrystä erittäin rehellisestä tilityksestä. Nythän hallitus madalsi tavoitettaan verrattuna edellisen hallituksen tavoitteeseen. Silloinhan tähdättiin 0,7 prosenttiin jo tämän vaalikauden puitteissa. Tultiin uuteen tavoitteeseen 0,51, ja nyt on siis osoittautunut, että tämä tavoite jo ensimmäisenä budjettivuonna jää jälkeen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli täysin yksimielinen lausunnossaan kehyksestä kesäkuussa, ja tämä tuli myös eduskunnan kannanotoksi, että täytyy olla valmius liikkua tämän meille sitovan, moraalisesti tärkeän tavoitteen toteuttamiseksi. Nyt jos ei korjausliikkeitä tehdä, niin loppuvaalikaudella tämä muodostuu entistä kestämättömämmäksi.

Oliko, ministeri Väyrynen, missään poliittisessa ryhmässä tukea tälle teidän pyrkimyksellenne nostaa jo ensi vuonna sitoumustemme mukaisesti ja hallituksen antamien lupausten mukaisesti määrärahoja tuolla 26 miljoonalla eurolla?

Pekka  Ravi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minun kysymykseni koskettaa lähialueyhteistyötä. Budjettikirjassa on linjattu lähialueyhteistyön kehitysnäkymiä siihen suuntaan, että sitä asteittain kehitetään osapuolten väliseksi tasavertaiseksi yhteistyöksi. Samassa yhteydessä esitetään toinen tavoite, että venäläinen osapuoli entistä enemmän sitoutuisi taloudellisesti näihin yhteistyöhankkeisiin.

Kysyn ministeri Väyryseltä, miltä hänen näkökulmastaan näyttää, onko tämä tavoite toteutumassa ja onko näitä varoja allokoitu myöskin näille lähialueyhteistyöalueille.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Väyrystä puheenvuorosta, ja on täysi syy ilmaista tukensa hänen ilmaisemalleen tavoitteelle, että Suomi pysyisi hallituksen sopimassa aikataulussa kansainvälisten sitoumustensa valossa. On kieltämättä vähän noloa, kun YK:n suuret herrat kiittelevät, viimeksi Jeffrey Sachs täällä jo kiitteli, Suomea tästä kunnianhimoisesta aikataulusta ja kun tiedetään täällä, miten vaikea siitä on pitää kiinni. Minun mielestäni se on lisäperuste, jonka ministeri Kanervakin sanoi, että Suomen tavoite turvaneuvostopaikasta ja muut tavoitteet YK:ssa puhuisivat sen puolesta, että noudatamme omia sitoumuksiamme. Tietysti tästä budjetoinnista tulee mieleen, pitäisikö miettiä jonkinlaista kehysten ulkopuolista järjestelyä koko tälle kehitysyhteistyömäärärahalle, koska tämä on niin hankala ja riippuu sitten kulloisestakin bkt-tilanteesta.

Lähialueyhteistyön osalta olisin myöskin tuonut esiin sen, että joissakin maissa, Saksassa, Ruotsissa, on järjestelyjä, joissa erilaiset säätiöt saavat tämmöiseen poliittiseen yhteistyöhön varoja, ja ajatellen Venäjän demokratiakehitystä ja muuta ehkä olisi syytä Suomessakin miettiä, voitaisiinko myöskin tämäntapaista avausta tehdä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Oli hyvä, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta otti kantaa näihin määrärahakysymyksiin, ja toivon, että eduskunnan voimakas tuki tälle hallituksen määrittelemälle tavoitelinjalle jatkossakin on vahva.

Ei ole mielestäni poliittisesti korrektia kertoa, millaisia keskusteluja hallituksen piirissä käytiin. Ensi keväänä on se kohtalonhetki. Se, että ensi vuonna jäädään hieman jälkeen, ei minusta ole vielä ratkaisevaa, mutta ensi keväänä meidän pitää saada kehyspäätös tarkistetuksi.

Toiseksi, Venäjä on varannut saamiemme tietojen mukaan ainakin alustavasti parisataa miljoonaa euroa rajat ylittävän yhteistyön käyttöön oman rahoitusosuutensa maksamiseen. Meille ei ole vielä selvää, onko se käytettävissä myöskin lähialueyhteistyörahoina, mutta me tiedämme myös, että alueet ja paikallistaso lähialueilla ovat valmiit osallistumaan, ja tätä kautta minä uskon, että Venäjän mukanaolo saadaan tyydyttävällä tavalla hoidetuksi.

Ed. Haaviston mainitsemat säätiöt eivät ehkä tule kysymykseen ainakaan tällä hetkellä Venäjä-yhteistyön tai naapuruuspolitiikan puitteissa, mutta kehitysyhteistyön osalta meillä on ollut keskustelua sellaisesta uudesta instrumentista, jota voitaisiin kutsua instituutioiden väliseksi yhteistyöksi, joka antaisi mahdollisuuden muun muassa tällaisten säätiöiden, yliopistojen, laitosten yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On tietysti mielenkiintoista, että kansantalouden, bruttokansantulon, kasvu aiheuttaa ongelmia, mutta tässä kehitysyhteistyössä todella tämä euromäärän ja prosenttiluvun yhteisvaikutus on tällainen. On tietysti toivottavaa, että ministeri Väyrynen vahvana, kokeneena poliitikkona nyt pystyy taistelemaan nämä määrärahat siihen kasvuun, että tuo tavoite saavutetaan kohtuullisessa ajassa. Toisaalta on varmasti erittäin tärkeää ja korostettava sitä, että kun määrärahat nyt kuitenkin kasvavat, kasvavat sitten millä nopeudella tahansa, niin niiden mittavien määrärahojen huolellinen käyttö on todella tärkeä tavoite.

Edellinen kehitysyhteistyöstä vastannut ministeri puhuikin jossain yhteydessä budjettituesta näille meidän varsinaisille kohdemaillemme, muutamalle kohdemaalle. Ministeri Väyryseltä kysyisin, miten te suhtaudutte budjettitukeen. Jos oman kantani sanon, niin kyllä varsinkin esimerkiksi Suomen nykyisissä kohdemaissa korruptio ja muut tällaiset ongelmat ovat niin suuria, että kyllä äärettömän varovaista linjaa pitäisi noudattaa ja muita kanavia käyttää, ja nimenomaan metsä, kylien kehittäminen ja tällaiset ...

Puhemies:

Ed. Kankaanniemi, puolitoista minuuttia kulunut jo!

Puhuja:

... varmat tavat hoitaa nämä määrärahat perille.

Ed. Anneli Kiljunen merkittiin läsnä olevaksi.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikea linja, arvoisa ministeri Väyrynen, nimenomaan tässä oda-tavoitteen pitämisessä ja saavuttamisessa. Mutta haluaisin tähän kehitysyhteistyöpolitiikan sisältöön pikkaisen ottaa kantaa.

Aivan oikein, olen samaa mieltä kuin te siitä, että kehitysyhteistyö pitäisi köyhyyden poistamisen lisäksi liittää myös ympäristön huomioimiseen ja nimenomaan ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Metsät ovat tärkeä asia. Mutta kysymykseni on se, näettekö biodiversiteetillä erityisen arvon, ettei tämä ilmastonmuutoksen vastainen toiminta heikennä biodiversiteettiä, luonnon monimuotoisuutta. Olen seurannut kannanottojanne sen suhteen, mitä Suomessa esimerkiksi kansallispuistojen metsänhakkuusta on julkisuudessa ollut. En tiedä tarkoin, ovatko julkisuuden tiedot oikeat, mutta ajatellen nyt sitten vaikkapa Afrikkaa, miten suhtaudutte biodiversiteetin huomioimiseen tässä asiassa?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli upeaa kuunnella ministeri Väyrystä ja havaita se, että huolimatta pitkästä urastanne ei ollut pienintäkään kyynisyyttä tämän tärkeän kehitysyhteistyöasian hoitamisen suhteen. Menestystä teille siinä asiassa!

Kuitenkin nyt on budjettiesitys, joka on eduskunnan käsissä, ja haluan myöskin uskoa, että täältä käsin tulee teille tukea, ja toivonpa jopa, että hallituspuolueittenkin taholta voitaisiin tämä tasokorotus tehdä, joka nyt on suhteellisen vaatimaton kuitenkin, 26 miljoonaa euroa.

Olisin itse vielä tähän sisältöpuoleen halunnut kajota. Tietysti koulutuspoliitikkona arvostan ja pidän tärkeänä naisten ja lasten koulutusta ja siihen panostamista tämän köyhyyden ja ympäristöongelmien osalta. Olisin mielelläni kuunnellut ministeri Väyrysen näkemyksiä vähän tästä ulottuvuudesta.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Ensinnäkin budjettitukeen suhtaudun aika varauksellisesti ja ainakin sen kasvattamiseen nykyisestään hyvinkin varauksellisesti. Tämä on asia, joka pitää kehityspoliittisen ohjelman yhteydessä laajemminkin keskustella. Kestävän kehityksen ja biodiversiteetin kysymyksissä me joudumme käymään rajanvetoa. Jotkut alueet täytyy täydellisesti suojella biodiversiteetin turvaamiseksi, kun taas sitten on järkevää, että toisia alueita kestävällä tavalla hyödynnetään. Ilmastonmuutoksen kannaltahan on niin, että hoidettu metsä, kestävällä tavalla hoidettu metsä, on parempi kun luonnontilainen metsä. Niin oudolta kun se saattaa monestakin kuulostaakin, näin kuitenkin on. Mutta biodiversiteetin vuoksi jotkut metsäalueet on täydellisesti suojeltava ja tämä rajanveto on tehtävä. Naiset, lapset, koulutus, ne ovat ilman muuta Suomen kehityspolitiikan kärkiasioita, tällaisia läpikäyviä periaatteita. Köyhyyden poistamisessa juuri nämä asiat erityisesti painottuvat.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Prosentuaalisesti tilanne on todella se, että edellisen hallituksen jäljiltä tällä hallituksella on melkoisesti kurottavaa kehitysyhteistyörahojen suhteen. Kuitenkin määrällisesti on ilahduttavaa, että taso tulee nyt kasvamaan. Kuluvalla vaalikaudella lisäykset tulevat olemaan noin 375 miljoonaa euroa, kun muistini mukaan edellinen hallitus pystyi lisäämään 200 miljoonaa euroa näitä määrärahoja. Hallitusohjelmaneuvotteluissa on sovittu, että Suomi tulee jatkossa painottamaan entistä vahvemmin ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä sekä rauhanprosessien tukemista. Ja erityisesti ilmastonmuutokseen panostaminen on siinä mielessä oleellista, että sen vaikutukset tulevat olemaan kehitysmaille kaikkein vaikeimmat, kun ilmastonmuutos etenee. Mutta vielä tätä määrärahaakin oleellisempaa on mielestäni tarkastella ennen kaikkea tätä vaikuttavuutta, että kehitysyhteistyömäärärahat suuntautuvat siten, että vaikuttavuus on mahdollisimman hyvä, ja ne suuntautuvat siihen tarkoitukseen, mihin ne on alun perin ajateltu, joten siinä mielessä kehityspoliittisen ohjelman yhteydessä on hyvin tärkeää käydä myös tätä sisältökeskustelua.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän tämän kansainvälisen paineen toteuttaa yhteisesti sovittuja päätöksiä, mutta kyllä tässä sellainenkin realiteetti täytyy ottaa huomioon, että kun katsoo tätä taulukkoa, niin vuonna 2000 me olemme maksaneet 421,2 miljoonaa euroa ja 746,1 miljoonaa nyt vuonna 2007. Eli kyllä täytyy sanoa, että kun tämänkin lukulistan näyttää, niin luulisi, että se jonkinnäköistä arvonantoa myös kansainvälisesti saavuttaa, ja kun siihen lisää vielä sen, mitä äsken todettiin tästä tulevasta kasvusta. Mutta tästä kohdennuksesta myöskin haluaisin ministeriltä kysyä. Finnfundin peruspääomaan täällä sisältyy pieni korotus. Tuntuisi, että Finnfund on yksi erittäin tehokas tapa tätä kehitysyhteistyötä ja nimenomaan teollista kulttuuria ja sitä kautta osaamista levittää. Onko mahdollista, että sinne vielä tulisi tuntuvampi korotus?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen ed. Satosen kanssa samaa mieltä tästä Finnfundin rahoituksen turvaamisesta ja toivon, että ministeri kertoisi siitä, mitä näköaloja on myöskin parille lähivuodelle tässä asiassa, koska siitä on vallinnut vähän epäselvyyttä. Haluaisin myöskin korostaa sitä, että ulkoasiainvaliokunta ottaessaan kantaa kehitysyhteistyörahoihin totesi nimenomaan, että ratkaisevaa on tämä bkt-osuus. Ja kun ennusteet ovat vaikeita tehdä seuraavaksi vuodeksi, niin millä tavalla sitten ministeri katsoo, että nämä korjaukset on tehtävä, jotta valiokunnan edellyttämä bkt-osuus aina kuitenkin turvataan? Tämä on erittäin tärkeä näkökohta. Sitten kolmantena asiana vielä lyhyesti: Missä vaiheessa on tämä kehityspoliittinen ohjelma tällä hetkellä, ja milloin ministeri arvelee, että me saamme sen sieltä hallituksesta eduskuntaan?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Arvelen, että lokakuun kuluessa eduskunta jo pääsee kehityspoliittista ohjelmaa käsittelemään. Siinä yhteydessä todella käydään avun vaikuttavuudesta, yhteistyön vaikuttavuudesta ja muista asioista perusteellinen keskustelu. Meillä on aika hyvä kansantalouden tilinpito- ja ennustejärjestelmä, niin että kyllä me aika tarkkaan pystymme ennakoimaan tulevaisuutta. Nythän kävi niin, että ennusteet viime keväästä jo täsmentyivät niin, että 7 miljardia lisää onkin ensi vuonna bruttokansantuloa ja siitä sitten tuli tämä ongelma, että bkt-osuus uhkaa laskea. Mutta annan suuren arvon sille, että ulkoasiainvaliokunta on tukenut tässä ministeriön pyrkimyksiä, ja toivon, että tämä yhteistyö jatkuu ja saadaan ensi keväänä kehyspäätöksissä aikaan hyviä ratkaisuja. Finnfundin osakepääoman korotusta on tarkoitus jatkaa niin, että kaikkiaan 60 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella osakepääomaa korotetaan. Ensi vuonnahan tämä korotus on 15 miljoonaa.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Barentsin euroarktinen alue tarjoaa merkittävän foorumin jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyölle. Haluaisinkin kysyä arvon ministeriltä, mitä tarkoittaa lähialueyhteistyön määrärahoissa -3 miljoonaa euroa. Olemme ajatelleet Suomen pohjoisten neljän maakunnan kesken, että Barentsin alueen lähiyhteistyötä syvennetään ja ennen kaikkea Barentsin pysyvän sihteeristön työskentelymuotoja kehitetään niin, että ne saadaan sitten myöskin Suomeen.

Susanna  Haapoja  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tiedustelisin, onko nyt tämän hallituksen aikana vielä enemmän käytetty yhteistyömuotoja — viittaan tähän ed. Haaviston puheenvuoroon — erityisesti Pietarin suhteen ja Itämeren suojelun ja pelastamisen hyödyksi. Lähinnä tätä rahoituspohjaa ajattelin ja muutoinkin ulkomaankaupan suhteen ympäristöosaamisen ulkomaanvientiä tiedustelen ministeriltä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin iloitsen tuosta Finnfundin pääoman nostosta, ja muistutan, että ympäristöhankkeethan ovat Finnfundin kautta vahvassa nousussa eli uusia avauksia sieltä on selvästikin tulossa. Elikkä ne ovat varmaan linjassa tämän ajatuksen kanssa, minkä ministeri tuossa esitteli.

Olisin kysynyt, millä tavalla kehitysavun vaikuttavuutta tällä kaudella aiotaan ikään kuin tutkia lisää. Tuohon työhönhän on käytetty jo vuosia. Onko joitakin uusia konsteja tuon vaikuttavuuden mittaamiseen?

Sitten minä kysyisin vielä, millä tavalla kansalaisjärjestöjen roolia vahvistetaan. Vahvistetaanko sitä, kun tiedän, että esimerkiksi Afganistanissa suomalaisvoimin on rakennettu maan parhaat sairaalat ja Suomen Punainen Risti muun muassa on tehnyt siellä ansiokasta työtä? Millä tavalla aiotaan turvata se, että näissä kaikkein köyhimmissä maissa, joissa turvallisuustilanne on huono, kansalaisjärjestöt voivat toimia?

Puhemies:

Voisiko ministeri Väyrynen vastata nyt? Sitten jäävät vielä repliikkipuheenvuorot Urpilainen, Pakkanen ja Pertti Virtanen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Kansalaisjärjestöjen toiminta on tietysti kriisioloissa turvatonta, ja sitä on vaikea miksikään muuttaa. Rauhanturvajoukothan jossakin määrin voivat turvallisuustilannetta parantaa. Vaikuttavuutta arvioidaan ja tutkitaan. Se on vaikeasti selvitettävä asia. Siihenkin voidaan kehityspoliittisessa ohjelmassa palata.

Itämeren Pietarin-alueen rahoitukseen tullaan saamaan enemmän tehoa pohjoisen ulottuvuuden, naapuruusinstrumentin ja lähialueyhteistyön rahoilla. Niitä käytetään siemenrahana ja koetetaan saada sitten suurempia määrärahoja muista lähteistä.

Lähialueyhteistyön määrärahoja hieman vähennetään. Edellinen hallitus teki linjauksen, että näitä määrärahoja vielä huomattavasti enemmänkin pudotetaan. Nyt mennään tasolle 20,5 miljoonaa, joka on kuitenkin siinä mielessä riittävä, että on kysymyksessä siirtomääräraha ja tältä vuodelta siirtyy rahaa ensi vuoteen, niin että me kyllä ensi vuonna selviydymme. Nyt on tehty se linjaus, että jatketaan laaja-alaista lähialueyhteistyötä ja painotetaan taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä ensisijaisesti.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin huolestuttavaa, jos hallitus aikoo jäädä jälkeen tästä omasta tavoitteestaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,51 prosenttiin bkt:sta vuonna 2010, koska tuo tavoite oli jo mielestäni aivan liian vaatimaton. Ajatellaan sitä, että vuonna 2010, jolloin meidän pitäisi siis saavuttaa tuo 0,51 prosentin tavoite, tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi sitoutui 0,7 prosentin tavoitteeseen ensimmäisen kerran. Eli pidän erittäin tärkeänä sitä, että hallitus pitää omasta tavoitteestaan kiinni, vielä toivottavasti vauhdittaa sitä.

Asia, johon haluan, arvoisa puhemies, puuttua, on se, että minusta on tärkeää kahdenvälisen kehitysyhteistyön ohella satsata myös monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ja antaa tukemme muun muassa YK-järjestelmän kehittämiseen. Nyt haluaisinkin kysyä ministeriltä, pitääkö paikkansa tieto, että YK-järjestöjen suhteellinen osuus on laskemassa ensi vuoden budjetista, koska jos näin on, niin pidän sitä tietoa erittäin huolestuttavana.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies. Täällä on moneen kertaan viitattu kehityspoliittiseen ohjelmaan, joka on tällä hetkellä valmistelussa. Pitäisin tärkeänä, että myös eduskunta pääsee keskustelemaan tuosta kehityspoliittisesta ohjelmasta, ja tapa keskustelulle voisi olla vaikka ajankohtaiskeskustelualoite. Olisin mielelläni kuullut myös ministerin näkemyksen tähän asiaan.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee työperäistä maahanmuuttoa, ja tuossa viikonlopun aikana ministerin näkemys tuli julkisuuteen. Voisiko siihen saada pikkuisen tarkennusta ja lisäselvitystä, koska ainakin tuolla Kymenlaaksossa päin tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa erityisesti palvelualoilla?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei oikeastaan mitään. Ajattelin vaan tässä käyttää puheenvuoron kanssa, kun on nimi listassa ja tässä kaikki muutkin ovat käyttäneet puheenvuoroja. Odottelen jännityksellä omaa vuoroani.

Puhemies:

Nimi tulee listaan, jos sitä pyytää.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On käyty keskustelua siitä, miten kehitysyhteistyövaroja jaetaan. Afganistan-operaation yhteydessä on tullut hyvin monenlaisia signaaleja siitä, mitä hallituksessa mietitään tästä Suomen panoksesta Afganistanissa. Kiinnitin huomiota siihen, että lehtitietojen mukaan te olitte, arvoisa ministeri, sillä kannalla, että kehitysyhteistyövaroja ei kannattaisi lisätä Afganistanissa. Olisi mielenkiintoista nyt kuulla teidän perustelunne, miksi vastustatte sitä, että kehitysyhteistyövaroja voitaisiin käyttää enemmän tässä maassa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Arvoisa puhemies! Laajat kysymykset.

Ensinnäkin, jos puhutaan menneisyydestä, niin vuonna 83 me Kalevi Sorsan kanssa sovimme, että nyt tämä 0,7 hoidetaan ja tehdään välitavoite ja sitten mennään 0,7:ään. Niinhän kävi, että Holkerin hallituksen päätöksillä, kun sitä samaa linjaa jatkettiin, niin 90-luvun alussa me pääsimme 0,7:ään. Siihen kyllä vähän vaikutti myöskin kansantalouden romahdus, mutta näin kuitenkin kävi. Sitten pudottiin alas, kun leikattiin määrärahoja. Nyt yritetään uudelleen tällä välitavoitemenettelyllä päästä eteenpäin. Uskon, että siinä myöskin nyt onnistutaan.

YK-järjestöjen suhteellinen osuus tuskin laskee, mutta tätä on syytä tarkastella.

Kehityspoliittisen ohjelman käsittely eduskunnassa on eduskunnan asia, miten te haluatte sen tehdä. Minulle sopii se, mitä eduskunta haluaa.

Afganistan-apu, siitä tullaan tekemään evaluaatio. Suomi on vastoin toisenlaisia väitteitä tällä hetkellä jo antanut enemmän suhteellisesti Afganistaniin kehitysyhteistyövarojaan kuin Ruotsi tai Tanska tai EU-maat keskimäärin. Eli meidän tasomme on jo aika hyvä. Nyt evaluoidaan tämä apu. Kriisin keskellä kehitysyhteistyön toteuttaminen on hankalaa, kehityspoliittisten tavoitteitten toteuttaminen. Siihen sopii paremmin humanitaarinen apu, ja sitä me olemme olleet valmiit tuntuvastikin lisäämään, ja siitä hallitus on jo tehnyt päätöksen.

Mitä tulee työperäiseen maahanmuuttoon, niin haluan, että luette sen, mitä olen sanonut. Olen puhunut laajamittaisesta maahanmuutosta. Se ei koske sesonkityövoimaa eikä komennusmiehiä, jotka ovat rakennuksilla tai telakoilla, vaan pysyvästi maahan muuttavia. Niiltä, jotka ovat minua tässä karhennelleet, kysyn, montako kymmentä tai montako sataatuhatta työntekijää te olette ajatelleet Suomeen hankkia ja kuinka paljon sitten kaikkiaan tulee, kun perheenjäsenet lasketaan mukaan. Tämä on asia, josta pitää keskustella.

Maahanmuuttopoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa olen jäsenenä, on jo sovittu, että käydään strateginen keskustelu siitä, kuinka paljon ja millaista työperäistä maahanmuuttoa pyritään aikaansaamaan. Itse asiasta ei ole erimielisyyttä. Hallitusohjelma on voimassa. Työperäistä maahanmuuttoa edistetään, mutta kuinka paljon ja millaista, siitä on käytävä keskustelua.

Puhemies:

Siirrytään varsinaiseen puhujalistaan.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Herra puhemies! Suomen lähivuosien ja oikeastaan jo alkanut suuri haaste ei ole itärajan takana, vaan se on täällä kotimaassa, ja se on väestön ikääntyminen, siihen liittyvä hoidon ja huollon tarve. Se ei ole ensi sijassa taloudellinen kysymys, vaikka se on sitäkin, vaan se on työvoimakysymys ennen kaikkea, mistä saadaan työvoimaa hoitamaan kasvavat ikääntyvien ikäluokan ihmiset ihmisarvoisesti, niin kuin sivistysvaltiossa tulee kaikkina aikoina tapahtua.

Täällä on käyty jonkin verran keskustelua tästä 150 miljoonasta eurosta, jonka hallitus on luvannut koulutettujen matalapalkkaisten, lähinnä naisalojen julkisen sektorin puolella, palkkaratkaisuun. Tuo summa ei tietenkään ole riittävä niihin haasteisiin nähden, mitkä ovat jo tiedossa ja päällä tällä hetkellä. Ed. Tallqvist on asiasta ainakin niin vahvasti kertonut, että varmasti tässäkin salissa kaikki tietävät, minkälainen tilanne todella on, jos meistä kaikki eivät ole käyneet paikan päällä katsomassa.

Suuri kysymys on, miten voidaan vanhusten ja sairaiden hoito turvata lähivuosina. Tällä hetkellä jo ongelmat ovat erittäin suuret, ja ne kasvavat, ja kuljemme kohti lähes katastrofia ja tällä vauhdilla jopa katastrofiin asti sosiaali- ja terveysalalla. Kysymys on siis vakava, ja siihen tarvitaan pikaisia lääkkeitä. Perusasia on tällä hetkellä se, että sosiaali- ja terveyspuolen hoitoaloille ei saada nykyisillä työehdoilla raskaaseen vuorotyöhön riittävästi työvoimaa. Meillä on tuhansia hoitajia ulkomailla. Heidät pitäisi saada palaamaan kotiin. He osaavat suomen kielen, tuntevat suomalaiset ja osaavat tuon ammatin hyvin. Mutta he tulevat, jos heille siitä riittävästi maksetaan, ainakin heistä suuri osa. Nyt tilanne on todellakin sellainen, että palkkataso ei houkuttele tälle alalle, vaan päinvastoin sieltä siirtyy väkeä pois. Tuo 150 miljoonaa euroa ei ongelmia ratkaise, mutta on toki parempi kuin ei mitään.

Herra puhemies! Uskallan tehdä tällaisen pienen vertailulaskelman, vaikka sitä voidaan vahvasti kritisoida. Tuossa ennen juhannusta teknologiateollisuus ja kemianteollisuus pääsivät palkkaratkaisuun runsaan kahden vuoden ajaksi, ja korotukset ovat palkkoihin noin 10 prosentin suuruiset.

Jos lasketaan varovasti, että noilla teollisuudenaloilla, joiden työnantajilla on kovastikin maksukykyä tänä päivänä, keskipalkka työntekijällä on 3 000 euroa, tosiasiassa se voi olla aika paljon enemmänkin, jos tuon 3 000 euron kuukausipalkkaan tulee 10 prosentin korotus lähiaikoina, niin se korotus on 300 euroa kuukautta kohti.

Kun lähtökohdaksi sosiaali- ja terveyspuolen hoitoalan palkkaratkaisuun otetaan nykyinen tilanne, eli palkka on jotakin keskimäärin 2 000 euron kohdalla, ja jos siihen otetaan 10 prosentin palkankorotusmäärä, niin kuin tuolla teollisuuden puolella syntyi, niin se tekee 200 euroa. Jos tämän 10 prosentin päälle saataisiin se 150 miljoonan euron lisä jaettua, niin siitä tulisi ehkä noin 30—40 euroa lisää tuon summan päälle. Kun verrataan tätä teollisuuden 300 euron korotusta, niin hoitoalat saisivat noin 240 euroa eli jäisivät edelleen jälkeen mittavasti tässä palkkakehityksessä.

Tämä on kysymys, joka pitää ratkaista. Hoitoaloille kerta kaikkiaan on saatava paljon suuremmat korotukset kuin nyt on luvassa, jos aiotaan sivistysvaltion edellyttämällä tavalla ja tasolla ihmisarvoa kunnioittaen hoitaa edessä olevat haasteen vanhusten ja sairaiden hoidossa. Tämä on se vakava kysymys, joka meidän on ratkaistava tässä yhteiskunnassa. Päävastuu on nyt työmarkkinaosapuolilla, mutta kun tämä on puoluepolitisoitu ja politisoitu tämä kysymys, niin hallituksen on myös kannettava tästä selkeä vastuu ja lisättävä tuota tarjoustaan, jotta alan ongelmat saadaan ratkaistua.

Pertti  Virtanen  /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat! Viimeksi kun aloitin urani budjettipuheella 12 vuotta sitten, oli tavallaan onnellisemmat tähdet. Niin sanottu oikeistohallitus oli ohitse silloin ja oli vaan jälkihoidon aika, mutta nyt pääsee heti tässä alusta seuraamaan tätä tilanteen kehitystä. Tietysti tämä ei nyt ole ollenkaan sen tasoinen tämä tilanne, kun ei voi enää rahastaa, siitä kiitos EU:lle, samalla lailla kuin aikoinaan Suomea pystyi devalvoinneilla ja muilla rahastamaan.

Mutta silti tämä lyhyt johdatus tähän budjettiin on sitä, että kun täällä on ihmetelty, mites tällä lailla tehdään, niin minun mielestäni tässä nyt on ihan luonnollisesta asiasta kyse. En minä ainakaan ole pettynyt mitenkään tähän, päinvastoin tuntuu, että nyt tämmöinen politiikka on taas palannut selkeämmin. Tämä ylimielisyys on jopa aiheuttanut sen ilmeisesti, että tuntuu, että nyt vihreistäkin, joilla on tietyllä lailla aina aika oikealla juttu ollut, sitten tuntuu turvalliselta toteuttaa vähän kovempaa oikeistopolitiikkaa. Siis jos ajattelee keskustankin linjaa läpi budjetin.

Aivan kuin oppositiojohtaja Heinäluoma mainitsi silloin aikoinaan omassa puheessaan, että tämä lapsilisien ensimmäisestä lapsesta maksettava juttu voisi olla suurempi, niin minä aikoinaan aiheutin sen, että jotkut kokemattomat median edustajat väittivät, että minä ajan Suomeen Kiinan-mallia, kun olin sitä mieltä, että ensimmäisestä ja toisesta lapsesta on saatava isoin lapsilisä. Silloin justiin moniarvoisessa yhteiskunnassa myös opiskelijat, nuoremmat, kaikennäköiset naiset voisivat hankkiakin niitä lapsia. Ehkä myös kokemattomammat miehet olisivat valmiimpia, kun valtio olisi selkeästi tukemassa. Jokainen tajuaa sen, tyhmempikin, ilman mitään poliittisia silmälaseja, että on paljon kalliimpaa ja vaikeampaa hankkia ne ekat lapset.

Mutta nythän, jos ajatellaan vielä näitä maaseutuyrittäjiä ja sitten näitä toisten vuokra-asuntojen verottomuutta ja muuta, niin tämä on keskustan täydellinen semmoinen rahastus kaikella sillä, mitä se on aina ajanut, ei ainoastaan se, mistä keskustaa on joskus syytetty, lapsitehtailun tukeminen, että annetaan aina vaan isompia lapsilisiä niille, jotka asuvat siellä maalla, ja sitten vielä ostetaan osakkeet kaupungeista ja sitten vielä opintolainat ja muut on hoidettu ja mitä vielä. Tietysti nämä verot, kaikki autot ja muut vastaavat, diesel ja muut, eiväthän ne tunnu näissä keskustan eikä kokoomuksen maaseutuyrityksissä, kun voi aina laittaa verotukseen nämä kaikki korotukset, jotka muulle kansalle tietysti tulevat sitten inflaationa.

Inflaatiohan on nyt ainoa keino tavallaan sen k-linjan, joka on tuolla kokoomuksen ja — anteeksi, tuollahan on nyt puolueeton puhemies — mutta siis kokoomuksen ja keskustan takana, ainoa keino rahastaa taas sillä tavalla, kun päästiin valtaan, niin kuin aikoinaan tehtiin, että järjestetään kunnon inflaatio ja sitten, kun on ajettu tämä maa inflaatioon, niin sitten jollain roskapankkisysteemillä sitten. Minä en vielä sitä tiedä, kyllä se joku huomaa sitten, mikä tässä on se, kun Suomi on ajettu tässä parin kolmen vuoden aikana siihen kuntoon. Että siis minulla ei tosiaan ole mitään ongelmaa tässä.

Sitä minä vähän ihmettelen, mitä me näillä sivistysyliopistoilla teemme, kun tähänkin mennessä kaikki sivistyneisyys ainakin eduskunnassa tuntuu palvelevan vaan päinvastoin kuin sitä, mikä olisi jotenkin sydämen ja yleissivistystä, ja sitä, mihin ihmisiä pitäisi kouluttaa. Kun meitä täällä on aika paljon yhteiskuntatieteilijöitä ja lakimiehiä ja muita, luulisi, että oikeudenmukaisuus ja justiin yhteiskunnan yhteisten etujen ajaminen on se juttu.

Mutta kannattaa muistaa, että kun Platon aikoinaan keksi oikeastaan demokratian, jota me kaikki täällä nyt ajamme, niin Platon kehitti aikoinaan silloin siellä Akatemiassa, yliopistossa, joka silloin tavallaan alkoi olla, tieteen nimeltä psykologia sen takia kansalle suojaksi, etteivät ihan mikä tahansa puoluepuoskari ja kaikki muut voisi kuljetella ihan kuinka tahansa ihmisiä ja käyttää sitä tiedettä sitten ihmistä ja demokratiaa vastaan. Eli meillä tämä on tavallaan kääntynyt, sen näkee aika hyvin tässäkin, mitä tässä on tapahtunut.

Sen verran sanon tähän loppuun vielä, kun tuo valo vilkuttelee, että kysyin ministeri Wallinilta huolissani kulttuuriasioista, koska Him ja Nightwish ovat nyt molemmat ykkösenä ja kakkosena Englannin listoilla tällä hetkellä ja Teosto on oltu siirtämässä koko ajan kauppa- ja teollisuusministeriön eli Pekkarisen alaisuuteen. Ei sitä tarvitse siirtää sinne. Suomalaiset tältä opetusministeriö- ja sivistyspohjalta ainakin rock and rollin ovat osanneet hoitaa niin, että kun antaa kulttuurille tilaa, niin se pääsee listoillekin.

Tosiaan hallituksen budjetin nimeksi, no sanoisin, että vihelmä olisi hyvä. Vihelmä, siinä on sitä vihreätä, mustaa, punaista ja sinistä. Se sinelmä ei ole tavallaan hyvä, mutta vihelmä. Siinä on tiettyä tämmöistä, kansa tulee huomaamaan sen. Sopii hyvin tämmöisen budjettipussilla mätkimisen tulokseksi.

Henna  Virkkunen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ensimmäisessä budjetissaan sinivihreä hallitus lähtee hyvin reippaasti toteuttamaan hallitusohjelmaa. Ehkä siinä mielessä voi arvioida, lähteekö liiankin reippaasti, että menot kasvavat kyllä varsin roimasti ensi vuonna, mutta toisaalta kuitenkin valtionvelkaa lyhennetään samaan aikaan 2 miljardia euroa, mikä on hyvin tärkeää, koska nyt tämä tuleva ikärakenteen muutos merkitsee sitä, että meidän täytyy Suomessa varautua tulevaan taloushaasteeseen.

Hallitusohjelman mukaisesti nyt ensi vuoden budjetissa etenkin pienituloisten asemaa kohennetaan ensimmäisenä. Muun muassa kansaneläkkeitä nostetaan ja opintotuki nousee, näitä tärkeitä tavoitteita, joita hallitusohjelmassa asetettiin.

Työikäisille parasta on tietysti se, että työpaikkoja ja yrittäjyyttä saadaan syntymään Suomeen lisää, ja työntekoon kannustaminen näkyy kaikessa politiikassa. Nythän Suomessa työllisyysaste on noussut jo yli 70 prosentin ja työttömyys painunut alle 6 prosentin, ja tilanne alkaa olla haasteellinen etenkin kasvukeskuksissa. Eli työvoimapula alkaa muodostaa kasvulle esteitä, ja samaan aikaan ikärakenteen muutos alkaa rajusti näkyä suurten ikäluokkien eläköitymisessä, joten olemme kyllä erittäin haasteellisen tilanteen edessä. Siinä mielessä on tärkeää, että ensi vuoden budjetissa lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja noin 2 000:lla, samoin oppisopimuskoulutuksen aloituspaikkoja suunnilleen saman verran.

Kaikkiin näihin osaamishaasteisiin ei voida vastata pelkästään nuorisokoulutuksella, vaan on tärkeää, että aikuiskoulutusta samaan aikaan kehitetään. Tämä työ on meneillään, ja aikuiskoulutuksella voidaan muun muassa tuottaa osaavaa työvoimaa erityisesti hoitoalojen tarpeeseen, joka on täällä ollut tänään jo paljon esillä.

Tarvitsemme jatkossa jokaisen työpanosta. Se on myös ihmisarvollisesti tärkeä asia. Jokaisella on oltava mahdollisuus omien kykyjensä mukaan osallistua työelämään, ja tuo nuorille kohdistuva matalapalkkatuki samoin kuin vajaakuntoisten työllistämiseen osoitettu tuki ovat tässä erittäin tärkeässä roolissa.

Hallituksen ohjelmassa ja budjetissa painotetaan erityisesti osaamisen vahvistamista. Se lähtee aivan perusopetuksesta. On hyvä, että opetusministeriössä on nyt löydetty keino, kuinka tuo hallitusohjelmassa linjattu ikäluokkien pienenemisestä kohdistuva säästö suunnataan tähän perusopetuksen laadun parantamiseen, ryhmäkokoihin, erityisopetukseen ja muun muassa oppilaanohjaukseen. Se tullaan suorittamaan hakumenettelyllä ja näin voidaan varmistua siitä, että tuo raha todella menee sinne pienimpien oppilaiden oppimisen avuksi.

Erityisesti oppilaanohjaus on nyt tärkeässä roolissa. Se tulee jatkuvasti esiin siinä mielessä, että edelleen koulutuksen keskeyttäneitä on aivan liian paljon. Samoin tehdään ja suoritetaan turhia päällekkäistutkintoja, kun tavoitteena on koko ajan lyhentää näitä koulutusaikoja ja auttaa siinä, että nuoret valmistuisivat todella ammattiin, jossa työllistyvät ja joka on heille sopiva ammatti. Nyt kehityssuunta ei ole ollut siinä mielessä hyvä, että koulutusajat ovat jatkuvasti vain pidentyneet, joten oppilaanohjaukseen kannattaa kyllä satsata.

Täällä on hyvin paljon kannettu huolta yliopistojen rahoituksesta. On tärkeää, että voimme nyt syksyn aikana käydä läpi, mitä mahdollisuuksia on lisätä yliopistorahoitusta jo ensi vuoden budjetissa, mutta samaan aikaan täytyy kyllä todeta, että erityisesti tuo yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen suuntaaminen on siellä yhtä tärkeässä roolissa vähintäänkin. Se on asia, johon meidän täytyy tulevina vuosina erityisesti palata, voiko näin pieni kansakunta pitää noin laajaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostoa, etenkin silloin, jos samoja oppiaineita on tarjolla jokaisessa korkeakoulussa. Järkevämpää on koota näitä suuremmiksi yksiköiksi ja laitoksiksi, ei sillä tavalla, että joitain yksikköjä lakkautettaisiin, vaan näitä osaamisaloja ennen kaikkea keskitettäisiin enemmän, että saadaan enemmän tutkija- ja opettajavoimaa oppilasta kohden.

Esimerkiksi tuottavuusohjelman osalta on pelätty sitä, kuinka paljon se leikkaa yliopistoresursseja, mutta täytyy todeta, että yliopistoissa on kaikkiaan noin 32 000 henkilöä töissä, joista noin kolmannes on muuta kuin opettaja- ja tutkijatyövoimaa. Muun muassa ensi vuonna tuottavuusohjelma leikkaisi vain 250 henkilötyövuotta, joten sen vaikutukset eivät ole dramaattiset, mutta on tärkeää, että tuottavuusohjelmaa tämän syksyn aikana vielä tarkistetaan erityisesti yliopistojen osalta.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Viimeisimmän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat talouteen, varsinkin oman taloutensa parantumiseen. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa työttömyyden laskevan, inflaation pysyvän kurissa. Samalla julkisen talouden vahva meno jatkuu niin, että ikääntymisen tuomat haasteet pystytään kunnialla hoitamaan. Kuntien talous alkaa olla tasapainossa. Tällaisten uutisten lukeminen kansanedustajana nostaa kafkamaisen tunnelman. Täältä Arkadianmäeltä katsottuna kehitys menee aivan toiseen suuntaan. Usein sanotaan, että poliitikot puhuvat vain makroasioita eivätkä pienen ihmisen asioita. Antaisin jokaiselle suomalaiselle neuvon: alkakaa heti säästää, järjestelkää talouteenne puskuria.

Miksi näin? Inflaatio alkaa nyt nousta. Hallituksen talouspolitiikan tuloksena elinkustannukset kasvavat merkittävästi. Energia kallistuu päästökaupan ansiosta jopa 30 prosenttia. Sähköyhtiöiden mukaan nousu on suurempi. Lisäksi hallitus aikoo nostaa energiaveroa 300 miljoonaa euroa. Se jyvitetään sähkölle ja polttonesteille. Dieselöljyn hinnan kallistuminen merkitsee julkisen liikenteen kallistumista juuri kun ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä jotain. Raakaöljy on kallistunut eikä hinnanlaskua ole näkyvissä. Valion toimitusjohtaja ilmoitti, että halvan maidon ajat ovat ohi. Elintarvikkeiden hinnat ovat muutenkin nousussa. Viljan maailmanmarkkinahinta on vuodessa tuplaantunut. Toki hallitus aikoo toteuttaa ruoan alv:n laskun. En usko, että se halventaa kuluttajahintoja, mutta ehkä, ehkä, ehkä se hidastaa ruoan hintojen nousua. Kuka siitä ottaa selvää? Hintojen alennuksen toivossa tehdään suuri tulonsiirto palkansaajilta elintarviketeollisuudelle. Toisessa lisäbudjetissa keväällä Maatalouden kehittämisrahastoon siirrettiin 100 miljoonaa euroa investointihakemusruuhkan helpottamiseksi.

Kuka puolustaa tänään tavallista eläkkeensaajaa tai palkansaajaa? Suuri osa työehtosopimuksista on solmittu, ja korotukset näyttävät tuntuvilta. Työnantajille palkannousu ja palkan sivukulujen nousu merkitsevät kasvavia tuotantokustannuksia. Nämä korotukset siirtyvät tuotteiden hintoihin, joten yleinen hintataso tulee nousemaan. Arvioidaan, että inflaation jälkeen todellinen palkankorotus on vain 1 prosentti, jos sitäkään. Yhteiskunnan tukea nauttivat yhdistykset ja säätiöt tuskin saavat tukien korotuksia, joten näiden parissa joudutaan vähentämään henkilökuntaa. Suomalaisen työn kilpailukyvyn menetys globaalissa taloudessa merkitsee viennin hiipumista. Kun vienti ei vedä, tuotantotekijöitä eli työvoimaa vähennetään ja yritykset pienentävät investointejaan. Talouskasvu hidastuu. Valtiovarainministeriön virkamiehen mukaan kasvu hyytyy nyt 2 prosenttiin.

Kuntapuolella kuntien vastuita kasvatetaan. Julkiset palvelut ovat työvoimavaltaisia, ja niiden palkkaratkaisut katetaan kunnallisveron kautta eli kunnallisveroihin tulee nousupainetta.

Useiden lapsiperheiden elämä on mitoitettu tarkkaan, jotta asuntolainat kyetään hoitamaan. Ekp:n uskotaan nostavan ohjauskorkoa 4,5 prosenttiin. Tämä merkitsee asuntolainoissa korkomaksujen nousua, joka lisätään lainaan ja maksuaika pitenee. Minun sukupolveni ihmiset maksavat asuntovelkaansa vielä eläkeläisinä. Pienituloisen eläkeläisen ja tavallisen työssä käyvän palkansaajan elämä on nyt vaikeutumassa. Syynä on tämän hallituksen talouspolitiikka — tai sen puute. Asiat voi sotkea totisesti. Minä olen erittäin huolestunut. Osa kansasta todella tippuu nyt kyydistä, ja siitä vastuun kantaa tämä ponneton hallitus.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Herra puhemies! Suomalaisessa yhteiskunnassa tuloerot ovat kasvaneet jo pitempään. Ne, joiden tulot ovat olleet suuret, ovat lisänneet tulojaan, jotkut jopa rajusti, kun sen sijaan kaikkein pienimpiä tuloja, erityisesti perusturvan puolella, ei ole nostettu juuri lainkaan tai ei lainkaan. Suomessa on EU-tilaston mukaan jo yli 600 000 köyhää ihmistä. Heidän määränsä on ollut kasvussa.

Suurin yksittäinen tekijä siihen, että köyhyys Suomessa on paisunut näin laajaksi, on työmarkkinatuen pienuus. Työmarkkinatukea ei ole korotettu sitten 2000-luvun alun, jolloin vasemmistoliiton vahvalla vaikutuksella siihen saatiin silloin niin sanottu kympin korotus. Nykyinen työmarkkinatuki, 24 euroa 50 senttiä päivälle, eihän se riitä mitenkään elämiseen. Toimeentulotukea pitää ruinata, ja toimeentulo on kaiken kaikkiaan surkeaa.

Budjettiesityksessä ei kuitenkaan vieläkään esitetä työmarkkinatuen korotusta, ja tätä pidän todella hyvin valitettavana ja tietynlaisena osoituksena asenteiden kovenemisesta. Käyttihän nykyinen työvoimaministeri jopa sellaista ilmausta kuin "toivottomat tapaukset" esittäessään, että vielä työmarkkinatueltakin eli työttömyystilastoista poistettaisiin ne, joilla on kaikkein suurimpia vaikeuksia. Ei niin pidä edetä, pitää kaikille turvata kunnollinen toimeentulo ja auttaa ihmisiä palaamaan työelämään. Mutta asenteet ovat kovat. Haastan kuitenkin tähän köyhyyden peruskysymykseen, työmarkkinatuen pienuuteen ja sen korotustarpeeseen, koko eduskuntaa. Koetetaan vielä.

Myös alueelliset erot ovat olleet kasvussa. Minkä tahansa seutukunnan kilpailukykyyn eri alueiden välisessä väännössä vaikuttaa erittäin paljon saavutettavuus. Ja kun tierahat ovat koko maassa olleet reaalisesti putoamassa, niin erityisen kovana tämä väheneminen näkyy harvaanasutuilla alueilla. Meillä on esimerkiksi otettu näissä rahojenjaoissa sellainen tekijä mukaan kuin liikennemäärät, mikä sitten tietysti suosii niitä alueita, joilla väkeä on paljon ja liikenne on laajempaa. Mutta yhtä lailla näitä teitä tarvitaan sielläkin, missä ihmisiä on vähemmän.

Lapissa perustienpidon määrärahat ovat kerrassaan romahtaneet. Vuonna 95 niitä oli käytettävissä vielä 68 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tänä vuonna enää 48 miljoonaa. 20 miljoonaa euroa on menetetty perustienpidon rahaa ja se näkyy sitten siinä, että päätiet pidetään vielä joltisessakin kunnossa, mutta niin sanotut sivutiet ovat monelta osin suorastaan romahdustilassa. Lapin kansanedustajat perehtyivät äskettäin koko porukalla kahteen tällaiseen museotieksi sanottuun tiehen Meltaus—Unari ja Ivalo—Nellim, ja niistä näkyi se, että mitään ei ole merkittävämpää satsattu. Kun rahaa ei ole, niin rahaa ei ole. Sitä rahaa liikenneyhteyksien kunnossapitoon pitää selvästi lisätä ja siinä pitää saada aikaan jonkinlainen ohjelma siitä, miten tässä edetään.

Lopuksi vielä kysymykseen polttoaineveroista ja ilmastonmuutoksesta. Vasemmisto siis torjuu tämän esityksen polttoaineverojen korotuksesta, koska tässä ei ole kyse todellisesta ilmastonmuutoksen tavoittelusta liikenteen osalta, vaan rahankeruusta valtion kassaan. Tarvitaan niitä todellisia toimia. Mitä ne sitten olisivat? Yksi hyvä esimerkki löytyy tuolta pohjoisesta Ruotsin rajan takaa eli Övertorneålta, jossa vuonna 2001 siirryttiin ilmaiseen bussiliikenteeseen. Jokainen voi nousta, sekä paikallinen asukas että siellä käyvä, bussiin, eikä tarvitse maksaa. Se on kokeilu, joka jatkuu edelleen ja on nyt leviämässä Älvsbynin ja Jokkmokin kuntiin Norrbottenissa. Se on selvästi paitsi lisännyt, tämä ilmaisuus, joukkoliikenteen, siis bussin, käyttöä ja samalla se on merkittävästi vähentänyt yksityisautoilua.

Tämän tapaisia toimia tässä tarvitaan meilläkin. Pitää se joukkoliikenne laittaa kuntoon ja pitää huolehtia siitä, että se on hinnaltaan myöskin kilpailukykyinen. Näin ei nyt ole, ja siksi tämä yksityisautoilun kasvu tulee väistämättä jatkumaan, koska pakkohan se on jotenkin kulkea, jos ei sitä julkista liikennettä ole.

Polttoaineverosta pitää vielä lopuksi todeta se, että se on alueellisesti vinosti vaikuttava. Meillä Lapissa etäisyydet ovat pitkät, meillä joudutaan ajamaan pakosta enemmän. Niinpä sitten tätä valtionveroa kerätään Lapin ihmisiltä enemmän kuin esimerkiksi Uudellamaalla asuvalta.

Pekka Haavisto  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän iltapäivän ja illan varmasti kiinnostavin keskustelu oli se, onko budjetti liiankin optimistinen talousnäkymissään vai onko maailmantaloudessa sellaisia pilviä, jotka vaikuttaisivat negatiivisesti myös Suomen talouskehitykseen. Mielestäni ehkä tälle keskustelulle kannattaisi jossain välissä käyttää enemmänkin aikaa, mutta kun se ei tuntunut ottavan täällä tulta, niin en minäkään siihen sen enempää puutu, vaan käsittelen puheenvuorossani ennen kaikkea asioita, jotka ovat ulkoministeriön pääluokassa, ja ehkä Suomen roolia kansainvälisenä toimijana.

Aivan ensimmäisenä Suomesta tällaisena globaalina toimijana. Mielestäni on tärkeää, jota budjettiesityksessäkin korostetaan, että katsotaan, millainen toimija Suomi on YK-politiikassaan. Jos Suomen tavoitteena on paikka YK:n turvaneuvostossa, niin kysymys eri YK-järjestöissä toimimisesta ja näiden YK-järjestöjen rahoituksesta on tärkeä ja myöskin näkemykset siitä, miten tätä paljon puhuttua YK:n reformia viedään eteenpäin. Se mainitaan budjettikirjassa tällaisena tavoitteena, mutta sitä voisi vähän toiminnallistaa. Oma käsitykseni on sellainen, että YK:ta voidaan reformoida yksi pala kerrallaan ja on parempi aloittaa alhaalta kuin ylhäältä, jos halutaan todellisia tuloksia. YK-järjestöjä voidaan oikeasti reformoida. Sen sijaan esimerkiksi turvaneuvoston reformi taitaa olla kaukana tulevaisuudessa.

Toinen on sitten kysymys kehitysyhteistyöstä. Täällä jo ministeri Väyrysen puheenvuoro ja siihen liittynyt keskustelu asiaa käsitteli. Mielestäni on tärkeää, että nyt kun on asetettu tavoite 0,51 prosentista vuonna 2010 ja 0,7:stä 2015, tässä tavoitteessa todella pysyttäisiin. (Ed. Tennilä: Siitähän lipsutaan!) Siitä ministeri Väyrynen otti esille, että ensi kevään aikana on tarkistettava kehystä siltä osin, että tämä prosentti vastaisi odotettua parempaa talouskasvua, ja tälle tavoitteelle täytyy kyllä antaa täysi tuki.

Kolmantena globaalina kysymyksenä on Suomen osallistuminen kriisinhallintaan, josta on viime viikkoina puhuttu. Tässä on kaksi tärkeää osaa, sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilikriisinhallinnan kehittäminen. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa voisi kysyä, olisiko lisättävä ehkä tasoa nykyisestä 1 000 hengestä ja noin 100 miljoonasta eurosta, olisiko Suomella enemmän annettavaa myös sotilaallisen kriisinhallinnan osalta. Toisaalta siviilikriisinhallinnan osalta pitäisi kehittää muitakin komponentteja kuin poliisien osallistumista rauhanturvaoperaatioihin. Poliisien osallistuminen on tärkeää, mutta siviilikriisinhallinta ei saa jäädä vain siihen.

Sotilaallisen kriisinhallinnan osalta olemme kolmen eri järjestön johtamissa operaatioissa, Naton, EU:n ja YK:n. Mielestäni on tärkeää, että näissä oltaisiin kaikissa tasapainoisesti mukana ja myöskin tätä YK-komponenttia kehitettäisiin. Tiedän, että ehkä sotilaallisen yhteistoiminnan kannalta on kiinnostavampaa olla mukana Nato-vetoisissa tai EU-vetoisissa operaatioissa, mutta on maailmankolkkia ja alueita, joilla Nato ja EU eivät pysty toimimaan tai eivät toimi tällä hetkellä, mutta joilla YK toimii. Näissä olisi tärkeää olla mukana.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti puuttuisin Venäjä-lähialueyhteistyökysymyksiin. Mielestäni on hyvä, että täällä on kannettu huolta Itämeren tilanteesta ja Itämeren saasteista. Minusta on entistä tärkeämpää, että yritettäisiin saada myöskin Venäjä sitoutetuksi tällaiseen yhteiseen Itämeri-politiikkaan tälle alueelle, ja ehkä esimerkiksi Venäjä—Saksa-maakaasuputken rakentuminen Itämerelle lisää myöskin Venäjän kiinnostusta toimia alueella ja toivottavasti myöskin ympäristömielessä.

Mutta Venäjällä on samalla myöskin suuria energiahankkeita, jotka tietysti liittyvät meihin, Euroopan unioniin ja Suomeen sitä kautta, että pääenergianvientisuunta Venäjältä on tännepäin. Öljy- ja maakaasuhankkeiden ympäristövaikutukset Venäjällä vaativat enemmän selvityksiä. Venäjällä on myöskin hyvin laaja uusi ydinvoimaohjelma, noin 30 reaktorin ohjelma, jolla aiotaan korvata tätä Venäjältä Eurooppaan vietävää maakaasua. Ja olipa ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, niin kannattaisi alkaa kiinnittää huomiota uusien ydinvoimaloiden rakentamisen turvallisuuteen ja turvallisuusnäkökohtiin, jotka myös Suomeen aika paljon vaikuttavat.

Aivan viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, kysymys Venäjän demokratiakehityksestä, siitä ei ole täällä paljon puhuttu. Kahdet tärkeät vaalit ovat tulossa; duuman vaalit ja presidentinvaalit. Suomi tietysti Etyjin puheenjohtajamaana joutuu ehkä olemaan kirkon harjalla, kun katsotaan näiden vaalien demokraattisuutta. Mutta kannattaisi ehkä miettiä, voisiko demokratiayhteistyötä Venäjän kanssa lisätä jollain tavalla hallitusti. Ruotsi ja Saksa käyttävät malleina sitä, että erilaisten säätiöiden kautta kanavoidaan varoja puolueyhteistyöhön, poliittiseen yhteistyöhön, kansalaisjärjestöyhteistyöhön, ja voisi olla tarpeen, että Suomessakin tällaisia välineitä kehitettäisiin.

Hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemen toimialan talousarvioehdotus

Puhemies:

Tämän jälkeen siirrytään taas ministeriökohtaiseen keskusteluun.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettia on voitu valmistella hyvien talouslukujen vallitessa, ja tämä koskee sekä kansantaloutta että myöskin valtiontaloutta ja myöskin kokonaisuutena katsottuna kuntataloutta. Viime vaalikaudella tehty hyvä talouspolitiikka on luonut pohjaa, ja sille on kestävää rakentaa.

Mutta todellakin kuntatalouden tila näyttää keskimäärin ja kokonaisuudessaan katsottuna myöskin valoisalta. Vuodesta 2006 alkaneen tasapainottumiskehityksen ennakoidaan jatkuvan ja vahvistuvan edelleen myös ensi vuonna, mutta tämän kokonaisuudessaan hyvän tilanteen taakse kyllä usein peittyy se, että kuntien välillä on edelleen huomattavia alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja. Kuntien palveluthan rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla, joiden arvioidaan kasvavan tänä vuonna yli 7 prosentilla ja ensi vuonnakin noin 6 prosentilla. Valtio rahoittaa ensi vuonna kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 8,4 miljardilla eurolla, jossa on lisäystä tähän vuoteen verrattuna 660 miljoonaa euroa.

Huolimatta todellakin tästä kuntatalouden yleisestä paranemisesta heikon talouden kuntien määrä on edelleen melko suuri. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on tosin alentunut selvästi parin vuoden takaisesta, jolloin niitä oli noin 160, kun niitä tänä ja ensi vuonna arvioidaan olevan noin 40. Mutta pitää huomata myös se, että ennakkoarvioiden mukaan lähes puolella kunnista taseeseen on kuitenkin kertynyt alijäämää.

Tämän eriytymiskehityksen ohella toinen huolenaihe on kokonaisuudessaan kuntien menokehitys, johon vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen ja osaltaan sitten kuntasektorin palkkapaineet. Viime vuonna kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat 4,5 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin vuosien 2000—2005 keskimääräinen 5,5 prosentin kasvu, mutta tänä vuonna toimintamenojen kasvu on hiukan kiihtymässä 4,6 prosenttiin ja ensi vuonna nimenomaan palkankorotusten vauhdittamana arvioidaan menojen kasvun olevan 5,8 prosentin luokkaa.

Mutta todellakin tämä yleistilanne näyttää varsin hyvältä varsinkin, kun sitä vertaa aikaisempiin vuosiin. Mutta siitä huolimatta, että tilanne on näinkin selkeästi paranemassa, rakenteellisten uudistusten tarve ei ole tietenkään mihinkään poistunut. Kuntia tulee kannustaa käyttämään taloudellista liikkumavaraa ennen muuta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edistämiseen. Se on nyt entistäkin tärkeämpi. Olemme tekemässä aika lailla historiallista uudistusta, ja se on otettu kuntakentällä tosissaan, ja jo tähänastiset tulokset ovat hyvinkin rohkaisevia, mutta tärkeää on se, että koko prosessi jatkossakin etenee määrätietoisesti ja hallitusti.

Nimenomaan kuntien yhdistymisten osalta on tapahtunut ja tapahtumassa odotettua selvästi enemmän, ja samoin yhteistoiminta-alueiden perustamisessa on edetty nopeasti. Mutta ehkä tärkein johtopäätös, joka liittyy tähän koko kuntien yleiseen taloustilanteeseen, on se, että olemme hyvin edenneet tässä kuntarakenteiden muutoksessa ja yhteistoiminta-alueiden valmistelun osalta, mutta palvelurakenteiden osalta meillä on erityisen paljon haasteita. Palvelujen monipuolisemmat tuottamistavat ja tehokkaammat tuotantoprosessit ovat jääneet vähän liikaakin taustalle, ja toki se on jossain määrin ymmärrettävääkin. Monissa tapauksissa ensin on koottava se riittävä väestöpohja ja lompakko, jotta päästään kunnolla sitten sisältöihin käsiksi.

Mutta ihan jos muutaman yksittäisen luvun vielä tästä budjetista nostaa esiin, niin myös harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin ensi vuonna on tulossa korotusta verrattuna tämän vuoden tasoon. Se nousee noin 20 miljoonaan euroon, jossa on lisäystä 5,5 miljoonaa euroa. Tietenkin näitä avustuksia myönnettäessä huomioidaan paitsi kuntatalouden eriytymiskehitys myös hallitusohjelman kirjaus avustusten kytkemisestä entistä tiukemmin kunnan rakenteiden ja palvelutuotannon uudistamisprosesseihin ja myöskin kuntien yhteistoimintaa tuetaan 2 miljoonalla eurolla, jota kannustan kuntia myöskin hakemaan tätä vuotta innokkaammin.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuntien asema kansalaisten palvelujen tuottajana on tietenkin kertakaikkisen tärkeä. Siksi onkin surullista huomata, kuten esimerkiksi sellaisessa kaupungissa kuin Oulussa, miten vanhakantaisia ne rakenteet ovat, miten tiukkoja ovat poliittiset kannat ja asenteet siitä, että kunta tuottaa kaikki palvelut parhaiten, kun pitäisi nimenomaan lähteä siitä, että ei se tuottaja ole niin tärkeä, vaan se, että ne palvelut ovat hyviä ja että ne saadaan kansalaisille mahdollisimman helposti ja mahdollisimman edullisesti. Tämä on ollut minun kunnallispoliittisen urani semmoinen aika järkyttävä tosiasia, jonka olen huomannut.

Toinen asia on sitten se, että kuntayhtymät, kuten sairaanhoitopiirit, ovat semmoisia jättejä, joita ei kukaan pysty valvomaan. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) — Puhemies! Toivon, että jossakin vaiheessa saan uuden puheenvuoron, tai sitten pidän sen varsinaisen.

Ensimmäinen varapuhemies:

Puheenvuoron saa pyytämällä puheenvuoron.

Pekka  Ravi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla ministerin analyysi kunta- ja palvelurakennehankkeen tämänhetkisestä tilasta. Minua kiinnostaisi kuulla, kun ministeri minusta aivan oivallisesti kiinnitti huomiotaan siihen, että tällä palvelupuolella kehitys ei ole ehkä ollut toivotun nopeaa ja näitä palvelurakenteita ja prosesseja tarvitsisi varmasti läpikäydä, onko ministerillä jotakin reseptiä tai kiihoketta, millä tavalla tämä kehitystyö myöskin tällä sektorilla saataisiin paremmin liikkeelle.

Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun kunnat ovat ympäri Suomen tämmöisen rakenteellisen murroksen ja muutoksen kourissa tämän Paras-hankkeen myötä, niin syntyy kuntaliitoksia, yhteistoiminta-alueita ja organisaatiomuutoksia, jotka osaltaan vievät resursseja. Nyt kun kunta-alan palkat nousevat ja esimerkiksi työllistämistukirahojen leikkaus on nyt tulossa, kunnat ovat todellisen haasteen edessä. Joissain kunnissa esimerkiksi hoiva-alojen tekijöistä puolet on tukityöllistettyjä, vanhusten hoitajia ja kouluavustajia jnp. Nyt kun nämä hallituksen kaavailemat nousevat asiakasmaksutkaan eivät jää kunnalle, vaan ne leikataan valtionosuuksista, kysyisin tässä nyt sitten, selviävätkö kunnat tästä tilanteesta, miten ne pystyvät palkkaamaan uusia tekijöitä esimerkiksi vanhusten hoitajiksi.

Sitten toinen: Tuleeko pakkoliitoksia joihinkin kuntiin, jotka haluavat väkisin olla itsenäisiä, mutta pitäisi kuitenkin liittyä?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin oikeastaan erääseen tärkeään yksityiskohtaan vielä palannut, joka on erityisen tärkeä kuntapalvelujen kannalta. Se nyt liittyy ehkä tähän meidän sosialidemokraattien ... Se ei ole lempiaihe, se on vaan niin vakava aihe, ja se on tämä vanhustenpalvelurakenne- ja järjestelmät. Olisin kysynyt ihan ministerin omaa näkemystä nyt siihen, selviävätkö kunnat nyt tästä haasteesta, jota tämä ikärakenteen muutos merkitsee, ja ajatellen ihan ensi vuoden budjettiakin. Siihen liittyen sitten ihan tämä hoidon laatu, pitäisikö siinä tätä normitusta tiukentaa ja onko teillä aikomuksia tehdä sen asian suhteen jotakin?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä illalla on puhuttu paljon siitä, mitä kuntataloudessa tapahtuu, niin ehkä kannattaa todeta, että kuntatalouden tulothan muodostuvat pääosin verotuloista ja valtionosuuksista. Kun on keskusteltu, mitä eri hallituskausien aikana on tapahtunut, niin karkeasti voi noista ennakoinneista todeta, että Lipposen ykköshallituksen aikana kuntien tulot neljässä vuodessa yhteensä, verotulot ja valtionosuudet, kasvoivat 0,5 miljardia euroa, Lipposen kakkosessa 2 miljardia, Vanhasen ykkösessä 3,9 ja tällä hetkellä ennustetaan Vanhasen kakkosessa kasvuksi 3,4 miljardia euroa. Eli Vanhasen hallitusten aikana kuntien tulopohja on kasvanut erittäin voimakkaasti, mutta samalla on muistettava, että tietysti menot kasvavat myöskin hyvin vahvasti eikä kuntatalouden asema ole kadehdittava, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) kun siihen liittyy vielä monenlaisia harhoja, joihin voidaan palata myöhemmässä vaiheessa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolan ja ed. Ravin kysymyksiin voin kertoa sen, että me tulemme tässä syksyn kuluessa käynnistämään hankkeen, jolla vauhditetaan nimenomaan palvelurakenteiden muutoksia, tuotantotapojen kehittämistä, palveluinnovaatioiden syntymistä samoin kuin sitten edistetään yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Todellakin siinä mielessä näitä hallitusohjelmankin kirjauksia viedään eteenpäin ja puututaan juuri tässä Paras-hankkeessa tähän palvelurakennepuoleen.

Sitten ed. Asell ja ed. Gustafsson kysyivät sitä, selviävätkö kunnat ja miten tämän näen, niin voi sanoa, että kyllä tässä lyhyellä tähtäimellä ilman muuta selvitään, mutta juuri siksi tämä Paras-hanke käynnistettiin, että selviäisimme myös pitkällä tähtäimellä. Haaste on kova, eikä se tule olemaan mikään helppo tehtävä, jotta pystymme palvelutarpeen tyydyttämään ja palvelut kaikille todellakin turvaamaan. Siinä tarvitaan Paras-hankkeen määrätietoista eteenpäinviemistä. Samalla se edellyttää myös sitä, että taloudessa yleisemminkin menee hyvin, koska kyllä kuntien taloudessa verotuloilla on erittäin keskeinen merkitys.

Ensimmäinen varapuhemies:

Otamme neljän kysymyksen rykelmän ja siihen jälleen ministerin vastauksen ja kommentteja.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannan huolta tämän porvarihallituksen aluepoliittisesta omastatunnosta. Hallitus karsii liikenneinvestointeja, myös perustien- ja radanpidon rahat jäävät aivan liian vaatimattomiksi, mikä on kyllä alueiden kilpailukyvyn kannalta erittäin huono asia. Hallitus heikentää yliopistojen asemaa myös maakunnissa sekä leikkaa työllisyyspoliittisia investointitukia, ja näillä molemmilla on erittäin kielteisiä vaikutuksia sekä alueiden osaamiseen että alueiden vetovoimaan. Tältä osin ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että Vanhasen kakkoshallituksen aluepoliittinen linja on hyvin erilainen kuin Vanhasen ykköshallituksen aluepoliittinen linja. Meidän sosialidemokraattien mielestä on tärkeää, että Suomi pysyy kauttaaltaan asuttuna ja myös alueemme kehittyvät ja säilyvät kilpailukykyisinä. Toivonkin, että hallitus tältä osin terästäytyy ja kertoo meille, mikä on tämän hallituksen aluepoliittinen linja.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki on voimassa eikä sitä tulla muuttamaan. Sen 11 § käsittelee valtion ja kuntien rahoitussuhteita todeten selvällä suomen kielellä, että kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien kustannuksenjakoa. Ministeri Kiviniemi on useassa yhteydessä torjunut tämän ajatuksen kuntien verotulopohjan vahvistamiseksi ja näin myös puitelain sisällön tältä osin. Kysynkin ministeriltä: Mikä hallituksen linja tässä asiassa on? Onko puitelaki myös tältä osin voimassa?

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli tosi miellyttävää kuulla ministerin oma analyysi tästä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisestä ja nimenomaan se arvio, millä tavalla päästään näiden palveluinnovaatioiden kanssa etenemään. Kuntien budjeteissa sosiaali- ja terveyspalvelut edustavat pääsääntöisesti yli 60:tä prosenttia kuntien menoista. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että nyt jatkossa pureuduttaisiin sopivilla kannusteilla ei vain kuntien yhdistämiseen vaan nimenomaan näitten palveluinnovaatioiden läpiviemiseen, kokeilujen vauhdittamiseen, jotka ottavat riittävästi huomioon kuntien ja alueiden erilaiset lähtökohdat. Minä luotan siihen ministerin lupaukseen, että tämän syksyn aikana todella tällä alueella päästään merkittävästi eteenpäin.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi asia, mistä edellinen hallitus ansaitsee kiitosta, on se, että se käynnisti tämän kunta- ja palvelurakennehankkeen hallitusohjelman ulkopuolelta, ja ministeri Manninen veti sitä linjakkaasti eteenpäin, ja työ jatkuu uuden hallituksen kaudella. On tärkeää, että mitään suvantovaihetta ei nyt tuossa työssä pidetä.

Olen ed. Urpilaisen kanssa eri mieltä hallituksen aluepoliittisesta otteesta. Itse asiassa edellisen hallituksen aikanahan muuttoliike Suomessa kiihtyi aivan ennätysmäiseksi. Väki tuppautui ennätysvauhtia tähän Tampere—Turku—Helsinki-kolmion sisään, ja nyt on hyvin tärkeää, että Paras-hankkeen tässä vaiheessa erityistä huomiota kiinnitetään näihin kaupunkiseutuihin, niiden kaupunkisuunnitelmaohjelmiin ja siihen, että siellä saadaan näitä voimia koottua. Myös yliopistoja ollaan merkittävällä tavalla voimistamassa. Yliopistot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja vahvistavat näin alueellista osaamistaan.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksessa ministeri Pekkarinen vastaa aluepolitiikasta, ja hän varmasti huomenna tulee selventämään hallituksen aluepoliittisia linjauksia. Ne ovat erittäin vahvat myös tässä Vanhasen kakkoshallituksessa. Mitään sellaista suunnanmuutosta, mitä ed. Urpilainen täällä väittää, ei todellakaan ole tapahtunut.

Mutta ed. Feldt-Ranta otti esiin tämän verotulopohjan vahvistamisen, joka on kirjattu myöskin tuohon Paras-hankkeen puitelakiin. Tietenkin tämä asia tarkastellaan kokonaisuutena siinä yhteydessä, kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Mutta ylipäänsä tälle ajatukselle verotulojen täydennysmallin ottamisesta mukaan valtionosuusjärjestelmään on valtionosuusjärjestelmän ja ylipäänsä kuntien talousjärjestelmän tuntijoilta tullut erittäin vähän kannatusta. Edes Kuntaliitto ei kannata tämän tyyppistä mallia. Odotan tietenkin sitä, että valtionosuusuudistusta tekevä työryhmä tekee esityksensä, ja siinä yhteydessä puidaan sitten myöskin tarkkaan tämä. Mutta näyttää siltä, että sille ei kovin paljoa tukea ole, enkä itse tule viemään eteenpäin sellaista mallia, joka ei ole järkevä eikä toimiva.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puitelaki, Paras-hanke, on erittäin hyvä keino viedä asioita eteenpäin, ja olen kyllä sitä mieltä, että alueella kaikkein parhaiten itse tiedetään, miten palvelut tulee järjestää. Meillä on yksilöllisyyttä Suomen eri osissa ja kolkissa.

Mutta kysyisin ministeri Kiviniemeltä muusta aluehallinnosta ja hallinnon kehittämistoimenpiteitä: Mitä kuntien yhteistyöllä voitaisiin vielä saavuttaa, ja maakuntahallinnon rooli- ja päätöksentekomomentit kontra sitten lääninhallinto? Mitä mieltä te olette näistä kysymyksistä?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus tukee kiitettävästi kuntien pyrkimyksiä parempaan palvelutuotantoon muun muassa kuntaliitoksia ja kuntien välistä yhteistyötä tukien. Valtion budjetissa on esitetty, että kuntien yhdistymisavustuksiin varataan niin kutsuttua porkkanarahaa 45 miljoonaa euroa ja vastaavasti yhteistoiminnan tukemiseen 2 miljoonaa euroa. Kuntien yhdistymisavustukset ovat siis yli 20-kertaiset verrattuna kuntien yhteistoiminnan tukemiseen. Mielestäni tuo suhde ei ole aivan oikea jo senkin takia, että se ei vastaa sitä todellisuutta, mitä kuntakentällä tapahtuu, ja kysyisinkin ministeri Kiviniemeltä: Miksi kuntaliitoksia suositaan budjetissa noin paljon enemmän kuin kuntien yhteistyötä?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Kiviniemeltä sellaista asiaa, miten ihmeessä me voimme tällä nykyisellä rakenteella huolehtia siitä, että kuntien omistusohjaus erilaisiin kuntayhtymiin toteutuu. Meillä on kuntayhtymiä sinne ja kuntayhtymiä tänne ja eri kuntayhtymissä on erilaisia kuntia. Kaikkein pahiten tämä omistajaohjaus ontuu nimenomaan sairaanhoitopiireissä. Mikä käsitys teillä, ministeri Kiviniemi, on siitä, mitä tapahtuu sitten, kun ja jos perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito yhdistyvät? Säilyykö edelleenkin tämä järkyttävä, minusta mammuttimainen, kuntayhtymäsairaanhoitopiiri, jota ei hallitse kukaan, ei yksikään kunnallispoliitikko eikä yksikään kunta?

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille analyyttisestä ja hyvästä arviosta kuntatalouden tilanteesta tänä päivänä. Siinä mainittiin, että kuntatalouden tila näyttää keskimäärin hyvältä. Näin on, mutta ministeri toi myös esille sen eriytymiskehityksen, joka kuntakentässä tänä päivänä on. Tuolla Lapissa tämä eriytymiskehitys näkyy erityisesti niin, että osa kunnista voi hyvin ja osa kunnista on sitten siellä toisessa päässä. Olisinkin kysynyt ministeriltä erityisen harvaanasuttujen alueiden osalta, näiden kuntien osalta:

Onko hallituksella aikeita esimerkiksi valtionosuusuudistuksen kautta erityisellä käsiohjauksella huolehtia näiden kuntien kyvystä huolehtia palveluistaan, koska täällä pitkien etäisyyksien alueella kuntaliitoksilla ei voida näitä asioita ratkaista? Kuitenkin tämä harkinnanvaraisen avustuksen osuus on väliaikainen, ja se ei (Puhemies: Minuutti täyttyy!) voi olla kestävä ratkaisu. Millä tavalla kestävä ratkaisu sitten näissä kunnissa voidaan saada aikaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Haapojalle toteaisin, että aluehallintouudistus etenee ja sen osalta vuodenvaihteeseen mennessä tehdään selvitystyötä ja sitten maaliskuun loppuun mennessä pyritään tekemään esityksiä, joissa myöskin maakuntien liittojen rooli on pohdittavana, ja sitä kautta tämä tulee osaltaan vaikuttamaan varmasti myös kuntien asemaan ainakin jollakin tavalla.

Sitten ed. Elsi Kataisen kysymykseen yhdistymisavustukset versus kuntaliitosten porkkanarahat: Tällä mallilla viime vaalikaudella, kun Paras-hanke käynnistettiin, lähdettiin tätä eteenpäin viemään. Täytyy sanoa näistä yhdistymisavustuksista, että niitä ei tänä vuonna haettu kovinkaan paljoa, että noin puolet siitä varatusta määrärahasta voidaan jakaa, koska kriteerit täyttäviä hakemuksia ei tullut riittävästi, ja että nämä porkkanarahat ovat siinä mielessä olleet selkeästi suositumpia.

Sitten kuntayhtymien osalta on varmasti niin, että siinä omistajaohjauksessa on paljonkin kehittämisen varaa. Mutta juuri vastikään ilmestyneen tutkimuksen mukaan kävi kyllä myös ilmi, että nämä kuntayhtymät ovat hyvin tehokkaita toiminnassaan eli ne toteuttavat sen tavoitteen juuri tässä palvelutuotannossa ja kustannusten kasvun kahlitsemisessa.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri täällä analyysissään totesi ja eräät edustajat puheenvuoroissaan täydensivät, kuntien veropohja tulee tänä vuonna vahvistumaan aivan samoin kuin budjetin kautta tuo valtionosuuksien osuus sekä siirtojen että indeksitarkistuksen kautta, mikä edesauttaa kyllä kuntien selviytymistä näistä palveluhaasteista. Kuitenkin peikkona ovat nämä lisääntyvät kustannukset, jotka arvioidaan jopa liki 6 prosentin suuruisiksi. Se on selvästi enemmän kuin tuommoisena pitkäaikaisena tavoitteena on pidetty Paras-hankkeessa, jossa arvioidaan noin 4—4,5 prosentin kustannuksia tällä tavalla kestävällä tavalla hoidettaviksi.

Kysyisin ministeriltä: Nyt kun on kuitenkin lisätty harkinnanvaraista avustusta tuolla budjetissa 20 miljoonaan, katsotteko, että tällä määrärahalla voidaan hoitaa erilaisiin vaikeuksiin joutuneiden kuntien asiaa ja asemaa tulevana vuotena? Näitä kuitenkin tulee olemaan erilaisista kehittämishankkeista huolimatta.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Ensinnäkin tähän aiempaan keskusteluun hallituksen aluepoliittiseen omaantuntoon viitaten, niin kyllä minun täytyy sanoa, että tämän hallituksen aluepoliittinen omatunto on kohtuullisen hyvä, ja perustelen sitä muun muassa sillä, millä tavalla hallitusohjelmassa ja budjetissa on suhtauduttu niihin esityksiin, mitä kaksi suuraluetta, pohjoinen ja itäinen Suomi, ovat esittäneet. Kyllä tässä suhteessa hallitus saa kohtuullisen hyvän arvosanan.

No, sitten tähän aiempaan keskusteluun tästä kuntien syvän yhteistyön tukemisesta, johon nyt on siis varattu se 2 miljoonaa euroa. Ministeri aivan oikein totesi, että sitä on haettu kovin vähän. Ehkä osittaisena syynä on myös se, että tällä hetkellä säädökset, myöntämiskriteerit, ovat tavattoman tiukat, ehkä perusteettomankin tiukat. (Puhemies: Minuutti!) Olisi syytä ehkä harkita, olisiko mahdollista harkita näiden säädösten väljentämistä.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Urpilainen, vaikka hän poistuikin, oli vahvasti tukemassa tasapuolisempaa aluekehitystä Suomessa. Tämähän on uusi avaus. Toivon, että demareilta löytyy samaa tukea, kunhan tieselontekoa käsitellään.

Mutta Paras-hankkeeseen sen verran. Ministeri Kiviniemi kävi hyvin läpi sen lyhykäisesti ja erittäin ansiokkaasti puheenvuorossaan. Se oli hieno asia, että asiat ovat tässä mallissa.

Kuntatalous on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Mutta yksi asia on minun mielestäni jäänyt vähälle huomiolle, ja se on se, että kuntien veropohja, todellinen tuloveropohja, on rapautumassa, koska tämä keskittyminen jatkuu edelleen. Ellei ole kasvavaa veropohjaa myös kasvukeskusten ulkopuolella, niin Paras-hankkeen joudumme uusimaan muutaman vuoden päästä ja ehkä muulla nimellä. Siksi kysynkin arvoisalta ministeriltä: Onko Paras-hankkeen yhteydessä arvioitu niitä keinoja, joilla aluepoliittisesti voitaisiin uusien työpaikkojen luominen ulottaa koko maahan, jolloin luodaan aitoa pohjaa kuntien tuloverokehityksen tukemiseksi ja sille, että kunnat saavat todella verotuloja, mikä on pitkässä juoksussa ainoa oikea tie?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Seurujärvelle toteaisin, että hallitusohjelmaan on kyllä kirjattu sellaiset kirjaukset, joiden pohjalta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan siihen suuntaan, että sitten juuri nämä Lapin kieltämättä ongelmallisessa asemassa olevat kunnat myöskin nykyistä paremmin pystyttäisiin huomioimaan.

Ed. Kaunistolle tästä harkinnanvaraisten tasosta: Tietenkin sen pystyy arvioimaan sitten vasta kunnolla ensi vuonna. Kyllä tuo summa tietenkin isompikin voisi olla juuri sen vuoksi, että tätä eriytymiskehitystä näinkin vahvasti on.

Sitten ed. Timo Korhoselle näistä yhteistoiminta-avustusten kriteereistä: Ei ole suunnitelmissa sitä, että oltaisiin väljentämässä tämän osalta kriteereitä, koska ne on nimenomaan tähän syvälliseen yhteistoimintaan kuitenkin Paras-hankkeen lainkin hengen ja kirjaimen mukaisesti suunnattu.

Siitä, tarvitaanko sitten jatkossa toistakin Paras-hanketta, ed. Hoskoselle: Tietenkin lähdemme siitä, että ei tarvittaisi, vaan saisimme tämän hankkeen avulla kunnat sellaiseen iskuun, että pidemmälläkin tähtäimellä selvitään.

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt on pyydettyjä vastauspuheenvuoropyyntöjä neljä: edustajat Paloniemi, Pakkanen, Feldt-Ranta ja Manninen. Myönnän ne, ja sen jälkeen ministeri vastaa 2 minuutin puheenvuorolla.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusi lastensuojelulaki edellyttää kunnilta muun muassa alueellisten mallien rakentamista lastensuojeluun. Nyt osa kunnista ei ole halunnut lähteä tähän työhön, koska kuntarakenne on muuttumassa ja kaikki kunnat eivät tässä vaiheessa vielä tiedä, mihin ne liittyvät ja millainen tuo rakenne niiden osalta tulee sitten jatkossa olemaan. Myös eräät suuret kaupungit ovat jarrutelleet vähän mallien rakentamista.

Miten kuntia saataisiin nopeammin mukaan kehittämään lastensuojelua isompien kokonaisuuksien pohjalta? On näet niin, että pienet kunnat eivät tästä erittäin vaativaa erityisosaamista edellyttävästä lastensuojelun alueesta tämän uudenkaan lain jälkeen tule selviämään.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Kiviniemeltä: Miten Paras-hankkeen etenemisen tässä vaiheessa suhtaudutaan niin sanottuun pakkoliitoskysymykseen?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki toimenpiteet kuntatalouden vahvistamiseksi ovat tervetulleita, ja tätä seikkaa silmällä pitäen on vähintäänkin erikoista, että hallitus toteuttaa maksu-uudistuksen, joka kurittaa paitsi kuntalaisia myös kuntia. Ja kysynkin ministeri Kiviniemeltä.

Mikä logiikka sisältyy siihen, että maksu-uudistus toteutetaan niin, että nämä rahat peritään näitä varoja tarvitsevilta kunnilta takaisin?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä syvällisen yhteistyön avustusrahahan otettiin käyttöön viime hallituksen aikana. Se, miksi sitä ei kovin paljon mene, tai avustuksia, jotka täyttävät vaatimukset, ei ole, johtuu siitä, että me lähdimme siitä periaatteesta, että tällä rahalla ei rahoiteta hyviä aikomuksia, vaan rahoitetaan vain niitä hankkeita, joista on jo toteuttamispäätös. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolellahan on hyviä aikeita rahoitettu 45 miljoonalla eurolla viime vuosien aikana ja villoja ei valitettavasti kovin paljon ole jäänyt. Ja myöskin siinä pitää olla lisäarvoa, jotta valtion on järkevää rahoittaa, eikä ainakaan mihinkään merkittäviin muutoksiin tuon rahoituksen käytössä ole syytä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Myönnän vielä vastauspuheenvuoron ed. Kuusistolle.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia arvoisa puhemies! Asun Tuusulassa, ja meillä on siellä Kuuma-kunnat, kuusi eri kuntaa, ja alueella on yhteensä 170 000 asukasta. Ja täytyy sanoa, että me aloitimme yhteistyön kuntien kanssa jo ennen kuin Paras-hanke tuli. Mutta kyllä Paras-hankkeesta on ollut paljon apua.

Olisin kysynyt ministeriltä, onko muissa kunnissa samanlaista yhteistoimintaa kuin Kuuma-kunnissa on sivistystoimessa kirjastojen ja kulttuuritoimen välillä ja peruskoulussa mahdollisuus valita kuntarajoista huolimatta oppilaspaikat. Kaavoituksessa on tehty yhteinen maankäytön kehityskuva kaikkien kuuden kunnan kesken, missä on mietitty asuntoalueet, tiet ja tuleva kaavoittaminen ja myös taloushallinnossa ja hankintatoiminnassa ja edunvalvonnassa ynnä muussa. Lähinnä meillä on se toiminta-ajatus tällä alueella, että palveluja tuotetaan kuntalaisille yli kuntarajojen. Onko vastaavaa Kuuma-yhteistyön tapaista jossain muualla päin Suomea?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Paloniemen kysymykseen siitä, miten tässä lastensuojelutyössä kuntia yhteistyöhön patistetaan: On selvää, että tämän Paras-hankkeen tiimoilta on myöskin laajemmin tarkasteltava sitä, minkä tyyppisiä ohjeistuksia ja kannustuksia myös muiden kuin juuri itse tässä hankkeessa säädeltyjen asioiden osalta tarvittaisiin. Ministeri Risikko varmaan sitten myöhemmin vastaa yksityiskohtaisemmin tähän.

Ed. Pakkaselle näistä pakkoliitoksista. Hallituksella ei ole mitään uusia linjauksia pakkoliitosasioihin. Se, mitä niistä on sanottavaa, on kirjattu Paras-hankkeessa, eli nimenomaan tämä mahdollisuus on koskien näitä erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevia kuntia.

Sitten ed. Feldt-Ranta kysyi tästä maksu-uudistuksesta. Hallitus päätti tämmöisten sisäisten siirtojen tekemiseksi 60 miljoonan euron rahasumman löytämisestä näistä valtionosuuksista siten, että kun tämä maksu-uudistus tehdään, kunnat saavat tuon 60 miljoonaa lisää tuloja ja tavallaan kuntien osalta tämä järjestelmä on sitten neutraali. Mutta, koska tämä maksu-uudistus tullaan tekemään sellaiseksi, että se seuraa kustannuksia, niin jatkossa kunnat tulevat sitten tämän lisärahan kyllä itselleen saamaan.

Sitten tästä kuntien välisestä yhteistyöstä. Se on kyllä erittäin, voi sanoa, tässä kokonaiskentässä edistyksellistä, että on näin syvälle menevää yhteistyötä ja todellakin palveluita voi yli kuntarajojen näin vapaasti saada, ja olisi toivottavaa, että se olisi monessa muussakin paikassa, erityisesti kaupunkiseuduilla, mahdollista, ja siihen päin ollaan menossa, mutta on tällaisia esimerkkejä myös sitten muualla päin Suomea, mutta edistykselliseen joukkoon toki kuulutte.

Ensimmäinen varapuhemies:

Siirrymme puhujalistaan.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Eftersom jag tillhör regeringsblocket kommer jag inte med några större invändningar mot förslaget till statsbudget för 2008, utan jag vill instämma med tidigare talare som lyft fram det förtjänstfulla arbetet regeringen gjort.

Som riksdagsledamot från Åland är det dock en brist man måste påtala och som mina föregångare också framhållit, nämligen att i budgeten finns ett kapitel med rubriken "Överföringar till landskapet Åland", men inget motsvarande kapitel på inkomstsidan. Det framgår visserligen av texten att staten har rätt att uppbära allmänna skatter och avgifter på Åland, eftersom landskapet i motsats till de flesta självstyrande områden saknar skattebehörighet.

En klumpsumma ur statsmedlen överförs sedan till Åland för att självstyrelsemyndigheterna skall kunna handha dessa ärenden, men kapitlet och beloppet ger ofta en felaktig bild av förhållandet och det talas gärna om bidrag, subsidier, understöd etc. till Åland, fast det bara handlar om återbetalning av uppburna skatter. I nästa budget skulle jag gärna vilja se såväl inkomsterna som utgifterna från Åland omnämnda i årsstaten.

Något betydligt viktigare än utformningen av budgeten är det för Åland allra viktigaste inslaget i den finska årsstaten, nämligen sjöfarten. Som ledamot Wideroos redan konstaterade i sitt anförande kommer inhemska rederier denna vinter äntligen sjösätta en ny passagerarfärja och om regeringen ger tydliga besked om en tonnageskattereform under de kommande månaderna kan den få finsk flagg i aktern och därmed kan vi behålla många arbetsplatser.

Sjöfarten har fått den plats den förtjänar i budgeten. Där sägs att avsikten är att förbättra vår sjöfarts konkurrenskraft till en nivå som motsvarar den våra viktigaste konkurrentländer har. Vidare sägs att vår handelsflotta skall genomgå en positiv utveckling så att sysselsättningen till sjöss tryggas.

Den absolut första och mest akuta åtgärdern för regeringen är nu att trygga passagerarfartygens framtid under finländsk flagg genom att ombilda det temporära stödet för passagerarfartygens bemanningskostnader till ett permanent stöd. Det nuvarande arrangemanget löper ut redan i slutet av 2009 och branschen måste få klarhet i verksamhetsbetingelserna. Passagerarfartygen är de största arbetsgivarna inom Finlands handelsflotta.

I budgetförslaget för 2008 meddelas att ett lagförslag kommer att avges till riksdagen i höst varmed passagerarfartygens bemanningskostnadsstöd blir bestående på samma sätt vad som i dag gäller för lastfartygen. Jag utgår ifrån att denna proposition ges till riksdagen snarast möjligt. I regeringsprogammet utlovas en revidering av den nu gällande tonnageskattelagen som visat sig vara obrukbar samt en utredning över möjligheten till fartygsanskaffningsreserveringar. Det är viktiga markeringar från regeringens sida.

Jag har förstått att denna regerings beskattningsreform skall genomföras 2008 och jag hoppas att så sker så att rederibeskattningsreformen kan tas i bruk nästa år. I denna lagberedning är det viktigt att rederibeskattningsreformen utformas så att både passagerarfartygsrederierna och lastfartygsrederierna kan tillämpa tonnageskattelagen och reserveringsmöjligheterna för fartygsanskaffningar på lika villkor. Vi skall inte särbehandla skattemässigt våra sektorer av sjöfarten.

Från sjöfarten och det egna landets försörjning tar jag steget över till Finlands bistånd till de länder som behöver vårt stöd för sin försörjning. Det har varit tradition inom svenska riksdagsgruppen att ägna uppmärksamhet åt Finlands internationella bistånd och den traditionen för jag gärna vidare. Enligt budgetpropositionen för 2008 anvisas medel för utvecklingssamarbete, vilket betyder en höjning med 85 miljoner euro. Anslaget för internationellt bistånd uppgår därmed till 0,44 procent av bruttonationalprodukten, men denna höjning är inte tillräcklig.

Norden, Finland, utrikesministeriet och utrikesutskottet har den gångna veckan besökts av en amerikansk professor som fäst vår och allmänhetens uppmärksamhet på det faktum att USA, om det uppfyllde sin andel av det internationella biståndet på det sätt som Finland tänker sig att göra, nämligen 0,7 procent av bnp, så skulle det innebära ytterligare cirka 70 miljarder dollar varje år som kunde användas för att bekämpa världens fattigdom. För att klara sitt mål måste Finland aktivt medverka till att hitta nya finansieringsformer för att höja biståndet. Och kanske det är en sak vi borde tala med USA om vid vårt nästa besök i Washington.

I avvaktan på någon förändring på den fronten tror jag att det är viktigt att Finland forsätter på sin bana som seriös aktör inom det internationella samarbetet (Puhemies: Fem minuter!) och dit hör att leva upp till de utlovade målen. Och, herr talman, jag kommer att inlämna en finansmotion med förslag till en höjning av anslaget.

Ed. Kimmo Sasi merkittiin läsnä olevaksi.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä on paljon hyvää. Se, että perusturvan parantamiseen satsataan heti hallituskauden alussa, on erinomainen asia. Näin pitääkin olla, sillä suhdannenäkymät ovat hyvät, työllisyys kohenee hyvää vauhtia ja talouden kasvuennusteita on hiljan rukattu entistäkin parempaan suuntaan.

Suurimmat haasteemme ulottuvat yli budjettivuoden, ja niihinkin on varauduttava. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä supistuu. Meidän on sopeutettava toimemme yhteiskunnan rakennemuutokseen. Vuosi sitten julkaistun koulutuspoliittisen selonteon mukaan nuoremme olisi saatava työelämään keskimäärin vuotta nykyistä aikaisemmin ja työssäoloajan pitäisi pidentyä kolmella vuodella loppupäässä. Tämän tavoitteen eteen pitää tehdä työtä.

Uusi hallitus on nostamassa opintorahaa vähintään 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden alusta 2008, ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Erittäin tärkeät parannukset, joilla helpotetaan opiskelijoiden elämää niin, että täysipäiväinen opiskelu olisi nykyistä helpompaa. Ammatillista koulutusta laajennetaan. Lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja erityisesti kasvukeskuksiin. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa laajennetaan, oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista lisäkoulutusta lisätään ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen kohdennetaan lisämääräraha. Näillä kaikilla toimilla vastataan siihen haasteeseen, jonka tuore Oecd-vertailukin Suomesta kertoo. Se kertoo, että nuoret ovat saavuttamassa maailman kärkeä koulutustasossa, mutta työikäisten koulutustasossa on edelleen paljon, paljon kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Elinikäinen oppiminen, työelämän ja opiskelun limittyminen koko elämänkaarelle ja mahdollisesti ammatin vaihtaminen ovat tosiasioita nykypäivän työmarkkinoilla. Näihin haasteisiin vastataan kiinnittämällä huomio jaksamiseen, ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon ja opiskelijaterveydenhuollon resursseihin. Myös opettajien ja koulujen muun henkilökunnan jaksamiseen siellä pitää kiinnittää huomiota. Erittäin hienoa on, että opettajien täydennyskoulutuksesta huolehtimisesta säädetään tällä hallituskaudella velvoite koulutuksen järjestäjille. Epätasa-arvo tässä asiassa on maan eri osissa aivan ilmeinen.

Stakesin kouluterveyskyselystä käy ilmi, että nuorten parantuneet elinolot ja terveystottumukset eivät näy terveydessä. Nuorten masentuneisuus ja koulu-uupumus on yleistä. Kilpailun koveneminen heijastuu muun yhteiskunnan ohella myös koulumaailmaan. Noin joka kymmenes oppilas kokee, että ei saa apua koulunkäyntiinsä kotoa eikä koulusta. Tähän asiaan meidän pitää puuttua, meidän, sekä vanhempien, koulun että muiden toimijoiden. Ei voi olla kenenkään etu, että maamme tuleva työvoima on jo valmiiksi väsynyttä ja ennenaikaisesti loppuun palanutta. Panostus nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen on tärkeää heidän tulevaisuutensa ja työkykynsä kannalta.

Arvoisa puhemies! Luotan siihen, että kun valtion tuottavuusohjelmaa kuluvan syksyn aikana tarkastellaan, löydetään ratkaisu, jolla korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen laatua ei heikennetä. Opiskelijat ansaitsevat saada kunnon opetusta ja tutkijoiden on saatava tehdä tutkimusta.

Aivan lopuksi otan esille yhden kipeän kauneusvirheen opetusministeriön hallinnonalan budjettiesityksestä, jonka korjaaminen on mielestäni aivan välttämätöntä. Valtion ylläpitämät viisi ammatillista erityisoppilaitosta ovat rahoitusvaikeuksissa. Rahoitusvajeelle on aivan selvä syykin: vammaisten koulutuskysyntä on kasvanut, ja oppilaitosten on pitänyt lisätä ammattialavaihtoehtoja sekä kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta vaikeavammaisille. Nyt tilanne on se, että ilman lisärahoitusta näissä erityisoppilaitoksissa on vähennettävä oppilaiden sisäänottoa. Se uhkaa jättää osan vaikeavammaisista vaille koulutuspaikkaa, ja juuri he ovat haavoittuvin ja suuressa syrjäytymisvaarassa oleva nuorten ryhmä.

Opetusministeriö suunnittelee valtion erityiskoulujen siirtoa muille ylläpitäjille. Sekin pitää erittäin huolellisesti selvittää, ettei tilanne huonone. Valtion pitää voida seurata erityisopetuksen toteutusta, opiskelijamääriä, sijoittumista ja kustannuksia, ettei käy kuin Norjassa, jossa lakkautettiin vuonna 94 ammatillisten opintojen näkövammaisten linja ja vastuu opetuksen järjestämisestä siirrettiin alueelliselle ylläpitäjälle. Ja miten kävi? Kävi niin, että näkövammaiset, jotka eivät pärjänneet integroidussa opetuksessa, eivät muutoksen jälkeen ole enää suorittaneet Norjassa ammattitutkintoa. Tämä kehitys on ehdottomasti torjuttava ja muutokset on tehtävä vasta perusteellisten selvitysten jälkeen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Paloniemi kiinnitti lopuksi erittäin tärkeään asiaan huomiota, ja pyrimme hoitamaan sitä asiaa yhdessä.

Sinivihreän hallituksen ja valtiovarainministeri Kataisen ensimmäinen talousarvioesitys vuodelle 2008 on varsin antelias. Valtion talous on hyvässä kunnossa, ja verotulot kasvavat ensi vuonna 8,4 prosenttia. Nyt on varaa panostaa tämän maan köyhimpiin kansalaisiin, joita ovat kansaneläkeläiset, opiskelijat, yksinhuoltajat ja pitkäaikaistyöttömät. Kansaneläke nousee historiallisen paljon, 20 euroa kuukaudessa, ja eräissä osissa Suomea jopa 40 euroa plus indeksitarkistukset. Tämä on huomattavasti enemmän kuin edellinen hallitus myönsi. Sehän nosti kansaneläkettä vain 7 euroa ja lopulta 5 euroa neljältä kuukaudelta. Yksinhuoltajan lapsilisä nousee, opiskelijat saavat lisää opintotukea ja vapaan tulon raja nousee. Työllisyyteen panostetaan 517 miljoonaa ja tehdään lukuisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi.

Kun itse olen ollut lukuisissa työttömien tilaisuuksissa sekä tässä eduskunnan portailla että muun muassa Kallion Karhupuistossa ja muissa paikoissa, olen todennut, että työttömien tilaisuuksissa pääasiallisesti halutaan vain parempaa työttömyysturvaa ja jäädä työttömäksi. Nyt sinivihreä hallitus haluaa työllistää työttömät ja työkykyiset henkilöt, varsinkin nuoret. Kuitenkin työttömien joukossa on vanhoja pitkäaikaistyöttömiä, jotka tulisi päästää eläkkeelle, siis pitäisi soveltaa tätä Lex Taipaletta, jonka edellisellä kaudella säädimme.

Kuntatalous kohenee, mutta kunta- ja palvelurakenneuudistusta on joudutettava ja varsinkin terveys- ja sosiaalipalveluja on kehitettävä kuntarajojen yli ja myös valtakunnallisesti. Tarvitsemme valtakunnallista seurantaa ja valvontaa näiden palveluiden toteuttamisessa. Kuntien yhdistämisavustuksia on kaikkiaan 320 miljoonaa euroa, joten luulisi kunnilla nyt olevan kiire yhdistyä, jotta nämä valtion asettamat porkkanat saadaan käytettyä.

Polttoaine- ja energiaverot nousevat hieman; dieselveron korotusta kansalaisten on vaikea hyväksyä. Syynä veronkorotuksiin on ilmastonmuutos, jonka vuoksi autolla ajoa ja polttoaineen käyttöä tulisi saada vähennettyä. Odotamme kovasti autojen käyttömaksun muuttamista niin, että se suosisi vähäpäästöisiä ja pienempiä autoja. On aivan älytöntä, että yksi kansalainen ajaa suurella kaupunkimaasturilla töihin kaupungin keskustaan joka aamu. Onneksi saadaan Espoon metro ja tällöin toivotaan, että Länsiväylän ruuhkat helpottavat.

Yliopistot ovat huolissaan siitä, että he saavat tämän 20 miljoonaa vuodessa, mutta valtion tuottavuusohjelma saattaa lohkaista tästä suuren osan. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että uusi yliopistolaki, jossa yliopistoille annetaan enemmän itsenäisyyttä ja ne vapautetaan valtion holhouksesta, saadaan voimaan. Kuten ministeri Sarkomaa tässä muutama tunti sitten lupasi, laki astuu voimaan vuonna 2009.

Yksi asia, josta olen eri mieltä valtiovarainministeri Kataisen ja hallituksen esityksen kanssa, on alkoholiveron korotus. En usko, että 15 prosentin korotuksella väkeviin juomiin ja 10 prosentin korotuksella mietoihin saavutetaan merkittävää kansanterveydellistä hyötyä. Samaa mieltä oli myös sosiaali- ja terveysvaliokunta. Tämän vuoksi alkoholiveroa tulisi korottaa lisää viimeistään ensi vuoden syksyllä tai seuraavana vuonna. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tulisi vahvasti paneutua alkoholihaittojen ehkäisemiseen, ja siihen tulee panostaa lisää verotuloja.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Niin hallituksen budjettiesityksen kuin valtiovarainministeri Kataisen esittelypuheenvuoronkin mukaan maan taloudella menee siinä määrin lujaa, että valtionvelkaa on tarkoitus lyhentää ensi vuonna parilla miljardilla eurolla. Pyrkimyksen suunta on tässä suhdannetilanteessa täysin perusteltu. Nyt aiheellinen kysymys kuuluukin, onko tämä rahamäärä taloudellisen toimeliaisuuden nykytilanteen syihin nähden itse asiassa aivan liian alhainen. Taloudellista toimeliaisuuttahan on viime aikoina lisätty ja odotetaan ensi vuonnakin lisättävän 80-luvun jälkipuolen tyyliin velkarahalla. Tämä on näkynyt toisaalta rakennustuotannossa ja toisaalta arkipäivän kerskakulutuksen näyttävässä lisääntymisessä.

Valtakunnan päälehti ja Yleisradio ovat koko kesän ajan kiitettävästi uutisoineet siitä, missä talouselämän pimeällä puolella mennään. Virke-projektin ja keskusrikospoliisin lähteisiin viitaten on kerrottu, kuinka harmaa talous ja talousrikollisuus kukoistavat. Yksinomaan Pääkaupunkiseudulla tehdään pimeästi 20 000 henkilötyövuoden työsuorite. Hyvin monessa tapauksessa toiminta on osa järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on taitavasti naamioitu rehelliseltä näyttäväksi yrittäjätoiminnaksi.

Budjettiesityksen veropolitiikan johdannossa kerrotaan hallitusneuvotteluissa sovitun yhdeksi kuudesta keskeisestä veropolitiikan tavoitteesta harmaan talouden torjuminen. Hyvä niin. Ulosoton erikoisperintää luvataan tässä tarkoituksessa vahvistaa. Verohallintoa ja Tullilaitosta kehotetaan sekä kansalliseen että kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa pyritään tukemaan myös konkurssiasiamiehen toiminnan julkisselvitysmenettelyllä. Selvitys käynnistettäisiin konkurssiasiamiehen aloitteesta sellaisissa vähävaraisissa konkurssipesissä, joissa havaitaan velallisen toimintaan liittyviä erityisiä selvitystarpeita. Kiusallista on se hyssyttely, jolla veronkannon tehostamisesta budjettikirjassa kerrotaan. Ikään kuin pyydetään roistoilta etukäteen anteeksi, että heidän toimiinsa aiotaan puuttua.

Nopeat, näyttävät operaatiot tuottavat talousrikostutkinnassa parhaan tuloksen. Tutkinnan tulos on saatava myös lyhyessä ajassa syyttäjän harkintaan. Valtio saa rahansa nopeasti korkojen kanssa takaisin. Talousrikostutkijoiden määrää onkin reippaasti kasvatettava. Tietoisuutta kiinnijäämisriskistä on näin pikaisesti kasvatettava. Niin ikään on saatava aikaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jossa esimerkiksi rakennustoiminnassa pääurakoitsija vastaa hankkeen arvonlisäveroista. Eri viranomaisrekisterien tietojen ristiinajojen loputkin esteet on ensi tilassa poistettava. Viime vaalikaudella tehdyt hallintarekisterihelpotukset on kumottava. Suomesta ei saa muodostaa veroparatiisia, johon kansainvälinen rikollisuus pesiytyy. Kysymys on ensi vuonnakin vähintään 2 miljardin euron veronmenetyksistä, jollei tehotoimiin välittömästi ryhdytä. Tällaisten rahamäärien järkevällä kohdentamisella voitaisiin vaikkapa siirtyä ennätysajassa uusiutuvien energioiden järjestelmään. Kysymys on siis vähintään parista miljardista eurosta vuositasolla.

Suomalainen harmaa talous ja talousrikollisuus ovat osa kansainvälistä likaista taloutta ja sen rahavirtoja. Ne uhkaavat vakavasti kautta maapallon kansallisvaltioiden talouksia ja kansainvälisen kaupan pelisääntöjä. Euroopassakin monet hallitukset ovat vaihtuneet, kun harmaat ja muut pimeät toimijat ovat romahduttaneet valtion verotulokertymän. Pelkästään pääomakato kehitysmaista nousee vuosittain vähintään 500 miljardiin dollariin. Se koostuu korruption, rikollisuuden ja yritysten verojen maksun välttämiseksi tekemistä siirroista veroparatiiseihin. Teollisuusmaat huomioon ottaen määrä nousee tästä vielä kaksin-kolminkertaiseksi. On erinomainen asia, että maailmanpankin uusi pääjohtaja on ottanut ohjelmaansa tutkimuksen teettämisen kansainvälisistä likaisista rahavirroista. Norja on ollut tässä asiassa erittäin aloitteellinen. Missäpä luuraa Suomi?

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Nostan tässä omassa puheessani esille muutamia yksityiskohtia, jotka tässä budjetissa hiertävät omaatuntoani ja jotka ovat jollain lailla jääneet huonolle kohtelulle. Sanoisin näin, että hallituksen silmässä on pientä siniviherkaihia. Hallitusohjelmassa linjataan vaikeavammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä hoidettavaksi asiaksi, sen vaiheittainen kehittäminen ja vammaispalveluiden rahoittaminen ja palveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen vahvistaminen. Tässä budjettikirjassa asia on ohitettu. Vaikeavammaisten avustajajärjestelmä-asian hoitaminen ei ole mukavuuskysymys, ei kysymys ylellisyydestä eikä edes kuntouttamisesta tai kuntoutumisesta. Kysymys on arjen perustoiminnoista — siis arjen perustoiminnoista, oikeudesta saada aamulla vaatteet päälle, päästä vessaan, sieltä pois, liikkua, hoitaa omia asioita jne. Tässä puhutaan ihmisoikeuksista. Peruselämän toiminnot kuuluvat jokaisen ihmisen arkeen. Tämä vaikeavammaisten avustajajärjestelmän hoitamattomuus on suoranaista vapaudenriistoa. Täytyy muistaa, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joissa on tavoitteena muun muassa valtavirtaistaminen ja syrjinnän poistaminen. Ja kuin nupiksi tälle sivuuttamiselle täytyy todeta, että kysymys on todella kuitenkin marginaalisesta kansanosasta, vain 0,07 prosentista väestössä, joten tämä häpeällinen asia on hoidettava mitä pikimmin kuntoon.

Koti on tärkein lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön kenttä. Sen tukena koulussa tapahtuva valistus ja nuorison vapaa-ajan tukeminen ovat tärkeitä tekijöitä. Silti pelkkä valistus ei riitä. Alkoholin saatavuus sekä hinta vaikuttavat kulutukseen. Saatavuuteen vaikuttaa sekä ostopaikkojen tiheys että ostohetkien valvonta. Ostohinta vaikuttaa arjen valintoihin, näin myös alkoholituotteissa. Ei siis ihme, että tämä 2004 alennettu hintataso on houkutellut paljon vapaampaa käyttöä ja toisaalta lisännyt alkoholihaittoja ja -ongelmia.

Haluan ymmärtää, mitä nykyjuominen tarkoittaa — puhdasta 100-prosenttista alkoholia 10 litraa ja 3 desiä per nenä vuodessa. Se on reilu ämpärillinen puhdasta alkoholia. Alkoholiliikkeen tuotteena se tarkoittaa esimerkiksi kossupullollista per viikko jokaiselle meistä. Uusimman päihdebarometrin mukaan ongelmat ja päihteiden aiheuttamat kustannukset eivät ole vähentyneet. Samaan aikaan, kun täysin raittiiden osuus on lisääntynyt, herää kysymys, miksi alkoholiverotuksessa ei oikeasti kompensoida alkoholin aiheuttamia kustannuksia.

Koko alkoholikulttuurimme elättää nyt sellaista kustannusvyyhtiä, että edes pelkkä pieni veron korotus ei riitä. Yhteiskunnassamme tarvitsee tehdä paljon enemmän tämän asian eteen. Kustannusrasitetta alkoholin takia on niin terveydenhoidon kuin esimerkiksi lastensuojelun rahoituksessa. Kokonaan toinen asia on se, miten paljon alkoholin haitat maksavat valtion kustannusten ulkopuolella, esimerkiksi yksityisellä yrittäjäsektorilla. Alkoholiverotusta on korotettava korkeammilla verotusprosenteilla kuin mitä tässä budjettiesityksessä.

Tupakkaverotuksen korotusta budjettiesityksestä on turha hakea. On vastuutonta syyttää salakuljetusta siitä, ettei hallituksella ole rohkeutta nostaa verotusta. Laittomuuksien edessä tällä sinivihreällä logiikalla meidän tulisi nostaa kätemme pystyyn monen muunkin asian kohdalla. Emmehän me halua rakentaa maatamme laittomuuksien ehdoilla.

Arvoisa puhemies! Tupakkaverotusta on edellisen kerran korjattu 96, joten nyt on oikea aika kantaa vastuuta myös tästä asiasta.

Ensimmäinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään.