Timo V. Korhonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sopinee niin, että käytän tilintarkastajan näkökulmastani puheenvuoron nyt samalla kaikista näistä kolmesta esityslistan kohdasta.

Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnäkin tilintarkastajana todeta, että viime vaalikaudella näitten tilintarkastuskertomusten lähetekeskusteluissa oli vuosittain enimmillään varmaankin kymmenen kuulijaa, ja nyt läsnäolijoita on jonkun verran enemmän. (Hälinää)

Mutta, arvoisa puhemies, vaikka Euroopan rahoituskriisi monella tavalla akuuttina kokonaisuutena onkin nyt tällä politiikan agendalla, niin nämä pienemmätkin talouskysymykset on hoidettava. Voin heti alussa vakuuttaa, että kun tässä lähetekeskustelun kohteena ovat eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastuskertomukset, niin näiden kaikkien kolmen instanssin talousasiat ovat kunnossa, eli vuoden 2010 tilintarkastuksessa ei ole ollut mitään erityistä.

Kun täällä paikalla on sitten aika paljon uusia kansanedustajia, niin totean myös sen, että ensinnäkin eduskunnan kanslian toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat viime vuodelta ovat saatavilla tuolla pyörökäytävällä, ja tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset ovat saatavissa netistä, ja ne varmaan myös lähetetään kaikille edustajille vielä erikseen.

Ensinnäkin sitten se, miksi näillä kaikilla kolmella instanssilla on samat tilintarkastajat, johtuu siitä, että Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva valtion virasto. Se on siis eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos. Valtiontalouden tarkastusvirasto taas on osa perustuslaissa säädettyä eduskunnan finanssivaltaa — eli valtaa päättää valtion tuloista ja menoista — turvaavaa järjestelyä. Tarkastusviraston tarkoituksena on tuottaa eduskunnalle ja myös tarkastuskohteena olevalle hallitukselle ja sen alaiselle hallinnolle objektiivista ja päätöksenteossa hyödyllistä tarkastus- ja valvontatietoa. Tarkastusvirasto on varsinaisen valtionhallinnon tai eduskunnan alaisen hallinnon ulko-puolinen tarkastus- ja valvontaviranomainen.

On selvää, että hyvin toimiva parlamentaarinen ja vastaavasti ulkoinen valvonta osaltaan tukevat hyvän taloudenhoidon kulttuuria, ja onkin hyvin myönteistä tilintarkastajana huomata se, että tarkastusviraston ja eduskunnan parlamentaarisen tarkastusvaliokunnan välinen yhteistyö ja tietojen vaihto toimivat joustavasti ja toisiaan hyvin täydentäen. Eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastusta suorittaa Ernst & Young Oy vastuullisena tilintarkastajanaan KHT, JHTT Jarmo Lohi, ja sitten täältä eduskunnasta kolme eduskunnan valitsemaa tilintarkastajaa. Näiden kaikkien kolmen instanssin osalta vuoden 2010 tilikauden aikainen tarkastus ja tilinpäätöstarkastus on suoritettu ennalta laaditun tarkastussuunnitelman ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

Eduskunnan osalta erillisiä tarkastusraportteja on annettu kaksi kappaletta tilinpäätöstarkastuksen lisäksi. Viime vuonna näissä tarkastuksissa käytiin lävitse vielä erikseen muun muassa eduskunnan hankinta- ja palkkaprosessi. Samoin eduskunnan peruskorjauksen etenemistä ja siihen liittyviä hankeriskejä on arvioitu erikseen. Eduskunnan peruskorjaushankehan on kohtuullisen mittava kokonaisuus niin ajallisesti, rahallisesti kuin myös noitten räjäytysten osalta. Näiden kiinteistöjen peruskorjaushan alkoi syksyllä 2007 ja nykysuunnitelmin päättyy keväällä 2017. Peruskorjaukseen on tähän mennessä käytetty rahaa yhteensä noin 38 miljoonaa euroa, ja tuon hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 192 miljoonaa euroa. Tässä on huomioitava se, että kyseessä on myös kulttuurihistoriallisesti hyvin tärkeä kiinteistö.

Sinällään eduskunnan kirjanpito on pidetty ja tilinpäätös on laadittu sitä koskevien lakien ja määräysten mukaisesti. Eduskunnan sisäinen valvonta on asianmukaista. Huomioikaa se, kun sanon, että eduskunnan sisäinen valvonta on asianmukaista ja hyvin hoidettu. Eduskunnan taloutta on hoidettu vuonna 2010 talousarvion mukaisesti. Eduskunnan kanslian varsinaiset toimintamenot vuonna 2010 olivat 96 prosenttia talousarvion määrästä, joten säästöä kertyi hiukan yli 2 miljoonaa euroa. Eduskunnan kanslian toimintamenot kasvoivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna noin 3 prosenttia, ja oleellista tämän tiedon osalta on tietysti huomioida se, että niin eduskunnan kuin kansliatoimikunnankin on huolehdittava siitä, että täällä olevien edustajien työn toimintaedellytykset ovat koko ajan kunnossa.

Kun totesin, että viime vuonna eduskunnan kanslian varsinaiset toimintamenot olivat 96 prosenttia talousarvion määrästä, niin voi todeta sen, että talousarvion budjetointitarkkuus tässä talossa on parantunut oleellisesti, sillä vuonna 2009 eduskunnan kanslian kokonaismenot olivat noin 90 prosenttia talousarviosta. Tähän seikkaan tilintarkastajat muun muassa vuosina 2006 ja 2007 kiinnittivät tilintarkastuksissaan erityistä huomiota eli nimenomaan siihen, mikä on eduskunnan budjetointitarkkuus ja varainkäytön valvonta. On hyvä huomata, että nyt nämä asiat ovat erittäin hyvällä tasolla.

Vielä tähän loppuun erillistoteamuksena se, että tilintarkastajat kiinnittivät vuonna 2009 tilintarkastuksessa erityistä huomiota eduskunnan työaika- ja ylityökäytäntöjen kehittämistarpeisiin, ja olemme hyvin myönteisellä mielellä todenneet sen, että ne kehittämissuositukset, joita tilintarkastajat näiltä osin silloin tekivät, on jo otettu osittain huomioon vuoden 2009 aikana ja nyt vuoden 2010 aikana.

Arvoisa puhemies! Ulkopoliittisen instituutin ja Valtiontalouden tarkastusviraston osalta todettakoon ihan vain se, että niitten kirjanpito on pidetty ja tilinpäätös on laadittu sitä koskevien lakien ja määräysten mukaisesti. Niiden sisäinen valvonta on hoidettu erittäin asianmukaisesti ja kaiken kaikkiaan molempien organisaatioitten taloutta on hoidettu vuonna 2010 talousarvion mukaisesti.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tilintarkastuskertomus sai tietenkin puhtaat paperit, mutta minusta näin uuden istuntokauden alkaessa on hyvä miettiä, mitä me kansanedustajat täällä teemme ja teemmekö me sen niin hyvin kuin osaamme.

On syytä miettiä tämän toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta, ei niin, että puhemies median kanssa lyttää parlamentarismin ja retostelee eduskunnan rahankäytöllä, vaan niin, että me yhdessä miettisimme, miten asiat voisi tehdä taloudellisemmin ja tuottavammin. Onko meidän ajankäyttömme täällä eduskunnassa järkevää, kun availemme eri yritysten toimintakertomuksia ja syydämme niitä sekä eri aikakauslehtiä roskakoriin, vai voisivatko ne olla tulematta tänne eduskuntaan? Keskustelemmeko täällä eduskunnassa oikeista asioista, ja voisivatko jotkut keskustelut olla napakampia? Onko niiden asiakirjojen määrä, jotka saamme, sopiva, vai voisimmeko jossain kohtaa pärjätä vähemmälläkin? Entä asiantuntijakuulemisten määrä valiokunnassa — saammeko niistä kaikista lisäarvoa?

Voisimme keskustella siitä, miksi meidän eduskuntamme on niin muinainen, että esimerkiksi sähköisen työpöydän käyttö, joka on jo arkipäivää useissa kunnanvaltuustoissa, ei ole levinnyt tänne eduskuntaan. Olemmeko tehneet kaikkemme kannustaaksemme siihen? (Erkki Virtanen: Sitähän vastustettiin!) Olen itse käyttänyt sähköistä työpöytää yli vuoden, ja kokemukset ovat alkukankeuksien jälkeen todella hyvät. Kannustan itse henkilökohtaisesti teitä kaikkia siihen.

Eli toivon uudelta puhemiehistöltä avauksia tämän tyyppisissä asioissa, nimenomaan avauksia sinne kansanedustajien suuntaan eikä ehkä niinkään median suuntaan, niin että saamme tämän toiminnan jatkossa vielä paremmaksi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustuksellisen demokratian toimivuutta pitää arvioida myös niin, että täällä kansan tahto toteutuu ja että hallituksen esitykset käsitellään vastuullisesti valiokunnissa. Tämä ikään kuin hintalapun laittaminen asiantuntijoiden määrään oli aika yllättävää, koska kyseessä on nimenomaan se, että valiokuntien pitää vastata siitä, että hallituksen esitys tulee kaikin puolin käsitellyksi. Meillä on valitettavasti esimerkkejä, joissa hallituspuolueet ovat päinvastoin yrittäneet välttää asiantuntijoiden kuulemisen, niin kuin esimerkiksi Fingrid-sähköverkkokauppa, jonka osalta epäiltiin sosialidemokraattien toimesta, että maksettiin 400 miljoonaa euroa ylihintaa PVO:lle ja Fortumille, estettiin asiantuntijakuuleminen valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden äänillä, tai Euroopan rahoitusvakausvälineen käsittely viime juhannuksen alla täällä. Valtiovarainvaliokunnassa ei sallittu riittävää asiantuntijakäsittelyä, saati että asia olisi lähetetty näitten miljardien takausten osalta perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Eli täytyy katsoa kyllä myöskin sisältöä.