Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdistyslain muutos on käsittelyssä, ja tarve siihen alkoi, kun tilintarkastuslaki tuli eduskuntaan ja todettiin, että tässä tapauksessa, kun tilintarkastuslakia oltiin muuttamassa, ei ollut kuultu järjestöjä, joita suurelta osin laki myöskin kosketti, ollenkaan. Onneksi saimme silloin pysäytettyä yhdistysten osalta, järjestöjen osalta tämän tilintarkastuksen ja irrotettua sen siitä yritysten tilintarkastuslakipaketista, jotenka tämä oli se syy, miksi oli tarve lähteä uudistamaan yhdistyslakia.

Prosessin kuluessa tuli siihen myöskin muunlaisia tavoitteita ja esityksiä tähän yhdistyslain puolelle. Erityisen hyvää minun mielestäni tässä tilintarkastuslain muutoksessa on nyt sitten se täällä yhdistysten puolella, että meillä ei tarvita näitä ammattitilintarkastajia pienten yhdistysten kohdalla, joissa on palkattuna vähemmän kuin neljä henkilöä tai joidenka tase on alle 100 000 euroa vuodessa. Nykyinen toiminnantarkastaja-nimike kuvaa myöskin varmaan paremmin sitä tavoitetta ja sitä toimintaa, mitä täällä tarvitsee tehdä.

Se, että lakiin on kirjattu, että se on pakollista kaikille, on varsin perusteltua, koska kyllä yhdistystoiminnassa myös on hyvä, että kaikki ne paperit ja rahat, mitä siellä käsitellään, tulee käytyä läpi myöskin jonkun ulkopuolisen toimesta.

Se uudenlainen asia, joka ainakin itselleni yllättäen tuli niihin esityksiin ja jonka onneksi mielestäni yhdistykset ja järjestöt saivat tästä torpattua elikkä poistettua esityksistä, oli tämä toimeenpanevan johtajan vastuiden kasaaminen, koska yhdistystoiminta on yhteistä vastuuta. Ei ole mielestäni oikein, että meille tulee niin sanottu toimitusjohtaja-malli myöskin yhdistysten sisään, jolloinka talousvastuut ja muut voidaan sälyttää yhden ihmisen osalle, vaan yhdistyksen hallitus on vastuullinen näistä kaikista toimista. Sen takia on tietysti hyvä, että tänne on kirjattu nykykäytäntö myöskin lakiin, mikä on yhdistysten hallitusten vastuu. Mutta toimitusjohtaja-mallille eivät yhdistykset todellakaan lämmenneet, ja tällä lausuntokierroksella tämä siis saatiin sieltä pois. En ole tähän mennessä ainakaan henkilökohtaisesti kohdannut yhtään yhdistystä enkä järjestöä, jotka olisivat tämän esityksen kannalla olleet. Se tuli jostakin aivan muusta tarpeesta.

Osallistuminen sähköisin menetelmin kokouksiin on nykypäivää ja antaa mahdollisuuden uudenlaiseen yhdistyskäytäntöön. Erittäin perusteltua on kuitenkin se, että kokouksiin osallistuminen päätöksen tekemisen jälkeen ei ole enää mahdollista, koska se avaisi mielestäni aikalaisen mylläkän, koska milloinkaan mikään päätös ei olisi sitten vahvistettu tai lopullisesti valmis, jos aina kokousten päätösten jälkeen sitä olisi myöskin vielä mahdollisuus kommentoida tai muuttaa, jotenka tämä etukäteinenkin mutta erityisesti samanaikaisesti tapahtuva osallistuminen sähköisin menetelmin yhdistyksen päätöksentekoon on mielestäni järkevä. Uudistus ja myöskin nykypäivää on tietenkin tämä asuinpaikkamuutos, jossa myöskin ulkomailla asuva henkilö voi kuulua yhdistyksiin. Vaikka osoite on jossain muualla, niin ei tarvitse siis siksi aikaa erota muun muassa yhdistyksestä, jos vaikka työn perässä taikka opiskelun aikana asuu muualla.

Meillä tätä yhdistyslakia on odotettu viime syksystä asti. Meillä monessa järjestössä sääntöprosessi on ollut kesken ja on odotettu, että tämä yhdistyslaki valmistuu. Nyt monessa järjestössä liittokokoukset ovat tämän kevään aikana, ja tämä on liian myöhässä. Tänne on kirjattu kyllä, että tämän toiminnantarkastaja-asian kohdalta ei ole pakollista muuttaa välittömästi järjestöjen ja yhdistysten sääntöjä ja otetaan seuraavan tilikauden aikana käyttöön. Mutta olisi varsin hyvä ollut, että olisi saatu ne mallisääntöihin monessakin järjestössä jo tämän kauden aikana. Jotenka kun lausuntokierros oli jo tehty ymmärtääkseni varsin hyvissä ajoin, niin olisimme toivoneet, että tämä olisi voitu käsitellä jo syyskauden aikana tai olisi saatu se ainakin voimaan jo nyt hyvissä ajoin. Mutta pääasia ehkä kuitenkin on, että se tulee voimaan ja että tämä toiminnantarkastusmahdollisuus yhdistyksille näin suodaan.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Suomi on yhdistysten maa ja yhdistystoiminta on erittäin tärkeä osa suomalaista yhteistoimintaa. Sillä on pitkät perinteet, ja sitä pitää valtiovallan mahdollisuuksien mukaan lainsäädännönkin toimin tukea ja tehdä sellaiset toimivat pelisäännöt, jotka sitten myös käytännössä eivät muodostu esteeksi ihmisten innolle ja energialle tehdä hyvää toisille ja tälle yhteiskunnalle. Meillä on Euroopan maita, joissa ei ymmärretä tätä suomalaista perinnettä, ja siksi on ollut tietynlaista direktiiviuhkaa ilmassa monille kansalaistoimijoille. Helposti ajatellaan näin, että erilaiset yhteisöt ovat joko julkisen sektorin yhteisöjä tai sitten liikeyrityksiä. Näin ei ole. Meillä on kolmas sektori, joka ei pyri voittoon mutta toimii yleishyödyllisellä pohjalla, ja sitä täytyy käsitellä selkeästi eri lailla kuin voittoa tavoittelevaa yritystoimintaa.

Olemme olleet monissa järjestöissä iloisia siitä, että tämä viimein on tullut hallituksen ehdotuksena eduskunnan käsittelyyn, tämä kauan kaivattu lakimuutosehdotus. Mutta se tulee kyllä liian myöhään. Olisi suonut, että se olisi tullut jo aikaisemmin. Tämä välitila on turhaan ollut sellainen asia, joka on vaikeuttanut sitten monissa yhdistyksissä toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua.

Eräs asia oli myös ehkä tämmöinen turhan byrokraattinen ja virkamiesmäinen lähestymistapa tähän tilintarkastukseen alun perin. On tietysti viranomaisnäkökulmasta hyvin tärkeätä, että tehdään mahdollisimman korkealla ammattitaidolla yhdistysten tilien tarkastus ja laillisuuden ja oikeellisuuden valvonta, mutta se on luotettavasti mahdollisuus tehdä myös kevyemmällä toiminnantarkastuksella. Siksi on hyvä, että kansalaisjärjestöjen ääntä on lain valmisteluvaiheessa sitten lähdetty kuitenkin myös kuuntelemaan. Helposti tapahtuu niin, että kun asioitten käytännöllistä laitaa ei kovin syvästi tunneta, niin sääntely saattaa muodostua turhan raskaaksi ja vaikeuttaa sitten ihmisten toimintaa. On silti luonnollisesti selvää, että rahankäytön suhteen tarvitaan ulkopuolista tarkastamistoimintaa ja että yhdistysten nimissä ei suoriteta sellaista todellisuudessa voittoa tavoittelevaa toimintaa, joka kuuluisi sitten esimerkiksi yritystoiminnan piiriin. Ja sitten toinen asia on tärkeä, että talousvastuu todella aidosti on kollektiivin käsissä ja myös siten, että koko yhdistyksen johto ja jäsenistö pääsevät aidosti vaikuttamaan taloudellisiin päätöksiin. Näillä ajatuksilla toivon, että asia etenee myönteisesti ja voimme edistää suomalaista yhdistystoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisiin ei sinällään ole paljon lisäämistä. Yhden näkökulman aion tuoda tässä esille, joka koskee tätä mahdollisuutta, joka tässä nyt on ensimmäisen kerran oikeastaan lakiin otettu, elikkä tämmöinen etäosallistumismahdollisuus, joka mahdollistaa sen, jotta ihminen voi olla melkein missä vaan, missä vaan yhteydet ja signaalit toimivat, niin siellä voidaan sitten tehdä päätöksiä elikkä osallistua päätöksentekoon sillä tavalla. Minusta tämä on siinä mielessä edistyksellinen ja hyvä asia, jotta tätä voisi sitten soveltaa monessa muussa asiassa.

Nimittäin tässähän nyt mahdollistettaisiin jopa ulkomailla asuvan henkilön osallistuminen yhdistyksen päätöksentekoon vaikka kännykällä. Tai tässä ei sanota värkkejä, mutta sitten voihan se olla tietokoneen välityksellä kokouksen aikana, jos se koskee tämmöisiä valtiollisiin asioihin vaikuttamisia, tai tietysti nämä videoneuvottelulaitteethan ovat erittäin hyvät, jolloin voidaan pitää kokousta vaikka missä eikä ole paikkaan sidottu, missä vaan tämmöiset laitteet on olemassa. Sen takia tällä on ympäristövaikutuksia ja sehän vaikuttaa paljon. Turhaa matkustamista voidaan jättää pois, voi vaikka kesämökin laiturilla istua ja tehdä päätöstä, kun tulee kokouksessa semmoinen kysymys, jossa tarvitsee sen henkilön mielipidettä, joka sattuu siinä johtokunnassa tai hallituksessa olemaan. Jää pois paljon ylimääräistä tämmöistä majoitustarvetta, ja on nopea. Siinä voidaan tehdä aika nopeita kään- teitä.

Siinä mielessä, kun tässä on otettu tämmöinen ensiaskel tämmöiseen uuden tekniikan osalta lainsäädäntöön, niin kyllä minä odotan, että tämä eduskuntakin voisi kehittää niitä toimintatapoja, kun meille on sanottu, että meillä on pitkät istuntotauot. Ne eivät kuulemma ole lomia, vaan istuntotaukoja. Miksi ei silloin voisi olla tämmöistä nappia taskussa tuolla ja voidaan painaa. Jos tulee semmoinen kriittinen asia vaikka kesätauon aikaan, että nyt pitää tehdä ratkaisu, niin ei kun painetaan nappulaa eikä lähdetä varaamaan lentolippuja ja matkustamaan tänne Helsinkiin. Sitähän voisi katsoa tästä yhdistyslain osalta, ottaa vähän mallia siinä, jotta silloin voisi kehittää sitä työtä, jolloin ei myöskään ylimääräistä tämmöistä kustannusta muodostettaisi eduskunnalle.

Pitkälle vietynä tässähän olisi se mahdollisuus, että kansanedustajan työ ei välttämättä olisi niin sitovaa, ja silloinhan se tarkoittaisi myös palkan alentamista, jolloin saataisiin kustannuksia muutettua edullisempaan suuntaan ja tämä hallinto kevenisi, jolloin on semmoinen tahtotila koko valtakunnan tasolla. Tuossa äsken kuultiin, jotta kunnissa pitäisi tehostaa, sanoi min. Katainen, jota minä en ymmärtänyt, että mitä siellä voisi tehostaa. Mutta sitten on tämä tuottavuusohjelma, joka on valtion tasolla, niin kyllä sen tuottavuusohjelman pitää koskea myös eduskuntaa, silloin katsoa niin kuin tässä yhdistyslaissa nyt, lähteä tämän tyyppisesti, miten voi hyödyntää uutta tekniikkaa ja tehdä semmoisia työjärjestyksiä ja mahdollisuuksia, joissa otetaan mallia tästä.

Minä uskonkin, jotta kyllä jos eduskunta ei seuraa tätä uuden tekniikan käyttöönottoa ja mahdollisuuksia myös työtavoissa siten, että voidaan hoitaa kauempaakin, niin sitten minä kyllä ihmettelen. Voi olla, että tämä eduskunta ei ota vielä, ei vielä seuraavakaan, mutta sitten kun tulee uudet sukupolvet, vähän nuoremmat meistä, niin todennäköisesti tulevat kehittämään näitä järjestelmiä siten, ja saadaan tehokkaaksi tämä ja sillä tavalla, jotta tämä eduskuntatyö voisi olla sillä tavalla jopa sivutoimista ja sadan henkilön tekemää niin kuin tuolla monet tammitauon aikaan ovat ottaneet esille, että miksi ihmeessä teitä pitää olla kaksisataa, että eikö sata voisi olla hyvä määrä. Silloinhan se tarkoittaisi sitä, että myös sata avustajaa jäisi pois ja tuo lasiliiteri, mikä tuohon on rakennettu, niin sehän voitaisiin myydä vaikka tai vuokrata: hyviä tuommoisia liikepaikkoja. Ja näyteikkunat on, joihin voisi laittaa mainoksen, että parturi on tähän hintaan tai mitä palveluja siellä tarjotaankin. (Välihuutoja) Silloin meillä olisi sadan henkilön tehokas kansanedustajaporukka, joka käyttäisi vielä etäyhteyksiä niin kuin tässä yhdistyslaissa on tarkoitus käyttää.

Esko  Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Teknologinen kehitys ja etenkin internet tarjoavat uusia väyliä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nykyisen yhdistyslain tullessa 20 vuotta sitten voimaan internetistä ei ollut vielä kuultukaan. Hallituksen esityksen merkittävin uudistus onkin mahdollisuus etäosallistua yhdistyksen kokoukseen tietoliikenneyhteyden avulla. Uudistus on mitä kannatettavin, sillä internetin mahdollistama etäosallistuminen helpottaa kansalaisten osallistumista yhdistystoimintaan.

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa, jossa internetin käyttö on arkipäivää, tulee myös yhdistyksissä sallia sähköinen osallistuminen. Etäosallistumisen kirjaaminen yhdistyslakiin on myös linjassa pääministeri Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman kanssa, jonka mukaan yhdistyslakia muutetaan siten, että se vastaa paremmin nykyaikaisen järjestö- ja kansalaistoiminnan vaati-muksia.

Etäosallistumisen salliminen mitä todennäköisimmin aktivoi etenkin nuorisoa lähtemään mukaan yhdistysten toimintaan. Nuoret, jotka ovat, voinee sanoa, koko ikänsä tottuneet käyttämään verkkopalveluja, ottavat varmasti niin sanotut virtuaalikokoukset omikseen, jos yhdistykset sellaisia tarjoavat. Voisi myös olettaa, että virtuaalikokousten mahdollistaminen ylipäänsä madaltaa nuorten kynnystä liittyä yhdistyksen jäseneksi.

Uusi laki ei kuitenkaan pakota yhdistyksiä toimimaan verkossa, jos ne eivät niin halua tehdä. Sähköisen etäosallistumisen salliminen tulee aina kirjata yhdistyksen sääntöihin, ja etäosallistuminen voidaan rajata koskemaan esimerkiksi ainoastaan henkilövalintoja.

Lakiesityksessä etäosallistuminen sallitaan ennakko-osallistumisena ennen varsinaista fyysistä kokousta tai reaaliaikaisesti kokouksen aikana. Ennakko-osallistuminen voi joissain tapauksissa olla ongelmallista, mutta esimerkiksi sähköpostin kautta tapahtuva ennakkoon äänestäminen on yhdistyksen jäsenen kannalta helppo ja vaivaton tapa osallistua yhdistyksen päätöksentekoon. Näin ollen molemmat etäosallistumisen muodot tulisi sallia.

Arvoisa puhemies! Yhdistysten tilintarkastukseen on myös tulossa muutoksia. KHT- ja HTM-tilintarkastajien käyttöä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että tilintarkastuslaissa säännellyt raja-arvot ylittävien yhdistysten tulee käyttää auktorisoituja tilintarkastajia. Pienimmät yhdistykset olisivat vapaita lakisääteisestä tilintarkastuksesta, jonka siis voivat suorittaa vain auktorisoidut tilintarkastajat. Pienimpien yhdistysten vapautus lakisääteisestä tilintarkastuksesta on tarpeellista, sillä KHT- tai HTM-tilintarkastus aiheuttaisi niille kohtuuttoman suuria kustannuksia. Jos yhdistys ei valitse tilintarkastajaa, sen pitää kuitenkin valita toiminnantarkastaja, joka vastaa käytännössä nykyistä maallikkotilintarkastajaa. Yhdistysten toiminnantarkastus vastaa uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säänneltyä toiminnantarkastusta, jonka mukaan toiminnantarkastajan ei tarvitse täyttää tilintarkastajaa koskevia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia eikä toiminnantarkastajan lausuntoon sovelleta tilintarkastusta koskevia yksityiskohtaisia normistoja.

Taloudellisen toimintaympäristön muuttuessa ero auktorisoitujen tilintarkastajien ja maallik-kotilintarkastajien välillä on kasvanut. Tämän vuoksi on hyvä, että jo käsitetasolla erotetaan maallikon suorittama tarkastus auktorisoidun ammattitilintarkastajan tekemästä tarkastuksesta.

Jouko Laxell /kok :

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteella on syytä kysyä, muuttuvatko tehtävät nimikettä muuttamalla. Laissa yhdistyksen maallikkotilintarkastaja on muuttunut toiminnantarkastajaksi asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Oleellinen kysymys on kuitenkin, minkälaisia osaamisvaatimuksia kohdistetaan toiminnantarkastajiin. Kun lakiesityksessä todetaan, että toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi, niin tulkinta toiminnantarkastajan osaamisesta jää yhdistyksen kokouksen varaan, kuten asunto-osakeyhtiöissäkin.

Mielestäni on tärkeätä, että hallitus seuraa toiminnantarkastuksen onnistumista kansalaisjärjestöissä. Valtaosalla yhdistyksiä on säännöissään pykälä, jonka mukaan tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen sääntömääräistä kokousta. Kun muutoksia aletaan kansalaisjärjestöissä tehdä, voi rekisteri ruuhkautua varsin nopeasti. On sitten eri asia, hyväksytäänkö yhdistyksissä siirtyminen toiminnantarkastukseen.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdistyksillä on ollut vakava huoli siitä, tuleeko tässä tilintarkastuksessa ongelmia. Monet yhdistykset ovat hyvin pieniä, töitä tehdään talkoilla, eikä rahaliikennettä välttämättä edes ole, ja jos on, niin sitä on hyvin vähän. Silloin on käännytty minun puoleeni siinä huolenaiheessa, käykö niin, että suurin menoerä tulee olemaan tilintarkastuksesta tuleva menoerä, jos vaaditaan ammattitarkastajat, ja tässä hallituksen esityksessä on nyt saatu tämä ongelma poistettua.

Niin paljon kuin täällä on etäosallistumista kiitelty ja kehuttu, niin täytyy olla myöskin kriittinen. Meillä on muistissa se surkuhupaisa toteutus, mikä kunnallisvaalien osalta oli sähköisessä äänestyksessä, ja tämän vuoksi minulla on paljon varoittavia ennakkoluuloja tuota kohtaan. Varmaan voi olla, että pääsääntöisesti sähköinen osallistuminen onnistuu ja sillä on tarkoitettu hyvää, mutta minulla on pelkoja, että joissakin tilanteissa sitä voidaan käyttää myös väärin. Siitä ei välttämättä jää dokumentteja, joiden varassa voidaan asiat myöhemmin tarkistaa. Siinä vaiheessa, kun yhdistyksen asiat ovat rikospoliisin tarkistettavina, välttämättä sähköisistä äänestyksistä ja sähköisistä kannanotoista ei ole päteviä dokumentteja tallella. Sitä vastoin jos ollaan paikalla, niin voidaan kutsua todistajat, läsnä olleet, kertomaan, kuinka asia on, ja heidät valalla velvoittaen kertomaan se, mikä on totuus. Näin ollen toivon, että jatkokäsittelyssä kiinnitetään tähän jälkikäteisvalvonnan ja oikeudellisen toteutumisen puoleen riittävästi huomiota, että asiat ovat myös jälkikäteen tarkistettavissa. Epäilen suuresti sähköisen osallistumisen tarkistettavuutta.