Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Noin kuukausi sitten käydyssä keskustelussa ajankohtaisesta taloustilanteesta totesin, että talouden epävarmuus on lisääntynyt merkittävästi. Viimeisten viikkojen aikana tuo epävarmuus ei suinkaan ole poistunut vaan päinvastoin kasvanut. Uutiset erityisesti Euroopasta ovat huolestuttavia. Viime viikolla Espanjan ja Italian luottoluokituksia laskettiin. Epäilykset pankkijärjestelmän kestävyyttä kohtaan kasvavat. Olennaisimpia ovat nyt ne toimenpiteet, joilla voidaan suojata muut maat ja perustaltaan terveet pankit vakavilta tarttumariskeiltä. Suomi ja Eurooppa eivät kestäisi uutta pankkijärjestelmän kriisiä eivätkä uusien maiden syöksymistä velkakriisiin.

Ylivelkaantuminen on ongelma niin EU-maissa, Yhdysvalloissa kuin Japanissakin. Tämä on sekä huonon talouspolitiikan syy että edellisen finanssikriisin seuraus. Kaikkien valtioiden kykyyn selviytyä veloistaan ei luoteta. Kaatuuko joku maa maksukyvyttömyyteen, ja kaataako se muita mennessään? Syntyykö hallitsematon paniikki? Nämä kysymykset heittävät varjon maita luotottaneiden pankkien ylle. Kun ei varmasti tiedetä, kestävätkö pankit mahdolliset tappiot, epäillään kaikkia. Se, etteivät finanssitoimijat uskalla lainata toisilleen rahaa, uhkaa jäädyttää rahoitusmarkkinat. Tämä puolestaan horjuttaa terveitäkin pankkeja ja terveitä yrityksiä. Pankkikriisi ei olisi vain pankkien ongelma vaan ensi sijassa pankkien asiakkaiden eli kotitalouksien ja yritysten ongelma.

Oikotietä onneen ei ole. Tilanteen vakauttaminen vaatii ensi sijassa ongelmamaiden tiukkaa talouskuuria. Jos luottamuksen on menettänyt, sen voi itse ansaita takaisin. Kukaan muu ei sitä toiselle voi luovuttaa. Eurooppalainen talouskuri tarkoittaa tiukkaa talouslinjaa myös täällä meillä Suomessa. Myös Suomi on velkaantumisen tiellä. Lisäksi kansantalouttamme rasittaa pitkän aikavälin kestävyysvaje, joka johtuu pääosin ikääntymisestä eli työikäisen työvoiman supistumisesta ja palvelutarpeiden kasvusta. Eläketulo on palkkaa pienempi, ja siksi siitä maksetaan vähemmän veroja kunnalle ja valtiolle. Kuitenkin iän myötä palvelujen tarve lisääntyy.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvajeemme on noin 10 miljardia euroa vuosittain. Tulevalla neljän vuoden kehyskaudella Suomi uhkaa velkaantua noin 6—7 miljardin euron vuosivauhtia, mikäli uusia toimia ei tehdä. Tämä ei ole hyväksyttävä suunta. Siksi hallitusohjelmaan sisältyvät tiukat perälautakirjaukset, joilla varmistetaan velkaantumiskehityksen kääntyminen laskevalle uralle.

Me suomalaiset olemme ansaitusti ylpeitä vastuuntuntoisesta taloudenpidostamme ja siitä, että olemme takavuosina onnistuneet luomaan Suomesta yhden Euroopan vahvimmista talouksista ja hyvinvointiyhteiskunnista. Suomen vahva talous ei ole syntynyt itsestään vaan siksi, että me olemme toimineet vastuullisesti. Vaikka leikkaukset ja verojen korotukset ovat meille aivan yhtä vaikeita kuin kaikille muillekin, niin olemme kyenneet siitä huolimatta toimimaan vastuullisesti. Ahon ja Viinasen sekä Lipposen ja Niinistön hallitukset toimivat 1990-luvun taitteessa isänmaallisesti kantaessaan raskasta vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Nyt jälkikäteen me osaamme sitä työtä arvostaa. Olemme jälleen tilanteessa, missä vaaditaan samaa lujuutta, määrätietoisuutta, vastuuntuntoisuutta ja harkitsevaisuutta. Suomi ei pärjää siksi, että se on Suomi, vaan siksi, että suomalaiset kykenevät tekemään oikeita, joskus myös vaikeita, päätöksiä. Arvoisat edustajat, teot ovat kauneinta puhetta.

Ärade talman! Ekonomisk tillväxt är avgörande med tanke på framtiden. Som positiva tillväxtfaktorer i Finland kan anses det förnyade universitetsfältet, den yrkeskunniga arbetskraften, det välorganiserade samhället och de globalt verkande moderna företagen. Med tanke på tillväxten har även förtroendet för den offentliga ekonomin väsentlig betydelse. Medborgarna och företagen måste kunna lita på sitt lands framtid och beslutsfattarnas förmåga att fatta ansvarsfulla beslut också i svåra frågor. Detta är en förutsättning för investeringar, för att bibehålla efterfrågan och för nya arbetsplatser.

Arvoisa puhemies! Talouden kasvu on tulevaisuuden kannalta aivan olennainen kysymys. Positiivisina tekijöinä Suomessa voidaan pitää uudistettua yliopistokenttää, ammattitaitoista työvoimaa, järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja globaalisti toimivia hienoja suomalaisia yrityksiä. Kasvun kannalta olennainen tekijä on myös luottamus julkiseen talouteen. Kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa maansa tulevaisuuteen ja päättäjiensä kykyyn hoitaa vaikeitakin asioita vastuullisesti. Tämä on edellytys investoinneille, kysynnän säilymiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.

Yrittäjä laajentaa toimintaansa ja investoi, jos kysyntää riittää ja jos hän luottaa omaan ja ympäristönsä tulevaisuuteen. Jos hänellä on syytä epäillä omaa, maansa tai laajemman taloudellisen ympäristön tulevaisuutta, hän ei uskalla investoida. Aivan yhtä lailla luottamuksen ylläpito on välttämätöntä, jotta saamme säilytettyä parhaan mahdollisen luottoluokituksen. Tällä puolestaan on suora vaikutus lainoista maksamiimme korkoihin. Kasvu syntyy siis luottamuksesta ja tulevaisuudenuskosta. Niihin vaikuttaa merkittävästi myös linjakas ja uskottava talouspolitiikka.

Hallitus haluaa vahvistaa suomalaista ja pohjoismaista hyvinvointimallia. Siinä yhdistyvät globaali, kilpailukykyinen ja avoin talous sekä välittävä ja tasa-arvoinen sivistysyhteiskunta. Molemmat tarvitaan — ilman toista toinenkaan ei pärjää. Avoin, kilpailukykyinen ja globaalisti toimiva talous on riittävän tuottoisa, jotta laadukkaat mutta hintavat palvelut ja tulonsiirrot voidaan rahoittaa. Tasa-arvoa lisäävät palvelut ja tulonsiirrot puolestaan takaavat sivistyksen, osaamisen, terveyden ja sen, että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden. Tämä tuo luottamusta ihmisten välille ja jokaiselle omaan tulevaisuuteensa.

Tällaisen kovissakin paikoissa koetellun mallin on myös osattava uudistua. Menneeseen me emme voi hirttäytyä, sillä maailma muuttuu meidän ympärillämme koko ajan. Meidän on löydettävä ne henkiset draiverit ja ajurit, jotka synnyttävät uutta ja auttavat menestymään globaalissa taloudessa. Laadukas koulutus, kilpaileva tutkimus, ahkeruuteen ja riskinottoon kannustava verotus, turvalliset ja joustavat työmarkkinat sekä luottamus sääntöjen pitävyyteen ovat muiden tekijöiden ohella asioita, jotka ovat keskeisiä suomalaisen menestyksen tekijöitä.

Menestyksemme takaajana on myös paljon henkisiä arvoja ja ominaisuuksia, joilla on kantavuutta tulevaisuudessakin. Niitä ei voi lailla säätää, mutta me itse kukin voimme vahvistaa niiden arvoa omilla teoillamme ja sanoillamme. Kohtuus, harkitsevaisuus, vastuullisuus, ihmisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen, maltillisuus ja kyky sopia suuremman yhteisen hyvän saamiseksi ovat aina olleet myös suomalaisen taloudellisen menestyksen takana.

Arvoisa herra puhemies! Mikäli maailmanlaajuinen kriisi onnistutaan torjumaan yhteisillä kansainvälisillä toimilla, edessämme on parhaimmillaankin pidempään jatkuva hitaan kasvun kausi. Tähän meidän on nyt viisasta varautua. Hallituksen talouspolitiikassa keskeisellä sijalla ovat toimet, joilla voimme parantaa kilpailukykyä, ylläpitää ostovoimaa, kannustaa työntekoon ja työllistämiseen sekä vahvistaa osallisuuden tunnetta ja sosiaalista yhteenkuuluvaisuutta. Edellä mainittuja tavoitteita toteutamme muun muassa nuorten yhteiskuntatakuun kautta. Jokaiselle nuorelle taataan jokin mielekäs toiminnan muoto, oli se sitten kuntoutusta, koulutusta tai harjoittelua, aina työpaikan löytymiseen saakka. Haluamme tällä vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja auttaa nuoria eteenpäin elämässään, ottamaan vastuuta omasta elämästään ja läheistensä elämästä. Tavoitteemme on vahvistaa työnteon ensisijaisuuden periaatetta ja henkeä.

Veroratkaisut puolestaan vahvistavat sitä linjaa, jolla kannustetaan työn tekemistä ja työllistämistä. Ympäristön kuormitusta ja kulutusta verotetaan sen sijaan enemmän. Verotuksen kiristäminen tuntuu aina jonkun lompakossa, sillä sellaista veroa ei olekaan, jota joku ei joutuisi maksamaan. Näin ollen on valittava periaatteet, joita verotuksella halutaan edistää. Hallitukselle nämä periaatteet ovat työnteon ja työn teettämisen kannattavuus, kulutuksen verottaminen ja oikeudenmukaisuuden lisääminen.

Kasvun edistämiseksi budjettiriihessä päätettiin uudelleenkohdennuksista tutkimusinfraan, vihreään talouteen sekä Finnveran riskinottokyvyn lisäämiseen. Hallitus tuo eduskunnalle esityksen viennin rahoituksen vahvistamisesta, mikä nostaa vientiyrityksemme samalle viivalle kilpailijamaiden kanssa rahoituksen osalta. Kehyskaudella energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuriin tehdään parannus ja yritysten t&k-vähennyksen toteuttamismahdollisuudet selvitetään pikaisesti. Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa korotetaan niin ikään laivanrakennuksen innovaatiotukea, mikä edistää telakkateollisuuden huippuosaamisen ja työpaikkojen säilymistä Suomessa.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus on osoitus siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään todella huolta. Perusturvan varassa elävien aseman parantaminen lisää luottamusta ja edistää kotimaista kysyntää. Perusturva korottuu ensi vuoden alusta alkaen 100 eurolla kuukaudessa indeksikorotuksen lisäksi.

Työmarkkinaratkaisu on ensiarvoisen tärkeä sekä kotimarkkinoiden että vientikilpailukykymme kannalta. Suomalaiset vientiyritykset pärjäävät maailmalla, mutta pärjäävätkö ne Suomessa? Tämä on iso kysymys, joka määrittelee muun muassa sen, syntyvätkö yritystemme investoinnit Suomeen vai muualle maailmaan. Suomen on siis säilytettävä kilpailukykynsä, jotta yritysten kannattaisi investoida ja työllistää nimenomaan täällä Suomessa.

Hallitus on tehnyt hartiavoimin työtä sen eteen, että maahan saataisiin koordinoitu, raamittava työmarkkinaratkaisu. Käsityksemme mukaan tällä metodilla olisi mahdollista estää epäterveen ja hintoja nostavan palkkakilpailun räjähtäminen käsiin. Yhtä lailla tämä olisi tärkeä väline kilpailukyvyn, ostovoiman, työllisyyden ja ennustettavuuden lisäämiseksi.

Ärade talman! Vi måste våga förnya Finland. Kommunerna är tvungna att brottas med ett ökande behov av tjänster och ökande kostnader. Var och en förstår att en stat som minskar sin skuldsättning inte i samma takt kan öka finansieringen till kommuner. För att pengar ska räcka till måste man alltså avväga om man ska förnya strukturerna eller minska på servicen. Regeringen vill hellre förnya strukturerna. Därför genomförs en kommunreform som har som målsättning att skapa starka och livskraftiga kommuner som klarar sig ekonomiskt.

Arvoisa puhemies! Suomea pitää uskaltaa uudistaa. Kunnat joutuvat painimaan kasvavien palvelutarpeiden ja kasvavien kustannusten kanssa. Jokainen ymmärtää sen, että velkaantumistaan vähentävä valtio ei voi samassa tahdissa lisätä rahoitustaan kunnille. On siis päätettävä, uudistetaanko rakenteita, jotta rahat riittävät, vai vähennetäänkö palveluja. Hallitus uudistaa mieluummin rakenteita. Tästä syystä toteutetaan kuntauudistus, jonka tavoitteena ovat vahvat, myös tulevaisuudessa elinvoimaiset ja taloudellisesti toimeentulevat kunnat.

Nyt on olennaista saada aikaan se päättäväinen uudistamisen henki. Me tarvitsemme samaa henkeä, jota olemme nähneet tähänkin mennessä eri puolilla Suomea, missä tulevaisuusorientoituneet kuntapäättäjät ovat rohkeasti ja isänmaallisesti luoneet uutta, elinvoimaisempaa kuntaa ja Suomea. Ihailen esimerkiksi kaikkia uuden Jyväskylän rakentajia. Kyse ei siis ole mistään pakottamisesta tai keskittämisestä vaan sen tosiasian tunnustamisesta, että meillä kaikilla on velvollisuus elää ajassa mukana ja uudistaa maatamme. Ei se helppoa ole, mutta vastuun kantaminen ei aina ole helppoa. Vastuuntuntoisuutta kuitenkin nyt tarvitaan.

Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei voi vielä varmasti sanoa, mitä taloudessa tapahtuu lähikuukausien aikana. Joka tapauksessa edessämme lienee hitaamman kasvun kausi. Näissä oloissa meidän on turvauduttava pitkäjänteiseen, kestävään ja uskottavaan talouspolitiikkaan sekä keskinäiseen yhteistyökykyyn. Hallituksen kehysselonteko vuosille 2012—2015, vuoden 2012 talousarvioesitys sekä tämän vuoden lisätalousarvioesitys pyrkivät ennen kaikkea luottamuksen ylläpitämiseen. Hallituksen tavoitteena on, että työnteko ja yrittäminen ovat aina kannattavia, valtiontalouden velkaantumiskehitystä saadaan loivennettua ja että heikoimmista pidetään tässä maassa aina huolta.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri puheenvuorossaan tuntui ihailevan Lipposen—Niinistön hallituksen töitä, mutta me kaikki muistamme Lipposen—Niinistön hallituksen jäljen, joka oli eriarvoistavaa, keskittävää ja hyvin rujoa politiikkaa. (Kari Rajamäki: Se oli Ahon hirmuhallitus!) Ja näyttää siltä, että Kataisen ja Urpilaisen hallitus seuraa tällä samalla tiellä, niin eriarvoistavaa ja keskittävää politiikkaa hallitus tulee harjoittamaan.

Pääministeri myös toteaa, että olette tehneet hartiavoimin työtä sen eteen, että tähän maahan syntyisi tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ja siinä työssä kyllä hallitusta kannustan ratkaisuihin, niin että pystyisimme Suomen kilpailukykyä ylläpitämään. Mutta on hieman epäuskottavaa se, kun hallitus toisaalta sanoo tehneensä paljon töitä, kun kuitenkin tämän budjettiesityksen veroratkaisut annettiin täysimääräisesti jo ennen kuin näissä neuvotteluissa oli varsinaisesti edetty. Eikö olisi ollut, arvoisa pääministeri, huomattavasti järkevämpää jättää niitä pelimerkkejä tässä niukassa taloustilanteessa, niin että niitä tosissaan olisi ollut siihen työmarkkinapöytään laitettavaksi? Nyt ei ole ikään kuin mitään jäljellä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on monella tavalla hyvä, että pääministeri on innostunut asiastaan. Innostus on tärkeää, mutta kyllä tärkeä myöskin on se näkemys, mitä kansakunta tarvitsee selviytyäkseen niissä oloissa, missä nyt ollaan. Te julkisen talouden saneeraamiseksi leikkaatte. Te otatte nyt sieltä ja heiltä, keiltä on helpointa ottaa. Samanaikaisesti sitten annatte sellaisille ihmisille ja sellaisille tahoille kulutusmahdollisuuksia, joilla kylliksi on jo ennestään, jotka eivät välttämättä sitä tarvitsisi.

Sitten te puhutte uudesta kasvusta. Missä ovat ne kasvun eväät? Kasvuhan syntyy kaavalla työpanoksen lisäys kertaa tuottavuuden parantaminen. Mitä tapahtuu tuottavuudelle? Te leikkaatte viennin rahoituksesta, te leikkaatte innovaatiorahoituksesta. Aina ennen laman kynnyksellä Suomessa on pantu paljon rahaa innovaatiotoimintaan. Nyt te leikkaatte kymmeniä miljoonia euroja. Sanahelinää, kun puhutte uudesta kasvusta, koska itse ne teot, millä te sen aikaan saisitte, tästä budjetista puuttuvat.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia pääministerille puolijämäkästä puheesta. Siinä oli myös asiaa. Mutta se, mikä tässä nyt ongelma on ja missä teidänkin hallitus ja edellinen hallitus on ollut osallinen, on tämä eurokriisin hallinta ja sen pahentaminen. Nyt on juuri menty siihen suuntaan, mistä perussuomalaiset ovat varoittaneet. Aivan oikein täällä sanotte, että Espanjan ja Italian luottoluokitusta on alennettu. Tällä menolla, kun meidät on asetettu näihin takausvastuisiin, kohta Suomenkin luottoluokitus on vaarassa. Ei meidän pidä vaarantaa omaa luottoluokitustamme sen takia, että me menemme huonoihin kauppoihin ja järjestelyihin. Kysymys on maksukyvyttömyysongelmasta. Meidän pitää palauttaa Euroopassa markkinatalous, mikä merkitsee sitä, että se, joka pelaa ja pelaa väärin, se maksaa. Nyt luodaan järjestelmiä Ranskan ja Saksan toimesta, joilla pelureita pelastetaan ja veronmaksajat pistetään maksumiehiksi. Onneksi täällä eilen kokoomus ja SDP lupasivat, että eurobondeihin ei mennä, pankkitukiin ei mennä. Kiitos siitä! Pitäkää sananne.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vakausmekanismissa ollaan laajentamassa meidän vastuutamme sillä tavalla, että velkamaille annetaan lisäksi ennakoivaa tukea, velkamaiden pankkeja pääomitetaan veronmaksajien rahoilla sekä ostetaan jopa velkamaiden roskalainoja. Nyt Suomi on antamassa takuita velkamaille jopa 14 000 miljoonaa euroa, ja on suuri vaara, että takuita joudutaan nostamaan jopa kolminkertaiseksi eli valtion budjetin suuruiseksi. Milloin hallitus toteaa takausvastuiden taloudelliset seuraukset veronmaksajille budjetissa ja talouskehyksissä?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri käytti erittäin vastuuntuntoisen puheenvuoron, ja siinä oli selkeät nuotit, millä tavalla hallitus aikoo mennä eteenpäin. Mielestäni oikea oli myöskin viittaus siihen aikaan, jolloin Sauli Niinistö toimi valtiovarainministerinä. Silloin Suomen talous pantiin kuntoon ja Suomen velkaantumisaste laski erittäin alas, ja siitä syystä meillä on ollut valmiudet ja mahdollisuudet 2008—2009 elvyttää ja myöskin nyt tehdä uudistuksia, joilla perussosiaaliturvaa vahvennetaan.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee työmarkkinaratkaisuun, niin nythän juuri toimitaan oikealla tavalla. Kun tehdään inflaatiotarkistus, tuloverotusta ei kiristetä eikä kevennetä, paitsi pienituloisille annetaan perusvähennys ja työtulovähennys, ja sillä tavalla pidetään huolta kaikkein pienituloisimmista. Nyt työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuus siihen, että osa palkasta annetaan tuloveronkevennykselle. Se täytyy tehdä maltillisena: se kevennys ei voi olla kovinkaan suuri. Mutta tärkeintä on se, mitä työntekijälle jää käteen. Ja hallituksen tarjous on siellä, ja on toivottavaa, että Akava, STTK ja SAK, kaikki, tarttuvat tähän tarjoukseen, koska jos ei synny keskitettyä ratkaisua, se merkitsee sitä, että vienti joutuu vaikeuksiin ja meillä on suuri inflaatio ensi vuonna.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopalla on edessään pahimmillaan 1920-luvun lopun kaltainen tilanne. Silloin on kyse siitä, miten meidän valtiontaloutemme kestää, mikä on kansallinen pelastusrengas, miten varmistamme talouden, työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

Edellinen, keskustajohtoinen hallitus antoi vastikkeetta, on jo maksatettu, 890 miljoonaa euroa Kreikalle. Meillä ei ole varaa tällaisiin Ahon hallituksen aikaisiin vastikkeettomiin pankkitukijärjestelmiin, joihin nyt on jo samassa mitassa menty. Sen takia tämä vakuus ja linjanmuutos, mitä tämän hallituksen toimesta ja sosialidemok-raattien johdolla on haettu, on nyt myös kansallinen pelastusrengas.

Me tarvitsemme kasvuun, infraan, osaamiseen panostuksia, mutta myöskin on muistettava, että kansallisesti ehyt uusi Suomi voi syntyä vain sosiaalisesti oikeudenmukaisten ja veronmaksukyvyn mukaisten ratkaisujen kautta. Tässä mielessä tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentäminen, työttömien ja työttömien perheiden tukeminen, nousee kyllä nyt ihan myöskin keskeiseksi asiaksi.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Euroopan talouskriisi varjostaa myös tätä Suomen eduskunnan budjettikäsittelyä, ja sen vuoksi olen erityisen tyytyväinen siihen, että hallitus on esitellyt meille budjetin, joka kaventaa tuloeroja.

Tästä eurooppalaisten pankkien pelastamisesta tai pääomittamisesta luulisi nyt jo, että vihdoinkin myös perussuomalaisille on selvää, että tämä hallitus ei tule pelastamaan pankkien omistajia, mutta totta kai tämä rahoitusjärjestelmä pitää turvata. Jokainen maa vastatkoon omalta osaltaan omista pankeistansa.

Sen lisäksi olisin halunnut kysyä hallitukselta, millä tavoin tämä eurooppalainen rahoitusalan verotus ja rahoitusalan vastuu on etenemässä. Onko Suomi siinä yhtä aktiivinen kuin myös näiden vakuuksien vaatimisessa, että saadaan sijoittajat ja rahoitusala vastuuseen?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Verot ovat ne, millä valtioiden pitää menonsa rahoittaa, se on verotus. Ei se voi olla mikään valtion rahoituskeino, että ruvetaan lainaamaan. Tämän luulisi nyt sosialistisenkin talousopin ymmärtävän. Siitä on kysymys.

Mitä tulee sitten pankkien pääomittamiseen, se pitää tehdä Ranskassa ja Saksassa ja niiden osakkeenomistajien ja niiden kansalaisten kesken; suomalaisten ei pidä siihen osallistua. Mitä meidän Suomessa pitää tehdä? Varmasti hallitus kiinnittää tähän huomiota, ja hyvä on: meidän pitää pitää likvidistä huolta niin, että meidän yritykset pysyvät rahassa ja niiden lainoitus pysyy kunnossa. Tätä ymmärtääkseni hallitus on tekemässä, ja siitä annan tunnustuksen. Mutta ei makseta muiden velkoja, se on nyt tullut selväksi. Toivottavasti vasemmistossakin ymmärretään, mitä se merkitsee.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

On kiva olla samaa mieltä edustaja Soinin kanssa siitä, että verot ovat juuri ne, joilla kerätään valtion maksukykyä. Mutta yhtä tärkeää kuin verojen kerääminen on se, että ne kerätään oikeudenmukaisesti. Tämä hallitus on nyt tekemässä sitä, mitä me olemme vuosikausia vaatineet: pääomatulojen verotusta kiristetään, se muuttuu progressiivisemmaksi, pienituloisten ihmisten maksukykyä ja asemaa parannetaan sillä, että kunnallinen perusvähennys kasvaa.

Mutta mitä minä kuulenkaan teidän sanovan? Tehän vaaditte Puolustusvoimille lisää määrärahoja. Millä tavalla se on verotuksen keventämistä, ja millä tavalla se edistää pienituloisen ihmisen asemaa? Kyllä tämä hallitus on paljon, paljon oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi kuin jos te olisitte päättämässä. Onneksi ette tulleet hallitukseen päättämään.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri otti esiin sen tosiasian, että selviydymmepä miten tahansa näistä kriiseistä, Euroopassa on todennäköisesti edessä useiden vuosien hitaan kasvun aika. Olen itse sitä mieltä, että tämän budjetin tärkein linjavalinta on siinä, että vaikeina taloudellisina aikoina huolehditaan yhteiskunnan eheydestä, kavennetaan tuloeroja. Onko pääministeri niissä keskusteluissa, joita eurooppalaisilla kentillä käydään, tuonut esiin tätä Suomen mallia, jossa samaan aikaan, kun vähennetään velkaantumista, huolehditaan myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta?

Arvoisa puhemies! Toinen kysymys: Joko Suomessa on tietoa ja joko on alettu osallistua niihin keskusteluihin, joita presidentti Sarkozy ja kansleri Merkel ovat käyneet tämän eurooppalaisen kriisin ratkaisun seuraavasta vaiheesta?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pääministerin ja hallituksen kanssa samaa mieltä kahdesta asiasta: hyvinvointivaltion perusteet pitää säilyttää, ja valtiontalous pitää pitää kunnossa. Valitettavasti tämä budjettikirja ei takaa valtiolle niitä tuloja, joita te nyt odotatte. Sen tähden minusta oli väärin toimia tällä tavalla, millä hallitus on valmistautunut näihin tulopoliittisiin neuvotteluihin. Niin kuin edustaja Kiviniemi totesi, te olitte ensinnä valmiit antamaan taulukkotarkistuksen, inflaatiotarkistuksen, ja nyt kaupungilla puhutaan — yleensähän hallitus ei osallistu aktiivisesti kolmikantaan — että edelleen olette alentamassa tuloveroa ja edelleen olette alentamassa yhteisöveroa. Siksi pitäisi toimia toisella tavalla, kun kaikki tunnustavat, että tilanne on vaikea. Nyt pitää kerätä veroja enemmän. Ei välttämättä ole oikein antaa näin suuria veronkevennyksiä.

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mikään kansakunta ei koskaan ole vaurastunut verottamalla ihmisiä, perheitä ja yrityksiä henkihieveriin. Silti on selvää, että kun tilanne on riittävän vaikea ja riittävän haastava, niin myös verotuksessa pitää tehdä ei-toivottuja, ehkä vähemmän suosittuja ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma ja hallituksen talouslinjahan perustui ennustettua parempaan talouskasvuun. Tämän takia hallitusohjelman yhteydessä tehtiin, voi sanoa, vain noin 2,5 miljardin sopeuttamistoimet; "vain" sen takia, että se on noin kolmannes siitä budjettialijäämästä, mikä silloin oli. Kuten tänään olemme saaneet kuulla ja kuten viime aikoina kaikille on tullut selväksi, ennustettua parempaa talouskasvua tuskin on näköpiirissä. Sen sijaan saamme varautua ehkä pitkäänkin hitaamman kasvun vuoteen ja kauteen.

Tätäkin tärkeämpää on se, että nyt harrastetaan aidosti linjakasta, uskottavaa ja vastuullista budjettipolitiikkaa. Kun täällä nyt tämänkin jälkeen seuraavat päivät taas haukutaan jokainen hallituksen säästöesitys tai veronkorotusesitys lyttyyn, niin kannattaisi oikeasti pitää vähän tolkkua mielessä ja muistaa, että 7 miljardia ollaan tälläkin budjetilla vielä ensi vuonna uutta velkaa ottamassa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei sen enempää historiasta, mutta kyllä ne Ahon ja Lipposen johtamat hallitukset ovat Suomelle ihan hyvän perinnön antaneet. Kaikki haukkuivat silloin näitä hallituksia vastuullisesta toiminnasta. Se oli vaikeata, aika oli vaikea, mutta mehän olemme tällä hetkellä ylpeitä siitä, että Suomi on selvinnyt lamasta omilla toimillaan, ja se on juuri näiden hallitusten ansiota. He tekivät kipeitä päätöksiä, vaikeita päätöksiä, mutta siitähän me tänä päivänä olemme ylpeitä. Minä olen tyytyväinen siihen, että Suomella on tämmöinen historia ihan lähellä. Me voimme sen takia puhua vastuullisuuden puolesta myös muualla.

Mitä tulee työmarkkinaratkaisuun, minun on erittäin vaikea nähdä, että tilanne olisi yhtään helpompi, jos hallitus olisi lähtenyt siitä, että annetaan verotuksen kiristyä, annetaan työn tekemisen verotuksen kiristyä, ja kannustetaan palkansaajia pyytämään suuria palkankorotuksia, jotta he pystyisivät estämään tämän kiristyksen aiheuttaman ostovoimaleikkauksen. Meidän lähtökohtamme on se, että putsataan pöytä, niin kuin nyt on tehty, ja sitten toivotaan, että sekä kilpailukykyä, ostovoimaa että työllisyyttä lisäävä ratkaisu saadaan koordinoidusti aikaan.

Olisi jotenkin nurinkurista, että alkuun hallitus omilla toimillaan rokottaisi palkansaajia tai työnantajia ja pistäisi heidät ihan mahdottomaan neuvottelutilanteeseen. Nyt meillä on pöytä puhdas, nyt me katsomme, saammeko koordinaation aikaan. Toivon mukaan saamme. Meidän oma liikkumatilamme ei ole suuren suuri, mutta olemme täällä sanoneet, että joillakin pienillä toimenpiteillä olemme valmiita tukemaan tätä ratkaisua.

Edustaja Pekkarinen sanoi, että me leikkaamme. Kyllä me leikkaamme, ihan sen takia, että me haluamme velkaantumisen saada kuriin. Me leikkaamme myös semmoisista asioista, joista toisina aikoina ei tekisi mieli leikata. Mutta kun katsomme, mihin sitten satsataan, niin me satsaamme sosiaaliseen hyvinvointiin, me satsaamme myös — ehkä pieniä mutta kuitenkin oikeansuuntaisia — toimenpiteitä kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisäämiseen eli niihin aihioihin, joista se kasvu todennäköisimmin myös tulevaisuudessa tulee, yhteisövero tästä yhtenä esimerkkinä.

Edustaja Jääskeläinen totesi, että Suomi on nyt antamassa 14 miljardia euroa takuita toisille maille. Jos tätä keskustelua joku ulkopuolinen seuraa, niin nyt sanotaan aivan kirkkaasti: Edustaja Jääskeläinen sanoi väärin. Suomi ei ole antamassa 14:ää miljardia euroa toisille maille. Joka niin väittää, ei tunne asiaa tai tietoisesti haluaa antaa väärän kuvan kuulijalle.

Mitä tulee pankkien pääomittamiseen, niin pankkien pystyssä pitäminen Euroopassa on äärettömän tärkeää. Tykätään pankeista tai ei, se on meidän yritystemme ja kansalaisten, koko hyvinvointiyhteiskunnan pyörimisen kannalta olennaista. Siinä lähdetään siitä, että omistajat pääomittakoot. Jos se ei ole mahdollista, niin sitten omat valtiot. Jos ei sekään ole mahdollista, sitten katsotaan, mitä tehdään.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen kritisoi yritystukien leikkaamista. Täytyy huomioida, että yrityselämä itse — muun muassa Sixten Korkman ja Jorma Ollila — on käyttänyt sen tyyppisiä puheenvuoroja, että yritystukia on mahdollista myöskin karsia, läpikäydä se koko järjestelmä ja katsoa sieltä, mitkä tuet ovat yritysten kannalta keskeisiä, ja keskittyä niihin. Eli kaikilla hallinnonaloilla tehdään säästöjä, ja se on välttämätöntä, jotta ylivelkaantuminen voidaan estää.

Mitä tulee sitten työmarkkinaratkaisuun, valtio ei ole neuvotteluosapuoli työmarkkinaratkaisussa, niin kuin pääministeri totesi. Tähän maahan ei synny työmarkkinaratkaisua, jos eivät työntekijät ja työnantajat sitä halua. Valtiovalta voi olla tukemassa työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavaa sopimusta yhteiskuntaan omilla toimillaan. Tällä hetkellä meidän liikkumatilamme johtuen taloustilanteesta on hyvin pieni, mutta jotain me voimme tehdä, ja tämän me olemme myöskin viestittäneet työmarkkinaosapuolille. Mutta me emme voi päättää, että tähän maahan tulee työmarkkinaratkaisu, mikäli työnantajat ja työntekijät eivät sitä itse halua. Tätä keskustelua me olemme pääministerin kanssa ja hallituksen puolelta työmarkkinajärjestöjen kanssa käyneet, ja edelleenkin olen hyvin toiveikas sen suhteen, että maahan saadaan keskitetty työmarkkinaratkaisu. Parin päivän sisällä sen varmasti näemme, käykö näin, mutta viime kädessä ratkaisun avaimet ovat työmarkkinaosapuolilla.

Mitä tulee edustaja Sinnemäen kysymykseen Euroopan tilanteesta, on selvää jo nyt, että huippukokousta päämiesten osalta tullaan siirtämään ja ensi viikolla on ylimääräinen valtiovarainministereiden kokous, jossa tuota huippukokousta valmistellaan. Nyt tarvitaan Euroopalle strategia, joka koostuu kolmesta osasta: Ensimmäinen on se, että me tarvitsemme kestävän ratkaisun Kreikalle. Toiseksi, me tarvitsemme palomuurin, jolla estetään tämä kriisin leviäminen ennen kaikkea Italiaan ja Espanjaan. Kolmanneksi, me tarvitsemme ratkaisun, jolla me vahvistamme eurooppalaisten pankkien varainhankintaa ja vakavaraisuutta. Näihin kaikkiin kolmeen elementtiin me haemme yhdessä ratkaisua. Helppoa se ei tule olemaan, koska näkemyserot maiden välillä ovat niin suuret, mutta keskusteluja jatketaan.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Missä se jakkara ja pöytä sijaitsi, missä pöydässä Suomi oli nyt mukana, kun Sarkozy ja Merkel neuvottelivat? Missä se jakkara ja pöytä oli? Onko siellä pöytä katettu maksajille, niin kuin tähän asti on ollut?

Sitten toinen asia, kun puhutaan tästä pankkikriisistä. Pankkikriisihän se on, ja se on alun perin ollut pankkikriisi, mutta sitä ei ole haluttu myöntää, koska niin isot riskit ovat, etenkin Ranskassa. Sanon pankinkin nimeltä: Société Générale. Siitä on ollut pitkään kysymys, ei ole haluttu myöntää. Ranskalaisten poliittisten napamiesten, Sarkozyn ja Trichet’n ja muiden, intressi tässä asiassa on tämä asian todellinen ruisleipä, ja tästä ikävä kyllä tulee eurooppalaisille veronmaksajille seuraamuksia.

Toivottavasti hallitus pystyy pitämään nyt siitä kiinni, että se ei tule suomalaisen veronmaksajan piikkiin. Nimittäin pankkijärjestelmä täytyy hoitaa niin, ja nyt sitä alettiin Dexia-pankissa hoitaa, että ne, jotka eivät ole terveitä osia, pilkotaan roskapankeiksi, ja niin se pitää tehdäkin. (Mauri Pekkarinen: Me olemme tehneet itse Suomessa sillä tavalla justiin!)

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen olisi ollut järkevää jättää ne vähät pelimerkit, mitä hallituksella on tämän työmarkkinaratkaisun osalta, käytettäväksi sen työmarkkinaratkaisun osana. Nythän pääministeri totesi, että tehtiin veroratkaisut ja sitten toivotaan, että tulee työmarkkinaratkaisu. Siitä olen hallituksen kanssa samaa mieltä, että ne pelimerkit ovat pienet, kun tämä talouden tilanne ja budjettitilanne on niin tiukka, mutta olisi ne pienetkin pelimerkit pitänyt käyttää viisaammin ja järkevämmin.

Toiseksi, pääministeri ei tuossa nyt tunnustanut sitä suoraan, että tosiasia on se, että pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen johdolla on tehty nyt mahdolliseksi ERVV:n sääntöjä muuttamalla, että niitä ranskalaisia pankkeja voidaan sieltä suoraan tukea. Tämä ei aikaisemmin ollut mahdollista.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri niin. On hyvä, että te nyt puhutte pankkien pääomittamisen välttämättömyydestä, siitä, että isäntämaat pitävät omista pankeistaan huolta. Mutta missä teidän puheenne olivat silloin, kun ERVV:n vastuita vaadittiin kaksinkertaistettavaksi? Silloin olisi jo pitänyt tehdä päätökset, sen sijaan että me otimme yhteiselle vastuulle satoja miljardeja. Olisi pitänyt silloin jo tehdä ne linjaratkaisut. Euroopassa käytiin jo silloin laajaa keskustelua siitä, että pankkien omistajien ja pankkien kotimaiden hallitusten pitää kantaa vastuu. Nyt me tulemme vastuunkantajaksi myöskin italialaisten sijoittajaseikkailujen vastuista esimerkiksi Kreikassa.

Mitä tulee vielä leikkauksiin, kyllä, juuri niin, mutta te teette erittäin valikoidusti ne leikkaukset, ja annatte tukea, mutta senkin teette erittäin valikoidusti. Pääministeri puhuu, että perusturvaa kohennetaan joillakin, ja hyvä niin, mutta ei likikään kaikilla niillä, jotka ovat kaikista pienituloisimpia.

Mitä vielä tulee yritystukiin, eivät nämä Tekesin rahoitukset ole yritystukia sanan perinteisessä merkityksessä. (Puhemies: Minuutti on tullut täyteen!) Ne ovat vipuvarsi, joiden ansiosta saadaan yritysten omia panoksia niiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi, ja nyt te niitä leikkaatte ja paljon.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä asia on nyt niin, että me siivoamme tässä edellisen hallituksen jälkiä. Ministeri Pekkarinen, silloinen pääministeri Kiviniemi kävi sopimassa maaliskuussa siitä, että ERVV:n vastuita laajennetaan, ja tässä tilanteessa olemme. Nyt linja on tiukentunut. Veronmaksajien vastuita rajoitetaan vakuuksilla, ja pankkien sijoittajavastuu toteutuu uudella tavalla.

Se on kumma, että tuntuu siltä, että maailma on muuttunut aivan toiseksi siinä kolmessa neljässä kuukaudessa. Mitkä olivat pääministeri Kiviniemen omat näytöt tulopoliittisten ratkaisuiden aikaansaamiseksi, tai mitä viime hallitus teki esimerkiksi veroratkaisuilla? Kiristi ihmisten elämistä, kallisti asumista, (Välihuutoja) hinnat nousivat, mutta samaan aikaan tuloveronkevennyksiä tehtiin varsin, varsin runsaskätisesti. (Matti Saarinen: Ja velkarahalla!) — Itse asiassa velkarahalla. — Eli tehtiin juuri niin, mistä Tiilikainen virheellisesti eilen syytti tätä hallitusta. Se oli edellinen hallitus, muistelkaa omia tekojanne.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tutustuminen veroasteikkomuutoksiin kertoo siitä, että pienituloisimmat saavat suurimmat prosentuaaliset vähennykset. Elikkä suurin etu on juuri pienituloisille, niin että siinä mielessä kannattaa tätä lainsäädäntöä tarkastella, mikä nyt on tänne meille tullut.

Mutta haluaisin hieman laajentaa tätä kysymyksen kuvaa. Tiedämme hyvin, pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen, että olette hyvin tärkeissä päätöspöydissä Suomen puolesta ja myöskin Euroopan puolesta. Pyrimme eilen joissakin puheenvuoroissa täällä vähän laajentamaan talouden taustalla olevaa kuvaa, ja kiinnitettiin huomiota siihen, että tässähän on tapahtumassa melkoinen muutos kansainvälisestikin. Suuret idän jättiläiset ovat vahvasti nousussa, ja on esitetty vahvoja arveluita sen puolesta, että siellä oleva tarjonnan ylijäämä ja suuret kassavarat vaikuttavat kielteisesti tänne. Kysymykseni on: Onko mitään tehty tai tehtävissä EU:n tasolla, niin että tähän kansainväliseen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon jollakin tavalla voitaisiin puuttua? Luulen, että ne kaikki ilmiöt eivät ole aivan terveitä, ja tässä tilanteessahan tuo taakka näyttää tulevan tänne Eurooppaan velkaantumisen ja talouden epätasapainon myötä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesitys ja kehykset on nyt meille esitelty, ja niissä pyritään ennen kaikkea luottamuksen ylläpitoon, kuten pääministeri tuossa äsken totesi. Oikeiden ja riittävien tietojen taloudesta ja tulevaisuudessa olevista riskeistä pitäisi aina olla kaiken päätöksenteon pohjana myös politiikassa. Nyt näyttää siltä, että tässä hallituksen esityksessä ei ole lainkaan huomioitu niitä suuria talou-dellisia riskejä, jotka liittyvät erilaisiin rahoituspaketteihin, ennen kaikkea liittyen näihin tuleviin ja ehkä jo toteutuneisiin luottotappioihin.

Haluankin sen takia kysyä arvoisalta pääministeriltä, miten hän näkee nämä miljardiluokan luottotappiot, jotka ilmeisesti ovat jo osittain toteutuneet ja toteutuvat tässä lähivuosien aikana, miten hän näkee sen tilanteen, kuinka vakava se on, ja onko millään tavalla huomioitu näitä, mitkä nyt varmasti toteutuvat lähitulevaisuudessa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että nyt vaaditaan määrätietoisuutta, vastuuntuntoisuutta ja harkitsevaisuutta. Määrätietoisuutta on talouden vakauttaminen. Vastuuntuntoisuutta on mukanaolo eurooppalaisissa ratkaisuissa, kuitenkin niin, että kannetaan vastuu suomalaisille veronmaksajille esimerkiksi vakuusratkaisun kautta. Harkitsevaisuutta on se, että toimenpiteet mitoitetaan ja ajoitetaan oikein. On hyvä, että pääministeri on pitänyt huolen hallituksessa siitä, että hallitusohjelmaa noudatetaan eikä lähdetä tässä tilanteessa syventämään vaikeuksia ylimitoitetuilla leikkauksilla, joita edelleen jotkut tuntuvat tähän tilanteeseen vaativan. Harkitsevaisuutta on juuri sellainen kultainen keskitie, josta valtiovarainministeri eilen täällä puhui.

Opposition suuntaan on todettava, että sieltä odotan edelleen talouspolitiikan linjaa sen asemesta, että täällä yksi toisensa perään opposition edustajat kertovat, mistä ei saa leikata ja mihin pitäisi saada lisää rahaa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen ihaili 1990-luvun hallituksia, mutta ainakaan Ahon porvarihallitusta ei kannata ihailla siitä syystä, että silloin tapettiin kannattavia ja elinkelpoisia suomalaisia yrityksiä enemmän kuin minkään muun hallituksen aikana, ja syynä oli avoin pankkitukipiikki. Silloin velkavankeuteen joutuneet uhrit eivät kaikki ole vieläkään päässeet siitä kurimuksesta, ja nyt te olette kuitenkin rakentamassa eurooppalaista pankkitukilinkoa, Euroopan vakausmekanismia, jossa pääjohtajasta lähtien pienimpiin kihoihin saakka kaikilla on syytesuoja. Jos peli on rehellistä, niin minkä ihmeen takia?

Jokin aika sitten esitimme koko opposition tukemana, että käynnistettäisiin puolueeton selvitys siitä, kuinka isot riskit ja vastuut meillä on Euroopan rahoitusvakausvälineessä, Euroopan vakausmekanismissa ja Euroopan keskuspankissa, kun näyttää siltä, että kokonaiskuva ei ole hallussa edes hallituksella. Joissakin tiedotusvälineissä on esitetty, että meidän kokonaisvastuut ovat tällä hetkellä jo 30 miljardia euroa. Joko te olette valmiit tällaisen selvityksen tekemiseen?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vakauttava talouspolitiikka ei yksistään riitä. Herra pääministeri, te annoitte tunnustusta Ahon hallitukselle päinvastoin kuin eräissä muissa puheenvuoroissa. Ahon hallituksen aikanahan luotiin juuri sellainen yritysverouudistus, jolla Suomi saatiin lähtemään nousuun laman jälkeisestä ajasta. Nyt on tietyllä lailla samasta asiasta kysymys, eli löytyykö teiltä niitä elementtejä, joilla pystytään sitä kasvua saamaan aikaan? Tätä me olemme keskustasta olleet kysymässä emmekä päinvastoin siitä, että leikataan, kuten edustaja Pekkarinen viittasi tuossa esimerkiksi elinkeinopoliittisiin vipuihin, niihin varsiin, millä pystytään sitten saamaan sitä kasvua aikaan. Sen sijaan te tarjoatte koulutuspaikkojen alasajoa, maatalousleikkauksia, kurjistuvaa tiepolitiikkaa, yksityisteiden leikkauksia, maakuntien kehittämisrahan leikkausta ja sokerina pohjalla muun muassa esimerkiksi sotaveteraanien kuntoutuksen alentamista. Näilläkö saadaan se henkinen draivi Suomessa aikaan, kun koko maa pitäisi saada nousemaan ylös, herra pääministeri?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussahan on jäänyt ihan hirveän epäselväksi se, mikä on ensinnäkin perussuomalaisten talouspoliittinen vaihtoehto. Ymmärsinkö nyt oikein edustaja Soinin puheenvuoron, kun hän sanoi, että veroilla on rahoitettava kaikki menot, velanotto ei kuulu valtion toimintaan? Tulevatko perussuomalaiset esittämään sellaisen vaihtoehtobudjetin, jossa tehdään menoleikkauksia ja veronkorotuksia 7 miljardin euron edestä?

Keskustalaisille kommenttina: vaikka me kuinka mietimme tässä sitä, mistä se Suomen kasvu ja uudistuminen, velkaantumisen lopettaminen, uudet työpaikat syntyvät, niin ei se kyllä ole kiinni yksityisteiden rahoitustasosta.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisilta tulee vaihtoehtoinen oma näkemys. Se on oikeudenmukainen sosiaalisesti. Teemme muun muassa uuden veroluokan suurituloisille, niin että vasemmistokin pääsee sen puolesta äänestämään ja vaikka vihreätkin pääsevät sen puolesta äänestämään.

Se, mikä näissä pankkivastuissa nyt tapahtuu, on se, että nyt kun tämä on päästetty näin tiukalle ja pitkälle, niin se ei tule enää riittämään, että Ranskan ja Saksan pankit ovat vaikeuksissa, jotka ovat suoraan pistäneet Kreikkaan rahaa. Nyt ne, jotka ovat sijoittaneet myös Saksaan ja Ranskaan, eli Britannia ja USA ovat liemessä. Tulette vielä näkemään näitten takausvastuiden laajentamisen, ja te sosialistit siellä vasemmalla tulette vielä sellaista esittämään tässä salissa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tärkeitä ovat, kun ollaan minun mielestäni jo pankkikriisissä, nämä vastuuasiat. Täällä Suomessa — edustaja Soini, älä nyt lähde pois — on erittäin tärkeässä roolissa pankkivaltuusto, kuten edustaja Zyskowicz eilen toi esille täällä pankkivaltuuston puheenjohtajana. Edustaja Soini, joka täältä salista nyt poistui, ei tiedäkään, että hänen vieressään istuu pankkivaltuuston varapuheenjohtaja Lerner. Pankkivaltuustolle kuuluu Suomessa pankkien, vakuutusyhtiöitten eli näitten finanssitavaratalojen valvonta ja myös Euroopan keskuspankki, jonka osalta täällä on kysytty, mikä on Euroopan keskuspankin rooli ja kuinka paljon sieltä kautta on tullut näitä vastuita.

Nyt minä kysyn edustaja Lerneriltä, kuinka paljon ne vastuut ovat, koska hän tästä vastaa, eikä ole niin, että jokaisessa asiassa valtiovarainministeri Urpilainen on vastuussa, vaan nimenomaan eduskunnan, meidän, valitsemat pankkivaltuutetut ovat se taho, joka näistä asioista demokraattisesti, verrattuna muihin Euroopan unionin maihin ja euromaihin, kantaa erittäin suuren vastuun.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä edellisestä puheenvuorosta! Se on hienoa, että otetaan tämä sosialidemokraattien hallussa kymmeniä vuosia ollut Suomen Pankki tapetille. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Kun ajatellaan, että siellä on ollut sosialidemokraattitaustaisia johtajia kymmeniä vuosia, niin se on hirveän tärkeätä, että nyt perussuomalaiset ensimmäistä kertaa ovat päässeet mukaan loppukesästä, tai oikeastaan syyskuussa uuden pankkivaltuuston toimikausi alkoi. Olemme päässeet hieman näkemään, kuinka tätä rahapolitiikkaa hoidetaan siellä Suomen Pankissa. Voin vakuuttaa, että perussuomalaisten edustajilta tulee vielä kirjalliset ohjeet, miten tätä rahapolitiikkaa on hoidettava. Kirjalliset ohjeet ovat valmisteilla Suomen Pankkia varten, (Välihuutoja) niin että ei tule mitään ylilyöntejä, niin kuin nyt ilmeisesti on salassa tapahtunut. Kiitos vaan siitä sosialidemokraateille, että otitte asian esille!

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä liioittelet sosialidemokraattien valta-asemaa Suomen Pankissa, vaikka tällä hetkellä tämä tilanne on näin. Mutta kun katsotaan historiaa taaksepäin, niin se ei suinkaan ole tällä tavoin.

Olisi odottanut, että nyt tämän puolen vuoden aikana edustaja Lerner, joka on monesti ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota tähän Euroopan rahapolitiikkaan... Hänen vierustoverinsa, edustaja Soini, joka ei täällä ole paikalla, on erityisesti ratsastanut sillä, kuinka huonosti on näitä Euroopan raha-asioita hoidettu. Sinulla on puoli vuotta ollut aikaa puuttua tähän asiaan, millä tavoin nyt sitten näiden asioiden pitäisi olla. Ja Jääskeläinen tuolta takaa kysyy, mitkä ovat nämä vastuut, ja varapuheenjohtaja ei niitä kerro. (Mauri Pekkarinen: Ei tästä voi Lerneriä syyttää!)

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on useaan otteeseen kysytty sitä keskustan linjaa, niin keskustan linja on sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, alueellisesti oikeudenmukaisempi, ja me myös haluamme lisätä kasvua ja työllisyyttä. Oman varjobudjettimme tulemme julkistamaan varmasti tänä syksynä.

Edustaja Viitaselle totean sen, että sosialidemokraatit jatkavat samaa mitä eilenkin ja tässä viime viikkoina, että kaiken pahan alku ja juuri näyttää löytyvän entisestä valtiovarainministeri Kataisesta ja hänen toimistaan. Edustaja Viitanen, tunnustakaa nyt ihan suoraan: Se nyt vaan oli sillä tavalla, että tästä takausvastuiden kaksinkertaistamisesta, sillä tavalla kapasiteetin kasvattamisesta, päättivät vasta ministerit Katainen ja Urpilainen. Ja kaiken lisäksi sen, mitä oli vastustettu tiukasti aikaisemmin, jälkimarkkinoille menon, ja sen, että pankkeja voidaan sieltä tukea suoraan, te sallitte. Eli siinä oli todellakin kyse linjan löystymisestä. Katsokaa nyt tosiasioita silmiin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tuntuu, et-temme pääse eteenpäin tässä asiassa, koska päätelmät maaliskuun huippukokouksesta, jossa oli pääministeri Kiviniemi Suomea edustamassa, ovat luettavissa joka dokumentista. Suuren valiokunnan papereista näemme, että hän esitteli jotain mahdollisia muita malleja, millä vakuuksia voidaan kasvattaa, ja niissä ei ole kevään aikana, hänenkään pääministeriaikanaan, muita mahdollisuuksia löytynyt. Sen takia tässä on minusta turha kiertää täällä salissa tätä keskustelua; kaikki kiinnostuneet näkevät paperit valtioneuvoston ja eduskunnan dokumenteista. Ne ovat selviä.

Mutta täällä on puhuttu ostovoimasta aika paljon, ja minusta on arvokasta, että tässä säästöbudjetissa, jossa korjataan liian nopeata velkaantumista, joka viime kaudella lähti liikkeelle, yli 200 miljoonaa euroa lisää jää pienituloisille käteen. Täällä sitten sanotaan, ettei kaikille jää. No ei voi enempää käyttää tässä tilanteessa, kun velkaa on ja velkaantumistahti on näin suuri. Tuo viime kauden perintö ei ole mitenkään siedettävä.

Mutta samaan aikaan yritetään täällä — vihdoin on semmoinen poliittinen johtajuus ja henki — löytää tuloratkaisua. Toivon, että kaikki television kautta tai muuten tätä kuulevat eivät menneet tuohon perussuomalaisten puheenvuoroon mukaan, jossa he ovat sitä mieltä, että itse asiassa pienituloisetkaan itsensä ay-jäsenmaksulla vakuuttaneet eivät saisi samaa turvaa hallituksen ja valtion puolelta kuin muut, kun he haluavat irrottaa ansiosidonnaisen päivärahan. Kysyn pääministeriltä: Eihän Suomen hallituksella ole mitään aikomuksia tällaisille perussuomalaisten ay-linjauksille?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Otetaan pikkasen kierrosta pois tuosta Suomen Pankin ympäriltä. Se on hieno asiantuntijaorganisaatio, siellä on hyviä asiantuntijoita, ei politisoida sitä turhan takia. Sitä ei ole koskaan tehty eikä aloiteta sitä nytkään. (Mauri Pekkarinen: Päätösvalta meni vuonna 1999!) — Rahapolitiikka pääsääntöisesti tapahtuu Ekp:ssä. — Mutta ehkä se siitä.

Haluaisin vain todeta sen, että meidän kaik-kien kannattaa miettiä omissa poliittisissa perustelluissa linjauksissamme sitä, mitkä ovat niitä toimenpiteitä, jotka vahvistavat luottamusta, vahvistavat niiden ihmisten luottamusta, jotka rahoittavat Suomea, koska me tarvitsemme velkaa. Täällä on joitakin puheenvuoroja kuultu, että velkaantuminen pitää lopettaa välittömästi, mikä tarkoittaa noin 7 miljardin euron leikkauksia tai veronkorotuksia. Hallitus on päätynyt siihen, että me emme voi yhdessä vuodessa tehdä näin paljon ilman kohtuuttomia riskejä.

Eli mitkä ovat niitä toimenpiteitä, jotka vahvistavat luottamusta Suomen taloutta kohtaan, eli toimenpiteitä, jotka saavat sijoittajat arvioimaan, että tuossa maassa on sellaiset päättäjät, jotka pystyvät tekemään myös vaikeita päätöksiä, tuosta maasta ei tule koskaan tuuliajolla oleva talous? Mitkä ovat niitä toimenpiteitä, jotka vahvistavat luottamusta kansalaisten omassa mielessä, kun he miettivät, ostavatko he asuntoa, tai yrittäjän mielessä, kun hän miettii, miten tässä maassa kannattaa yrittää, tai sen kansainvälisen investorin mielessä, hienon suomalaisen firman, joka toimii globaaleilla markkinoilla, kun se miettii resurssistrategiaa, investoiko se seuraavan tehtaansa johonkin toiseen maahan vai Suomeen?

Meidän pitää pystyä tekemään, vaikkakin pieniä, joka tapauksessa oikean suuntaisia toimia, jotka ovat linjakkaita. Siinä minä uskoisin, että kilpailukykyä vahvistavat, Suomen rakenteita uudistavat ratkaisut, kuten kuntauudistus, työmarkkinaratkaisut, työnteon kannustavuutta vahvistavat ratkaisut ovat niitä toimenpiteitä — yhdessä tiukan menokurin, myös menoleikkausten ja yhdessä joittenkin veronkorotusten kanssa — jotka tuovat sen uskottavuuden, että täällä tehdään eikä vain puhuta, täällä tehdään filosofisesti oikeita asioita, ei välttämättä mittakaavalla suuren suuria mutta joka tapauksessa oikeita.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri peräänkuuluttaa tulevaisuudenuskoa ja uudistumiskykyä. Suomen talouden tulevaisuus on kiinni siitä, luottavatko suomalaiset yrittäjät tulevaisuuteen vai ei, uskaltavatko he investoida, uskaltavatko he työllistää. Tässä suhteessa hallitus voisi tehdä tuon luottamuksen vahvistamiseksi asioita, mutta valitettavasti yritysten luottamus tulevaisuuteen on alempana kuin pitkään, pitkään aikaan. Missä ovat ne yritysten investointihalukkuutta edistävät uudistukset, missä ovat tutkimus- ja kehityspanokset, joilla yrityksiä kannustetaan etsimään uutta, entä kasvu- ja kansainvälistymiskannusteet? Nämä puuttuvat.

Toinen asia on eheys. Vahva yhteiskunta on ehyt myös alueellisesti, ja te, pääministeri Katainen, sosialidemokraattien tuella revitte tämän maan kappaleiksi alueellisesti.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Låt mig gå tillbaka till början av det tal som statsministern hade här för en stund sedan och tacka för realismen som fanns i talet.

Puhuitte ajankohtaisesta taloustilanteesta ja siitä, että epävarmuus ei suinkaan ole poistunut. Näinhän se on. Voi ehkä jopa sanoa, että tilanne on aika levoton Suomen ulkopuolella tällä hetkellä. Kysyisin teiltä: Kun tiedämme, että tämä tilanne vaikuttaa kuitenkin Suomen olosuhteisiin — ennemmin tai myöhemmin nähdään ne seuraukset myöskin tässä maassa — niin minkälaisia valmiuksia teillä ja valtioneuvostolla on informoida eduskuntaa tai tuoda tänne eduskuntaan uusia päätöksiä niin, että Suomen velkataakka ei enää kasva? Siitä on nyt kysymys, että meillä ei ole varaa siihen, että se velka tästä kasvaa.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei vain veronkorotukset, ei vain leikkaukset, vaan ennen kaikkea kasvu. Me olemme velkaantuneet siksi, että me olemme halunneet pitää kiinni meidän työllisyydestämme, meidän yritystemme kannattavuudesta, ja siksi olemme myös elvyttäneet. On hyvä, että tätä kasvua, jolla myös 1990-luvun taantumasta selvittiin, on tässä budjetissa tuettu ja Finnveran riskinottokykyä on lisätty ja tutkimusinfraa ja vihreää taloutta on nostettu keskiöön. Mutta lienee selvää, että tuo hallitusohjelmassa sovittu perälautakirjaus on realismia keväällä. Kysynkin hallitukselta: Onko nyt valmistauduttu siihen, että näiden toimenpiteiden lisäksi esimerkiksi verotuksen rakennetta pääomien sijoittamisen, poistojen jaksottamisen tai tutkimustyön kevyemmän verotuksen osalta tarkastellaan uudelleen? Ja onko meillä toimia, keinoja työrauhan turvaamiseen meidän välttämättömän vientiteollisuutemme toimintaedellytysten kannalta?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomuksenkin eväät ovat vähissä. Edustaja Kataja, miten te saatte Tekesin määrärahojen leikkauksen, viennin edistämisen määrärahojen leikkauksen, näyttämään panostukselta yritystoimintaan ja vientiin? Onhan tämä aivan uskomaton juttu. Herra pääministeri, te voisitte kyllä nyt antaa vähän tukiopetusta omalle varapuheenjohtajallenne. Ei tätä salia ja Suomen kansaa, ennen kaikkea yrittäjiä, voi tällä tavalla sumuttaa. Ei leikkaus ole panostusta eikä kasvattamista. Teillä oli erittäin kaunis ja hyvä puhe, mutta puhe ja budjetti eivät ole samasta puusta. Kyllähän tässä näkyy tämä hallitusohjelmaneuvottelun ylivahva asema, mikä SDP:llä oli. He saivat kaikki tavoitteet läpi, te saitte pääministerin paikan. Kyllä Suomen kansa tämän nyt maksaa ja tulee näkemään.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kyllä edustaja Lerneriä nyt puolustan. Jos syytetään Suomen Pankin pankkivaltuuston varapuheenjohtajaa siitä, että Ekp ja eurojärjestelmä ovat ottaneet 160—170 miljardia meidän yhteiseen piikkiin velkaa, se on aivan väärä osoite. Silloin kun Lipposen ja Niinistön johdolla Suomi vietiin euroon, silloin tosiasiassa kiellettiin poliitikkojen puuttuminen eurooppalaiseen rahapolitiikkaan. On aivan turha häntä syyttää siitä, mitä tässä suhteessa on tapahtunut.

Mitä vielä tulee edustaja Rantakankaan puheenvuoroon täällä, niin minusta olisi kyllä äärimmäisen arvokas asia nyt se, että pääministeri tulee ja kertoo täällä, millä tavalla sitä innovaatiorahoitusta nyt parannetaan ensi vuoden budjetissa, kun te leikkaatte viennin ja kansainvälistymisen rahaa 30 prosentilla ja myöntämisvaltuutta Tekesille 50,4 miljoonalla. Mistä tulee se lisäpanostus juuri näihin asioihin?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy kommentoida sitä, että ehkä nyt olisi hyvä katsoa tulevaisuuteen eikä aina syyttää vanhojen hallitusten hyviä ja huonoja töitä, vaan todellakin miettiä, että kaikki ovat tehneet parhaansa sinä aikana, kun hallituksessa ovat olleet.

Toiseksi, keskustapuolueelle: Eilen teidän puheenvuoroissanne sanottiin, että missään tapauksessa ei saa tehdä minkäänlaisia kannustavuuteen liittyviä veronkevennyksiä, ja nyt tällä hetkellä sitten vaaditte ja muutatte logiikkaa eri suuntaan. Aika mielenkiintoinen näkökulma! Ja aidosti, edustaja Pekkarinen, viennin rakenteita halutaan nyt kehittää samalle tasolle kuin on esimerkiksi Saksan osalta, että me pärjäämme vaikka Venäjän puolen viennissä. Yritetään löytää niitä uusia, tehokkaampia elementtejä, kuten t&k-verovähennys. Toivottavasti myöskin tällaisen oman pääoman ehtoisen rahoitusta kehitetään. Voi joskus pienemmälläkin rahalla saada parempia tuloksia aikaan.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos tuosta kommentista siitä, että tukiopetusta näihin toimenpiteisiin tarvitaan. Mutta täytyy edustaja Rantakankaalle todeta, että olin mukana hallitusohjelmaneuvotteluissa ja taisin olla se, joka ensinnä nimenomaan Finnveran riskinottokyvyn lisäämisestä tämän puheen nosti, mutta voimme toki jatkaa keskustelua siitä. Se on todella tärkeää. Meillä olemassa olevat yritykset tarvitsevat käyttöpääomia, jotta he voivat kansainvälistyä, jotta he voivat laajentaa toimintaansa ulkomaille. Tällä hetkellä, varsinkin tämän uhkaavan pankkikriisin alla, on tilanne, että meillä kasvuvaiheessa olevat yritykset joutuvat supistamaan, rajoittamaan toimintaansa tai myymään hyvät tuotteet, hyvät ideat ulkomaille. Tämä hallitus on tähän ongelmaan tarttunut aivan oikein, ja näitä äskeisissä puheenvuoroissa peräänkuulutettuja toimenpiteitä hallitus piirissään harkitsee. Uskon, että näihin kysymyksiin vielä hallituskauden aikana palataan.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy ihailla pääministeri Kataisen pokkaa. Te pystyitte aika tavalla estoitta tuossa arvopuheenvuoronne alussa kehumaan sosialidemokraattien hyvin pitkälle kirjoittamaa hallitusohjelmaa ja sen myötä toteutettua budjettia. Pokkaa löytyy ainakin, se on myönnettävä.

Kyllähän te itsekin varmasti myönnätte sen, ettei ole kokoomuksen arvojen mukaista lähteä purkamaan alueellista koulutusverkkoa koko Suomesta — ei kai se ole kokoomuksen arvojen mukaista, mutta siihen te olette joutuneet lähtemään mukaan — tai että perusturva kattaa vain ja ainoastaan työttömyysturvalla ja ansiosidonnaisella turvalla olevat ihmiset. Uskon niin, että teidän käsityksenne perusturvasta on laajempi, ja uskon niin, että se on kokoomuksen käsitys perusturvasta. Myöskin luulen, että teillä on jotakin halua luoda yrittäjyyttä, kasvua ja kannattavuutta Suomeen. Kysykää omalta ryhmältänne, ajatteleeko teidänkin ryhmänne näin. Uskon, että ajattelee. Uskon myöskin niin, että olisitte olleet valmiit korottamaan arvonlisäveroa niin, että ruoka ja lääkkeet ovat sen ulkopuolella, jolloin olisimme voineet välttyä koulutusleikkauksilta, alueellisilta leikkauksilta, (Puhemies: Minuutti!) ja luomaan uutta yrittäjyyttä Suomeen. Voitte varmasti rehellisesti (Puhemies: Minuutti on täynnä!) myöntää, että näin olisi asia ollut.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee nyt tähän perusturvan parantamiseen, niin tehdään se nyt selväksi: tämä hallitus parantaa perusturvaa enemmän kuin oppositio älysi vaaleissa vaatia, kyllä, ja nopeammin. Keskustan vaaliohjelmassa luki, että näihin oikeudenmukaisuustoimiin voidaan palata sitten, kun taloustilanne paranee. Nyt me teemme leikkauksia ja samalla parannamme perusturvaa enemmän kuin te älysitte vaatia.

Sama koskee sitten näitä haittaveroja. Täällä Soini puhui eilen tästä kupista, jonka duunari ottaa. Kyllä perussuomalaisten raittiusliike on rapautunut aika nopeasti, koska vielä vaaleissa vaadittiin alkoholiverotuksen kiristystä, mutta nyt sitä vastustetaan.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin alan vähitellen hermostua tähän sekä edustaja Pekkarisen että edustaja Puumalan väitteeseen tästä perustulon korottamisesta: kun annetaan lisää rahaa työttömyysturvan peruspäivärahan varassa olevalle, kun annetaan lisää rahaa työmarkkinatuen varassa olevalle, kun annetaan sille, joka joutuu turvau-tumaan viimesijaiseen tukeen, toimeentulotukeen, kun annetaan niille, jotka asumiskustannusten vuoksi joutuvat turvautumaan asumistukeen, mitä muita ryhmiä ovat ne todella heikko-osaiset ryhmät, jotka on jätetty tässä pois? Mitä ne ryhmät ovat, edustaja Pekkarinen ja edustaja Puumala?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan käsittämätöntä, että teille ei vieläkään, esimerkiksi teille, edustaja Uotila, ole tullut selväksi, mitä keskusta pitää muun muassa perusturvana: kansaneläkettä, työmarkkinatukea, pienintä peruspäivärahaa, vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa, vanhem-painrahoja, vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa, lapsilisää, kotihoidon tukea jne.

Mutta minä haluan tähän keskusteluun todeta sen pääministeri Kataiselle, että teitä on sumutettu. Kun te sanoitte, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat korotukset, viimeviikkoisen indeksiseikkailunne jälkeen, niin nyt käy niin, että ne, jotka saavat ansiosidonnaista ja ovat saaneet palkkaa 3 000—4 000 euroa, tulevat saamaan yli 200 euron korotuksen, ja te pidätte sitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevana ryhmänä. Minun täytyy todeta, että viime vaalikaudella te olitte ylpeä siitä, että pienimpiä äitiyspäivärahoja korotettiin, ja minäkin olen siitä ylpeä. Miksi teitte sen valinnan, että valitsitte nämä ansiosidonnaisella olevat, että heille korotetaan, mutta ei niille, jotka odottavat lasta ja ovat (Puhemies: Minuutti!) sitten äitiys- ja vanhempainpäivärahalla?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin, missä ovat yritysten investoinnit. Niitä ei ole sen takia, että maailmantalouden tilanne on erittäin epävakaa. Edes Suomen hallitus ei kykene tätä epävakautta pois pyyhkimään. Jokainen, joka ajattelee omalla päällään, ymmärtää, että nyt on erittäin epävakaat ajat, ja en ihmettele ollenkaan sitä yrittäjää, joka nyt on vähän huolestunut siitä omasta tulevaisuudestaan, mutta me haluamme tehdä omilla toimillamme niin paljon kuin vaan pystymme.

Tiedän sen, että oppositio vastustaa yritysveron kevennystä. Oppositio vastustaa sitä, että palkkavero pidetään nykyisellään, ainoastaan pienituloisilla — kannustetaan pienituloisia menemään töihin — me sitä kevennämme. Sitäkin täällä vastustetaan. Meillä on lukuisia muita yksityiskohtia, joilla sitä yrittäjyyttä kannustetaan. Tunnustan sen, että toisenlaisina taloudellisina aikoina voisimme tehdä enemmän, mutta nyt emme pysty, koska pitää pitää huolta valtionta-loudesta.

Minä toivoisin tämän retoriikan, että hallitus tahallaan repii Suomen hajalle, loppuvan. Ette te usko siihen itsekään. Ei kukaan halua repiä tätä maata, vaan rakentaa, saada semmoisen Suomen aikaiseksi, jossa ihmiset luottavat toisiin ihmisiin ja luottavat tämän maan tulevaisuuteen.

Me teemme kuntauudistuksen siitä syystä, että me haluamme, että meillä on elinvoimaisempia, nykyistä vahvempia kuntia, jotka kykenevät tuottamaan eri puolilla Suomea asuville ihmisille peruspalvelut, koska me tiedämme, että pitkin vuosikymmentä kustannukset ovat nousseet enemmän kuin tulot, ja kun me tiedämme sen, että johtuen talouskriisistä valtio ei kykene auttamaan kuntia niin paljon kuin kustannukset nousevat. Sen takia me teemme rakenteellisia uudistuksia. Ei tässä ole ihmisten jakamisesta tai Suomen repimisestä vaan Suomen rakentamisesta ja uudistamisesta kysymys.

Mitä tulee sitten ihan tähän perusturvakysymykseen, me teimme paljon viime vaalikaudella nimenomaan kansaneläkkeitten kohdalla, pienimpien äitiys-, isyys-, sairauspäivärahojen, kuntoutuspäivärahojen kohdalla. Mutta kun me tiedämme, että työmarkkinatuen varassa olevat ihmiset ja peruspäivärahan varassa olevat ihmiset ovat saaneet korotuksia herra ties milloin, nyt oli heidän vuoronsa. Ei niin, etteivätkö kaikki ongelmat olisi vielä edessäpäin, mutta aika paljon niitä on viime vuosien aikana myös ratkaistu, ja tällä kertaa me teimme näin.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tottunut siihen, että täällä salissa joutuu sekä vasemmalle että oikealle näitä täysin vääriä väittämiä ja tahallisia väärinymmärryksiä korjaamaan, kun ei jakseta kuunnella puheita, mutta nyt kuulin sen ensimmäistä kertaa kyllä pääministeriltä, ja sitä pahoittelen. Emme me ole todellakaan estämässä sitä, etteikö pienituloisten asemaa paranneta, ja siitä on osoituksena se, mitä viime vaalikaudella tehtiin: perusvähennystä nostettiin meidän aikanamme 1 500 eurosta 2 250 euroon, (Ben Zyskowicz: Ei kun meidän aikanamme!) siis enemmän kuin mitä nyt ollaan tekemässä. Mutta se ero tällä hallituksella ja edellisellä vaalikaudella on, että me pidimme myöskin kuntatalouden kunnossa, jolloin kunnallisveroprosentteihin ei kohdistunut sellaista painetta kuin tämän hallituksen toimista tulee kohdistumaan. Te leikkaatte kunnilta, ja tätä kautta on kehitys kohti tasaveroa (Välihuutoja vasemmalta) todellakin edistymässä.

Mitä muutenkin tulee tähän sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, 730 miljoonaa lisättiin viime vaalikaudella perusturvaan, huom. koko perusturvaan. Nyt te korotatte pelkästään sitä työttömyysturvaa, ja summa on 230 miljoonaa euroa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos siitä, että saan vielä oikaista edustaja Skinnarin väärää tietoa, mitä hän tässä salissa jakaa.

Ensinnäkin haluan todeta, että uusi pankkivaltuusto on kokoontunut ensimmäisen kerran 18. päivä elokuuta eli on toiminut vajaat kaksi kuukautta. SDP:llä on omat edustajat: Jouni Backman, Pia Viitanen. Lisäksi puheenjohtaja Ben Zyskowicz kokoomuksesta on ilmeisesti pidempään ollut kyseisen organisaation toiminnassa mukana. Perussuomalaisilta odotetaan, että me voimme kahdessa kuukaudessa korjata ne sotkut, joille Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ovat avanneet ovet. Ja pääministeri Katainen puolitoista vuotta sitten otti tämän linjauksen, että Suomi lähtee vastaamaan Kreikan ja muiden ongelmamaiden veloista. Perussuomalaiset eivät ihan kahdessa kuukaudessa pysty sitä siivoamaan, mitä muut ovat 20 vuotta sotkeneet...

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että hallitus korostaa tulevaisuuteen katsomista. Me olemme katsoneet pitkään tulevaisuuteen ja olemme varoittaneet tulevaisuudessa tapahtuvista ongelmista. Nyt me elämme niissä ongelmissa.

Velkaantuminen on ollut jo pitkään ongelmana myös Suomella, ja hallitus lisää sitä vielä antamalla rahaa ulos Euroopan pankkien taskuun ja kiristämällä suomalaisten oloja. Perusteluina on muun muassa meidän AAA-luokituksemme, ja sitä haluatte puolustaa. Ikävä kyllä sen luokituksen saaminen ei ole omissa käsissä. Kuinka isoon luokituksen tippumiseen olette varautuneet?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan asioihin, joita pääministeri nosti puheenvuorossaan esiin pankkijärjestelmän tukemisen osalta, ja olen samaa mieltä siitä, miten tärkeä toimiva pankkijärjestelmä yrityksille ja yksityishenkilöille on. Mutta olisin vähän vielä tätä filosofiaa peräänkuuluttanut. Nyt prioriteettinne on se, että ensisijaisesti pankeista huolehtivat niiden omistajat, toissijaisesti nämä kotimaat, joissa pankit toimivat, ja sitten kolmanneksi, pääministeri sanoi, että katsotaan sitten. Nyt olen tästä katsotaan sitten -vaihtoehdosta vielä vähän huolissani. Monet veronmaksajat muistavat 1990-luvun pankkikriisin siitä, että itse asiassa pankkituessa oli tämmöisiä vastikkeettomia elementtejä, jolloin pankkeja tuettiin ja veronmaksajat kokivat, että vastaavaa omistusosuutta ei pankista saatu tämän pääomituksen yhteydessä. Näitä vaikeuksia nähtiin 1990-luvulla. Monet pelkäävät, että pankkituki, jos sellaiseen joudutaan menemään, toistaisi näitä samoja virheitä. Nyt olisin halunnut kuulla pääministeriltä tai valtiovarainministeriltä: Mikä on teidän filosofianne tämän suhteen? Saadaanko pankkituki vastikkeelliseksi kaikissa tapauksissa?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille erittäin realistisesta mutta toivoa luovasta puheenvuorosta. Se oli erittäin hyvä vastapaino opposition puheenvuoroille. Täällä on selvästi nähty eilisen ja tämän päivän aikana, että niin keskustalta Kiviniemen johdolla kuin perussuomalaisilta Soinin johdolla puuttuu talouspoliittinen linja. Teiltä puuttuu vastaukset siihen, miten valtiontalous laitettaisiin tasapainoon. Selvää on, kuten edustaja Kataja totesi täällä, että me tarvitsemme uutta kasvua, rakenteellisia uudistuksia, kuten pääministeri sanoi, mutta myöskin koko budjetin jokainen euro on katsottava, onko ne rahat oikein suunnattu. Tapahtui Euroopassa mitä tahansa, niin hallituksen kuin eduskunnankin on arvioitava jokainen euro ja niiden kohdennus. On hyvin tärkeää, ettei meillä ole mitään toimintoja, joiden taloudellisten vaikutusten arviointi on laiminlyöty.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi aika kovin sanoin alueellistamistoimia ja totesi, että pitäisi ottaa uutta ryhtiä. Kun taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu, lasku on ollut suuri ja vaikutukset aika heikkoja. Hallitusohjelmassa on luvattu arvioida alueellistamisen vaikuttavuus ja laatu, ja kun se koskee jokaista ministeriötä, niin olisi hyvä kuulla pääministeriltä, milloin tämä selvitys tehdään ja onko tosiaan niin, että uusia päätöksiä ei tehdä ennen kuin selvitys on tehty.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta oli kanssa miellyttävää kuulla pääministeriltä vastuullista puhetta — ainut, että puheet ja eurot eivät mene samaa tahtia. Olen samaa mieltä siinä, että meidän pitää velkaantuminen saada laskeutuvalle uralle, niin kuin te sanoitte puheenvuorossanne. Nyt kuitenkin esimerkiksi valtiovarainministeriö arvioi kehysbudjetissa todeten sen, että valtionvelka kasvaa 42,5 prosentista 48 prosenttiin tämän kehyksen aikana, eli velkaantuminen tulee tässä lisääntymään.

Ihan mielenkiinnosta haluaisin tarkistaa vähän sitä, kuinka hallituksen sisällä tällä hetkellä ollaan esimerkiksi kestävyysvajeen koosta yhtä mieltä. Muistelisin, että tuossa kesällä osa puolueista marssi Säätytalolta ulos, koska eivät mielipiteet miellyttäneet. Nyt voidaan kai sanoa jo se, että tämä budjetti on tehty jo vanhoilla tiedoilla. Jos verrataan VM:n olettamaa 1,8 prosentin kasvusta Vtt:n viimeisimpään (Puhemies: Minuutti!) miinus 1,5:een, niin se tekee jo kestävyysvajeessa 1,5 miljardia lisää. Mikä on hallituksen kestävyysvajeen määrä tällä hetkellä?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Skinnari, on turhan näppärää vastuuttaa edustaja Ruohonen-Lerner Suomen Pankin tai Ekp:n politiikasta. Kuten edustaja Pekkarinen herrasmiehenä täällä jo kertoi, Suomen Pankki ja Ekp toimivat riippumattomasti, ja tämä koskee myös niitä kirjallisia ohjeita, joita perussuomalaisilta on kuulemma tulossa.

Mutta, herra puhemies, en ymmärrä, miksi keskusta vihaa suomalaista palkansaajaa ja työntekijää. Te sanotte, että budjettiesitys keventää palkansaajien verotusta, kun se pitää sen ennallaan, lukuun ottamatta siis pienituloisille tulevia kevennyksiä. Tämäkin ennallaan pitäminen on liikaa edustajille Kiviniemi ja Kalli. Teidän mielestänne olisi pitänyt kiristää verotusta, ja sillä olisi sitten tulopoliittista ratkaisua lähdetty tekemään. Luuletteko, ettei ammattiyhdistysliikkeessä osata laskea? Tämä linja, joka hallituksella on, jossa se tekee hartiavoimin töitä maltillisen tuloratkaisun syntymiseksi, on tärkeä yritysten kilpailukyvylle, yritysten menestykselle, sille, että yritykset voivat luottaa tulevaan, eli suomalaiselle työllisyydelle.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meille keskustalaisille hyvinvointiyhteiskunta edellyttäisi sitä, että on vahva valtio ja vahvat kunnat. Sen tähden me olemme kritisoineet hallitusta, että hallitus valtion osalta nyt laiminlyö tulopohjansa. Nyt kun on vaikeaa, taloustilanne on vaikea, veroilla pitäisi kerätä enemmän kuin mitä valtio tekee. Valtio on nyt leikkaamassa kunnilta, siirtämässä painetta kunnille, ja kunnat ovat ne, jotka vastaavat heikommassa asemassa olevien ihmisten palveluista. Ja tämä tietää sitä, että kunnat joutuvat nostamaan tulevaisuudessa veroprosenttiaan.

Te, hallituspuolueiden edustajat, tulette näkemään tämän vaalikauden aikana, millä tavalla Suomen kuntien tulee käymään, ovat ne sitten isoja tai pieniä. Tämä linjaero meillä on olemassa. Me lähdemme siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan pitää tuottaa myöskin heikommassa asemassa oleville palveluita, ja siitä vastaavat Suomen kunnat, ja sen tähden kritisoimme teidän toimianne.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos! Luulin, että joudun jättämään tämän ihan välihuutojen varaan, mutta kiitos, herra puhemies, puheenvuorosta!

Kyllä tämä keskustan linja on todella vaikeasti ymmärrettävissä. Te vaaditte hallitukselta tuloverotuksen kiristämistä. Teidän mielestänne budjettiesitys, joka pitää sen ennallaan, on tältä osin väärin viritetty. Ja jotenkin ajattelette, että sillä tavoin, kun hallitus olisi lähtenyt verotusta kiristämään tuloverotuksessa eli palkansaajien, työntekijöiden verotuksessa, olisi paremmin voitu edistää maltillisia palkkaratkaisuja, kun sitten olisi voitu siinä vaiheessa ne kiristykset perua. Eli te todellakin lähdette ilmeisesti siitä, että palkansaajapöydissä ei osata laskea. Kyllä siellä osataan laskea, ja nimenomaan hallituksen työ maltillisen, ennustettavuutta luovan palkkaratkaisun syntymiseksi on paras turva, minkä tässä tilanteessa suomalaiset yritykset voivat saada työllisyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi. Tälle hallituksen työlle pitää antaa kaikki tuki.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt sanon varmaan kolmannen kerran sen, että tätä verotusta pitää ajatella kokonaisuutena. Kyllähän hallitus, ja nyt edustaja Zyskowiczkin, unohtaa kokonaan kunnallisverotuksen ja sen paineen, mikä näillä hallituksen päätöksillä on nimenomaan sen palkansaajan verotukseen, kun se kunnallisvero nousee. (Ben Zyskowicz: Siitä te olette siis tyytyväisiä!) Ja siitä me olemme huolissamme, mikä on tämä verotuksen kokonaisuus (Markku Rossi: Se on tasavero!) kaikille suomalaisille. Kukaan ei ole haluamassa ehdoin tahdoin palkansaajien verotusta kiristää, mutta siinäkin verotuksessa pitää olla oikeudenmukainen. Ja kun kunnallisverotusta nostetaan, niin se ei ole oikeudenmukaisin vero todellakaan, vaan se on se progressiivinen ansiotulovero, joka katsoo nimen-omaan sitä ihmisen ansiotasoa. Ja sen vuoksi olisi ollut hallitukselta järkevää katsoa tämä tulopoliittinen kokonaisratkaisu ja niillä vähillä pelimerkeillä — mistä olen samaa mieltä hallituksen kanssa, ei niitä pelimerkkejä tällä kertaa kovin paljoa ole — katsoa sitä kokonaisuutena ja ottaa myöskin tämä kunnallisveroprosenttiulottuvuus huomioon. Sen hallitus jättää nyt kokonaan huomiotta, myös niissä Vattin laskelmissa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ei tämä keskustan suhtautuminen palkansaajien verotukseen todellakaan tule selväksi. Te vastustatte sitä, että hallitus ei kiristänyt budjettiesityksessään palkansaajien verotusta. Koska te sanotte, että nyt kevennetään, kun pidetään ennallaan, te siis vaaditte, että ei olisi pidetty ennallaan vaan olisi annettu kiristyä. Samanaikaisesti te kannatte huolta siitä, että kun kunnissa talous on tiukalla, niin joudutaan siellä veroprosenttia nostamaan ja tämä taas kohtelee kielteisellä tavalla tavallisia palkansaajia. Siis oletteko te huolissanne palkansaajien verotuksen kiristymisestä vai vaaditteko palkansaajien verotuksen kiristymistä? Tämä ei selvinnyt.

Mitä kunnallisverotukseen tulee, niin myös kunnallisverotus, edustaja Kiviniemi, kuten hyvin tiedätte, on progressiivista käytännössä johtuen tästä työtulovähennyksestä ja käytännössä johtuen tästä perusvähennyksestä.

Olemmeko samaa mieltä siitä, että annetaan hallitukselle tuki tällaisen työmarkkinaratkaisun syntymiseksi, joka edistää yritystoimintaa ja työllisyyttä Suomessa?

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kyllä erittäin valitettavaa, että edustaja Zyskowicz, joka täällä monta kautta on ollut, tahallaan haluaa väärin ymmärtää eikä ymmärtää, mitä tässä olen moneen kertaan sanonut. Olen sitä mieltä, että hallituksen pitäisi käyttää ne pelimerkit, mitä sillä on, ne vähät pelimerkit, järkevällä tavalla ottaen huomioon se kokonaisuus. Kukaan ei halua työn verotusta kiristää. Kaikki me haluamme sellaisen maltillisen pitkäaikaisen tuloratkaisun, jolla Suomen kilpailukyky säilytetään. Kaikkein tärkeintä on se, että meillä ylipäänsä on niitä työpaikkoja tässä maassa jatkossakin, ja sen vuoksi tarvitaan tätä tuloratkaisua, mutta silloin hallituksen kannattaa siinä neuvotteluosapuolena katsoa sitä kokonaisuutta.

Verotuksessa, myös siinä ansiotuloverotuksessa, kaikkein tärkeintä on se oikeudenmukaisuus, että heitä, joilla on enemmän niitä tuloja, myös enemmän verotetaan. Tämähän ei kokoomukselle ole koskaan ollut merkityksellistä. Te ajatte tasaveroa myöskin tuolla ansiotuloverotuksen puolella, ja kaikki kunnia sille, mutta me emme ole samaa mieltä. Meidän mielestämme heiltä, joilla on enemmän, joilla on isommat tulot, pitää myös progressiivisesti enemmän ottaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiviniemi sanoi, että kukaan ei halua työn verotusta kiristää. Samanaikaisesti te eilen moititte valtion budjettiesitystä siitä, että se "keventää" työn verotusta, se siis pitää työn verotuksen ennallaan. Kai nyt muukin kuin juristi voi e contrario tästä päätellä, että jos te moititte tätä hallituksen budjettiesitystä, joka pitää työn verotuksen ennallaan, niin te haluatte, että hallituksen budjettiesitys olisi työn verotusta kiristänyt.

No, sitten sanotte, että kyllä, kyllä, mutta ei ihan tosissaan, vaan sitten siellä työmarkkinapöydässä olisi pitänyt perua tämä teidän vaatimanne verotuksen kiristys, joka olisi budjettiesityksessä sisällä. Eli te lähdette siitä, että työmarkkinaosapuolet eivät osaa laskea ja tällä tavoin hallitus olisi eräällä tavoin onnistunut harhauttamaan heidät tällaiseen työmarkkinaratkaisuun.

Edustaja Kiviniemi, te väitätte, että kokoomus ajaa tasaveroa myös ansiotuloverotukseen. Tämähän ei pidä paikkaansa. Kokoomus ajaa ja kannattaa progressiivista ansiotulojen verotusta, kuten hyvin tiedätte. Sitten tasaverokehitys täällä muualla sillä määritelmällä, jonka demarit viime vaalikaudella antoivat tasaverokehitykselle, kyllä jatkuu.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä yhden kuukauden tauon jälkeen näihin verokysymyksiin.

Ben Zyskowicz on siinä oikeassa, Mauri Pekkarinen, että verotus on tavallaan jo progressiivista ja tulee korottumaan kaikissa kunnissa. Tämä 631 miljoonan valtionosuuksien vähentäminen tarkoittaa sitä, että kaikissa Suomen kunnissa kuntavero nousee 0,5—0,8 prosenttia, ellei pystytä tuloja saamaan kuntoon. Tässä on vielä se ongelma, että me eläkeläiset, joita Suomessa on 1,4 miljoonaa, 25 prosenttia Suomen väestöstä, maksamme peruskunnissa kunnallisveroa keskimäärin 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin työssä käyvät. Tässä on se progressiivisuus, koska työssä käyvät saavat ansiotuloon liittyviä vähennyksiä, me eläkeläiset emme saa. Eli me eläkeläiset viime kädessä olemme niitä suurimpia maksajia siitä syystä, että hallitus päätti leikata valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa.

Mitä tähän tulee, niin peruskunnissa, niin kuin Jyväskylässä — meillä on oma energiayhtiö — tuskin nostamme, kun on oikeistoenemmistö, veroprosenttia. Jyväskylän Energia joutuu nostamaan kaukolämpöhintoja, sähkön hintoja, veden hintoja ja näihin liittyviä perusmaksuja, ja se on tasaveroa, Ben Zyskowicz.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri! Täällä on puhuttu hienosti rakentamisesta eikä rikkomisesta. Kuntauudistus mielestäni on rikkomista. Minä olin katsomassa Tanskassa Tanskan mallia, missä käytiin läpi kuntauudistusta, ja siellä meille kerrottiin, että säästöjä ei syntynyt kuntien hallintokuluista, vaan ne pysyivät ennallaan, ja hallintotehtävissä toimivien työntekijöiden määrä on myös lisääntynyt entisestään. Sen sijaan lähidemokratia heikkeni. Elikkä tämä on hyvin pelottavaa. Suuret yksiköt olivat siellä kasvaneet, siellä oli 400 hengen vanhustenhoitolaitoksia, jotka ovat erittäin vaarallisia. Niitäkö me tänne Suomeen haluamme? Päinvastoin. Kävimme katsomassa siellä inhimillistä laitosta, pientä hoivakotia, millaisia me myös Suomeen tarvitsisimme. Elikkä tämä olisi kaikkein parasta kuntauudistusta: pieniä, inhimillisiä hoivalaitoksia.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuoreitten Kuntaliiton laskelmien mukaan tämä hallitus tulee eniten viemään Ruuhka-Suomen ulkopuolella Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan alueen kunnilta noin keskimäärin, ja kaikkein suurin vähennys kohdistuu 10 000—20 000 hengen kuntiin. Kyllä herää kysymys, onko tarkoitus rangaista tällaisia alueita, joilla on vahvoja, aika isoja kuntia, mutta ne eivät ylitä tätä 20 000 hengen väestöpohjavelvoitetta, mikä on Paras-hankkeessa. Te haluatte pimentää nämä kunnat, joissa on yrittäjävaltaisuus merkittävää, Suomen huipputasoa, silti te haluatte pimentää nämä elinkelpoiset, merkittävät kunnat. Ja sitten kun te sanotte, että te ette todella lisää työn verotusta, niin te ette silti kerro, mistä kuntatasolla leikataan. Nythän se käy niin, että kuntavero nousee. Eli kyllä tämä on ihan selvä tie, tämä on ihan läpinäkyvä homma.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että pienituloisten tukeminen on ennen kaikkea tarpeellista mutta se on myöskin kansantalouden kannalta erittäin järkevää, sillä se rahahan jää kiertämään kansantalouteen, tukee sisämarkkinoita äärettömän hyvin. Mutta, hyvät edustajakollegat, voitaisiinko sopia, että otetaan huoneentauluksi budjettikirjan liiteosan sivu 22. Siellä on tämä velkanäkymä. Se on ihan mustalla tänne präntättykin — se on hyvin synkkä väri ja sopii tähän siinä mielessä värinsä puolesta. Kun me olemme näin paljon pinnan alapuolella, me joudumme pidättelemään hengitystä ainakin vuoteen 2015. Toivotaan, että happi riittää. Kysyn valtiovarainministeriltä: Mitkä ovat tämän velkaantumiskehityksen tällaiset keskeisimmät oletusarvot? Ja kysyn vielä kuntataloudesta: Kun valtiovarainministeriö täällä budjettiyhteenvedossa sanoo, että kuntatalous heikkenee, mutta kehyksissä sanotaan sivulla 24 hallituksen esityksessä, että kuntata-lous tulee saamaan vuodesta 2013 vuoteen 2015 nettomääräisesti noin 1,4 miljardia enemmän valtionapuja tähän päivään verrattuna, niin voisitteko vähän avata näitä lukuja?

Valtiovarainministeri   Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviniemelle minun on pakko todeta, että kun te totesitte, että valtio on neuvotteluosapuoli työmarkkinaratkaisussa, niin näin ei ole. Valtio ei ole neuvotteluosapuoli työmarkkinaratkaisussa, vaan työmarkkinaratkaisusta neuvottelevat työnantajat ja työntekijät. Me emme voi uhkailla tai kiristää työmarkkinajärjestöjä tekemään tähän maahan työmarkkinaratkaisua. Sen takia en ymmärrä tuota teidän puheenvuoroanne, jonka mukaan hallituksen olisi pitänyt jättää omat veroratkaisut tekemättä ja sitä kautta kiristää tai uhkailla työmarkkinajärjestöjä tekemään maahan kokoava tuloratkaisu. Näin ei työmarkkinapolitiikkaa voida hoitaa.

Mitä tulee tämän hallituksen talouspoliittiseen linjaan, niin hallituksella on neljä talouspoliittista lääkettä. Näillä neljällä lääkkeellä me pyrimme vakauttamaan julkisen talouden: Ensimmäinen on uusi kasvu ja uudet työpaikat. Toinen on lisätulot valtiolle veronkorotusten kautta. Kolmas on tiukka menokuri, joka pitää sisällään myöskin menosäästöt. Neljäs on rakenteelliset uudistukset, kuten esimerkiksi kuntauudistus, mutta sen ohella me tarvitsemme muitakin rakenteellisia uudistuksia.

Kun minä kuuntelin eilen ja minä kuuntelin tänään keskustan edustajien puheenvuoroja, niin te vastustatte rakenteellisia uudistuksia, kuten kuntauudistusta, te vastustatte veronkorotuksia, te vastustatte menosäästöjä, eli teidän logiikkanne mukaan valtiontalous vakautetaan ja julkinen talous vakautetaan pelkästään talouskasvun avulla. Tämä ei ole realistista, voin kertoa sen teille jo nyt. Me tarvitsemme kaikkia näitä neljää lääkettä — uutta kasvua ja uusia työpaikkoja, menosäästöjä, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia — jotta hyvinvointivaltion tulevaisuus voidaan turvata ja jotta ylivelkaantuminen voidaan estää.

Minusta tämä keskustelun käyminen olisi helpompaa, jos me kaikki sitoutuisimme siihen, että ylivelkaantuminen halutaan estää. Mutta jos edelleenkin on puolueiden välillä erilaisia näkemyksiä siitä, annetaanko maan ylivelkaantua eli onko Kreikan tie myös Suomen tie, niin sitten tämä keskustelu on tietenkin hieman haastavaa.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kansakunnalla, joka ei ymmärrä menneisyyttään, ei ole myöskään tulevaisuutta. Nyt kannattaa muistaa, millä tavalla Suomi on ajautunut tähän tilanteeseen, missä me nyt olemme. Kannattaa muistaa se, milloin Suomi meni Euroopan unionin jäsenyyteen — vuonna 1995 — milloin Suomi liittyi euroon — vuonna 1998, vuoden 1999 alusta otettiin tilivaluuttana käyttöön, ja kansan kouraan annettiin eurot vuonna 2002.

Nyt me olemme tässä tilanteessa missä olemme. Suomella ja suomalaisilla on hätä. Ja kun meidän pitäisi tässä salissa keskustella suomalaisten tulevaisuudesta, me keskustelemmekin täällä Euroopan ja kreikkalaisten ja muitten hulttiovaltioiden kansalaisten tulevaisuudesta. Tähän on nyt ajauduttu. Minä toivon, että tässä salissa (Puhemies: Minuutti!) palattaisiin normaaliin päiväjärjestykseen ja kantaisimme huolta omista kansalaisistamme ja heidän toimeentulostaan.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan hiukan tuohon pääministerin vastaukseen äsken. Suomen hallitus siis korottaa tällä puitesopimuksen muutoksella Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavien valtiontakausten enimmäismäärää 8 miljardista 14 miljardiin, lisäksi meillä on 3 miljardin takausvastuut periaatteessa Suomen Pankin kanssa, ja sitten on näitä muita takausvastuita ja lainavastuita, eli yli 20 miljardin euron edestä. Eli meillä veronmaksajat ovat tässä kyllä hyvin paljon vaarassa. Ja kun minä tämän totesin, niin pääministeri antoi ymmärtää, että tämäntyyppinen toteamus on väärä.

Olisin kysynyt lopuksi: Antaako Suomi kahdenvälisen lainan kokonaisuudessaan Kreikalle eli tämän 1,5 miljardin euron lainan? Nythän siitä on vielä maksamatta osa, mutta kun tiedetään, että Kreikka on pitkälti tuhon tiellä, niin tuntuu, että nämä lainarahat menevät Kankkulan kaivoon.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Vastuut tulevat vasta silloin, kun eduskunta hyväksyy jonkun ohjelman, eli jälleen kerran pitää oikaista tämmöinen ihan perusasia. Se, että me sitoudumme yhteisiin muutoksiin EFSF:ssä, ei tarkoita sitä, että senttiäkään vastuu kasvaa. Vastuu tulee vain ja ainoastaan silloin, kun eduskunta hyväksyy ohjelman. Tämä ei ole monimutkainen asia, mutta tässä pitää olla tarkka.

Se on totta, että joka ei ymmärrä historiaa, ei pysty näkemään tulevaisuuteen, mutta on myös niin, että sinne historiaan ei kannata lähteä enää kulkemaan. Semmoinen toiviomatka 1950-luvulle, joka voi olla houkutteleva, ei ole tulevaisuuden rakentamista. Meidän pitää pystyä näkemään se, että Suomi ei pysty linnoittautumaan, kuten ei pysty Ruotsi tai Norjakaan linnoittautumaan, maailman ulkopuolelle, vaikka sitä haluaisi. Me olemme osa globaalia, avointa taloutta. Me haluamme olla siellä, koska se on se ainoa keino kyetä saamaan riittävästi tuloja ja varallisuutta hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, koska meillä ei ole öljyä eikä muita tämänkaltaisia luonnonvaroja.

Mitä tulee sitten tähän verotukseen, niin täällä on erityisesti keskustan puolelta sanottu, että verotuksella pitää kerätä lisää rahaa eli että yhteisöveroa ei pidä alentaa eli että se hallituksen linjaus, jossa kilpailukykyä vahvistetaan yhteisöveron kautta, on väärä. Toisaalta te olette sanoneet, että palkkatuloverotusta ei pitäisi kohdella niin kuin hallitus on nyt tehnyt, eli pitänyt sen ennallaan, vaan että veroa pitäisi periä enemmän.

Tässä meillä on iso ero, koska me lähdemme siitä, että me emme pysty keventämään ansiotuloverotusta merkittävästi tässä taloustilanteessa, mutta me haluamme pitää työn tekemisen ensisijaisuuden tärkeänä arvona, eli ei rokoteta palkkatuloja eikä eläketuloja nykyistä enemmän — eli se työnteon ensisijaisuus. Sitten me teemme niitä pieniä parannuksia tänne kilpailukykypuolelle, jotta yrityksillä olisi varaa investoida, ne luottaisivat maahan, niillä olisi varaa maksaa palkkoja — eli jälleen kerran se työnteon ensisijaisuus. Askeleet eivät ole suuren suuria, mutta linja on hyvin selkeä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen syytti meitä, että retorisesti puhumme väärin, jos puhumme koko maan eheyttämisestä ja siitä, että te uhkaatte repiä maan kappaleiksi. Kyse ei ole pelkästä kuntauudistuksesta, sama päämäärä näkyy ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsimisessa. (Eduskunnasta: Täydellisesti!) Miten käy tiemäärärahojen jaolle, miten ne kohdistuvat eri puolille maata? Entä metsätalouden rahoitus, maatalouden tukileikkaukset, maakuntien elinkeinopoliittiset rahat, maakuntien kehittämisraha? Oletteko tehneet arviota budjettinne alueellisista vaikutuksista? Se olisi mukava nähdä.

Edustaja Zyskowicz, te aliarvioitte suomalaista työntekijää ja palkansaajaa. Kyllä tällä on mielessä paljon muutakin kuin veroprosentti. Moni arvostaa hyviä palveluita: että töihin lähtiessä saa lapsensa päivähoitoon, että koulussa saa hyvää opetusta, että terveyspalvelut pelaavat ja ikäihmiset saavat arvoisensa hoidon. Moni suomalainen on valmis maksamaan veroja, jotta palvelut toimivat. Te olette velkarahalla alentamassa hyvätuloisten verotusta.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvät keskustalaiset, viime kaudella kunnille annettiin enemmän rahaa kuin koskaan, viime kaudella tehtiin Normitalkoita, jotta vähennettäisiin kuntien tehtäviä. Kuitenkin lähipalvelut vähenivät viimeisen kauden ja sitä edellisenkin kauden aikana erittäin merkittävästi, silloin kun teillä oli vielä keskeisten ministerien paikat. Eli siis meidän on pakko tehdä kunta- ja palvelurakenteelle jotain, kun vielä samaan aikaan veroprosentit suurimmassa osassa kuntia nousivat viimeisen kauden ja edellisen kauden aikana. Pakko tehdä tälle rakenteelle jotakin, koska mikään raha ei oikeastaan enää siihen riitä, ja varsinkin, koska sitä rahaa ei nyt ole.

Meillä oli vielä viime laman tullessa, 2008 alkaen, panoksia massiivisiin elvytystoimiin, mutta nyt, hyvät keskustalaiset, tilanne on paljon vaikeampi. Me velkaannuimme jo edellisen taantuman jäljiltä, ja me korjaamme niitä jälkiä. Nyt meillä ei ole niin paljon pelimerkkejä massiivisiin toimiin esimerkiksi yritystukien osalta kuin vielä silloin viimeksi. Meillä on pienempiä toimia, mutta määrätietoisesti hallitus tekee niissä rajoissa, mitkä meillä on, toimia, jotta yritystenkin tilannetta tuetaan. Mikään muu ei ole yrityksille niin hyvä tae kuin terve julkinen talous ja vakaus, ja siihen me pyrimme.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin ikävää, että ministeriaitiosta jatkuvasti sekä pääministeri Katainen että valtiovarainministeri Urpilainen antavat väärää tietoa, en tiedä, tahallaanko vaiko tahtomattaankin. Pääministeri Katainen, ei keskustasta ole kukaan kritisoinut sitä, että yhteisöveroa alennetaan 1 prosenttiyksiköllä. Ja valtiovarainministeri Urpilainen, keskusta ei ole vastustanut rakenteellisia uudistuksia. Olisitte seuran-nut viime viikolla, vai toissa viikolla, tuota kuntavälikysymyskeskustelua. Siinä kerroimme aivan selkeästi, että me olemme samaa mieltä siitä, että tarvitaan uudistuksia, mutta ei tällä tavalla pakolla runnoen kuntia kuuntelematta.

Mitä tulee sitten myös teidän sanomiseenne siitä, että olisin jotenkin ollut sitä mieltä, että hallituksen pitää uhkailla: ei, vaan hallituksen pitää osaltaan tuoda jotain siihen työmarkkinaneuvottelupöytään. Olen ymmärtänyt, että tällaista hallitus on ollut tekemässä, mutta se olisi helpompaa, kun niitä vähiä pelimerkkejä olisi säästetty tähän lopulliseen vääntöön.

Edustaja Zyskowiczille totean sen, että ilmeisesti tässä on tämmöinen juristin ja ekonomistin ero: te juristina tuijotatte vaan sitä ansiotuloverotustaulukkoa, ja minä taas katson verotusta kokonaisuutena ja katson myös sitä kunnallisverotusta. Mutta kyllä (Puhemies: Minuutti!) jokainen palkansaajakin ymmärtää sen, että nyt eletään tiukkoja aikoja. Hallitus ei ole saamassa velkaantumista kuriin.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on monta kertaa katsottu historiaan ja otettu sieltä vähän vauhtia. Näkisin, että meillä on nyt hiukkasen samanlainen tilanne kuin silloin aikaisemmilla kausilla eli takana on erittäin vaikea lama, aika holtitonta velkaantumista ja nyt sosialidemokraattien tehtävänä on laittaa maan taloutta kuntoon. Tähän tarvitaan nyt budjetti, joka katsoo pidemmälle, koska meillä on mahdollisuus tehdä se, mikä tehtiin aikaisemminkin: saada tämä velkaantuminen pysäytettyä, jopa niin, että me pystymme lyhentämään sitä massiivista velkaamme. Lisäksi pystytään resursoimaan entistä paremmin hyvinvointivaltiota ja niitä palveluita ja jopa alentamaan palkansaajien verotusta, eli tämmöinenkin mahdollisuus voi olla tulevaisuudessa odottamassa. Mutta ennen kaikkea me pystymme luomaan uutta talouskasvua Suomeen, koska talouskasvusta tämä hyvinvointi sitten lähtee liikkeelle.

Lisäksi on myös erittäin tärkeätä varautua siihen, että voi olla, että Euroopan talous ja maailmantalous ei lähdekään tästä nousemaan ja on odotettavissa vielä vaikeat ajat. Silloin on hyvä, että Suomella on semmoinen budjetti, että me olemme pystyneet pikkuisen luomaan sitä pelivaraa tämän uuden laman torjuntaan ja sitten siinä pärjäämiseen.

Minun mielestäni nyt on tehty (Puhemies: Minuutti!) hyvä budjetti, tästä on hyvä lähteä. Meillä on neljä vuotta aikaa kääntää tämä niukkenevan talouden suunta taas kukoistavaan kasvuun.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myönnän, että olen tämän päivän, joka muuten on syntymäpäiväni, aloittanut lukemalla Suomenmaa-lehteä. (Eduskunnasta: Onneksi olkoon!) Huomasin, että siellä eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kalmari pelotteli kuntien lahtipenkillä. Kun saavuin tänne, niin täällä eduskuntaryhmän puheenjohtaja pistää vielä paremmaksi: hallitus on repimässä Suomea kappaleiksi. Kyllä, keskustalaiset, te olette todellakin ylireagoineet tähän kuntauudistukseen. Vielä tämän nolon välikysymyksen jälkeen te jatkatte täällä ihmisten pelottelua ja kuntapäättäjien pelottelua. Ehdotan teille, että pidätte seminaarin hallintovaliokunnan oman puolueen jäsenten kanssa. Kun he saivat viime perjantaina kuulla, mitä kuntaministeri aikoo tehdä kuntauudistuksessa, he rupesivat kehumaan kuntauudistusta. Melkein aplodeihin puhkesivat, kun saivat tietää, mistä todella on kyse. Kysykää heiltä ennen kuin tulette tänne saliin meuhkaamaan.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän tämän pääministeri Kataisen vastauksen, että on hyvä tietää myöskin menneisyys ja ymmärtää se. Nythän meillä on tällä hetkellä sekä pääministerinä että valtiovarainministerinä varsin nuoret henkilöt. (Mauri Pekkarinen: Mutta kehityskelpoisia!) Uskon kyllä, että kunhan he saavat kokemusta, niin heistä tulee hyviä valtakunnan johtajia, mutta tämänhetkinen tilanne ei näytä kyllä oikein hyvältä, täytyy sanoa.

Tuonne vasemmalle minä ilmoitan, että vielä ennen kuin joulupukki tulee, te pääsette kyllä äänestämään siitä, että isotuloisia verotettaisiin pikkuisen rankemmin. Nimittäin perussuomalaisilta tulee tosiaan niin sanottu rinnakkaisbudjetti, varjobudjetti, ja nyt on siellä mahdollisuus vasemmistoliiton kansanedustajien sitten toteuttaa sitä todellista vasemmistoliiton linjaa. Minulle tuli, niin kuin monelle muullekin on tullut...

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ollut hauskaakin tässä kaksi tuntia kuunnella tätä keskustelua. Odotan oikein mielenkiinnolla perussuomalaisten ja keskustan vaihtoehtoisia budjetteja. (Anne Kalmarin välihuuto) — Ei, maaseutua ei ajeta alas. Kyllä nyt varmasti edustaja Kalmarikin ymmärtää sen, että meidän täytyy tehdä muutoksia niin siellä kuntataloudessa kuin valtiontaloudessa. Tätä velkaantumista ei voi jatkaa eikä kasvattaa. Kyllä täytyy muistaa, mistä tämä velkaantuminen on alkanut. Mietitte vaan niitä tekosia, mitä teitte kahdeksan vuoden aikana. Ehkä niistä kaikista pahimpana on mieleen jäänyt viime kaudelta se, että kun oli aiemmin niin, että kun ihminen myi peltoa, niin hän maksoi veroa, jos ei myynyt sitä kunnalle, niin te teitte siihen muutoksen niin että koko pellon myyntivero poistettiin. Myi sitten peltoa kunnalle tai yksityiselle, niin se oli verotonta tuloa.

Mutta, arvoisa puhemies, (Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) Suomi on vihreän kullan maa. Miten tätä vihreää kultaa hyödynnetään nyt ja tulevaisuudessa?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kysyä pääministeriltä, johtuuko tämä velkaantuminen edellisen hallituksen valtiovarainministerin kyvyttömyydestä, niin kuin täällä hyvin useissa puheenvuoroissa on tullut ilmi.

Mutta kyllä minulle valitettavasti näyttäytyy sekä tämä budjetti että koko hallitusohjelma siinä valossa, että ette piittaa vähääkään maaseudun väestä. Te keskitätte palvelut, lahtaatte kerta kaikkiaan ne palvelut maaseudulta. Ministeri Virkkunen totesi perjantain Keskisuomalaisessa, että kuntauudistuksessa on kyse nimenomaan siitä, että pienten kuntien palvelut saadaan alas ajettua. Te korotatte polttoaineveroa, vähennätte teiden kunnossapitorahoja, ja tänä aamuna vielä kuulimme, että Kelan matkakorvausten omavastuu nousee, eli nekin, jotka joutuvat hakemaan niitä palveluita taksilla, tekevät sen vastedes entistä enemmän omalla rahallaan, kun julkisia kulkuneuvojahan siellä maaseudulla ei ole. Tästäkö pitäisi vielä olla kiitollinen? Kysyn, kun edustaja Sarkomaa esitti täällä (Puhemies: Minuutti on täynnä!) taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointia: Aiotteko tehdä maaseudun osalta tämän, vai eikö teitä kiinnosta?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä, edustaja Kalmari, nyt haluaisin sen lehden lukea, jossa kuntaministeri Virkkunen näin olisi sanonut. Kyllä arvostan kovasti tätä hallitusta ja erityisesti kuntaministeri Virkkusta siitä, että hän on pistänyt kaikkensa peliin, jotta jokainen suomalainen saisi laadukkaat kuntapalvelut. Minusta täällä edustaja Kiviniemen ja keskustan pitäisi myöntää, että ne eväät, millä viime hallituksessa tehtiin kuntauudistusta, eivät ole riittävät. Jos me jäämme odottamaan, niin kuntapalvelut rapautuvat, ja juuri siksi me teemme tämän uudistuksen, jotta jokainen suomalainen saisi hyvät palvelut.

Kun täällä on sanottu, että koulutusta ajetaan alas, niin se ei pidä paikkaansa. Sen takia me uudistamme esimerkiksi ammattikorkeakouluverkostoa, jotta jokainen ammattikorkeakoulu olisi laadukas. Meillä on monta kansainvälistä arviointia, joissa on todettu, että meidän ammattikorkeakouluverkostomme on liian hajanainen. Jos me haluamme laadukkaan ammattikorkeakoulun, joka maakuntaan vähintään yhden, niin näitä uudistuksia on tehtävä. En halua, että vain helsinkiläiset saavat hyvää ammattikorkeakouluopetusta; haluan, että myöskin Seinäjoella ja muualla Suomessa on laadukasta opetusta. Opetusministeri Gustafsson tekee tässä hyvää työtä. Mutta haastava se ammattikorkeakoulu-uudistus on, ja siinä tarvitaan (Puhemies: Minuutti!) myöskin keskustaa mukaan.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri Urpilainen korjasi tuon virheellisen käsityksen, joka täällä salissa oli. Hallitus ei ole työmarkkinaneuvotteluissa neuvotteleva osapuoli. Arvostan hallituksen vahvaa panosta kuitenkin neuvottelujen aikaansaamiseksi, ja se on erittäin tärkeää, että tällä rintamalla edetään. Mutta pelkästään raha ei aina ole se, joka ratkaisee. Myöskin nämä työelämän laatukysymykset ovat erittäin tärkeitä. Toivon, että hallitus myöskin niiden asioiden puitteissa patistaa keskustelijoita etenemään.

Pääministeri sanoi aikaisemmin, että nyt on realiteetti, että leikataan. Näin on. Oppositiolta on tainnut jäädä kuitenkin huomaamatta, että on siellä Keltaisessa kirjassa myös lisäyksiä tässä vaikeassa taloustilanteessa. Uudelleenkohdentamiset voivat myös olla mahdollisuus, ja kriisi on yleensä uuden jyvän alku.

Edustaja Pekkarinen, Tekesin leikkaukset aiheuttavat sen, että ollaan samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten, ei ole mitään dramatiikkaa tapahtumassa.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eikö nyt oppositiosta voitaisi edes pikkuisen myöntää, että on todella mahtavaa, että tällaisessa taloustilanteessa ja tällaisella valtionkassaperimällä tehdään vielä kasvuun ja työllisyyteen satsaavia toimenpiteitä. Kilpailukykyyn, kuten pääministeri toi täällä esille, panostetaan todellisesti muun muassa innovaatiotukien myötä ja moninaisten työllistämisratkaisujen avulla.

Yksi tämän hallituksen tulevista suurista satsauksista on energiaveroleikkuri suurteollisuutta ajatellen. Metsäteollisuuspaikkakunnalta tulevana tiedän, miten suuri merkitys tällä on meidän teollisuudellemme. Nyt olisikin hyvä kysyä oikeastaan sieltä oppositiosta päin, mitä esimerkiksi ministeri Pekkarinen oli päättämässä teollisuuden suhteen viime kaudella. Se ei varmaan riitä, että sitten kun toiminta loppuu, niin sammutetaan valot tehtaasta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tiilikainen mainitsi muutamia hallinnonaloja, joitten leikkaukset ovat erittäin kivuliaita maakuntien Suomelle. Voin kertoa, että me leikkaamme ihan jokaisesta ministeriöstä, ihan jokaisesta ministeriöstä. Miksi? Siksi, että me saisimme paremman otteen velkaantumisesta. Me emme halua, että Suomi ylivelkaantuu, niin kuin muutamat eurooppalaiset maat ovat tehneet. Sen takia meidän pitää leikata ihan jokaisesta, jottei yhtä ministeriötä tarvitse lopettaa. Tämä vaan on elämän totuus.

Me leikkaamme maa- ja metsätalousministeriöstä, me leikkaamme opetusministeriöstä, me leikkaamme LVM:stä, me leikkaamme kuntarahoista juuri tästä syystä, että kun ottaa eri puolilta, niin ei tarvitse yhtä hallinnonalaa kokonaan lopettaa. Myös maa- ja metsätalousministeriö on sillä listalla, aivan niin kuin te totesitte. Aivan samalla tavalla on opetusministeriön kohdalla, erityisesti niiden rakenteiden. Meillä on ylilaaja ammattikorkeakouluverkko, eli me käytämme liian paljon rahaa seiniin ja liian vähän rahaa opetukseen. Jotta me pystyisimme kouluttamaan suomalaiset nuoret, me tarvitsemme enemmän rahaa nimenomaan siihen laatuun ja sisältöön ja vähemmän rahaa seiniin. Uskalletaan tehdä näitä rakennemuutoksia, jottei tarvitse luopua itse asiasta eli koulutuksesta.

Vielä kerran, miksi näin tehdään? Siksi, että me saisimme menoja vähemmäksi ja Suomesta ei tulisi ylivelkaantunut maa. Minä tiedän, että on poliittisesti helppoa vastustaa kaikkia leikkauksia, mutta odotan mielenkiinnolla, että tuotte ne omat vaihtoehtonne; sitten katsotaan, ovatko ne oikeita vaihtoehtoja vai ei.

Kuntauudistuksen motiivina ei ole kaupungit vastaan maaseutu -asetelma, ei myöskään pienten ja keskisuurten kaupunkien paremmuus suhteessa suuriin kaupunkeihin tai päinvastoin. Kaikenkokoisissa kunnissa on niitä, jotka pärjäävät hyvin, ja niitä, jotka pärjäävät huonosti. Tämä johtuu siitä, että on erilaisia olosuhteita, ja tämä johtuu siitä, että on erilaisia päättäjiä. Kun on erilaiset olosuhteet ja erilaiset päättäjät, lopputuloksetkin vaihtelevat. Eli näin ollen meidän pitää hyväksyä se, että säästämällä kuntarakenteesta, saamalla paremman palvelurakenteen me pystymme säästämään rahaa itse siihen palveluun tämän byrokratian sijasta.

Minä olen itse kehyskunnan kasvatti. Minä tiedän sen, että keskuskaupungilla on monesti opittavaa kehyskunnista tehokkaassa palvelutuotannossa ja laadukkaassa, tehokkaassa poliittisessa päätöksenteossa. Kun me rakennamme nyt yhdessä näitä uusia kuntia, niin benchmarkataan sitä parasta eikä huonointa.

Puolustusministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Försvarsmakten i Finland har till uppgift att ansvara för landets försvar, att stöda andra myndigheter i deras verksamhet och delta i internationell krishantering. De här lagstadgade uppgifterna kommer försvaret att kunna sköta med de medel som fördelas på försvarsministeriets moment också under 2012.

Puolustusbudjettiin sisältyy tunnetusti leik-kauksia, joista on päätetty hallitusohjelmassa. Leikkauksien painopiste kehyskaudella on sen puolessavälissä ja varsinkin loppupuolella, jolloin rakenteelliset ja muut toimenpiteet alkavat vaikuttaa. Nämä päätökset tulevat heijastumaan myöskin toimintaan ja hankintoihin. Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että säästöjen käytännön kohdentamisesta päättää puolustushallinto itse.

Puolustushallinto aloittaa hallitusohjelman mukaisesti välittömät sopeuttavat toimet menosäästöjen aikaansaamiseksi, menopaineiden hillitsemiseksi ja uudistuksen toteuttamiseksi. On myönnettävä, että tasoleikkaus sattuu kriittiseen ajankohtaan. Puolustushallinto aloittaa puolustusvoimauudistuksen toteuttamisen mahdollisimman pian. Uudistus mahdollistaa puolustuskyvyn ylläpitämisen 2020-luvun tarpeiden mukaisesti, ja syyt tähän uudistukseen ovat tiedossa: taloustilanne, kiinteiden kustannusten ja puolustusmateriaalien hinnannousu, ikäluokkien pienentyminen takavuosiin verrattuna ja myöskin materiaalin vanhentuminen. Tavoitteena on pitkäjänteisesti voida kohdentaa riittävät resurssit puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.

Puolustusministeriön määrärahat ovat ensi vuonna 2,85 miljardia euroa. Määrärahat ovat 45,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Hallitusohjelmaan perustuvista menosäästöistä 20 miljoonaa euroa on erityisesti Puolustusvoimien materiaalihankintoihin kohdennettuja menosäästöjä ja loput, vajaat 26 miljoonaa euroa, hallitusohjelmaan perustuvia yleisiä toimintamenosäästöjä ja muita niin sanottuja konsernisäästöjä.

Puolustusvoimien ravitsemispalvelut on päätetty yhtiöittää 1.1.2012 alkaen. Talousarvioesitykseen on siksi sisällytetty määrärahat, jotka tarvitaan uuden yhtiön perustamismenoihin ja yhtiöön sijoitettavaan omaan pääomaan sekä neljän vuoden suoja-ajan lisäksi kahden vuoden siirtymäajan saavien uuteen yhtiöön siirtyvien työntekijöiden lisäeläkevakuutuksiin.

Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja yhteensä 1,7 miljardia euroa, joissa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 13,5 miljoonaa euroa. Nämä lisäykset johtuvat muun muassa virka- ja työehtosopimuksista sekä kustannustason tarkistuksista aiheutuvista lisäyksistä sekä Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyvistä lisäeläkevakuutusmaksuista, jotka mainitsin äsken.

Hallitusohjelmaan perustuvien menosäästöjen aikaansaaminen ja kasvavien menopaineiden hillitseminen edellyttävät kuitenkin välittömästi käynnistettäviä sopeuttamistoimenpiteitä, jotka kohdistuvat Puolustusvoimien päivittäiseen toimintaan. Reserviläiskoulutusta, harjoitustoimintaa sekä lento- ja alustoimintaa supistetaan merkittävästi. Myös varusmiesten maastovuorokausien määrää vähennetään.

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja 712 miljoonaa euroa, missä on vähennystä 26 miljoonaa euroa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tämä vähennys johtuu hallitusohjelmaan perustuvasta puolustusmateriaalihankintoihin kohdistuvasta 20 miljoonan euron määrärahaleikkauksesta. On sanomattakin selvää, että puolustusvoimauudistukseen ja määrärahaleikkauksiin liittyen puolustushallinto tulee priorisoimaan materiaalihankinnat tästä eteenpäin erittäin tarkasti, entistäkin tarkemmin.

Herr talman! Momentet för den militära krishanteringen tillskrivs i försvarsbudgeten 67 miljoner euro för nästa år, vilket är 7 miljoner euro mera än i pågående års budget. De finländska krishanteringsgruppernas omkostnader uppgår till 56 miljoner euro men de finns under utrikesförvaltningens moment. I budgeten ingår deltagande i operationen i Afghanistan, också ett eventuellt deltagande i Libanon.

Som sagt, talman, försvaret står inför stora utmaningar men kommer att klara av sina lagstadgade uppgifter under förutsättning att försvaret ges arbetsro för strategisk planering och genomförande av denna reform.

Tavoitteena on puolustuskyvystä huolehtiminen ja hallitusohjelman edellyttämien pysyvien säästöjen aikaansaaminen. Uudistuksen lähtökohtana ovat kriisiajan Puolustusvoimien mitoitus ja rahoitus. Tämä edellyttää yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä ja kehittämistä, rauhanajan rakenteiden keventämistä sekä myöskin henkilöstön kohdentamista ydintoimintaan.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Wallinilta puolustuksemme säästöistä seuraavaa: Olette mainostanut, että nyt käännetään kivet ja kannot, kun näitä säästöjä haetaan. Perussuomalaisilla olisi ministerille rakentava ehdotus. Eikö nyt hallituksen esitys Ottawan sopimuksesta voitaisi suosiolla haudata? Jätettäisiin nämä toimivat ja kustannustehokkaat jalkaväkimiinat Puolustusvoimien varastoihin eikä tuhottaisi niitä. Näin toimien voisimme säilyttää edes rippeet itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksestamme tässä valtaisassa rakennemuutoksessa, jonka pyörteessä Puolustusvoimat parhaillaan on. Palattaisiin miinakysymykseen uudelleen myöhemmin, sanotaan vaikka kymmenen vuoden kuluttua, ja katsottaisiin, miten maa makaa silloin. Se vaan on niin, ministeri Wallin, että nyt on sekä taloudellisesti että sotilaallisesti järjetön aika luopua jalkaväkimiinoista. Vai mitä ministeri ajattelee asiasta?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakenneuudistuksen osalta Pääesikunta on kertonut, että säästöt kehyskaudella olisivat noin 800 miljoonaa euroa. Olitteko tietoinen tästä summasta, kun panitte nimen hallitusohjelmaan? Nyt te olette ilmoittanut, että lähdette rakenneuudistusta toteuttamaan siten, että se vanha, perinteinen parlamentarismi ei enää ole voimassa, vaan hallitus tuo lakkautettavista varuskunnista listan tänne. Tämän periaatteen, joka on ollut Suomessa, että Suomessa on koko kansan Puolustusvoimat, tämä hallitus sivuuttaa. Pitääkö tämä paikkansa? On ymmärrettävä näin: mittavat säästöt johtavat siihen, että koko maata ei enää puolustetakaan. Onko tilanne näin, arvoisa ministeri?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi merkittävä tulevaisuuden turvallisuusuhka on niin sanottu tietoverkkohyökkäysmahdollisuus. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että tällaiset uhkat ovat täysin mahdollisia tänä päivänä. Tämän vuoksi näihin on syytä Suomessakin mahdollisimman hyvin varautua, varsinkin kun meillä tunnetusti on osaamista ohjelmistoalalta.

Hallitusohjelmassa luvataan laatia tietoverkkoturvallisuutta koskeva kansallinen strategia. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: Missä vaiheessa tämä strategiatyö on menossa?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri puhui Puolustusvoimien uudistumisesta ja uudistumistarpeesta ja siitä suunnittelusta. Olisin kiinnostunut tietämään, minkälaisella organisaatiolla tai järjestelmällä tätä uudistustyötä tehdään, missä vaiheessa se on nyt menossa, koska se tulee tänne eduskuntaan, koska on aikomus tehdä päätöksiä ja millä tavalla se yhdistetään sitten turvallisuus- ja puolustusselonteon yhteydessä tämmöiseksi yhtenäisyysnäkemykseksi. Koska se tulee meille tänne saliin?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että materiaalihankinnat on priorisoitava entistä tarkemmin tulevaisuudessa, ja tämä on aivan totta. Itse asiassa näin olisi pitänyt tehdä jo aiempinakin vuosina ja vuosikymmeninä. Me muistamme, että armeija on keksinyt välttämättömyyksiä, jotka on myöhemmin todettu ei-välttämättömiksi. Kaikki muistamme, tai melkein kaikki, millä tavalla armeija piti aivan välttämättömänä taisteluhelikopterien hankintaa. Se oli aivan kynnyskysymys. Taisteluhelikoptereiden perään ei ole kukaan sen koommin kysellyt, kun ne täällä eduskunnassa päätettiin hylätä. Sama koski ilmatyynyaluksia: Niillä haluttiin tehdä valtava harppaus, hankittiin ilmatyynyaluksia. Niitä ei voitukaan käyttää, kun ne pitivät liian kovaa meteliä. DDR:stä vanhan DDR:n asevarastoa hankittiin 150 kilometriä pitkä junallinen. En tiedä, missä luolissa tällä hetkellä ne materiaalit ovat.

Nyt sitten tämä Hornetien varustaminen, torjuntahävittäjien tekeminen hyökkäyshävittäjiksi, on myös sellainen hankinta, jolla sidotaan pitkälle eteenpäin liikkumavara, ja sen jälkeen sitten joudutaan kärsimään koulutuksessa, varuskuntien määrässä ja muissa käyttömenoissa, kun sitoudutaan liian koviin ja monessa tapauksessa vääriin materiaalihankintoihin.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä ministerille:

Viime aikoina on puhuttu paljon Maanpuolustuskorkeakoulun raportista, jossa kiinnitetään huomiota Venäjän varustautumiseen, ja toiminnalliset ehdotukset tässä raportissa olivat toisaalta tämmöinen teknisempi, nopeampi suorituskyky, sen kehittäminen ja toisaalta vielä nykyistäkin suurempi reservi. Olisin kysynyt: Mitä ministeri näistä ajatuksista ajatteli, ja millaisella mielellä tätä raporttia luitte? Onko uhka niin todellinen kuin tässä raportissa esitellään?

Sitten toinen kysymys koskee jalkaväkimiinoja, joita täällä jo sivuttiin. Oli hyvin tärkeä ratkaisu aikanaan luopua jalkaväkimiinoista ja valmistella ohjelma korvaavien suorituskykyjen saamiseksi, ja ymmärtääkseni näitä erilaisia laitteistoja on hankittu mukaan lukien lennokit ja pimeänäkölaitteet ja viuhkapanokset ja muut tällaiset, joilla näitä korvataan. Vaikuttavatko nyt nämä budjetin säästöt tähän korvausohjelmaan, vai etenevätkö nämä korvaavat hankinnat suunnitellusti?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeriltä siitä, kun minun mielestäni ja ymmärtääkseni uskottavan puolustuskyvyn ja ylipäätänsä puolustuskyvyn ylläpitämisen kannalta Suomessa on ollut tärkeää kolmijako: toimintaan kolmannes menoista, palkkoihin kolmannes ja materiaalihankintoihin kolmannes. Kysyisin ministerin mielipidettä tästä, ja miten nämä säästövaatimukset mahdollisesti vaikuttavat tähän jakoon?

Toisena kysymyksenä on kriisinhallintajoukkojen tulevaisuus näillä taloudellisilla näkymillä.

Alltså jag skulle också vilja fråga hur krishanteringstruppernas framtid och finansiering ser ut. Det är ju också en viktig del av försvarsmaktens uppgifter att upprätthålla den här beredskapen. Hur ser ministern på den saken?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistanko oikein, että ministeri Wallin oli edellisessä ministeripestissään myöskin tasa-arvoministeri? Muistelen sellaista. Kuinka te entisenä tasa-arvoministerinä ja nykyisenä puolustusministerinä voitte hyväksyä semmoisen valtion työnantajapolitiikan, että tässä Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisessä alennetaan pienipalkkaisten naisten palkkaa 200—400 euroa? Se on aivan käsittämätön ratkaisu ja kohdistuu juuri niihin pienipalkkaisiin naisiin, joita pitäisi ainakin tasa-arvonäkökulmasta suosia eikä suinkaan rokottaa.

Toinen kysymys: Kun liikkuu vahva huhu tästä säästöpaineesta, mikä on arvioitu kolmen prikaatin suuruiseksi, niin tarkoittaako tämä käytännössä aluepuolustuksesta luopumista? Ja kun itse katson näitäkin asioita pohjoisen vinkkelistä, niin pohdin, mikä on Sodankylän Jääkäriprikaatin tai Lapin it-rykmentin tulevaisuus. Jos niistä lähdetään luopumaan, niin silloin voi sanoa suoraan, että aluepuolustuksesta on luovuttu.

Kolmanneksi, jos haluatte liikkumatilaa pääluokkanne sisälle, miksi ette pohdi ihan tosissanne sitä, että Hornetien rynnäkköaseistuksesta luovuttaisiin tai ainakin hankintoja myöhästytettäisiin?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella puolustusvaliokunta lausui varusmieskoulutuksesta ja sen maastovuorokausista, että nyt ollaan jo kriittisellä jäähileellä, vähentää ei voi. Nyt kuitenkin ministeri äsken kertoi, että vähennystä on tulossa. Nyt kysynkin siitä, kun tämmöinen pragmaattinen, aito harjoittelu vähenee ja joudutaan mahdollisesti ratkaisemaan harjoitustilanteita luovalla tavalla, esimerkiksi käyttämällä urheiluhalleja jne.: Miten tämä vaikuttaa nuorten maanpuolustustahtoon? Ja toisaalta kysyn: Miten taataan osaaminen ajatellen reserviläisten osuutta kriisinhallintatehtävissä?

Puolustusministeri Stefan Wallin

(Välihuuto: Puolitoista!) Puheenjohtaja! — 2 minuuttia, joo.

Kiitos hyvistä kysymyksistä! Ensinnäkin edustaja Niinistön kysymykseen Ottawan sopimuksesta. Kyllähän tähän on käytetty jo 163 miljoonaa euroa, ja se on jopa kuukauden vanha tieto. Tämä prosessi on menossa. Se perustuu vuonna 2004 solmittuun korvaamisohjelmaan. Ei sitä nyt ole järkevä tässä vaiheessa keskeyttää. Siihen kuuluvat myöskin nämä Suomen kansainväliset sopimukset ja sitoumukset, jotka seuraavat tämän ratifioinnin ikään kuin vanavedessä, joten tämä juna on jo liikkeellä.

Sitten tähän talouspuoleen on ehkä hyvä kiinnittää hieman enemmän huomiota. Tässä on erilaisia versioita liikenteessä, mutta kysymys on siitä, että ilmaistaan tämän vaalikauden säästövaatimukset hieman eri tavalla. Tosiasia on se, että vuoden 2015 budjettitaso on 260 miljoonaa alhaisempi kuin tämän vuoden. Se johtuu tästä 200 miljoonan euron säästövaatimuksesta, joka perustuu hallitusohjelmaan, plus sitten joistakin sellaisista konsernisäästöistä ja kaikille hallinnonhaaroille yhteisistä toimintamenosäästöistä, joiden osuus, PLM:n osuus, siinä on 60 miljoonaa euroa. Tämä on se totuus, ja se tarkoittaa noin 10 prosentin leikkausta tähän vuoteen verrattuna.

Mutta jos laskee kaikkien kehysvuosien säästösarakkeet mukaan ja summaa, saa kokonaissumman, joka vastaa noin 575:tä miljoonaa euroa, mikä numero on liikkunut myöskin julkisuudessa. Kun tähän vielä lisää Puolustusvoimien näkemyksen mukaisesti tiettyjä sisäisiä kustannuspaineita, joille ei ole saatu katetta, ja Puolustusvoimain uudistuksen kertakustannus on 100 miljoonaa, niin päästään vähitellen tähän 825 miljoonaan euroon. Mutta se ei ole mitään uutta. Se summa itse asiassa tarkentui vasta budjettiriihivaiheessa, kun nämä kehysvuosien säästöt kävivät ilmi. Tämä kokonaismitoitus olisi ollut tiedossa jo kesällä, totta kai, jos sitä olisi huvittanut laskea, mutta aika harva muu hallinnonhaara laskee tällä tavalla koko kehyskauden kustannuksia kasaan. Voisi sanoa, että käytetään 3,6 miljardia euroa opintotukeen tällä vaalikaudella. Näin ei lasketa, vaan katsotaan, mikä se luku on jokaisen vuoden sarakkeessa, koska se kertoo niin kuin sen faktisen tilanteen.

Puhemies! Tähän nyt meni se 2 minuuttia.

Selvä, kiitoksia anteliaisuudesta.

Tähän edustaja Väätäisen kysymykseen, joka on tietysti tärkeä myöskin siinä mielessä, että se kytkeytyy hallitusohjelmaan. Utva, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, on tämä työrukkanen, tämä toimeksiantaja, jonka viime perjantain päätöksen mukaisesti tämä puolustusvoimauudistus lähtee liikkeelle. Samaten myöskin itse selontekotyö lähtee liikkeelle. Näitten kahden prosessin rinnalle perustetaan parlamentaarinen kontaktiryhmä, johon jokainen eduskuntaryhmä nimeää oman edustajansa, ja tämä lähtee sitten seuraamaan prosessia sekä rakenteellisten uudistusten osalta että Utvan — tämän uudistuksen ja selonteon — osalta ihan sillä tavalla, miten hallitusohjelmassa määritellään.

Edustaja Uotila kysyi Ilmavoimista, ja joku muukin viittasi tässä Hornetien varustukseen. Kysymys on siitä, että Hornetien elinkaarta voidaan tällä tavalla pidentää, niitten suorituskykyä parantamalla ja päivittämällä. Vaihtoehtona on se, että nykyisellä varustuksella ne tulevat tiensä päähän ennen aikojaan, ja tällä tavalla, siis niitä päivittämällä, uutta varustusta hankkimalla, voidaan niitten elinkaarta siirtää jopa tuonne 2030-luvun alkuvaiheeseen tai 2020-luvun loppuvaiheeseen. Muuten niitten uusiminen tulisi ajankohtaiseksi huomattavasti ennen tätä, ja se tietysti maksaisi rahaa.

Palaan näihin muihin sitten.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on lukenut talousarvioesityksen ja tutustunut hallitusohjelmaan, niin valitettavasti ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että ruotsalainen kansanpuolue — toistan: ruotsalainen kansanpuolue — on valjastettu ajamaan alas Suomen puolustusvoimat. Kun muista hallituspuolueista ei löytynyt niin sanottua rohkeutta kyseisen asian tekemiseen, valjastettiin asialle pienin ja heiveröisin eli RKP.

Talousarviossa mainittu 200 miljoonan euron säästö puolustusbudjetista lisävaikutuksineen tarkoittaa valitettavasti sitä, että varuskuntia joudutaan lakkauttamaan. Ministeri Wallin, tiesitte jo ministeriksi ryhtyessänne, että varuskuntia joudutaan lakkauttamaan, joten kirjautitte hallitusohjelmaan seuraavasti: "Ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla." Kuten teille RKP:läisille on tyypillistä, oli teillä tässäkin asiassa tärkeämpää ruotsinkielisten etu, ei koko Suomen etu.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minuakin kiinnostaisi tietää tietenkin, millä kriteereillä tämä rakennemuutos aiotaan viedä läpi — toivottavasti ei ainakaan niin yksioikoisilla kriteereillä kuin kuntauudistusta nyt viedään eteenpäin.

Otan esimerkiksi keskisuomalaisen Keuruun, Keuruun varuskunnan. Keuruun varuskunta työllistää tällä hetkellä jopa 20 prosenttia Keuruun seudun työvoimasta. Se on erittäin suuri luku, ja se on tuolle alueelle äärettömän tärkeä työpaikka. Keuruu on menettänyt paljon työpaikkoja, te tiedätte, ministeri, sen. Keuruulla on sitä paitsi erityisosaamista, jota me tarvitsemme kipeästi jatkuvasti ja yhä enemmän, muun muassa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Siis mikä on tällaisen varuskunnan paikka jatkossa, aiotaanko se vain kylmästi listiä kartalta?

Toinen kysymykseni kuuluu: Miksi puolustusministeriö on lähdössä palkkadumppaukseen? Eli pienipalkkaisten naisten palkkoja ollaan leikkaamassa 200—400 euroa, sanoo JHL, joka on lähettänyt tästä asiasta viestin. Tämähän on aivan mahdoton tilanne: 200—400 euroa pienipalkkaisten naisten palkkoja lasketaan. (Eduskunnasta: Voiko olla?)

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Meidän kannaltamme on olennaista se, että Suomella on mahdollisimman vakaa toimintaympäristö turvallisuuspoliittisesti. Lähestulkoon kaikki EU-maat supistavat puolustusbudjettejaan tänä päivänä, ja samanaikaisesti Venäjä on puolustusbudjettiaan käytettävissä ole-vien tietojen mukaan olennaisesti lisäämässä.

Tulee ainakin neljä kysymystä mieleen: Ensimmäisenä kysymyksenä on tietysti se, miten näissä olosuhteissa voimme edesauttaa Venäjän ja Naton keskinäiskumppanuutta. Toinen on se, millä tavoin Euroopan unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa voidaan kehittää. Kolmanneksi on se kysymys, millä tavoin pohjoismaista puolustusyhteistyötä voidaan kehittää. Näiden pohjana ja perustana on ja täytyykin olla se, että Suomella on oma puolustusvalmius mahdollisimman vahvassa ja hyvässä kunnossa, sillä jos se laiminlyödään, niin nämä muutkin kysymykset joutuvat meidän kannaltamme sen jälkeen kyllä kyseenalaiseen valoon.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen myös huolestunut tästä ruokahuollon yhtiöittämisestä. Haluaisin kysyä nyt ministeriltä: Millä tavalla nämä pienipalkkaiset naiset nyt sitten jatkossa aiotaan työllistää, ja mikä heidän tulevaisuutensa tämän uuden yhtiön palveluksessa sitten mahdollisesti on?

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman, arvoisa puhemies! Ei voi muuta kuin ihmetellä sitä ajatusta, että hallituksessa yksin pieni puolue muka ajaisi Puolustusvoimia alas. Kyllä tämän budjetin lähtökohtana on olla koko hallituksen budjetti ja talousarvio, ja sen takana tulee olemaan enemmistö tässä salissa. Siitä me olemme lähteneet, ja näin toimii parlamentarismi ja demokratia.

Sitten mitä tulee ruotsinkielisten koulutukseen, niin eihän se niin ole eikä voi olla, että ruotsinkielisillä olisi enemmän tarpeita tai parempia palveluja kuin muilla. Päinvastoin, emme vaadi sen enempää, mutta emme vähempääkään, kuin mitä on suomenkielisillä nuorilla, pojilla ja tytöillä.

Jussi Halla-aho /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että tiukkoina aikoina kaikkien sektoreiden on säästettävä. Jotkut toiminnot ovat kuitenkin ydintoimintoja, joiden rahoituksen ei pitäisi olla kovin suhdanneherkkää. Maanpuolustusta voitaneen pitää tällaisena ydintoimintona, onhan sen tehtävänä puolustaa ja ylläpitää suvereniteettia, laillista yhteiskuntajärjestystä sekä maanpuolustustahtoa.

Eniten ihmetyttää säästöjen kohdentuminen puolustushallinnon sisällä. Samalla kun karsitaan esimerkiksi reserviläistoimintaa ja varusmieskoulutusta, kansainvälisen toiminnan määrärahat päinvastoin nousevat. Tämä lähettää mielestäni oudon signaalin, ja siinä on tietty ristiriita. Mikä on ministerin mielestä Puolustusvoimien ydintehtävä, ja mitkä ovat puolustushallinnon prioriteetit?

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen on mielestäni erinomaisen tärkeätä tällaisessa tilanteessa, jossa Puolustusvoimat joutuu tinkimään aivan tavallisista toimintamenoistaan ja koulutusmenoistaan. Kuitenkin maanpuolustusjärjestöjen tukemiseen varattua määrärahaa ollaan entisestäänkin pienentämässä yli 400 000 eurolla, nykyisestä noin 2,3 miljoonasta eurosta vajaaseen 1,9 miljoonaan euroon. (Eduskunnasta: Onko totta?) Kysyisin ministeri Wallinilta: Eikö tämä ole näpertelyä, ja voisiko tämän määrärahan palauttaa nykyiselle tasolleen ihan ministeriön esityksestä?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on käynnistämässä nyt uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kysyn ministeriltä: Millä tavalla nämä linjaukset siellä suunnitellaan tehtäväksi ottaen huomioon sen, että puolustuksen osaltahan tavallaan päätökset on jo tehty hallituksessa budjettikirjauksissa sillä tavalla, että ei siinä kovin paljon pelivaraa enää jää sille parlamentaariselle harkinnalle, joka siellä on?

Mutta parlamentaarisen arvovallan kannalta kyllä haluan muistuttaa siitä, että edellisen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma hyväksyttiin täällä eduskunnassa vain joitakin aikoja sitten ja siinä lähdettiin siitä analyysista, että täytyy saada Puolustusvoimille inflaatiokorjaus plus 2 prosenttia. Ja kun ajatellaan nyt parlamentaarisen arvovallan kannalta asioita, kun mikään ei ole ulkopolitiikassa sanottavasti muuttunut, niin joutuu kyllä kysymään, mikä paino on ylipäätään tällaisilla selvityksillä, myöskin tällä tulevalla, kun edellistäkään ei millään tavalla ole kunnioitettu. Eli tämä on aika rankka kysymys.

Sitten tämä miljoonasavotta, joka tässä on menossa julkisessa keskustelussa: toivoisin, että vaikka ministeri tässä selvitti alkupuheenvuorossaan niitä asioita, niin hän vielä täsmentäisi vaikkapa sitten myöhemmin, millä tavalla nämä miljoonat oikein nyt sitten rakentuvat tänne Puolustusvoimiin.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä näitä säästöjä nyt on hallitus jakamassa ja niitä varmasti pitää tehdä ilman muuta myöskin puolustushallinnon osalta, niin kysymykseni itse asiassa koskee tätä sanaparia Leijona-ateriat Oy, joka siellä sisällä ilmeisesti on. En tiedä, onko se ihan täsmällinen termi, mutta sellaisen termin olen kuullut. Kun edellisissä töissäni ennen eduskuntatyötä en ole ollut hirveän ihastunut näihin ulkoistamisiin, niin kysyn: Mikä tämän Leijona-ateriat Oy:n tämänhetkinen tilanne on?

Puolustusministeri Stefan Wallin

Kiitoksia, arvoisa puhemies!

Ehkä ensin kärkeen tästä ruokahuollosta, Purusta, ja tulevasta Leijona Cateringista itse asiassa: Tilanne on se, että hallituksen esitys on viittä vaille valmis, mutta viimeiseen asti on neuvoteltu hyvinkin tiiviisti nimenomaan henkilöstön asemasta, koska se on tässäkin tapauksessa äärimmäisen tärkeää. On sovittu siitä, että tähän järjestelyyn leivotaan sisälle tämä puheenvuorossani mainittu lisäeläkevakuutusjärjestelmä ja siihen tulee myöskin kompensaatio menetetyistä eduista, jotka tässäkin ovat nousseet esille. Muutenkin tähän tulee erilaisia järjestelyjä, muun muassa henkilökunnalle 4 + 2 vuoden suoja-aika, josta on tietysti neuvoteltu ammattijärjestöjen kanssa ja joka kuuluu tähän pakettiin. Tavoitteena on se, että henkilökunnan tilanne olisi erittäin hyvä myöskin tämän ratkaisun jälkeen.

Sitten näihin muihin kysymyksiin.

Tämän selonteon, johon muutama edustaja on viitannut, aikataulu on se, että se tulisi eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2012. Sitä valmistellaan oikeastaan tästä syksystä lähtien aina siihen asti, ja samalla on tiedossa se, että tällä itse rakennemuutospuolella on jo kiire. Ennen kuin päästään näitä rakenteellisia uudistuksia ja päätöksiä toimeenpanemaan, niitten toimeenpaneminen vie oman aikansa. Jotta nämä pysyvät säästöt olisivat voimassa jo vuonna 2014, viimeistään vuonna 2015, tähän pitää ryhtyä heti vuodenvaihteen jälkeen sillä tavalla kuin pääministeri, ulkoministeri ja minä kerroimme julkisuuteen viime perjantaina Utvan kokouksen jälkeen. Mitä Utvaan tulee, niin se on tietysti tämä työrukkanen, se mandaatin antaja, jonka mandaatin pohjalta tämä uudistustyö nyt sitten etenee parlamentaarinen ulottuvuus huomioiden, niin kuin pitääkin, tämän kontaktiryhmän muodossa, joka seuraa tätä prosessia, sekä sen rakennepuolta että itse selontekotyötä.

Puhemies! Tähän kysymykseen, luovutaanko alueellisesta puolustuksesta. Ei tietenkään siitä luovuta. Koska se on lakisääteinen tehtävä, se säilyy myöskin sellaisena. Sen takana on se logiikka, että Suomella on edelleenkin yleinen asevelvollisuus, jotta me pystyisimme kouluttamaan riittävän suuren reservin, joka vastaa sodanajan tarpeisiin. Mutta rauhanajan rakenne on sitten eri asia. Suomea ei varuskunnista käsin puolusteta. Ne ovat perinteisesti tärkeitä koulutuspaikkoja, mutta niitten tehtävä sodanaikaisen tilanteen näkökulmasta ei ole siinä mielessä ratkaiseva.

On tiedossa, että rakennemuutos on tältä osin ollut käynnissä jo pitkälti yli kymmenen vuotta aivan riippumatta siitä, mikä on ollut eduskunnan tai hallituksen kokoonpano. Varuskuntia, linnakkeita, varastoja, yksiköitä on lakkautettu noin 60 kappaletta, ja tämä prosessi tulee siis jatkumaan. Sitä, missä päin Suomea näitä lakkautuksia tapahtuu, ei kukaan vielä tiedä. Se prosessi on menossa. Puolustusvoimat tekee oman esityksensä aikanaan, ja se perustuu myöskin sodanajan tarpeisiin ja varmaan myöskin kustannustehokkuuteen.

Tässä edustaja Oinonen viittasi hallitusohjelman kirjaukseen. Se on ollut koko hallituksen sopima kirjaus siitä, millä tavalla maamme kaksikielisyydestä huolehditaan myöskin tämän rakennemuutoksen yhteydessä. Siellä ei mainittu mitään varuskuntia nimeltä, se on ehkä hyvä huomioida.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat joutuu hallituksen mielestä karsimaan vähintään 200 miljoonaa. Jos näin tehdään, niin asiaa pitää harkita vain ja ainoastaan tämän maan ja kansan puolustamisen kannalta. Siksi meidän pitää tarkastella ulkomaisten toimintojen tarpeellisuutta ja laajuutta. Nyt ne ovat vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa. Tuosta summasta pääosa menee Afganistanin joukkojen ylläpitoon ja kalustoon. Mielestäni meidän pitää luopua tällaisista operaatioista kahdesta syystä: kustannukset ovat liian suuret, ja Afganistanissa olemme toisen sotivan osapuolen tukena. Vaikka ulkomaiden toimintakulut eivät mene puolustushallinnon piikkiin, niin silti kysyn: Asettaako ministeri etusijalle kotimaan- vaiko ulkomaantoiminnot?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivoisin kyllä, että ministeri sanoisi nyt sanasen tästä Venäjän tilanteesta ja kehityksestä. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on viisas ulkopolitiikka. Toivottavasti kehitys lähialueillamme, ja erityisesti Venäjällä, on vakaata ja rauhanomaista, mutta muihinkin näkymiin voi olla viisautta varautua. Venäjä lisää panostuksiaan asevarusteluun myös Suomen lähialueilla. Onko mielekästä, että Suomi ryhtyy ajamaan omaa puolustuskykyään alas?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustuspoliittisessa selonteossa tätä puolustusvoimauudistusta ja sen rahoitusta linjattiin, ja silloin tietysti tavoite oli jonkin verran erilainen kuin nyt tässä talouden kurimuksessa on. Puolustusvoimain komentaja totesi — kuten myös te, arvoisa ministeri, totesitte — tässä jokin aika sitten, että pystyisimme tekemään tuon uudistuksen paremmin, niin että tätä säästöä voitaisiin rytmittää enempi vaalikauden loppupuolelle. Nyt kuitenkin talous on mikä on ja meidän pitää löytää nämä pysyvät 200 miljoonan vuosisäästöt. Kysyisin: Voisitteko hivenen hahmottaa, millä tavalla nämä säästöt löydetään?

Toisena, arvoisa puhemies: Tässä keskustelussa tämän ison kuvan, murroksen, alle jää pieni varusmies ja varusmiesnainen, ja kysyisin: Oletteko ehtineet yhtään miettiä näiden sosiaaliturvaa tulevaisuudessa? Ymmärrän, että nyt ei ole kauheasti varaa tämäntyyppisiin panostaa, mutta huolestuttavia uutisia tulee muun muassa varusmiesten terveydenhoidosta ja myös päivärahakehityksestä ja tämäntyyppisistä, niin että mielellään tästä kuulisi vaikka hivenen pidemmällä aikajänteellä.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen nyt toista päivää vähän hämmentyneenä seurannut tätä keskustelua, kun täällä osa oppositiosta kantaa huolta kasvavasta valtionvelasta, mutta samalla mistään ei saisi säästää. Eli kovasti mielenkiinnolla odotan molempien puolueiden vaihtoehtobudjetteja.

Mielestäni selvä on, kun valtionvelkaa halutaan pienentää, säästöjä on tehtävä, että myös Puolustusvoimien on osallistuttava tähän haasteeseen, vielä kun tiedetään, että Puolustusvoi-mien puolella ongelmana ovat pienentyneet ikäluokat eli tämä niin sanottu tyhjien punkkien ongelma. Tosiasia kuitenkin on myös se, että keskustelussa ollut varuskuntien mahdollinen lakkauttaminen on aika kova juttu tuolla maakunnissa. Vaikka nyt tässä yhteydessä ei aluepolitiikasta saisi puhua, niin niillä on merkittävä roolinsa haja-asutusalueella.

Olisin kysynyt teiltä, miten huomioitte tämän keskustelun, mutta kerroitte, että tulee seurantatyöryhmä, ja nyt kysymys kuuluu: Kuinka vahva tämän seurantatyöryhmän rooli tulee olemaan? Elikkä kuunteletteko ryhmää herkällä korvalla, niin että sitä kautta kuulette eduskunnan viestin eri puolilta Suomea ja sitä kautta sitten myös se vaikuttaa tähän lopulliseen päätökseen?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kahteen keskustelussa esitettyyn asiaan kommentti:

Edustaja Oinonen paheksui täällä sitä, että ruotsinkielistä varuskuntaa ei ole lakkautettu. Minä en ymmärrä tätä perussuomalaisten logiikkaa. Toisaalta halutaan, että ruotsinkieliset ovat samalla viivalla meidän suomenkielisten kanssa, mutta sitten kun he suorittavat velvollisuutensa, asevelvollisuutensa, sitä paheksutaan täällä kovin sanoin. Päättäkää nyt jo, mitä mieltä olette. Minusta on hienoa, että myöskin Suomen ruotsinkieliset ovat mukana tässä yhteiskunnassa tälläkin tavalla.

Toinen asia koskien kansainvälistä kriisinhallintaa, josta olen eri mieltä edustaja Halla-ahon kanssa: Jos katsoo nykyajan aseellista toimintaa, armeijoita, nimenomaan kansainvälisessä kriisinhallinnassa opitaan, nähdään, joudutaan varustautumaan vaikeita tilanteita varten, ja minä väitän, että se on myös kotimaan puolustuksen etu, että olemme mukana tässä kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Mitä siitä tulisi, jos lähtisimme siitä pois ja täällä kotikutoisesti kehittäisimme näitä toimintoja? En usko, että se palvelisi Suomen puolustusta.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu parlamentaarisen työryhmän asettamisesta seuraamaan Puolustusvoimien sopeuttamisohjelmaa. Minä kyllä myös haluaisin tietää tämän sopeuttamisohjelman aikataulun.

Ja edelleenkin: Olen huolissani tästä varuskuntien määrästä. Ja kun ministeri puhui ja vertasi, että rauhanajan rakenne on eri kuin sodanajan rakenne, niin kyllä minä väittäisin, että se on koko maan rauha ja koko maan rakenne ja tarvitaan myös niitä vapaaehtoisen maanpuolustustyön määrärahoja. On näpertelyä niitä leikata. Onko tämän sopeuttamisohjelman puitteissa sitten edelleen koko maan kattava puolustus mahdollista?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella miellyttävää yhtyä tuohon edustaja Salolaisen puheenvuoroon, jossa hän korosti sitä, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on aina rakennettu yhteistyön näkökulmasta, parlamentarismin varaan. Nyt näyttää siltä, että nykyinen hallitus on sen täysin unohtanut.

Ministeri Wallin on julkisuudessa korostanut sitä, että aluepolitiikalla ei ole mitään merkitystä, kun näitä rakenneratkaisuja tehdään, eli varuskuntia voidaan lakkauttaa aivan mistä tahansa, niin että aluepolitiikka ei paina. Kysyn suoraan: Julkisuudessa on ollut, että Itä-Suomesta lakkautettaisiin viimeinen Maavoimien joukko-osasto. Tiedättekö, miten suuri alue siellä jää sen jälkeen ilman varuskuntaa? Tosin varuskunta on aika lähellä, mutta komentokieli on erilainen kuin Suomessa.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Usean vuoden ajan eri asiantuntijat ovat esittäneet tällaista teoriaa, jonka mukaan Ottawan sopimusta pitäisi tulkita tarkoituksenmukaisuusperiaatetta lähtökohtana käyttäen. Kun näissä ilmasta tai kuorma-auton lavalta pudotetuissa miinoissa on mahdollisuus siviiliuhreille, niin suomalainen miinajärjestelmä poikkeaa niistä olennaisesti. Kun on mahdollista, että sopimuksessa ei ole tarkoitettu lainkaan Suomen käyttämiä miinoja, onko tämä teidän mielestänne vielä tutkimisen arvoinen näkökohta?

Kun varusmiespalvelukseen joutuvat tai pääsevät ovat noin 70 prosenttia ikäluokasta, työnantajien kannalta ja näiden nuorten työllistämisen kannalta olisi toivottavaa, että luku olisi korkeampi. Olisiko mahdollista kehittää jotain sellaista varusmiespalvelun muotoa, jossa saataisiin nuoret vielä oppimaan työmarkkinoille tarpeellisia taitoja?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, sanoitte, että tätä uudistusta tarkastellaan kustannustehokkuuden kannalta. Me kaikki tiedämme, että mitään päätöksiä ei varsinaisesti ole vielä tehty, mutta onko mitään pohdintoja, onko ministerillä näkemystä siitä, miten tässä tarkastelun vaakakupissa painaa esimerkiksi kiinteistöjen kunto tällä hetkellä tai varusmieskoulutuksen tarve tai varuskunnan sijaintipaikka, alueiden elinvoimaisuus tai myös henkilöstön hyvinvointi? Miten näitä arvotetaan tässä uudistuksessa, onko teillä näkemystä asiasta?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole varma, kuuntelinko ministeriä tarpeeksi huolellisesti, mutta kun aiemmin kysyin Hornetien rynnäkköaseistuksesta ja siitä, onko mahdollista luopua niistä tai ainakin viivästyttää hankintoja, niin te sitten myöhemmin vastasitte jotenkin siihen tyyliin, että on kyse siitä, että näiden koneiden käyttöikää jatketaan. Minä ainakin, kun olen pioneerikoulutuksen saanut, ymmärrän sen, että miinat ovat äärimmäisen tärkeitä aseita Suomen puolustuksen kannalta ja nimenomaan puolustusaseita, ja pioneerina ymmärrän sen, että jos Horneteihin hankitaan rynnäkköaseistus, niiden käytön mahdollisuus ja luonne muuttuu, mutta en kyllä ymmärrä sitä, kuinka se jatkaa koneitten käyttöikää.

Puolustusministeri Stefan Wallin

Kiitos, arvoisa puhemies!

Aloitan tästä Mustajärven kysymyksestä. Pitää löytää vastaus kysymykseen, mihin näitä Horneteja jatkossa tarvitaan. Niitä tarvitaan, mikäli niille löytyy käyttöä, mikäli niitten aseistus, niitten varustus, niitten suorituskyky on ajan tasalla. Siihen pystymme vaikuttamaan hankkimalla niille aseistusta ja varustusta ja päivittämällä näitä sillä tavalla, että niitten käyttöaika, käytännössä elinkaari, pitenee toivotulla tavalla. Tällä tavalla pystymme myöskin säästämään valtion varoja, mikäli niitten uusimista ei jouduta miettimään ennen aikojaan.

Tässä on kysytty muun muassa kansainvälisestä toiminnasta, useampi on kysynyt. En näe tässä mitään vastakkainasettelua. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen on Puolustusvoimien eräs lakisääteinen tehtävä. Sen hyötynä on muun muassa tietysti Suomen osallistuminen sellaisiin operaatioihin, sellaiseen toimintaan, missä huolehditaan humanitäärisistä arvoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, siihen pyritään. Afganistan on tästä erittäin hyvä esimerkki. Mitä useampi nuori tyttö käy koulua Afganistanissa, se on myöskin Suomen voitto. Kustannuspuoli: Noin 2—3 prosenttia Puolustusvoimien budjetista menee kansainväliseen toimintaan. Onko se paljon vai vähän, se on ehkä makukysymys. Jäljelle jää 97 prosenttia, joka menee muuhun toimintaan. Tämä on aika hyvä laskuharjoitus pitää mielessä.

Tässä on kysytty myöskin Venäjästä. On ilmestynyt Maanpuolustuskorkeakoulun strategisen laitoksen teettämänä raportti, joka on tietysti mielenkiintoinen raportti sinänsä. Se kertoo Venäjän tilanteesta, millä tavalla Venäjä satsaa puolustusvoimiinsa tulevina vuosina. Se on yksi raportti, yksi havainto monien joukossa. Puolustusvoimat ja virallinen Suomi hankkii tietoa tietysti myöskin muista suunnista: tiedustelun kautta, Venäjän sotilasasiamiehen, lähetystön kautta. Meillä on aika laaja kuva tästä tilanteesta. Toisaalta voi ehkä sanoa, että niin poukkoilevaa Suomen ulkopolitiikka ei voi olla, että se aina sahaisi eestaas riippuen siitä, mitä Venäjä tekee. Tätä logiikkaa käyttäen Suomen olisi pitänyt ajaa omaa puolustustaan alas jo 1990-luvun alkupuolella, kun Venäjän armeijan rappiotila alkoi. Näin ei tehty, vaan hankittiin Hornetit, joita nyt sitten päivitetään lisäksi, hyvä näin. Tässä tarvitaan johdonmukaisuutta ja myöskin omaan toimintaan paneutumista eikä pelkästään muitten vakoilua ja katsomista.

Edustaja Heinonen ja joku muu kysyi varusmiesten tilanteesta. Se on erittäin hyvä kysymys, koska ainakin minua huolestuttaa eniten varusmiesten kehno fyysinen tila ja myöskin henkinen tila. Liian moni varusmies on sellaisessa tilanteessa, elämäntilanteessakin, jossa ei pysty suoriutumaan varusmiespalveluksen rasitteista, ja keskeyttää palveluksen aika usein sekä fyysisistä että henkisistä syistä. Tähän pitää panostaa, mutta se ei vaadi pelkästään Puolustusvoimilta aktiivisuutta, vaan tähän tarvitaan oikeastaan koko tätä laajaa kirjoa: tarvitaan liikuntajärjestöjen, nuorisojärjestöjen, kuntien, koulujen, kaveripiirin, kotien vastuunkantamista, jotta nuoret olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Voidaanko vaikuttaa siihen, miten varusmies sijoittuu sitten koulutuksen saaneena johonkin sopivaan paikkaan työelämässä? Siihen pystyy vaikuttamaan. Tästä on valmistunut Pääesikunnan henkilöstöosaston raportti, Ville E. Virtasen tekemä raportti, pari viikkoa sitten, jossa annetaan vinkkejä siitä, millä tavalla koulutuksessa voitaisiin paremmin huomioida se pätevyys, mikä varusmiehellä on, kun hän kotiutuu, siirtyy reserviin. Samalla tavalla myöskin Puolustusvoimat pystyy profiloimaan koulutustaan sillä tavalla, että se paremmin vastaa työelämän tarpeita. Tähän voi itse vaikuttaa.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Wallin totesi aiemmin, että Suomea ei varuskunnista käsin puolusteta. No, varmaan niinkin voi ajatella, mutta kuitenkaan hän ei ilmeisesti ota huomioon maakunnissa olevien varuskuntien merkitystä maanpuolustustahdolle, vai ottaako? Perussuomalaisten mielestä Suomea ei puolusteta kehitysmaista käsin, eli emme ole innostuneita kansainvälisistä kriisinhallintasodista, kuten edustaja Tossavainenkin täällä totesi. Vaikka nämä summat puolustusbudjetin kokonaisuuden kannalta ovatkin pieniä, eikö säästöä voisi enemmän hakea nimenomaan kansainvälisestä kriisinhallinnasta, kuten edustaja Halla-ahokin viittasi, kuin oman maan puolustamisesta, joka on kuitenkin valtion tärkeimpiä tehtäviä?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin ministerille kertoa terveisiä näistä sotilaallisen kriisinhallinnan menoista. Tuntuu oudolta, että kun vuonna 2010 nämä menot olivat 97,5 miljoonaa, nyt ne ovat 123 miljoonaa, vaikka säästöjä pitäisi kaikkialta etsiä. Sen sijaan sitten tästä koko maan kattavasta maanpuolustuksesta joudutaan tinkimään. Haluan kysyä: Onko tästä varuskuntien lakkauttamisesta aikomus tehdä myöskin taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointi? Esimerkiksi Keuruun varuskunnan lakkauttaminen veisi 320 työpaikkaa 10 000 asukkaan kunnasta. Se olisi suurin rakennemuutos, mitä koskaan Suomen historiassa missään kunnassa on tapahtunut, ja se tulisi nimenomaan kokoomusjohtoisen valtion taholta.

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus linkittyvät entistä enemmän toisiinsa, ja sen takia tietysti näitä on tärkeä katsoa kokonaisuutena. Toivonkin, että kun ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustuspoliittinen selonteko tulee eduskuntaan, niin myös katsotaan hyvin laajalti sitä, miten suomalaisten turvallisuudesta voidaan huolehtia.

Yksi Puolustusvoimien keskeinen tehtävä on virka-avun antaminen ja muiden viranomaisten tukeminen. Kysynkin ministeri Wallinilta: Miten tämä on huomioitu muun muassa puolustusvoimauudistuksen yhteydessä? Samanaikaisesti poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli, muut viranomaiset kuitenkin joutuvat tarkastelemaan myös omaa toimintaansa. Muun muassa Puolustusvoimain kalusto on ollut erittäin tärkeä apu silloin, kun on tarvittu erilaisissa tilanteissa Puolustusvoimien virka-apua, ja tätä pitäisi mielestäni katsoa myös tästä näkökulmasta.

Toinen asia, mitä en malta olla kommentoimatta, on kriisinhallintatehtävät. Meidän pitää kuitenkin muistaa, että silloin kun siviilikriisinhallintatehtäviin lähetetään ihmisiä, varsin usein paikan päällä tarvitaan myös sotilaallista kriisinhallintaa. Kerta kaikkiaan tänä päivänä ne kohteet ovat niin vaarallisia, että nämä on myös katsottava kokonaisuutena. Tämä vaikuttaa myös hintaan.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua ei oikein vakuuttanut ministerin vastaus tässä palkka-asiassa. Meillä Lapissakin reilut 50 ruokahuollon ammattilaista työskentelee Sodankylässä ja Rovaniemellä, ja toivon kyllä, että kun ministeri tuo tämän esityksen tänne eduskunnan käsiteltäväksi, niin tämä henkilöstöasia käytäisiin siinä vielä tarkoin läpi ja tämä palkkadumppaus estettäisiin. Se ei ole nimittäin järjellä selitettävissä oleva asia.

Meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, ja tosiaan, kuten olemme lehdistöstä saaneet lukea, varustelu tuolla Venäjän rajalla on lisääntynyt. Tosi isossa haasteessa ollaan näitten rakenteellisten muutosten kanssa. Kannan kyllä myös syvästi huolta, kuten edustaja Mustajärvi tässä edellä, Sodankylän Jääkäriprikaatin ja Lapin it-rykmentin puolesta, ja toivon vain viisautta ja järkeä ministerille tätä ratkaisua tehdessä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Pari huomiota, ihan hyvää keskustelua.

Jos vaihtoehtona on se, että meillä on hyvin varustetut joukot, uskottava koko maan puolustus ja nimenomaan varustus ja liikkumiskyky on semmoinen, että se on uskottava, ja toinen vaihtoehto on se, että meillä on mahdollisimman laaja varuskuntaverkko mutta ilman uskottavaa kykyä ja kapasiteettia ja varustusta, niin minä valitsen sen ensimmäisen. Täällä on sanottu useassa puheenvuorossa ikään kuin annettuna totuutena, että nyt luovutaan koko maan puolustuksesta. Hallitus ei luovu koko maan puolustuksesta. Se tapa on rakenteellisesti hieman erilainen, jolla se tehdään, mutta jotta me voimme kantaa huolta koko maan puolustuksesta, meidän täytyy kantaa huolta siitä, että meillä on tarvittavat varusteet ja siirtymiskyky. Se on aivan oikein, mitä puolustusministeri on sanonut, että kasarmeilla ei Suomea puolusteta vaan hyvin koulutetuilla, ammattitaitoisilla, hyvin varustetuilla, liikkumiskyvyn omaavilla puolustusvoimilla.

Toinen teema, mistä on paljon puhuttu, on tämä sotilaallinen kriisinhallinta, ikään kuin se olisi jotakin tämmöistä ulkopuolista lisäarvoa, jolla ei ole mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa. Käykää kysymässä asiantuntijoilta, vaikkapa sotilailta, mitä mieltä he ovat kriisinhallinnasta.

Ensinnäkin se perusajatus on se, että jotta me voimme välttyä kriisien tulolta Suomeen, meidän pitää pystyä toimimaan siellä kaukana, missä se kriisi syntyy. Tämä ei ole pelkästään mitään kehitysapua, vaan tämä on ennalta ehkäisevää. Voimmehan me tietysti sanoa, että jätetään se, suomalaiset eivät osallistu kriisin ennaltaehkäisyyn, antaa jonkun toisen se hoitaa. Olemmeko me niitä pelkureita, jotka eivät uskalla mennä estämään sen kriisin eskaloitumista niin, ettei se tulisi tänne Suomeen, vaan me sanomme, että antaa jonkun toisen hoitaa se? Mutta silloin tietysti aina joudumme ottamaan vastaan kaiken sen, olkoon se huumesalakuljetusta tai muuta rikollisuutta, joka sieltä sitten tulee, koska se kriisi eskaloituu. Eli Suomen puolustamista tehdään muuallakin kuin Suomen rajoilla.

Toinen näkökulma on se, että jotta meidän väkemme, Puolustusvoimien henkilökunta, joukot, olisivat hyvin koulutettuja, heidän pitää olla näissä operaatioissa, koska ne ovat sitä, missä heidät parhaiten voidaan koulia.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien tavoitteena ovat siis pienemmät, kustannustehokkaammat ja suorituskyvyltään tehokkaammat puolustusvoimat. Maamme tulevaisuus tulee jatkossa olemaan yhä harvemman harteilla, eli määrä tullaan korvaamaan laadulla. Samaan aikaan kuitenkin jatkossa varmasti vielä keskeisemmässä roolissa olevien Ilmavoimien lentäjien lentotunteja vähennetään. Täällä on tänään useampaan otteeseen mainittu Hornetit, mutta ne eivät ainakaan toistaiseksi vielä ilmassa itsekseen pysy. Kysyisinkin ministeriltä: Miten tämä lentotuntien vähennys istuu logiikkaan "vähemmällä määrällä mutta terävämmillä kärjillä", eli miten laadusta pystytään pitämään huolta?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt varuskuntien lakkautuksen myötä ollaan tosiaan vaikuttamassa myös maanpuolustustahtoon ja alueellisesti varsin rankalla kädellä työllisyyteen. Useat varuskuntien ympärillä olevat kaupungit ja lähiöt ovat nimenomaan kasvaneet varuskunnan ansiosta, ja jos se viedään pois, se on katastrofi niille.

Tällä säästötavoitteella viedään Suomea kohti ammattiarmeijaa. Se on tämän ketjun päässä, ja ketjun päästä sitä kautta löytyy myös Nato, joten teidän hallitusohjelmassanne oleva kirjaus on kyllä siltä osin hieman harhaanjohtava.

Hornetien hyökkäysasekehityksestä väitän, että tämän takana on Ottawan sopimuksen hyväksyminen ja jalkaväkimiinoista luopuminen, koska tarvitaan korvaavaa kalustoa. Tämä on niille kallis vaihtoehto.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri tuossa aivan ansiokkaasti opetti, kuka Suomea puolustaa, mutta historia kyllä osoittaa, että Suomea on läpi historian puolustanut yksin ja ainoastaan Suomen kansa. Se maanpuolustustahto, mikä kansalla on, on olennainen asia, ja nyt kun tässä tehdään nämä valtavat säästöt tällä puolustusministeriön sektorin alueella, niin ei myöskään tämä alueellisten varusmieskoulutuskeskusten lakkauttaminen voi olla vaikuttamatta laajasti siihen kansaan, joka siinä ympärillä on, miten se kokee ja minkälainen puolustustahto sillä säilyy. Niinpä kysynkin vielä liittyen näihin alueellisiin kysymyksiin: Kun me onnistuimme edellisessä säästöruletissa säilyttämään Sodankylän Jääkäriprikaatin ja Rovaniemellä it:n ja lennoston ja myöskin Rajavartiolaitoksella Ivalossa sissikomppanian ja kun yksi kolmasosa Suomea on maantieteellisesti tämä alue, jolla nämä toimivat, niin painavatko alueellinen tasapainoisuus ja aluetaloudelliset näkökulmat ja merkitys mitään tässä rakennemuutoksessa, jota ollaan suunnittelemassa?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä talousarvioesityksessä, Y44, sanotaan, että Puolustusvoimain "tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle". Samalla sivulla edelleen todetaan, että Puolustusvoimien "toiminnan tasoa joudutaan laskemaan". Venäjä kaksinkertaistaa seuraavan kolmen vuoden aikana sotilasmenonsa. Kysymys ministerille: Eikö tässä tilanteessa olisi aiheellista, perusteltua keskittää huomio, aktiivisuus siihen, että meidän tilannetta ei omilla toimilla tietoisesti heikennetä? Talous on se, mikä on, ja Puolustusvoimat kantaa oman vastuunsa, mutta eikö olisi nyt järkevää politiikkaa ottaa tämä miinasopimus, Ottawan sopimuksen ratifiointi, uudestaan harkintaan ja vähintäänkin miettiä sen siirtämistä kymmenen vuotta eteenpäin?

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa puolustusministeri, edelleenkin tekisin jatkokysymyksen, koska myös itse olen tuosta ruokahuollon yhtiöittämishankkeesta huolissani juurikin henkilöstön osalta. On toki hyvä, että henkilöstön työn jatkuvuus on turvattu, mutta mielestäni eduskunnan tehtävä ei ole tässä yhteydessä määritellä näitten ammattilaisten palkkauksia tai niihin tehdä leikkauksia, sitten sitoa niitä leikkauksiin tätä kautta. Kuinka voisimme odottaa, että henkilöstö jatkaisi samassa tehtävässä motivoituneena edelleenkin? Kysynkin ministeriltä, ja samalla kannustan myös: Voitaisiinko tämä palkkamääritys jättää budjetin ulkopuolelle?

Puolustusministeri Stefan Wallin

Puhemies! Kuten totesin tässä aikaisemmin, niin on tietysti hyvä, että siinä vaiheessa, kun tästä ruokahuoltoasiasta lähtee hallituksen esitys maailmalle, olisi mahdollisimman pitkälti pystytty sopimaan siitä, millä ehdoilla henkilökunta siirtyy, ja siitä on nyt neuvoteltu hyvinkin tiiviisti. Tarkoituksena on se, että palvelussuhteen muuttumisesta johtuneet menetykset kompensoidaan, ja tämä lisäeläkevakuutusjärjestelmä, joka maksaisi aika paljon — se on useita miljoonia — tulisi mukaan siihen samaan pakettiin. Tällä tavalla pystytään huolehtimaan siitä, että nämä ehdot säilyisivät mahdollisimman muuttumattomina, vaikkakin sitten itse tämä työnantajajärjestö varmaan vaihtuu niin, että tämä Puru tai Leijona Catering siirtyisi tämän Maran puitteisiin.

Tässä on kysytty näistä varuskunnista aika paljon. Siis on ehkä hyvä vielä toistaa, että tämä ei ole mikään uusi asia vaan että tätä rakennemuutosta on jatkunut jo reippaasti yli kymmenen vuotta, ja se johtuu siitä, että tämä nykyinen ja varsinkin kymmenen vuotta sitten käytössä ollut rakenne on ollut aikansa elänyt ja se on myöskin ollut suhteellisen kallis.

Totta, jokainen meistä tietää, että varuskunnan lakkauttaminen on hyvinkin kipeä asia. Se on aluepoliittisesti, se on maanpuolustustahdon kannalta vaikea asia. Mutta se, että näitä päätöksiä tehdään, on tietysti kytketty itse asiassa tähän suureen pääkuvioon: millä tavalla voisimme huolehtia siitä, että huomispäivän puolustusvoimat ovat totta kai pienemmät mutta samalla paremmin varustetut, tehokkaammat, kustannustehokkaat. Tästä on kysymys.

Siitä, millä perusteella tämä uudistus tehdään tältä osin, Puolustusvoimat tekee oman arvionsa, ja se lähtee nimenomaan sodanajan tarpeesta. Se lähtee myöskin kustannustehokkuusnäkökulmasta, ja eräs tapa mitata sitä on esimerkiksi koulutettujen varusmiesten lukumäärä per kantahenkilökuntaan kuuluva henkilö. Tämä on eräs tapa mitata; myöskin muita tapoja löytyy.

Sitten tähän Ottawan sopimukseen. Se näytti olevan nyt syypää kaikkeen, mutta ainakaan se ei millään tavalla liity Hornetien varustuksen päivittämistarpeeseen, koska vuonna 2004 sovittu henkilömiinojen korvaamisohjelma sisältää aivan eri asetyyppejä. Edustaja Haavisto luetteli niistä jo suurimman osan, mutta tämä Ilmavoimien suorituskyky ei tältä osin liity siihen. Se on totta, että tiedustelutehtäviin tarvitaan muun muassa näitä lennokkeja ja muita kaukovaikuttamiseen liittyviä asehankintoja ja materiaalihankintoja, mutta nämä eivät kyllä tähän pakettiin kuulu.

Joku tässä kysyi aikaisemmin, voidaanko tämä 2004 sovittu paketti viedä loppuun asti näistä säästöistä riippumatta. Kyllä voidaan, koska suuri osa niistä on jo tehty, ja niille on se tietty raha olemassa, niin että se tulee tässä huomioitua.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Haavistolle sanoisin viittauksestani siihen ruotsinkielisten varusmiespalveluskeskusten säilyttämiseen, että sen takana on se, että halutaan säilyttää Dragsvikin varuskunta. Ei tehdä tästä kielipoliittista riitaa.

Mutta, arvoisa puhemies, jos varuskuntia joudutaan lopettamaan, olisi esimerkiksi Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisen jälkeen lähin varuskunta Sortavalassa. Kun tiedetään, että Venäjä lisää joukkojaan lähialueille rajan pintaan, niin tuntuu peräti uskomattomalta, että esimerkiksi Kontiorannan varuskunta lakkautettaisiin. Ministeri Wallin, Kontiorannan varuskunta on toiseksi suurin työnantaja Kontiolahden kunnassa, ja tilat varuskunnassa ovat vielä tällä hetkellä erittäin hyvässä kunnossa. Ministeri Wallin, kai teillä nyt jonkunlainen perustelu on tiedossa sille, minkä takia näitä varuskuntia ja missä järjestyksessä näitä ruvetaan karsimaan.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta varuskunnilla on alueilla keskeinen merkitys. Esimerkiksi tuolla läntisessä Suomessa Kauhavan Lentosotakoulu käyttää omia tiloja ja omaa henkilökunnan kapasiteettia paljon tähän koulutustyöhön.

Sen verran näistä lentotuntien määristä, että tällä hetkellähän Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on suurin piirtein yhtä paljon lentotunteja kuin Suomessa, ja vaikka Suomen lentokoulutus on kansainvälisestikin äärimmäisen arvostettua — sen lisäksi, että lentotuntien määrä on vielä riittävä, myöskin muut tekniset apuvälineet ovat hyvät — niin on tärkeää, että lentotuntien määrää ei jatkossa leikattaisi.

Mutta kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: Kun kiinteistömenot ovat keskeinen osa varuskuntien menoista ja aina aika ajoin yksittäisissä varuskunnissa jää tiloja käyttämättä, niin ettekö te ministeriön puolelta voisi neuvotella Senaatti-kiinteistöjen kanssa, niin että tällaisia kiinteistöjä poistettaisiin kyseisten varuskuntien taloutta rasittamasta?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keväällä, kun käytiin keskustelua Puolustusvoimien uudistuksesta, niin ikäluokkien pienenemiskeskustelun yhteydessä käytiin keskustelua myös siitä, miten naisten vapaaehtoista asepalvelusta voitaisiin lisätä. Yhtenä esityksenä tuli, että myöskin naisten vapaaehtoisia kutsuntoja ryhdyttäisiin tekemään. Naisillahan on ollut mahdollisuus suorittaa asepalvelus jo 13 vuoden ajan, mutta viime vuosina vapaaehtoisten määrä on lähtenyt laskuun. Ymmärsin, että tämä kutsuntojen ulottaminen myös naisiin ei olisi välttämättä kovin suuri taloudellinen kysymys, mutta se mahdollistaisi sen, että naiset saisivat tietoa asepalveluksesta ja Puolustusvoimien tarjoamista ura- ja mahdollisesti myös rauhanturvatyömahdollisuuksista, ja se voisi houkutella naisia mukaan.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Parlamentarismista tässä puolustusvoimauudistuksessa kysyisin vielä, vaikka ministeri on jo useasti sitä selvittänyt. Aikaisemmin on ollut selvä periaate, että turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjatut uudistukset on sitten pantu täytäntöön sen jälkeen, kun ne siinä on hyväksytty, ja seurantaryhmä on ollut poliittista kenttää edustamassa siinä selonteon laatimisen yhteydessä. Vielä selvemmin oli tosiaan vanhoissa parlamentaarisissa puolustuskomiteoissa tämä marssijärjestys tuon kaltainen. Nyt aiotaan tehdä kaikista isoin Puolustusvoimien rakenneuudistus. Se suunnitellaan yksin Puolustusvoimien toimesta nyt tämän vuoden puolella, ja vasta jälkikäteen tulisi sitten seurantaryhmä laatimaan osaltaan sitä selontekoa, jossa vaan kirjattaisiin sitten se, mitä on jo päätetty itse Puolustusvoimain uudistuksen osalta. Onko näin? Eikö tässä nyt, jotta tätä vanhaa hyvää periaatetta seurattaisiin, jo tätä ensimmäistä Puolustusvoimien rakenteellista uudistusta kartoitettaessa pitäisi olla selvä parlamentaarinen ohjaus, niin että myöskin oppositioryhmät olisivat mukana siinä hyvien kansanvallan periaatteiden mukaisesti?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esitän kysymyksen pääministerille. Jos ymmärsin oikein, hän tarkoitti, että varuskuntia ja siellä olevia rakennuksia ei tarvita jatkossa. Kysyn: Missä te aiotte kouluttaa ne henkilöt, naiset ja miehet, tulevia kriisitilanteita varten? Samalla logiikalla voitaisiin lakkauttaa Suomesta lukiorakennukset ja ottaa opiskelijat suoraan yliopistoon. Näinhän se ei ole.

Mutta sitten tähän varsinaiseen asiaan sen verran, että olenko ymmärtänyt oikein, että Puolustusvoimien budjettia supistetaan hallitusohjelman mukaisesti vähintään 0,2 miljardia lähiaikoina? Useaan otteeseen on myös puhuttu varuskuntien lakkauttamisesta perustellen sitä ikäluokkien pienentymisellä. Onko ajateltu, että jatkossa ikäluokat ovat kasvamassa? Mihin heidät sitten laitetaan, jos nyt ajetaan varuskuntia alas? Onko otettu huomioon koko maan puolustamisen säilyttäminen ja se, että monilla alueilla varuskuntien säilyminen on myös aluepoliittisesti ensiarvoisen tärkeää?

Sitten edustaja Kanervan (Puhemies koputtaa) puheenvuoroon liittyen sen verran, kun hän totesi, että Venäjä on varustautumassa voimakkaasti, (Puhemies: Anteeksi edustaja, minuutti!) että tätä silmällä pitäen — Suomella on pitkä itäraja — jalkaväkimiinat tarvitaan.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Palm tässä käytti aiemmin hyvän puheenvuoron varusmieskoulutuksen laadusta. Niin kuin sekä puolustusministeri että pääministeri ovat todenneet, tällaiseen moderniin sodankäyntiin varautuminen vaatii sitä, että joukot ovat hyvin liikkuvia, ja sellaisen liikkuvan sodankäynnin harjoittelu tietysti vaatii hyviä harjoitusolosuhteita ja -alueita. Sen takia tässä varusmieskoulutuksessa on syytä Suomessa siirtää katsetta kohti pohjoista. Lähtökohtaisesti nämä tällaiset tilanteen mukaisen toiminnan mahdollistavat harjoitusolosuhteet paranevat sitä mukaa, mitä pohjoisemmaksi mennään. Siellä näitä harjoitusolosuhteita on todella hyvin tarjolla.

Mutta samalla kysyisin vielä ministeriltä, kun häneltä jäi aiemmin vastaamatta tuohon edustaja Kivirannan kysymykseen: Kun Puolustusvoimat joutuvat nyt kovalle säästökuurille, niin eikö kuitenkin olisi kohtuullista, että ainakin tämä vapaaehtoisen maanpuolustustyön määräraha pidettäisiin ennallaan, jotta aktiiviset reserviläiset voivat sitä kautta omaa osaamistaan olla kehittämässä ja isänmaata palvelemassa?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon maanpuolustustahdosta tai maanpuolustushengestä. En ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä ajattelua, että se olisi seinistä kiinni. Tuntemattomassa sotilaassa kai sanottiin, että miten joku voi rakastaa rätei ja lumpui, ja vähän samaan tyyliin kai toimintoja voidaan siirtää ja ohjata sillä tavalla järkevästi. Minusta tämmöinen argumentointi ei ole kovin syvällistä, jos ajatellaan, että maanpuolustustahto olisi vain tästä kiinni. Sen sijaan ymmärrän aluepoliittiset argumentit. Siitä tietysti kinataan ja kiistellään, mihin toiminnot sijoittuvat.

Mutta minua ihmetyttää kyllä koko tilankäyttö Puolustusvoimien puolelta, enkä ota nyt esimerkkiä kauempaa vaan hyvin läheltä. Kävelkääpäs tuonne Mechelininkadulle, katsokaa vanhaa autokasarmin taloa. Se on ollut siinä mätänemässä herra ties kuinka kauan. Joku sanoi, että siellä joku tuubansoittaja käy välillä harjoittelemassa, muuta ei tapahdu. Mitä on tämä valtion tilankäyttö, kun keskellä Helsinkiä loistava kiinteistö, joka on vapautunut tai vapautumassa Puolustusvoimilta, on siellä hukkatilana? Tällaiseen tarvitaan järkeä Puolustusvoimissa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu Puolustusvoimien terveydenhuollosta, mutta nostaisin tähän esille myös sitten Puolustusvoimissa tarvittavan psykososiaalisen työn. Tässä syksyn aikana on ylipäätänsä keskusteltu siitä, että ihmisten kriisinsietokykyä täytyisi pystyä nostamaan, ja sama tavoite on varmaan myös meidän Puolustusvoimissa. Onko ministerillä tietoa siitä, mikä Puolustusvoimien psykososiaalisen työn tilanne tällä hetkellä on ja onko se millä tavalla nähtävissä nyt sitten tässä uudessa rakenneuudistuksessa ja sisältöuudistuksessa? Minulla on sellainen käsitys, että psykoterapian tarve myös Puolustusvoimien sisällä sekä kantahenkilöstön osalta että myös varusmiesten osalta on kasvussa, ja siihen tarvitaan myös sitten resursseja ja osaavaa henkilökuntaa.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Edellisen hallituksen puolustusministerillä oli läpi vuosikymmenten olevan historian valossa korkein poliittinen profiili. Tuen ja kannustan istuvaa puolustusministeriä samankaltaiseen rooliin sekä kotimaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa että kansainvälisen aktiviteetin osalta. Eräs edellisen hallituksen puolustusministerin ajatuksista on se, joka tässä leijuu ilmassa. Hän ehdotti kodinturvajoukkojen perustamista, tietenkin viranomaisvalvonnassa, mikä on juuri ehkä nykyaikaisin, tehokkain lääke maanpuolustushengen, vapaaehtoisen maanpuolustustyön toteuttamiseksi eri puolilla Suomea. En ole koskaan kuullut, että maanpuolustushenki korreloisi varuskuntapaikkakuntiin. Päinvastoin, se on läpi kansakunnan menevä ominaisuus. Kysyisin kodinturvajoukoista puolustusministeriltä.

Toinen lyhyt kysymys, herra puhemies: Eräs seikka, joka hieman oudoksuttaa edelleen, on Naton Nrf-toimintojen ja EU:n taistelujoukkojen selkeä koordinoimattomuus, synkronoimattomuus toiminnoissa. Pitääkö puolustusministeri Suomelle mahdollisena ottaa jollain tapaa aloitteellista roolia tässä kentässä, jossa Naton ja EU:n taistelujoukkojen, nopean toiminnan joukkojen, välillä ei ole sellaista yhteyttä, jota kaiken järjen mukaan niiltä voisi edellyttää?

Puolustusministeri Stefan Wallin

Kiitos, puhemies! Joudun tässä hieman selektiivisesti käymään läpi näitä.

Edustaja Kanerva kysyi kodinturvajoukoista. On aivan totta, että niistä puhuttiin viime kaudella. Nyt on tilanne se, että erillisiä kodinturvajoukkoja ei tulla perustamaan, ja syy on oikeastaan aika selvä: taloudellinen tilanne on muuttunut sen jälkeen, kun tästä puhuttiin edellisen kerran. Se on eräs hyvinkin painava syy tähän.

Edustaja Väätäinen kysyi sosiaaliulottuvuudesta. On aivan totta, että esimerkiksi sosiaalikuraattoreiden rooli varuskunnissa on erittäin tärkeä, jopa kasvava johtuen siitä, että monella nuorella on niitä ongelmia, jotka eivät poistu, vaikka he astuvatkin palvelukseen. Ongelmat saattavat jopa syventyä. Myöskin käänteisesti on tässä ollut tärkeää huomioida se, että edellinen hallitus muutti nuorisolakia sillä tavalla, että tämä monialainen viranomaisyhteistyö tuli kuvaan mukaan. Varusmies, joka keskeyttää palveluksensa, ei lähde siihen tyhjään mustaan reikään, vaan hänestä ottaa joku kopin siinä paikallistasolla, siis kunnassa: joku viranomainen ottaa häneen yhteyttä ja kysyy, mikä on sinun ideasi, mikä on sinun suunnitelmasi, että mitäs nyt. Tämä on erittäin tärkeää, koska muuten tästä saattaa seurata jopa elinikäinen syrjäytyminen, jos tästä ei huolehdita.

Sitten vielä näistä varuskunnista, kun niistä on kysytty paljon. Se esitys, joka on siis tulossa Puolustusvoimista, perustuu sodanajan tarpeisiin, kuten aikaisemminkin totesin, ja myöskin kustannustehokkuuteen. Puolustusvoimat itse sanoo, että aluepolitiikalla ei ole tässä mitään merkitystä. Puolustusvoimien esitykset tulevat perustumaan nimenomaan Puolustusvoimien omiin tarpeisiin, ja tähän pitää tietysti uskoa. Työ on vielä kesken, ja se tulee sitten aikanaan ulos, se heidän ideansa, heidän esityksensä tästä asiasta.

Mutta on ehkä hyvä huomioida myöskin se, että jos valtion työpaikkojen mukaan mietitään aluekehitystä tai alueen elinvoimaisuutta, niin se on kyllä aika ohut prospekti tässä tilanteessa. Tiedossa on se, että valtion hallinnolliset uudistukset ja myöskin tuottavuusohjelma toimivat sillä tavalla, että valtiolla olisi vähemmän toimintoja mutta parempia ja tehokkaampia toimintoja siellä, missä niitä on. Mutta se paikkakunta tai alue, joka lähtee siitä, että se elinvoimaisuus riippuu valtion työpaikkojen lukumäärästä, on kyllä aika heikolla jäällä.

Edustaja Mäkelä kysyi naisten vapaaehtoisesta palveluksesta. On totta, että niiden naisten lukumäärä, jotka vapaaehtoisesti palvelevat, on tullut pikkasen alas, mutta se on ollut suhteellisen vakaana nyt muutaman vuoden, noin 300 per vuosi. On ajateltavissa, että informaation lisääminen naisille tästä mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen palvelus voisi myöskin lisätä naisten halukkuutta. Yhä useampi nainen saisi tilaisuuden pohtia vakavasti oman peilikuvansa kanssa, onko tämä minulle vai ei. Mutta siihen, että mentäisiin kutsuntoihin, en ota vielä tässä vaiheessa kantaa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tästä selontekotyöstä ja sitten tästä taloudellis-teknisestä Puolustusvoimien rakenneuudistustyöstä ihan tiivistetysti:

Nyt tämän syksyn aikana tehdään nopealla aikataululla tämmöinen perussuunnitelma. Sisällöltään sen pitää vastata kysymykseen, kuinka Suomea puolustetaan, samoin siihen, millaisia rakenneuudistuksia voidaan tehdä, jotta ne palvelevat sitä suurempaa puolustuksellista tarvetta, johon tähtäämme. Eli tämä taloudellis-tekninen selvittelytyö, jonka jälkeen päätöksiä tehdään alkuvuodesta, ei voi olla irrallinen siitä puolustuksellisesta tavoitteesta, johon tähtäämme.

Tämän jälkeen alkaa sitten varsinainen selontekotyö. Sitä toimintaympäristön muutospaperia valmistellaan itse asiassa jo tämän syksyn aikana, mutta se selonteon draftaaminen alkaa sitten uuden presidentin aikana, mikä on kohtuullista.

Molemmissa prosesseissa on mukana tämmöinen kontaktiryhmä, mikä tarkoittaa sitä, että eduskuntaryhmät nimeävät siihen jäseniä ja informaatiota vaihdetaan niin, että yli hallitus—oppositio-rajojen informaatio maanpuolustuksen tulevaisuudesta ja rakenneuudistuksen konkreettisista toimista pystytään saamaan kaikkien käyttöön. Eli tämmöinen tämä ajatus tästä parlamenttiyhteydestä on, noudatetaan sitä vanhaa hyvää suomalaista perinnettä.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Miellyttävä yllätys.

Pitipä se tämäkin päivä nähdä, että porvarivetoinen hallitus tekee punavihreätä puolustuspolitiikkaa, määrärahojen suhteen. Aikoihin on eletty!

Sitten otan nämä miinat vielä kerran: Onko kysymyksessä nyt humanitaarinen kansainvälinen perustelu vai puolustuspoliittinen perustelu? No, se ei ole puolustuspoliittinen perustelu.

Sitten kun puhutaan määrärahaleikkauksista, niin kyllä nämä vaikuttavat suorituskykyyn. Eli mitkä nämä seuraukset Suomen puolustusvoi-mien suorituskyvylle ovat, mitä heikennetään ja miksi?

Sitten varusmiehistä: Se on viimeinen kerta, kun miesikäluokka on koossa. On hyvin tärkeää satsata sinne myös sosiaalisiin taitoihin, aivan niin kuin ministeri totesi, se on tärkeää.

Ja kyllä minua kummastuttaa se, että yleensä ne tahot, jotka ovat leikkaamassa kotimaasta puolustusmäärärahoja, ovat kyllä ulkomaille (Puhemies koputtaa) paikkaan jos toiseen lähettämässä suomalaisen sotilaan.

Tom Packalén /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ette, ministeri Wallin, ole ottanut kantaa Ottawan sopimuksen aiheuttamaan aukkoon puolustuskyvyssämme. Kauniit puheet korvaavasta suorituskyvystä voidaan unohtaa. Oslon sopimus on kieltänyt rypäleaseet, ja tätä asejärjestelmää ovat kaikki asiantuntijat pitäneet ainoana korvaavana menetelmänä, millä hidastaa vihollisen mekanisoitujen joukkojen hyök-käystä. Eli kysymys kuuluu: Jos sota syttyy, millä keinoilla Puolustusvoimat aikoo hidastaa vihollisen mekanisoitujen joukkojen hyökkäystä maamiinojen poistumisen jälkeen?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on aivan väärin yritetty asettaa vastakkain kotimaan puolustus ja ulkomainen toiminta. Jokainen, joka on vähänkään perehtynyt tähän asiaan, tietää, että nämä ulkomaiset harjoittelut ja meidän toiminta ulkomailla ovat upeata toimintaa, joka tukee suomalaista maanpuolustusta. Sieltä tulee kaikkein valmiimpia joukkoja meidän kotimaiseen puolustukseen, niistä, jotka ovat osallistuneet esimerkiksi Euroopan unionin taistelujoukkoihin jnp. Ne ovat erittäin hyviä kotimaan puolustajia. Tämä on turha teema kokonaan keskustella tällaisesta asiasta täällä. Se on niin selvä.

Mutta sitten kun taloudellinen tilanne tulee edelleenkin tästä varmasti vaikeutumaan lähivuosina — on arvokasta, että pääministeri on täällä myöskin paikalla — voiko Puolustusvoimat teidän mielestänne luottaa siihen, että ainakin tämä taso säilyy, että lisäleikkauksia ei tehdä? Ja sitten jos nyt sattuisi käymään niin, että tämän vaalikauden loppuvuosina, sanotaan vuonna 2014, (Puhemies koputtaa) taloudellinen tilanne hieman paranisi, niin olisiko hallituksella myöskin halua silloin joustaa vähän ylöspäin näissä määrärahoissa?

Jussi Halla-aho /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan eri mieltä siitä, että kansainväliseen toimintaan osallistuminen on järkevää ja mielekästä. Kyse on vain siitä, että Puolustusvoimien koko tehtäväkentän sisällä mielestäni kyse on sekundäärisestä toiminnasta, josta pitäisi leikata vähintään samassa tahdissa kuin ydintoiminnoista ja mielellään vähän enemmän.

Edustaja Holmlund totesi, että operaatiot ovat entistä vaarallisempia ja siten entistä kalliimpia. Tämä on varmasti totta, mutta se ei tarkoita sitä, että Suomi ei voisi leikata niiden operaatioiden määrää, joihin se osallistuu. Suomi on pieni maa.

Pääministeri Katainen sanoi, että osallistumalla esimerkiksi Afganistanin operaatioon voimme estää ongelmien leviämisen tänne, ja viittasi muun muassa huumeongelmaan. Juuri tänään tai eilen luin uutisista, että oopiumin tuotanto on Afganistanissa viime vuosina noussut tavattomasti.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Wallinin edellisestä vastauksesta kävi selkeästi esille se, että ratkaisut, joita tehdään varuskuntaverkoston osalta, ovat poliittisia ja aluepolitiikalla ei ole siinä minkäänlaista painoarvoa, niin kuin sanoitte. Tämä on kovaa tekstiä sikäli kuin tiedämme sen, että puolustukseen käytetään yhteiskunnan veromarkkoja, ja te ette lainkaan arvosta sitä aluepoliittista näkökulmaa.

Kuten täällä on todettu Puolustusvoimain tehtävistä, siellä kakkoskorissa on virka-apu muille viranomaisille. Mietitäänpä tilannetta, että isoja, laajoja alueita Suomessa jää ilman varuskuntaa. Kuinka tämä virka-apu, Puolustusvoimien kakkostehtävä, hoidetaan, jos siellä ei ole paikalla ketään sitä virka-apua antamassa?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ollut kolme viikkoa valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, ja se on hyvä kurssi, suosittelen niille edustajille, jotka eivät ole sitä vielä käyneet. Siellä on paljon kurssilaisten kesken keskusteltu määrärahojen karsinnan vaikutuksista. Erityisesti on todettu, että kertausharjoitusten raju karsinta vaurioittaa liikaa kriisiajan maanpuolustuskykyä. Kysyn Kataiselta ja Wallinilta: Miksi näette Afganistanin Suomen puolustusta tärkeämmäksi?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Argumentit Puolustusvoimien rakennemuutokselle ovat selkeät, ja puolustusministeriö ja -ministeri ovat tehneet välttämätöntä työtä. Rakennemuutokseen liittyvään joukko-osastojen lakkauttamiseen liittyen kaipaisin ministeriltä vielä hieman lisätietoja äskeistenkin ministerien vastausten jälkeen. Eli onko myös pienemmällä, hyvin koulutetulla ja kustannustehokkaalla yksiköllä mahdollisuus jatkaa toimintaansa rakennemuutoksen jälkeen?

Jussi  Niinistö  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen totesi ponnekkaasti, että hallitus ei luovu koko maan puolustamisesta mutta on silti luopumassa jalkaväkimiinoista. Ennen hän oli toista mieltä. Eikö tämä ole ristiriitaista, arvoisa pääministeri? Jalkaväkimiinat mahdollistavat nimenomaan koko maan puolustamisen.

Ministeri Wallin puolestaan jo aiemmin totesi, että 163 miljoonaa euroa on jo käytetty miinojen korvaamiseen ja 200 miljoonaa euroa on koko tämä summa. Jalkaväkimiinatyöryhmän mietinnössä vuodelta 2003 kuitenkin todettiin, että vähintään 600 miljoonaa euroa tarvittaisiin, siis kolminkertainen määrä, että edes kohtalaisesti voitaisiin korvata miinojen myötä poistuvaa suorituskykyä. On syytä painottaa, että jalkaväkimiinoja ei voi asejärjestelmänä korvata, vaan ainoastaan niiden suorituskykyä.

Mitä edustaja Lehden miinaselvitysesitykseen tulee, kannatan sitä. On ilmeistä, että jossain vaiheessa Ottawan prosessia puurot ja vellit menivät sekaisin, kun Suomen valtiojohdon imagosyistä oli pakko päästä tähän hölmöilyyn mukaan.

Ja vielä: Jos säästöjä etsitään ja niitä perussuomalaisilta on perätty, niin katse Senaatti-kiinteistöihin. Se on saatava kuriin ja tämä kokoomuslainen yhtiöittämisintoilu hallintaan.

Puolustusministeri Stefan Wallin

Kiitoksia! Haluan ensin kiittää hyvistä kysymyksistä tähän erittäin tärkeään asiaan liittyen.

Edustaja Soini kysyi näistä säästöistä. Tämä reservin kapteeni ei tee punavihreää politiikkaa, ei miltään osin; hän haluaa tehdä uskottavaa puolustuspolitiikkaa. Jonkun on se tehtävä myöskin tässä vaikeassa tilanteessa; olen sitten tämä valittu.

Kun näitäkin säästöjä yrittää suhteuttaa johonkin laajempaan kokonaisuuteen, on ehkä hyvä muistaa, että ensi vuonna valtionvelan korkokustannuksiin menee 4 500 euroa joka minuutti. Tämä antaa pikkasen mittasuhteita kaikelle. Tästäkin huolimatta pätee sekin tosiasia, että Suomen puolustus ei ole edelleenkään mikään suhdannekysymys, vaan siitä pitää pitää huolta jatkuvasti: suorituskyvystä, uskottavuudesta ja puolustuskyvystä. Siitä pitää olla huolissaan, kun on syytä, mutta on myöskin tehtävä lujasti töitä sen eteen, että se säilyy tästäkin harjoituksesta, tästä hyvinkin haastavasta uudistuksesta, mahdollisimman ehjänä.

Edustaja Packalén puhui miinoista. Jos ymmärsin oikein, hän ei ollut kuullut minun kantaani tähän kysymykseen. Sanoin sen kyllä selkeästi, kun tätä sopimusta käsiteltiin tässä salissa muutama viikko sitten. Sanoin silloin, että tästä itse pääkysymyksestä, liittyä vai ei, varmasti puhuttiin tässäkin salissa perusteellisesti 2004, kun Suomi ilmoitti, että se lähtee mukaan tähän sopimukseen. Elikkä se juna meni siltä osin jo. Sen jälkeen ryhdyttiin välittömästi toimenpiteisiin, päätettiin korvaavien asetyyppien hankkimisesta, jotka eivät korvaa itse henkilömiinoja vaan sitä suorituskykyä, mitä me menetämme, eivät välttämättä kaikilta osin mutta mahdollisimman hyvin. Tämä hankintaprosessi on vielä menossa, ja se on kesken.

Edustaja Holmlund ja myöskin Halla-aho kysyivät virka-avusta — hyvinkin tärkeä asia. On aivan selvää, että virka-avun ikään kuin saavutettavuus on suhteessa myöskin siihen, missä sitä on saatavilla. Jos varuskuntaverkko harvenee, niin totta kai etäisyydet kasvavat. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin aselajikohtaisten esikuntien merkitys, sekä suunnittelu- että itse suorittamispuolella, tulee kasvamaan jatkossa ja osittain korvaamaan näitä etäisyyksiä. Mutta näitä virka-aputehtäviä tehdään noin 500 vuodessa, ne liittyvät yleensä raivaamistöihin tai ampumatarvikkeiden tutkimukseen ja tämmöiseen. Se on edelleenkin hyvinkin tärkeää toimintaa, ja se on lakisääteinen tehtävä, joten siitä pitää myöskin pitää huolta jatkuvasti.

Edustaja Wallinheimo kysyi, onko pienillä joukko-osastoilla tulevaisuutta. Näihin ei voi vielä ottaa kantaa, ei tältä istumalta, seisomalta, koska Puolustusvoimien oma kartoitustyö on vielä kesken. Tiedän vaan sen, minkä Puolustusvoimat itse sanoo, että se lähtee sodanajan tarpeesta ja varmaan myöskin kustannustehokkuudesta, koska kaikkia päätöksiä täytyy myöskin siitä näkökulmasta nyt läpivalaista. Nämä premissit ovat tiedossa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Määrärahoja leikataan ihan jokaisella hallinnonalalla. Tuossa pari tuntia sitten, kun käytiin keskustelua, pidin listaa molempien oppositiopuolueiden mainitsemista hallinnonaloista, joista ei saa leikata, ja olisikohan tämä nyt sitten jo 12. ministeriö, josta ei saa leikata. Mutta jos sinne jäljelle jää sitten vaan muutama — ympäristöministeriötä ei ole vielä tullut mainittua, mutta veikkaanpa, että perussuomalaisten mielestä sen voisi lopettaa — ei siellä kovin monta ministeriötä ole, josta me voisimme sitten määrärahoja leikata. Sosiaali- ja terveysministeriö on todennäköisesti se, josta sitten kaikki säästöt pitäisi ottaa. Mutta kyllä me kaikki tiedämme sen, että hankalina aikoina niitä säästöjä raavitaan sieltä, mistä pystytään, ja Puolustusvoimien uudistuksessa nimenomaan kysymys on rakenteellisesta uudistuksesta, ei juustohöylästä, vaan rakenteellisesta uudistuksesta.

Muutaman vuoden päästä meillä on noin 4 000 henkilöä pienemmät ikäluokat. Eli jos me säilyttäisimme nykyisen rakenteen, se tarkoittaisi, että me lämmittäisimme rakennuksia ja petejä turhan suurelle joukolle tietäen, että ne eivät tule koskaan täyttymään. Ja siinähän ei ole mitään järkeä. Tämmöinen malli Cajander, sotilaskivääri ja kokardi, ei ole se, jolla Suomea puolustetaan tänä päivänä, vaan hyvin varustettu, hyvin koulutettu, kansainvälistä kokemusta omaava joukko on se, jolla suomalaista puolustetaan suomalaisten toimesta, ja sen takia pitää katsoa, että meidän joukot ovat siis hyvin varusteltuja mutta myös kansainvälisesti kokeneita.

Joukko-osastojen lakkautukset ovat ikäviä. Siihen on tunnesiteitä. Moni kokee sen tärkeäksi myös maanpuolustustahdon kannalta. Kyllä se varmasti monen kohdalla näin onkin, mutta minä en jaksa uskoa, että suomalaisen ihmisen maanpuolustustahto olisi seiniin kiinnitetty. Kertausharjoitukset ja tämänkaltainen vapaaehtoinen toiminta tapahtuu monesti muuallakin kuin joukko-osastoissa. Mutta kun pidetään se tärkein kirkkaana, eli suomalainen maanpuolustuskyky, niin sitten me osaamme uudistaa sitä kykyä niin, että luovutaan jostakin, jotta saadaan parempaa tilalle.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Pakko viitata vielä äskeiseen keskusteluun. Niinisalon yhteydessä on ampuma-alue, jonka melualuetta laajennettiin juuri maakuntakaavassa, ja ainoa kriteeri, joka johti tähän, oli Nato-määritelmät, Nato-kriteerit, joten sinnepäin ollaan menossa näköjään.

Toinen mielenkiintoinen asia on ollut se, että katsotaan tulevaisuuteen, ja olin tyytyväinen siihen. Hallituspuolueiden rivijäsenet eivät sitä ilmeisesti ole huomanneet, vaan tökkivät toinen toisiaan, että kenen vastuulla on mikäkin päätös. Ja tästä seuraa mielenkiintoinen asia elikkä säästökohde: puoluetuista voidaan oikein hyvin leikata pois, koska te teette meidän oppositiotyötäkin jo samalla.

Mutta asiaan. Nyt tasaverot nousevat edelleenkin isompaan osaan, ja siitä yritetään kanssa kiistellä tietysti vastaavalla tavalla kuin tästä tulevaisuuteen katsomisesta, mutta ne nousevat, se on kiistaton tosiasia. Samaan aikaan kuntien vyötä kiristetään ja monet kunnalliset toiminnot ovat kriisissä. Kunnallisia toimintoja joudutaan mitoittamaan uudelleen ja katsomaan, mikä on se, mihin pystytään vastaamaan. Muun muassa pelastustoimi on semmoinen, mikä on kunnallinen palvelu, meitä kaikkia koskeva, ja samaan aikaan valtio tiputtaa myös pelastustoimen valtionosuuksia. Kunnallisverot tulevat nousemaan, jos samat palvelut halutaan pitää pystyssä, ja taas se on tasaverojen listaan yksi iso nousu. Kustannukset tulevat nousemaan myös näiden, hienosti sanottuna, haittaverojen nousun yhteydessä. Pahin niistä on dieselpolttoainetta koskeva, joka vaikuttaa jokaiseen asiaan, jokaiseen tuotteeseen välillisesti, mitä me elämässämme tarvitsemme. Velkaantuminen jatkuu — kysyin siitäkin debattikeskustelussa, vastaustapa ei tullut.

Mutta se, mikä on varmasti edessä, on työllisyysasiat. Edessä on taantuma, ellei jopa lama, ja sitä kautta tulee myös työttömyyttä, ja sitä kautta yhteiskunta eriarvoistuu entistä enemmän. Nyt olisikin tärkeää, että luodaan mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset suomalaisille ja suomalaisille yrityksille edes jotenkin ponnistaa eteenpäin. Eräs näistä näkökannoista, mikä mahdollistaa kunnollisen toiminnan, on laajakaistaverkon kunnollinen suorittaminen siten, että se on mahdollisimman laaja, ja myös niin, että se loppukäyttäjä ei joudu maksamaan siitä liikaa, koska muuten se on turhaan rakennettu, koska sitä ei edes oteta käyttöön. Elikkä loppukäyttäjän hinnan tarvitsee olla mahdollisimman pieni.

Myös rataverkostosta tarvitsee pitää huolta. Sitä on myöskin laajennettava ja kohtaamis-, seisakkipaikkoja perustettava, jotta se nopea henkilöliikenne ja massiivinen tavaraliikenne on mahdollista. Liikennehankkeista ehkä tärkein kuitenkin on tieverkoston kunnossapitäminen ja parantaminen. Ikäväkseni en löytänyt budjetista Valtatie 8:aa, joka on todettu erittäin vaaralliseksi. Sillä kulkee erittäin paljon rahtia, ja se on ainutlaatuinen tie Suomessa muun muassa ydinvoimalarakennusten johdosta. Se vaatii panostuksia jo monessa suhteessa. Toivottavasti Valtatie 8:n perusparannushanke välillä Turku—Pori saadaan viimeistään lisätalousarvioon.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2012 valtion budjettiesitys keskittyy enemmän työttömyyden hyysäämiseen kuin yrittäjyyden edistämiseen ja työpaikkojen lisäämiseen. Hallitukselle työttömyysturvan kasvattaminen on tärkeämpää kuin parhaan turvan, työn, lisääminen. Eritoten ansioperusteisen työttömyysturvan kasvattaminen, joka sekin valtaosin perustuu veronmaksajien varoihin, on arveluttavaa tässä tilanteessa, jossa valtion varoja pitäisi ohjata suomalaiseen tuotantoon ja työllisyyteen.

Yrittäjyyden kannustimet puuttuvat budjetista. Ainoa kohta, mihin hallitus voi yrittäjyyttä koskevassa verokeskustelussa takertua, on yhteisöveron alentaminen 26:sta 25 prosenttiin. Osakeyhtiön tuloveroprosentin alentaminen parantaa hivenen osingonjakomahdollisuuksia, mutta sadon korjaavat lähinnä suuret institutionaaliset sijoittajat, joista suuri osa on ulkomaisia. Suomen kilpailukyky ei tästä parane. Kannattaa kiinnittää huomiota muuten siihen, että pääministeri Katainen puhuessaan yhteisöverosta puhui virheellisesti yritysverosta, ikään kuin ei olisi muita yrityksiä kuin osakeyhtiöt ja osuuskunnat.

Suomalainen omistajayrittäjä maksaa osingostaan jyrkästi kiristyvän pääomatuloveron veroprosentin nousun ja progression myötä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus nousee pääomatulon verotuksen ankaruudessa jopa 32 prosentillaan selväksi listaykköseksi, kun Paavo Lipposen kakkoshallituskin tyytyi sentään 29 prosenttiin. Yksityiset liikkeenharjoittajat, ammatinhar-joittajat, maataloudenharjoittajat, metsänomistajat ja henkilöyhtiöiden osakkaat kokevat pääomatulon verotuksen kiristyksen saamatta hallitukselta edes yhteisöveron alentamisen kaltaista huomionosoitusta. Näissä yritysmuodoissa toimivat ovat yleensä pieniä tai keskisuuria yrittäjiä, usein verrattain pienituloisia ihmisiä, joita hallituksen pitäisi kannustaa eikä nujertaa. Yrittäjiin kohdistuvat veronkiristykset eivät ole linjassa työllistämistavoitteen kanssa. Yrittäjän pääomatulon veroprosentin voisi pitää käytännössä ennallaan säätämällä kyseisen tulon veronalaiseksi osuudeksi esimerkiksi 90 prosenttia. Loppu 10 prosenttia olisi siis verovapaata. Tätä ovat esittäneet niin Suomen Yrittäjät kuin MTK. Tekninen malli löytyy osinkoverotuksesta.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää kotitalousvähennyksen merkittävää heikentämistä. Kotitalousvähennyksestä imettäisiin tehoa pienentämällä vähennyksen enimmäismäärää kolmanneksella. Yrittäjän työkorvauksesta tehtävää vähennystä pienennettäisiin neljänneksellä 60:stä 45 prosenttiin ja palkasta tehtävää vähennystä puolella eli 30 prosentista 15 prosenttiin. Näin harmaata taloutta puheissaan vastustava hallitus ottaa askeleita suuntaan, jossa harmaan talouden riski kasvaa. Kotitalousvähennyksen supistamisesta arvioidaan kertyvän lisää verotuloja 150 miljoonaa euroa vuositasolla, mistä valtiolle tulisi 85 miljoonaa euroa. Verovaikutusarvion pääpaino on tietenkin prosenttimuutoksissa. Lopputulos voi olla, että verotuloja ei kerry hallituksen kaavailemalla tavalla ja että rehellistä kotita-lous- ja remonttiyrittäjyyttä samalla lyödään päähän.

Arvoisa puhemies! Dieselöljyn valmisteveron korotus koettelee monella tavalla tukalassa kilpailutilanteessa olevia kuljetusyrittäjiä. Kuljetuskustannusten nousu, joka tästä vääjäämättä seuraa, haittaa tuotantoa ja työllisyyttä. Ajoitus on suhdannetilanteeseen nähden väärä. Maa- ja puutarhatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta leikataan noin 40 prosenttia eli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä suoraan maatalouden tuloa alentavasta muutoksesta eivät tuottajajärjestöt ole turhaan närkästyneet, sillä kyseessä on osaltaan maatalouden vuoden 2005 tupon rikkominen. Maaseutua koettelevat myös liikenteen polttoaineiden, moottoribensiinin ja dieselin, valmisteveron korotukset. Kuluttaja joutuu maksamaan myös valmisteveroon kohdistu-van arvonlisäveron. Hallitus on luvannut alentaa energiaintensiivisten toimialojen energiaverotusta EU-säännösten sallimille minimitasoille ensi vuoden loppuun mennessä. Tässä yhteydessä myös puutarha- ja kasvihuonetuotannolle on luotava oma energiaveroleikkuri.

Arvoisa puhemies! Hallitus on leikkaamassa maaseudun elinkeinojen neuvonnan määrärahaa kolmanneksella. Leikkaus heikentää maaseudun neuvontajärjestöjen toimintaedellytyksiä. Kohtuuttomasti menettäisi myös puutarha-alan valtakunnallinen erityisneuvonta, jonka tietopääoma on alan kehittämiseksi ehdottoman välttämätöntä.

Käsittämätöntä on Kemera-rahoituksen leikkaaminen vuoden 2011 varsinaiseen budjettiin verrattuna yli viidenneksellä, kun vielä tiedetään, että esitetyistä noin 60 miljoonasta eurosta kolmannes kuluu tämän vuoden rästeihin. Tosiasia on, että ensi vuodelle esitetty määräraha on vain noin kaksi kolmannesta todellisesta tarpeesta, jos sitäkään. Surullista on, että uutta, jo viime eduskunnan hyväksymää, pienpuun energiatukijärjestelmää ei vieläkään ole voitu ottaa käyttöön Metsäteollisuus ry:n EU:n komissiolle tekemän kantelun vuoksi. Metsäteollisuudelta odottaisi rakentavampaa suhtautumista puun energiakäytön edistämiseen.

Arvoisa puhemies! Oppilaitosten perustamiskustannusten myöntämisvaltuudet putoavat ensi vuoden budjettiesityksessä melkein nollaan. Pettymys on suuri niissä kunnissa, joiden peruskoulun peruskorjaus- tai laajentamishanke on jo yltänyt opetusministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan, mutta valtionosuudelle ei ole vielä myöntämisvaltuutta. Näin yhtäkkinen muutos on yksittäisen kunnan kannalta kohtuuton.

Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja aiotaan lähivuosina vähentää radikaalisti eri puolilla maata. Koko maassa on tarkoitus leikata noin 2 200 aloituspaikkaa, esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulusta 177 aloituspaikkaa parin seuraavan vuoden aikana. Opetusministerin mukaan vähennysesitykset perustuvat ministeriön teettämään koulutustarve-ennusteeseen. Oikea ratkaisu ei kuitenkaan mielestäni ole aloituspaikkojen lakkauttaminen kokonaan vaan niiden suuntaaminen uudelleen, jos sellainen on tarpeen.

Yliopistoindeksin puolittaminen merkitsee koko yliopistosektorin osalta vuosittain 28 miljoonan euron leikkausta, mikä vastaa pienen yliopiston koko vuosibudjettia. Ratkaisu asettaa vastikään perusteellisen uudistuksen läpikäyneen yliopistosektorin merkittävien säästöpaineiden kohteeksi. Tämä heikentää olennaisesti Suomen mahdollisuutta pysyä opetuksen ja tutkimuksen kärjessä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kolme asiaa:

Ensinnäkin, kun katsotaan vähän pitemmän tähtäimen haasteita, katsoisin kauppatasetta ja sen kehittymistä viimeisten vuosien aikana. Suomella on ollut Nokian asioista hyvin vahvasti ylijäämäinen kauppatase. Vuoden 2008 jälkeen se on aika dramaattisesti pudonnut, on vielä plussalla, ennuste on, että säilyy plussalla, mutta sanon, että se on meille varsinainen haaste. Kaiken kaikkiaan me voimme nähdä, että tulevaisuudessa tuotantoa siirtyy edelleen Suomesta muihin maihin ja ensi sijassa Kiinaan. Vastaavasti näemme, että Kiinassa palkat ja hintataso nousevat, mikä merkitsee sitä, että tuontitavaroitten hinta nousee, kun me emme välttämättä kykene nostamaan omien tuotteittemme hintaa. Tämän seurauksena tulemme ilmeisesti näkemään kohtalaisen pitkän ajanjakson, ei vain Suomessa vaan koko Euroopassa, jossa reaalipalkkataso laskee eli inflaatio on korkeampi kuin palkankorotukset, ja sanon, että tähän tilanteeseen sopeutuminen on erittäin vaikeata mutta tulee olemaan välttämätöntä. Jos sopeutumista ei tapahdu, sen seurauksena taas on, että vientiteollisuus kärsii entistä enemmän, vienti vaikeutuu ja olemme huomattavasti syvemmissä vaikeuksissa. Siitä syystä on tärkeätä, että työmarkkinoilla osoitetaan maltillisuutta lähiaikoina.

Toinen keskeinen kysymys on sitten valtiontalouden tasapainottaminen. Tavoite on varsin hyvä, vaikka ei kovinkaan haasteellinen, tai voi sanoa, ettei kovinkaan pitkälle menevä, se, että vuonna 2015 valtionvelan bruttokansantuoteosuus kääntyy selvään laskuun — hallitusohjelmassa on sana "selvä" — mikä tarkoittaa myöskin toisella mittarilla sitä, että alijäämä saisi olla vuonna 2015 enintään 2 miljardia euroa. Jos nyt katsotaan, että kun on jo tehty suuri osa hallitusohjelman säästöistä ensi vuodelle, valtion velanotto putoaa 8 miljardista 7 miljardiin, niin täytyy sanoa, että tältä osin se osoittaa vain sitä, minkälaisia haasteita meillä on edessä. Haluan vain painottaa: mitä aikaisemmin säästöt tehdään, sitä helpompaa meillä tulee olemaan. Jos säästöt lykätään loppuvaiheeseen ja niitä tehdään paniikissa juuri vaalien alla, niin se ei ole kunniaksi hallituspuolueille eikä edistä niiden kannatusta ja aiheuttaa erityisen suuria friktioita myöskin hallituksen sisällä siinä tilanteessa.

Tietysti olennaista on se, että jos Euroopan talous sukeltaa ensi vuoden aikana, niin silloin tilannekuva tietysti muuttuu kokonaisuudessaan, mutta jos mennään normaalien seitsemän vuoden syklien puitteissa, se tarkoittaa sitä, että noin 2015 meillä olisi joka tapauksessa laskukausi edessä, ja jos silloin vasta pyritään saamaan tasapaino, se merkitsee sitä, että meillä ei ole seuraavassakaan laskukaudessa elvytysvaraa. Ja valitettavasti meillä ei ole, jos nyt syksyllä, ensi talvena käynnistyy jonkinlainen kriisi Euroopassa, siihenkään elvytysmahdollisuuksia. On syytä muistuttaa, että jos velkaantuminen tällä hetkellä on ensi vuoden budjetin mukaan 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kun se on ylitse Maastricht-kriteerien, se kuvastaa vain sitä, että todellakin voidaan antaa automaattisten vakauttajien toimia, niin että ei puututa sosiaaliturvan perusteisiin, mutta se jo nostaa toiselle kymmenelle varmasti tuon velkaantumisasteen vuodessa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä puhua tasaveroista. Ennen vaalejahan kovasti sanottiin, että tasaverot lisääntyvät ja tämä on kauheata ja aivan mahdotonta, ja varsinkin vasemmisto sanoi näin. Sanottiin, että nyt tämä tasaverokehitys johtaa siihen, että epätasa-arvo lisääntyy yhteiskunnassa.

Ensinnäkin sanottiin, mitkä ovat tasaveroja. Tasaveroja olivat muun muassa pääomavero, arvonlisävero, kaikki muut verot paitsi valtion tulovero. No, valtion tuloverossahan meillä on kansainvälisesti katsottuna erityisen voimakas progressio, mikä jo sinänsä kuvastaa sitä, että meillä progressio on merkittävä. Toinen keskeinen seikka on se, että meillä kunnallinen tulovero on myöskin progressiivinen. Sen määrä vaihtelee 12:sta noin 20 prosenttiin. Se johtuu siitä, että silloin kun tuloverotusta on kevennetty, pienituloisille on haluttu antaa nuo kevennykset kunnallisverotuksessa työtulovähennyksen kautta, ja siitä syystä meillä kunnallinen vero ei ole progressiivinen yhtä voimakkaasti kuin valtion tulovero.

No, nyt sitten on tehty näitä muutoksia. On tehty 2 prosentin porras pääomaveroon, 30:n lisäksi 32. Tekeekö se pääomaverosta progressiivisen? Täytyy sanoa, että ei se nyt kauhean progressiivista tee tuosta pääomaverosta.

Toinen kysymys on sitten se, onko pääomaverotus ylipäätänsä oikeudenmukaista. Tänä päivänä, kun pankkiin tallettaa rahaa pitkäaikaisesti, saa 2 prosentin koron, ja kun inflaatio on yli 3 prosenttia, päätyy prosenttiyksikön miinukselle, ja siitäkin vielä, kun päätyy tappiolle, verotetaan. Otetaan myyntivoitot pitkältä ajalta: usein saattaa tehdä tappiota, joutuu maksamaan tuloveroa. Siitä syystä meillä on alhainen pääomavero, että se ei ota huomioon todellisia seikkoja, ja sen johdosta myöskin olemme tilanteessa, jossa pääomaverotus on usein voimakkaasti verottava ja, kuten sanottu, jopa epäoikeudenmukaisesti verottava.

Pääomaverotusta voidaan muuttaa sillä tavalla, että otetaan inflaatiotekijät ja muut tekijät huomioon, mutta sanon, että silloin päädytään meidän vanhaan verojärjestelmäämme ja silloin pääomaverotuotto yhteiskunnalle laskee. Näin voidaan tehdä ja olla oikeudenmukaisia, mutta kaiken kaikkiaan on todettu kaikissa Pohjoismaissa, kun Ruotsissa ja Norjassakin on samantyyppinen järjestelmä, että yksinkertainen, pelkistetty järjestelmä, jossa on alhainen verokanta, on oikeudenmukainen. No, mielestäni 30 ja 32 prosenttia pääomaverotuksessa ei tee siitä progressiivista, mutta täytyy sanoa, että mielestäni tämä eriytetty järjestelmä on sinänsä oikeudenmukainen.

Sitten on näistä kulutusveroista puhuttu. Valtiovarainministeri eilen totesi, että tämä arvonlisäverohan on tasavero mutta muut kulutusverot eivät ole tasaveroja. Kun muistelen tilannetta ennen vaaleja, niin silloin hänen kantansa välttämättä ei ollut aivan tämänsisältöinen. Jos pikkuisen arvioidaan näitä veroja keskenään, niin meillähän on sillä tavalla tehty aika fiksusti, että arvonlisäverotuksessa välttämättömyystarvikkeet, kuten ruoka ja lääkkeet, ovat alemman veron piirissä ja sillä pyritään ottamaan sosiaaliset tekijät huomioon, eli tietyllä tavalla progressio on tässä mukana. Sitten kun jonkun puolueen puoluesihteeri ostaa tämmöisen pienen punaisen urheiluauton, niin siitä hän maksaa tietysti autoveron lisäksi myöskin arvonlisäveroa, eikä tuokaan hankinta aivan välttämätön ole, joten tietysti siltäkin voi välttyä. Samalla logiikalla, joka koskee alkoholia, voidaan kyllä arvonlisäveroakin puolustaa sillä tavalla, että se on useitten hankintojen, kalliitten hankintojen, osalta verovelvollisen disponoitavissa, ja tältä osin voidaan katsoa, että on mahdollista, että siltä voi välttyä, ja silloin se olisi tasavero.

Mitä tulee sitten sosiaaliseen kulutukseen, niin voidaan sanoa, että kun on tehty näitä selvityksiä, niin alkoholi ja tupakka ovat niitä tuotteita, joita sosiaalisesti huonommassa asemassa olevat käyttävät suhteessa tuloihinsa enemmän kuin muut yhteiskuntaryhmät. Eli oikeastaan voi sanoa, että tämähän on tämmöinen regressiivinen vero, tämä alkoholi- ja tupakkavero, eli kaikkein köyhimmät maksavat sitä kaikkein eniten, ja jos sitä kiristetään, niin se kohdistuu nimenomaisesti erityisesti köyhiin. Tietysti jos — kuten edustaja Soini täällä eilen toi esiin — käyttää maltillisesti vain yhden hömpsyn verran viikossa, niin se ei vielä kauheasti kirpaise, mutta jos käyttää jonkun verran enemmän, kuten moni muu käyttää, niin siinä tilanteessa se kyllä kohdistuu myöskin pienempituloisiin.

Mitä tulee polttoaineisiin, niin kun täällä edustaja Soini eilen käytti edustaja Zyskowiczin aikaisempaa vertausta, että siellä pumpulla autolta ei kysytä, paljonko sinun tulosi ovat, tai auton omistajaltakaan, paljonko tulosi ovat, vaan maksetaan sen litramäärän mukaisesti veroa, niin täytyy sanoa, että tältäkään osin tulojen huomioonottamista ei tosiasiassa tapahdu.

Tarkoitukseni on sanoa tässä vain se, että mitään sen hölmömpää keskustelua Suomessa ei ole muutaman viime vuoden aikana käyty kuin tämä tasaverokeskustelu. Tasaverot eivät ole tasaveroja. Jokaisella verotyypillä on aivan oma muotonsa. Mitkä tosiaan sitten luokitellaan tasaveroiksi? Sen mukaan, onko pääomatuloa, onko alkoholiveroa tai muuta, niitten luonne on ihan erilainen. Toivon nyt oikeastaan tämän budjettikeskustelun suhteen, että tämä tasaverokeskustelu loppuisi kokonaisuudessaan, koska sen jatkaminen on tuota hölmöyden jatkamista.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan vain todeta sen, että mitä tulee verotuksen kokonaisuuteen, Yhdysvalloissa on kohtalaisen korkea, lähestulkoon suomalaista luokkaa oleva tulovero. Mitä tulee Yhdysvalloissa polttoaineveroon, niin se on murto-osa Suomen polttoaineverosta. Tupakkavero, alkoholivero ovat murto-osa Suomen veroista. Ja myöskään, mitä tulee arvonlisäveroon, siellä ei ole arvonlisäveroa, mutta siellä on liikevaihtovero, sitä osavaltiot perivät, ja joissakin osavaltioissa se on nolla ja joissakin muutaman prosenttiyksikön. Eli jos halutaan, että yhteiskunta ei käytä näitä tasaveroja, niin silloin päästään kyllä tämmöiseen amerikkalaiseen malliin ihan hyvin, mutta se tarkoittaa sitä, että sitten jokainen maksaa oman koulutuksensa itse ja jokainen maksaa myöskin oman terveydenhuoltonsa itse. Se on se lopputulos, jos kulutuksesta ei peritä veroja. Ruotsissa, Norjassa on meitä korkeammat kulutusverot, arvonlisävero 25 kummassakin maassa, tupakasta ja alkoholista peritään melkein enemmän, ja tässä suhteessa täytyy sanoa, että jos meillä näitä kulutusveroja kerätään reippaasti, niin olemme silloin hyvässä pohjoismaisessa seurassa ja sillä turvaamme sen, että Suomessa toimii erittäin hyvä hyvinvointiyhteiskunta.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku — tämä ohje on kiveen hakattuna, tämä löytyy noin 200 metrin päässä tältä paikalta, Paasikivenaukiolta.

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että elämme taloudellisesti erittäin vaikeita aikoja, ja tosiasia on se, että taloudellisesti vaikeat ajat eivät ainakaan vielä ole niitä kaikkein vaikeimpia: tulossa on vielä paljon pahempaa. Tosiasia on myöskin se, että ensi vuoden budjettiin sisältyy pieniä menojen leikkauksia ja verojen kiristyksiä, mutta myös se on tosiasia, että niitten kohdentamisessa olisi ehkä voinut toimia toisin, ja sen vuoksi niitä on syytä jonkun verran kritisoida.

Hallitus jatkaa edellisen hallituksen valitsemaa linjaa verotuksen painopisteen siirtämisessä kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Tämä on siis yritys, mutta käytännössä ehdotukset ympäristöperusteisiksi veroiksi haittaavat juuri nimenomaan kasvua. Esimerkiksi liikenteen polttoaineiden verotuksen kiristäminen on nimenomaan kasvun ja työllisyyden kannalta ongelmallista.

Liikenteen polttonesteiden verotusta kiristetään kahdessa vaiheessa, yhteensä 10 prosentilla. Tämä on yrittäjille todellista myrkkyä. Se on myrkkyä erityisesti niillä toimialoilla, joiden merkitys koko yhteiskunnallemme kasvun turvaajana on suuri: kuljetusalalla, kaikessa rakentamisessa, puunkorjuussa ja ruuantuotannossa. Suomessa on ja tulee aina olemaan pitkät kuljetusmatkat. Polttoaineverotuksen kiristäminen lisää yritysten kustannuksia ja heikentää niiden kilpailukykyä. Kun näin on asia arkitodellisuudessa, veronkorotukset tulevat myös vähentämään työpaikkoja.

Erityisesti dieselöljylle heti ensi vuoden alusta suunniteltu yli 10 sentin veronkorotus on kova paikka monille kuljetusyrittäjille. Moottoribensiinin veronkorotus tuntuu myös työssä käyvien suomalaisten kukkarossa. Epävakaassa talouden tilanteessa ihmisten liikkuvuutta ja mahdollisuuksia työn vastaanottamiseen tulisi parantaa eikä suinkaan heikentää, ja näin nyt valitettavasti taitaa käydä. Työmatkavähennysoikeuksien kaventamista ei pidä edes suunnitella.

Erityisen epäoikeudenmukaisesti polttoaineverotuksen kiristäminen kohtelee maaseudulla asuvia suomalaisia, oman auton käytölle kun ei juurikaan ole siellä vaihtoehtoja. Liikennepolttoaineiden verotuksen kiristys tulee pahasti väärään aikaan ja on ristiriidassa hallitusohjelman hyvien tavoitteiden kanssa. Polttoaineveroja kiristämällä ei mielestäni edistetä kasvua eikä paranneta yritysten toimintaedellytyksiä tai edistetä työllistymistä.

Herra puhemies! Suomen ilmastotavoite, jossa uusiutuvan energian osuus nostetaan nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, ei taida sekään nykymenolla oikein hyvin toteutua. Tavoite lisätä puunkäyttöä uusiutuvana energialähteenä moninkertaisesti tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna — 10 terawattituntia vuonna 2009 ja 25 terawattituntia vuonna 2020 — ei toteudu, jos puuntuotannon, energiapuun tuotannon, tuista leikataan yhtä rajusti kuin nyt on kaavailtu leikattavan.

Energiapaketin epäonnistuminen näkyy selvimmin nyt leikkauksia tehtäessä. Joiltain osin pakettia pidetään jo kiveen hakattuna, kun taas joiltain muilta osin voidaan leikata merkittävästikin. Puun energiatuista leikataan samaan aikaan, kun tuulivoiman tuki pidetään koskemattomana. Tuulivoiman suunniteltu tukitaso vuonna 2020 suhteessa puun tukeen ei ole tasapainossa. Tuulivoiman tuen kaavaillaan olevan jopa 200 miljoonaa euroa, kun taas puun tuelle on arvioitu kulutettavan yhteiskunnan tukea vain 36 miljoonaa euroa. Tämä ei ole millään tavalla järkevää, kun huomioidaan se tosiasia, että uusiutuvien energioiden lisäyksestä tuulen osuuden arvioidaan olevan vain 15 prosenttia ja puun osuuden 55 prosenttia.

Tosiasiassa myös tuulivoiman tuottama teho on pientä suhteessa puun tuottamaan tehoon. Vuoteen 2020 mennessä tuulivoiman käyttöä on tarkoitus lisätä 6 terawattituntiin. Se on vain pieni osuus puulle suunnitellusta 25 terawattitunnista. Suunniteltu tuulen käyttöteho tulee maksamaan siis vähintään 200 miljoonaa euroa, ja tuskin tulee edes sekään summa riittämään.

Herra puhemies! Tällaiset tukien painotukset vääristävät tuotantoa ja markkinoita ja samalla asettavat alan toimijoita epätasa-arvoiseen asemaan. Tuulivoiman rakentamisessa pienyrittäjät jäävät täysin suurten energiayhtiöiden jalkoihin. Liian korkeat alarajat tuotantotukijärjestelmässä tekevät pienimuotoisen yritystoiminnan alalla käytännössä mahdottomaksi. Samalla tuulivoiman kallis syöttötaritti syö mahdollisuuksia kehittää muita energiamuotoja, kuten bioenergiaa. Uusiutuvan energian tuotannossa tulee ehdottomasti tukea lähellä tuotettua energiaa ja pienyrittäjyyttä. Energiamarkkinoita ei saa kehittää suosimaan vain suuria toimijoita. Samalla hakattaisiin ja hukattaisiin erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen yrittäjyyteen, suurempaan työllistävään vaikutukseen ja monopolien rikkomiseen.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että elinkeinoministeri Häkämies on ollut paikalla, kun tämän puheenvuoron täällä käytin. Nyt onkin varmaan elinkeinoministerillä seuraava puheenvuoro.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Keskustelun pohjaksi ensinnäkin hieman talouden tilanteesta, sitten energiapolitiikasta ja osaamisen kehittämisestä, muu sitten varmaan keskustelun ja kysymysten kautta.

Kaiken kaikkiaan on luonnollista, että kun Suomen bruttokansantuotteesta lähes puolet tulee niin sanotusta viennistä, on selvää, että kansainvälinen taloudellinen tilanne heijastuu suoraan yritystemme tilanteeseen. 70 prosenttia yrityksistä kokee, että kansainvälinen kysyntä on se määräävin tekijä niiden omissa suhdanneodotuksissa. Eli näin ollen se 30 prosenttia on se, mitä voimme ikään kuin suhdannetoimin vakauttaa tai helpottaa.

Hallitushan on jo päättänyt eräänlaisesta rahoituksen suhdannepaketista, paketista, jossa Finnveran suhdannelainoitusta jatketaan ensi vuodelle. Edelleen Teollisuussijoituksen, valtion omistaman pääomasijoitusyhtiön, valtuutta toimia jatketaan myöskin ensi vuoden ajalta. Ja sitten kolmas ja uusi merkittävä asia oli tämä viennin tuki- ja takuujärjestelmän uudistaminen niin, että suomalainen vientiyritys on samassa kilpailutilanteessa kuin kenties saksalainen tai ruotsalainen.

Eli tämä kansainvälinen kuva luonnollisesti vaikuttaa näihin näkymiin, yritysympäristöön, ja sen vuoksi niin edellinen kuin nykyinen hallitus on pyrkinyt estämään sen, että Suomeen tulisi eurooppalainen, voisiko sanoa, luottolama, joka jäädyttää sekä investoinnit että sitten yritysten toiminnan.

Kaiken kaikkiaan kasvuhakuinen yrityspolitiikka on se lähtökohta. Se on ollut lähtökohtana jo vuosikaudet. Silloin on panostuksia sekä kansainvälistymiseen että osaamiseen. Toisin kuin ehkä julkisuudessa on esitetty, kansainvälistymisen keskeiseltä operaattorilta, operaattorilta, jota valtio rahoittaa, Finprolta, ei olla leikkaamassa määrärahoja ensi vuoden osalta. Tämä on varmaan hyvä tieto teidän näkökulmastanne.

Kaiken kaikkiaan kasvuyritysten kannustaminen ja ruokkiminen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Noin 700 kasvuyritystä on viimeisten vuo-sien aikana tehnyt uusista työpaikoista 50 000. Eli tämä on se meidän keskeinen kysymys: miten lisää kasvuyrityksiä, miten kasvuyritykset siitä eteenpäin? Esimerkiksi Tekesin erilaisilla ohjelmilla on tähdätty juuri tähän, eli paitsi Tekesin yleiset rahoitusohjelmat siellä on myös tämmöinen erityinen Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma, jossa on paitsi yksityistä pääomaa myös Tekesin rahaa ja ideana, että viedään yritysryhmää eteenpäin seuraavaan kasvuvaiheeseen.

Tietenkin lisäbudjetissa on merkittävä asia, joka liittyy tähän telakoitten innovaatiotukeen, ja tältä osin tietenkin ne huolet, joita erityisesti Turun seudulla ja myöskin erityisesti telakkateollisuudessa kannettiin sekä näiden isojen yhtiöiden että valtaisan määrän alihankkijoita osalta, ovat tältä osin hälventyneet. Ja niin eräällä tavalla yllättävää kuin onkin, telakkateollisuus, joka on ollut monta vuotta semmoinen huolenaihe, on tuottanut viime aikoina uutisia paitsi Turusta myöskin muilta telakoilta, eli näkymä on huomattavan paljon parempi kuin voisi yleisen taloudellisen tilanteen perusteella ajatella.

Mutta johtuen siitä, että alijäämää on se 7 miljardia, leikkauksilta ei myöskään Temmin pääluokka ole välttynyt, ja näin ollen ehkä merkittävimmät leikkaukset kohdistuvat sitten Tekesin valtuuksiin tulevaisuudessa. Tässä on tietysti myönnettävä se, että silloin kun puhutaan Tekesin rahoituksesta, puhutaan aina asioista tai innovaatioista tai tuotteista, jotka realisoituvat viiden, kuuden, seitsemän vuoden päästä, niin että siinä mielessä tässä on vielä aikaa reagoida eli siihen, mitä tehdään tänään, voidaan tässä kuluvan vuoden aikana monella tavalla vielä ikään kuin tuoda lisäelementtejä, vaikkapa Tekesiin sitomatonta innovaatiorahaa. Mutta ne ovat tietysti valmisteluissa olevia asioita, eikä niistä tänään sen enempää.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi tämän energian osalta. Hallitus on sitoutunut uusiutuvan energian edistämiseen ja luonnollisesti myöskin säästöjen läpiviemiseen. Ja on todettava, että hallitus tulee esittämään kiinteän sähköntuotannon tuen poistamista lähiaikoina eduskunnalle, mutta se menee ikään kuin aivan suunnitelman mukaisesti. Eli ne yhtiöt, jotka ovat tuen piirissä olleet, ovat jo hakeutuneet, yli 70 voimalaitosta, syöttötariffijärjestelmään. Eli vuoden 2012 alusta tämä järjestelmä poistuu, sen tilalla on sitten syöttötariffijärjestelmä.

Pienpuun energiatuki on omalta osaltaan valmistelussa, ja toivon mukaan siihen löytyy eri osapuolia hyödyttävä ratkaisu, koska kaikkien etujen mukaista on toki se, että niin tämä ainespuun käyttö kuin sitten puun energiakäyttö on hyvässä balanssissa. Ja edelleen, niin kuin hallitusohjelma toteaa, me tulemme tekemään vuoden 2012 loppuun mennessä seurantatutkimuksen siitä, miten nämä uusiutuvien tukimuodot ovat toimineet ja onhan niin, että ainespuu menee aineskäyttöön ja energiapuu energiapuuksi.

Puhemies! Aivan lopuksi on todettava, että äkillisiltä rakennemuutoksilta emme valitettavasti ole välttyneet. Valitettavalla tavalla Suomessa on tätä äkillisen rakennemuutoksen osaamista, niin siellä t:n puolella kuin e:n puolella, ja ihan aikaisempien vuosien malliin, mikäli tämmöisiä ikäviä ilmoituksia on tullut, toimet näiden työntekijöiden uuden polun löytämiseksi, uuden työpaikan — työstä työhön tai koulutuksen kautta työhön — löytämiseksi sekä uusien työpaikkojen luomiseksi ovat käynnistyneet. Ehkä tuoreimpana valitettavana esimerkkinä on tämä Myllykoski Kymenlaaksosta, joka jatkaa sitä ikävien iskujen sarjaa. Siellä on kuitenkin monia lupaavia elinkeinohankkeita jo nyt löytynyt, ja valtiovalta yhdessä alueen toimijoitten ja yhtiön kanssa panostaa niihin voimakkaasti.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan hyvä, että hallitus jatkaa esimerkiksi kasvuyritysten kannustamiseksi rakennettuja järjestelmiä, kuten Vigo-ohjelmaa ja innovaatiotukea. Minä toivon myöskin, että myöskin sitä uutta instrumenttia, joka muutama vuosi sitten rakennettiin — elikkä otettiin Avera, aloittavien yritysten oman pääoman huollon kannalta tärkeä instrumentti — voitaisiin pääomittaa tilanteissa, joissa pääomia ei tahdo oikein riittää yksityisen sektorin tarpeisiin, samoin Tesin rahoitusta. No, minä jään nyt odottamaan ja luotan nyt siihen, että ministeri ymmärtää ja ministeriö ja koko hallitus ymmärtää näiden asioiden tarpeellisuuden ja tärkeyden, erityisesti siinä suhdannetilanteessa, missä tällä hetkellä ollaan.

Mutta se, mikä tässä on nyt kuitenkin vaikeaa ymmärtää, on se täällä päivällä puhuttanut, että vaikka Finpron voimavaroja ei leikatakaan, niin viennin ja kansainvälistymisen määrärahoja kuitenkin leikataan kymmenillä prosenteilla, lähes 30 prosenttia, ja se on kuitenkin erittäin... Edustaja Skinnari on vuosien aikaan tässä puhunut minusta aivan erinomaisesti, ja nyt minä odotin, että jos Skinnarin oma hallitus on tässä liikkeellä, se nyt ei ainakaan leikkaisi, mutta leikkaa tosi pahasti.

Sama koskee Tekesin rahoitusta. Äkkiä katsotaan, että se on yritystukea. Me panemme rahaa kyllä sen innovaatioketjun alkupäähän, siihen osaamiseen, koulutukseen, tässä vuosien aikana on laitettu, mutta ellemme me huolehdi siitä, että se osaaminen muuttuu täällä tuotannoksi ja työpaikoiksi, niin huonosti meille käy. En todella näe kasvun, kansainvälistymisen kannalta näiltä osin tämän linjan olevan oikein kohdallaan. (Puhemies: No niin!) — Mielellään ministeriä kehuisi enemmänkin, mutta ei nyt edellytyksiä tätä parempaan löydy.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arktiset alueet ovat tulleet erittäin tärkeiksi sen takia, että etsitään uusia, lyhyitä meriteitä. Nämä arktiset meritiet ovat tärkeitä, ja Suomen pitää päästä tässä mukaan. Venäjä Murmanskin alueella, Barentsin alue, jolla on myös öljyä ja kaasua, on tässä vahvasti mukana, samoin norjalaiset, jotka ovat perustaneet Murmanskiin pääkonsulinviraston. Suomesta siellä on yksi henkilö, joka koettaa valvoa Suomen etuja. Mutta satamien rakentaminen, infran rakentaminen ja myös sitten näitten omien intressien vahtiminen kuuluisivat näihin asioihin. Eduskunnan ystävyysryhmä, johon puhemieskin kuului, vieraili Venäjän Karjalassa, ja sen merkitys tulee selkeästi kasvamaan, mutta kysymys on siitä, millä tavoin Suomi on mukana tässä. Suomen kielen toiseksi merkittävimmässä yliopistossa, Petroskoin yliopistossa, suomen kielen ja kirjallisuuden laitoksella sanottiin, että on se hienoa, että hekin näkevät täällä kerrankin suomalaisen kansanedustajan, ja siinä viereisessä koulussa 700 lasta opiskeli suomen kieltä. Mitä me olemme tehneet tämän infran osalta ja näitten arktisten alueitten osalta?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energian hinta on varmasti avainkysymys tässä elinkeinoelämän pohjana ja myös huoltovarmuus. Olisin halunnut kysyä tästä energiatuesta syöttötariffin muodossa: Tuleeko se koskemaan myös pienvoimaloita? Elikkä minä myöskin kritisoin tätä, että minusta tuulivoimalle on annettu suhteellisen suuri osuus tässä energiatukiasiassa, kun on tiedossa, että tuulivoiman rakentaminen ei ole oikein ottanut tuulta alleen.

Sitten toinen kysymys työ- ja elinkeinoministerille on se, onko hän tietoinen Suomeen mahdollisesti saatavasta suuresta Laguna-hankkeesta ja sen hakuprosessin turvaamisesta elikkä jäsenyydestä tämmöisessä kansainvälisessä Aspera-järjestössä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, että ministeri Häkämies keskittyi aika paljon puheessaan näihin kasvuyrityksiin. On todellakin tosiasia, että 700 yritystä on viime vuosien aikana luonut 50 000 uutta työpaikkaa, ja nyt on tietysti tärkeää katsoa, miten tähän jatkossa saadaan vielä lisätoimia, jolloin pystyttäisiin panostamaan siihen, että niitä uusia kasvuyrityksiä tulee. Nythän on Stadighin työryhmä, ja yksi ajatushan siellä on ollut keskustelu t&k-verovähennyksistä ja toinen on ollut myöskin keskustelu bisnesenkeleitten verohelpotuksista, että me saisimme myöskin yksityistä pääomaa ja yksityistä liikkeenjohtoa mukaan näihin kasvuyrityksiin, uutta kokemusta, uutta näkemystä. Olisin ministeriltä kysynyt, minkälainen tilanne tällä hetkellä siinä on. Odotetaanko tämän työryhmän tuloksia vai tehdäänkö jotain jopa nopeammin, mikäli tarve vaatii?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa joudutaan säästöjä tietysti hakemaan joka ilmansuunnalta, ja sen takia on ymmärrettävää, että myös uusiutuvien energialähteiden edistämiseen esitetään nyt leikkauksia. Nämä Suomen kansainväliset ja kansalliset velvoitteet eivät kuitenkaan sillä mihinkään häviä, ja niin kuin ministerikin tässä totesi, hallitus on edelleen sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta aiemmin kaavaillulla tavalla, ja siitä etenemisestäkin pitää EU:lle säännöllisesti raportoida. Kysyisinkin ministeri Häkämieheltä: Miten arvioitte näitten uusiutuvan energian leikkausten vaikuttavan mahdollisuuksiimme saavuttaa uusiutuvan energian tavoitetta? Käsittääkseni viime aikoina uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta on ollut tuolla 30 prosentin hujakoilla, ja meidänhän pitää päästä 38 prosenttiin jäljellä olevien yhdeksän vuoden aikana. Minkälaista valmistelua ministeriössä ehkä tehdään mahdollisista tarvittavista lisätoimista? Onko ministeriössä edelleen vireillä ajatus siitä, että rannikon voimaloissa lähdetään korvaamaan kivihiiltä biomassalla?

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Tuulivoima on valtaamassa voimakkaasti alaa maassamme syöttötariffijärjestelmän ansiosta. Pohjanmaalla on pitkälle vietyjä suunnitelmia tuulivoiman sijoittumisesta. Toistaiseksi kaikki suunnitelmat ovat juuttuneet kuntien kaavoitukseen, ja tärkein syy siihen on, että meiltä puuttuu tuu-livoiman sijoittamiseen liittyvä lainsäädäntö maanomistajan oikeuksista ja korvauksesta. Edellinen eduskunta vaati lainsäädäntöä kor-vauskäytännöstä maanomistajille esimerkiksi niin sanotun tuulivoimatoimituksen avulla. Hallitusohjelma toteaa useissa kohdin tarpeen parantaa korvausmenettelyä maanomistajille. Onko työ- ja elinkeinoministeriössä tai ehkä ympäristöministeriön asunto-osastolla ryhdytty toimenpiteisiin parannusten aikaansaamiseksi ja tuulivoimahankkeiden eteenpäinviemiseksi?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa keskeistä on talouskasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle ja investoinneille. Tätä silmällä pitäen on hyvä, että hallitus on vahvistanut Finnveran riskinottokykyä ja että vientiluottotakuujärjestelmä uudistetaan.

Mutta kaikella on haittapuolensa. Hallitusohjelman mukaisesti dieselin litrahintaan on tammikuun alussa tulossa 10,5 sentin polttoaineveronkorotus. Kuljetusyritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja keskeisiä toimijoita elinkeinoelämän verkostossa. Kompensoidakseen veronkorotusta hallitus on laskemassa ajoneuvojen käyttövoimaveron lähelle EU:n sallimaa minimitasoa. Mediaaniarvojen mukaan valtion kädenojennus tuo huojennusta vain 1 000 euroa, jolloin lisäkustannuksia tulee 9 500 euroa kuljetusajoneuvoyhdistelmää kohden. Kysyn siksi ministeri Häkämieheltä: Onko hallituksessa pohdittu, miten luodaan suomalaiselle kuljetusyrittäjyydelle sellainen toimintaympäristö, jossa kuljetusala voisi edelleen työllistää yli 100 000 suomalaista?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oletan, että te, ministeri Häkämies, olette saanut maakuntien liitoilta viestin koskien huolta siitä, että maakuntien kehittämisrahaa ollaan leikkaamassa 60 prosentilla. Tämä maakuntien kehittämisraha on ollut oiva vipuvarsi sille, minkälaista aluepolitiikkaa ja alueiden kehittämistä me maakunnissa olemme pystyneet tekemään. Nyt leikkaus koskee 32:ta miljoonaa euroa, ja seuraavana vuotena käytössä on vain 13,5 miljoonaa. Me olemme näillä rahoilla plus Euroopan unionin rakennerahoilla ja kuntien vastinrahoilla saaneet paljon aikaan. Miksi tämä leikkaus?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskettäin eli vuoden 2010 alussa perustettujen ely-keskusten, joita on Suomessa 15, toiminnallinen ohjaushan tapahtui kuuden eri ministeriön kautta, ja työ- ja elinkei-noministeriö koordinoi ely-keskusten strategista ohjausta. Arvoisa ministeri, miten mielestänne tämän uuden organisaation eli ely-keskusten uuden organisaation ylösajo on onnistunut, ja miten tämä kuuden ministeriön yhteistyö toimii?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri toi puheenvuorossaan esille Tekesin varojen käytön ja suuntaamisen. Perinteisestihän Tekesin varoista valtaosa on suunnattu suuryrityksille ja tutkimuslaitoksille, toki on käytetty Pekkarisen mainitsemiin pieniinkin yrityksiin jonkun verran. Mutta byrokratia on ilmeisesti sen verran hankalaa, että Tekes mieluummin antaa varat suurten yritysten kautta niille pienille. Jos varat suunnattaisiin suoraan pienille ja keskisuurille, niin syntyisi nopeammin innovaatioista myyntituotteita kuin mitä nyt tapahtuu. Monet pienetkin yritykset haluavat kehittää omia tuotteitaan myyntiin asti, ja sen vuoksi myöskin toivon, että ministeri ottaa tulevalla kaudella pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitys- ja tutkimusrahoituksen Tekesin kautta huomioon.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näihin energia-asioihin liittyen kysyisin ministeriltä: Millaisena näette turpeentuotannon toimintaedellytysten turvaamisen osana suomalaista energiantuotantoa? Turpeella on merkittävä alueellinen ja työllistävä merkitys ainakin meillä Pohjanmaalla. Jotkut ovat käyttäneet asiasta viime aikoina hieman erikoisia puheenvuoroja. Eli mikä on näkemyksenne tästä kysymyksestä?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen nosti ihan aiheellisesti kansainvälistymisen rahat esille ja totesi, että Finprolta ei leikata vaan resurssit säilyvät ennallaan. Edelleenkin kansainvälistymis-avustuksissa nuo leikkaukset jäävät myöskin aika kohtuullisiksi, koska vertailuvuosi on tämä maailmannäyttelyvuosi, ja edustaja Pekkarinen muistaa ministerinä, että silloinhan ne avustukset olivat vähän korkeammalla tasolla juuri tämän maailmannäyttelyperusteen vuoksi.

Edustaja Skinnari otti esille hyvin tärkeän asian, nämä arktisen alueen mahdollisuudet koko Pohjois-Euroopalle ja Suomelle. Voisi sanoa, että kartta on vähän kääntymässä uuteen asentoon. Eli ne mineraalivarat, ne energiavarat, tulevat olemaan iso mahdollisuus, mistä on jo hyviä merkkejä, ja oikeastaan voisi sanoa, että meidän tulee ajaa esimerkiksi EU:n tasolla paitsi tätä mineraalipolitiikkaa myöskin näitä liikenneverkkoja. Nehän tahtovat usein päätyä Helsinkiin. Jatkossa on tärkeätä, että otetaan nämä asiat huomioon näitä verkkoja tehdessä.

Edustaja Mattila otti esille tämmöisen hankkeen kuin Laguna, mutta myönnän kyllä nyt, että en tunne aihetta. Voimme varmaan jatkaa keskustelua aiheesta.

Edustaja Jaskari nosti esille tämän pääomamarkkinastrategiaryhmän. Mikä sen tavoite on? Sen tavoite liittyy ensinnäkin siihen, että Suomesta ei kasvuyrityksille löydy riittävästi rahoitusta, ja toisekseen pörssiin listautumisiin: Pörssihän on yritykselle tapa hankkia rahoitusta kasvuun. Suomessa ei kolmeen neljään vuoteen ole ollut juuri yhtään listautumista, Ruotsissa 40. Pohditaan syitä, miksi näin on, miten voitaisiin kannustaa, koska meillä on muutoinkin ohuet pääomamarkkinat. Tämä ehkä Stadighin työstä. Keväällä tulee raportti ulos, ja siitä ehtivät sitten budjettiriiheen ehkä ensimmäiset osat.

Edustaja Tynkkynen aiheellisesti nostaa esille kysymyksen siitä, onko hiilivoimaloiden hiilen korvaaminen bioenergialla edelleen tapetilla. Kyllä ilman muuta on. Miten siinä edetään ja millä resursseilla, se on hieman auki, mutta on ilman muuta selvää, että se on yksi keskeinen linjaus meidän energiapolitiikassamme.

Edustaja Nylund nosti esille nämä tuulivoimaloiden korvaukset. Tiedän, että jotkut hankkeitten vetäjät ottavat huomioon sen, että vaikka voimalaa ei tulisikaan ihan sille maalle, niin siitä on tiettyä haittaa. Eli myöskin näitten hankkeitten veturit voisivat ehkä ottaa entistä paremmin huomioon sen, että on välillisiä vaikutuksia, vaikkei suoranaista.

Edustaja Vehkaperä, kyllä maakunnan kehittämisen rahaa tässä esityksessä esitetään leikattavaksi, ja perustelu on juuri se, että osaksemme myös noita leikkauksia on tullut, mutta rauhoittaisin sen verran, että esimerkiksi osaamiskeskusohjelma pystytään läpi viemään tällä rahoitustasolla. Ja nehän ovat olleet — itsekin tunnen hyvin tämän maakunnan kehittämisrahan — semmoisia selvitysrahoja, varmaan tarpeellisia, mutta ehkä pitää laittaa maakunnan liiton virkamiehet töihin ja vähentää sitten konsulttitilauksia.

Edustaja Kärnälle ely-keskuksista: Työ on varmasti vielä kesken. Siinähän on ideana se, että elinkeino, liikenne ja ympäristö entistä paremmin yhteensovittavat toimiaan, ja on sanottava, että työ on kesken. Nämä jumissa olevat tuulivoimalahankkeet osittain kertovat, että paikallisella tasolla on vielä kovasti tehtävää.

Edustaja Heikkilä nosti esille pk-yritykset ja Tekesin. Kyllä pk-yrityksetkin ovat Tekesin ohjelman piirissä olleet, mutta tämä jo edeltäjäni aikana valmisteltu ja itseni uudistama t&k-vähennys purisi suoraan ilman hallintoa, ilman Tekesiä, nimenomaisesti kannustamaan pk-yrityksiä.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun aivan samaan asiaan kuin edustaja Vehkaperä eli maakuntien kehittämisrahaan. Minun täytyy kaikella kunnioituksella kyllä sanoa, että se on aika kova arvio, että nämä maakuntien kehittämisrahat ovat ikään kuin vain selvitysrahoja. Kyllä minä ymmärrän, että ne ovat toki niitäkin, mutta kyllä niillä on aika suuri merkitys, hiukan maakunnasta riippuen, myös maakunnan elinkeinopolitiikan kehittämiselle.

Erityisen suuri merkitys näillä kehittämisrahoilla on Kainuussa. Kainuun kehittämisrahaa on leikattu vähän samassa suhteessa kuin maakuntien kehittämisrahaa, yli 20 prosenttia, ja Kainuun tapauksessahan tämä leikkaus tarkoittaa suoraa leikkausta tiestön ylläpitoon, työttömyyden hoitamiseen jnp. Tämä kysymys ehkä kohdistuu molemmille ministereille: Miten tähän Kainuun kehittämisrahan kehittämiseen nyt pitäisi sitten suhtautua?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi elää viennistä, ja nyt tarvitaan suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn nostamista, tarvitaan riskipääomia uuteen tuotantoon. Näillä pystytään luomaan sitä vahvaa talouskasvua, josta Suomen hyvinvointivaltio saa sitten rahoituksensa myös.

Erittäin huolestuttava asia on se, tunnetaanko maailmalla tämä meidän osaamisemme, tiedot ja taidot. Olisin kysynyt ministeriltä: Millä tavalla uusi hallitus on lähtenyt luomaan strategiaa näihin kasvavien talousmahtien maihin ja niille markkinoille, jotta suomalainen osaaminen, suomalaiset palvelut, suomalaiset tuotteet löytävät sieltä paikkansa?

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kysyisin kaksi kysymystä ministeriltä.

Olen tässä viime aikoina tavannut suuren määrän nuoria, uuden aineettoman tuotannon kasvuyrityksiä, ja heidän valituksensa on se, että he eivät saa riskirahoitusta sen paremmin Tekesiltä kuin Finnveralta riittävästi ja joutuvat turvautumaan ulkomaiseen rahoittajaan. Sitä kautta tuotanto ja yritykset ovat myöskin menossa sitten sinne maailmalle, mikä merkitsee erittäin suurta aivovientiä, ja kasvu Suomessa estyy.

Toinen kysymys sivuaa lievästi Skinnarin esittämää ajatusta. EU:n 2014—2020 kehyksessä on 80 miljardia innovaatiotutkimukseen. Kuinka nopeasti olette reagoimassa siihen, niin että Suomi tulee esittämään sieltä omia tarpeitaan, koska ne eivät ole millään tavalla maahan sidottuja vaan ne kilpailutetaan? Suomi on aikaisemmin saanut rahaa sieltä runsaasti, ja nyt, viitaten tähän Barentsinmereen, meidän mahdollisuutemme olisivat siellä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun täytyy olla tyytyväinen siihen, että tässä taloudellisessa tilanteessa ja tässä budjetissa tähän hallintoalaan, tähän osaan, leikkaukset kohdistuvat käytännössä hyvin minimaalisesti, muualle leikkauksia tulee huomattavasti enemmän. Täytyy sanoa, että Temmin osalta on pystytty rakentamaan hyvin tasapainoinen budjetti. Meidän täytyy vaan näiden leikkausten kansa elää ja toisaalta nähdä se, että siinä on myös mahdollisuus, kun uudelleen järjestellään tukia ja saadaan sille tukirahalle, tukieurolle, mahdollisimman suuri tuotto. Tämän nimenomaan näen myös mahdollisuutena, ja tässä ministerit ovat kyllä erinomaisesti onnistuneet.

Olisin sen verran halunnut tästä kasvuyrittäjyydestä puhua, että riskirahoituksen saaminen on ilman muuta meillä ollut ongelma ja on ongelma tulevaisuudessakin. Tekesin osuuteen ehdottomasti lisättiin tätä riskirahoituksen mahdollisuutta, mutta pystymmekö me vielä jatkossa nopeuttamaan esimerkiksi verokannustimia tutkimus- ja kehitystoimintaan, samoin näiden bis- nesenkeleiden verokannustinpalettia tässä yhteisessä t&k-paletin uudistamisessa, pystytäänkö tätä nopeuttamaan?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli ilo kuulla, että ministeri Häkämies puhui kasvuyrittäjyyteen kannustamisesta. Kyllä se on niin, että meidän nykyinen innovaatiojärjestelmämme kaipaa selkeästi ravistelua. Meillä on hyvin koulutettua työvoimaa, infra kunnossa, yliopistoja, luotettava oikeusjärjestelmä ja yrityksen perustaminenkin on helppoa, mutta jotakin on pielessä, kun ideoita syntyy ja tekeminen jää puolitiehen.

Tässä keskustelussa jo vahvasti esiin noussut yritysten pääoman saaminen myös yksityisiltä markkinoilta on varmasti yksi tärkeä ja keskeinen selvitettävä kysymys, kuten myös tämä yritystukiviidakon perkaaminen ja järkeistäminen. Kysyisin ministeriltä myös: Kun monessa maassa on yrittäjällä mahdollisuus yrittää, epäonnistua ja sitten oppia tekemisistään ja yrittää uudelleen, miten voisimme Suomessa edistää sitä, että olisi vahvempaa riskinottokykyä ja yrittäjä voisi myös yrittää uudelleen epäonnistumisen jälkeenkin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnari nosti äärimmäisen tärkeän asian esille elikkä Venäjä-yhteistyön. Eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmä kävi muun muassa viime syksynä Murmanskissa, jossa norjalaisilla on tavattoman kova vauhti päällä. He ovat tosissaan jalkautuneet sille alueelle, siellä on vahvoja yrityksiä ja volyymiltään aivan toisen luokan taloudellista yhteistyötä venäläisten kanssa kuin suomalaisilla.

Mutta norjalaisilla on aika kova vauhti myöskin Suomen puolella rajaa. Kemira GrowHowhan myytiin norjalaiselle Yaralle, ja sen jälkeen Savukosken kunnassa Itä-Lapissa, oikeastaan koko maakunnassa, on oltu tällaisen ison kaivosjätin armoilla, odotettu, mitä ratkaisuja se suostuu tekemään ja milloin niistä ilmoittaa. Mikä on työ- ja elinkeinoministeriön strategia jatkoa ajatellen, että strateginen kaivosala pystyttäisiin pitämään paremmin omissa näpeissä?

Sitten tuulivoimasta vielä: Mikä on ministerin kanta siihen, joko tämä tuulivoiman tukeminen menee osin yli? Esimerkiksi omalla seutukunnallani on valtava buumi menossa, ja minä olen ainakin itseltäni kysynyt, valuuko tämä tuki jo pikavoittojen tekemisen tukemiseen eikä niinkään uuden energiamuodon tukemiseen.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen nosti esille tärkeän asian eli Kainuun maakunnan kehittämisrahan. Sen osalta, nyt kun budjettiesityksen osalta työllisyysrahat ovat nousseet, tuo kehittämisrahan osuus on niin sanotusti jälkeenjäänyt, ja on tarkoitus tässä budjetin täydennysesityksessä tämä asia korjata. Suuruusluokka on kuitenkin merkittävä, mutta joka tapauksessa tähän puututaan ja tätä rahaa korotetaan.

Edustaja Lipponen nosti esille sen hyvin tärkeän asian, että kun tässä ihan lähialueilla, varsinkaan lännessä, ei hirveästi ole talouden kasvua, niin pitää mennä sinne, missä on 8 prosentin kasvua: Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan. Erilaisia hankkeita on käynnissä. Tuorein esimerkki on esimerkiksi tämän innovaatiokeskuksen, Finnoden, perustaminen Delhiin, siellä kärkenä nimenomaisesti cleantech eli tämä ympäristöteknologia. Jokainen ymmärtää, että Suomessa on aivan erityistä osaamista vaikkapa vesialueella ja siellä taas isosti markkinoita.

Edustaja Mattila, kun tarkemmin muistia tuossa kaivelin, niin kyllä tämä Laguna sittenkin oli tuttu, jos kysymys on siitä tutkimuskeskushankkeesta. Olen keskustellut hankkeen vetäjien kanssa ja luvannut sinne mennä paikankin päälle. Eli näin se muisti palautuu pätkittäin.

Edustaja Väätäinen nosti hyvin tärkeitä asioita esille, ensinnäkin sen, että tavallaan tämä uhka siitä, että kehityskelpoisia yrityksiä valuu ikään kuin pelkästään rahoituksen puutteen vuoksi ulkomaisiin käsiin, on reaalinen ja sitä on tapahtunut, mutta meidän tietysti täytyy näitä kotimaisia toimia vahvistaa. Tämän vuoksi muun muassa Finnveran riskinottokykyä nyt tulevina kehyskausina merkittävästi lisätään, jotta niin kasvuyritys- kuin kansainvälistymistapauksissa Finnvera olisi riskiäottavampi partneri näille yrityksille.

Edelleen tämä EU-tutkimusrahoitus on ollut ja tulee olemaan tärkeä lähde meille ja nimenomaisesti sen vuoksi, että EU:ssa pitää kriteerinä pitää tutkimuksen laatua eikä mitään aluepoliittisia perusteita. Silloin kun tutkimuksen laatu on perusteena, Suomi pärjää. Mielestäni juuri tuo alue, arktisten alueitten tutkimus ja siihen liittyvä, on merkittävä. Kaivosalalla me olemme kohtuullisen johtava maa, ja siihen pitää edelleen panostaa.

Edustaja Matikainen kysyi verokannustimesta. Totesin siitä aiemmin, että se on valmisteltu niin edeltäjän kuin itseni toimesta. Päätöksiä ei ole käyttöönotosta tehty, mutta näkisin, että se nimenomaan pk-yrityksiin kohdistuvana olisi perusteltu — pidetään yllä.

Tämä bisnesenkelimallihan tarkoittaa sitä, että voisi tehdä pääomasijoituksen sellaiseen kasvuyritykseen, että sieltä sitten taas puolestaan, mikäli tulee myyntivoittoa tai osinkoja, voisi sen tehdä verottomasti, mikäli seuraava sijoitus, tämä voitto, kohdistuu taas uuteen kasvuyritykseen. Englannissa on olemassa hyvin toimiva malli. Sitä mallia parhaillaan pohdimme, ja varmaan tuolla Stadighin työryhmässä sitä edelleen selvitetään.

Edustaja Karimäki, tämä yrittäjän syrjäytyminen on reaalinen ongelma, eli yhteiskunnassa on muutoin lähdetty siitä, että mikään ihmisryhmä ei syrjäydy, mutta yrittäjien kohdalla tämä ei täydellisesti toteudu. Muistamme lama-ajat, miten näin kävi, eli tältä osinhan hallitusohjelma sisältää kirjauksia, että eri lakeja, lähinnä kai velkasaneerauslakia, muuttamalla pystyttäisiin yrittäjän asemaa ja yrittäjäperheen asemaa näissä tilanteissa parantamaan.

Edustaja Mustajärvelle: Yhdyn näihin näkemyksiin, että Venäjä — vain kertaalleen sanottuna — on mahdollisuus. GrowHow‘n osalta käymme tietysti jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on se tulevaisuudenkuva, mikä on se raaka-aineen hintataso, jolla he käynnistävät tuon. Pitää vain muistuttaa siitä, miksi Sokli ei lähtenyt liikkeelle aikaisemmassa omistuksessa. Se johtui tästä pääomapulasta, eli tämä on reaalinen haaste Suomessa. Suomessa on ohuet pääomamarkkinat — valtio ja työeläkelaitokset, eikä hirveän paljon muuta — ja niitä pitäisi tukevoittaa. Olisi tärkeää, että tätä puolta saataisiin vahvistettua ja kotimaisia investointeja käynnistettyä.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Matikainen-Kallström sanoi tässä aiemmin, että TEMin määrärahojen leikkaus on mahdollisuus. Minä olen aikaisemmin ymmärtänyt, että lääketieteessä leikkaus on mahdollisuus.

Puhemies! Ministeri Häkämies on myös aluekehityksestä vastaava ministeri. Miten te olette arvioineet ministeriössä tämän budjetin ja hallitusohjelman kokonaisvaikutuksia alueitten kannalta nyt, kun eri ministeriöitten leikkaustoimet kohdistuvat suuressa määrin alueitten kehitykseen ja kehittämisedellytyksiin? Sitten kysyn: Onko hallitus nyt ottamassa uuden käytännön, kun rakennerahaston kansallista osuutta leikataan 30 miljoonaa euroa ja se tulee merkitsemään sitä, että Suomelta jää saamatta suomalaisten veronmaksajien rahaa Euroopan unionilta, kun ei tätä kansallista rahoitusosuutta hoideta? Onko tämä uusi linjaus, uusi Euroopan-politiikan linjaus? Aikaisemmin on pyritty ottamaan jokainen euro niitä jäsenmaksurahoja takaisin Suomeen.

Viimeisenä vielä: Ette vielä vastannut täällä edustaja Sankelon hyvään kysymykseen turpeesta. Oletteko samaa mieltä kuin ministeri Niinistö, joka on ajamassa turvetuotannon, kansallisesti ja myös aluekehityksen, työllisyyden kannalta, energian omavaraisuuden kannalta tärkeän polttoaineen, alas? Oletteko eri mieltä? Toivottavasti olette samaa mieltä kuin edustaja Sankelo ja eräät monet, monet muut tämän salin edustajat.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi elää raudasta, teräksestä, mineraaleista ja paperista, mutta jatkossa myös enenevässä määrin korvien välistä saamme leipää, toimeentulon lähdettä, ja tarkoitan tällä nimenomaan luovia aloja ja sisällöntuotantoa. Tuo entinen kauppa- ja teollisuusministeriö teki erityisen luovien alojen kehittämisohjelman. Siitä on jo vuosia, ja haluaisin kuulla ministerin päivityksen siitä, millä tavalla TEM-ministeriö suhtautuu luoviin aloihin, joista hallitusohjelmassa on sinänsä varsin positiivinen kirjaus. Näillä luovilla aloilla puhutaan Suomen kannalta eräänlaisesta win-win-suhteesta kansainväliseen kauppaan. Tässä on toimiala, jota ei voi ulkoistaa halvempien tuotantokustannusten maihin, ja tässä on toimiala, jonka tuotteet menevät usein suoraan vientiin. On erittäin järkevää ja rohkeaa panostaa luoviin aloihin. Se edellyttää sitä, että aloittaville luovien alojen yrittäjille on olemassa toimivia riskirahoitusvälineitä. Tämmöisillä sijoituksilla me voimme olla tukemassa sitä, että synnytetään Suomeen Googlea, synnytetään uusia peliteollisuuden helmiä. Se edellyttää sitä, että meillä on aika avoin suhtautuminen kulttuuriin eikä missään tapauksessa tuomita tätä hörhöilyksi.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuttuisin kahteen asiaan, joita täällä jo useat edustajat ovat nostaneet esille.

Barentsin alue pohjoisessa on saamassa ihan uusia ulottuvuuksia. Kiitos ministerille siitä, että kommentoitte myönteisesti sitä! Esimerkiksi Norjan osalta siellä ollaan kovin paljon edellä meitä, ja meillä ei ole Finpron eikä muidenkaan edustustoa Oslossa eikä Pohjois-Norjassa. Siinä varmaan pystyisi tekemään yhteistyötä niin Ruotsin kuin Norjankin kanssa myös tässä infrassa, niin ratahankkeissa kuin kaasuputkihankkeissa.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on se, että Suomessa on voimakas ict-toimialan murros. Me olemme menossa yhden veturin mallista useamman alan monialayrittämiseen. Meillä on maailmanluokan tietämystä insinööritieteissä, on innovaatioita, on patentteja, mutta niitä ei saada jalostettua tuotteiksi, saatikka sitten maailmalle. Tässä olisi varmasti meidän kaikkien yhteinen hanke, ministeriö etunenässä vetämässä sitä: kuinka saadaan näiden pienten yritysten markkinointia ja vientiä edistettyä, jotka ovat syntyneet yhden suuren kauppahuoneen varjossa mutta joilla on maailmanluokan tuotteita.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ole saanut tähän kysymykseen vastausta, joten kysyn nyt uudestaan: Miten ministerit ja hallitus aikovat hoitaa tämän erinomaisen hyvän yhteiskuntatakuun, johon kuuluu tämä koulutustakuu? Nyt ollaan hävittämässä osaa ammattikorkeakouluverkosta. Nimittäin kannattaa ottaa selvää, se on aivan tosiasia, että 2 200 aloituspaikan leikkaus ja 120 miljoonan euron rahallinen leikkaus on kaatamassa meiltä osan ammattikorkeakouluja. Ja juuri näillä luovilla aloilla, joista edustaja Tuppurainen niin kauniisti puhui — olen ihan samaa mieltä — kulttuurin alan koulutusta, joka on juuri tätä luovan alan kehittämistä, leikataan rajusti. Esimerkiksi Jyväskylästä, yhdestä maamme parhaasta ammattikorkeakoulusta, leikataan kulttuurialojen koulutus kokonaan. Miten tämä istuu nyt tähän maakuntien kehittämiseen? Samalla te leikkaatte myös etsivästä nuorisotyöstä, työpajatoiminnasta — vähän palautitte hirveän haloon jälkeen sinne rahaa, mutta seinät pullistelevat siellä edelleenkin. Te leikkaatte oppisopimuskoulutuksesta, ja näitä työpaikkoja, harjoittelupaikkoja ei saa. Miten tämä kaunis ajatus saadaan käytäntöön? En ole saanut vielä kunnon vastausta. Haluaisin ihan vilpittömästi tietää.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on Suomen kokonaisenergiamäärästä. Primäärienergian kokonaismäärä, -tuotanto, nousee vuoteen 2030 aina 1 700 petajouleen asti. Kuitenkin kulutus on kääntymässä nyt jo laskuun eli hyötysuhde laskee. Onko tähän mitään järkevää selitystä, vai mistä on kysymys?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Häkämiehelle hyvästä selonteosta! Kysyisin kuitenkin vielä ministeri Häkämieheltä seuraavaa: Hallitus on sitoutunut palvelumarkkinoiden kehittämiseen vaalikauden aikana. Yksi kärkihanke on julkiselle sektorille tärkeän hankintalain uudistaminen. Millä aikataululla tämän osalta edetään?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Elinkeinotukien läpikäynti oli vaalien aikana ohjelmassa, ja hyvä, että se tässä tulee käytyä läpi. Vielä on yksi kysymys ja huoli, koska me olemme hieman hävinneet joissakin tukimuodoissa Euroopan muille maille ja on tietysti tärkeätä, että kun meidän yrityksemme kilpailevat, niin se taso on tuissa samanlainen Euroopan maiden välillä. Tähän toivon tarkennusta, onhan tämä toteutumassa?

Vihreä kasvu ja vihreä talous ovat hyvin budjetissa mukana, niin että 2,6 miljoonaa tulee sekä ympäristöliiketoiminnan toimeenpanoon että yritysten kansainvälistymisen valtuuksiin. Vielä ministeri mainitsi tämän Myllykosken alueen, ja tiedämme hyvin ministerin kanssa, että siellä on esitys tämmöisestä erilaisesta äkillisen rakennemuutosalueen huomioimisesta. Kysyisin: Onko tämä maakunnan oma esitys käsittelyssä nyt ministeriössä?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin kiitokset hallitukselle ja ministeriölle siitä, että Finnveran toimintaedellytykset hallituskaudella parantuvat. Mutta sitäkin lieventää merkittävästi se, että hallitus on päättänyt periä sanoma- ja aikakauslehdiltä 9 prosentin arvonlisäveron. Sen vaikutukset alan toimijoiden mukaan tulevat olemaan todella suuria. Sanomalehtien Liitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat arvioineet, että heidän toimialallaan, lehti- ja painoalalla, se saattaa merkitä noin 2 500 työpaikan vähentymistä. Itellan arvio on, että työpaikkamenetykset saattavat olla noin 1 000 henkilötyövuotta elikkä ne saattavat koskea noin 1 500:aa Itellan työntekijää. Tässä seuraa lisäksi se, että kun mainonta vähentyy ja mainonnasta maksetaan 23 prosentin arvonlisävero, niin arvonlisäveron vähentymistä tulee tapahtumaan siellä mainonnan puolella. Näin ollen, kun budjetissa on tavoitteeksi asetettu 90 miljoonaa euroa tällä verolla saatavaksi, (Puhemies koputtaa) on todennäköistä, että tämä tulee merkittävästi pienenemään. Eli kysyn teiltä: Ettekö te ole katsonut velvollisuudeksenne puolustaa alan yritystoimintaa ja työllisyyttä?

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirja toteaa, että elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on lisätä innovatiivisten, nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten määrää. Tämä on erinomainen tavoite. Panoksia suunnataan erityisesti alkavien yritysten kasvun tukemiseen. Edustaja Pekkarinen täällä jo pohdiskeli, miten osaaminen voitaisiin muuttaa työpaikoiksi. Uusien alkavien yritysten tukeminen esimerkiksi yrityshautomo- ja yrityskiihdyttämötoiminnan kautta on tällaista toimintaa, ja sen tehosta on olemassa myös hyvää näyttöä. Toivottavasti tähän toimintaan riittää rahaa myöskin tulevina vuosina.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa myös siitä, että meidän on pidettävä huolta siitä huippuosaamisesta, jota meillä jo nyt on. Ei ole varaa päästää tilapäisten suhdannenotkahdusten tai muiden ongelmien takia sellaista erityisosaamista katoamaan, mitä meillä on esimerkiksi vaativan meriteollisuuden ja vaikkapa puunjalostuksen alalla.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Rantakankaalle: Aluekehityksen kuvahan vaihtelee hyvinkin paljon. Olin hyvin ilahtunut — kävin eilen Oulussa — niistä viesteistä, mitä tulee pohjoisesta, eli pelkästään jo kaivosteollisuus on muuttanut sitä ehkä perinteistä suhdannekuvaa. Luonnollisesti sitten taas näissä perinteisen teollisuuden maakunnissa, jollaisesta itse tulen, näkymät ovat jossain määrin heikompia. Mutta yhtä kaikki, suhdannekuvat vaihtelevat.

EU-vastinrahasta oli kysymys. Kyllä, sitä esitetään leikattavaksi, mutta sitä on esimerkiksi kuluvalta vuodelta jäämässä käyttämättä enemmän kuin tuo leikkaus on, eli uskoisin, että tältä osin kuitenkin nämä EU-hankkeet pystytään läpi viemään. Tällainen tieto minulla on.

Mitä tulee kysymykseen turpeesta — edustaja Sankelo, pahoittelen, että jäi vastaamatta edellisellä kierroksella, edustaja Rantakangas uudisti tuon kysymyksen — niin turvehan jakaa mieliä, mutta luonnollisesti olen sitoutunut hallitusohjelman kirjaukseen, jossa todetaan, että turpeen käyttöä vähennetään asteittain, kuitenkin niin, ettei se saa korvautua kivihiilellä. Tämä on minusta tärkeä pointti, että näin ei saisi tapahtua. Edelleen sitten hieman ehkä huolestuttaa se, että mikäli turpeen verotusta tulevina vuosina merkittävästi korotetaan — edellinen hallitushan sitä jo päätti korottaa — niin se voi edelleenkin sotkea ikään kuin puumarkkinoita. Eli kyllä siinä mielessä olen aika maltillinen suuntaan jos toiseenkin. Turve on meidän energiapaletissamme mukana, eikä mitään radikaalia ole esillä.

Edustaja Tuppurainen nosti esiin todella tärkeän asian, eli me tiedämme, että vaikkapa luovilla aloilla, kulttuurissa, Ruotsi on meitä hyvin paljon edellä, jos puhutaan perinteisen vientikäsityksen mukaan, pelkästään musiikkisektori jne. Siellä on hyvää työtä tehty ministeriössä. Mutta erityisesti tämä peliala, jolla nyt luonnollisesti Angry Birds on se keihäänkärki, on hyvä esimerkki, ja toisin kuin ehkä julkisuudesta voi luulla, niin kyllä esimerkiksi Tekes on rahoittanut monia pelialan innovaatiohankkeita, niitä pelialustoja, vaikkei varsinaisesti sitä pelin keksimistä. Selvästi peliteollisuudesta on tulossa yksi tämmöinen vetävä hevonen Suomelle.

Edelleen toinen asia on sitten vaikkapa tämä elokuva- ja filmiteollisuus. Mutta se tarvitsee pohjakseen vahvan kotimaantuotannon, ja tässä suhteessa pallo on kyllä eduskunnalla. Se, mitkä ovat Yleisradion resurssit tulevaisuudessa, vaikuttaa kyllä hyvin paljon siihen, löytyykö meillä tuotantoa vietäväksi.

Edustaja Kurvinen nosti esille Barentsin. Varmaan tämä ero Norjaan on siinä, että Norja on luonnollisesti tässä offshore-bisneksessä kokenut ja erittäin vahva ja on strateginen liittolainen Venäjän kaasu- ja öljyhankkeissa. Mutta kyllä meidän pitää olla entistä vikkelämpiä saadaksemme oman osuutemme.

Näen myös samalla tavalla, että jos kohta Nokian päätökset ovat varmasti miinusmerkkisiä, niin se on myöskin mahdollisuus löytää siitä ekosysteemistä uusien yritysten mahdollisuuksia, ja tämä työhän on käynnissä. Toisaalta myöskin tämä osaava työvoima, on jo näyttöä siitä, houkuttelee ulkomaisia yrityksiä, Intelin Tampereelle (Puhemies: 3 minuuttia tulee jo täyteen!) ja Ericssonin Ouluun.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Indie-tuotanto koskien esimerkiksi Yleisradiota on jo ajettu todella ahtaalle, ja itse asiassa siellä on paljon ihan konkurssia tulossa ja ainakin tuotannon alasajoa. Toivottavasti se vielä joskus saadaan siitä elvytettyä.

Mutta varsinainen kysymykseni koskee uusiutuvaa energiaa. Voisitteko, arvoisa ministeri, kerrata, paljonko tukieuroja tarvitaan tuulelle ja paljonko siitä saadaan terawatteja, paljonko tukieuroja suunnataan puulle ja paljonko siitä saadaan terawatteja. Nyt kun selkeästi puun osalta näitä tukia ollaan leikkaamassa, eikö silloin olla leikkaamassa todella väärästä suunnasta, jos osoittautuu, että siellä ne terawatit saataisiin kaikista halvimmalla? Minkä viestin te haluaisitte meidän kansanedustajien vievän niille yrittäjille, joilla tällä hetkellä kalliisti investoidut ketjut uhkaavat seisoa tyhjänä ensi syksynä, ja niille, jotka harkitsevat tällaisten ketjujen ostamista? Kannattaako nyt laittaa jäitä hattuun?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! YK on julistanut vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoiminnan vuodeksi. Viimeaikainen trendi yrittäjyydessä on ollutkin yhteinen tekeminen. Kysyisin ministeriltä: Miten Suomessa edistetään osuustoimintaa? YK uskoo yhteistyötä tekevien yritysten rakentavan parempaa maailmaa.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Muutama sana tulevaisuudesta. Nyt on yleisesti tunnettu tosiseikka, että Saksan teollisuus on toiminut siten, että se on myynyt tuonne PIGS-maille tuotteita, ja saksalaiset pankit ovat edelleen lainoittaneet näitä PIGS-maita. Tämän symbioosin johdosta näyttäisi siltä, että vienti tuonne EU-alueelle ja Saksaan tulevaisuudessa vähenee. Onhan tässä budjettiesityksessä liitteessä sivulla 14 myöskin ennustettu EU-alueen hitaamman kasvun kautta. No, nyt sitten se tulevaisuus, onko se tuolla pohjoisessa ja Venäjällä, aukeaako tämä Koillisväylä, tällaisia asioita pohdin. Se kysymys kuuluisi lähinnä näin: Kuinka aiotte panostaa pohjoiseen ja itään, missä se todellinen kasvu tulevaisuudessa on?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa tuli jo vastaus tuohon turvetuotantokysymykseen, mutta laitetaan sitten lisää kysymystä pöytään. Eli miten ministeri näkee suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn, jos tämä valmisteilla oleva rikkidirektiivi merikuljetuksissa tulee voimaan? Laskettu li-säys kuljetuksiin esimerkiksi Rautaruukin mukaan on 30—50 prosenttia.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kolme huomiota.

Ensinnäkin tämä vastinraha: Nyt kyllä rohkenisin varoittaa ministereitä, että ei se taida näin mennä. Jos tältä vuodelta jää kansallista vastinrahaa, silloin jää sitä EU-rahaa myöskin, ja jos te kuvittelette, että sillä perusteella ensi vuonna toimitaan, niin se ei nyt toimi sillä tavalla. Te voitte ottaa tämän kiinni lisäämällä seuraavana vuonna sen 30 miljoonaa, mutta ellette niin tee, meiltä jää se vastaava 30 miljoonaa euroa Euroopan unionilta tänne rahaa saamatta. (Jouko Skinnari: Kokemusta on!) — Kokemusta on, koska minun aikanani ei tarvinnut palauttaa takaisin, toisin kuin ehkä joskus muulloin jouduttiin tekemään, edustaja Skinnari.

Mitä tulee vielä tähän kasvun ideaan, on erittäin hyvä, että se saa hyvän kannatuksen täällä ja kaikki me puhumme siitä mielellään, ja se vaatii sitä, että kun me olemme pääomaköyhä maa, meillä on tietty puute olemassa, niin pitää rohkeasti rahoittaa, myöskin pääomittaa niitä instituutioita, jotka on meillä pantu sitä varten — meillä on Avera ja meillä on Suomen Teollisuussijoitus, jotka ovat tätä varten — ja huolehtia myöskin Tekesin riittävästä rahoituksesta.

Nyt kun pienistä yrityksistä on kysymys, edustaja Heikkilä, on kyllä erittäin valitettavaa se, että hallitus leikkaa sitä valmistelurahaa, joka otettiin edellisellä vaalikaudella käyttöön, jonka turvin pienet yritykset voivat niin kuin valmistella (Puhemies: No niin, sitten taas!) oman valmiutensa, jotta ovat kykeneviä hyödyntämään Tekesin rahoitusta. (Puhemies: Olisi mennyt jo minuutti!) Nyt tämä pannaan puoliksi. Se on erittäin valitettava ratkaisu.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi aprikoi, mahdetaanko nyt jo tukea tuulivoimahankkeita liikaa, ja itse en tästä huolta kanna, koska työ- ja elinkeinoministeriössä viime kaudella hyvin tarkkaan laskettiin tariffitasot ja myös komissio näitä tariffeja tarkkaan vahtii. Eli ylituen vaara ei todennäköisesti ole kovinkaan suuri. Kannattaa myös muistaa, että uusiutuvien syöttötariffi reagoi sähkön hinnan perusteella, eli jos sähkön hinta on korkealla, niin silloin ylitukea ei sen takia makseta. Pikemminkin meillä on päinvastainen uhka eli siis se, että merituulihankkeita ei saada näillä nykyisillä tariffeilla liikkeelle, ja pitää miettiä, mitä uusia konsteja siellä tarvitaan.

No, minkä takia nyt sitten tuuleen kannattaa ehkä satsata, miksei kaikkia paukkuja laiteta pelkästään biomassaan? Siihen on varmaan montakin hyvää syytä. Ensimmäinen on se, että biomassasta saadaan toki paljon lämpöä, mutta kun puhutaan uusiutuvan sähkön lisäyksestä, niin siinähän tuulivoima on aivan verraton, ja meidän suunnitelmamme perustuvat uusiutuvan sähkön lisäyksessä nimenomaan tuulivoiman varaan. Tuulivoimalla on valtava potentiaali. Nyt puhutaan 6 terawattitunnista. Pitkällä aikavälillä voidaan hyvin päästä 20—30 terawattituntiin unohtamatta sitten vientipotentiaalia, joka suomalaisella tuulivoimateollisuudella on ja jonka ministeri hyvin tuntee.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa tullaan olemaan, koko Euroopankin talouden kannalta, on tärkeätä Suomen vientiteollisuuden rakenteiden turvaaminen, ja silloin on kaksi asiaa. Yrityslähtöinen koulutus täytyy muun muassa energiateollisuuden osalta varmistaa. Sitten tullaan näihin kahteen asiaan, jotka ovat minusta hyvin nousseet tässä keskustelussa esille. On EU:n uudet strategiset painotukset: 46 prosentin kasvu tutkimusmäärärahojen kehyksissä ja 36 miljardin lisäys, kolminkertaistaminen, infrapuoleen. Olen täsmälleen samaa mieltä, että nyt liikennepoliittisessa selonteossa on Suomen asema arvioitava uudelleen ja otettava nämä vipuvarret, joita muun muassa tätä kautta saadaan, uudelleenarvioitavaksi.

Metsäteollisuuden toimintaedellytysten osalta kyllä puun saatavuus on edelleen ongelma, joten kyllä nyt pitää maa- ja metsätalousministe-riön puolellekin peräänkuuluttaa niitä hallitusohjelman mukaisia puun saatavuutta parantavia toimenpiteitä metsälainsäädännön osalta ja metsänhoitoyhdistysjärjestelmänkin osalta.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en nyt niele kyllä tuota meriselitystä ministeri Häkämieheltä siitä, että maakuntien kehittämisrahaa ohjattaisiin nyt omalla tavalla osaamiskeskuspolitiikkaan. Se on minulle ainakin sellaista politiikkaa, jossa keskittämisellä on nyt valtaa, ja tätä selitystä ei niele varmasti myöskään teidän maakuntanne, kun maakunnan kehittämisrahaa leikataan. Eivät sitä niele myöskään yritykset, kehittämisvaiheessa olevat yritykset ja yritykset, jotka miettivät myöskin kansainvälisiä vesiä, eivätkä niele myöskään kaupungit, kunnat ja alueet, joille tämä kehittämisraha on äärimmäisen tärkeä.

Arvoisa puhemies! Kun työministerikin on paikalla, niin juuri tuosta nuorisotyöttömyydestä varmaan saamme jonkunlaisen ajatuksen siitä, miten tämä yhteiskuntatakuu aidosti aiotaan yli ministeriöiden toteuttaa, koska osaltaan leikataan rahoja, mutta nyt myöskin teidän budjettialallanne, TEMin budjettialalla, on rahoja tähän työhön.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä keskusteluissa on puhuttu, että voidaan saada myöskin vähemmästä enemmän, ja yksi, mistä varmasti voisimme saada vähemmästä enempi, on todellakin nämä rakennerahastot. On viime vuosina aika paljon keskusteltu siitä, että näistä rakennerahastoista hallintoonkin saattaa mennä jopa 20 prosenttia koko rahoituksesta — täysin mahdoton tilanne. Olisin kysynyt vastaavalta ministeriltä: Mitä suunnitelmia meillä olisi, niin että saataisiin tämä hallinto todella selkeäksi, yksinkertaiseksi, tekemään päätöksiä nopeasti ja ne varsinaiset hankkeet, jotka sitä kasvua, työllisyyttä lisäävät, saisivat ne rahat eikä hallinto?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, te olette alueiden kehittämisestä vastaava ministeri. Teiltä on kysynyt äsken edustaja Rantakangas, ja muiltakin ministereiltä, mikä on budjetin alueellinen vaikutus. Te vastasitte siihen, että Pohjois-Suomen kehittämisnäkymät näyttävät hyviltä muun muassa kaivosteollisuuden vuoksi. Kyllä me sen tiedämme. Mutta nyt on vaara se, että budjetin toimenpiteillä estetään nämä hyvät kehittämisnäkymät. Mitkä ovat tämän budjetin alueelliset vaikutukset, kun katsotaan eri sektoreista? Ne ovat erittäin huolestuttavat. Katsomme liikenneministeriön toimialaa, katsomme sosiaali- ja terveysministeriötä, sitä, mitä tapahtuu kuntakentässä, sivistys-, koulutuspuolella jne. Kyllä tämä on hyvin vakava asia. Pitää arvioida, mikä tämä kokonaisvaikuttavuus on.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on tämä pk-yritysten vahva potentiaalinen kasvunäkymä, ja erityisesti esimerkiksi idänkaupan suhteen tai Venäjän-kaupan suhteen on valtavia mahdollisuuksia. Mitä aiotaan tehdä, jotta pk-yritykset voisivat olla keskeisemmässä roolissa siinä?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Leikkaus todella voi olla myös mahdollisuus. En ole itse lääkäri, mutta näin insinöörimäisesti ymmärrän sen, että leikkaustoimenpiteillä viedään se paise pois tai rassataan vähän niitä tukkeutuneita röörejä tai liitetään erilaisia rikkoutuneita osia toisiinsa, ja niin tässäkin minun mielestäni nyt tehdään. Nimenomaan yritystukia edustaja Pekkarinen, joka nyt ei ole enää salissa, on ollut kahdeksan vuotta rakentamassa, ja ymmärrän hyvin, että tuntuu erittäin kipeältä, jos joku toinen vähän penkaisee niiden vaikuttavuutta. Yhteisenä tavoitteenahan meillä täytyy täällä salissa kaikilla olla se, että jokaisella veroeurolla mahdollisimman paljon saadaan tuottavuutta aikaan. Sehän se meidän tavoitteemme on, ja silloin me saamme kasvua aikaan, kun me teemme yhdessä näitä rakenteellisia muutoksia.

Tähän rakennerahastojen vastinraha-asiaan. Onhan meillä ollut tilanteita, joissa meillä on jäänyt käyttämättä sitä omaa osuutta, eikä valtion aina tarvitse olla kaikkea tekemässä. Jos kunnat todella haluavat johonkin tuottamattomaan tuotteeseen tai kohteeseen tehdä tämmöisen eurooppalaisen hankkeen, niin kaikki on mahdollista. Voivat kunnatkin rahoittaa tämän vastinrahoitusosuuden.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tiedämme pohjoisen kaivosteollisuuden todelliset mahdollisuudet, alamme pikkuhiljaa nähdä ne. Kun on tarkastellut tilannetta Ruotsin puolella Norrbottenissa, miten siellä valtionyhtiö LKAB on toiminut, niin paitsi että se kaivaa rautarikastetta esiin, se myöskin jalostaa sen rautapelleteiksi. Ruotsi on sen lisäksi vielä jalostanut sen menestyksekkääksi autoteollisuudeksi, joka menestyy kyllä edelleenkin, vaikka on ollut vaikeuksissa.

Suomi on lähtenyt takamatkalta liikkeelle tässä kaivosteollisuudessa, ja on puhuttu valtion kaivosyhtiömahdollisuudesta. Mielestäni sitä ministeri Pekkarisen aikana selvitettiin ja todettiin, että ei helpolla päästä mukaan. Pekkarinen sijoitti tosin erääseen Kolarissa ja Pajalassa toimivaan yhtiöön muistaakseni vajaat 10 miljoonaa Teollisuussijoituksen kautta. Mutta nyt minä vetoaisin ministeriin, että tutkittaisiin aidosti se mahdollisuus, voidaanko Suomessakin jalostaa tätä rautarikastetta rautapelleteiksi. Se tarvitsee valtiojohtoisen vedon, sanotaan 50 miljoonaa, ehkä vähän enempi, valtiolta, ja sitten siihen markkinoilta rahaa mukaan, niin että me saamme tänne myöskin rautapellettiä ja sitä kautta myöskin jalostusteollisuutta.

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että edustaja Pekkarista ahdistaa kaikenlainen puuttuminen kaikkiin yritystukiin. Kun on viimeiset kahdeksan vuotta ollut itse elinkeinoministerinä ja suunnilleen ollut mukana kätilöimässä itse kutakin tukea, niin niistä on tullut vähän niin kuin Maurin lapsia, ja totta kai ymmärrän, että niihin on syntynyt semmoinen vahva tunneside. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö sielläkin voisi erilaisia toimenpiteitä ja leikkauksia tehdä, minkä elinkeinoelämä itse on monessa yhteydessä ääneen sanonut.

Edustaja Pekkarisesta muuten tulee mieleen: hyvää yhteistyötä teimme edellisen hallituksen aikana puurakentamisen edistämiseksi. Meillähän on tilanne, jossa Suomessa puulla on merkittävä markkinaosuus pientalorakentamisessa, mutta sekä kerrostalorakentamisessa että toimitila- ja julkisessa rakentamisessa osuus on ollut luvattoman pieni ja olemme muussa rakasta naapuriamme Ruotsia jääneet valtavasti jälkeen. Tällä puolella teimme ainakin omasta mielestämme hyvää yhteistyötä silloisen ministeri Pekkarisen kanssa, ja teimme paljon muutoksia, jotka otettiin alalla hyvin vastaan. Muistan hyvin omalta silloiselta vastuualueeltani rakentamismääräysten muutoksen. Nyt haluaisin kysyä elinkeinoministeriltä, minkälaisena hän näkee suomalaisen puurakentamisen näkymän tällä hetkellä. Onko edistysaskeleita tulossa, mikä on valtion rooli tässä harjoituksessa, ja voisiko tästä jopa tulla vientituote meille?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Vapaavuori arveli, että ministeri Pekkarisen on vaikea kuunnella tätä keskustelua osittain, niin siitä syystä minäkin olin äsken puolustuskeskustelun ajan tuolla omassa työhuoneessani enkä tohtinut sitä säästökeskustelua tänne tulla kuuntelemaan.

Mutta mitä tulee tähän puukerrostalorakentamiseen, asia on juuri näin kuin edustaja Vapaavuori totesi, että hänen aikanaan asuntoministeriössä laitettiin liikkeelle monta asiaa, ja muun muassa näitä palomääräyksiä on nyt muutettu, eli yhteiskunta selvästi omilla määräyksillään edistää tämän, voisiko sanoa, liiketoiminnan syntymistä. Viestit kertovat, että lähes miljoonan neliön verran suomalaisissa kaupungeissa on kaavoitettu puukerrostalorakentamista, eli tässä on nyt semmoinen momentum olemassa, ja viestit myöskin teollisilta toimijoilta kertovat siitä, eli tässä on hyvinkin uuden, vahvan, vahvistuvan toimialan paikka, josta voi olla myöskin vientituotteeksi. Kiitokset edustaja Vapaavuorelle hyvästä työstä viime kaudella!

Edustaja Kalmari, en laittaisi tuulivoimaa, en bioenergiaa enkä turvetta tuolla tavalla vastakkain kuin kenties tässä keskustelussa on tehty. Jos jonkin suhteen pitää kriittinen olla, niin sitten se on se kivihiili, jonka alasajamisesta tässä salissa varmaan on aika vahva yksituumaisuus.

Edustaja Kuusisto kysyi, mitä hallitus aikoo tehdä osuustoiminnan vahvistamiseksi. Emme ihan hirveän paljon, sehän on hirveän hyvää jäsenten ja osakkaiden toimintaa. Se on hyvin kannatettavaa, mutta ennen kaikkea jäsenten käsissä olevaa.

Edustaja Vähämäki kysyi, mitä voidaan pohjoisen eteen tehdä. Yksi osa on esimerkiksi se, että pohjoinen Eurooppa, pohjoinen Suomi on vahvemmin EU:n liikenneverkoissa, koska se on pitkäjänteistä, kymmenien vuosien liikenneverkkojen rakentamista ja näiden raaka-ainevarojen hyödyntämistä.

Edustaja Sankelo, huoli rikkidirektiivistä on aito Suomen teollisuudessa, ja ennen kaikkea se asettaa EU-maat eriarvoiseen asemaan kilpailunäkökulmasta. EU:n pitäisi olla sisämarkkina, kilpailuedellytysten pitäisi olla yhtäläiset. Tämän vuoksi tämä hallitus on selkeästi tiukentanut kantaansa tämän rikkidirektiivin osalta ha-kien ehkä voimaantulon myöhentämistä ja sitä kautta lisää aikaa näiden rikkipesureiden ja toisaalta tämän polttoaineen valmistuksen osalta. Mutta töitä tehdään.

Edustaja Pekkariselle toteaisin kuitenkin, että se, että rahoja jäi käyttämättä, kertoi kysynnästä. Voi olla, että sitä kysyntää on sitten ensi vuonna enemmän, ja silloin tämä leikkaus totta kai puree, mutta jos kysynnästä tämä vuosi on joku mallivuosi, niin ehkä se kertoo sitten kuitenkin siitä, että niitä aitoja, hyviä EU-hankkeita ei ihan niin paljoa ole.

Edustaja Vehkaperä, maakunnan kehittämisrahalla on rahoitettu osaamiskeskusohjelmaa, jo-ka ymmärtääkseni on maakunnissa erittäin vahvassa arvossa, ja sitä on tarkoitus tehdä jatkossakin. Sillä tavalla tuo puheenvuoro ei ihan avautunut.

Edustaja Jaskari otti esille aluekehitysrahat. Ehkä suurin haaste on hallinnon keventäminen. Sen osalta olemme antaneet toimeksiannon ministerikollegan kanssa tehdä esitys siitä, miten sitä hallintoa voitaisiin keventää, koska se syö resursseja aivan turhaan. Toinen asia on se, miten ne rahat saataisiin entistä paremmin tukemaan sitä normaalia aluekehitystyötä, sanotaanko nyt vaikka innovaatiovetoista kasvua eri maakunnissa.

Edustaja Tölli, kysyitte, millä käytännön tasolla asioita edistetään. Kyllä edistetään esimerkiksi kaivosohjelman perustamisella, eli valtion toimija tulee mukaan tähän kaivostoimialaan, koska varhaisen vaiheen käynnistymisessä on ollut selviä haasteita tähän asti. Eli kaivosohjelmaa käynnistämällä edistetään. Teollisuussijoitus on ollut seitsemässä eri kaivoshankkeessa mukana, (Puhemies: Aika!) ja edelleen Solidium, valtion omistama holdingyhtiö, lähti mukaan Talvivaaraan. Eli kyllä valtio on myös mukana ihan kaivoshankkeissa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ja edustaja Tölli olemme tavoitelleet vastausta siihen, miten tämä budjetti vaikuttaa eri alueitten kannalta nyt, kun kuntien rahoitusta leikataan, infrasta leikataan, ammattikorkeakouluja suljetaan, turvevero nousee, monia muita ratkaisuja tehdään, jotka vaikuttavat tietyntyyppisiin alueisiin, syrjäisiin alueisiin, maaseutualueisiin, erittäin dramaattisella tavalla.

Täällä on käynyt myöskin selville, arvoisa puhemies, että kokoomus ei enää kanna huolta suomalaisesta yrittäjästä. Se pitää sanoa sen takia, että vaikka päivällä jo varapuheenjohtaja kertoi, että tuet kasvavat, ne alenevat. Täällä on nyt todisteltu, että esimerkiksi Tekesin kehittämistuet eivät olekaan nyt tarpeellisia tai yritysten kansainvälistymistuet, joita on leikattu, ja asiantuntijakuuleminen valiokunnassa on osoittanut, että kysyntää kyllä olisi. Emmekö me nyt juuri tarvitsisi vientiä, investointeja ja työpaikkoja sitä kautta? Se olisi ykkösasia, joka vähentäisi leikkaustarpeita. Ettekö te tästä voi olla yhtä mieltä meidän kanssamme?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakankaalle voin vakuuttaa, että kyllä hallitus ja kokoomus nimenomaan toteuttaa sellaista politiikkaa, että tässä vientiä edistetään. Siitä on monta näyttöä. Täällä on puhuttu jo Finnveran valtuuksista, Finnveran riskinottokyvystä, sen kasvattamisesta, Venäjä-strategiasta, myöskin siitä, mitä ministeri Häkämies juuri sanoi, mitä pyritään tässä rikkidirektiivissä tekemään, mikä aikoinaan meni, kuten hyvin muistetaan, keskustalaisten ministerien aikana, täysin pieleen. Sitä yritetään nyt paikata. Kyllä nämä liikkeet ovat oikeita. Ennen kaikkea pyritään myöskin saamaan aikaan järkevä työmarkkinaratkaisu, joka tukee myöskin vientiä ja kilpailukykyä. Se on ihan välttämätön, ja toivottavasti sellaiset voimat, niin työmarkkinapuolella kuin molemmilla puolilla, voittavat, jotka tämän ratkaisun saavat aikaan.

Haluan kuitenkin hieman sanoa myöskin tästä tuulivoimasta, että se on kuitenkin pakko tässä nyt myöntää, että se on kaikkein kalleinta energiaa. Siinä mielessä on ihan aidosti kyllä mietittävä sitä, varsinkin jos tuulivoimahankkeet eivät toteudu niin kuin on suunniteltu, voidaanko biopuolta paikata ja tuoda sitä kautta myöskin kotimaista työvoimaa lisää.

Eero  Lehti  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Bisnesenkelit on nähty pelastajana, monen startupin alkutaipaleen rahoittajana. Kuitenkin eettisesti on aika arveluttavaa, jos bisnesenkeli myydessään yrityksen osuuden voi käyttää sen ilman veroa. Sen sijaan tulonjako mahdollistaa tällä hetkellä sen, ettei yrittäjän, joka on tehnyt voitollista tulosta, kannata sijoittaa uuteen alkavaan yritykseen. Ruotsissa tulonlähdejako poistettiin. Pitäisin sitä tutkimisen arvoisena myös Suomessa.

Myös sitten tämä henkilökohtainen konkurssi, joka on omiaan jarruttamaan yksin aloittavia yrityksiä ehkä kolmanneksella, pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn.

Enkä malta Tekesin pitkäaikaisena johtokunnan jäsenenä olla puuttumatta tähän Tekesin asiaan: en tiedä, kenen politiikkaa, mutta väärää politiikkaa.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väärästä politiikasta jatkaakseni: Edustaja Vehkaperä jo kyseli tästä maakunnan kehittämisrahasta. Siinähän on tilanne aika outo, että yhteen menoon kohdennetaan 75 prosentin leikkaus. Kun maakunnan kehittämisraha on tänä vuonna 32 miljoonaa euroa, ensi vuonna ehdotuksen mukaan 13,5 miljoonaa euroa ja kun siihen osaamiskeskusohjelmaan sitoutuu tänä vuonna 9,4 ja ensi vuonna 8 miljoonaa euroa, niin jää tähän vapaaharkintaisempaan maakunnan kehittämiseen tänä vuonna vajaat 23 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 5,7 miljoonaa euroa, siis neljäsosa.

Tämä on kuitenkin kohtalaisen tehokkaasti käytetty. On pystytty käynnistämään sellaisia hankkeita, joiden hyöty juuri sen maakunnan näkökulmasta on keskeinen. Se on oikeastaan sitten sen suuntaista tukea, jollaiseksi halutaan yleisemmin elinkeinotukia kehittää, ja myöskin Euroopan unionin tukirahojen käyttöä halutaan ohjata paremmin tuloksellisuutta, vaikuttavuutta tuovaan suuntaan.

Tässä on vielä se ero, että ne maakunnat, joilla ei ole isoja Euroopan unionin aluekehittämisrahoja, eivät pysty myöskään niistä kanavoimaan vastaaviin tarkoituksiin kuin mihin niitä tällä hetkellä ehkä on käytetty. Maakunnan kehittämisraha sorsii erityisen vahvasti etelän maakuntien liittoja. Siellä käytännössä ei jää mitään alueelliseen kehittämiseen vapaasti käytettäväksi.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli varsin ystävällistä huomioida meidätkin täällä.

On itse asiassa kolme asiaa, joista haluaisin ministeri Häkämiehelle sanoa, kun puhutaan aluekehittämisestä noin isona asiana. Minä olen pahoillani, en kaikkia puheenvuoroja ole kuullut, mutta te puhuitte kyllä Venäjästä. Barentsin aluehan on aluekehittämisen näkökulmasta todella se suuren luokan juttu, jos me puhumme Pohjois-Suomen, Itä-Suomen kehittämisestä. Se vaatii tiettyjä asioita, jotta se lähtee liikkeelle, ja ennen kaikkea se vaatii sitoutumista ja vahvaa tahtotilaa:

Se vaatii muun muassa liikennejärjestelyjä — ei ole teidän aluettanne.

Mutta se, mikä liittyy elinkeinopolitiikkaan mitä suurimmassa määrin, on tämä hub-asema Oulun lentoasemalle, jotta se Pohjois-Venäjän alue, Barentsin alue, saadaan sieltä liikkeelle.

Kolmas iso juttu on, mihin edustaja Koskinen tuossa edellä viittasi, näitten rakennerahastojen kohtalo. Nekään eivät suoraan ole teidän toimialuettanne, mutta kysyisin: Miten koordinoitte sitä valtioneuvoston kesken? Siellähän tulee sitten todella ison luokan ratkaisu. Jos rakennerahastojen puolella tapahtuu edes jotakin isompaa liikettä miinusmerkkisesti, niin me olemme Suomessa aluekehittämisen näkökulmasta todella isojen haasteiden edessä.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Muutama sana tulevaisuudesta.

Tämä aineellisen ja aineettoman myynnin suhde muuttuu jatkuvasti siten, että aineeton myynti tullee nousemaan huomattavasti. Tällä aineettomalla myynnillä tahdon sanoa kaikkea tällaista bittimuotoista myyntiä: mediaa, pelejä, ohjelmistoja. Toivoisi, että tähän laajaan kuvaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Kuinka näitä aloja oikein voitaisiin auttaa ja niitten vientiä edistää, tätä pohdin ja tähän haluaisin myöskin vastauksen. Muun muassa jos ajatellaan tätä tilannetta, mikä Oulun seudulla on Nokian osalta — siellähän on tulossa paljon uusia, pienempiä yhtiöitä — kuinka näitä voitaisiin auttaa viennin edistämisessä?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täältä varmaan olisi hyvä antaa vinkkejä myös leikkauskohteista, täältä opposition puolelta, niin ihan pyytäisin ministeriä tarkastelemaan erittäin kriittisesti sitä, miksi me tarvitsemme niin monta eri rahoituslähdettä yritystuelle. Eikö näitä asioita voisi keskittää, kun hallituksen keskittämispolitiikka muissa asioissa tuntuu olevan niin vallalla? Se helpottaisi ihan käytännön toimintaa ja poistaisi turhia välikäsiä, ohjaisi rahaa sinne, minne se raha kuuluu.

Toinen arvioimisen kohde mielestäni on myöskin osket. Kyllä niitäkin kannattaa kriittisesti pohtia, mitä hyvää sieltä on saatu aikaan, miten paljon päällekkäistä työtä siellä tehdään ely-keskusten ja muitten, maakuntaliittojen ja muitten instanssien, kanssa.

Mutta haluaisin kysyä (Puhemies: No niin, minuutti!) kotitalousvähennyksestä: Mitä elinkeinoista vastaava ministeri arvelee tämän uuden hallituksen esityksestä, sen vaikutuksista yritystoimintaan?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusta ja ministeri Häkämiestä täytyy kiittää siitä, että kaivosteollisuuden ja onnistuneen energiapolitiikan jälkeen myös metalliteollisuuden mahdollisuudet tuoda Suomeen työtä ja hyvinvointia tulevaisuudessa laajasti nähdään ja tunnustetaan. Tämä on erinomainen asia, ja tämä todella on myös alueellista ulottuvuutta tähän hallituksen toimintaan tuova elementti. Nämä hyödyt, mitä kaivosteollisuudesta tulee, tulevat mitä suurimmassa määrin Lappiin ja Itä-Suomeen.

Hallitusohjelma ansaitsee kiitoksen myös siitä, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoihin on tulossa 1,5 miljoonan euron lisäys, ja kuulisin mielelläni ministeri Häkämieheltä, onko tämä tulossa nimenomaan tuonne Rovaniemelle perustettuun uuteen kaivosviranomaiseen sitä varten, että kaivoslupien käsittelyä saadaan joutuisammaksi. Toisaalta kiinnitän myös huomiota siihen, että samalla Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenoja pienennetään, ja se on vähän huonompi asia, koska kaivosten syntyprosessi (Puhemies: Minuutti!) on vuosikymmenten mittainen ja tähän panostaminen olisi nyt investointi todella tuonne tulevaisuuteen, 20 vuoden päähän.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakankaalle: jos lukee tarkasti, niin siellä kyllä lukee se yritysten kansainvälistymisavustusten valtuuksien lisäys, 1,8 miljoonaa jokaiselle vuodelle tästä eteenpäin. Myöskään yritykset eivät varmaankaan katso pahalla yhteisöveron alennusta tai tutkimusinfran lisäämistä, jotka ovat merkittäviä panostuksia tulevaisuuteen ja uusille alueille, jotenka näillä varmaankin päästään luomaan niitä uusia työpaikkoja, kun nyt toisaalta valitettavasti työpaikkoja on tässä viime aikoina myöskin menetetty.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kiinnitti tuossa edellisessä puheenvuorossaan huomiota pohjoisen kehittämiseen. Itse näen kyllä sillä tavalla, että pohjoinen Suomi voi olla tulevaisuudessa tietyllä tavalla Suomen talouden veturi johtuen siitä, että siellä on kaivannaisresursseja, matkailua, metsää, uusiutuvaa energiaa, Barents on lähellä jne., mutta se edellyttää sitä, että myös yhteiskunta hoitaa oman osansa, huolehtii liikenne- ja tietoinfrasta, omalta osaltaan työvoiman saatavuudesta jne. Erityisen tärkeää on huolehtia koulutuksesta. Ja pakko minun on sanoa kyllä, että tulevaisuuden Pohjois-Suomen kehityksen näkökulmasta olen hyvin huolestunut siitä, miten tämä koulutusasia nyt kaiken kaikkiaan tullaan hoitamaan, riittääkö meillä koulutuksen resursseja pohjoisen tarpeisiin. Näihin liittyen kysyisin vielä: Mitä tälle Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämisohjelmalle kuuluu, ja erityisesti, miten (Puhemies: Pidetään sitten minuutista kiinni!) sen resursointi on ajateltu hoitaa?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on kuultu tänään kaikenlaisia väitteitä ja nurinaa siitä, miten ymmärtämätön tämä nykyhallitus on verrattuna edelliseen, mutta mielestäni nyt tehdään hyvää elinkeinopolitiikkaa, ja siitä on kuultu tänään hyviä esimerkkejä, miten yritystukia ollaan uudistamassa ja miten tässä ollaan panostamassa asioihin.

Itse olisin hieman tuosta käytännön yrittämisestä vielä halunnut kuulla. Meillä on kuitenkin jonkun verran kompastuskiviä ihan yrittämisen aloittamisen ja yrittäjyyden osalta muun muassa sukupolvenvaihdoksissa ja uuden yritystoiminnan käynnistämisessä, yritysten työllistämiskynnyksissä ja sosiaaliturvassa, joka on ollut pitkään ongelma-alue. Onko näille osa-alueille tulossa joitain toimenpiteitä?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen kantoi huolta siitä, että tuulivoima on kallista, ja tämähän pitää paikkansa, jos tarkastellaan investointikustannuksia: tuulivoimalat ovat kalliita rakentaa. Mutta kokonaiskuvan kannalta on hyvä pitää mielessä myös muut tekijät, ja yksi niistä on se, että tuulivoiman lisäys itse asiassa laskee sähkön markkinahintaa, koska tuulivoiman muuttuvat kustannukset ovat alhaiset. Se työntää säh-kömarkkinoilta pois kalliimpia, korkeampien muuttuvien kustannusten tuotantomuotoja ja sitä kautta siis jopa laskee sähkön markkinahintaa.

Bioenergiaa on puolustettu aivan oikein sillä perusteella, että sillä luodaan kotimaista työtä, mutta parhaimmillaan tuulivoimaloissa voidaan päästä, tai ainakin aiemmin on voitu päästä, jopa 80 prosentin kotimaisuusasteeseen. Aika harva laitos Suomessa enää yltää tällaisiin lukuihin. Teknologiateollisuus on aikanaan arvioinut, että tuulivoima-ala yksin voisi tarjota jopa suuruusluokkaa 30 000 henkilötyövuotta vuosikymmenen loppuun mennessä. Mutta se ei toteudu tyhjästä: se vaatii määrätietoisia edistämistoimia yhteiskunnalta kaavoituksessa, luvituksessa ja myös sitten täällä energiapolitiikan tukien puolella.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tästä osuustoiminnasta olisin nostanut esiin sen asian, että osuustoiminnan myötä kyllä työllistetään hyvin paljon ihmisiä ja osuustoimintayrityksen perustaminen on yhtä vaikeata kuin osakeyhtiön tai kommandiittiyhtiön. Olisin kysynyt vielä ministeriltä: Onko ely-keskuksilla mahdollisuus myös neuvoa osuustoimintaa perustavia henkilöitä yrityksen toiminnan käynnistämisessä?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä jo luulin, että keskusta pitäytyy vanhassa eikä pysty näkemään eteenpäin, mutta onneksi edustaja Kalmari katsookin tulevaisuuteen ja näkee, että keskustallakin on mahdollisuutta tulevaisuudessa. Eli juuri tämä suomalainen yritystukijärjes-telmä kaipaa uudistamista. Tilkkutäkkimäinen päällekkäisten tukien verkko ei ole toiminut tarkoituksenmukaisesti. Tästä on tullut kannanottoja niin elinkeinoelämältä kuin yksittäisiltä yrittäjiltäkin. Olen todella tyytyväinen tähän hallituksen linjaukseen, että näitä vähän penkaistaan ja katsotaan, että saadaan edelleen, mitä olen täällä monta kertaa sanonut, jokaiselle veroeurolle mahdollisimman hyvä tuotto. Silloin saadaan myöskin niitä työpaikkoja Suomeen ja sitä kautta sitten taas verokertymää meille ja saadaan sitä kasvua. Eli tämä on se, mikä on tärkeää koko tämän hallinnonalan toiminnassa.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Paaterolle sanon, että kansainvälistymisavustusta yritysten yhteishankkeisiin leikataan siis kolmasosalla. Se on fakta.

Edustaja Autolle sanoisin, että kyllä ne kaivokset tulevat sinne, ihan hallituksesta huolimatta ovat tulleet. Ne ovat itse asiassa aika paljon itse satsanneet siihen.

Mutta erityisesti olen huolissani tästä viime kauden isosta hankkeesta, uusiutuvan energian hankkeesta. Onko nyt hallitus romuttamassa tämän? Edustaja Tynkkynen, te olitte oikein neuvonantajana siinä, kuinka tämä pannaan käyntiin. Nyt kuitenkin siis vähähiilinen energia, biopolttoaineet ovat tulevaisuuden kasvavia aloja. Hallitus ei halua tukea näitä tulevaisuuden kasvun siemeniä. Energiatuen myöntämisvaltuudet leikataan lähes puoleen. Kuinka te voitte hyväksyä esimerkiksi tämän hallituksen toimenpiteen?

Toinen on maakuntien kehittämisraha. Se leikataan puoleen. Näin maakuntien pk-yrityksiä ei enää haluta tukea. Niitä yrityksiä on ollut hankkeissa mukana vuosittain 7 000. Nyt ne leikataan.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää edustaja Kalmaria ja hiukan kritisoida arvoisaa kollegaani Rantakangasta siitä, että hän todellakin väitti, että kokoomus ei olisi yrittäjäpuolue. Edustaja Kalmari sanoi aivan oikein silloin, että nyt on ehkä pienempiä määriä yritystukia, ei niin hirvittävää määrää, vaan pienempiä, selkeämpiä, ohjaavampia. Ja nyt yritetään panostaa juuri niihin hankkeisiin, mitä viime kaudella pidettiin kriittisinä, esimerkiksi koskien viennin rahoitusta siinä, kun yritetään tehdä sopimuksia ja sitten menevät kilpailijamaat ohitse viennin luototuksessa, tämäntyylisissä asioissa, ja toisena sitä, että riskiä ei pystytä julkisella puolella ottamaan hankkeeseen: Finnveralle parannetaan riskinottomahdollisuuksia. Yritetään tehdä vähemmästä parempaa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että näin illan lähestyessä totuus paljastuu. Ensinnäkin, edustaja Paatero, budjettikirjan sivu 512, toinen rivi: kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin tänä vuonna 25 miljoonaa pyöreästi, ensi vuonna 17 miljoonaa — miinus 8 miljoonaa. Se on faktaa. Me emme voi täällä toimia, varsinkin kun budjetista on kyse, muuten kuin faktojen pohjalta.

Haluan, puhemies, erityisesti kiittää jälleen edustaja Johannes Koskista. Hän väänsi rautalangasta tämän maakunnan kehittämisrahan merkityksen, rautalangasta ihan täysin, miten merkittävä vaikutus tällä on ollut ja nimenomaan tässä tapauksessa eteläisten maakuntien liittojen kehittämiseen. Nimenomaan näin. Kyllä me pohjoisessakin olemme sitä tarvinneet, se kuuluu myöskin meille. Mutta se putoaa nyt vain neljännekseen, aivan kauhea leikkaus.

Sitten haluan kiittää myös edustaja Eero Lehteä. Hänen ei tarvitse mielistellä eikä puhua niin sanotun virallisen linjan puolesta. Hän voi sanoa, miten asiat ovat...

Tällä tavalla hän kiteytti tämän asian, joka on faktaa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksestä: Tosiasiahan on, että kotitalousvähennystä ovat pystyneet hyödyntämään vain ne kotitaloudet, joilla on riittävästi tuloja ja talous kunnossa. Kaikkein pienituloisimmat eivät ole voineet siitä hyötyä. Ja toisaalta sitten on tullut tietoa siitä, että kotitalousvähennyksen myötä ovat myös kustannukset näissä kotitalousremonteissa nousseet, jolloinka voi kysyä, onko tämä kotitalousvähennys sitten kuitenkaan mennyt näitten kotitalouksien hyväksi vai onko se valunut sitten erilaisille yrittäjille, jotka ovat näitä kotitalousremontteja tehneet. Kysynkin ministeriltä: Onko teillä faktatietoa siitä, millä tavalla nämä kustannukset ovat kehittyneet ja minnekä se hyöty oikeasti on kohdentunut kotitalousvähennysten osalta?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on jonkun asian saanut niin sanotusti päähänsä, niin ei siitä tahdo päästä irti. Nimittäin minä olen sitä mieltä, että me emme saa tässä kaivosteollisuuden kehittämisessä juuttua tähän vaiheeseen, missä me nyt olemme. Minä toivon, että ministeri vakavasti pohtii, mitenkä tätä rautarikastetta jalostetaan edelleen. Kun katson rajan yli Norrbotteniin, siellä on LKAB luonut kuusi pellettitehdasta ja vie jalostettuna maailmalle tämän raudan. Meillä se tullaan viemään rikasteena, ellei jotakin tapahdu. Voisiko ministeri antaa lupauksen siitä, että kun tätä kaivosohjelmaa lähdetään toteuttamaan, siinä edes harkitaan vakavasti sitä, että luodaan Suomeen jalostuslaitos? Raahessa esimerkiksi on sintraamo, jota voidaan kehittää. Paras tapa tietenkin on luoda tämä jalostusteollisuuslaitos sinne, missä sitä rautarikastetta kaivetaan tällä hetkellä ja tullaan lähivuosina kaivamaan meidän kaivoksistamme Lapissa.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Yritystuista varmasti riittää keskustelua, mutta vielä julkaisemattoman kansantaloustieteen aikakauskirjan, johonka Vesa Kanniainen, professori Helsingin yliopistosta, laati artikkelin tieteellisistä evidensseistä, näistä yritystuista — sain sen luettavaksi ja kommentoitavaksi — tutkimuksen johtopäätös on oikeastaan vain se, että mitä enemmän erikoistuu tiettyyn toimialaan, tiettyyn rahoitustilanteeseen, sitä paremmin tällainen riskirahoitus, jossa ei ole vakuuksia, onnistuu, mutta siitä huolimatta epäonnistumisten määrä on huikea. Mutta kokonaisuuden kannalta sitten, jos voitto tulee, se kattaa kaikki tappiot, ja siinä mielessä yritystukien supistaminen on kansantalouden kannalta virheratkaisu.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Joudun nyt hieman pilaamaan iloa edustaja Rantakankaalta, joka tuli suuren löydöksen kanssa takaisin tänne saliin. Todellakin tuosta vähennyksestä 4 miljoonaa johtuu maailmannäyttelystä ja niistä erityispanoksista, eli tuo leikkaus ei todellakaan ole sen suuruinen kuin halusitte mainostaa.

Sitten ehkä semmoisena yleisenä puheenvuorona siitä, mitä edustaja Kalmari vähän esille nosti: Oikeastaan nämä kaikki tukimuodot nyt käydään lävitse, selvitetään, läpivalaistaan. Eli siellä on iso joukko Finnveraa, Finprota, Tekesiä, osaamiskeskusohjelmaa, tätä strategisen huippuosaamisen ohjelmaa, starttirahaa. Suurin osa näistä käydään läpi ensi kevääseen mennessä eli saadaan lisää valaistusta siihen, koska totta kai me pyrimme siihen, että löydetään parhaat keinot, lääkkeet, koko ministeriön näkökulmasta, mikä elinkeinopoliittisesti, mikä työllisyysnäkökulmasta parhaiten toimii ja puree.

Edustaja Koskiselle sanoisin, että kovasti kannustan nyt tämän valiokuntakuulemisen aikana käymään läpi tämän maakunnan kehittämisen rahan käyttötarkoituksen. Sieltäkin voi löytyä sitten ihan mielenkiintoisia havaintoja. Kyllä sillä lähinnä on rahoitettu selvityksiä, eikä ihan kaikkia Suomessa käynnistettyjä hankkeita ole käyntiin laitettu.

Edustaja Vähämäki, näitä luovia aloja, vaikkapa tätä peliteollisuutta, niin kuin jo kerroin, Tekesin ohjelmien kautta jo nykyisellään rahoitetaan. Edelleen, kun puhutaan luovien alojen vaikkapa viennistä, ne ihan normaalit kansainvälistymisen tukimekanismit, erilaiset kansainvälistymisavustukset, lainat jne., ovat samalla tavalla käytettävissä.

Edustaja Autto on aivan oikeassa, eli Tukesin yksikkö tulee Rovaniemelle, ja sen pääfokus, pääkeskittymisalue, on juuri näitten kaivoslu-pien käsittely. Tässä suhteessahan on tuolla toimijoissa vähän kritiikkiä siitä, että lupien käsittely on aika aikaa vievää ja hankkeet kestävät muutoinkin kymmeniä vuosia, eli tätä luvitusprosessia on syytä ja tarpeen nopeuttaa.

Haluan omalta osaltani kiittää edustajia ja eduskuntaa erittäin rakentavasta keskustelusta ja toivottaa myöskin rakentavaa valiokuntatyötä!

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on kirjannut ohjelmaansa erittäin oleel- lisen valtion lähivuosien taloudenpitoa ohjaa- van tavoitteen, velkaantumisen pysäyttämisen. Elämme koko ajan reilusti yli varojemme. Ensi vuodelle budjetoitu velanotto on yli 7 miljardia euroa. Se on valtavan paljon rahaa, vaikka tämän vuoden budjettiin verrattuna laskua onkin reilun miljardin verran. Hallitus peri rajusti velkaantuvan valtiontalouden edelliseltä hallitukselta, eikä tehtävä velkakierteen pysäyttämiseksi ole todellakaan helppo. Tehtävän vaikeusastetta lisää oleellisesti se, että Euroopan talous uhkaa painua ensi vuonna taantumaan, ehkä jopa lamaan.

Arvoisa puhemies! Suomen kansantalous nojaa vahvasti vientiin. Sen kehitys on erittäin riippuvainen Euroopan ja koko maailman yleisestä talouskehityksestä. Jos Eurooppa taantuu, myös meidän taloutemme kasvu pysähtyy ja pahimmillaan kääntyy negatiiviseksi. Tämä on talouden tasapainottamisen, velkaantumiskierteen katkaisemisen ja kestävyysvajeen nujertamisen näkökulmasta meidän suurin yksittäinen ongelmamme.

Oppositio on arvostellut tätä budjettia siitä, että se ei riittävästi sisällä talouden kasvua tukevia aineksia. Kauneus on katsojan silmässä. Budjetti sisältää runsaasti toimenpiteitä, jotka tähtäävät suomalaisen huippuosaamisen vahvistamiseen, kysynnän ylläpitämiseen ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Mikä on riittävää? Kun talous velkaantuu, on elvytysvarakin pienempi. Nyt tehdään se, mikä tässä tilanteessa on mahdollista. Mutta on myös nähtävä, että me emme pysty pelkästään omilla toimillamme ratkaisemaan tärkeimmän tukijalkamme, viennin, ja sitä kautta koko taloutemme kehitystä. Jos vientimarkkinat eivät vedä, niin ne eivät vedä, tehtiinpä täällä mitä tahansa. Siksi tärkeintä Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän pyörien pitämiseksi pyörimässä on aktiivinen toiminta sen eteen, että euroalue säästyy rahoituskriisiltä ja muilta Euroopan ja koko maailman talouskasvua uhkaavilta vahingollisilta ilmiöiltä. Tämä on syytä pitää kirkkaana mielessä, kun keskustellaan keinoista euroalueen velkamaiden ongel-mien ratkaisuun. Tilanteeseen, jossa Suomen julkinen talous juuri nyt on, sopisi erittäin huonosti laaja kansainvälinen taantuma tai lama. Tuleeko sellainen, jää nähtäväksi.

Arvoisa puhemies! Velkaantumisen hillitsemiseksi on oleellista pitää huolta oman teollisuutemme kilpailukyvyn säilymisestä. Siinä suhteessa tämän syksyn tuloneuvotteluissa onnistuminen on äärimmäisen tärkeää.

Suomalaisesta osaamisesta ja osaajista on pidettävä huolta. Potentiaalisten uusien kasvualojen lisäksi on järkevää ja tärkeää panostaa niille aloille, joilla me olemme jo hyviä. Yksi tällainen perinteikäs suomalainen huippuosaamisen ala on meritekninen teollisuus. Sitä osaamista meidän ei tule hukata vaan varmistaa alan toimintaedellytykset suhdannevaihteluiden ja tilapäisten kysyntänotkahdusten yli. Maailmalla tullaan vastaisuudessakin rakentamaan huippuosaamista edellyttäviä aluksia, ja meillä on erinomaiset mahdollisuudet olla siinä mukana. Tässä suhteessa budjetti sisältää tärkeitä ja hyvin valittuja kirjauksia.

Suomi on kuin saari. 80 prosenttia tavaraviennistämme ja -tuonnistamme kulkee laivoilla. Siksi meidän on välttämätöntä pitää huolta toimivasta satamainfrasta sekä satamia tukevasta tie- ja rataverkostosta. Koko pitkän länsirannikkomme satamat yhdistävän Valtatie 8:n kauan odotettu perusparannus on yksi lähiaikojen tärkeimmistä tieverkoston kehityshankkeista. On valitettavaa, ettei ruuhkaisen ja osin erittäin vaarallisenkin Kasitien perusparannukseen ole vielä tässäkään budjetissa osoitettu määrärahoja. Toivottavasti asiaan palataan pikaisesti.

Arvoisa puhemies! Emme tiedä, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Tämä budjetti on eräänlainen visio, mutta sen toteutumiseen sisältyy epävarmuuksia. Näkymät voivat muuttua nopeasti. Paitsi oman talouskehityksemme ja sitä kautta julkisen sektorin rahoituksen myös koko Euroopan myönteisen taloudellisen ja poliittisen kehityksen kannalta elämme nyt kriittisiä aikoja. Meidän on pidettävä asiat oikeassa järjestyksessä. Nyt ei ole äkkikäännösten ja uhkarohkeiden ratkaisujen aika; nyt on aika rakentaa luottamusta ja vakautta. Siihen toivon menestystä kaikille asianosaisille. Tämä budjetti voi toteutua vain, jos Euroopan kehitys säilyy vakaana.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Uutinen toisensa jälkeen kertoo epävarmuuden ja epäluottamuksen leviämisestä. Vaikka usko luottoluokittajiin olisikin mennyt, osoittavat sekä osake- että lainamarkkinat samaan suuntaan, alaspäin, kohti yritysten konkurssien ja valtioiden velkasaneerausten kierrettä. Pörssissä kurssit ovat vajonneet nopeasti, ja pankkien osakkeet ovat romahtaneet. Pankkien keskinäinen luotonanto kärsii luottamuspulasta. Pääomamarkkinoiden ongelmia ei voi eristää reaalitaloudesta. Jos pankit joutuvat parantamaan vakavaraisuuttaan taseitaan pienentämällä, ne karsivat luotonantoa myös yrityksille ja kotitalouksille.

Taloudellinen tilanne kaipaa ennen muuta vakautta. Tehdyt päätökset on pantava toimeen ja uusien poliittisten avausten on tuettava luottamusta Suomen talouteen.

Valtiovarainministeri Urpilaisen ensimmäinen budjetti kelpaa esimerkiksi politiikasta, joka luo varmuutta ja vakautta. Budjetti toteuttaa suuren osan niistä säästöistä ja muista vakauttamistoimista, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallitus tekee sen, minkä on ohjelmaansa kirjannut.

Suomen linja EU:n kriisissä on sekin lähtenyt tehtyjen päätösten pitävyydestä. Suomi päätti edellyttää lisäpanostuksiensa vastineeksi vakuuksia, ja tästä päätöksestä ei ole tingitty. Suomi voi jatkaa yhteistyöhakuista politiikkaa EU:ssa. Yhteistyökumppanin maine ei mene siitä, että pitää sanansa.

Suomen talouskehityksen uhat, sen uhkatekijät, tulevat ulkoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen EU-jäsenyys ja kuuluminen euroalueeseen olisivat olleet virhepäätöksiä. Tanska joutuu korjaamaan jo kymmenettä pankkia valtion huomaan, ja usko Britannian velanmaksukykyyn on kyseenalaistettu. Kumpikaan näistä maista ei ole rahaliitossa.

Talouksien keskinäinen riippuvuus koskee kaikkia. Ongelmien syyt eivät liity eurooppalaiseen yhteistyöhön, eivätkä ne liity globalisaatioon. Vielä vähemmän niiden ratkaisuja kannattaa etsiä eristäytymisestä.

Suomalaisten työpaikoista suuri osa tulee viennistä: viennin alihankinnoista ja viennin rahoittamista yksityisistä tai julkisista palveluista. Meidän elintasomme taas on rakennettu viennillä rahoitetusta tuonnista. Me tarvitsemme muuta maailmaa.

Kotimaassa keskitetyn sopimuksen saavuttaminen on tärkeää. Se on suomalainen erityispiirre: yksimielisyys ja sopimisen taito. Tulosopimus olisi selkeä viesti siitä, että Suomi purjehtii vakaasti kovassakin myrskyssä. Onneksi hallitus ei vain katseella seuraa työmarkkinatilannetta vaan aktiivisesti tukee sovun saavuttamista. Kun sopimusneuvottelut kaatuivat viime viikolla, oli oikein, että hallituksen myötävaikutuksella ne nostettiin pystyyn. Jos tuposopimus edellyttää valtion panosta maltillisina veronkevennyksinä tai kohtuullisina lisämenoina, on budjetista löydettävä tähän liikkumavaraa. Tuposopimuksen tuoma vakaus lisää luottamusta Suomeen. Luottamuksen voi viime kädessä laskea säästöinä Suomen korkomenoissa. Siksi budjettisatsaukset saadaan takaisin.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden torjuminen edellyttää koulutusresurssien järkevää kohdentamista. Jos koulutuspaikkoja pitää leikata, ei leikkauksia saa suunnata alueille, joilla nuorisoikäluokat ovat suuria. Näin on suurmetropolialueella, mutta näin on myös pohjoisessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla. On erittäin tärkeää koko pohjoisen Suomen kehitykselle, että nuorille on tarjota koulutuspaikkoja omalla alueella. Erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista on Pohjois-Pohjanmaalla ollut pula, ja tilanne on syytä korjata. Nuorten yhteiskuntatakuu on vaalikauden tulevaisuussatsauksista mielestäni yksi tärkeimpiä, ja sen toteuttamiselle on luotava edellytykset.

Kaiken kaikkiaan voimme kuitenkin olla tyytyväisiä työn, oikeudenmukaisuuden ja vastuun budjettiin. Velkaantuminen käännetään laskuun ja verotuksessa korostetaan maksukykyä. Budjettiesitys pienentää tuloeroja, ja se torjuu köyhyyttä. Näin se, arvoisa puhemies, vastaa myös kansalaisten odotuksia.

Mikko Alatalo /kesk:

Anteeksi, saanko kysyä, mikä on tämä mitta?

Asia selvä, kiitos.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden valtion budjetti on autoliikenteelle karmiva: ajoneuvoveroa kiristetään, autovero nousee, ja teiden kunnossapidon taso heikkenee. Liikennepolttonesteiden veronkorotus ensi vuoden alusta on huono juttu sekä maaseudun ihmisille että koko kuljetusalalle. Kun puhutaan prosenteista, tarkoittaa tämä 10 prosentin kustannusnousua kuljetusyritysten polttoainekustannuksissa, rekkaa kohden vuotuinen lisälasku voi olla jopa 15 000 euroa. Olin äskettäin Valkeakoskella Hämeen kuljetusyrittä-jien hätäkokouksessa ainoana liikennevaliokunnan jäsenenä kutsuttuna, ja kyllä viesti oli siellä se, että yrittäjät yrittävät laittaa nämä dieselin korotukset suoraan ja tinkimättä rahtihintoihin, eli kuluttaja viime kädessä maksaa viulut — tämä on niin sanottua piilotettua alvia, eli se alvin korotus on siellä näin. Mutta erityisesti puunjalostusalalla tämä ei olekaan niin helppoa. En sano sitä rumaa sanaa, mutta näyttää siltä, että puunjalostusyrityksillä ei ole aikomusta millään tavalla nostaa näitten kuljetusrahtien kontrahteja, vaan siellä todellakin on pudotuspeli käynnissä. Tiedän itsekin tämän, tuttavapiirissä on rekkayrittäjiä, jotka ovat jopa pistäneet autoja seisomaan, kun ei kannata tappiolla ajaa.

Liikenneverkkoon kohdistetut määrärahat nousevat tästä vuodesta 16 prosenttia, mutta se menee tuonne rautateihin. Perusväylänpito saa vain 2 prosenttia lisää rahaa. Samaan aikaan muun muassa bitumin hinta on noussut rajusti. Tilanne johtaa teiden kunnon heikkenemiseen. Autoilusta kerätään 6 miljardia, miljardi tulee takaisin.

Valtiovarainministeri Urpilainen luetteli täällä maanantaina joukon hallituksen toimia liikennesektorilla ja sellaisella äänensävyllä, että paljonkin oltaisiin saamassa aikaan, mutta valitettavasti todellisuus on vaatimattomampi. Isoja väylähankkeitahan päästään toteuttamaan aikaisintaan vuosina 2014—2015, jos sittenkään. Sehän riippuu myös tästä maailman tilanteesta tietysti. Se ei ole välttämättä hallituksen vika, mutta joka tapauksessa huonolta näyttää — toisin kuin viime hallituksella, joka aloitti kuitenkin uusia suuria hankkeita lähes kymmenen. Minäkin olin täällä liikennepoliittista selontekoa selvittämässä silloin oman ryhmäni puolesta, ja olimme todella ylpeitä, että saimme käyntiin niin monta hanketta.

Kyllä hallitus voisi hyödyntää selvitystä alueiden kilpailukyvystä, josta kuultiin yritysjohta-jien näkemyksiä tässä äskettäin. Esimerkiksi Länsi-Suomessa Valtatie kolmonen Tampereelta Pohjanmaalle — täällä on pohjalaisia kansanedustajia paikallakin — on meidän yhteinen iso hankkeemme, ja en millään tavalla halua hallitusta kritisoida siinä mielessä. Jos saatte sen vaan sinne kirjattua, niin olen todella tyytyväinen, tulen teitä kehumaan täällä eduskunnan pöntössä. Mutta se on koko läntisen Suomen valtaväylä, joka tarvitsee levennyksiä, keskikaiteita. Kyseessä on Helsinki—Uumaja-tie, nämä tiet pitää nähdä pitkinä ketjuina. Valtatie 9 Tampereelta Orivedelle on yksi Suomen vilkasliikenteisimpiä teitä ja vaatii kaistoja lisää, kyseessä on Turku—Joensuu-tie. Ja Tampereen Rantaväylän kaavasta muuten eilen teki myönteisen päätöksen valtuusto, ja sehän on Valtatie 12 Tampereen kohdalla. Tampereen kaupunki maksaa sen ja saa sitten jälkikäteen rahat — niin kuin kävi Oulun Korvensuoran tiessä tai monissa muissa hankkeissa, että valtio tavallaan sitten maksaa ne takaisin — vuonna 2016. Mielenkiintoinen piirre siinä oli se, että SDP tuolla Tampereen valtuustossa vastusti tätä, mutta täällähän ministeri Urpilainen kyllä kehui kovasti tätä hanketta, ainakin mainitsi sen myönteisessä valossa. Se on nimenomaan Valtatie 12, se tarvitsisi muutenkin remonttia.

Arvoisa puhemies! Opetusministeriön esitys ammattikorkeakoulujen paikkojen leikkaamisesta on todella tyrmäävä. 2 200 paikkaa lähtee ammattikorkeakouluilta, monissa lakkautetaan kokonaisia koulutusaloja. Tässä edustaja Tuppurainen kehui, miten Oulussakin tarvittaisiin näitä paikkoja. Tämä hallituksen politiikka näyttää kyllä vievän ihan toiseen suuntaan.

Opetusministeri ja työministeri ovat kovasti hehkuttaneet yhteiskuntatakuun toteuttamista. Uskon, että esimerkiksi ministeri Ihalainen kyllä tietää asian, ja tiedän hänen tuskansa myös tässä, niin kuin myös ministeri Gustafsson tietää, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyä — vaikka hallitusohjelmassa on hienosti sanottu — näillä rahoilla ei toteuteta. VM:n budjettiselvitys pahentaa tilannetta. Yhteiskuntatakuu ajautuu tavoittamattomiin, ja sanat ja teot eivät kohtaa tässä.

Asuntovelalliselle hallituksen esittämät veronkiristykset tuovat todellakin 250 euron kiristykset vuodessa. Tämä heikentää ostovoimaa ja heijastuu työllisyyteen.

Polttoturpeen veroa kiristetään. Sehän on meillä Pirkanmaalla tärkeä, tuo turpeen tuotanto, ja korotus näkyy ennen kaikkea turvetta käyttävillä kaukolämpöalueilla.

Hallitus on päätöksellään leikkaamassa 631 miljoonaa euroa kouluista, päiväkodeista ja terveyskeskuksista sitä kautta, että kuntien osuudet, valtionosuudet, vähenevät, ja tämän lisäksi vielä toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen leikkaukset, 160 miljoonaa euroa, vuodesta 2013 alkaen. Nämä miljardiluokan leikkaukset vastaavat mittakaavaltaan 25 000 opettajan, sairaanhoitajan, lähihoitajan palkkauskustannuksia. Näin suuri leikkaus tappaa vääjäämättä monen koulun, terveysaseman ja päiväkodin. Vaikeat ajat ovat tulossa, mutta näillä päätöksillä kuntien on pakko nostaa kunnallisveroja, niin kuin täällä on tänään todettu. Ympäri Suomea odottaa korjausta myös useita homekouluja. Keskustan johdolla talkoisiin alettiin viime kaudella, mutta nyt hallitus leikkaa näitä rahoja.

No, maatalous olisi ihan oma sektorinsa, me voisimme puhua vaikka koko illan siitä kurjuudesta, mikä on tulossa. Näyttää siltä, että sika- ja siipikarjatuotanto lopetetaan Suomessa näillä toimilla kokonaan: 100 miljoonan leikkaukset ovat tulossa. Täytyy tietysti toivottaa onnea ministeri Koskiselle, että hän pystyisi neuvottelemaan noita tukia tuolta Euroopan unionin suunnasta. Myös tuo polttoaineveron palautuksen leikkaaminen aiheuttaa todella tuotantokustannusten kasvua.

Arvoisa puhemies! 100 euron korotus perusturvaan on sinänsä hyvä asia, mutta se on ongelmallinen, kun se hyödyttää ennen kaikkea niitä, joilla on jo vähän suuremmat ansiotulot. Heille 100 euroa tarkoittaa lähes 180 euron parannusta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mutta vastaavasti tuki heikkenee heillä, joilla sen tarve olisi suurin. Monet työmarkkinatuella olevat eivät hyödy puolison tulojen vuoksi uudistuksesta senttiäkään. Kaikkein pienituloisimpien hyöty korotuksista jäi joihinkin kymmeniin euroihin. Ja tämä on se tosiasia, mitä muun muassa edustaja Mustajärvi tuossa kritisoi, kun sitä niin kovasti hallituksen puolelta hehkutettiin. Vanhempainpäivärahaa saavat ja eläkeläiset eivät tämän perusturvauudistuksen piiriin mahdu.

Arvoisa puhemies! Toistan tänään sen, minkä edellinen elinkeinoministeri Pekkarinen totesi eilen täällä salissa: hallitus on pelottavalla tavalla leikkaamassa sellaisilta sektoreilta, että leik- kaukset vievät pohjaa tulevalta talouskasvulta. Tekesin jakamaa avustusrahaa leikataan, ja näin suuri leikkaus, 50 miljoonaa, aiheuttaa monelle pk-yritykselle ongelmia, hyvien hankkeiden kariutumista. Yritystuissa voi olla väljää, en sitä väitä, etteikö olisi, mutta kyllä Tekes-tukia monet itseään kehittävät pk-yritykset tarvitsevat. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemisen momentilta leikataan peräti 30 miljoonaa. Tällaisella leikkauksella menee yksinyrittäjän ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatuki ainakin huonompaan suuntaan. Täällähän puhuttiinkin jo tästä kansainvälistymisavustuksesta, mistä edustaja Paatero puhui, ja sanoinkin siitä hänelle, että sehän on kolmanneksella leikkauslistoilla.

Minä ymmärrän tämän koko suuren velanmaksutalkoon, mikä tässä on menossa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että olemmeko me ampumassa itseämme jalkaan, kun me niin paljon nyt pysäytämme yhteiskuntaa. Eräässä laulussa puhuttiin leuhkoista eväistä, mutta nämä hallituksen eväät eivät ole kauhean leuhkat vaan vaatimattomat. Steve Jobs sanoi tuossa jäähyväispuheessaan, että sinun täytyy löytää se, mitä rakastat tehdä. En kyllä usko, että tätä budjettia rakastavat edes hallituspuolueiden kansanedustajat.

Janne Sankelo /kok:

Herra puhemies! Hallitusohjelman mukaan Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Suomea kehitetään pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka kantaa vastuunsa paitsi omista kansalaisistaan myös kansainvälisesti osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Hallituksen painopistealueiksi on valittu köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Mielestäni kokoomusjohtoisen sixpack-hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle lähtee liikkeelle tosiasiat tunnustavista lähtökohdista. Erityisen haasteen ensi vuodelle tekee se, että maailmantalouden ripeän kasvun aika on ohi. Talouden luottamus on alkanut heikentyä kesän jälkeen, ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on vallannut alaa. Ensi vuonna kasvu on meillä jäämässä ennusteiden mukaan 1,8 prosenttiin. Suomelle tärkeissä vientimaissa talouskasvu on hiipumassa, ja sillä on merkittäviä vaikutuksia vientiimme ja työllisyyteen.

Valtion menoja on jouduttu arvioimaan uudelleen ja tulopohjaa pyritään laajentamaan. Omasta mielestäni selkeämpi malli valtion tulopohjan laajentamiselle olisi ollut yleisen arvonlisäveron korottaminen, joka olisi tuonut nopeasti ison summan valtion krooniseen rahapulaan niin että ei olisi tarvinnut lähetä raaputtamaan sieltä täältä. Mikä on tasaveroa ja mikä ei, riippuu kysyjästä ja vastaajasta. Sitä on pohdittu täällä salissa tänäänkin. Kovasti budjetin ratkaisut riipaisevat ainakin auton käyttäjiä säätyyn katsomatta. Hallitusohjelmaneuvotteluissa päädyttiin kuitenkin toisenlaiseen ratkaisuun, ja on todettava ajan fraaseilla: näillä mennään. Sopeutustoimista huolimatta valtiontalous pysyy alijäämäisenä.

On hyvä, että ansiotuloverotukseen tehdään pieniä tarkistuksia, joilla pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen. Tätä kautta meillä on mahdollisuus ylläpitää kotimaista kysyntää ja säilyttää ostovoimaa.

Arvoisa puhemies! Haluan tehdä muutamia huomioita erityisesti liikenteestä ja maa- ja metsätaloudesta.

Olemassa olevaa liikenneverkkoa pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Määrärahoihin tehdään esityksessä vajaan 14 miljoonan euron tasokorotus. Tästä huolimatta määrärahojen ostovoima laskee, koska erilaiset kustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Kyllä tässä pelko on, että olemassa oleva liikenneverkko rapistuu käsiin, vaikka tätä yrittäisi parhain päin selitellä. Olen keskustellut Tiehallinnon edustajien ja useiden kuljetusyrittäjien kanssa, ja he ovat asiasta huolissaan. Myös yksityisteiden valtionavustusten pienentyminen on vakava asia.

Toki myönteistä löytyy. Vaasan vaalipiirin kannalta merkittävää on kahden ison väylähankkeen, Seinäjoen itäisen ohitustien ja Sepänkylän ohikulkutien, sisältyminen tuohon meidän Keltaiseen kirjaan. Kohteet valmistuvat näillä näkymin vuosina 2013 ja 2014.

Myös jo hallitusohjelmassa mainittu Pohjanmaan radan kunnostus ja kaksoisraide välillä Seinäjoki—Oulu etenee ensi vuonna. Valtuuden laajennus ja Kokkola—Ylivieska-kaksoisraidehanke mahdollistavat koko hankkeen ja Seinä-joki—Oulu-välin palvelutason parantamisen. Myös Pietarsaaren meriväylälle on tulossa rahoitusta.

Edustaja Alatalo otti esille Valtatie 3:n. Tämä on tärkeä valtakunnallinen hanke. Kyseessähän on yhteysväli Helsinki—Vaasa ja sen yhteyden loppuun saattaminen. Sen asian puolesta tarvitaan yhteistyötä, edustaja Alataloa ja monia muita, jotta saamme tämän hankkeen sitten jossain vaiheessa myös Keltaiseen kirjaan.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menot ovat talousarvioesityksessä yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja edeltävän vuoden varsinaiseen talousarvioon vähennystä on 4,5 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osalta on kuitenkin tehtävä se huomio, että valtionta-louden tasapainottamiseen on osallistuttu vaarantamatta Suomen neuvottelutavoitteita samaan aikaan käytävissä Euroopan unionin cap-neuvotteluissa. Tämä näkyy siinä, että epäsuotuisten alueiden lfa-tuki on jätetty rauhaan. Tästä voi osoittaa kiitosta ministeri Koskisen toiminnalle.

Talousarvion toimilla edistetään myös tuntuvasti suomalaisen lähi- ja luomuruuan tuotantoa. Elintarvikeketjun kehittämistoimiin, kuten laadun ja jäljitettävyyden parantamiseen, on varattu 2,5 miljoonaa euroa, mistä lähes 800 000 euroa suunnataan luomu- ja lähiruuan edistämisohjelmiin. Osa lähi- ja luomuruuan edistämiseen suunnatuista määrärahoista löytyy tutkimus- ja kehittämismomentilta. Näin yhteispanostus lähi- ja luomuruuan edistämiseen on 1,58 miljoonaa euroa.

Maanviljelijöiden tulotasoon vaikuttaviin kansallisiin tukiin on siis tehty noin 28 miljoonan euron leikkaus. Esitys on vaikea, mutta taloutta pitää tasapainottaa kaikilla hallinnonaloilla. Iso ongelma maataloudessa liittyy tuotteista saatavaan hintaan.

Arvoisa puhemies! Luomu- ja lähiruuan osuuden kääntäminen vahvaan kasvuun on yksi maatalouspolitiikan strategisista tavoitteista ja siksi tietysti myös meille kokoomuslaisille erittäin tärkeä lähiajan tavoite. Luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelman lisäksi hallitus sitoutuu kasvattamaan lähiruuan ja luomutuotteiden osuutta julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi kouluruokailussa. Siten kyetään vahvistamaan myös paikallisten ruuantuottajien ja pienten elintarvikeyrittäjien toimintaedellytyksiä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän budjettipuheenvuoroni lähestymiskulma tulee maaseudun suunnalta.

Aivan ensinnäkin se, että maatalous on maaseudun peruselinkeino, ja budjettiesitys tuo aika suuria haasteita maataloudelle. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta tullaan leikkaamaan 90 miljoonaa euroa. Se tulee olemaan pois kansallisesta tuesta, ympäristötuesta, investoin-tien korkotuesta, ja myöskin rakennekehitys tulee huonontumaan, kun luopumistukiehtoja heikennetään. Nämä kaikki ovat isoja leikkauksia jo ennestään suurissa vaikeuksissa olevan maata-loustuotannon osalta.

Myös metsätalous liittyy läheisesti maaseutuun. Viime kaudella aktiivisesti ajettu ja toteutettu pienpuun energiatuki tulee olemaan ison leikkauksen kohteena. Siitä poistuu lähes puolet.

Kunnat ovat maaseudun palvelujen järjestäjä. Kuten täällä monissa puheenvuoroissa kuntasektorin asioista on puhuttu, keskeisintä siellä on se, että hallitus budjettiesityksessään tulee leikkaamaan valtionosuuksia yhteensä 631 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriöstä on tiedotettu, että kuntien rahoitusasema heikkenee kuluvaan vuoteen verrattuna nettomääräisesti 448 miljoo-naa euroa. Se tapahtuu siitäkin huolimatta, että valtio korvaa kunnille indeksitarkistukset täysimääräisenä ja lakisääteiset kustannustenjaon tarkistukset.

On suoraselkäistä se, että hallitus myöntää avoimesti, että kuntatalous heikkenee ja kuntien velkaantuminen lisääntyy sekä kunnallisvero kiristyy. Hallitus on luvannut rakennelain kuluvan vaalikauden aikana, ja sen keskeisin sisältö on se, että kuntia ohjataan yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Jo toteutetut kuntaliitokset ovat osoittaneet sen, että palvelupisteiden karsinta tulee olemaan edessä, ja useimmiten näistä tulevat kärsimään nimenomaan heikommassa asemassa olevat ihmiset, vanhukset, henkilöt, joilla ei ole esimerkiksi omaa autoa käytettävissä. Tänään uutisissa kerrottiin muun muassa siitä, että kela- maksuissa omavastuut tulevat kasvamaan, mikä nostaa useimmiten vanhusväestön ja autottoman väestön matkakustannuksia, ja se tulee edelleen rasittamaan erityisesti vähäosaisia, pienituloisia ihmisiä.

Maaseudulla yksityistiet ovat keskeisessä roolissa liikkumisen suhteen. Siellä tiestöllä liikkuvat niin maa- kuin metsätaloustuotteetkin. Myös muun yritystoiminnan osalta yksityistieverkosto on tärkeässä asemassa. Eivätkä myöskään kaupunkilaiset jää siinä toissijaiseen rooliin, koska kesämökkiläiset käyttävät mökeilleen mennessään yksityistieverkostoa.

Kuluvana vuonna yksityisteistä 60 000 kilometriä on yksityisteiden valtionavun piirissä. Mutta ensi vuoden budjetti tulee leikkaamaan merkittävästi näitä yksityistieavustuksia. Tänä vuonna budjetissa on 23 miljoonaa euroa, ja ne tulevat ensi vuonna tipahtamaan 8 miljoonaan euroon. Näiden osalta voi todeta, että yksityistieleikkauksissa historia toistaa itseään. Paavo Lipposen hallitus poisti valtionosuudet yksityisteiltä vuonna 1996. Onneksi silloin jäi kuitenkin laki voimaan, ja keskustan hallitusten myötä nämä yksityistiemäärärahat ovat sitten nousseet nykyiselle tasolle.

Ensi vuoden budjetti on myöskin pienyritystoiminnan kannalta haastavassa asemassa. Huomionarvoista on se, että kotitalousvähennys tulee merkittävästi pienentymään. Se pienennys on budjetissa arvioitu 85 miljoonaksi euroksi, ja maksimivähennys 3 200 euroa alenee 2 000 euroon. Tämän johdosta monien kirvesmiesten, sähkömiesten, putkimiesten, maalarien, siivousalan työntekijöiden työtilaisuuksien määrä tulee heikentymään, ja jos taantuman seurauksena myös muu yleinen rakennustoiminta heikkenee, niin työttömiä tältä saralta on tulossa paljon.

Budjetissa esitetään myöskin uusia veroja. Yhtenä veromuotona on sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisävero. Aikaisemmin näiden osalta on noudatettu nollaverokantaa, mutta nyt se tulee olemaan 9 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on kerätä tällä verolla 90 miljoonaa euroa. Seurauksena tästä uudesta arvonlisäverosta on se, että mainonnan on arvioitu vähentyvän, ja sitä kautta valtion arvonlisäverotulot 23 prosentin arvonlisäverokannan pohjan mukaan tulevat myöskin vähentymään. Sen lisäksi, että merkitystä on mainonnan vähentymisenä, myöskin työpaikkojen vähentyminen tulee olemaan merkittävää. Viestinnän Keskusliitto ja Sanomalehtien Liitto ovat arvioineet, että noin 2 500 henkilöä tulee vähentymään tältä saralta. Itellan arvio lähtee siitä, että työpaikat Itellassa vähenevät henkilötasolla noin 1 000 henkilötyövuodella. Käytännössä tulee olemaan 1 500—1 700 henkeä, jotka ovat näiden kohteena. Sen lisäksi sanomalehtien arvonlisävero tulee vääjäämättä keskittämään mediaa. Se on kova haaste paikallislehdille ja maakuntalehdille, ja siksi tasapuolisen viestinnän johdosta olisi ollut parempi, että tällaista uutta veroa ei olisi otettu käytäntöön.

Hallituksen tiimoilta on ollut myös muita tällaisia ehkä etukäteen harkitsemattomia verokohteita, joissa tätä kokonaisrasitusta ei ole tarkasteltu ennalta riittävän perusteellisesti. Muun muassa asuntoautojen autovero on uusi vero, joka tulee sitten uusista asuntoautoista. Niiden osalta on huomionarvoista se, että alan yrittäjien, jotka tällä hetkellä myyvät noin 1 500 uutta asuntoautoa vuodessa, arvion mukaan uusien asuntoautojen myynti tulee laskemaan noin 150 kappaleeseen. Tämä aikaansaa sen, että todellisuudessa valtion lompsa tästä ohenee sen johdosta, että arvonlisäverotuotto tulee merkittävästi alentumaan.

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakouluverkosto tulee myöskin kokemaan suuria mullistuksia. Viime viikolla opetus- ja kulttuuriministeriö esitti, että noin 2 200 aloituspaikkaa tulee poistumaan ammattikorkeakouluista. Pääsääntöisesti tämäkin tulee olemaan maaseudulta pois. Suurimmat menetykset ovat Kemin—Tornion alueella: yli 30 prosenttia aloituspaikoista. Suuria menettäjiä ovat myös monet muut ammattikorkeakoulut, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Itse kun tuolta Seinäjoen ammattikorkeakoulun vaikutusalueelta on, niin täytyy todeta sen osalta se, että ravitsemisalan opetus tulee loppumaan koko alueelta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kauhajoen- yksikkö tulee loppumaan, Vaasan ammattikorkeakoulusta toimiala poistuu ja Kokkolan ammattikorkeakoulusta toimiala poistuu. Vaikka hallitusohjelmassa on monia kauniita kirjauksia, niitäkin, joita edustaja Sankelo äskeisessä puheenvuorossa ruokasektorilta ansiokkaasti toi esiin, niin hallitusohjelma on suuressa ristiriidassa: sen alan ammattikorkeakoulutuspaikat poistuvat, ja silloin nämä tavoitteet jäävät todennäköisesti vain hallitusohjelmakirjauksiksi.

Arvoisa puhemies! Toivotaan niin, että eduskuntakäsittelyssä näihin muutoksiin, joita hallitus on budjettiesityksessään maaseutua kohtaan tuonut, saadaan sitten korjauksia.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt ei ole tätä puheaikaa rajattu, niin kokeilenpa nyt tässä uusia juttuja ja otin iPadini tänne mukaan. Elektroniikka on yhä suurempi osa jokapäiväistä arkea, ja se helpottaa yhteydenpitoa ja viestintää merkittävässä määrin. Puhelin onkin usein helpoin tapa tavoittaa toinen ihminen. Postissa ei lähetetä enää juuri muuta kuin joulukortteja, ja sähköposti on monta kertaa nopeampi ja halvempi tapa tavoittaa toinen. (Eduskunnasta: Paitsi maaseudulla, missä se ei toimi!) — Näinhän se tietysti on.

Bussissa istutun ajan voi hyödyntää kätevästi iPhonella netissä surffailemalla, ja on selvää, että elektroniikka on ja tulee olemaan korvaamaton osa tätä yhteiskuntaa. Nuoret ovat kiinnostuneet internetistä ja viettävät siellä mielellään aikaansa. Facebook ja Messenger ovatkin jokapäiväinen rutiini. Huomattavasti harvemmat osaavat käyttää Exceliä tai edes tietävät, mikä se on, valitettavasti — itse kyllä tiedän. Tämäkin työelämässä kätevä ohjelma on nuorille vieras, sillä heillä itsellään ei ole tarvetta taulukointiohjelmille. Tässä vaiheessa koulun pitäisi astua kuvioihin, yhdistää nuorten kiinnostus käytännön oppiin ja koulutukseen.

Tämän puheenvuoron, jota nyt siis luen, on minulle valmistellut työelämään tutustuja, tettiläinen Ida, aivan huipputyyppi ja tulevaisuuden tekijä, nuoria parhaasta päästä, joka kertoo itse: "Ainakin meidän koulussamme on kiitettävä atk-luokka. Ainahan on joku koneista toki rikki, ja jokaiselle ei riitä tietokonetta, mutta atk-tunnit ovat aina mukavia. Internetissä teemme tehtäviä oppikirjojen sivustoilta, ja se on erilaista opiskelua kuin kirjasta lukeminen ja motivoi oppilaita uudella tavalla. Tunti atk-luokassa on aina piristävää vaihtelua, jonka jälkeen koulupäivä ei tunnu enää niin raskaalta."

Ida toivoo, että täällä salissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että Suomen ylioppilaskirjoitukset kirjoitetaan yhä pääsääntöisesti käsin: "Tämän vuoksi tekstin korjailu on hankalaa ja joissain tapauksissa koko teksti täytyy kirjoittaa uudelleen. Aika on rajallinen, eikä sitä tahtoisi hukata käsialan korjailuun. Tällaisia ongelmia ei olisi, jos ylioppilaskirjoituksissa käytettäisiin tietokoneita. Tämä toisi esiin oppilaiden todellisen tietomäärän ja taidot silloin, kun ei tarvitse huolehtia käsialasta tai tuhlata aikaa puhtaaksi kirjoittamiseen. Työtä tämä uudistus toki vaatii. Jokaiselle oppilaalle tulee olla yhtäläiset valmiudet kirjoituksissa, käytännössä siis jokaisella pitää olla moitteettomasti toimiva tietokone ja tarvittavat atk-taidot."

"Suomen Lukiolaisten Liitto kesällä haastoi Suomi-areena-tapahtumassa vaikuttajia kokeilemaan sähköistä ylioppilaskirjoitusta. En tiedä, oliko täällä salissa olevista kukaan siinä kokeilussa mukana, mutta kaikki nämä osallistujat kannattivat sähköiseen järjestelmään siirtymistä." "Lukio-opetuksen tulee elää ajassa ja niin myös ylioppilaskirjoitusten. Suomalainen yhteiskunta kehittyy jokaisena päivänä. Yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden on ymmärrettävä tämä. Sähköinen ylioppilaskirjoitus on osa tätä kehitystä." Tämän taas sanoi Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja, joka vastasi lukiolaisten haasteeseen.

"Talousarvioesityksen 4 700 000 euroa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämiseen ja kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa on siis erittäin hyvä asia ja askel kohti sähköistä ylioppilaskirjoitusta. Tämä on viimeinen hetki viedä tätä uudistusta kunnolla eteenpäin, sillä se ei tapahdu ihan nopeasti, vaan vie vuosia ja paljon rahaa. Summaa tulee jatkossa kasvattaa, jotta jokainen koulu saa sillä muutoksen aikaan ja suomalaisetkin ylioppilaskirjoitukset voidaan päivittää ajan tasalle. Vain näin voimme kasvattaa nykyaikaisen ja osaavan Suomen."

Olen todella ylpeä, että olen saanut mukavan ja fiksun tettiläisen, joka tuo myöskin sitten omia käytännön kokemuksia tänne meidän eduskuntasaliin tätä kautta.

Mutta kun nyt aikaa ei ole rajattu, niin haluaisin vielä kiinnittää toiseen nuorten asiaan huomiota. Nimittäin nuorten yhteiskuntatakuu on yksi tämän budjetin merkittävistä panostuksista. Sen myötähän jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Myös 60 miljoonan euron vuosittaisesta määrärahasta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön, mikä on hyvin tärkeää.

Toivottavaa olisi, kun näitä nuorisoasioita täällä puidaan eri kohdissa ja vuoden eri hetkinä, että nyt saisimme tänne eduskuntaan vihdoin sen keskustelun lasten ja nuorten asioista. Edellinen kausihan oli ensimmäinen, jolloin nuorisolain mukaisesti hallitus toteutti lapsi- ja nuorisopoliittista kehittämisohjelmaa, niin sanottua Lanukea, ja valtion nuorisoasiain neuvottelukunta taas toteutti siitä arvioinnin vuosittain. Joka vuosi pyysimme, että tänne saataisiin ajankohtaiskeskustelu lapsi- ja nuorisopolitiikasta, mutta näin ei käynyt.

Tämän hallituskauden alussa keräsin itse aloitteen, jossa oli yli sata nimeä, siitä, että kävisimme täällä ajankohtaiskeskustelua lapsi- ja nuorisopolitiikasta, mutta se ei nyt sitten puhemiesneuvostossa mennyt läpi. Olen siitä kovasti harmissani, kun nyt olisi ollut niin hyvä hetki siihen. Edellinen ohjelmakausi on juuri päättynyt, ja uutta Lanukea parhaillaan valmistellaan: nyt olisi ollut todella hyvä hetki siihen. Toivon kuitenkin, kun meillä on tämä viime vuonna Allianssin nuorisoystävällisimmäksi kansanedustajaksi valittu ministeri Paavo Arhinmäki, joka on nuorisoministerinä, että hän nyt sitten ymmärtää tuoda tämän lapsi- ja nuorisopolitiikan myös suureen saliin keskusteltavaksi jossain vaiheessa. Lapset ja nuoret olisivat sen ansainneet.

Mutta kun budjetista puhutaan, niin pakkohan täällä on muutama muukin asia nostaa esiin, ja haluaisin liikenteestä vielä pari seikkaa sanoa. Parhaillaan sorvataan aiesopimusmenettelyyn uudistuksia, ja toivottavaa olisi, että sitä kautta voitaisiin luoda sellainen malli, joka etenkin täällä laaja-alaisella metropolialueella paitsi sitoisi kuntia kasvuun, niin kuin se nyt tekee, sosiaaliseen asuntotuotantoon ja tiivistymiseen myös antaisi eväitä siihen kasvuun. Se tarkoittaisi sitä, että ne kunnat, jotka tähän tulevat mukaan, voisivat saada rahaa perustienpitoon ja liikenneinfraan, joka tukisi sitten tätä kasvua. Eli jonkunlaista porkkanaa pitäisi aiesopimuksiin luoda.

Pidän tätä erittäin tärkeänä, sillä vaikka esimerkiksi oma kotikuntani Nurmijärvi on kovasti tehnyt töitä aiesopimuksen ehtojen täyttämiseksi, niin suuri este siinä, että vastaavaa kasvua, jota olisi toivottu, ei ole pystytty rakentamaan, on se, että tieinfra on edelleen aika keskeneräinen. Esimerkiksi suurista liikennehankkeista Klaukkalan ohikulkutie edelleen odottaa tulemistaan, ja toivon, että se saataisiin vihdoin myös osaksi liikennepoliittista selontekoa.

Lopuksi sitten joukkoliikenteestä. Joukkoliikenteen palveluiden ostoon lisätään budjetissa resursseja, mikä on hyvä asia. Toivottavaa olisi, että niitä kaikkia ei kanavoitaisi näihin suurten kaupunkien kuntayhtymiin. Nehän ovat nyt jo aika pulskia, ja sinne on näitä suurten kaupun-kien joukkoliikennetukia tullut. Kun sellaisilta seuduilta, niin kuin nyt oma kotikuntani on, pendelöidään kuitenkin kohtalaisen runsaasti — Nurmijärveltäkin, 40 000 asukkaan kunnasta, 9 000 ihmistä pendelöi Pääkaupunkiseudulle päivittäin — ja kun me emme kuulu Hsl-kuntayhtymään, niin meille olisi tärkeää se, että tätä joukkoliikennetukea kanavoituisi myös niille alueille, jotka eivät kuulu näihin suurten kaupunkien yhtymiin. Tokihan se olisi tärkeää, että hyvät vuorovälit ja hyvät yhteyslinjastot tukisivat sitä, että yhä useampi voisi valita sen oman autonsa sijaan julkisen liikenteen, joka tässä ta-pauksessa on kumipyöräliikennettä, linja-auto. Näillä eväillä toivon, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuen rinnalle luotaisiin myös pendelöintialueen tuki.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kataisen hallituksen budjettiesitys ei lisää kasvua eikä työllisyyttä ja tarjoaa kansalaisille pelkästään huonoja uutisia. Peräti 631 miljoonan euron leikkaukset kuntien valtionosuuksiin tarkoittavat rajuja leikkauksia peruspalveluista, kuten kouluista, päivähoidosta, vanhustenhoidosta ja terveyspalveluista — ja myös ihan viimeisimpänä tietona, että koulurakentamisesta, koulukorjauksista: muutama miljoona on enää siellä rahaa, eli se tarkoittaa varmaan suurin piirtein yhtä kahta hanketta Suomessa. Ahdinkoa lisää myös se, että hallitus irrottaa kiinteistöveron verotulojen tasausjärjestelmästä. Suomeksihan tämä tarkoittaa sitä, että köyhiltä kunnilta pumpataan rahaa rikkaammille.

Kuntaministeri Henna Virkkunen kakisti vihdoin Keskisuomalaisen haastattelussa menneellä viikolla ulos sen, minkä olemme tienneet jo pitkään: kuntakentän mylläys uusiin suurkuntiin ja resurssien leikkaus yhdessä tarkoittavat sitä, että pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla ei voida jatkossa enää pitää yllä palveluverkkoa. Näin hän sanoi. Ei voi, eikä se ole hallituksen tarkoituskaan, koska sitä rahaa ei kuulemma ole. Eli tästä ilmeisesti sitten lasketaan syntyvän ne säästöt, joista täällä on puhuttu kovasti: osa kansalaisista jätetään ilman palveluita. Pääministeri Katainenhan on puhunut jopa 4 miljardin euron säästöistä tässä kuntauudistuksessa. Kukaan asiantuntija ei ole kyllä keksinyt, miten se syntyy, mutta ehkä sitten osa syntyy siitä, että palveluita ei riitä kaikille. Eli sinipunavoimat jyräävät kyllä täysin tietoisesti ja pakolla keskittävää ja eriarvoista Suomea.

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen on todennut tässä salissa, kun hän on puhunut eilen näistä koulutuspuolen säästöistä, että korkea-asteen aloituspaikat pysyvät ennallaan. Minä olen täysin hämmästynyt: korkea-asteen aloituspaikat pysyvät ennallaan! Joko ministeri Urpilainen ei tiedä, että yliopiston lisäksi korkea-asteen koulutusta on myös ammattikorkeakoulutus, taikka sitten hän ei huomaa, mitä hänen ministerinsä Jukka Gustafsson paraikaa tekee. Hänhän on hallituksen tuella pistämässä koko ammattikorkeakouluverkon ahdinkoon, josta ihan yksinkertaisesti ei voi selvitä. Täällä puhutaan 50 miljoonan leikkauksista, mutta todellisuudessa tuo leikkaus ammattikorkeakouluille on tämä kuntarahoitus mukaan luettuna 120 miljoonan euron luokkaa, ja aloituspaikkoja lopetetaan 2 200. Ne tekevät kyllä osasta meidän ammattikorkeakouluja niin torsoja, että osa niistä joudutaan lopettamaan. Mitä muuta voi päätellä esimerkiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun peräti 40 prosentin aloituspaikkaleikkauksista? Hyvä hallitus, olisi reilumpaa sanoa ääneen, mitkä ammattikorkeakoulut lopetetaan, kuin näivettää tällä tavoin osa ammattikorkeakouluista vaivihkaa. Ammattikorkeakoululeikkauksissa opetus- ja kulttuuriministeriö sitä paitsi toimii täysin vastoin omia linjauksiaan. Koulutusta piti — tämä on kirjoitettu moneen paperiin — koota vahvoihin yksiköihin, ja leikkaukset piti suhteuttaa ammattikorkeakoulun tuloksiin ja vetovoimaan. Aivan toisin nyt tehdään.

Oman maakuntani ammattikorkeakoulusta, yhdestä maan parhaimmista, lopetetaan liki 200 aloituspaikkaa, muun muassa tuo tänään moneen kertaan puhuttu kulttuurialojen koulutus kokonaan. Jyväskylä on tämän jälkeen, jos hallitus saa tahtonsa läpi, ainoa kymmenen suuren kaupungin joukossa Suomessa, jossa ei ole lainkaan ammattikorkeakoulutasoista kulttuurialojen opetusta. Tämä on täysin lyhytnäköistä politiikkaa. Samaan aikaan kulttuurialojen opetusta sitten jätetään pieniä määriä sinne tänne, jopa 20 aloituspaikan kokonaisuuksia — ne ovat aivan liian pieniä.

Jyväskylässä ammattikorkeakoulu on opetus- ja kulttuuriministeriön tieten ja hyväksynnällä jo vuosia rakentanut suomalaista musiikkikampusta yhdessä yliopiston ja ammattiopiston kanssa, ja sen koulutusohjelmat ovat vetovoimaisia. Muun muassa Music and Media Management -koulutusohjelma on ainutlaatuinen koko maassa, ja ihmiset työllistyvät hyvin. Yli 7 miljoonaa euroa on satsattu kiinteistön kunnostamiseen, ja Keski-Suomessa, maakunnassa, luovat alat ovat todella vahvassa kasvussa ja ne tarjoavat uudenlaisia työpaikkoja väistyvien teollisuustyöpaikkojen tilalle.

Herääkin kysymys, kun tarkastelee kaikkien näitten ammattikorkeakoulujen sattumanvaraisia leikkauksia, millaista Suomea opetus- ja kulttuuriministeriö ja hallitus ammattikorkeakoululeikkauksillaan rakentaa. Mikä on se visio, johon torso ammattikorkeakouluverkko sitten vastaa? Mistä tulevat jatkossa eri alojen ammattilaiset maan eri puolille?

Olen tullut kyllä siihen tulokseen lukemattomien keskustelujen jälkeen — olen tavannut erittäin paljon ammattikorkeakouluväkeä, koska itsekin olen saanut ammattikorkeakoulussa työskennellä liki kahdeksan vuotta — että vastaus on erittäin karu: visiota ei ole, ja karkeat ja epäoikeudenmukaiset leikkaukset tehdään mekaanisesti pelkästään työvoimapoistuman ennakointien perusteella. Työvoimapoistuman ennakointien perusteella! Sillä, hyvä hallitus ja ministeri Jukka Gustafsson, tulevaisuuden Suomea ei rakenneta. Tästä ovat yhtä mieltä kaikki, jotka vähänkin ammattikorkeakoulusta jotakin ymmärtävät ja sen aluekehitystehtävästä. Tähän kannattaisi nyt kyllä pysähtyä. Hallitus on tekemässä erittäin fataalia virhettä leikkaamalla näin olennaista koulutusta Suomesta täysin sattumanvaraisesti. Tämän minä haluan nähdä. Ja minä puhun tästä niin kauan kuin on vielä aikaa, jotta hallitus tulisi tässä asiassa järkiinsä.

Arvoisa puhemies! Kaikki leikkaukset, joista tuossa puheeni alkuosassa puhuin, tietysti koskettavat ja kepittävät kaikkein eniten pieniä kuntia, haja-asutusalueita, niitä alueita, joilla väkeä on vähän. Jotta siellä haja-asutusalueella varmasti olisi jatkossa vielä vaikeampi asua, hallitus leikkaa esimerkiksi alempiasteisen tieverkon kunnossapitorahoja. Tiet ovat todella huonossa kunnossa routa-aikana — siellä kannattaa joskus ajellakin.

Yksityisteiden valtionavustuksista täällä on puhuttu. Niitä leikataan 23 miljoonasta eurosta tylysti 8 miljoonaan euroon — aivan hämmästyttävä tiputus. Nuo yksityistiet ovat hyvin olennaisia maaseudun elinkeinoille ja ihmisille, jotka siellä asuvat. He tarvitsevat tietenkin näitä teitä.

Polttoaineiden hinnankorotus kepittää tietenkin paitsi kuljetuksia ja rahteja, koko liikennöintiä, myös aivan tavallisten ihmisten mahdollisuutta päästä keskusten ulkopuolelta asioille ja töihin. Julkista liikennettähän harvaan asutuilla alueilla ei ole ollut enää pitkään aikaan.

Tosiasia näyttää nyt siis olevan, ja se pitäisi nyt sitten uskaltaa sanoa ihan ääneenkin, että Suomessa ei voi jatkossa enää asua siellä, missä haluaa. Minusta se on erittäin surullista. On muutettava suurempiin keskuksiin ja varmaan tänne Pääkaupunkiseudulle vaikka väkisin, koska mitään mahdollisuuksia pieniin kuntiin ja sinne maaseudulle ei jatkossa tahdo jäädä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka jatkossa sitten huolehtii vanhuksista esimerkiksi maaseudulla ja siellä haja-asutusalueilla, jos ja kun nuoret muuttavat — ovat jo muuttaneet, ainakin suurelta osin — sieltä työn perään, opiskelujen perään, kaikki muutkin kynnelle kykenevät lähtevät. Mihinkä ne vanhukset laitetaan sitten? Kuka heitä hoitaa jatkossa?

Hallituksen on myös aivan turha puhua historiallisista perusturvan korotuksista. Leijonanosan vievät ansiosidonnaisen päivärahan korotuksella ne kansalaiset, jotka ovat tähänkin saakka pärjänneet köyhiä paremmin. Kaikkein köyhimmille nämä korotukset eivät näet ulotu. Eläkeläiset ja lapsiperheet jäävät etuuksien korotusten ulkopuolelle tylysti myös tämän hallituksen ohjelmassa.

Harri  Jaskari  /kok:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio on todellakin aika ristiriitainen ja aika haasteellinen, kun mietitään sitä, että samanaikaisesti meidän on tehtävä säästöjä — ne ovat aivan pakollisia, 7 miljardin euron vaje edellyttää niitä säästöjä — ja pystyttävä luomaan uutta, niitä elementtejä, joilla me saamme myöskin lisää verotuloja ja saamme tämän negatiivisen tilanteen käännettyä toiseen suuntaan.

Nyt tietysti aika helposti tulee mietittyä, annammeko me nyt tässä talousarviossa riittävästi niitä signaaleja, joiden kautta ihmiset loisivat työpaikkoja, yrittäjät luottaisivat tulevaisuuteen, saisimme niitä uusia työmahdollisuuksia tänne Suomeen, joita me kipeästi kaipaamme. Jos oikein rehellisesti sanoo, niin en ole ihan varma siitä, onko näitä elementtejä riittävästi, mutta onneksi kuitenkin niitä löytyy.

Tässä iltapäivän aikana on jo keskusteltu viennin rahoituksesta. Tämä maahan elää viennillä. Meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin viedä omia tuotteita, palvelujamme, ja viime kaudella havaittiin hyvin selvästi se, että meillä viennin rahoitusinstrumentit ovat heikommat kuin esimerkiksi Ruotsilla ja Saksalla. Esimerkkinä oli vaikka Venäjälle tai Kaakkois-Aasiaan suuntautunut kauppa. Meidän kilpailijamaan yritykset veivät näitä tarjouskilpailuja juuri sen takia, että siellä myöskin valtio tuki omilla päätöksillään isoja kauppoja. Nyt tätä ollaan korjaamassa.

Toisaalta on pitkään jo puhuttu siitä, että valtuudet julkisella sektorilla ottaa riskejä ovat olleet liian heikkoja, jotta voitaisiin olla mukana siinä toiminnassa, siinä yrittäjien toiminnassa, jolloin halutaan tehdä uutta. Nyt esimerkiksi Finnveran osalta näitä muutoksia parempaan suuntaan ollaan tekemässä. Tosin kuitenkin esimerkiksi Tekesin osalta valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksiä, jotka rajoittavat näitä ris-kien ottamisia, ja siitä olisi hyvä vielä uudestaan keskustella täällä eduskunnassa.

Muutamia asioita haluan tuoda esille analysoitavaksi tässä käsittelyn aikana.

Ensimmäisenä on kysymys siitä, kuinka paljon me oikeastaan panostamme tutkimukseen, perustutkimukseen, yliopistomaailmaan. Aika monet yliopistomaailman ihmiset ovat sanoneet, että tällä hetkellä esimerkiksi panostukset tutkimuksen perusinfraan ovat todella sellaisella tasolla, että emme pysty tekemään Suomen menestyksekästä tulevaisuutta. Otin ihan vertailun vuoksi selvää, että jo yhden sveitsiläisen yliopiston tutkimusinfrarahoitus on suurempi kuin koko Suomen, jolloin vääjäämättä olemme jäämässä jälkeen. Tämä olisi yksi keskustelunaihe, että mikä on perustutkimuksen rooli, perustutkimuksen rahoituksen rooli jatkossa, koska sitä kauttahan vaan nämä uudet ideat syntyvät, huippukoulutuksen, huippututkimuksen kautta.

Toinen asia, mistä haluan haastaa keskusteluun, on todellakin ne esiin nousevat kysymykset, mikäli nämä toimet, joita yrittäjyyden eteen ja joita kasvun eteen nyt ollaan tekemässä, ovat riittämättömiä. Nyt olisi hyvä analysoida niitten yrittäjien näkökulmat, ajatusmaailmat, onko tämä innostava yhteiskunta tehdä kasvua ja uusia työpaikkoja. Mikäli sellaiset näkymät saavat vallan, että meillä ei ole riittävästi niitä instrumentteja, meidän pitäisi myöskin pystyä aktiivisesti tilannetta uudistamaan, muuttamaan. Siinä kysymyksessä esimerkiksi keskustan väitteet, että me emme ole tarpeeksi yrittäjämyönteisiä, täytyy ottaa vakavasti, mutta ne keinot, mitä te olette esimerkiksi tässä budjettikeskustelussa sanoneet — esimerkiksi se, että meillä ei ole varaa kohdennettuihin veronkevennyksiin, jotka lisäävät kannustavuutta — ovat vääriä. Täytyisi kertoa ne keinot ja myöskin katsoa, mistä ne rahat löytyvät.

Kolmantena kohtana haluaisin nostaa keskusteluun työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen. Nyt me nostamme työmarkkinaturvaa, työmarkkinapuolta, ja on hyvä, että heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia elantoon nostetaan, mutta samalla me olemme unohtaneet keskustella siitä, että jokaisena työpäivänä olisi kannustavaa tehdä työtä. Kun on niin paljon puhuttu tuloloukuista, niin paljon puhuttu motivaatiosta, okei, ensin täytyy luoda sitä työtä, mutta sen jälkeen täytyy olla myöskin instrumentteja, että ihmisten on järkevämpää mennä töihin kuin mennä johonkin muualle, sanotaan, olla työmarkkinoiden ulkopuolella. Minusta tuntuu, että se on tällä hetkellä meidän keskustelussamme vähän unohtunut, vaikka meillä on todella paljon tutkimustietoa siitä, että nyt tällaiset tuloloukut ja veroloukut tekevät sen, että ei ole järkevää ottaa esimerkiksi lyhytaikaisia työsuhteita, jotka voisivat johtaa pysyviin työpaikkoihin.

Mats Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Den förra riksdagen fattade beslut om satsningar på förnyelsebar energi med fokus långt in i framtiden. Vår nuvarande regering fortsätter i samma banor och vill såväl trygga energitillgången, energieffektiviteten som självförsörjningen. Och detta vill man göra på ett miljö- och klimatmässigt hållbart sätt.

Arvoisa puhemies! Niistä 38 terawattitunnista uusiutuvaa energiaa, jonka Suomi on sitoutunut tuottamaan, lähes puolet pitää saada metsästä. Kansallisen metsäohjelman mukaan voimme lisätä metsiemme hakkuita 15—20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa kestävän metsätalouden lin-jausten mukaisesti. Koska metsäpolitiikkamme tavoitteena on mahdollisemman korkea jalostusaste, kyse on pääosin pienpuusta ja ensiharvennuspuusta.

Välineenä tämän erittäin suuren energiaraaka-ainemäärän saamiseksi metsistämme on laki pienpuun energiatuesta, petu-laki. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi pienpuun energiatuen maksavan noin 36 miljoonaa euroa vuonna 2020 tai — yksinkertaista matematiikkaa soveltaen — noin 2 miljoonaa euroa tuotettua terawattituntia kohden. Tätä voidaan verrata lähes 200 miljoonaan euroon, joka arvioidaan vuonna 2020 tarvittavan 6 terawattitunnin tuottamiseen tuulivoimaenergialla. Toisin sanoen valtiontalouden kannalta tuulivoimaenergian hinta on noin 15 kertaa suurempi kuin puulla tuotetun energian.

Ennen kuin edellinen eduskunta teki periaatepäätöksen ydinvoimaloiden rakentamisluvista, Metsäteollisuus lupasi puolestaan myötävaikuttaa kaikin tavoin uusiutuvalle energialle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä lupaus oli jo unohtunut, kun lakia uusiutuvasta energiasta käsiteltiin. Kaiken kukkuraksi Metsäteollisuus ry teki valituksen EU:n komissiolle pienpuun energiatukilaista. Tämänkaltainen vastuuton toiminta onkin vertaansa vailla. Metsäteollisuus leikkii metsiemme tulevaisuudella ja vaarantaa lupaustensa vastaisesti uusiutuvan energian tuotannon.

Täällä meidän on kuitenkin pääasiassa keskusteltava valtion talousarviosta. Pidän kovin huolestuttavana pienpuun energiatuen määrärahojen leikkausta, jota hallitus esittää. Tiedämme, että Kemera-tuen jälkeenjääneisyys on kasvanut vuosi vuodelta, ja tiedämme, että metsiemme ensiharvennusten tarve ei ole koskaan ollut näin laajaa kuin nyt.

Pienpuun energiatuen leikkaamista perustellaan valtiontalouden tasapainottamisella. Minun matematiikkani ei riitä siihen, että säästöstä muodostuisi suurempi, kun leikataan pienpuun energiatukea, jonka avulla voidaan korvata kivihiili ja tuottaa uusiutuvaa energiaa valtiovallan kannalta hyvin edullisella tavalla, kun samanaikaisesti 15 kertaa kalliimman tuulivoiman määrärahoihin ei saa puuttua.

Käsitykseni mukaan eduskunnan on tarkasteltava mahdollisuutta pienpuun energiatuen määrärahan korottamiseen, kun laki sitten aikanaan tulee voimaan.

Värderade talman! Innan senaste riksdag fattade principbeslutet om tillstånd att bygga nya kärnkraftverk lovade skogsindustrin att för sin del på alla sätt bidra till att målen för den förnyelsebara energin ska uppfyllas. Det löftet kom man inte längre ihåg när lagen om stöd för förnyelsebar energi behandlades. Till råga på allt så lämnade Skogsindustrin rf in en klagan till EU-kommissionen gällande petu-lagen. Maken till ansvarslöst handlande får man leta efter. Skogsindustrin rf leker med våra skogars framtid och äventyrar tvärt emot sina löften vår produktion av förnyelsebar energi.

Här ska vi ändå i huvudsak diskutera statsbudgeten. Jag ser med bekymmer på den beskärning av anslagen till klenvirkesstödet som regeringen föreslår. Vi vet att eftersläpningen i Kemera-stödet har växt år efter år, och vi vet att behovet av förstagallring i våra skogar aldrig varit så stort som nu.

Beskärningen av petu-stödet motiveras med behovet av att balansera statsekonomin. Min matematik räcker inte till för att förstå att besparingen är större när man beskär petu, med vars hjälp man kan ersätta stenkol och producera förnyelsebar energi på ett för statsmakten mycket förmånligt sätt, samtidigt som anslagen för den 15 gånger dyrare vindkraften inte får röras.

Min uppfattning är att riksdagen bör se på möjligheten att höja anslaget för klenvirkesstödet när lagen väl träder i kraft.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kataisen—Urpilaisen hallituksen budjettiesitys on taidolla laadittu. Taloudellisesti näin epävarmana aikana, mitä nyt elämme, hallitus pystyy kokoamaan budjetin, jolla panostetaan kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukyvyn vahventamiseen. Eikä tässä kaikki: lisäksi hallitus tekee Suomen historian mittavimman perusturvan parannuksen. Se on kunnianhimoinen ja arvostettava tavoite tässä talouden tilassa.

Ymmärrän kuitenkin hyvin oppositiosta keskustan närkästyksen tässä asiassa. Eihän voi olla harmittamatta se tosiseikka, että tämä hallitus pystyy korottamaan työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, asumistuen alarajoja, toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuolta-jien toimeentulotukea. Harmittaa niin vietävästi, kun keskustan johdolla ei näistä toimenpiteistä viime kaudella ollut hajuakaan. On siis hyvä puhua tuskaa ulos tässäkin salissa.

Arvoisa puhemies! Perusturvan parantamisen lisäksi hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto. Työllisyyden edistämiseksi ollaan tekemässä merkittäviä työvoimapolitiikan uudistuksia. Nuorten syrjäytyminen halutaan katkaista varmistamalla yhteiskuntatakuun toteutuminen. Haluamme turvata työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutumispaikan viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle. Hallitus haluaa vähentää työttömyyttä myös määräaikaisin toimin: 12 kuukauden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnille. Määrärahat tähän turvataan.

Hallitus tarttuu vahvasti myös eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseen. Pääomatuloveron korotuksilla pystymme pienentämään tuloeroja ja lisäämään talouteemme kantavia hartioita. Suhteellinen köyhyysaste pienenee myös perusturvan korotuksen ja perusvähennyksen enimmäismäärän korotuksen avulla. Valtiovarainministeri Urpilaisen eilen mainitsema 0,4 prosenttiyksikön köyhyysasteen pieneneminen pitää siis paikkansa.

SDP:n kantavana lähtökohtana kevätvaaleissa oli oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Hallituksen ohjelma ja budjetti pitävät sisällään toimenpiteet, joilla luomme oikeudenmukaisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat seuraavat toimenpiteet: pääomatuloverosta tehdään maksukyvyn mukaan määräytyvä, perintö- ja lahjaveroa kiristetään suurten perintöjen osalta, suurituloisille kohdistuvia verovähennyksiä karsitaan ja kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään. Tämä on oikeudenmukaisuutta, jota hallitus haluaa toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä tulee pakostikin mieleen viime kaudelta edustajakollegan, silloisen ministeri Pekkarisen suuret puheet suurien pääomatulojen verotuksen korottamisesta. Tätä hän vaati ja kuulutti muun muassa maakuntalehti Keskisuomalaisen haastattelussa useaan, useaan kertaan. Mutta missä olivat tulokset? Edustaja Pekkariselta voisi nyt kysyä, missä on puheiden toteutuminen. Ei missään. Se oli vaan pelkkää puhetta. Nyt tämä Kataisen—Urpilaisen hallitus toteuttaa tämän verotuksellisen oikeudenmukaisuuden, jota keskustavetoinen hallitus ei pystynyt tekemään, ja tilanne on tietysti hyvä tällä hetkellä.

Kuntien valtionosuuksia hallitus pystyy kasvattamaan vuonna 2012 noin 4,5 prosenttia, vaikka tilanne on hyvin haasteellinen. Kuntarakenneuudistuksella pyrimme turvaamaan vahvojen peruskuntien hartioita, jotta palvelutuotanto olisi mahdollinen kuntien toimesta myös tulevaisuudessa toteuttaa.

Opetuksen osalta vahvistamme perusopetusta, jonne satsataan muun muassa ryhmäkokojen pienentämistä varten ennennäkemättömät 50,5 miljoonaa euroa. Ammatillinen peruskoulutus tulee saamaan myös yksikköhintojen kustannuspohjaan valtionosuuksia lisää 7,3 miljoonaa euroa. Eli suuria satsauksia vaikeina aikoina.

Muistuttaisin edustajia, jotka täällä salissa puhuvat muun muassa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen osalta, että tämä aloituspaikkatilanteen selvittäminen on vielä keskeneräinen prosessi. Muistettava kuitenkin on tässä kaikessa kokonaisuudessa, että hallitus haluaa nyt kouluttaa ihmisiä työhön, ei työttömäksi. Silloin ennakointi työllistämismahdollisuuksista on enemmän kuin tärkeää. Hallitus haluaa kantaa vastuun nuorten yhteiskuntatakuun nimissä nyt ihan todellisesti. Ja mitä tulee tuohon edustaja Paloniemen viittaamaan Urpilaisen toteamukseen eilen korkeakoulutuksen osalta, se pitää paikkansa. Yliopistojen valtionrahoitus lisääntyy edelliseen vuoteen nähden vajaat 17 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan, että edellisen vuoden, 2011, tasoon verrattuna poistuu yliopistoille kertaluontoisesti osoitettu 50 miljoonan euron maksuvalmiusraha, on nousu 67 miljoonaa euroa.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Vi lever i ekonomiskt svåra tider. Tyvärr ser osäkerheten på finansmarknaden, och också i de europeiska ländernas ekonomier ut att fortsätta. Därför är det av yttersta vikt att vi just nu kan balansera den offentliga ekonomin.

Mutta talouden tasapainottaminen on ykkössijalla sen takia, että meidän vastuullamme on, et-temme kuormita tulevia sukupolvia velkaantumisella, joka ei ole hallittavissa. Siksi meidän onkin noudatettava tiukkaa budjettipolitiikkaa. On kuitenkin syytä tarkoin seurata veropolitiikkaa ja sen vaikutuksia. Meidän pitää saada riittävästi verotuloja, mutta verotus ei saa muodostua talouden jarruksi siten, että taloudellinen toiminta ja kasvu vähenevät ja siten myös kokonaisverotuotot.

Herr talman! En sektor som tyvärr drabbas rätt hårt, för att inte säga hårt, av budgetförslaget är jord- och skogsbrukssektorn. Det är positivt att regeringen försökt, och också lyckats undvika en hel del nedskärningar som direkt påverkar jordbrukarnas lön, jag tänker då i första hand på LFA-stödet, men med tanke på att sektorn redan nu dras med en oroväckande dålig lönsamhet, slår alla nedskärningar ändå mycket hårt mot jordbrukarna.

Minskningen av accisåterbäringen är ett exempel på en budgetnedskärning som drabbar jordbrukarnas inkomster direkt. Ett annat moment som föreslås få ett kraftigt reducerat anslag är bidraget till rådgivningsorganisationerna. Om det nuvarande förslaget godkänns kommer de här organisationerna att få se sitt bidrag minska med 33 procent. Då ska vi komma ihåg att landsbygdsrådgivningen bidrar till att göra vårt jordbruk mera miljövänligt och produktivt. Just med tanke på det här är det viktigt att riksdagen överväger om man kan göra någonting åt de här anslagen för att få ett hållbart framtida jordbruk.

Herra puhemies! On valitettavaa, että budjettiehdotus nykyisessä muodossaan johtaa käytännössä viljelijöidemme tulojen heikkenemiseen. Vaikka hallitusohjelmassa on useita hyviä kir- jauksia esimerkiksi panostuksista suomalaiseen elintarvikealaan tulevaisuuden alana ja luomutuotannon ja lähiruoan kehitysohjelman toteuttamisesta, niin tämä on kuitenkin tosiasia, että tulot laskevat. Näiden kirjausten pitäisi johtaa riittäviin määrärahoihin hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Tällaisilla panostuksilla voisimme pidemmällä aikavälillä parantaa maatalouden kannattavuutta ja näin myös turvata kuluttajille puhtaiden kotimaisten elintarvikkeiden saantia. Tosiasia on, että Suomen maatalouden kannattavuuskriisi pystytään ratkaisemaan ainoastaan lisäämällä markkinatuottoja ja kasvattamalla peruselinkeinojen osuutta koko elintarvikeketjun arvosta.

Herra puhemies! Perustienpidon rahoitus on ollut riittämätön useiden vuosien ajan, ja pidemmän päälle tilanne käy kestämättömäksi, jollemme tee riittäviä panostuksia. Tämän vuoksi on hyvin myönteistä, että perustienpidon määrärahaa ei esitetä vähennettäväksi haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

I det här ekonomiska läget anser jag att vi bör prioritera underhållet och förbättrandet av det nuvarande väg- och spårnätet. Också bidraget till enskilda vägar bör riksdagen överväga att korrigera uppåt. Stora nyinvesteringar kommer att få vänta. Exempel på förbättrings- och underhållsprojekt som borde förverkligas är fortsättningen på grundförbättringen av kustbanan mellan Åbo och Helsingfors. Elektrifieringen av Hangö—Hyvingebanan skulle vara viktig både för Hangö hamns del och för hela den västnyländska regionen. Satsningar på trafiksäkerheten på riksväg 25 borde absolut också göras. I de här projekten kunde man med rimliga kostnader avsevärt förbättra privatpersoners och företags vardag i Västra Nyland. Om det ändå blir aktuellt med nya investeringar borde enligt min mening, i nyländskt perspektiv åtminstone, den så kallade Heli-banan österut prioriteras.

Herra puhemies! Puolustuksemme on suurten muutosten edessä, minkä vuoksi on tärkeää harkita tarkkaan, miten pystymme parhaiten luotsaamaan puolustuksen läpi tämän muutoksen ajan. Haasteena on kyetä toteuttamaan uudistukset vaarantamatta puolustuskykyä.

Edustaja Oinonen väitti aikaisemmin tänään, että RKP:lle kieli on tärkeämpää kuin koko maan etu ja maan puolustuskyvystä huolehtiminen, viitaten hallitusohjelman kirjaukseen ruotsinkielisen väestön oikeudesta saada suorittaa asepalvelusta omalla äidinkielellään. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. RKP:lle Suomen puolustuskyvyn varmistaminen on ykkösprioriteetti. Mutta haluamme ja vaadimme, että myös ruotsia äidinkielenään puhuvat voivat omalta osaltaan tasavertaisesti olla mukana turvaamassa oman isänmaansa puolustusta, aivan kuten viime sodissa tapahtui.

Myös tulevaisuudessa meillä on oltava uskottava puolustus, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja jolla voidaan turvata alueellinen koskemattomuutemme. Kuten kenraali Gustav Hägglund on todennut, puolustuksemme on vakuutus, jota kukaan ei halua käyttää mutta jota kukaan ei myöskään halua olla ilman.

Herr talman! Med ibland oss i dag i vårt samhälle finns ännu medborgare som konkret har upplevt behovet av den här försäkringen, medborgare som utgjorde en del av försäkringen och såg till att den gav det skydd den var avsedd att ge. Våra krigs- och frontveteraner ryckte ut för allas vår skull, och jag anser att det är vår hederssak att trygga ett tillräckligt anslag för deras rehabilitering och vård.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on katkaista valtion velkaantuminen. Siitä huolimatta valtio velkaantuu ensi vuonna yli 7 miljardia. Se on käsittämättömän paljon ja käsittämätöntä, varsinkin kun samaan aikaan tuloverotusta kevennetään sadoilla miljoonilla — käytännössä kevennetään. Millä kevennys katetaan? Se katetaan käytännössä velkarahalla.

Veroeuroja, arvoisa puhemies, on haalittava sieltä, mistä maksukykyä löytyy, eli rikkaimmilta. Esimerkiksi 80 000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa tuloveroa Veronmaksajien laskel-mien mukaan ensi vuonna noin 500 euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Itse pidän 80 000 euroa ansaitsevaa jo selvästi hyvätuloisena. Käytännössä siis suurituloiset maksavat veroja tuloverostaan vähemmän ensi vuonna, edustaja Zyskowicz, kuin tänä vuonna, ja samalla valtio velkaantuu. Pitää kysyä, onko tämä nyt aivan varmasti oikeudenmukaista ja järkevää politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Käydessäni läpi vuoden 2012 talousarvioesitystä huomaan siinä kyllä kauniita kaavailuja etupainotteisesta valtionta-louden tasapainottamisesta. Tämä onkin hyvä ajatus. Mutta esitystä lukiessa tulee kuitenkin tunne, että siitä puuttuu jotakin. Siitä puuttuu oikeastaan aika montakin merkittävää tekijää. Missä ovat työllisyyttä edistävät toimenpiteet? Pidän toki nuorten yhteiskuntatakuuta ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyskartoitusta erittäin tärkeinä ja merkittävinä toimenpiteinä — kaikki tuki niille — mutta ne eivät kuitenkaan riitä yleisen työllisyystilanteen kohentamiseksi. Tarvitaan yrittäjyyttä, jolla luodaan työpaikkoja, tarvitaan työllistämiseen rohkaisevia toimenpiteitä. Näitä keskusta jo ryhmäpuheenvuorossaan eilen esitti.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että budjettiesityksessä uskotellaan asioiden olevan hyvin. Euroopan ja maailmantalouden merkit valitettavasti kertovat kuitenkin toista. Menemme silmät ummessa ensi vuoteen. Seinä tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin vastaan, ja luultavimmin viimeistään ensi keväänä hallitus on tosiasioiden edessä: taantuma iskee ja rajusti. Siinä vaiheessa voi olla jo myöhäistä ryhtyä miettimään työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä.

Missä ovat uudet kannustimet investointeihin ja innovaatioihin? Missä ovat kannustimet työntekijöiden palkkaamiseen? Samaan aikaan kun puhutaan vaikkapa innovaatioista ja yrittämisestä, heikennetään yrittäjyyden verokannusteita. Samalla kun yhteisöverotusta kevennetään 1 prosenttiyksiköllä, nostetaan samanaikaisesti pääomatuloprosenttia sekä lasketaan yrittäjäkannusteen rajaa.

Positiivisten vaikutusten aikaansaamiseksi tarvittaisiin suurempaa yhteisöveron kevennystä. Hallituksen esittämässä mallissa kasvun kannusteita ei näy. Samoin ei näy kannusteita työllistämiseen, vaikka budjettiesitys aloitetaan työllisyydestä ja työpaikkojen luomisesta. En huomaa esimerkiksi mainintaa ensimmäisen työntekijän palkkatuesta, jolla olisi jo suuri vaikutus työllistämisen ja työllistymisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen väittää, että hallitusohjelma ja sen pohjalta laadittu talousarvioesitys ei perustu tasaveroihin. Ajatus tupakan, makeisten ym. niin sanottujen haittatuotteiden verotuksen kiristämisestä on sinällään periaatteessa hyvä: ohjataan ihmisten kulutustottumuksia terveellisempään suuntaan. Kaikesta huolimatta, hyvä tai ei, tasaverojahan ne ovat.

Oikeudenmukainen ei tasavero taatusti ole ainakaan polttoaineen verotuksen kiristämisen suhteen. Voiko hallitus kirkkain silmin väittää, että polttoaineverotuksen kiristäminen on oikeudenmukaista haja-asutusalueiden ihmisiä kohtaan? Eikä tarvitse kovinkaan kauas mennä tästä Helsingin keskustasta, niin joukkoliikenneyhteydet ovat aika lailla vaatimattomat ja käytännössä ihmisillä täytyy olla auto ja monessa taloudessa kaksikin. Ovatko kuljetusyrittäjät oikeudenmukaisessa asemassa näillä siirroilla? Me kaikki tiedämme vastauksen, ja se on "ei".

Etenkin sosialidemokraatit ovat voimakkaasti vastustaneet yleisen arvonlisäveron korottamista. Perusteluina on käytetty sitä, että se on tasavero. Näyttää siltä, että monia muita tasaveroja ollaan valmiita korottamaan jopa prosenttikaupalla, kunhan tähän yleiseen arvonlisäveroon ei vain puututa.

Arvoisa puhemies! Verotuksen kiristäminen ei ole tietenkään herkkua millään saralla, ei hallitukselle eikä oppositiolle, harva meistä siitä nyt erityisesti tykkää. Se on aina tuskallista, mutta tuskaa voidaan lieventää kohdistamalla kiristykset oikein. En koe perusteltuna korottaa lehtien arvonlisäverotusta. Lehtien arvonlisäveron nosto 0:sta 9:ään lisää työttömyyttä lehtialalla ja johtaa varmasti myös lehtien lakkauttamisiin. Veronkorotukset siirtyvät kansan maksettaviksi, ja lehtien lakkauttaminen aiheuttaa työpaikkojen menetystä — lehtiala arvioi, että jopa tuhansia työpaikkoja voidaan menettää. Erityisesti toimenpiteet tekevät hallaa pienille paikallislehdille.

Myös partureiden ja kampaamoiden arvonlisäveron nostot hyppelevät käytännössä kansan kukkarolle. Hinnat nousevat, palveluiden käyttö vähenee, työpaikkoja kuolee aivan kuten lehti-alalla. Tukka kasvaa, niinhän siinä tietysti käy. Näinkö hallitus aikoo hoitaa päätavoitettaan eli työllisyyden lisäämistä?

Arvoisa puhemies! Myös kotitalousvähennyksen romuttaminen on lyhytnäköinen ratkaisu. Kotitalousvähennys on luonut valtavasti uusia yrityksiä ja työpaikkoja Suomeen ja samalla palveluita niitä tarvitseville. Se ei ole ollut keneltäkään pois. Nyt kaavailluilla leikkauksilla syntyy työttömyyttä ja, pelkäänpä, myös harmaata ta- loutta ja moni jää vaille tarvitsemiaan palveluita.

Tätä kaikkea pienempi tuska olisi korottaa hivenen ylintä yleistä arvonlisäveroprosenttia, kuten keskusta esittää. Eihän sekään herkkua ole, mutta jo sillä pienellä korotuksella saataisiin huomattava summa rahaa valtion kassaan. Tähän ylimpään arvonlisäveroprosenttikantaan ei kuulu ruuan eikä lääkkeiden eli kahden alennetun arvonlisäverokannan nosto. Tällä pienellä korotuksella saadaan jo merkittävä potti valtion kirstuun. Yleinen alvin korotus ei ole sekään tuskaton toimenpide, myönnetään, mutta se on tässä tapauksessa huonoista vaihtoehdoista paras.

Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti nykyistä maanpuolustusjärjestelmäämme enkä näe syytä suuriin muutoksiin sen suhteen. Meillä on jatkossakin oltava uskottava puolustus maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Esitetyt leikkaukset Puolustusvoimien toimintaan ovat kerta kaikkiaan liian suuria. Jos itsenäistä uskottavaa puolustuskykyä heikennetään, on sen palauttaminen hidas prosessi. Puolustusvoimille on kaavailtu 200 miljoonan säästöjä vuoteen 2015 mennessä, ja irtisanomisiltakaan ei näin ollen vältytä. Mielestäni kaavaillut säästöt eivät ole vahvan maanpuolustuksen ja alueellisen tasapuolisuuden kannalta oikeudenmukaisia.

Arvoisa puhemies! Tarpeita olisi tietysti vielä infrapuolella, niitä on koko maassa. Omassa vaalipiirissäni on huomattava määrä erilaisia liikenneinfrahankkeita, mitkä ovat erittäin tarpeellisia ja perusteltuja, pieniä hankkeita, kevyen liikenteen väyliä, samoin kuin isompia, esimerkiksi ratahankkeita. Näistä varmasti sitten käydään vielä myöhemmin keskustelua, ja esityksiäkin varmaan tulee sitten talousarvioon niitten suhteen, joten en mene niihin tässä sen syvemmälle.

Sen sijaan, arvoisa puhemies, lopuksi kuitenkin muutama huomio kunta-asioista. Hallitus leikkaa niin terveyspalveluiden, päivähoidon kuin koulutuksenkin rahoitusta käytännössä, kun kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonalla eurolla. Kiinteistövero erotetaan verotulojen tasausjärjestelmästä. Myös maa- ja metsätaloutta kuritetaan leikkauksilla ja kustannusten lisäämisellä. Yhdelle sektorille tulee melkoinen taakka niskaan. Hallituksen rankaisulista kunnille on pitkä.

Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on virallisen kannan mukaan "turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa". Nämä ovat nämä viralliset tavoitteet. Mutta kysyn: Onko kuntien valtionosuuk-sien leikkaus kuntien taloutta vahvistavaa kehitystoimintaa? Kysyn: Onko kaavailtu kuntauudistus lähidemokratian vahvistamista? Ja kysyn: Edistävätkö hallituksen suunnittelemat toimenpiteet yhdenvertaisia kunnallisia palveluita koko maassa? Eivät varmasti. Kuntauudistus heikentää lähipalveluita ja edistää alueiden epätasa-arvoistumista. Hallituksen kieli vyön alla ajama keskittämisvimma on niin kaukana lähidemokratiasta kuin vain ihmismieli kuvitella voi. Odotamme, miten tämä tulee konkretisoitumaan, mutta samalla hieman hirvittääkin. Nykyinen hallitus puhuu tasa-arvosta, mutta toimii sitä vastaan. Talouden tasapainottaminen ei edellytä köyhän kukkarolla käymistä ja alueiden epätasa-arvoistamista.

Koko Suomen hyvinvointi, arvoisa puhemies, on meidän kaikkien etu, ja siksi eduskunnan on korjattava hallituksen budjettiesitystä tänä syksynä budjettikäsittelyssä oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa valtion talousarvioesityksessä puhaltavat muutoksen tuulet. Haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta talousarvioesityksessä on useita tervetulleita uudistuksia. Budjetin punaisena lankana on yhteiskunnassa vallitsevan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, työllisyyden parantaminen.

Yhteisöverokannan 1 prosenttiyksikön alennuksella 25 prosenttiin parannetaan yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia. Myös nuorten yhteiskuntatakuu turvaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikan. Tämä vahvistaa nuorten asemaa työmarkkinoilla, vähentää nuorisotyöttömyyttä ja luo nuorille valoisampia tulevaisuudennäkymiä. Pidemmällä aikavälillä nuorten yhteiskuntatakuu ehkäisee syrjäytymistä ja eriarvoisuuden kasvua.

Elämme taloudellisesti vaikeaa aikaa. Meillä on kuitenkin velvollisuus saada valtiontalous kestävälle pohjalle. On hienoa, että hallitus on välttämättömistä menojen leikkauksista huolimatta pystynyt parantamaan pienituloisten perusturvaa. Näin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät joudu laman maksumiehiksi. Erittäin tärkeänä pidän erityisesti yksinhuoltajien aseman parantamista. Noin 40 prosenttia yksinhuoltajista voidaan tällä hetkellä luokitella pienituloisiksi. Yksinhuoltajien tilannetta pahentaa entisestään se, että monet päiväkodit eivät pysty vastaamaan yksinhuoltajan tarpeisiin. Tämä voi johtaa pahimmillaan työpaikan tai työtilaisuuden menettämiseen, mikä entisestään ruokkii yksinhuoltajaperheiden vähävaraisuuden laajenemista ja työttömyyden kasvua.

Perheen taloudellisesti vaikeasta tilanteesta kärsivät usein myös lapset. Thl:n mukaan vuonna 2007 Suomessa oli köyhissä perheissä kaikkiaan 151 000 lasta. Usein syynä perheen vähävaraisuuteen on työttömyys, matala koulutustaso, yksinhuoltajuus, nuoret vanhemmat tai suuri lapsimäärä. Yle uutisoi arvostetun psykiatrian lehden tuoreista tutkimustuloksista, joiden mukaan yksinhuoltajien lapset ovat varhaisaikuisina vähemmän koulutettuja, köyhempiä, ahdistuneempia ja syyllistyneet useammin rikoksiin kuin molempien vanhempien kanssa kasvaneet ikätoverinsa. Tutkijoiden mukaan lasten vaikeuksien takana olivat nimenomaan sosiaalisesti ja taloudellisesti haasteelliset olot. Pidänkin erittäin tärkeänä, että jokaiselle taustoista riippumatta tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet, joista ponnistaa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että budjettiin on sisällytetty yhteensä 20 miljoonaa lisäeuroa harmaan talouden kitkemiseksi. Harmaan talouden kokonaismääräksi on arvioitu jopa 10—14 miljardia per vuosi. Onnistuneella harmaan talouden torjunnalla sijoitetut lisäeurot tulevatkin vielä moninkertaisesti takaisin valtion kassaan. Samalla hallitus ojentaa auttavan käden rehellisesti toimivien yrittäjien suuntaan, joiden toimintaedellytyksiä harmaa talous syö. Suomalaiset tunnetaan maailmalla rehellisenä kansana. Harmaan talouden kitkemiseksi jokaiselta suomalaiselta ja Suomessa toimivalta yritykseltä tarvitaan nyt tämän mielikuvan mukaista rehellistä toimintaa.

Olen paljon puhunut puurakentamisesta, ja on ilo huomata, että puurakentaminen on huomioitu vahvasti hallitusohjelmassa. Suomi näyttää näin hienoa esimerkkiä energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijänä. Puu rakennusmateriaalina on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi, kun vertaillaan eri rakennusmateriaaleja koko niiden elinkaari huomioiden. Toivon, että puurakentaminen otetaan osaksi kuntien kanssa tehtäviä aiesopimuksia asuntorakentamisesta. Puurakentamisen innovaatiot ovat erittäin tervetulleita Uudenmaan seudulle.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että valtion talousarvioon on sisällytetty lisämäärärahat raidehankkeisiin. Suunnitteilla olevat hankkeet eivät kuitenkaan ole riittäviä Uudenmaan seudun tarpeisiin. Uudellamaalla asuu noin 1,5 miljoonaa asukasta eli lähes 30 prosenttia maamme väestöstä. Nykyinen liikenneverkko ei ole riittävä, ja alueen liikennemäärät ja ruuhkat lisääntyvät vuosi toisensa jälkeen. Esimerkiksi 30 kilometrin matkaan Tuusulasta Helsinkiin kuluu ruuhka-aikana aikaa tunnista puoleentoista tuntiin. Työmatkaan kulutettu aika on kohtuuton. Myös liikenneruuhkissa syntyvät pakokaasupäästöt ovat ympäristölle kestämättömiä. Liikenteen ruuhkaisuus vaikuttaa myös suoranaisesti Uudenmaan alueen yritystoimintaan ja vetovoimaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaki astuu voimaan vuonna 2013. Selvitysten ja arkikokemusten mukaan Suomessa on tällä hetkellä monia ikäihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa hoivaa ja turvaa. On hienoa, että paljon puhuttuun vanhusten hoidon ja oikeuksien turvaamiseen on luvassa konkreettista parannusta.

Lopuksi haluan sanoa sen, että on hienoa lähteä valiokuntiin toteuttamaan tätä hallituksen sosiaalisesti oikeudenmukaista budjettia.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Eilen jäi vähän puheen rippeitä pitämättä, kun meni yli 5 minuuttia, ja ajattelin paikata sitä nyt.

Näyttää edustaja Kaikkonen lähteneen. Olisin halunnut hänelle kommentoida paria hänen esille tuomaansa asiaa, ja teen sen siitä huolimatta, että hän ei ole paikalla.

Tästä kuntarakenneuudistuksesta hänellä on semmoinen näkemys, että jos kunnat yhdistyvät, niin palvelut häviävät. Minä nyt voin kertoa, että meillä on kohta kahdeksan vuoden kokemus Kainuun hallintokokeilusta, ja siellä on hallinto keskitetty mutta palvelut vielä kumminkin toimivat. Tämä on niin kuin iso kunta. Jos kunnat yhdistyvät, niin eihän siellä tarvitse palveluiden lähteä mihinkään.

Sitten toinen kohta. Kun hän esitteli tämän pitkän litanian hallituksen säästöohjelmasta, niin hän ei esittänyt mitään muuta kuin prosenttiyksikön korotuksen arvonlisäveroon, mikä tuo ehkä 500 miljoonaa euroa. Mutta sitten kun hän vähensi sieltä ruuan arvonlisäveron ym. ym., niin mikä sitten loppujen lopuksi se loppu on, millä hän olisi täyttänyt sen aukon ja nimenomaan sitten ne lisärahoituskohteet? Elikkä velkaa olisi otettu kyllä merkittävästi.

Lähdin näistä infrahankkeista, koska asiantuntijat ovat hyvin vahvasti nostaneet esille, että nyt tämmöisessä taantumatilanteessa kannattaa investoida noihin infrahankkeisiin. Tämä hallitus on lähtenyt tällä omalla ohjelmalla ja ensi vuoden budjetilla jo liikkeelle nimenomaan siinä rakentamisessa, niin tie- kuin rautatierakentamisenkin suhteen, ja sinne on laitettu merkittävästi panoksia. On esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-väli, joka edellisen hallituksen aikana takkusi. Aina näytti siltä, että rahat loppuvat, mutta nyt sille on annettu merkittävä määrä rahoitusta, ja sillä pystytään vuoteen 2015 mennessä saattamaan loppuun se Seinäjoki—Oulu-perusparannus. Samaten Kokkola—Ylivieska-kaksoisraiteen rakentamiseen on osoitettu 310 miljoonaa euroa, ja se valmistuu vuonna 2017. Yleensä rautateiden peruskorjaukseen tulee 20 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja sitten 5 miljoonaa seuraavina vuosina lisää, niin että tämä vuonna 2015 on 35 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan. Myös Savon radan peruskorjaus etenee ja Pieksamäki—Kuopio-välin peruskorjaus aikaistuu, sepelin ja kiskojen vaihto alkaa vuonna 2012, ja siihen on osoitettu noin 10 miljoonaa euroa. Hanke kokonaisuudessaan on 75 miljoonaa euroa, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Kajaanista päästään entistä nopeammin Helsinkiin ja Helsingistä myös tietysti Kajaaniin. Tällä on erittäin suuri merkitys liikkuvuuden ja yritystoiminnan ja kansalaisten vähän nopeamman liikkumisen suhteen.

No, sitten täällä keskustelussa on mainittu pelastushelikopterit, ja tämä on erittäin tärkeä asia. Tuolla meillä harvaan asutuilla seuduilla tarvitaan näitä koptereita, ja varmaan tätä valiokunnassa täytyy nyt miettiä sitten hyvin tarkkaan, etsittäisiinkö tähän sitten lisäeuroja niin että pystyttäisiin turvaamaan tämä helikopteritoiminta täällä Suomessa.

Olisin myös tänään kysynyt ministeri Häkämieheltä, kun hyvin paljon puhutaan nyt kasvuhakuisista yrityksistä, että niitä tarvittaisiin, myös siitä, miten saadaan imuroitua kansainvälistä toimintaa ja kansainvälistä yrittäjyyttä Suomeen. Tähän en saanut kysymystä, mutta haluan kumminkin todeta tässä vaiheessa, että erittäin merkittäviä tutkimus- ja kehittämistoimijoita maailmanlaajuisesti on tulossa Suomeen, ovat kiinnostuneita osaamisesta ja myös luonnonolosuhteista elikkä kylmistä olosuhteista, joita tarvitaan esimerkiksi jäähdyttämiseen. Näillä meillä on mahdollisuus nostaa sitä tutkimus- ja kehittämispuolta ja sitä kautta sitten kehittää sinne ympärille myös työpaikkoja ja sitä kautta toimeentuloa.

Sitten lähiyhteistyörahat. Me itäsuomalaiset ja myös pohjoissuomalaiset tiedämme, mitenkä tärkeätä on lähiyhteistyö, ja se meidän täytyy turvata. Suomalaisia yrityksiä toimii Venäjälle päin, ja on merkittävää yhteistyötä, ja tähän meidän täytyy panostaa. Venäjällä on kasvu tällä hetkellä hyvässä vedossa, ja näyttää siltä, että panostukset siellä edelleen säilyvät, ja sitä kautta meidän täytyy myös sitä työtä ja hyvinvointia ammentaa Itä-Suomeen.

Arvoisa puhemies! Sitten puurakentamisesta. Edustaja Kuusisto nosti mielestäni hyvän asian esille, ja tähän meidän täytyy nyt panostaa. Meillä Suomen metsät tuottavat merkittävästi puuta, ja näyttää siltä, että se ei paperiteollisuuden tuotteeksi enää käy ja sahateollisuuskin yskii muuten. Tämä puurakentaminen täytyy nyt ottaa vahvasti, ja tähän täytyy meidän panostaa, ennen kaikkea tutkimus- ja kehittämis- mutta myös lainsäädäntöpuolella.

Puheenjohtaja! Ihan tässä vaiheessa kiitän ja toivotan hyvää menestystä tälle illalle.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aina välillä on tällainen sosiaalinenkin vuorovaikutus eduskunnassa paikallaan.

Mutta sitten asiaan. Täällä on kyselty, mikä on keskustan kanta talouspolitiikkaan. Minä voin teille vakuuttaa, kun tuo ryhmän varapuheenjohtaja Kalmarikin on tuolla takana, että keskusta tulee tuomaan oman vaihtoehtobudjettinsa, joka on kansantalousvaikutuksiltaan ja valtion velkaantumiskehitykseltään myönteisempi, parempi kuin nyt käsittelyssä oleva talousarvio, mutta ennen kaikkea sosiaalisesti oikeudenmukaisempi ja alueellisesti oikeudenmukaisempi talousarvio.

Täällä on aiheellisesti nostettu kritiikissä huomio siihen, että tämä hallituksen budjettiesitys ei riittävällä tavalla vastaa talouden haasteisiin nimenomaan uusien työpaikkojen luomisen, viennin lisäämisen, yritystoiminnan vahvistamisen näkökulmasta, ja näin se on. Täällä keskusteluissa kokenut yrittäjä, kansanedustaja Eero Lehti sanoi sen hyvin kiteytetysti jälleen kerran. Se pitää myöntää, se on harmillista, koska nyt juuri tässä olisi tarvittu monia, monia dynaamisia toimia, joilla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä olisi vahvistettu. Niin olisi pitänyt toimia, jotta velkaantuminen olisi vähäisempää ja sitä kautta suomalaisten hyvinvointi paremmissa käsissä.

Tässä omassa puheenvuorossani tarkastelen lähinnä tämän talousarvion vaikutuksia aluekehitykseen, maakuntien kehitykseen, ja tässä joudun kyllä heti suoraan sanomaan sen, että alueitten näkökulmasta tämä budjetti on ainakin lähivuosikymmenten heikoin. Tämä sen takia, että eri hallinnonalojen, ministeriöitten toimet tähtäävät päättäväisesti ja määrätietoisesti niitten voimavarojen leikkaamiseen, joilla on ylläpidetty ja kehitetty maakuntien Suomea, vahvistettu kaikkia alueita. Nyt tästä periaatteesta on poikettu ja ne leikkurit ja juustohöylät ovat osuneet juuri niihin määrärahoihin, joilla maakuntien tulevaisuutta ratkaistaan.

Otan ensimmäisenä esimerkkinä osaamisen, johon täällä on kiinnitetty huomiota. Takavuosina meillä lähtökohtana oli vahvistaa maakuntien kehitystä ammattikorkeakouluverkostolla ja sen eri yksiköitten perustamisella ja vahvistamisella. Nyt tästä periaatteesta luovutaan, ja suunnitelmissa on ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkausten kautta merkittävällä tavalla heikentää juuri niitten pienempien seutukuntien ja niitten seutukuntien, joissa ei ole yliopistoverkkoa, toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi Oulun Eteläisen alueella, oman maakuntani eteläpuolella, on suunnitelmissa lakkauttaa Ylivieskan, Oulaisten yksiköt, mikä olisi aivan järkyttävä toimenpide aluekehityksen kannalta, ja myöskin lakkauttaa Oulussa luonnonvara-alan koulutusohjelma, joka on ollut erittäin vetovoimainen ja hyvä. Samanlainen sävel jatkuu täällä ammatillisen koulutuksen puolella. Pienten lukioitten lakkauttaminen erityisrahoituksen poistamisella on kanssa kova isku tänne osaamispuolelle. Se on erittäin huono juttu.

Toinen asia liittyy sitten infraan ja infran kehittämiseen. Täällä edellä hallituspuolueitten edustajat ovat antaneet myönteistä palautetta infrasta, mutta minä en näe mitään myönteistä siinä, että esimerkiksi perustienpidon rahoitus pidetään jäädytettynä tilanteessa, jossa kustannukset ovat nousseet. Sehän merkitsee tosiasiallisesti leikkausta. Ja ennen kaikkea yksityistierahoituksen alentaminen kahdella kolmasosalla on merkittävä päätös. Täällä vihreitten edustaja Sinnemäki aiemmin debatissa sanoi, että yksityistierahoituksella ei ole vaikutusta Suomen kasvuun ja tulevaisuuteen. Päinvastoin, meillä yksityisteitten varsilla sijaitsee merkittävä osa Suomen tulevaisuuden kannalta mahtavasta potentiaalista, uusiutuvista luonnonvaroista ja kaivannaisteollisuuden resursseista. Nyt tällä leikkauksella tehdään tällainen strateginen valinta liittyen siihen hiussuoniverkostoon, joka on pitkälle pitänyt yllä näitten luonnonvarojen hyödyntämistä ja maatalouden kuljetuksia ja myös loma-asuntohyödyntämistä.

Kolmantena otan esille palvelut. Julkiset palvelut erityisesti valtionhallinnon osalta ovat viime vuosina heikentyneet, se pitää myöntää, myös edellisten hallitusten aikana, haja-asutusalueilta. Mutta nytkään ei tilalle tuoda tätä palveluverkostoa — josta on paljon puhuttu, yhteispalveluita — joka voisi osaltaan korvata tätä menetystä.

Mutta suurin leikkaus ja, voi sanoa, kovin isku on täällä kuntarahoituksen puolella. On totta, että euromääräisesti valtionosuudet lisääntyvät ensi vuonna, mutta ne perustuvat tähän lakisääteiseen valtionosuuksien kustannusjaon tarkistukseen kunta—valtio-suhteessa. Mutta sitten sitä leik-kausta, 630:tä miljoonaa, ei muuksi muuta millään tavalla. Ja sitten tämä kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksen piiristä — sehän on valtavan suuri tulonsiirto kuntakentän sisällä, kasvukeskuksiin lähinnä ja totta kai muutamaan voimalaitos- ja mökkikuntaan.

Tämä kuntauudistus: Eihän keskusta lähtökohtaisesti vastusta kuntakentän uudistamista ja hallinnon keventämistä eikä myöskään kuntaliitoksia, mutta sitä ei tule tehdä sillä tavalla, että piirretään ministeriössä joku kartta ja talouspakon kautta ajetaan tähän rakenteeseen. Kyllä sen pitää lähteä siitä, että strategia rakennetaan siellä kuntapäättäjien ja virkamiesten toimesta, katsotaan, mikä on tuleva näkymä. Jos se on liitos, niin se on liitos, mutta myöskin tämä oma, itsenäinen vaihtoehto turvata palvelut sillä rakenteella, mikä on ylläpidettävissä, pitäisi sallia. Nyt tässä ajetaan liian voimakkaalla tavalla yhteen.

Sitten erittäin huolestuttava on tämä energiaverojen korottaminen. Edellinenkin hallitus korotti energiaveroja, se pitää myöntää, mutta tässä ei olisi tarvittu enää lisää entisen päälle, koska kyllä se tulee merkitsemään erityisesti pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen, haja-asutuksen alueella lisääntyviä kustannuksia.

Luonnonvarojen hyödyntämisen osalta on myöskin syytä todeta, että vaikka hallitus pitää yllä tavoitetta uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 38 prosenttiin, niin kuitenkin ne määrärahaleikkaukset, jotka toteutetaan, käytännössä merkitsevät sitä, että ei sillä polulla edetä oikeaan suuntaan — näin ainakin, jos on uskominen niihin asiantuntijoihin, jotka ovat kommentoineet tätä budjettiesitystä. Erityisesti metsäenergian osalta nämä heikennykset siihen pakettiin, mitä edellinen eduskunta ja hallitus hyväksyivät, ovat tuntuvia, se pitää myöntää.

Energiakysymyksistä vielä haluan sanoa turpeen kohtalon. On aivan käsittämätöntä, että meille erittäin tärkeä kansallinen polttoaine ollaan ajamassa alas. Minä odotin, että ministeri Häkämies olisi vähän tormakammin puolustanut tätä turvetta. Ei hän nyt kuitenkaan suoraan aikonut mennä ihan siihen alasajolinjaan, mitä vihreät esittävät, mutta vähän vahvemmin elinkeino-ministerinkin pitäisi puolustaa maakuntien ja koko Suomen kannalta tärkeää energianlähdettä.

Ruuantuotannon osalta, arvoisa puhemies, minä haluan antaa RKP:n eduskuntaryhmälle erittäin myönteisen palautteen. Te olette vilpittömästi puolustaneet kotimaista ruuantuotantoa niin hallitusneuvotteluissa kuin täällä salissa — siitä kiitos! Ja toivon mukaan myös muissa vaiheissa ainakin pieniä parannuksia tähän budjettiesitykseen saadaan, sillä kyllä se nyt on vaikutuksiltaan monilta osin kohtuuton ruuantuotannon edellytyksien ja sitä kautta ruuantuotannon omavaraisuuden osalta, jota Suomessakin pitäisi tavoitella. Kun maailmalla ruuan kulutus ja kysyntä kasvaa erittäin nopealla tavalla, niin kyllä tällaisen maan kuin Suomi pitäisi lähteä siitä, että meillä kaikilla keskeisillä osa-alueilla pitkälle omavarainen ruuantuotanto säilytetään. Se olisi kansallinen henkivakuutus, ja se olisi koko Suomen yhteinen asia, ei niinkään puolueiden vaan koko Suomen yhteinen asia.

Nyt erityisesti niitten budjettileikkausten lisäksi on huolestuttavaa Makeran alasajosuunnitelma. Makeralla on vakaalla tavalla turvattu myöskin investointien tasojen vaihdellessa rahoitus niihin investointeihin, joilla on rakennetta kehitetty, on varmistuttu siitä, että meillä on kehittyvä maatalous, ja nyt tätä edellytystä ollaan heikentämässä.

Yritysrahoituksen osalta käytiin pitkä debatti, josta kiteytetysti: Tekesin voimavarojen alentaminen, viennin, kansainvälistymisen voimavarojen alentaminen ovat huonoja päätöksiä, päinvastaisia kuin mitä tähän olisi tarvittu.

Arvoisa puhemies! Ajankäytön nopeuttamiseksi jätän noin minuutin tästä tavoiteaikataulusta käyttämättä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna bruttokansantuote kasvaa 3,5 prosenttia. Näyttää siltä, että vuonna 2012 tuo kasvuluku on enää 1,8. Sopii toivoa, ettei se bruttokansantuotteen kasvu tuosta enää pienene, sillä se olisi kansalaisille tuhon tie ja vaatisi lisää säästötoimia, joita ei tässäkään tilanteessa tarvita, kun ollaan vasta toipumassa vuoden 2008 lamasta.

Tähän tilanteeseen hallituksen talousarvioesitys on eteenpäinvievä ja rohkeakin, vaikka oppositio täällä ansiokkaasti moittii. En mene mitenkään syvälle tähän talousarvio-ohjelmaan, mutta haluan sieltä nostaa muutamia asioita ja kysyä myöskin oppositiolta, eivätkö nämä ole kansalaisten ja isänmaan eteenpäinviemistä rohkeastikin:

Työelämän laatua ollaan parantamassa lukuisilla toimilla, joista on osa käynnistynyt ja osa käynnistyy hetken päästä. Perusturvan erittäin merkittävä parantaminen, jota täällä on tänä päivänä ansiokkaasti kuvattu, on tosi iso juttu ja merkittävä asia nimenomaan näissä oloissa. Harmaan talouden torjuntaan tartuttiin kovin kourin, ja niin on hyvä, sillä sieltä on saatavissa runsaasti verotuloja sen isänmaan ja sen isänmaan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Alle 25-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden yhteiskuntatakuu siten, että heille taataan kolmen kuukauden kuluessa työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka — tämä on sitä asiaa, jota itsekin olen monasti nostanut esille, eli tulevaisuudesta ei pidä säästää. Lisään vielä tähän sen pääomaveron korotuksen, vieläpä niin, että siellä on se progressiivinen osuus, joka nostaa pääomaveron 32 prosenttiin 50 000 euroa ylittävän tulon osalta. Tämä omalta osaltaan takaa lisää valtiontalouden ja kansalaisten tarpeisiin.

Arvoisa puhemies! On mielestäni äärimmäisen helppoa sieltä vastuuttomuuden linnakkeesta eli oppositiosta meuhkata, ettei talousarviossa ole sitä, tätä eikä tuota, ja on vähintäänkin oikeudenmukaista vaatia teiltä omat vaihtoehtobudjettinne pöytään. Luvattu on. Aika näyttää, milloin ne ovat sieltä tulossa.

Tänäänkin runsaasti keskustellun tuloratkaisun osalta on todettava, että varsinkin tässä tilanteessa sen veroporkkanan käyttäminen on todella vaikeaa. Ja se perusasia on kuitenkin niin, että palkankorotuksilla, siis palkankorotuksilla, pitää pääosan ostovoimasta tulla, ei veronalennuksilla. Eli ne maksavat palkan, jotka teettävät sen, monesti raskaankin, työn. Uskon kuitenkin, että tämä hyvä hallitus, jota sillä nimellä tänään on monta kertaa kutsuttu, jos löytyy sopimus, sillä omalla pienellä panoksellaan sitten myöskin pystyy löytämään ne roposet, joilla tämä syntymässä oleva sopimus sitten saadaan aikaiseksi ja sinetöidään.

Vaikka hieman vähän on edustajia enää paikalla, niin kyllä tänä päivänä minun mielestäni tässä salissa aika monen suusta tuli tulopoliittisesta ratkaisusta sellaista puhetta, että suosittelen näin ensimmäisen kauden kansanedustajanakin opiskelemaan työmarkkinamekanismin ennen kuin lähtee kovasti asian suhteen metelöimään.

Edustajille Kiviranta ja Alatalo sekä Paloniemi: Kiviranta aloitti puhumalla työttömyyden hyysäämisestä ja työttömien hyysäämisestä. Samassa yhteydessä ansiosidonnainen päiväraha sai huutia oikein kunnolla. En voi sanoa kuin että voi hyvä ihme sentään, eikö näistä työttömistä, ovat he sitten ansiosidonnaisella päivärahalla tai perusturvan varassa, pidä huolehtia. Se 500 päivää on äärimmäisen lyhyt aika. Sopii sitten kokeilla, millä tavalla siellä eletään, koska se ansio-sidonnainen päiväraha on siitä ansiosta. Täällä on heitetty 3 000—4 000:n kuukausiansioita. Siellä on suurin osa, erittäin suuri osa, paljon, paljon pienemmillä kuukausiansioilla. Tässäkin kehotan opiskelemaan ehkä vähän asioita. Siis kuitenkin työttömät pitää pystyä pitämään yhteiskunnan täysivaltaisina kansalaisina ja niin, ettei sitä syrjäytymistä tapahdu.

Ihan siunatuksi lopuksi, kun sieltä budjetista nyt kuitenkin vielä puuttui joitakin hyviä asioita, vaikka siellä niitä jonkun verran — ja aika paljonkin — on: Ensi keväänä valmistuu liikennepoliittinen selvitys. Haluan tuoda esille sen, että tuosta Valtatie kutosesta, jota parastaikaa remontteerataan Imatran ja Lappeenrannan väliosalta, jäi semmoinen 30 kilometriä, Lappeenranta—Taavetti-väli, korjaamatta, ja toivon, että se siellä liikennepoliittisessa selvityksessä nousee todella korkealle prioriteetille, sillä se on Suomen vilkkaiten liikennöity kaksiajoratainen valtatie.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Det är speciellt i kärva ekonomiska tider som samhällets sociala ansvarskänsla sätts på prov. Det är då vi utgående från vår övertygelse att social rättvisa handlar om att bereda lika möjligheter för alla visar vår beredskap att också konkret göra någonting för dem som har det sämst ställt. Budgeten för 2012 utgör inget undantag.

En grupp människor som måste få allt det stöd samhället kan ge är ensamförsörjarna. Ofta har det lovats att ensamförsörjarnas villkor ska bli bättre, men lika ofta har vi fått se hur de goda intentionerna har förblivit löften utan påföljd.

Det är därför, herr talman, glädjande att det äntligen, äntligen, i regeringens budgetproposition kommer en riktad satsning på ensamförsörjarna. Utkomststödets grunddel höjs nu, allmänt alltså, utkomststödets grunddel, med 6 procent. I rena pengar betyder det 25,15 euro mera i månaden för en ensamstående. Som tillägg till den här positiva nyheten kan vi vara nöjda med att utkomststödet just för ensamförsörjarna ytterligare stiger med 10 procent från och med den 1 januari 2012. Och dessa förbättringar, och det vet alla, de få som är närvarande här, har vi länge arbetat för. Fint att vi nu når resultat. Självklart är det så att ensamförsörjarnas problem inte löses enbart med det här, men det är ett efterlängtat steg i rätt riktning.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointi-Suomessa kannamme kaikki vastuun siitä, että yhteiskunnan heikompiosaisista pidetään huolta. Kun tätä illan keskustelua myöskin työhuoneesta kuuntelee, niin saa sen käsityksen, että vain oppositio kantaa vastuuta. Näinhän se tietenkään ei ole. Mutta joskus kysytään, onko meillä vallitsevan taloustilanteen puitteissa tähän varaa, siis pitää huolta heikompiosaisista. Todettakoon vain, että yhteen asiaan meillä ei ainakaan ole varaa, nimittäin välinpitämättömyyteen.

Yhteiskuntamme pohjautuu vahvaan keskinäiseen luottamukseen, sosiaaliseen pääomaan, jota olemme rakentaneet pitkään. Vakaassa, hyvinvoivassa yhteiskunnassa myös heikommassa asemassa olevien on koettava, että he ovat osa yhteiskuntaa. Kaikkien, oli kyseessä nuori tai vanha, mies tai nainen, Suomessa syntynyt tai ulkomailta tänne muuttanut, on tiedettävä, että yhteiskuntamme ei sulje ovia parempaan tulevaisuuteen keneltäkään. Yhtä lailla kuin kaikilla tulee olla oikeus sosiaalisesti kestävään elämään, kaikilla on myös vastuu sen toteuttamisesta muiden osalta, ja meillä, päättäjillä, on vastuu luoda puitteet, jotka takaavat tasavertaiset mahdollisuudet kaikille.

De senaste åren har diskussionerna om välfärdsstatens framtid engagerat. För att garantera att välfärds-Finland ska existera också för kommande generationer är det viktigt att ta ansvar för att balansera statsbudgeten. Vi har faktiskt inte råd att blunda för faktumet att vi inte får ordning på statsfinanserna genom att fortsätta att leva på lånade pengar. Regeringen har insett det här och driver en ansvarsfull politik som ämnar förkorta statsskulden.

Och ansvar, herr talman, betyder faktiskt svåra beslut. När man lyssnar till oppositionen i kväll, så verkar det som om regeringen lämnar finländarna åt sitt öde. Så är det naturligtvis inte. Regeringen och regeringspartierna i riksdagen bär sitt fulla ansvar för att människorna ska få den service de har rätt till, dessutom på sitt modersmål. Samtidigt är det viktigt att inte låta dem som redan nu har det sämre få det ännu sämre.

Vårt samhällskontrakt bygger faktiskt på tillit och på ansvarskänsla, och för att upprätthålla den här tilliten krävs riktade åtgärder som utjämnar de värsta orättvisorna i samhället. Människorna i vårt land är alla, alla finländare är beredda att dra sitt strå till stacken, men vi här har fått ett förtroende att agera ansvarsfullt med blicken rakt riktad mot framtiden. Låt oss också göra så med de svagaste samhällsmedlemmarnas intresse i åtanke.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran meillä tehdään budjettia tiukkojen taloudellisten realiteettien varjossa. Kaikille lienee selvää, miten herkkä koko maailman taloustilanne on, ja suuriakin vaikeuksia saattaa olla tulossa kulman takaa. Suomi on tänä syksynä kantanut vastuuta euroalueen hyvinvoinnista, ja nyt kannamme vastuuta Suomen talouden hyvinvoinnista.

Käsittelyssä oleva budjettiesitys on pääsääntöisesti hyvä. Rahaa ei vain ole, ja on hyvä, että esitys on laadittu suu säkkiä myöten ja valtiontaloutta ohjataan terveempään suuntaan. Lainanotto pienenee, ja säästöjä joudutaan tekemään. Opposition peräänkuuluttamaan höveliin ja runsaskätiseen rahankäyttöön ei pidä sortua.

Erityisen hyviä ja mainitsemisen arvoisia seikkoja ovat muun muassa se, ettei tuloverotusta nosteta, ja se, että kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verottamisesta siirrytään kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Niin ikään yhteisöverokannan alentaminen 1 prosenttiyksiköllä parantaa kilpailukykyä. Mielestäni hallitus olisi voinut laskea yhteisöveroa enemmänkin. Sillä olisi aikaansaatu suurempi potku yritysten kannattavuudelle. On myös hyvä, että tämä alennus kompensoidaan kunnille.

Kasvua, osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään tutkimusinfrastruktuuria parantamalla peräti 8,5 miljoonan euron edestä. Nämä kaikki tähtäävät Suomen kilpailukyvyn parantamiseen. Parempi kilpailukyky on olennaisen tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen kannalta. Elämme viennistä. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden tulee käydä kaupaksi ulkomailla, ja se on mahdollista vain, jos voimme tuottaa niitä kilpailukykyiseen hintaan.

Ulkomaisten sijoitusten lisääminen Suomeen olisi olennaisen tärkeää. 1990-luvun lamasta selviämiseen vaikutti merkittävällä tavalla nimenomaan ulkomailta Suomeen investoitu pääoma. Tämä tulee ottaa jatkossakin tiukan syynin alle: kuinka lisätä Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena ja yritysten sijoittautumispaikkana, ja kuinka parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisessä vertailussa entisestään.

Suomesta pitää tehdä maailman paras maa yrittämiselle. Yrittämisen ja yrittäjyyden kautta syntyy työtä, ja se, että mahdollisimman monella on töitä, on avain hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoon.

Valitettavasti ensi vuonna joudutaan säästämään kautta linjan. Vaikka tehtävä ei ole miellyttävä, on hyvä, että hallitus on tarttunut härkää sarvista ja osoittanut toimintakykynsä sillä, että pystyy tekemään ikäviäkin päätöksiä ja ehdotuksia. Kirjaus kolmen A:n luottoluokituksen säilyttämisestä tarvittaessa lisätoimenpitein on hyvä. Tilanteet muuttuvat maailmalla ja taloudessa. Meilläkin taloustilannetta on syytä seurata mahdollisimman reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttua hallitusohjelmaan ja budjettiesitykseen kirjatuin tavoin, mikäli hälyttäviä merkkejä talouden huononemisesta alkaa näkyä.

Kilpailukykyymme vaikuttaa oleellisesti myös logistiikan toimivuus, ja siltä osin on ilo todeta, että vaikka kautta linjan säästetään voimakkaasti, niin tienpitoon liittyvät määrärahat on saatu pidettyä entisellä tasolla. Erityisesti E18-tien erillishanke helpottaa olosuhteita Kaakkois-Suomessa, ja olisin suonut, että niin ikään valtatie 6:n perusparannus olisi voitu saattaa loppuun, erityisesti Taavetti—Lappeenranta-välillä, kuten edustaja Kärnä täällä ansiokkaasti aiemmin totesi. Näitä teitä pitkin kulkee suuri osa Suomen Venäjän-viennistä, ja rajaliikenne on näinä aikoina erittäin voimakkaassa kasvussa. Henkilöliikenne on tänä vuonna kaikkien aikojen vilkkainta, ja tavaraliikenne seuraa trendiä. Venäjän talouskehitys on Suomelle loistava mahdollisuus, mutta mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä ja sujuvaa rajanylitystä. Tavarat ja ihmiset, eli raha, kulkevat valtatie 6:ta ja E18:aa pitkin.

Budjetissa on huonojakin asioita, valitettavasti. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja polttoaineveron nosto on yksi näistä huonoista asioista. Se vaikuttaa alentavasti kilpailukykyymme, nostaa kuljetuskustannuksia niin viennissä kuin maan sisäisessäkin liikenteessä. Polttoaineveron nosto vaikuttaa tietysti meidän jokaisen suomalaisen liikkumiseen ja lisää matkustuskustannuksia.

Arvoisa puhemies! Erityisen ilahtunut voi olla nuorisotyöttömyyden torjuntaan panostettavasta 55 miljoonan euron määrärahasta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on erittäin hyvä asia. Mitä useampi nuori saadaan tämän avulla töihin, sen parempi.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Lapsemme tulevat muistamaan tämän hallituksen hallituksena, joka vei heiltä mahdollisuuden syödä puhdasta ja turvallista suomalaista ruokaa. Miettikää, miltä tuntuu viljelijästä, kun hän kuuntelee tulopoliittista neuvottelua siitä, olisivatko palkankorotukset 1 prosentin, 2, 3, 4 vai kenties jopa 6 prosenttia, kun tämä hallitus järjestää maanviljelijöille 5 prosentin palkanalennuksen. Maatalouden pääluokasta leikataan 4 prosenttia, kun muista pääluokista leikataan keskimäärin 2,2 prosenttia. Miksi näin tehdään? Siksi, että tälle hallitukselle on aivan sama, mitä ruokaa he suuhunsa pistävät. Mutta kukaan ei sano tätä asiaa ääneen, vaan puhutaan kauniisti lähiruuasta, kun samalla viedään pohja pois siltä, että suomalainen ruuantuotanto voisi jatkua.

Aiotaan leikata suoraan kansallisista tuista, ja kun puhuin viljelijän 5 prosentin tulonleikkauksista, nämä eivät suinkaan kohdistu tasaisesti, vaan kun kansallisia tukia leikataan, tämä kohdistuu ennen muuta kotieläintuottajiin, joiden asema entisestäänkin on heikko. Ylipäätäänkin viljelijöiden asema on heikoimmillaan 11 vuoteen. Se johtuu siitä, mistä täällä esimerkiksi edustaja Nylund ansiokkaasti kertoi, siitä, että meidän markkinamme eivät toimi.

Mutta tekeekö hallitus sitten jotain toimia sen eteen, että elintarvikeketjussa tuottajan asema jotenkin parantuisi? Ei, koska tämä hallitus laulaa kaupan lauluja, sen keskittyneen kaupan, jossa sisäänostajat kyykyttävät mennen tullen pilaantuvien elintarvikkeitten toimittajia niin, että sinne ketjun alkupäähän ei juuri lisäarvoa tästä ketjusta valu.

Tällä hetkellä todellakin tilanne on niin huono, että moni viljelijä, jos pystyy, harkitsee lopettamista, ja kun tähän asti olen koettanut kannustaa, että vielä joskus tulevaisuudessa halutaan sitä ruokaa myöskin syödä, että ei kannata heittää kirvestä kaivoon, nyt en enää tiedä, mitä viljelijöille sanoisin. Ehkä on parempi sanoa, että koska tämä hallitus ei usko siihen ruuantuotantoon, niin parempi luopua tästä kannattamattomasta alasta. 5 prosentin palkanalennus näissä tilanteissa on jo kyllä aivan liikaa.

Sen lisäksi, että kansallisia tukia, ympäristötukea, leikataan, tulee myös 20 miljoonan euron leikkaus maatalouden energiaverotukseen. Energiaintensiivisille suurille yrityksille kompensoidaan sitä, että energiaverotus korottuu, ja se on aivan oikein, koska ne toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Aivan samoin energiaintensiivinen maatalous toimii kansainvälisillä markkinoilla, saman kilpailun alla, ja on todella väärin, että maataloudelta leikataan tämäkin palautus.

Maatalouden tulevaisuuteen ei myöskään uskota — se näkyy siinä, että Makeraan ei siirretä enää lainkaan jatkossa rahaa. Ilmeisesti ymmärretään, että ei kukaan halua investoida tällaiseen alaan, jonka tulevaisuuden tämä hallitus aikoo niitata alas.

Pääomatuloveroa halutaan korottaa. Tässä on virheellisesti haluttu antaa se kuva, että pääomatulo koskisi ainoastaan erittäin hyvin toimeentulevia ihmisiä. Näin onkin varmasti monesti esimerkiksi osinkoverotuksen osalta, mutta pääomatuloa saavat kaikki pienet yksityisyrittäjät, toiminimellä toimivat yritykset, metsätalousyritykset, maatalousyritykset, ja heitä tämä pääomatuloverotuksen korotus rankaisee. Te haluatte rangaista nimenomaan niitä viljelijöitä, jotka ovat satsanneet miljoonainvestoinnin tuottaakseen suomalaisille puhdasta ruokaa, ja nyt, kun he koettavat siitä verotetusta tulosta sitä lainaa lyhentää, te siitäkin ryöstätte muutaman prosentin pois.

Bioenergia oli viime hallituskaudella koko eduskunnan yhdessä linjaama asia. Halusimme sitoutua Euroopan unionin uusiutuvan energian tavoitteeseen. Nyt tältäkin asialta ollaan viemässä pohjaa pois, nimenomaan metsäsektorin osalta. Kuten tuossa jo kuulimme, kuitenkin metsän kautta tuotettu energia olisi 15 kertaa tehokkaampaa, tuottavampaa, kuin esimerkiksi tuulella tuotettu energia. Kemera-valtuus loppuu tämän vuoden lopussa. Pistän käteni ristiin, että valiokunnassa, silloin kun tätä pienpuun energiatukilakia olimme tekemässä, olimme sen verran kaukaa viisaita, että venytimme tätä Kemeran maksuvaltuutta tämän vuoden loppuun. Mutta nyt näyttää siltä, että kokoomus laulaa niin paljon suurteollisuuden, metsäteollisuuden, lauluja, että ei sillä ole mitään kiirettä saadakaan sitä pienpuun energiatukea ensi vuoden alkuun, jolloin tämän vuoden — kun Kemera-määrärahoja ei riittävästi ole — pienpuun energiankeruu tökkii ja ensi vuoden alusta meillä ei ole minkäänlaista ratkaisua, millä me sitä uusiutuvaa energiaa puun kautta tuotamme. Eli todennäköisesti monet lämpölaitokset siirtyvät kivihiilen käyttöön, etenkin kun vielä linjaus ilmeisesti on se, että turvetuotantoakin ajetaan alas. Jokainenhan meistä tietää, että puu ei pala ilman turvetta.

Haluaisin vielä puuttua muutamaan verolin-jaukseen, mistä täällä salissa on keskusteltu. Täällä on puhuttu siitä, miten hieno asia on se, että ansiotuloveroperusteita tarkistetaan. Siihen kuluu 300 miljoonaa euroa, mutta jos te kysytte kansalaisilta, mitä kansalainen ajattelee, jos joku saa vaikkapa 5 000 euroa palkkaa ja tämän kansalaisen palkka sitten nousee neuvottelujen jälkeen vaikkapa nyt 5 200 euroon kuussa, niin jokainen kansalainen ajattelee, että kun verotus on progressiivista, niin totta kai siitä 5 200 eurosta täytyy maksaa vähän enemmän veroa. Näin jokainen kansalainen ajattelee, mutta te laitatte 300 miljoonaa euroa tällaisessa taloustilanteessa siihen, että kun palkankorotuksia tulee, niin siellä korkeammassa veroluokassa ei makseta sitä samaa veroa. Eli esimerkiksi 100 000 euron vuositienaajalle te annatte 450 euron alennuksen, ja samaan aikaan te puhutte 25 euron perusturvan noususta työttömällä, kuin se olisi jotenkin hieno saavutus. Se on paljon vähemmän kuin se, mitä te annatte niille 100 000 euron tienaajille. Minusta kannattaisi laittaa vähän vaakakuppiin, suhteellistaa näitä asioita. Se peruspäivärahan osuus siinä teidän sinänsä positiivisessa uudistuksessanne on alle 30 miljoonaa euroa, ja tämän veronalennuksen kompensoiminen on 300 miljoonaa euroa.

Kun te ette arvonlisäveroa halunneet lähteä korottamaan, puhuitte, että ei missään tapauksessa tasaverotusta voi nostaa, te tulette kuitenkin nostamaan poltttoaineveroa. Mitä se on, jos ei tasaveroa? Miten esimerkiksi siellä pohjoisessa, Keski-Suomessa asuva ihminen voi välttää polttoaineveron korotuksen, miten hän voi välttää kiinteistöveron korotuksen, joka seuraa teidän kuntapäätöksistänne? Ei oikeastaan mitenkään muuten kuin muuttamalla jonnekin Kauniaisiin tai Pääkaupunkiseudulle, mutta se ilmeisesti tällä hallituksella onkin tarkoituksena. Se keskittämislinjaus tässä on jo tullut niin selkeästi esille, ja varmasti jokainen täällä oleva allekirjoittaa sen, että tämän hallituksen leimaa-antava politiikka on nimenomaan keskittämispolitiikka, siihen en sen enempää puutu. Sinne keskittyvät niin varuskunnat, niin koulutuspaikat kuin kaikki muukin palvelutuotanto.

Summa summarum, olen erittäin surullinen sekä maaseudun puolesta että sen asian puolesta, että jatkossa suomalainen ruoka on uhattuna.

Mirja Vehkaperä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen kehui tänään hallituksen tekevän lujia avauksia draivereilla kasvun ja kehityksen aikaansaamiseen. Omasta mielestäni nyt esitetyt budjettiasiatkin on tehty putterilla pienesti näpertäen. Kestävyysvaje on tuo 10 miljardia euroa, mutta onko se koko hallituksen näkemys asiasta? Velkaantumisvauhti pysyy 7 miljardissa eurossa ilmeisesti myös seuraavien lähivuosien ajan. Velka on aina siirrettyä verotusta tuleville sukupolville, ja se tulee joskus maksettavaksi.

Miten tämä yhtälö nyt oikein toimii? Me olemme nähneet leikkauslistat, ja tietysti opposition edustajina olemme niissä kynsin ja hampain kiinni ja kritisoimassa niitä, mutta myöskin nämä verolinjaukset ja -asiat puhututtavat. Mikä on tuloverotuksen alentamisen mahdollisuus tällä hetkellä, nyt kun kaikki tietävät ja tunnistavat sen, että taloudessa on tiukkaa? Pitäisikö kuitenkin käyttää robinhood-menetelmää, jossa rikkaiden verotusta kiristetään köyhimpien eduksi? Miten teillä — ja myöskin meillä, koska on yhteisestä pussista kyse — on varaa alentaa tuloverotusta?

En malta olla puuttumatta myöskin tänään tässä salissa lämmenneeseen perusturvakeskusteluun. Edustaja Peltonen vastikään kävi puhumassa pöntöstä ja meinasi repiä pelihousunsa, kun me opposition edustajat emme ymmärrä, mitä tämä historiallinen perusturvan uudistaminen ja parantaminen nyt oikein tarkoittaa. Tässä on, hyvät ystävät, periaatteellinen ero siinä, mitä minä ja edustamani eduskuntaryhmä keskusta ajattelemme perusturvasta. Meille perusturva on muutakin kuin vain työttömien etuuksista huolehtimista. Viime vaalikaudella me paransimme pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempainpäivärahoja, sairauspäivärahoja, minimietuuksia, nostamalla ne työttömyyspäivärahan tasolle, mutta nyt nämä kaksi asiaa taas kertaalleen eriytyvät. Minimietuudet, nuo isyys-, äitiys-, vanhempainpäivärahat, jäävät taas jälkeen työttömyyspäivärahan tasosta. Siksi voikin kysyä, onko nyt oikeasti työttömien vuoro vai kenen vuoro nauttia perusturvan parantamisesta — minusta kaikkien, jos aletaan tässä mielessä tästä kisata.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen kertoi tänään neljän kohdan prinsiipit, joilla hän ja hallitus aikoo laittaa julkisen talouden kuntoon. Nämä neljä jäivät oivasti mieleen, mutta keinot ovat aika karuja.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, siis näistä rakenteista keskustelu, on tarpeen, mutta nyt, hyvä hallitus, te laitatte tämän uudistuksen vauhtiin sieltä päästä, mistä ei pitäisi, eli kuntien valtionrahoituksesta leikkaamalla. Nyt kyykytetään ensin kuntia, kuntien rahoitusta, ja sen jälkeen olemme kaiketi pakon edessä kuntaliitosten ja muiden toiminta-alueiden suhteen.

Minun esimerkkini tulee omasta maakunnastani. Hallituksen suunnitelma poistaa kiinteistöveron tuotto kuntien keskinäisestä verotulotasauksesta lisää kunnallisveron korotuspaineita suurimmalle osalle Pohjois-Pohjanmaan kuntia. Maakuntana Pohjois-Pohjanmaa menettää muutoksen myötä 11,1 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon myös kaavaillut valtionosuuksien muutokset, Pohjois-Pohjanmaan kunnat menettävät yhteensä 108 euroa asukasta kohti eli yhteissummaltaan 42,5 miljoonaa euroa. Kyse on kuntien tarvitsemista rahoista peruspalveluiden järjestämiseksi. Tämä on olennainen asia näissä kehyksissä ja budjettikäsittelyssä.

Toiseksi valtiovarainministeri Urpilaisen uudistustarpeena — varmaankin hänen huomaamattaan, niin kuin tänäänkin on tullut esille — on käydä käsiksi ammattikorkeakouluverkoston ja myöskin siellä olevien koulutuksen aloituspaikkojen kimppuun. Nyt kyykytetään myöskin nuoria. En pidä hyvänä sitä, että kun viisitoista vuotta sitten myöskin keskustan ollessa hallituksessa tehtiin juuri tämä ammattikorkeakoulu-uudistus, jossa muihinkin kuin vain kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin haluttiin ammattikorkeakouluja, nyt tätä työtä ollaan romuttamassa.

Arvoisa puhemies! Puhuin jo aikaisemmin päivällä debatissa maakuntien kehittämisrahasta. Olen syvästi huolissani siitä, että tätä rahaa leikataan jopa 60 prosentilla. Alueellinen innovaatiopolitiikka on Suomessa perustunut eri alueiden erityisosaamisen täysipainoiseen hyödyntämiseen. Hallitus haluaa ilmeisesti nyt keskittää tässäkin mittapuussa. En hyväksy sitä, että vas-taukseksi saimme sen, että osaamiskeskuspolitiikkaa sitten tuetaan niilläkin vähenevillä varoilla, 13,5 miljoonalla eurolla, jotka tähän maakunnan kehittämisrahaan jäävät. Näillä aiotaan sitten maakuntien kehittämistä siis tulevana vuonna tehdä.

On valitettavaa, että tämän kehittämisrahan myötä, kun se on ollut suuri vipuvoima alueiden kehittämisessä, yrittäjien ja kaupunkien kehittämisessä, myöskin Euroopan unionin rakennerahavarat ja kuntien omat vastinrahat varmastikin hupenevat. Täällä edustaja Jaskari sanoi, että yritetään tehdä vähemmällä enemmän. Ajatus on sinänsä aivan hyvä, mutta köyhää ei tämä asia paljon lämmitä.

Arvoisa puhemies! Aivan loppuun haluan ottaa esille sen iloisen asian, että hallitus on luvannut ja aikonut tehdä kaikkensa nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen eteen, ja niihin talkoisiin minäkin haluan osallistua. Takuun toteuttamiskeinot sen sijaan ovat hiukan vajavaiset, ainakin vielä. Koulutuspaikkaleikkaukset niin lukioista, ammattikouluista, ammattikorkeakouluista kuin muistakin, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksesta, työpajoista jne., ihmetyttävät. Eilisessä keskustelussa koulutuspaikkojen leikkauksia puolusteltiin sillä, että aloituspaikat viedään sinne, missä myös nuoret ovat, eli tänne pääkaupunkiseudulle.

On kuitenkin hallituksen ja kansanedustajien tärkeää huomata, että on niitä nuoria muuallakin. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla väestö on maan nuorinta ja syntyvyys huipussaan. Siellä niitä koulutuspaikkoja tarvitaan erityisen kipeästi. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena täytyy olla, että jokaisella nuorella on paikka, jossa hänellä on järkevää tekemistä, eikä vain joku "paikka", missä hänet saadaan pois työttömyystilastoista.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän alkuun on ihan pakko ottaa tämä entinen opettajan ammatti päälle ja vähän opettaa edustaja Kalmaria ja edustaja Vehkaperää. Nimittäin jos nyt oikein tarkkoja ollaan, niin tämä polttoaineverotus on keskustan tekemä ja ideoima, muun muassa tämä dieselveron nosto. Muut polttoaineveropäätökset, joita nyt on tehty, ovat inflaatiotarkistuksia, eivät siis korotuksia. Tämä hallitus ei ole tekemässä mitään palkkaverotuksen muutoksia, toisin kuin edeltävä keskustajohtoinen hallitus teki miljardien veronalennukset. Nyt tehdään vain inflaatiokehitystä ja maksujen nousua vastaavat tarkistukset. Eli olisi aika mukavaa, kun käsitellään näitä budjettiasioita, että pysyttäisiin nyt kuitenkin ihan tässä totuudessa.

Arvoisa puhemies! Kun täällä salissa kuuntelee näitä opposition puheita, niin ei uskoisi, että Suomen talous on todella suurten haasteiden edessä. Näin valitettavasti on, ja samalla myös koko maailmantalous on vaikeuksissa. Euroopassa eletään suuressa epävarmuudessa. Suomen vientivetoinen talous on täysin riippuvainen Euroopan talouden ja maailmantalouden kehityksestä. Meidän on oltava ratkaisemassa näitä globaaleita kriisejä.

Ilman kilpailukykyistä teollisuutta ja vientiä emme voi ylläpitää sitä hyvinvointia, johon olemme tottuneet Suomessa, saati kehittää palveluita ja tulonsiirtoja paremmiksi. Hyvinvointivaltio on tiukasti sidoksissa vahvaan talouteen. Ylijäämää jaetaan siten, että se vahvistaa tasa-arvoa.

Suomi tarvitsee siis vision siitä, kuinka talouden muutoksissa ollaan mukana, kuinka kohdistetaan tutkimus- ja tuotekehityspanokset oikein, kuinka pidetään perusteollisuus kilpailukykyisenä ja kuinka kasvatetaan markkinaosuutta kehittyvissä maissa. Kun talous supistuu, silloin tietysti leikataan menoja. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että samalla ei leikata tulevan kasvun mahdollisuuksia. Juuri vaikeina aikoina on oltava rohkeutta ja riskinsietokykyä luoda pohjaa uudelle kasvulle.

Olemme Euroopan unionin puitteissa nähneet, kuinka käy maalle, joka velkaantuu holtittomasti. Lopulta velan hinta nousee liian kalliiksi ja ulkopuoliset tahot ryhtyvät säätelemään maan sisäisiä asioita: virkamiesten palkkoja, kaikkia menoja, kaikkia veroja.

Suomen on suhtauduttava vastuullisesti valtiontalouden alijäämään, niin kuin nykyinen budjetti tekee. Jokainen menoleikkaus on erittäin ikävä ratkaisu, jokainen veronkorotus on kohtuuton. Edellisen hallituksen megavirhe oli juuri se, että keskustajohtoinen hallitus ei kyennyt minkäänlaisiin rakennemuutoksiin niiden neljän vuoden aikana, joina se käytti valtaa, vaan ainoastaan otti lainaa lainan päälle. Nyt on sitten velanmaksuaika ja velkojen korkojen maksuaika. Tällaisen perinnön keskusta jätti suomalaiselle veronmaksajalle.

Elinkeinopolitiikka kokonaisuutena tarvitsee reformin, jonka ytimessä on kasvavien ja kehittyvien maiden strategia, innovaatiot ja niiden rahoitus sekä valtion omistajapolitiikka. Alueellista elinkeinohallintoa ja julkisen sektorin tehokkuutta ja toimintaa on tarkasteltava kriittisesti. Tähän on hallituksella seuraavat neljä vuotta aikaa. Veronkorotusten ja leikkaamisen vaihtoehtona on uuden kasvun luonti. Tätä on valtion tuettava. Tarvitaan panostuksia uusiin yrityksiin ja niiden tutkimus- ja tuotekehitysmahdollisuuksiin. Yritysten investointeja, erityisesti pienten ja keskisuurten, on kannatettava. Budjetti lupaa tähän tarttua.

Suomen on luotava edellytyksiä uusille kumppanuuksille ja liiketoimintamalleille kehittyvien talouksien maissa sijaitsevien yritysten kanssa. On luotava kehittyvien talouksien strategia ja etsittävä kotimaisia elinkeinoja hyödyttäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Se edellyttää harkittua markkinastrategiaa, sekä tuotantoa ja kauppaa on tuettava aktiivisesti ja huolehdittava kotiperäisen tuotekehitystyön sekä työllisyyden säilymisestä.

Onnistunut kehittyvien talouksien strategia houkuttelisi myös investointeja Suomeen. Myös muualta tulevien ulkomaisten investointien hankkiminen on nyt nostettava korkeammalle poliittiselle agendalle. Maahamme suuntautu-vien investointien lisäämiseksi on työskenneltävä tietoisesti ja tavoitteellisesti. Voimme hakea esimerkkiä vaikka Ruotsista, joka on pystynyt houkuttelemaan investointeja paremmin maahansa kuin Suomi. Invest in Finlandin kapasiteetista on huolehdittava, ja sen toimintaa on uudelleen järjestettävä tavoitteiden saavuttamiseksi paremmin.

Meillä on nyt hallituksella neljä vuotta aikaa. Työ on aloitettu tämän budjetin myötä, ja toivottavasti saamme suunnan käännettyä, jotta neljän vuoden kuluttua meidän ei tarvitsisi enää velkaantua Suomessa, vaan voisimme ehkäpä jopa lyhentää tätä velkaamme, ja sitten olisi mahdollisuus parantaa entistä rohkeammin hyvinvointivaltiota ja sen tulonsiirtoja ja palveluita sekä ehkäpä myös antaa niitä toivottuja veronalennuksia palkansaajille.

Sofia Vikman  /kok:

Arvoisa puhemies! Elämme keskellä talouden maailmanlaajuista epävarmuutta. Taloustilanteella pelottelu tai synkistely ei nyt auta, mutta tosiasioita emme voi unohtaa. Ensimmäisessä budjetissaan hallitus on vastuullisesti lähtenyt siitä, että oma pesä on laitettava kuntoon, jotta kestämme paremmin maailmantalouden myllerrykset.

Hyvinvoinnin rakentaminen velaksi on kestämätöntä tulevien sukupolvien näkökulmasta. Velkaantuminen on aina elämistä tulevaisuuden kustannuksella. Hallituksen keskeinen tavoite on katkaista valtion velkaantuminen. Tavoitteen toteuttamiseksi joudumme tekemään myös vaikeita päätöksiä. Talous ei ole itseisarvo, vaan välttämätön edellytys hyvinvointimme ylläpitämiseksi kestävästi.

Väestön ikääntyessä menomme lisääntyvät ja tulomme pienenevät väistämättä ilman maailmantalouden epävarmuuttakin. Tilanteen korjaamiseksi tarvitsemme vastuullista taloudenhoitoa sekä varautumista huomisen haasteisiin. On katsottava tulevaisuuteen. Suomen huoltosuhde laskee EU:n heikoimmaksi vuoteen 2020 mennessä — eli tukea tarvitsevia on yhä enemmän suhteessa työssä käyviin. Enemmän tuottavaa työtä ja aitoja työpaikkoja on ainoa tie siihen, että hyvinvointi voidaan turvata kestävästi kuormittamatta kohtuuttomalla velka- ja verotaakalla nykyisiä ja erityisesti tulevia työtä tekeviä sukupolvia.

Arvoisa puhemies! Veronkorotusten ohella tarvitaan myös kasvua vauhdittavia toimia. Työntekoon ja yrittämiseen kannustavia elementtejä on vaalittava ja kannustavuutta myös parannettava erityisesti taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Oppositio ei tunnu puheissaan hahmottavan, että ihmisten toimeliaisuutta, yrityksiä ja perheitä ei saa verottaa kuoliaaksi.

Ansiotuloverotusta korottamalla kansalaisten toimeliaisuus ja ostovoima heikkenisivät, mikä heikentää talouskasvua. Siksi kulutuksen verottaminen on oikea suunta. On oikein, että jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa maksamiensa verojen määrään. On myös vastuullista, että hallitus on varautunut ennakoitua huonompaankin kehitykseen, jolloin talouden sopeuttamistoimia tehdään lisää.

Arvoisa puhemies! Keskeisenä uuden kasvun voimavarana ja menestyvän Suomen tekijänä on nähtävä osaava nuorisomme. Panostukset lapsiin ja nuoriin ovat parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa.

Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan heti ensi vuonna. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan jatkossa työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on mitä parhain esimerkki ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Yhteiskuntatakuu vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja työn ensisijaisuuden periaatetta nuorten elämässä.

On oikein, että hallitus panostaa budjetissaan lapsiin ja nuoriin. Kokoomuslaisten opetusministereiden aloittama perusopetuksen laadun parantamishanke jatkuu. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään heti ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja koulujen kerhotoiminta vakiinnutetaan. On tärkeää, että jokaisella lapsella tai nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen mieluisaan harrastukseen.

Arvoisa puhemies! Tärkeä uuden kasvun elementti on suomalainen vahva osaaminen.

Voimme olla tyytyväisiä siihen, että yliopistokenttää on uudistettu ja vahvistettu jo viime kaudella kokoomuksen johdolla. Nyt on ammattikorkeakoulujen vuoro. Uudistuksen tarve on kiistaton. Ammattikorkeakouluihin otetaan nyt opiskelijoita, jotka eivät valmistu, ja ne, jotka valmistuvat, eivät välttämättä työllisty. Viiden vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta keskimäärin vain 55 prosenttia opiskelijoista on valmistunut ja päässyt työelämään. Kortistoon ei saa enää kouluttaa. Opiskelun lähtökohtana on aina oltava toivo koulutusta vastaavasta työstä. Tämän vuoksi korkeakoulutuksen aloituspaikkamäärät on nykyistä paremmin saatava vastaamaan tulevaisuuden työelämän kysyntää.

Oppositio tuntuu kantavan huolta taloudesta, mutta samaan aikaan ei saisi mistään säästää, vain lisätä menoja. Tämä on lyhytnäköistä ja johtaa Kreikan tielle. Kestävän taloudenhoidon edellyttämät menosäästöt koskettavat kipeästi monia tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi koulutusta. Vaikeina aikoina tarvitaan todellista vastuunkantoa ja kykyä vaikeisiinkin ratkaisuihin.

Suomi pärjää jatkossakin vahvalla osaamisellaan. Myös taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää panostaa osaamiseen ja koulutukseen. Se maksaa itsensä monin verroin takaisin. Nyt on pohdittava erityisen tarkkaan, miten niukkenevat resurssit kohdistetaan, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarista, koulutuksesta, voidaan huolehtia myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Kun tulevaisuudesta joudutaan säästämään, niin tehdään se erityisen harkiten.

Arvoisa puhemies! Epävarmuuden keskellä on muistettava, että elämme maassa, jolla on valtavasti mahdollisuuksia. Meillä on erityisosaamista ja koulutettuja tekijöitä. Meillä on edelleen vastuuntuntoisia ihmisiä. Lopetetaan marinat ja näköalattomuus. Herätetään toivo. Tehdään ratkaisuja, joissa mahdollisuudet nähdään ja hyödynnetään. Päästetään osaajat tekemään, yrittämään ja luomaan uutta. Kannustetaan ihmisiä toimeliaisuuteen. Meillä on huipputeknologiaa, ympäristöosaamista, muotoilua ja koulutusta. Kannustetaan ideoita, kannustetaan luovuutta. Tehdään Suomesta jälleen innostunut, kehittyvä ja menestyvä maa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on puhuttu paljon talousarvioesityksen yksittäisistä kohdista. Moni tiehanke on saanut täältä salista vahvaa tukea, ja monta veronkorotusta on arvosteltu. On puhuttu paljon, minkälaisia haasteita säästöt aiheuttavat eri menoluokissa. Itse ajattelin omassa puheenvuorossani keskittyä nyt kolmeen kansantalouden suuren kuvan kannalta mahdollisesti tärkeään näkökulmaan: rakenteellisten uudistusten tarpeeseen, kysymykseen siitä, miten on mahdollista hakea kestäviä lisäsäästöjä valtiontaloudessa, ja lopulta uuden kasvun näkymiin.

Politiikan syksyn kärkipuheenaiheita on ollut kuntauudistus, ja on varmaan kohtuullisen selvää, ainakin enemmistölle, että aika iso remontti kuntasektorilla tarvitaan. Itse kannan huolta siitä, että on myös monia muita rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat hyvinkin tarpeellisia mutta joista vielä, hallitusohjelmassa ainakaan, ei ole saatu päätettyä.

Todellista eläköitymisikää on pystyttävä tulevina vuosina korottamaan. Siihen tarvitaan tukku erilaisia keinoja. Niistä työssäjaksamisen edistäminen on varmasti parhaita ja kestävimpiä, samoin työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Mutta itse uskon, että myös vanhuuseläkeikärajaa on perusteltua arvioida uudelleen lähiaikoina.

Julkisista menoista huomattava osa menee terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuus on ongelma, joka tuottaa valtavasti tehottomuutta ja suuria kuluja. Kustannuksia sysätään maksajalta toiselle, ja tämä tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle. Tämä monikanavaisuus on välttämätöntä purkaa tulevaisuudessa.

Hallitusohjelmassakin puhutaan ansiokkaasti julkishallinnon tietojärjestelmien tehostamispotentiaalista. Siellä on paljon mahdollisuuksia, ja paljon jo tehdäänkin, mutta vielä paljon enemmän ja paljon nopeammin pitää saada aikaan, jos haluamme tehokkaasti vastata tulevaisuuden haasteisiin sekä valtiontaloudessa että kuntasektorilla.

Työtulon ja perusturvan parempi yhteensovittaminen on yksi tärkeimpiä konsteja, joilla voidaan kannustaa ihmisiä vastaanottamaan töitä silloin, kun sitä työtä on saatavilla. Pitkällä aikavälillä tähän todennäköisesti järkevin ja paras ratkaisu on siirtyminen johonkin perustulon kaltaiseen perusturvamalliin, mutta lyhyellä aikavälillä tarvitaan yksittäisiä parannuksia, kuten työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto.

Mitä paremmin ja nopeammin tämänkaltaisissa rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan etenemään, sitä vähemmän joudumme leikkaamaan menoja ja korottamaan veroja. Sen takia rakenteellisissa uudistuksissa olisi päästävä ripeämmin eteenpäin kuin mitä nyt tähän asti on onnistuttu hallitusohjelmassa linjaamaan.

Toisena isona kysymyksenä on mahdolliset edessä olevat lisäsäästöt. En itse usko oikeastaan hetkeäkään, että nyt jo sovitut säästöt valtionta-louden menoissa tulevat riittämään, vaan meillä on edessä mahdollisesti hyvinkin mittavia lisäsäästöjä mahdollisesti hyvinkin pian. Jos näihin lisäsäästöihin ajaudutaan sammutetuin lyhdyin, vaarana on, että säästöt ovat joko tehottomia tai mahdollisesti jopa haitallisia tai molempia. Näinhän kävi 1990-luvun laman keskellä. Hätäisesti tehtiin säästöjä, jotka ovat osoittautuneet myöhemmin sekä taloudellisesti että inhimillisesti erittäin kalliiksi.

Sen takia ajattelen, että lisäsäästöistä keskusteleminen kannattaa aloittaa juuri nyt eikä vasta joskus hamassa tulevaisuudessa, jotta säästöt voidaan tehdä fiksusti ja punnitusti. Olen pohdiskellut, että näitä mahdollisia tulevia lisäsäästöjä ohjaamaan kannattaisi valita ainakin kolme periaatetta: Ensinnäkin se, että säästöt ovat todellisia eli että kustannuksia ei vain sysätä momentilta toiselle tai vaihtoehtoisesti siirretä laskua tulevaisuudessa maksettavaksi. Toiseksi, säästöjen pitäisi mieluiten edistää ekologista kestävyyttä tai ei ainakaan haitata sitä. Kolmantena, säästöjen pitää olla myös sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja reiluja eli säästöt pitää kohdistaa kaikkiin meihin suomalaisiin, jotka pärjäämme kohtuullisen hyvin tai jopa erinomaisesti.

Mitä tämänkaltaisista periaatteista säästöjen suhteen sitten seuraa? Ensinnäkin esimerkiksi se, että perusturvasta ei juurikaan ole varaa säästää. On vaikea kuvitella perusturvan puolella sellaisia säästökohteita, jotka eivät olisi sosiaalisesti erittäin epäreiluja. Eli vaikka meillä saattaa olla edessä hyvinkin suuria lisäsäästöjä tulevaisuudessa, en näe paljonkaan varaa leikkauksiin perusturvan puolella.

Sen sijaan esimerkiksi ympäristölle haitallisia valtion tukia tulee karsia, sillä samaan aikaan voidaan saada säästöjä valtiontaloudessa, mutta lisäksi vielä vähentää ympäristön kuormitusta. Näitä ympäristölle haitallisia valtion tukia on nykyään vähän rajauksesta ja määritelmästä riip-puen sadoista miljoonista euroista jopa miljardeihin. Tänään on keskusteltu paljon esimerkiksi turpeen energiakäytöstä. Turvetta käytetään Suomessa niinkin paljon kuin nykyään käytetään osittain sen takia, että sen energiakäyttöä avokätisesti veronmaksajat edelleen tukevat.

Kolmantena kysymyksenä olen pohtinut uutta kasvua ja sitä, mistä sitä voisi olla mahdollista löytää. Täällä eduskunnassa erityisesti keskustan monet kansanedustajat ovat arvostelleet hallitusohjelmaa ja myös talousarvioesitystä siitä, että uuden kasvun eväät ovat vähissä. Minusta kritiikki ei ole täysin aiheetonta. Jos lukee hallitusohjelman elinkeinopoliittista osiota tai itse asiassa koko hallitusohjelman isoa kaarta, siellä ovat uuden kasvun visiot ja konkreettiset toimenpiteet melko vähissä. Keskustelussa usein tuodaan esiin yhteisöveron lasku 1 prosenttiyksiköllä, Finnveran riskinottokyvyn kasvattaminen ja muutamat muut yksittäiset toimet. Ne ovat todennäköisesti tarpeellisia, ne ovat oikean suuntaisia, mutta riittävätkö ne tuomaan Suomelle tarvittavaa uutta kasvua? Riittääkö tämä toimenpidepaketti turvaamaan Suomen pärjäämisen kiristyvässä globaalissa kilpailussa? Itse en sitä usko, vaan on haettava muita keinoja, lisäkeinoja, edistää sitä uutta kasvua, jota niin moni kollega tässä keskustelussa on peräänkuuluttanut.

Mitä hallituksen sitten pitäisi tehdä? Kysymys on sekä laaja että vaikea. Ihan otsikonomaisesti voisin muutaman noston tähän loppuun tehdä:

Ensinnäkin uskon, että elinkeinopolitiikassa pitää asennoitua niin, että vanhojen elinkeinojen säilyttämisen ohella ja osittain jopa sijaan on perusteltua pyrkiä uudistamaan näitä elinkeinoja ja hakemaan kokonaan uusia aloja. Hyvä esimerkki on meille perinteinen vahva paperi- ja metsäteollisuus. Uskon, että paperi- ja metsäteollisuudella on tulevaisuutta Suomessa, mutta vain sillä ehdolla, että se pystyy uudistumaan merkittävästi nykyisestä, ja tätä uudistumista yhteiskunnan pitää tukea.

Toiseksi ajattelen niin, että valtiovetoisesta innovaatiotoiminnasta pitää siirtyä kohti yrityslähtöisempää innovaatiotoimintaa. Meillähän on ollut vallalla sellainen ajatus, että mitä enemmän rahaa käytetään erilaisiin innovaatioihin kannustaviin yritystukiin ja tutkimus- ja kehitysmäärärahoihin julkisista varoista, sen parempi. Varmasti niillä saadaan aikaan paljon hyvää, on saatukin. Mutta jos katsotaan maailmalla niitä suuria menestystarinoita, joissa yritykset ovat onnistuneet saattamaan markkinoille kokonaan uudenlaisia kiinnostavia tuotteita ja palveluita ja vie-mään niitä maailmalle, siellä yrityksillä useimmissa tapauksissa on suurempi rooli kuin tässä meidän suomalaisessa järjestelmässämme. Sen takia olen itse vuosien varrella pikkuhiljaa lämmennyt ajatukselle tällaisesta tutkimus- ja kehitysverokannustimesta yrityksille.

Kolmantena elementtinä pitää pääomasijoituspuolella saada jotain vauhtia liikkeelle. Tänään on keskustelussa väitetty, että Suomi on pieni maa, jossa pääomia ei riitä. En itse oikein näe, että ongelma olisi niinkään tässä. Kyllä Suomessa rahaa on. Kysymys on vaan siitä, ohjautuuko se kiinnostaviin kasvuyrityksiin, käytetäänkö sitä Suomessa pyörivää pääomien massaa siihen, että uudet startup-yritykset pääsevät jaloilleen ja maailmanmarkkinoille. Suurimpia eroja Suomen ja monien kasvualueiden, kuten nyt klassisena esimerkkinä Yhdysvaltain Piilaakson, välillä on se, että yksityiset pääomasijoitusmarkkinat Suomessa ovat vielä kovin vaatimattomia. Keinoja näitten markkinoiden vauhdittamiseen kannattaa vilkkaasti miettiä.

Neljäntenä elementtinä uskon, että palveluiden kehittämisestä ja viennistä on mahdollista luoda uusia työpaikkoja tuhansille suomalaisille. Siellä on paljon sellaista potentiaalia, joka ei täysimittaisesti nykyisellään vielä heijastu elinkeinopolitiikassa, ja uskon, että myös siinä tarvitaan jonkinasteista suunnanmuutosta. Yrittäjien hallinnollisen taakan karsimisessa, pk-yrittäjyyden edistämisessä on paljon tekemistä myöskin.

Ehkä viimeisenä asiana nostaisin esiin vielä sen, että nähdäkseni esimerkiksi energia- ja liikennepolitiikan, monien muiden politiikan lohkojen pitäisi tukea vahvemmin myös meidän elinkeinopolitiikkaamme. Mitä se nyt sitten käytännössä voisi tarkoittaa? Nostan esimerkkinä niin sanotun nettomittaroinnin eli työkalun, jolla voidaan kannustaa hajautettuun uusiutuvan energian pientuotantoon. Se on verokonsti, se on energiapolitiikan työkalu, mutta jos sen käyttöönotossa onnistutaan, voidaan luoda markkinoita monille suomalaisille teknologisille innovaatioille, joissa on myös suuri vientipotentiaali maailmalla, kun kysyntä uusiutuvalle kestävälle energialle kasvaa.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt minä tuon terveisiä todellakin Lapista elikkä poronhoitoalueelta ja porotaloudesta, elikkä sen, että porotalouspuolen tilanne on se, että siellä tällä hetkellä, tänä vuonna, kulut ovat Paliskuntain yhdistyksellä 1,8 miljoonaa euroa. Tämä kyseinen yhdistyshän toimii täysin valtion eli maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaisena toimintana. Sillä on hyvin paljon tällaisia tehtäviä ja toimintoja, jotka ovat puhtaasti ministeriön ja tämän eduskunnankin määräämiä tehtäviä. Mutta heidänkin määrärahojaan ollaan leikkaamassa 100 000. Ja Paliskuntain yhdistys tarvitsisi todellakin 2 miljoonaa. Eli heiltä ollaan vähentämässä 100 000, mutta heidän pitäisi saada lisäystä 200 000, jotta he voisivat edes tämän uuden hallitusohjelman mukaiset toimenpiteensä toteuttaa. Käytiin juuri äsken keskustelua ja neuvotteluja siitä, miten he pystyvät tämän oman osuutensa tekemään. Elikkä siinä tämä hallitusohjelma menee täydellisesti kyllä ristiin tämän porotalouden osalta.

Nyt sitten muita asioita kuin tästä porotaloudesta. Monikin hallituspuolueen kansanedustaja on varmasti mielessään valmis myöntämään, että tämä budjettiesitys ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Toivonkin, että me kansanedustajat täällä eduskunnassa, Suomen korkeimmassa valtioelimessä, voimme puoluekantaan katsomatta korjata ainakin osan niistä esityksistä, jotka ovat ajamassa kansalaiset entistä epätasa-arvoisempaan asemaan asuinpaikan perusteella.

Keskustan vaalilause oli 1960-luvulla — menen niin kauas — "Keskustapuolue — Maaseudun ainoa turva". Tämän vaalikauden jälkeen tämän sloganin todenperäisyyttä on turha epäillä. Olisi voinut luulla, että uusi hallitus olisi edes jotenkin pyrkinyt ojentamaan kättä maaseudulle, kun sen vankin edunvalvoja on nyt pois, ja sanoisi, että ei keskustan oppositioon joutuminen teidän elämäänne vaikeuta, että myös me puolustamme suomalaista maaseutua ja suurkaupun-kien ulkopuolisia alueita. Mutta teoillaan tämä hallitus on jo alkutaipaleellaan osoittanut todeksi sen, että tämä meidän vanha vaalilauseemme näyttää sittenkin pitävän paikkansa vielä 2010-luvullakin, 50 vuotta myöhemmin. Eikö maailma ole muuttunut mihinkään? Olemmeko me vieläkin todellakin maaseudun ainoa turva?

Sitten näitä esimerkkejä hallituksen linjasta: Kyllähän tämän polttoaineveron korottaminen, josta tässä salissa on nyt puhuttu enempikin, kurittaa eniten juuri pitkien välimatkojen alueella asuvia kansalaisia. Ja me olemme — Lappi on — kyllä paras esimerkki tästä. Jos todella lähdetään tälle tielle, että valtion kassaa kartutetaan pysyvästi yksityisautoilun kustannuksella, on kansalaisten tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi suunnattava verohelpotuksia niille alueille, joille joukkoliikenne ei ole todellinen vaihtoehto. Helsingissä riittää HKL:n kuukausikortti ja voi odottaa ratikkaa, joka liikennöi muutamien minuuttien välein, mutta miten on meillä Lapissa? Myöskään ympäristönäkökohdat huomioiden polttoaineveron korottaminen ei ole ongelmatonta. Korotus näkyy kyllä myös bussilippujen hinnoissa.

Maakuntien kehittämisrahaa leikataan 32 miljoonasta 13,5 miljoonaan euroon. Tämä raha on ollut perinteisesti erittäin merkittävä maakuntien elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta, ainakin meillä Lapissa. Yrityksiä eri hankkeissa on ollut mukana vuosittain useita tuhansia.

Sitten valtionosuuksista näissä yksityisteissä: Liikenne- ja viestintäministeriö kyllä esitti valtionapujen pitämistä nykyisellään, mutta hallituksen jäljiltä viime vuoden 23 miljoonasta olisi uuteen budjettiin jäämässä enää vain 8 miljoonaa — olenko minä lukenut väärin, voiko se olla juuri näin? Kyseinen summa ei ole valtion budjetissa suuri, mutta sen merkitys haja-asutusalueitten ihmisille sekä metsä- ja maatalouden harjoittamiselle on valtava. Keskittämispolitiikka jatkuu myös liikennepolitiikan muodossa. Halutaanko tällä kostaa keskustalle, jonka kaudella saavutettiin 23 miljoonan euron taso? Ja kaikissa näissä — sanon nyt, ennen kuin aika loppuu — näkyy se, että tämä on todellakin keskittämistä, näitten tiemäärärahojenkin osalta, puhumattakaan sitten 4H-toiminnasta. Onneksi me saimme ne määrärahat, niin että osa säilyy, mutta toivottavasti saisimme sinne vielä jonkin verran lisää.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Kiitän niitä edustajia, jotka istuvat täällä salissa vielä, niin että ei mene ihan yksinpohdinnaksi ja -puhumiseksi, ja virkamiehiä ja läsnä olevia... No, yleisöä ei ole.

Viime viikolla puhuttiin Kreikan vakuuksista ja niiden 880 miljoonan hintalapusta ja tätä hintaa verrattiin vuotuiseen opintotukeen. Kun yksityisajattelen ja pohdin valtionvelkaa, jota arvioidaan olevan ensi vuoden lopulla 89 miljardia eli 44 prosenttia bruttokansantuotteesta, niin pelkät korot vuonna 2012 ovat jo tähän opintotuen hintalappuun verrattuna 2,5-kertaiset ja vuonna 2015, mahdollisen hallituskauden lopussa, liki nelinkertaiset. Tältä osin, kun ajatellaan, että velka on kuitenkin aina laina tulevaisuudesta, lapsilta ja nuorilta, on tämän hallituskauden ajan oltava hereillä ja valppaana.

Tänään debatissa olisin halunnut pääministerin puheenvuoron jälkeen päästä kysymään pääministeriltä, päävastuulliselta, millä valmiudella hallitus on käytännössä kykenevä mobilisoimaan niin kutsutut perälautakirjaukset hallitusohjelmasta, mikäli tilanne ja tarve näin vaatii. Käsittelemme tätä budjettia todellakin ajassa, jolloin talouselämän tieto jo huomenna on hyvin syvää menneisyyttä tältä päivältä. Vuoden 2010 äitienpäiväviikonlopusta alkanut euron pelastustoimien ketju on jo tähän asti ollut hyvin kivulias hyväksyä, ja muutokset talouselämän nykyhetkessä ovat hyvin vaikeita ennakoida.

Tänään Euroopan keskuspankin pääjohtaja varoittaa, että euroalueen velkakriisistä on tullut jo systeeminen kriisi, joka pitkittyessään uhkaa koko maailmantalouden vakautta. Pääjohtaja vetoaa euromaihin nopeiden päätösten saamiseksi kriisin ratkaisemiseksi. Suomen Pankin rahapolitiikan julkaisussa todetaan, että jos ei uskottaviin poliittisiin toimiin pystytä, voi pahimmillaan edessä olla globaali taantuma. Oman pesän puhtaanapito korostuu siis entisestään. Suu säkkiä myöden -linjan kansallinen budjettitalous on Suomelle tulevaisuuden oljenkorsi.

Leikkaukset, kipeätkin, säästötoimet ja palvelutason heikkeneminen ovat tässä esityksessä esillä. Itse olisin valmis rapsakammin näyttämään vihreämpää valoa veroasteen nostolle. Toisaalta tunnistan ongelman: jos talouspolitiikassa haetaan yhä syvempää yhteistä koordinaatiota euromaiden kanssa, on kansallisella tasolla vaikea perustella kansalaisille korotettuja veroja. Arkea koskettavista palveluista kansalaiset ovat valmiita veroina maksamaan. Palveluiden tulee olla laadukkaita, lähellä ja saatavissa. Tässä budjetissa on myös pystytty luovimaan monen asian osalta ajatellen tiukkaa taloustilannetta ja onnistutaan myös hallitusti pitämään palveluja framilla ja uudistamaan rakenteita.

Mutta täytyy myöntää, että budjetti kyydittää kuntasektoria kovin. Yli 600 miljoonan euron vuotuinen säästö on kylmä kyyti. Yksityiskohtana nostan esiin tällä hallituskaudella erityisen kovaa kyytiä saavan ammattikorkeakoulun. Tältä osin toivon, että opetusministeri omassa esiintymisessään huomenna avaa tätä sekä hallitusohjelman perusteella 51 miljoonan edestä leikattavaa että kuntatalouden kautta yhteensä yli 120 miljoonaa säästävää koulutusalaa, sen tulevaisuutta ja tilaa.

Arvoisa puhemies! Sitten joitakin yksityiskohtia:

Viime päivien mediaa seuranneena nostaisin esiin terrorismin torjunnan. Tämän vuoden erityinen määräraha olisi jatkossakin tärkeä.

Vapaan sivistystyön merkitys sekä kantakansalaisille että myös maahanmuuttajille mahdollisuuksien tarjoajana joutuu kamppailemaan yli 11 miljoonan euron säästön kanssa.

Tieverkostomme rapautuu. Yksityistietuen leikkaaminen heikentää merkityksellisesti niin arki- kuin maa- ja metsätalousliikkumisen laatua.

Eräs erityisen pieni yksityiskohta mutta viime kaudella sydämelleni jätetty on Kemera-tuen leikkaaminen. Se on lyhytnäköistä. Se vaikuttaa sekä metsäyrittäjyyteen että metsäomistajuuteen ja vihreän kultamme laatuun.

Sitten vielä eräs lempilapseni, se on Vaalimaan rekkaparkki. Se oli viime kauden kuuma peruna. Se oli silloin välillä hallituksen prioriteettina ja välillä taas ei. Syy, miksi sitä rekkaparkkia ei rakennettu, oli taantuman mukana tullut rekkajonojen sulaminen. Tänä päivänä rekkajonot ovat palanneet. Myös jonotuskäytännöt ovat muuttuneet, osa rekoista jonottaa jo Kehä kolmosella ja Koskenkylässä.

Tavaraliikenne raja-alueilla kasvaa voimakkaasti. Suomen kautta kulkevan transitoviennin arvo vuonna 2010 oli 17 miljardia. Kasvua vuodesta 2009 oli 19 prosenttia. Hamina—Kotka-sataman tavaravirrat voimistuvat. Kaakkoisen Suomen tavaravirrat ja henkilöliikenne raja-alueen kautta on nähtävä kansallisena voimavarana ja toisaalta yhteisenä haasteena. Se on meille, sillä alueella asuville, merkittävä arjen haaste, ja yhdessä huolehtimalla me pidämme huolta siitä, että tämä itäinen liikenne tuo meille taloudellista hyvää. Vaalimaan rekkaparkki, Kuutostien saaminen työn alle ja kaksoisraide tulee nähdä jatkossa tulevaisuuspanostuksina koko maata hyödyttävän itärajan liikenteen näkökulmasta.

On huomioitava, että vuonna 2010 pelkästään venäläiset jättivät Suomeen tavaroiden ja palveluiden ostona 680 miljoonaa. Arvioidaan, että tänä vuonna sama summa on 900 miljoonaa. Tästä jäi kaakkoiseen Suomeen 45 prosenttia, muu levittäytyi muuhun Suomeen.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Erityisen hienoa on ollut tänään kuulla täällä, kuinka oman vaalipiirin hallituspuolueiden kansanedustajat ovat maininneet Valtatie kuutosen ja E18:n ja Vaalimaan rekkaparkin ja nämä seikat. Toivottavasti niihin rahoitus nyt sitten löydetään.

Itse aikoinani työskennellessäni Kotkan tulkkikeskuksen johdossa törmäsin usein sellaiseen valitettavaan ilmiöön, jossa työtön ihminen kieltäytyi hänelle tarjoamastani työstä. Työ, jota tarjosin, oli erittäin satunnaista, tällaista pätkätyötä. Tulkkauskeikkoja saattoi olla vain muutamia tunteja kuukaudessa — joillakin oli enemmän, mutta sitten näillä muutamilla oli vain tämän verran. Vaikka näistä keikoista maksettiinkin kohtuullisen hyvin, eivät kaikki halunneet ottaa tätä työtä vastaan. Syynä kieltäytymiseen ei ollut työhalujen puute vaan se, että yhteiskunta rankaisi kohtuuttomasti siitä, että henkilö onnistui saamaan osa-aikaista työtä. Ne henkilöt, jotka ottivat näitä satunnaisia keikkoja, harvoja sellaisia, vastaan, joutuivat tuskailemaan esimerkiksi Kelan kanssa aivan yhtenään. Avustukset tulivat myöhässä, ja tämä johti laskunmaksu- ja vuokrahäiriöihin. Tämä tuntui mielestäni kohtuuttomalta, sillä kyseessä eivät monasti olleet kuin tällaiset muutaman kympin arvoiset työkeikat. Monet näistä tulkeista olivat lisäksi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden aktivoimisen työelämään näen erityisen tärkeänä.

Ymmärrykseni mukaan eläkeläinen voi tienata eläkkeellä ollessaan jopa melkein eläkkeensä verran rahaa eikä se sitten juuri vaikuta tähän eläkkeeseen. Mielestäni työttömiä voisi koskettaa suunnilleen samankaltainen asetus, eli pitäisi olla mahdollisuus tienata niin, että se ei vaikuta sosiaalietuuksiin välittömästi. Työtön saa tämän uudenkin talousarvion mukaan keskimäärin reilut 400 euroa kuukaudessa työmarkkinatukea ja erinäisen määrän muita etuisuuksia, joilla tuetaan muun muassa asumista, ja toimeentulotukea. Mielestäni tämän työmarkkinatuen verran voisi hyvinkin tienata palkkaa eikä sen siis pitäisi juuri vaikuttaa näihin etuisuuksiin.

Nykyinen tilanne ei kannusta ihmisiä ottamaan satunnaista työtä vastaan. Sen sijaan se kannustaa jäämään kotiin ja elämään passiivisesti yhteiskunnan tuella. Ne, joilla toimeliaisuutta riittää, eivät ilmoita satunnaisista hommistaan viranomaisille vaan ottavat rahat pimeästi kouraan, ja tämä sitten lisää tätä harmaata taloutta, jota vastaan pitäisi taistella.

Jos tätä järjestelmää muutettaisiin siten, että työttömät voisivat tienata tämän noin 400 euron verran palkkaa ilman etuisuuksien menettämistä, saisi valtio lisää verotuloja. Moni syrjäytynyt saattaisi tämän kautta löytää myös vakituisempaa työtä itselleen, kuten kävi itse asiassa muutamille näistä tulkeistani, jotka tästä epäreilusta systeemistä huolimatta työhön uskalsivat tarttua.

Arvoisa puhemies! Esitän, että hallitus miettisi vakavasti ainakin sitä, että alle 25-vuotiaiden henkilöiden mahdollisuutta tehdä tällaista satunnaista palkkatyötä ilman, että se vaikuttaisi mihinkään korvauksiin, harkittaisiin. Kun tässä tänään olen kuunnellut, niin ainakin Oras Tynkkynen omassa puheenvuorossaan viittasi tähän perustuloon ja vihreistä myöskin edustaja Karimäki aikaisemmin puhui vähän samansävyisesti, niin että toivotaan, että hallituksessa tämä on kuultu.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Budjetti ja sen raamit rakentuvat edellisen hallituksen tekemien tai tekemättä jättämien töiden pohjalle, mikä siis tarkoittaa lähes 9 miljardin alijäämää. Tänään luin lehteä, ja kritiikkiä oli sitä kohtaan, että ensi vuoden budjettialijäämä on 7,1 miljardia — jonkun mielestä olisi pitänyt pystyä vielä nopeampaan säästämiseen. Mutta kun samaan aikaan saadaan lisää tuloja, on vähemmän menoja ja tietenkin uudelleenkohdennuksia, on tämä mielestäni kyllä jo varsin ripeätä tahtia korjata niitä virheitä, mitä on edellisellä kaudella tehty.

Budjetti on vahvasti sosialidemokraattisten vaalitavoitteiden näköinen ja hallitusohjelman mukainen, jolloinka se on työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta tukeva budjetti.

Me tarvitsemme lisää ihmisiä työhön. 72 prosentin työllisyysasteen pitää olla realistinen tavoite jo ensi vuodelle. Me tarvitsemme tähän työvoimapoliittisia uudistuksia sekä harmaan talouden kitkemistä, näitä molempia on tuettava.

Meillä on muun muassa pitkäaikaistyöttömyydessä suuri haaste, ja kun tulen kaupungista nimeltä Kotka, jossa työttömyys on ollut rakenteellisista syistä jo hyvin pitkään suuri ongelma, ollen tälläkin hetkellä lähes 16 prosenttia, olen ilahtunut siitä, jos ja kun tämä kokeilu lähtee liikkeelle niin, että mahdollisesti myös Kotka voisi olla eräänä kokeilupaikkana, mitenkä kunnissa näihin pitkäaikaistyöttömyyden erityishaasteisiin pystytään vastaamaan.

Toinen on tietenkin 55 miljoonan euron panostus yhteiskuntatakuuseen jo ensi vuodelle ja 60 miljoonan panostus jo heti seuraavalle vuodelle: lisää koulutuspaikkoja, lisää harjoittelupaikkoja, lisää työpaikkoja nuorille, kaikille alle 25-vuotiaille ja valmistuneille alle 30-vuotiaille.

Uusia kasvupanostuksia on kirjattu jo tähän hallituksen ensimmäiseen budjettiin, ja erityisen ilahtunut olen vihreän talouden osuudesta, johonka satsataan, sillä se voisi myöskin olla uusi vaihtoehto nykyisten suurien, ehkä osin loppu-vien, teollisuusrakennemuutosten tilalle.

Me haluamme oikeudenmukaisuutta, josta aivan loistava, nyt myöskin laskettu, tulos on se, että tuloerot supistuvat. Tämä hallitus tekee sen: tuloerot supistuvat. Se tapahtuu monella eri puolella: Se tapahtuu niin, että perusturvaan tulee 100 euron parannus. Se tarkoittaa samalla sitä, että asumistuen tulorajoja muutetaan. Se tapahtuu niin, että toimeentulotuen perusosaa lisätään samoin kuin yksinhuoltajien toimeentulotukea.

Toisaalta ehkä vielä suurempi merkitys on verotuksen oikeudenmukaisuudella. Me muutamme myöskin pääomaverotuksen progressiiviseksi. Nostamalla myöskin sen alimmaista tasoa saamme valtion kassaan lisää jaettavaa. Hyviä ovat tietenkin muutokset myöskin listautumattomien yritysten osinkojen osalta ja perintö- ja lahjaverotuksen uusin luokka sinne yläpäähän.

Suurin muutos yksittäiselle ihmiselle siellä pienemmissä tuloluokissa on varmaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja toisaalta työtulovähennyksen muutokset. Nämä tuottavat kuten aikaisemmin mainitut korotukset yksittäiselle ihmiselle hyvää.

Muutama sana vielä omalta alueeltani Kymenlaaksosta. Maakuntaliitto on esittänyt aluetta erilliseksi kokeiluhankkeeksi, mitenkä vastata rakennemuutoksiin. Toivon, että työ- ja elinkei-noministeriössä tämä viesti otetaan vakavasti ja siihen suhtaudutaan niin, että voisimme aloittaa sen jo ensi vuonna.

Rajaliikenteestä edustaja Palm täällä juuri puhui, kaikista niistä tärkeistä luvuista, enkä voi muuta kuin tukea ajatusta, että niin Nuijamaan kuin Imatran sekä Vaalimaan rajanylityspaikkojen joustavoittaminen rekkaparkilla ja uusilla linjoilla on se ratkaisu, jolla voimme saada sen liikenteen sujumaan. Tämä voisi myöskin tukea suomalaista kuljetusyrittäjyyttä, sillä tällä hetkellä lähes kaikki rajaa ylittävät autot ovat Venäjän rekisterissä. Jos meillä raja kulkisi, niin myöskin suomalaisilla kuljetusyrittäjillä olisi enemmän realistisia mahdollisuuksia osallistua näihin kilpailuttamisiin yhtiöitten osalta.

Ja tietenkin näistä hankkeista, jotka on mainittu jo hallitusohjelmassa niin kuin tässä budjetissakin, sekä vt 6 että E18 Koskenkylä—Kotka-välillä, olen hyvin iloinen, että kaikkien vuosien jälkeen ne juuri nyt vihdoin ja viimein sitten realisoituvat käytännöksi.

Sari Palm  /kd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Paatero nosti esiin tämän suomalaisten kuljetusyrittäjien mahdollisuuden uudelleen päästä Venäjän kuljetusmarkkinoille, ja erityisesti kun meillä kaakkoisessa Suomessa tällä hetkellä tehtaita suljetaan ja kuljetusyrittäjien näkymät puunkuljetuksen osalta himmenevät, tämä on kyllä erittäin tärkeä asia. Olisi tärkeää, että tähän panostettaisiin ja selvitettäisiin, miten se on ylipäätänsä mahdollista ja onko siinä valtiollisesti jotakin tehtävissä, koska yrittäjät välillisesti tehtaiden sulkemisen myötä menettävät mahdollisuuden työhön.