Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto näyttää päättäneen todellakin hoitotakuujärjestelmän siirtämisestä ensi vuoden maaliskuulle. Olemme saaneet myös tietoja siitä, että kunnat eivät pysty nykyisellään huolehtimaan siitä, että nämä palvelut toteutettaisiin edes maaliskuussa, mikäli lisää rahaa ei tule. Nimenomaan Uudellamaalla ja Pirkanmaalla on nyt arvioitu, että 27 euroa asukasta kohti tarvittaisiin lisää rahaa eli yli 100 miljoonaa euroa, jotta hoitotakuu voitaisiin toteuttaa. Kysyisinkin arvoisilta ministereiltä, valtiovarainministeri Kalliomäeltä ja alue- ja kuntaministeri Manniselta:

Mistä saadaan nämä tarvittavat lisärahat, jotta hoitotakuujärjestelmä voidaan ottaa käyttöön?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Hallitusohjelmassa ja sen toteutuksessa terveydenhoito on ykkösasia. Se näkyy myöskin budjetin raameissa. Siellä sitten erikseen vielä on painopistealueita. Rahaa on käytettävissä runsaasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sitten on siitä kyse, miten sitä rahaa allokoidaan, ja tässä tietysti tämä asia tulee esiin.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, mitä ministeri Kalliomäki totesi, haluan todeta, että ei asioita voi tietenkään laskea sillä tavalla, että otetaan yksi asia ja tämä maksaa sen verran, vaan asioilla on tietty yhteys kokonaisuuteen. Niin kuin ministeri Hyssälä aikaisemmin totesi, monissa muissa asioissa voidaan säästää, kun voidaan lyhentää jonoja ja aikaisemmin hoitaa näitä asioita. Asioita täytyy tarkastella kokonaisuutena, uusia toimintatapoja tuoda esiin tässä yhteydessä. Kyllä me uskomme, että niiden laskelmien pohjalta, jotka aiemmin on tehty, asia voidaan toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri viittasi siihen, että kunnat saavat nyt enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kaikki on hyvin. Näinhän ei suinkaan ole. Valtiovalta suorittaa jälkijättöisesti ja hidastellen ne kunnille kuuluvat valtionosuudet, jotka johtuvat kustannusten noususta. Me tiedämme aivan hyvin ja kuntaministeri on myöskin myöntänyt täällä eduskunnassa, että kunnissa on taloudellisia vaikeuksia. Minä en valitettavasti, valtiovarainministeri, usko teidän puheisiinne tältä osin, että rahat löytyvät. Minä haluan teiltä nyt selvän vakuutuksen siitä, onko lisää rahaa tulossa vai minkä viestin annatte kunnille. Minä tiedän, että Helsingissä ja monissa muissa kaupungeissa on sanottu suoraan, että nykyisellä rahoituksella tehtävistä ei pystytä huolehtimaan. Tämä vastuu ei voi jäädä pelkästään kuntien kannettavaksi.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Rahaa ei ole lisää tulossa siihen nähden, mitä on aiemmin jo päätetty. Hallitusohjelman linjaukset ohjaavat päätöksentekoa. Edustaja viittasi valtion ja kuntien kustannustenjakokysymykseen, jossa siis tuli yllätyspottina 300 miljoonaa lisää rahaa kunnille. Sitä ei ollut budjetoitu. Sitä ei ollut budjetoitu kunnille missään eikä myöskään valtiolle budjetoitu. Me jaksotamme sen nyt sitten useammalle vuodelle, mutta se raha tulee kunnille, ja on parempikin niin, että se jaksotetaan vuosittain. Historia tämän osalta on sen kaltainen, että kahden aikaisemman hallituksen aikana on kerran leikattu kokonaan pois tämä kustannustenjaosta syntyvä kunnille noussut tulo. Kerran se on sitten jaksotettu samalla tavalla kuin nyt aiotaan jaksottaa. Se on pelannut silloinkin parhaiten.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Pelkällä rahan lisäykselläkään tätä asiaa ei voi hoitaa, jos toimintakäytäntöjä ei muuteta. Minusta hyvä esimerkki on hammashuolto, jonka tunnen kyllä todella hyvin. Joillakin paikkakunnilla kyetään samoilla resursseilla hoitamaan väestö, koko aikuisväestö, terveyskeskuksessa, ja joillakin paikkakunnilla samoilla resursseilla — siis rahoilla, henkilökuntamäärällä, väestöllä — on pitkät jonot. Kannattaisiko silloin katsoa, onko meidän käytännöissämme joku suuri ero verrattuna siihen, missä ne pystytään hoitamaan? Hyvä esimerkki: Siilinjärvi, Maaninka. Minä olen käynyt hyvin monissa paikoissa, joissa pystytään hoitamaan, sanoisinko, hyvin edullisilla kustannuksilla, kun toimintakäytäntöjä on muutettu, on lähdetty miettimään koko henkilöstön kanssa, miten pystymme vastaamaan väestön terveystarpeeseen. Tähän on käytetty paljon aikaa siellä. Siellä on vuosikausia mietitty ja käytetty paljon aikaa ja ennen kaikkea henkisesti oltu valmiita muutoksiin, mikä on hyvin vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Peräänkuulutan hallitukselta rehellisyyttä. Hallituksen budjettikehys on erittäin tiukka. Monet niistä määrärahoista, joita kunnille osoitetaan, ikään kuin korvamerkitään useaan kohtaan eli luvataan se sama summa ensin yhteen ja sitten toiseen kohtaan. Olemme tilanteessa, jossa monet kunnat, jotka hoitavat palvelunsa kustannustehokkaasti, ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, joten näitä kuntia ei minusta pidä syyllistää siitä, että palvelut olisi huonosti hoidettu. Päinvastoin niitä pitäisi siitä asiasta kehua. Tiedustelenkin nyt ottaen huomioon sen, että valtionosuusjärjestelmää myös ollaan uudistamassa:

Miten turvataan kuntien mahdollisuus palvelujen järjestämiseen mukaan lukien ed. Ojalan esiin nostama hoitotakuukysymys nyt ja tulevaisuudessa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Silloin kun Kansallinen terveysohjelma on tehty, on arvioitu kustannukset. Sen mukaan on eletty, ja hallitus on asiallisesti vähän enemmänkin antanut rahaa, mitä kustannustenjaossa on sovittu.

Toinen asia on sitten se, että nyt kun valtionosuusuudistusta tehdään, se tullaan tekemään kustannusneutraalisti suhteessa valtio/kunta. Siltä pohjalta uskon, että kovin merkittäviä muutoksia kuntien välillä tässä yhteydessä tuskin tulee, koska se ei ole mahdollista. Peruspalveluohjelman yhteydessä ja siihen liitetyillä erillisillä rationalisointi- ja tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä ja niillä lisäyksillä, joita valtionosuuksiin tulee, ei korvamerkittyinä, vaan yleisesti, on pyrittävä ja pyrimme siihen, että velvoitteet ja tulot ovat tasapainossa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen täällä aikaisemmin tässä yhteydessä sanoi, että ongelmat hoitamattomina johtavat uusiin ongelmiin ja sikäli jonoja kannattaa purkaa. Ministeri Hyssälä kehui tietävänsä hammashoidon huolen ja sanoi, että toimintatapoja muuttamalla saadaan erinomaisia tuloksia. Helsingin hammashoidon jonossa on tuhansia ihmisiä. Jono on äärettömän pitkä. Vuosien päähän ihmiset joutuvat odottamaan hoitoa. Tämän jonon purkamiseen tarvittaisiin usean sadan hoitoparin lisäys, niin kuin varmasti ministeri hyvin tietää. Kuitenkaan terveyskeskuksilla ei ole siihen varaa. Nämä hoitoparit ovat oikeasti olemassa, mutta yksityissektorilla. Kuitenkaan ihmiset eivät hakeudu yksityissektorille, koska Kelan korvaukset eivät missään määrin vastaa sitä tasoa, mikä niillä pitäisi tällä hetkellä olla. Mihin tämä on johtanut? Siihen, että hampaat ovat nyt hoitamatta ihmisillä. Miten kalliiksi tämä tulee meille jatkossa, ja miten tähän oltaisiin valmiita puuttumaan? Palveluseteli olisi yksi malli, mutta miksei siihen olla halukkaita siirtymään?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! On se valitettavaa, että tämä poliittinen muisti on näin lyhyt. (Ed. Pulliainen: Se on terävä kuitenkin!) Kun meillä nyt on kelakorvaus myös yksityissektorin hammashoitoon, niin olkaamme siitä iloisia. Kun täällä hetki sitten kysyttiin, miksi Kelan korvauspäätökset ovat ruuhkautuneet, niin tärkein syy on se, että näitä yksityisiä hammashoidon palveluja käytetään niin paljon ja niihin haetaan niin paljon korvauksia, joten ei ainakaan tuo korvaustaso ole estänyt sitä yksityisen hammashoidon kysyntää, pikemminkin se, että palvelua ei julkiselta sektorilta ole saanut, niin kuin kuitenkin olisi se ensisijainen tavoite.

Tässä asiassa totean vain, että minulla ei ole missään taskussa ylimääräistä rahaa kelakorvausten nostamiseen. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus on tällä hetkellä työn alla, ja jos siinä sitten edetään ja nuo korvausten maksajat tulevaisuudessa tulevat siihen tulokseen, että ovat valmiita maksamaan isompia vakuutusmaksuja, niin se on sitten sen ajan asia, mutta valtion budjetissa ei ole yksityisen hammashoidon kelakorvauksien (Puhemies koputtaa) nostamiseen senttiäkään lisää rahaa.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Helsingissä on ollut se ongelma, että täällä on pyöritelty tällaisia ryhmiä, joitten pyörittelyyn jo sinänsä on mennyt aika paljon byrokratiaa ja voimavaroja, ja oikeusasiamiehen huomautuksen jälkeen täällä muutettiin käytäntöä.

Eilen oli ylihammaslääkäripäivät, jossa verrattiin Helsingin resursseja väestöön nähden, ja täällä on ihan hyvin resursseja väestöön nähden. Nyt täällä ollaan kyllä muuttamassa toimintakäytäntöjä paljon tehokkaampaan ja edullisempaan suuntaan, ja minä uskon, että Helsingissä saavutetaan nämä tavoitteet näitten uusien toimintakäytäntöjen myötä. Kovin myöhään tietenkin tämä täällä tapahtuu. Se on monissa paikoissa tapahtunut jo aikaisemmin, mutta hyvä näinkin. Täällä on hyvä tekemisen meininki ja henki, ja minä uskon, että nämä asiat hoituvat.

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä kuin hallitus haluaisi antaa tietoisesti kokoomukselle vaaliaseen seuraaviin eduskuntavaaleihin epäonnistumalla tärkeimmässä hankkeessa liittyen tähän Kansalliseen terveysprojektiin. Vasemmistoliittolaisena en sitä toivo. Itse toivon, että tämä toteutuu, mutta toivoisin samalla, että hallitus kertoisi tässä ja nyt, että jos kunnat eivät ole kykeneviä osallistumaan omalta osaltaan hoidon saannin takuuseen, kuka on käräjillä vastuussa, koska Ruotsista meillä on esimerkkejä siitä, että kansalaiset kyllä peräävät omia oikeuksiaan.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, meillä on semmoinen myönteinen uudistamisen henki. Tämä on iso uudistus, ja nyt halutaan tässä tehdä uudella tavalla tehokkaammin. Monella lailla meillä on ollut hoitokäytäntöjä, jotka eivät ole olleet kovin vaikuttavia. Me yhtenäistämme hoitoonpääsyn kriteerit koko maassa, teemme järjestelmästä läpinäkyvämmän, ja potilaat voivat seurata, miten jonot eri puolilla etenevät. Täytyy muistaa, että jo tänä päivänä 80 prosenttia erikoissairaanhoidosta tapahtuu joko heti tai aika nopeasti ja vain pieni osa on yli sen kuuden kuukauden, josta nyt on puhe hoitoonpääsyn turvaamisessa. Terveyskeskuksissa, pääosassa terveyskeskuksia, tämä yhteys saadaan kolmen päivän sisällä. Ei ole mitään sellaisia suuria ongelmia, mutta monissa terveyskeskuksissa on ongelmia päästä puhelimella. Se on se ongelma, ettei päästä edes puhelimella. (Puhemies koputtaa) Kun nämä puhelinlinjat siellä onnistuvat, niin varmasti monet muutkin asiat onnistuvat.