Satu Taiveaho /sd:
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on kasvanut
hälyttävällä ja vakavalla tavalla.
Esimerkiksi Hämeessä kasvua on 62 prosenttia,
Pirkanmaalla 77 prosenttia ja Uudellamaalla yli 80 prosenttia vuoden
takaiseen nähden. Yksikin syrjäytynyt nuori on
liikaa. Mikäli me nyt päästämme
nuoret syrjäytymisen tielle, olemme todella vaikeuksissa
työvoimapulan vuosien lähestyessä. Kun
hallitus on leikannut viime vuoteen nähden myös
työllisyystoimiin varattuja rahoja, on yhtälö mahdoton.
Edellisen laman kokemukset pitää ottaa vakavasti.
Nuorten työttömyys ja uuden pitkäaikaistyöttömien sukupolven
syntyminen pitää estää. Nuorten
hätä pitää siis ottaa vakavasti.
Hallituksen tulee ryhtyä toimiin, jotta nämä työttömänä olevat
nuoret eivät kokonaan putoa työn ja koulutuksen
ulkopuolelle. SDP:n mielestä työllisyyttä tukeva
lisätalousarvio on tuotava eduskuntaan mahdollisimman nopeasti.
Esitimme tätä jo maaliskuun lopulla.
Aikooko hallitus siis tuoda lisätalousarvion vielä tämän
kevään aikana ja painottaa siinä aivan
erityisesti nuorisotyöllisyyden edistämistä?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Työministeri Cronberg on estynyt
olemasta läsnä tässä istunnossa.
Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta
pelkistäen voisi sanoa, että on ihan totta, että nuorisotyöttömyys on
selvästi kasvanut kaikkialla Suomessa, joissakin työvoimapiireissä tai
joidenkin te-keskusten alueella aivan erityisesti. Hallitus on kuitenkin linjannut
toimintansa niin, että se lisää niitä määrärahoja
erityisesti momentille 51, jossa on tukityöllistämisen
ja koulutuksen määrärahat. Nämä määrärahat
ovat nyt jo huhtikuun loppuun mennessä sidottu erittäin
suurelta osalta, ja hallitus on varautunut lisäämään
näitä määrärahoja vielä edessä olevien
tai tulevien lisäbudjettien kautta. Tarkoitus on, että tukityöllistettyjen
ja koulutettavien määrä kyettäisiin
pitämään korkealla tasolla, sen mukaisella
tasolla, mitä työttömyysprosentti edellyttää.
On totta, että tämän vuoden varsinaisen
budjetin määrärahat on mitoitettu huomattavasti
alhaisemmalle työttömyystasolle kuin mikä työttömyystason
jo tällä hetkellä tiedetään
olevan totta ja mihinkä suuntaan se on menossa. Hallitus
varautuu lisäämään näitä määrärahoja
tulevissa lisätalousarvioissa.
Satu Taiveaho /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen on kannettava vastuunsa. Tulokset
ovat toistaiseksi heikkoja, kun nuorisotyöttömyys vain
pahenee. Asiaan on tartuttava heti, viivyttelyyn ei ole aikaa. SDP
on esittänyt monia toimia, joilla nuorten syrjäytymistä voitaisiin
ehkäistä. Tällainen keino on esimerkiksi
nuorten yhteiskuntatakuu, jolla nuorelle varmistetaan harjoittelu-
tai työpaikka kolmen kuukauden työttömyyden
jälkeen. Meidän mielestämme tämän
takuun toteutuminen tulisi nyt varmistaa ja laajentaa koskemaan
nuoria 30 ikävuoteen saakka, kun se nyt koskee alle 25-vuotiaita.
Nyt yhteiskuntatakuu ei toteudu edes nykyisessä muodossa,
koska työvoimatoimistot ovat niin kuormitettuja. Tarvitaan
välttämättä lisäresursseja
työvoimatoimistoihin.
Oletteko siis valmiit lisäämään
resursseja työvoimatoimistoihin ja ohjaamaan sitä nuorten
yhteiskuntatakuun laajentamiseen, jotta nuoret saadaan osalliseksi
yhteiskuntaan?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt
omista tuottavuustavoitteistaan. Ne luvut ovat täällä eduskunnan
tiedossa. Niiden mukaan normaalioloissa myöskin työ-
ja elinkeinohallinnosta väkeä vähennettäisiin
osana hallituksen tuottavuustavoitteita. Vallitsevan työttömyystilanteen
tai taloustilanteen vuoksi me olemme kuitenkin päättäneet,
että me emme vähennä sitä väkeä, mikä te-toimistossa
ja te-keskuksissa on. Päinvastoin. Määräaikaisrahoilla
lisäämme henkilöstön määrää siitäkin
tasosta, mikä se on tällä hetkellä.
Näin tulemme menettelemään juuri kysyjänkin
tarkoittamassa mielessä, jotta kykenemme vastaamaan siihen
työllisyystilanteen heikkenemiseen, mikä tällä hetkellä on
totta. Miten ne varsinaiset rahat, joista puhuin, lähinnä 51
momentin voimavarat, käytetään, onko
se yhteiskuntatakuu, onko se joku muu muoto — selvää on
se, että nimenomaan nuorisotyöttömyys
on vahvasti niitten toimien keskiössä, joita näillä asianomaisilla
lisäresursseilla tullaan hoitamaan.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Työttömiä on tällä hetkellä yli
250 000 ja pian ylitetään 300 000:n
raja. Lama maksatetaan työntekijöillä,
sillä tuhansia irtisanotaan, lomautetaan tai laitetaan
työttömyysputkeen. Tästä syystä työttömyyskassat
ovat pahasti ruuhkautuneita. Työtön voi joutua
odottamaan ensimmäistä korvaustaan jopa yhdeksän
tai kymmenen viikkoa ja aika on vielä pidempi, jos se lasketaan työttömyyden
alkamisesta. Kuitenkin sekin aika on jollakin elettävä.
Erityisen pitkät jonotusajat ovat Metalliliitossa, mutta
tilanne pahenee nopeasti myös muilla aloilla. Kysynkin:
Aikooko hallitus valmistella jo ennen kesää sellaisen
muutoksen, joka mahdollistaa työttömyysturvan
maksamisen ennakkona, jotta korvauksen kohtuuttomat odotusajat
poistuvat?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Tämä on meillä juuri selvittelyssä ja
viimeksi tänään on käyty työmarkkinakentän
kanssa tästä neuvonpitoa, että mikä olisi
se malli, jolla me voisimme nopeuttaa tätä maksatusta.
Olen samaa mieltä kuin kysyjä, että tällaiset
kymmenen viikon jonot kassoissa ovat kohtuuttomia sen ihmisen kannalta,
jonka perusturvasta tässä on kysymys, elikkä tästä vähimmäisturvasta,
jonka he saavat tämän kassan kautta. Tähän
haetaan juuri ratkaisumallia. Me olemme sosiaali- ja terveysministeriössä valmiita
toimimaan hyvinkin pikaisella aikataululla, kun pääsemme
tästä mallista yhteisymmärrykseen.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Sovitellun työttömyyspäivärahan
maksamisessa voidaan käyttää jo nyt ennakkoa,
mutta miksi menettely ei koske niitä, jotka ovat kokonaan
työttömiä? Heillähän
se suuri hätä on. Sopiva ennakon määrä voisi
olla vaikka 80 prosenttia muuten maksettavasta työttömyysturvasta.
Tämä muutos karsisi turhaa byrokratiaa, mutta
ei lisäisi kustannuksia yhtään. Työttömyysturvan
laskentaan ja maksatukseen liittyy myös muita vakavia ongelmia.
Esimerkiksi lomarahan jaksotus kohtelee kaltoin sellaista työntekijää,
jonka ansiot vaihtelevat paljon ja joka tekee määräaikaisia
töitä. Tällaisia töitä on
erityisen paljon esimerkiksi rakennusalalla.
Aiotteko te tälle asialle tehdä mitään?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tämä on juuri niin, että voitaisiin
jo heti, kun työtön ilmoittautuu sinne kassaan
pikaisella aikataululla joku summa saada ja sitten myöhemmin
klaarata ja laskea, mikä on se lopullinen oikea summa.
Jollakin tavalla pitää tulla työttömiä tässä vastaan.
Meillä on kohtuuttoman paljon byrokratiaa, mikä näihin
liittyy. Kaiken kaikkiaan ansioturvajaosto, joka on Sata-komiteassa,
on valjastettu siihen, että pitäisi saada vähennettyä sitä byrokratiaa.
Kovin nihkeästi ovat siellä yhteisymmärrykseen
päässeet siitä, että miten voitaisiin
helpottaa sitä byrokratiaa. On viiveitä, on byrokratiaa,
liian vähän tietoteknisiä järjestelmiä käytetään.
Olen ihan samaa mieltä, että tässä pitäisi
nopeammin edetä. Meillä on foorumi nyt, jos työmarkkinajärjestöt
haluavat ansioturvajaostoa käyttää ja
sille tuovat esityksiä. Olemme valmiita viemään
niitä eteenpäin, kun esityksiä tulee.
Sinikka Hurskainen /sd:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hallitus on väläytellyt
työllistävää lisätalousarviota
vasta ensi syksyksi, ja tällä hetkellä tilanne
on kaaosmainen. Sosialidemokraatit esittivät työllistävää lisätalousarviota
jo maaliskuun loppupuolella. Jo ennen talouden taantumaa työ-
ja elinkeinotoimistot olivat ylikuormitettuja. Silti niiden resursseja
on edelleen leikattu, ja tällä on vaikutusta työ-
ja elinkeinotoi-mistojen henkilökunnan jaksamiseen ja työttömien
työnhakijoiden palveluihin. Eli nyt minusta asia on jo
niin suuri, että pääministerin pitäisi antaa
eduskunnalle ilmoitus työllisyyden hoidosta. Toisaalta
jatkaisin sen verran vielä, että ministerit eivät
vastanneet tähän nuorten yhteiskuntatakuukysymykseen,
mikä täällä esitettiin. Minusta
se on erittäin merkittävä kysymys. En
voi olla nostamatta esille, (Puhemies: Minuutti!) esille, että yli
20 vuotta sitten suunnittelin tämän koko nuorten
yhteiskuntatakuun. Nyt vasta joitain vuosia sitten se on toteutettu.
Eli toivoisin vas-tausta.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! En nyt oikein ymmärrä,
mihin tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen resurssien osalta
pääministerin ilmoitusta vai mikä se
nyt olikaan. Vielä kertaalleen: Näiden toimistojen resursseja
ei vähennetä. (Ed. Sirnö: Tarkoitus olisi
lisätä!) Ei vähennetä ainakaan
niin kauan aikaa kun tällainen talouden tila ja työllisyystilanne
on, joka maassa tällä hetkellä on ja
mihin suuntaan se nyt ainakin jonkun aikaa vielä näyttää menevän.
Minä toistan vielä sen: Vaikka tuottavuusohjelma
ilman muuta vähentää myöskin
sieltä väkeä, niin se vähenemä,
joka sieltä tulisi vastaan, kompensoidaan näillä määräaikaisilla
resurssilisäyksillä, mihinkä me olemme
hyvin selvästi ja voimakkaasti sitoutuneet. Jos ei edustaja
Hurskainen usko, niin kannattaa sitten käydä käytännön
elävän elämän tilanteet katsomassa,
että näin todellakin tapahtuu. (Ed. Hurskainen:
Käynkin, hyvin usein!)
Annika Lapintie /vas:
Arvoisa puhemies! Tähän toimeentuloon työttömyyden
tapahtuessa haluaisin puuttua. Tässä keskusteltiin
siitä, miten kauan kestää sen ansiosidonnaisen
työttömyysturvan saaminen. Ja sen lisäksi,
kun ihminen jää työttömäksi,
aika usein tulee tarvetta kunnalliseen toimeentulotukeen. Nyt jonot
ovat isommissa kaupungeissa kolme viikkoa ja enemmänkin.
Kun ihminen ei saa työttömyyskorvausta, palkan
tulo loppuu ja toimeentulotukeakaan ei saa, niin miten ihmeessä ihminen
sitten elää?
Tampereen Keskustorilla sain maanantaina tällaisen
lapun: Toimeentulotuen summa on 399 euroa. Tähän
ei ole tullut mitään korotusta koko sinä aikana
kun Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995 lähtien.
Millä ihmiset tulevat toimeen, kun eivät saa edes
kunnallista toimeentulotukea?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Kyllä asiakkaan aseman vahvistaminen
täytyy olla keskeistä meidän tulevissa
uudistuksissa ja tähän tähtää Sata-komiteassa
hyvin moni asia, joka siellä on nyt agendalla. Siellä on
tämä toimeentulotukiasiakkaan aseman vahvistaminen.
Siinähän on tehtykin jo toimia. Samaan tähtäisi
myöskin kassojen jäsenten asiakkaan aseman vahvistaminen,
että käsittelyä voitaisiin nopeuttaa.
Toivon todellakin, että ansioturvajaostossa voitaisiin
järjestöjen kesken päästä myöskin
joihinkin sopimuksiin siitä, miten edetään.
Meillä on, kuten sanottu, sosiaali- ja terveysministeriössä valmius
tehdä nopealla aikataululla lakeja. Me teimme näin
myöskin esimerkiksi työeläkekysymyksessä nopealla
aikataululla lain, mutta pitää olla yhteisymmärrys
siitä, mitä halutaan, mitä tehdään,
kun tämä on mitä suurimmassa määrin
kolmikantaisia asioita.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Syrjäytyminen työelämästä liittyy
nuorissa ikäluokissa myös hälyttävän
laajoihin mielenterveysongelmiin, jotka pitkittyessään
johtavat myös varhaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kun
nyt kunnissa laaditaan säästöohjelmia,
on vaarana, että jo entuudestaan heikossa tilanteessa olevista
mielenterveyspalveluista karsitaan. Nuorten kannalta olisi erityisen
tärkeää, että mielenterveyspalveluihin
pääsisi nopeasti matalan kynnyksen periaatteella.
Tähän tarvittaisiin paitsi lisärahoitusta
kuntien valtionosuuksien myötä myös tiukempaa
lainsäädäntöä, joka
parantaisi mielenterveyspalveluiden hoitotakuuta.
Kysyn, aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla voidaan
turvata nuorten työttömien ja koulutuksesta ja
työelämästä syrjäytyneiden
työkykyä nimenomaan mielenterveyspalvelujen parantamisen
kautta?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Yleensäkin tämä nuorten syrjäytyminen
on hyvin monen ministeriön alaan kuuluvaa ja pelkästään
sosiaali- ja terveyspalveluilla ei valitettavasti voida yksistään
auttaa. Mutta kysyitte näistä mielenterveyspalveluista. Nyt
viime vuosinahan on hoitotakuuta arvioitu ja on huomattu, että nimenomaan
nuorten mielenterveyspalveluissa ei hoitotakuu täysin toimi. Olemme
siihen tehneet muutoksen elikkä selkeyttäneet
tätä ikärajaa, mitä tarkoittaa
nuori mielenterveyspalveluissa, koska siinä on erilaisia
käytäntöjä. Sen lisäksi
Mieli 2009 -ohjelmaa, joka juuri linjasi sitä, miten mielenterveyspalvelut
pitäisi toteuttaa, toimeenpannaan nyt. Ihan tällä hetkellä tehdään
toimeenpanosuunnitelmaa ja siellä on moniakin suunnitelmia,
ja terveydenhoitolaki tulee myös tarkentamaan hoitotakuuta.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys koski nimenomaan
nuorisotyöttömyyttä. Ehkä kaikkein
suurin ongelma koskettaa koulunsa lopettavaa 16-vuotiasta nuorta,
joka ei löydä jatko-opiskelupaikkaa. Nyt tämä nuori
jää tyhjään tilaan. Vasta 17-vuotiaana
hän kelpaa työvoimatoimistoon. Minä kysyisinkin opetusministeriltä:
Onko nyt pohdittu lähemmin sitä, että voitaisiin
muuttaa ihan perusteita siinä käytännössä, millä tavalla
kohdataan nämä koulunsa päättävät nuoret?
Voisivatko kuntien sivistystoimet ottaa enemmän vastuuta
siitä, että jokaiselle suomalaiselle nuorelle
taataan todellakin koulutus- tai työharjoittelupaikka ja
nimenomaan niin, että nämä hänet
paremmin tuntevat ihmiset ovat järjestämässä ja
hoitamassa tämän käytännön
toteutuksen?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan nuorten syrjäytymisestä ja
työllistymisen mahdollisuuksista, niin tämä on
aivan olennainen kysymys, kuinka perusasteelta päästään
toisen asteen opintoihin. Hallituksella on tavoitteena se, että kaikille
nuorille turvataan toisen asteen opiskelupaikka. Nyt siinä on
onnistuttu jo varsin hyvin. Noin 97 prosenttia opiskelijoista jatkaa
perusopetuksesta toiselle asteelle. Tämän on mahdollistanut
muun muassa se, että olemme lisänneet 7 000
paikkaa ammatilliseen koulutukseen ja sen suosio on huimasti kasvanut.
Mutta on totta, että kunnissa on hyvin erilaisia käytäntöjä,
kuinka siellä tavoitetaan näitä nuoria,
jotka eivät pääse opintoihin tai keskeyttävät
opintonsa. Tähän ministeri Wallin on asettanut
työryhmän, joka juuri tekee selvitystä siitä,
miten kunnissa varmistettaisiin moniammatillinen yhteistyö.
Kaikkien kuntien tulisi nimetä henkilö, joka käy
nämä nuoret ja heidän elämäntilanteensa
läpi ja arvioi, onko se sitten ammatillinen koulutus, ammattistartti,
työpajat, jonka avulla jokaiselle löytyisi se
jatkopaikka ja mahdollisuus näin opintojen tai harjoittelun
kautta löytää sitten se oma paikkansa
opinnoissa ja työelämässä. Näihin
kaikkiin on nyt lisätty voimavaroja. Tämä on
aivan olennainen kysymys. Osa kunnistahan hoitaa tätä tehtävää jo
varsin hyvin, koska kunnat tietävät sen, että pitkällä jänteellä tämä tuo
säästöjä. (Puhemies: Minuutti!) Mutta
varsinkin suurissa kaupungeissa, missä nuoria ei samalla
tavalla tunneta, niin asia ei välttämättä ole
niin hyvin hoidossa.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä työttömyyden
kuva on hyvin moninainen, ja vaikka asia onkin vakava, niin tässä ei
nyt pidä antaa sellaista kuvaa, että mitään
ei olisi tehty. Myös yhteishankintakoulutusta on vahvistettu todella
paljon niitten osalta, joilla vaan ammattitaitoa pitää syventää tässä taantuman
aikana. Yhtä lailla on myöskin ammatilliseen koulutukseen
lisätty resursseja, kuten ministeri juuri äsken
sanoi.
Nuorten osalta on tietysti tarvetta löytää vielä lisää keinoja,
mutta ei voida ajatella niin, että mikä tahansa
koulutus ratkaisee tätä asiaa, vaan on tietysti
niin, että jokaiselle työttömälle
pitää löytyä sellaista koulutusta,
joka aivan oikeasti parantaa hänen ammatillista osaamistaan
ja työelämävalmiuksiaan. Sen takia kysynkin:
Miten taataan se, että siellä te-toimistoissa
on riittävästi asiantuntevia palveluneuvojia,
jotka osaavat yksilöllisesti käydä nämä asiat
läpi työttömille soveltuvan koulutuksen
ja uudelleentyöllistymisen osalta?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen: On ihan totta, että ne
rahat, mitkä budjettiin tälle vuodelle on merkitty,
eivät riitä tukityöllistämisen
eivätkä siihen koulutustuen kysyntään,
siihen tarpeeseen, mikä kentällä on,
ja tästä syystä hallitus on jo kehysneuvottelujen
yhteydessä käymässään keskustelussa
todennut, että hallitus sitoutuu siihen, että näitä määrärahoja
lisätään. Muutama päivä sitten
tehdyn arvion mukaan se lisätarve tälle vuodelle
on noin 60 miljoonaa euroa. Se on aika paljon, ja jos hallitus siihen
päätyy — hallitus ei ole asiasta vielä päätöstä tietystikään
tehnyt — jos hallitus siihen päätyy,
niin sillä päästäisiin siihen,
että suurin piirtein sama taso, koulutustuen taso ja tukityöllistämisen
taso, voitaisiin myös loppuvuoden aikaan ylläpitää kuin
on alkuvuoden aikaan ollut siitä huolimatta, että työttömyys
on lisääntynyt. Jos tähän päästään, niin
mielestäni kuitenkin lopputulos sitten on kohtuullisen
hyvä ja vastaa niitä linjauksia, mitä eduskunta
muun muassa viime syksynä budjetin yhteydessä on
kirjannut.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Yleensä olen kyllä kuullut
ministeri Pekkariselta hyviä vastauksia, mutta nyt olen
pettynyt vähän tähän naureskelevaan
asenteeseen, joka kysyjiin täällä oli.
Siis ongelma on todellinen. Työttömyys pahentuu
erittäin paljon nopeammin kuin mitä alkuvuodesta
vielä arvioitiin.
Kuulin tänään yllätyksekseni,
että hallitus ei aio antaa lisäbudjettia perinteiseen
tapaan toukokuussa vedoten siihen, mitä on alkuvuodesta
päätetty. Jos näin on, niin kaikki nämä toimet,
jos ne tehdään puolen vuoden kuluttua, tulevat
niin, että ne eivät auta, eivät myöskään
niitä 50 000:ta nuorta, jotka nyt valmistuvat
oppilaitoksista työttömyyteen.
Kokoomus sai lävitse hallitusneuvotteluissa työllisyysmäärärahojen
leikkaamisen tällä tempputyöllistämisen
varjolla. Seuraukset ovat nyt nähtävissä.
Kysyn ministeri Kataiselta:
Onko todellakin niin, että te aiotte puoli vuotta köllötellä kaikessa
rauhassa tekemättä yhtään mitään
tilanteessa, jossa lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi ja työttömyys
kasvaa paljon nopeammin kuin mitä on kuviteltu?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Määrärahatasoa
alennettiin silloin, kun työttömyyttä ei
ollut niin paljon. Ei ollut mitään järkeä pitää työllistämismäärärahoja sillä tasolla,
joka oli huipputyöttömyyden taso, aikana, jolloin
oli huippualhaisen työttömyyden taso. Nyt tilanne
on tietenkin toinen. Samoin työ- ja elinkeinoministeriö on
kohdentanut työllistämismäärärahoja
huomattavasti paremmalla tavalla kuin aiemmin, ja tulokset ovat
sen mukaisia.
Kuten ministeri Pekkarinen sanoi, työllistämismäärärahat,
erilaiset määrärahat, jotka tähtäävät
nimenomaan lomautettujen ja irtisanottujen ihmisten koulutusmahdollisuuksien
parantamiseen ja elämässä kiinni pysymiseen,
tulevat olemaan hallituksen prioriteetti. Tämä on
lähtökohta.
Emme tule myöskään köllöttelemään
tietenkään. Olemme keskustelleet muun muassa työministeri
Cronbergin kanssa siitä mahdollisuudesta, että työministeriön
momenteilla on sellaisia momentteja, joiden määrärahoja
ei ole vielä kaikkia läheskään
käytetty tai ei tullakaan käyttämään.
Se tiedetään jo nyt. Ensi vaiheessa pyrimme siirtämään
niitä rahoja sinne kohteisiin, esimerkiksi momentille 51
tai mikä se sitten onkaan, josta voidaan niitä suunnata
paremmin tämän tarpeen mukaisesti. (Puhemies:
Minuutti on kulunut!) Eli tulemme tekemään kaikkemme, että ihmiset
pysyvät elämässä kiinni tämänkin
tilapäisen kriisin aikana.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Olen kyllä pahoillani, jos olen antanut
eleilläni väärän viestin. Ehkä se
pieni ystävällinen hymähdys tapahtui
ed. Hurskaisen puheenvuoron johdosta, kun hän ei uskonut äsken kertomaani.
Minä suhtaudun ja hallitus suhtautuu äärimmäisen
vakavasti siihen tilanteeseen, että työttömyys
on nyt jo vaikea, se vielä vaikeutuu, ja niin kuin täällä nyt
on todistettu jo monta kertaa, hallitus myöskin varautuu
aineellisesti niihin lisäresursointeihin, mitä tämä tilanne
kerta kaikkiaan edellyttää. Muutosturva, siihen
varatut rahat: siihen ei nyt ole ainakaan alkuvuoden osalta tarvittu
niin paljon likikään rahaa kuin siihen on varattu,
ja siinä yksi lähde, mitä voidaan jo
nopeasti käyttää tähän
koulutustukeen ja tukityöllistämisen tarpeisiin.
Mutta se ei riitä. Sen lisäksi tarvitaan lisäbudjetissa
vielä ihan selvä reaalinen lisäys näihin
tarpeisiin, jotta riittävä tukityöllistämisen
ja koulutustuen taso kyetään pitämään
yllä, ja hallitus on tähän sitoutunut.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä alkaa tulla kiusalliseksi
tämä keskustelu täällä kyselytunnilla,
kun toistuvasti on se sama ilmiö, että vaikka
useaan kertaan kysytään, niin vastausta ei tule,
ei hohtimillakaan.
Ed. Taiveaho kysyi täällä, antaako
hallitus lisäbudjetin tämän kevään
aikana. Ministeri Pekkarinen on nyt käyttänyt
kolme puheenvuoroa. Vieläkään asia ei
tullut selväksi.
Minä kysyin ministeri Kataiselta, onko todellakin niin,
että ei aiota antaa, niin kuin olen tänään
kuullut, että kevään aikana ei tehdä yhtään mitään.
Odotellaan puoli vuotta ensi syksyyn. Ei tullut siihenkään
vastausta.
Kysyn nyt pääministerin sijaiselta: Olisiko syytä,
että tämän kyselytunnin nimi muutettaisiin
vastaustunniksi?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Jos kuitenkin ehkä tuohon itse tärkeämpään
asiaan vastaisin.
Eli meillä ei ole mitään päätöksiä siitä,
että tämän kevään aikana
annettaisiin lisätalousarviota. Ensisijainen tavoite on
se, minkä äsken totesin, eli muun muassa työllistämismäärärahoja
tai koulutusmäärärahoja työttömäksi
joutuneitten ihmisten kohdalla pyritään etsimään
muualta. Eikö se ole sama sen työttömän
ihmisen kannalta, miltä momentilta se raha tulee, kunhan
hän pääsee vaan koulutukseen?
Mutta tämä ei ole itse asiassa läheskään
kaikki, mitä meillä on suunnitteilla. Meillä on
iso arsenaali täysin uuden tyyppisiä toimenpiteitä,
joita kukaan ei ole vielä aikaisemmin kokeillut, suunnitteilla,
selvityksen alla, ja niistä on käyty keskustelua
myös työmarkkinaosapuolten kanssa. Toivon, että näissä asioissa
voidaan edetä. Ne ovat hyvin joustavia, ihmisen tarpeet
huomioon ottavia, uuden tyyppisiä tapoja vastata tähän
lisääntyvään työttömyyteen.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Hallitus tietoisesti jättää heitteille
tällä hetkellä nuoria ja tietoisesti
ruokkii pitkäaikaistyöttömyyttä. Tältä vuodelta
leikattiin aikuiskoulutusrahoja, tältä vuodelta
leikattiin työllistämistuista ja tältä vuodelta
leikattiin myös konkreettisesti voimavaroja te-keskuksista
niin, että siellä on 15 minuuttia per työtön
työnhakija aikaa käydä läpi sitä tulevaa
urapolkua. Huonointa talouspolitiikkaa tällä hetkellä on
toistaa 90-luvun virheet, joilla tehtiin suunnaton nuorisotyöttömyys
ja suunnaton pitkäaikaistyöttömyys Suomeen.
Kolmen kuukauden työttömyysjakso on pysyvä työkyvyttömyysriski.
Tällä hetkellä te olette tarjoamassa
tätä sille kaikista haavoittuvammalle ryhmälle
eli niille, joilla ei ole työkokemusta.
Herra valtiovarainministeri, millä talouspoliittisella
jekulla te aiotte puolustella näin huonoa taloudenpitoa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Jokseenkin asiatonta väittää, että hallitus
haluaa lisätä työttömyyttä ja
tekee kaikkensa, jotta työttömyys pitkittyy. Minusta
se ei ole ihan asiallista tekstiä.
Minä vielä haluan toistaa sen, että meillä on selvittelyssä muutamia
asioita, aika isoja, täysin uudenlaisia asioita — me
käymme keskustelua niistä muun muassa työmarkkinajärjestöjen kanssa — jotka
eivät ole vielä tulleet esille, (Ed. Sirnö:
Vuoden päästä!) jotka nimenomaan pureutuvat
siihen mahdollisuuteen, että voisimme katkaista pitkäaikaistyöttömyysriskin
ennen kuin se on edes alkanut.
Olen samaa mieltä kysyjän kanssa siitä,
että meidän kaikkien pitää oppia
90-luvun alun tilanteesta. Tosin tilanne on jokseenkin erilainen
joiltakin osin, mutta täytyy oppia erityisesti siitä, että meillä on
kaksi asiaa ylitse muiden tämän kriisin hoitamisessa.
Ensimmäinen on se, ettemme menettäisi turhaan
liian helposti liian monta pk-yritystä, jotka työllistävät
ja toisaalta ovat niitä, jotka raapivat meille niitä verotuloja
heti, kun talous lähtee kasvuun. Ja toinen: ettemme joutuisi
samanlaiseen pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen
kuin 90-luvun alussa. Nämä kaksi asiaa ovat ehkä kaikkein
tärkeimmät, ylitse menevät asiat, ja
näihin me etsimme ratkaisua sekä tämän
kevään että alkusyksyn aikana.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen sanoi, että työllisyysmäärärahoja
on käytetty paremmin kuin aikaisemmin, mutta työttömyys
kasvaa. Mitä ihmeen poliittista uuskieltä tämä on?
Ministeri Katainen, eikö olisi aika harkita koko tämän
ison linjan oikeutusta, kun hallituksen päätavoite
oli yksin työttömyyden laskeminen ja työttömyys
kasvaa? Te olette toistuvasti sanonut, että hallitus elvyttää Euroopan
eniten. Se ei ole totta. Nämä elvytykset perustuvat
veronkevennykseen, ja nyt yhä useammat professorit, analyytikot,
ekonomistit sanovat, että veronkevennykset eivät
sovi tämän ajan elvytykseen, koska ihmiset epävarmuuden
oloissa pistävät sukanvarteen ja säästävät.
Ministeri Katainen, milloin alkaa tämän hallituksen
elvytys? Te onneksi sanoitte, että tuottavuusohjelmaa jo
työvoimatoimistojen osalta vähän uudelleenarvioidaan,
mutta eikö koko tuottavuusohjelma olisi myös arvioitava
uudelleen tämän korkean työttömyyden
näkökulmasta? Siitä on tulossa muuten
maaseudun alasajo-ohjelma, ministeri Pekkarinen, (Puhemies: Minuutti
kulunut!) aivan kuten ed. Haapoja viime kyselytunnilla huomautti.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kyllä se kaikkein keskeisin tavoite
on se, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta tämän
kriisinkin jälkeen, ja kaikki muut ovat keinoja, jolla
siihen päästään. Minä en
tunne yhtään sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa,
jolla olisi heikko talous. Ainoastaan sellaiset voivat olla hyvinvointiyhteiskuntia,
joilla on vahva talous. (Ed. Jaakonsaari: Ja korkea työllisyys!)
Jos katsotte vaikkapa tätä Euroopan komission
tekemään kevätennustetta, niin tästä voitte
todeta sen tosiasian, että Suomi on elvyttäjien
kärkijoukkoa. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on
olemassa asiantuntijoita, jotka toteavat, että eri maista
riippuen erilaiset lääkkeet toimivat eri tavoin.
Päivänselvää on se, että huonoina
aikoina säästämisaste lisääntyy,
mutta päivänselvää on myös
se, että jos emme olisi nostaneet ostovoimaa eläkkeensaajien
ja palkansaajien kohdalla, niin kuin olemme nyt tehneet, niin säästämisaste
olisi myös siinä tapauksessa lisääntynyt, ehkä jopa
enemmän. Meidän näkemyksemme mukaan on
hyvä, että niillä, joilla työpaikka
säilyy, ostovoima kasvaa ja myös eläkkeensaajilla ostovoima
kasvaa, koska he saavat käyttää sitä vaikkapa
suomalaisten tekemiin palveluihin ja työllisyys pysyy sitä kautta
paremmalla tasolla kuin mitä se ilman näitä toimenpiteitä olisi.
Se on vain yksi osa elvytystä, mutta meillä on
myös muita, tilapäisiksi kohdennettuja elvytyspaketteja,
jotka eivät vielä kaikessa laajuudessaan tällä hetkellä valitettavasti
toimi.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari, toisin kuin joidenkin muiden
hallitusten aikaan, jolloin esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistoja
on lakkautettu, tämä hallitus ei niin tee. Me
olemme tehneet jo puoli vuotta sitten sitovan päätöksen,
että me emme lakkauta yhtään toimistoa,
ja tästä pidetään hyvin tarkasti
kiinni.
Mitä tulee vielä näitten määrärahojen,
koulutustuen ja tukityöllistämisen, tasoon, kun
työttömyys lähti alkuvuoden kuukausien
aikaan kasvamaan, hallitus ja työ- ja elinkeinoministeriö tekivät
selvän päätöksen: määrärahoja
käytetään tämän kasvaneen
työttömyyden tarpeisiin huolimatta siitä,
että ne näyttävät loppuvuoden
osalta loppuvan suurin piirtein kokonaan. Hallitus teki tällaisen
päätöksen. Minkä takia? Sen
takia, että meillä on takataskussa sitoumus siitä,
että jos rahat vuoden loppupuolella alkavat käydä vähiin tai
loppuvat, niin rahaa lisätään, ja tämä päätös on
ja se pitää, ja hallitus huolehtii siitä,
etteivät kesän aikaan eikä alkusyksyn
aikaan rahat lopu kesken, vaan niitä lisätään äsken
aiemmin kerrotulla tavalla.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Haluaisin kuulla valtiovarainministerin vastauksen
tämän päivän Akavan hieman kritiikkiin meidän
hallitustamme kohtaan liittyen viherelvytykseen. Akava toteaa tänään,
että USA:n elvytyspaketista noin 16 prosenttia eli 130
miljardia dollaria on viherelvytystä ja myös Etelä-Koreassa
69 prosenttia. Heidän mielestään Suomessa
osuus on vain joitakin prosentteja, joka menee näihin uusiin
työpaikkoihin, viherkaulustyöpaikkoihin.
Onko Akavan kritiikki oikein, vai onko jotain jäänyt
huomaamatta? (Ed. Kimmo Kiljunen: Sehän on teidän
hallituksenne!)
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ehkä elinkeinoministeri Pekkarinen
voi tältä energiapuolelta muun muassa kommentoida
asioita, jotka liittyvät nimenomaan tähän.
Eli meillä on lisätty määrärahoja muun
muassa uusiutuvan energian tuottamiseen. Me emme ole odottaneet
pelkästään taantumaa tai tehneet niitä pelkästään
elvytysbudjetin nimessä, vaan sitä on tehty jo
muutenkin. Toinen ratkaisu, joka tehtiin jo viime elokuussa, oli
kotitalousvähennyksen nostaminen muun muassa energiasäästöinvestointien
parantamiseen tai lämmitystapamuutosten tekemiseen. Eli
ihan kaikkea ei kannata keksiä taantumassa. Oikeaa, järkevää ympäristö-
ja energiapolitiikkaa ja talouspolitiikkaa voi tehdä muulloinkin
kuin taantuman aikana.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen sanoi täällä,
että te pyritte ehkäisemään
pitkittyvää työttömyyttä,
niin tosiasia on se, että nuorten kohdalla jo viiden kuukauden työttömyys
on ikävä ennuste siitä, että työttömyys
pitkittyy, ja he uhkaavat joutua pitkäaikaistyöttömäksi.
Meillä on nyt jo esimerkiksi Uudellamaalla yli 80 prosentin
nuorisotyöttömyyskasvu, ja monessa muussa kaupungissa
kuljetaan samaa rataa. Tähän ongelmaan ei riitä se,
että ministeri Pekkarinen sanoo, että ehkä syksyllä tulee
lisäbudjetti tai ehkä tulee lisää rahaa
jossakin vaiheessa ja te olette sitoutuneet siihen, koska työvoimatoimistoissa
joudutaan hankkimaan ne palvelut, joilla sekä nuoria että muita
koulutetaan, ja siinä on tietty viive. Koulutusta ei voi
hankkia yhdessä yössä, koska se pitää kilpailuttaa.
Kehottaisin, että te molemmat tutustuisitte ihan oikeasti
siihen todellisuuteen, mikä suurten kaupunkien työvoimatoimistoissa
on. Siellä ei todellakaan ole tarjolla parempaa palvelua.
Siellä on palvelutaso romahtanut, koska työttömyys on
nousemassa, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) palveluajat lyhenevät
ja odotusajat pitenevät. Sen lisäksi siellä on
huoli siitä, että rahaa ei ole. Tuo raha tarvitaan
tänä keväänä, (Puhemies: Minuutti
on kulunut!) jotta ne koulutukset ja muut tarvittavat palvelut voidaan
ostaa.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Rahaa tarvitaan tänä keväänä lisää,
ja hallitus huolehtii siitä, että rahaa tulee
tänä keväänä lisää.
Milloin enemmän tulee lisää? Tämän
linjan tässä huomaatte: me emme käy nyt
julistamaan tarkkoja päivämääriä,
milloin lisäbudjetti tulee jnp., mutta hallitus huolehtii
siitä, että määräraha
riittää siihen, mihin moneen kertaan olen viitannut,
siihen, että tukityöllistämisen ja koulutustuen
taso voidaan pitää alkuvuoden tasolla hallituksen
aikaisemmin tekemien linjausten mukaan.
Mitä tulee vielä työ- ja elinkeinotoimistojen väen
määrään, jaksamiseen ja työruuhkaan
siellä, se on ihan totta, että tekemisen terve
on lisääntynyt tavattoman paljon, kun työttömien
määrä kasvaa ja lisääntyy
kaiken aikaa. Tähän tautiin hallitus vastaa nimenomaan
sillä, että väkeä ei vähennetä,
niin kuin aikaisemmin teidän ollessanne työministerinä jos
silloin tekemiemme tuottavuustavoitteiden mukaan olisi menetelty. Näin
ei nyt menetellä, vaan näillä määräaikaisrahoilla
lisätään väkeä sekä te-toimistoihin
että työ- ja elinkeinokeskuksiin niin, että siellä väki lisääntyy
eikä vähene.