Mikko  Kuoppa  /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Elintarvikkeet ovat pienituloisten perheiden budjetissa hyvin suuri ja merkittävä menoerä. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen hyödyttäisi siten erityisesti lapsiperheitä, pienipalkkaisia työntekijöitä, työttömiä ja eläkeläisiä. Suuri osa eläkeläisistä, sadattuhannet eläkeläiset, jää kokonaan ilman verohelpotuksia. Samoin kymmenettuhannet työttömät jäävät kokonaan ilman verohelpotuksia, joita hallitus nyt tuloveron alentamisen muodossa palkansaajille ensi vuodeksi on luvannut. Näin ollen, jos halutaan solidaarista ja oikeudenmukaista veropolitiikkaa harjoittaa, veronalennukset tulisi kohdistaa sellaisiin veroihin, joten alentamiset hyödyttävät myöskin kaikista pienituloisimpia ihmisiä. Elintarvikkeitten arvonlisävero olisi sellainen vero, jota alentamalla voitaisiin parantaa kaikista pienituloisimpien ihmisten toimeentuloa.

Suomessa elintarvikkeitten arvonlisävero on 17 prosenttia. Se on yksi EU-maiden korkeimpia. Tanskassa on muun muassa korkeampi elintarvikkeiden arvonlisävero. Mutta valtaosalla EU-maista elintarvikkeitten arvonlisävero on huomattavasti alhaisempi. Osaltaan tästä johtuu, että Suomessa elintarvikkeitten hinnat ovat EU-maiden korkeimpia. Tällä arvonlisäveron alennuksella voitaisiin antaa veronalennukset niille ihmisille, jotka tässä veropolitiikassa, jota nykyinen hallitus harjoittaa, jäävät kokonaan ilman verohelpotuksia. On huomattava, että näille väestöryhmille ei ole tulossa muuta korotusta kuin pieni inflaatiotarkistus eläkeläisille ja työttömille. Tämän johdosta näen hyvin perusteltuna, että veropolitiikkaa suunnattaisiin niin, että se entistä enemmän huomioisi tällaisten välttämättömien tarvikkeiden veronalennuksen.

Hallitus antaa suurituloisillekin hyvät tuloveronalennukset, hallitus alentaa myöskin alkoholiveroa ja tekee nämä veronalennukset rahoittamalla ne velkarahalla, ottamalla uutta velkaa. Mielestäni tämä ei voi olla oikein. Sen ymmärtäisi vielä, jos ihmisten välttämättömyystarvikkeiden hintoja alennettaisiin ottamalla uutta velkaa valtiolle, mutta oikein ei ole se, että alkoholiveroa alennetaan lisäämällä valtionvelkaa, kun tuloja menetetään.

Näin ollen näen oikeana veroratkaisuna sen, että ruuan arvonlisävero alennetaan ensi vaiheessa 17 prosentista 12 prosenttiin. Se merkitsee laskelmien mukaan noin 300 miljoonan euron tulonmenetystä valtiolle. Se on syytä todeta, se on varsin suuri summa, mutta väitän, että se kohdistuisi paljon paremmin kuin nyt hallituksen esittämät tuloveronhelpotukset pienituloisille. Hallitushan perustelee näitä verohelpotuksia myöskin, että ne suosivat pienituloisia palkansaajia. Toki pienituloiset palkansaajat joissakin tapauksissa saavat prosentuaalisesti suuremman verohelpotuksen, mutta prosenteilla ei myydä yhdessäkään ruokakaupassa tuotteita.

Esimerkkinä tästä, kun otetaan myöskin tupokorotukset mukaan, 1 000 euron palkalla kaupan kassalla oleva osa-aikatyöntekijä saa kuukaudessa noin 40 euron verohelpotuksen. Sen sijaan suunnilleen niissä tuloluokissa, missä tämän salin väki on, verohelpotus on yli 100 euroa kuukaudessa. Eli rahamääräisesti, euromääräisesti, verohelpotukset kohdistuvat suurituloisille ja pienituloiset jäävät tässä selvästi vähemmälle. Toki joissakin tapauksissa, kuten jo mainitsin, pienituloinen saattaa saada enemmän prosentteja, mutta missään kaupassa prosenteilla ei myydä, vaan euroja täytyy olla.

Herra puhemies! Mielestäni veropolitiikkaa olisi saatava solidaarisemmaksi ja ruuan arvonlisäveronalennus olisi sellainen ratkaisu.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Kuopan aloite on hyvä, mutta muistutan, että asiaan olisi voitu puuttua jo myös edellisten hallitusten aikana, (Ed. Kuoppa: Oli minulla silloinkin aloite!) ja olihan myös vasemmistoliiton puheenjohtaja valtiovarainministerinä. Elinkeinoelämän, maatalouden ja työntekijäjärjestöjen vetoomus ruuan arvonlisäveron alentamiseksi ja samoin lukuisten kansanedustajien lakialoitteet ovat jääneet tuloksettomiksi. Itsekin kuulun siihen koulukuntaan, joka uskoo, että ruuan alv:n alentaminen parantaisi elintarvikealan toimintaedellytyksiä sekä tukisi myös kotimaista työllisyyttä ja kulutuskysyntää.

Toisaalta tämä olisi myös kaikista sosiaalisin veronalennus, koska mitä pienemmät ovat kotitalouden käytettävissä olevat tulot, sitä suurempi osa niistä menee ruokaan. Nyt, kun EU on laajentumassa ensi vuonna, tämä asia on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Elintarviketeollisuudessa työpaikat ovat vähentyneet vuosittain. EU:ssa ruuan alv on keskimäärin 7 prosenttia. Mielestäni, jos ja kun toivottavasti ruuan arvonlisäveroa voitaisiin alentaa, siinä olisi myös kysymys nykyisten työpaikkojen ja elintarviketuotannon säilymisestä kotimaassa.

Miksi sitten tässä asiassa ei ole edetty? Varmasti rahasta on kysymys. Toisaalta on pidetty asiaa sellaisena, että tämä alennus ei menisi hintoihin. Uskon kuitenkin, että jossakin vaiheessa myös tässä asiassa edetään.

Iivo Polvi /vas:

Herra puhemies! Vaikkei ole ollut tilaisuutta allekirjoittaa ed. Kuopan aloitetta, niin yhdyn siinä esitettyyn näkemykseen ja veronalennuksen tarpeeseen. Yhdyn myös hänen puheenvuorossaan esittämiinsä perusteluihin. Aloitehan sinänsä merkitsee jonkin verran laajempaakin alennusta kuin pelkästään elintarvikkeisiin kohdistuvaa. Se kattaa näköjään myös rehut, rehuseokset ja niiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet. Itse olisin nähnyt vielä tarpeellisena sen laajentamisen kattamaan myös tarjoilutoimintaa, jossa elintarvikkeiden hinnoilla on keskeinen merkitys. Samaten olisi perusteltua sisällyttää tähän ryhmään vesijohtoveden hinta.

Täällä aikaisemmin jo perusteltiin, minkä takia elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen on niin kulutuskysynnän kasvun kuin monien muiden tekijöiden osalta oikeudenmukaisempi kuin tuloveronalennukset. Usein on perusteltu tätä sillä, varsinkin viime aikoina, että tuloveronalennukset ovat oikeudenmukaisia, kun pienituloiset saavat suhteellisesti suuremman alennuksen.

Akavan tutkimusosaston hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan nettopalkan muutos kuitenkin suurituloisimmilla on suhteessa suurempi kuin pienituloisimmilla. Muutama esimerkki: 12 500 euroa vuodessa ansaitsevan nettopalkan muutos on 0,97 prosenttia, 62 500 ansaitsevan on 1,72 prosenttia. Näin ne vaan kääntyvät tuloveronalennukset kuitenkin nettotuloissakin suurituloisempien hyväksi suhteessa selvästi enemmän kuin pienituloisilla. Sen takia arvonlisäveron alentaminen on perusteltua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin ed. Kuopan perustelua lakiehdotukselleen, ei voi muuta sanoa kuin että kaikki on varmasti juuri niin, loppuun saakka mietitty. Sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti ja vaikuttavuuden osalta, joka suhteessa, asiat ovat varmasti juuri niin. Kiinnitän vain huomiota muutamaan näkökohtaan.

Ensinnäkin yksi siitä arvioinnista puuttui. Se oli se, minkä ed. Kähkönenkin huomioi, elikkä se, meneekö tämä alennus todella käytännön hintoihin. Meillä on siitä erittäin epämiellyttävä kokemus: 1.1.95 toteutettiin arvonlisäveronalennus. Niin kuin täällä silloin olleet ja muutkin muistavat oikein hyvin, hinnat laskivat, ja ei mennyt kuin muutama viikko, ja ne alkoivat taas palata entiselleen. Se on yksi heikko kohta.

Toinen arveluttava kohta — ei oikeastaan arveluttava, vaan asia, joka pitää muistaa — on se, että jos tämä nyt toteutettaisiin, niin toivottavasti ihmiset eivät ryhtyisi syömään lisää, vaan vapautuvan varallisuuden käyttäisivät johonkin muuhun tarkoitukseen, sillä me olemme keskimäärin ottaen jo liian lihavia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Köyhä ihminen käyttää, siis köyhä, pienituloinen — tarkoitan sillä perustoimeentulolla elävää, työmarkkinatuella taikka toimeentulotuella olevaa ihmistä — suurimman osan siitä saamastaan rahasta ruokaan. Sen takia minusta ed. Kuopan aloite auttaisi näitä köyhempiä ihmisiä ihan toden teolla. Siinä mielessä jos olisin ollut hallitusohjelmaa itse tekemässä, olisin osana liittänyt ruoan arvonlisäveron alennuksen siihen ennen kuin tuloveronalennuksen, koska tuloveronalennuksessa käy sillä tavalla, jotta ihan nämä pienimmillä tuloilla olevat eivät hyödy ollenkaan. Jos katsoo pienituloisia eläkeläisiä tai työttömyysturvan varassa olevia, pitää olla kohtuullinen tulo, ennen kuin he saavat euroakaan siitä etua. Sen takia tämä ruoan arvonlisävero olisi heille antanut enemmän.

Toinen juttu on se, mikä tässä on tullut edellä esille: millä tavalla arvonlisäveronalennus kohdentuisi siten, jotta asiakas sen saa. Samaahan voi kysyä tällä hetkellä sitten myös — nyt meillä ei hintavalvontaa ole olemassa — miten se hinta on nyt muodostunut. Se kilpailu tuo, mitä tuo. On todennäköistä, että siinäkin tilanteessa, jos arvonlisäveroa alennettaisiin, voi olla, että kauppa ottaisi omat katteensa siitä, mutta osa ainakin menisi sinne hintoihin. En tiedä, estääkö joku EU-lainsäädäntö sitten semmoista hintavalvonnan aikaansaantia. Voi olla, että se estää, ei voitaisi valvoa, niin kuin joskus, kun viranomaistaholta on voitu katsoa, jotta joku lainsäädäntö toteutuu, kuten eduskunta on edellyttänyt.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! On virkistävää nähdä, että vasemmistoliittokin kahdeksan vuoden hallitustaipaleen jälkeen tekee tällaisia tavallista kansaa puolustavia esityksiä. Se on hyvä. Niitä ei tosin Lipposen hallitukseltakaan löytynyt. Ihan pariin asiaan.

En minäkään — varsinkin kun tiedän asiasta jotakin henkilökohtaisesti — halua syömistäni lisätä, aivan kuten ed. Pulliainen sanoi. Toivottavasti se muulla tavalla kohdentuisi. Kysymys on pienituloisista ihmisistä, niistä, joilla suuri osa käytettävissä olevista tuloista menee elintarvikkeisiin ja ruokaan. Tämä olisi ollut lähes ainoita tapoja, jolla nämä verohelpotukset olisi saatu koskemaan myös heitä. Nythän monet näistä pienituloisimmista, niin eläkeläiset, opiskelijat kuin monet muutkin, jäävät kaikista verohelpotuksista paitsi.

EU-harmonisoinnin kannattaja noin yleisesti ottaen en ole, mutta EU:ssahan tämä kanta on hyvin paljon matalampi monissa maissa, ja jos nyt jostain voisi sitten EU:n suhteen ottaa esimerkkiä, ettei aina sanota, että perussuomalaisten Soini vastustaa EU:ta, otettakoon tästä sitten hieman esimerkkiä pienen ihmisen puolesta.

Yksi asia vielä on työmaaruokailu. Siellä on monia ongelmia. Esimerkiksi he joutuvat ostamaan elintarvikkeita kalliimmalla arvonlisäverokannalla sisään kuin sitten myyvät pois. Tämmöistä kaupantekoa ei kovin kauan pystytä jatkamaan. Työmaaruokailu, niin kuin kouluruokailut ja monet muutkin, on hyvin tärkeä asia. Silloin on mahdollisuus ainakin syödä terveemmin ja jokunen mies saattaa jonkun vihanneksen tai salaatinlehdenkin vahingossa syödä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Pulliaiselle haluan todeta, että kyllä mietin todella sitä, että jos elintarvikkeitten arvonlisäveroa alennetaan, niin meneekö se hintoihin. Lähtökohtana oli tietenkin se, että elintarvikealalla kilpailu Suomessa, ainakin suurimmissa asutuskeskuksissa, on lisääntynyt ja kansainväliset ketjut ovat tulleet tänne ja tuoneet myöskin paljon halpoja tai edullisempia tuotteita kuin suomalaisissa kaupoissa, ketjuissa, on aikaisemmin ollut, ja se on pakottanut myöskin niitä laskemaan jonkin verran hintoja.

Tosin on todettava se, että silloin kun EU:hun mentiin, elintarvikkeiden hinnat laskivat ja hetken päästä ne nousivat, elikkä kauppa otti sen katteensa sieltä kyllä. Mutta uskon nyt sillä tavalla, että tässä markkinatilanteessa tästä myöskin hyötyisi kuluttaja. Mistäänhän ei tietenkään voi mennä takuuseen, mutta kyllä näyttää, että kilpailu siellä toimii jonkin verran paremmin kuin aikaisemmin.

Tietenkin tätä välttämättömien tarvikkeitten luetteloa olisi ollut syytä täydentää. Täytyy todeta se, että esimerkiksi vesilaskussa on 22 prosenttia arvonlisäveroa ja kyllä se nyt on yksi välttämättömyystarvike jokaiselle suomalaiselle. Täytyy suurituloisia ihmisiä lohduttaa, että kyllä myöskin he käyttävät ruokaa ja samalla tavalla he saisivat silloin ruuan arvonlisäveroalennuksesta sen hyödyn kuin pienituloiset ihmisetkin. Mutta pienituloisille ihmisille elintarvikkeitten osuus käytettävissä olevista tuloista on huomattavan suuri osa, ja sitä kautta he hyötyisivät veronalennuksista, kun tällä hetkellä he eivät saa mitään kautta tulonlisää.

Lyly Rajala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun käsiteltiin tämän vuoden lisätalousarviota, 365 miljoonaa euroa, pidin silloin kristillisdemokraattien ryhmäpuheen, jossa tämä sama asia otettiin hyvin voimallisesti esille. Vastustimme voimakkaasti tuota 1 prosentin tuloveron alennusta, koska se todellakin kohtelee kaltoin kaikista huono-osaisimpia kansalaisia.

On erittäin kannatettava asia, että tämä tulee täällä lakiesityksenä tällä kertaa. On selvä asia, että tämä varmasti myöskin vaikuttaa huomattavasti enemmän työllisyyteen kuin hallituksen tekemä 1 prosentin tuloveronalennus. Tuolla suomalaisen elintarviketeollisuuden puitteissa on nähty jo nyt kaikennäköisiä vaikeuksia, joten tämä on sangen kannatettava ja ennen kaikkea solidaarisesti Suomen kansalaisia käsittelevä veronalennusehdotus.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin näissä monissa puheenvuoroissa on todettu, niin todella jos ja kun tämä lakialoite toteutuisi, se oikaisisi tulonjakoa. Työllisyysvaikutuksetkin varmasti olisivat positiiviset. Kaikki tutkimukset sitä tukevat. Ei välttämättä se plussa ole niin kovin suuri, mutta niin kuin viittasin, työpaikkoja ainakin pystyttäisiin huomattavasti enemmän elintarvikealalla säilyttämään. Kyllä minun mielestäni myös tämä on aluepoliittinen kysymys. Tietyllä tavalla sen heijastukset olisivat sellaisia, että tämä muuttoliike ei olisi niin voimakasta.

Kaiken kaikkiaan jos verotuloja ajatellaan, niin niitten suhteen en usko, että sillä olisi merkitystä. Varmasti se varsin neutraali olisi. Mutta kun ajatellaan näitä päämääriä — varmasti kaikki puhujat täälläkin ovat tuoneet sen esille, että nämä päämäärät ovat hyväksyttäviä — toivoisi, että hyvinkin nopeasti tässä asiassa voitaisiin edetä. Tähdennän vielä sitä ja haluan sen pöytäkirjaan, että itsekin toivoisin, että osa näistä tuloveronalennuksista voitaisiin siirtää tänne ruuan arvonlisäveron alentamisen puolelle.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Muistelen vaalikautta 1999—2003 ja silloisen pääoppositiopuolueen puheenvuoroja niin budjettikäsittelyissä kuin lukemattomia kertoja myöskin tämän ruuan arvonlisäveron osalta. Saimme kuulla satoja kertoja sen neljän vuoden aikana, kuinka he päästessään valtaan katsovat, että tämä on ensimmäinen vakava puute yhteiskunnassa, ja he tulevat korjaamaan sen niin, että arvonlisävero ruuan osalta laskee 12 prosenttiin. Nyt on vaalit käyty ja lupaukset on kansalaisille annettu. Tämä sama oppositiopuolue on nyt pääministeripuolue, käyttää suurinta valtaa siinä hallituksessa, joka tekee tulevan budjetin, jonka me hyväksymme. Tämän johtopäätöksen osalta täytyisi tietenkin lähteä siitä, että se olisi sisällytetty tulevaan budjettiin.

Minä en oikein ymmärrä sitä, että nyt muut hallituspuolueiden kansanedustajat täällä kertovat, että hekin ovat sitä mieltä, että osa tuloverojen alennuksista pitäisi käyttää ruuan arvonlisäveron alennuksiin, kun samanaikaisesti istutaan samassa hallituksessa ja noudatetaan aivan samaa hallitusohjelmaa. Nyt täytyisi valita se linja, ollaanko hallituksen budjettiesityksen takana, jossa vero on kohdennettu nimenomaan työnteon ja yrittämisen verotuksen alentamiseen, vai halutaanko käydä tätä keskustelua edelleen tällä tasolla, että hallituspuolueiden kansanedustajat tavallaan ovat niin kuin kaksilla housuilla liikenteessä.

Samanaikaisesti täällä monet kertovat, että he uskovat, että osa tästä mahdollisesta ruuan arvonlisäveronalennuksesta mahdollisesti menee kauppaan ja välitysportaisiin. Onko se nyt kaikkein tärkein asia, mikä meidän pitäisi toteuttaa: siirtää osa ruuan arvonlisäveron alennuksesta välitysportaisiin? Minä teen vaan näitä vastakysymyksiä tässä koko ajan, kun minä ihmettelen sitä, että jos kerran vaaleissa sanotaan, että tämä on meidän prioriteetti numero yksi, niin se tulisi myöskin toteuttaa ja siitä myöskin vastata kansalaisille.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle: Hän voi tarkistaa myös eduskunnan pöytäkirjoista, että allekirjoittanut jo edellisellä vaalikaudella totesi, että mieluummin ruuan arvonlisäveron alennus kuin sitten tämä tuloverojen alentaminen. Tarkoitin, että tuloverojen alentamisen kannalla olen ollut koko ajan, jos se kohdennetaan alimpiin tuloluokkiin, eli ei näin voi yleistää, että kaikki hallituspuolueitten edustajat ovat puhuneet jotakin muuta ja sitten puhuvat nyt toista. Varmasti näitä samanlaisia henkilöitä oli paljon muitakin.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Petri Salo totesi aivan oikein. Minäkin seisoin monella torilla ja kaupan raitilla kuuntelemassa tätä keskustan vuodatusta, että tulee ruusun tuoksua ja veronalennuksia, kun he pääsevät valtaan. Näin ei ole käynyt, mutta meillä on tässä keskustelussa mahdollisuus tuoda kantamme esiin, ja sitten todellinen kantahan on vähän niin kuin Raamatun sanoin, että ei sanoin vaan myös teoin ilmenevät nämä asiat. Täällä tulee budjetin käsittelyn yhteydessä oivallinen tilaisuus painaa omantuntonsa ja mielensä mukaan. Siinä katsotaan, onko ryhmäkuri suurempi kuin oma mielipide.

Valitettavasti vaaleissa näyttää olevan tarkoituksena maksimoida äänten määrä, ja sitten kun vaalit on käyty, ruvetaan toteuttamaan valtiovarainministeriön virkamiesten politiikkaa. Sailasta ja kumppaneita ei valita vaaleissa, he ovat siellä vastassa joka ikistä hallitusherraa ja uutta salkkuministeriä, ja sieltä tulevat nuotit, joiden mukaan banjot soivat.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän poliittiseen vastuuseen. Minä näkisin kyllä niin, että jos, ed. Kähkönen, te istutte tämän hallitusohjelman ja tämän budjetin takana, niin te myöskin sosialidemokraattina tuette tämän hallituksen verolinjauksia ja sitä veropolitiikkaa, mitä se on. Ei auta oikeastaan mennä toreille ja turuille sanomaan, että ne muut sosialidemokraatit ovat niitä pahoja sosialidemokraatteja, jotka ajavat tätä budjettia, mutta minä olen sitä mieltä, että minä kohdistaisin sen näin.

Ei tämä poliittinen vastuu onnistu kaksilla korteilla, vaan jos täällä tulee nyt sitten oppositiolta, ed. Soinilta, vastaesitys tai kristilliseltä liitolta, jossa he esittävät, että ruoan arvonlisäveroa lasketaan, niin jos te olette johdonmukainen puheittenne ja tekojenne kautta, niin te äänestätte tämän vastalauseen puolesta. Tämä koskettaa ihan samoin myöskin ed. Esa Lahtelaa, joka tuntuu olevan voimakkaasti tämän arvonlisäveron alennuksen puolesta. Mutta jos meillä on yhteinen hallitus ja hallitusohjelma, jossa on verolinjaukset päätetty, niin sen takana joko ollaan tai ei olla, mutta ei niin, että ollaan tuon mutta ei olla tämän takana. Kyllä poliittinen muisti kuitenkin ihmisillä on pitempi kuin se kolme kuukautta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle voisi sen todeta, jotta odotin itsekin, jotta täällä olisi keskustan kansanedustajia, joka on päähallituspuolue tällä hetkellä, vastaamassa näihin ed. Salon kysymyksiin, mutta itse en oikein uskaltanut luvata turuilla ja toreilla, vaikka kuuntelin keskustan lupauksia tässä asiassa, koska ajattelin, jotta me menemme kokoomuksen kanssa hallitukseen, ja sitähän ei tiedä, jos kokoomus sattuu vastustamaan tätä ruuan arvonlisäveron alennusta eikä pystytä toteuttamaan tätä. Sen takia minulla on puhdas omatunto painaa vaikka punaista nappia tässä vaiheessa, koska en ole mitään luvannutkaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle: Eikö politiikka olekin aika ihmeellinen asia kaiken kaikkiaan, kun tekin noin innostutte sitä pohtimaan? Kun minä tiedän, ed. Salo, että teillä on erinomaisen hyvät poliittisen historian tiedot, niin voisitteko kertoa minulle jonkin poliittisen elämän jakson, jolloinka politiikassa olisi ollut jotakin logiikkaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä arvonlisäveron alentaminen on kumminkin parempi vaihtoehto kuin se, mikä nyt on verolinjaus. Verolinjaus on nyt, että annettiin hyvätuloisille euromääräisesti huomattavasti enemmän kuin pienituloisille ja kaikista pienituloisimmat eivät saaneet mitään. Kyllä tämä kannatettava asia on. Toivoisi myös, että täällä hallituspuolueittenkin osalta tällainen muutoslakiesitys ajettaisiin läpi ja se olisi yleisempi tahto ja valiokunnassa myös.