Täysistunnon pöytäkirja 51/2009 vp

PTK 51/2009 vp

51. TIISTAINA 12. TOUKOKUUTA 2009 kello 14.05

Tarkistettu versio 2.0

15) Hallituksen esitys laeiksi työntekijän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevalla hallituksen esityksellä pyritään parantamaan nuorena työkyvyttömäksi tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa sekä estämään eläkkeen pieneneminen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Lisäksi tavoitteena on, ettei lähellä vanhuuseläkeikää alkavien työkyvyttömyyseläketaso merkittävästi eroa siitä tasosta, minkä henkilö olisi saanut, jos hän olisi jatkanut työskentelyä vanhuuseläkeikään saakka. Tarkoituksena on myös osa-aikaeläkkeen ja vuorotteluvapaan eläkekarttuman muutoksilla hallita eläkemenojen nousua.

Vuoden 2005 uudistuksenkin tärkeimpiä tavoitteita oli nostaa eläkkeellesiirtymisikää kahdella kolmella vuodella pitkällä aikavälillä, mikä varmistaa työeläketurvan kestävyyttä. Lisäksi tarkoituksena oli sopeuttaa eläkejärjestelmä keskimääräisen elinajan kasvuun. Tästä syystä otettiin käyttöön tämä elinaikakerroin, jonka tarkoituksena on säädellä eläkemenoa ja alkavien eläkkeiden tasoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva elinikä muuttuu. Tarkoituksena on, että työntekijä voi korvata elinaikakertoimen eläkettä vähentävän vaikutuksen työskentelemällä pidempään.

Arvoisa puhemies! On selvää, että myös nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden työeläketurvan tulee olla kohtuullisella tasolla. Esityksen mukaan elinaikakerrointa sovellettaisiin aina jo työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Työkyvyttömyyseläke koostuu lähtökohtaisesti kahdesta osasta: sairastumiseen mennessä karttuneesta eläkkeen osasta ja eläkeikään jäljellä olevan ajan eli tulevan ajan perusteella laskettavasta eläkkeen osasta. Tulevan ajan tarkoituksena on korvata sitä eläkekertymää, jonka henkilö olisi saanut, jos hän ei olisi tullut työkyvyttömäksi. Ehdotuksessa elinaikakerrointa ehdotetaan sovellettavaksi vain eläkkeen ansaittuun osaan eikä lainkaan tulevan ajan eläkkeen osaan. Näin ollen elinaikakertoimen vaikutus eläkkeeseen on sitä pienempi mitä nuorempana eläkkeelle siirtyy.

Arvoisa puhemies! Työeläketurvan tasoon vaikuttavat tulevan ajan karttumisprosentit, ansiot, joista tulevan ajan eläke lasketaan, sekä ikä, johon asti tulevan ajan eläke lasketaan. Työkyvyttömyyseläkkeen tason nostamiseksi tulevan ajan karttumisprosenttia ehdotetaan muutettavaksi 1,5 prosentiksi 63 vuoden ikään saakka. Karttumisprosenttia ehdotetaan korotettavaksi siten, että se ei kuitenkaan ylitä missään tilanteessa työnteosta karttuvaa eläkettä. Muutos nostaisi kaikkien tulevan ajan osaa sisältävien työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa, mutta suurin vaikutus olisi alle 50-vuotiaana työkyvyttömäksi tulevien eläkkeisiin. Ehdotus myös yksinkertaistaisi tulevan ajan laskentaa. Työnteosta karttuisi edelleen tätä enemmän eläkettä 53 ikävuoden täyttymisen jälkeiseltä ajalta.

Myös työkyvyttömyyseläkkeiden tason parantamiseksi työkyvyttömyyseläkkeisiin sovellettavaa kertakorotusta ehdotetaan nostettavaksi. Lisäksi tulevan ajan ansiotasoon ehdotetaan parannusta ottamalla huomioon korottavasti tutkintoon johtava opiskelu sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidon tuella. Tämä aika otettaisiin huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa vastaavasti kuin työttömyysturvan peruspäiväraha-aika, jota ei vielä nykylain mukaan oteta huomioon tulevan ajan ansioissa. Tämä on voinut tähän asti heikentää juuri nuorten työkyvyttömyyseläketurvaa, sillä työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen osa lasketaan pääsääntöisesti viiden sairastumista edeltäneen vuoden ansioiden perusteella. Näiden edellä mainittujen aikojen huomioon ottaminen nostaisi tulevan ajan ansiotasoa lähemmäksi sitä, mitä se olisi voinut olla ilman työkyvyttömyyttä.

Arvoisa puhemies! On selvää, että elinaikakertoimen soveltaminen ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että maksussa olevan eläkkeen määrä pienenee kesken eläkkeelläoloajan. Tästä syystä elinaikakerrointa ehdotetaan sovellettavaksi nykyisestä lievennetyssä muodossa työkyvyttömyyseläkkeeseen jo sen alkaessa. Eläketason muuttuminen kesken eläkkeelläolon hankaloittaa eläkkeensaajan talouden suunnittelua, kun totuttu tulotaso eläkemuodon muuttuessa laskee. Se, että pitkäaikainen etuuden määrä olisi ennustettavissa oleva ja muuttumaton, on hyvin tärkeä etuuden saajan kannalta.

Arvoisa puhemies! Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet eivät voi pidentää omaa työuraansa meidän muiden tavoin, mutta toisaalta työkyvyttömyyseläkkeiden ja niiden jälkeen myönnettävien vanhuseläkkeiden vapauttaminen kokonaan elinaikakertoimesta ei voi olla mahdollista siitäkään syystä, että se tekisi lähellä vanhuseläkeikää alkavasta työkyvyttömyyseläkkeestä vanhuseläkettä edullisemman ja synnyttäisi eläkejärjestelmään työkyvyttömyyseläkettä suosivan ohjausvaikutuksen. Työnteon jatkamisen pitää antaa aina parempi eläketurva. Vaikka elinaikakertoimen yksi tavoite on työuran pidentäminen, on sen tarkoituksena myös hillitä eläkemenojen kasvua pidentyvän eliniän vuoksi. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden elinikä on viime vuosina kasvanut yleisen eliniän kasvun mukana, jolloin myös työkyvyttömyyseläkkeisiin ja niiden jälkeen myönnettäviin vanhuseläkkeisiin eliniän kasvulla on oltava vaikutusta.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elinaikakertoimen osalta on käyty isoja kiistoja, ja tässä on tietty myönteinen ratkaisu siltä osin, että ennen vuotta 2010 työkyvyttömyyseläkkeellä olleisiin tätä kerrointa ei sovelleta, mutta jatkossa kyllä sitten lievennettynä hieman.

Mutta iso kysymys, jonka puhuja sivuutti periaatteessa kokonaan, oli tämä osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto. Te ette halunnut siihen kajota, koska se on minusta huono ratkaisu sanalla sanoen. Meillä on tavoitteena tässä maassa, ja ihan oikein, työurien pidentäminen. Nyt tässä tulee takapakkia. Se osa-aikaeläke luotiin juuri tässä tarkoituksessa, että ihmiset jaksaisivat työelämässä pitempään niissäkin tapauksissa, kun voimat ehtyvät, ja voivat käyttää tätä osa-aikaeläkettä. Nyt se ikäraja nostetaan 60 vuoteen ja karttuma näivetetään sellaiseksi, ettei tähän kukaan lähde, jos suinkin vaan voi töihin raahautua. Paha takapakki tulee, eikä asiaa paranna se, että ammattiyhdistysliike on ollut mukana siinä.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En puuttunut tähän asiaan, koska se ei sisälly tähän kyseiseen hallituksen esitykseen.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heikkiselle: Kyllä kannattaa tutustua tähän lakiesitykseen, koska se toinen iso kysymys on juuri tämä osa-aikaeläkkeen ikärajan nostaminen ja kertymäehtojen heikentäminen. Tämä hallituksen esityshän on osa tammikuun lopulla solmittua niin sanottua sosiaalitupoa, ja on valitettavaa, että tässä lähetekeskustelussa tämä keskustelu käydään varsin vähälukuisin voimin.

On aivan oikein, että vihdoinkin työkyvyttömyyseläkkeiden kohtuuttomia leikkureita korjataan. Nehän saatettiin voimaan vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Erityisen kaltoin leikkurit kohtelivat nuorena työkyvyttömäksi joutuvia ja työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyviä. Myös elinaikakertoimen soveltamista on ollut pakko korjata. Hallituksen esityksessä elin-aikakerrointa, jota vasemmiston monet edustajat täällä helmikuussa 2003 kaukonäköisesti vastustivat, ehdotetaan nyt korjattavaksi työkyvyttömyyseläkkeiden osalta.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys sisältää myös nykyisen työeläkejärjestelmän oleellisen merkittävän ja pidempään työssä jaksamisen kannalta periaatteellisen heikennyksen. Työmarkkinajärjestöjen eliitti, työeläkeyhtiöiden herrakaarti sopi porvarihallituksen kanssa, että korotetaan osa-aikaeläkkeen ikärajaa 58 vuodesta 60 vuoteen. Samalla sovittiin myös, että osa-aikaeläkkeen ajalta eläkettä karttuisi enää vain osa-aikatyön palkasta. Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta siis esitetään nyt poistettavaksi. Kyllä minä ymmärrän, että osa-aikaeläkkeen suosio on ollut työeläkeyhtiöiden, työnantajien ja porvarihallituksen hampaissa. Tämähän on vain jatkoa oikeiston tavoitteelle lakkauttaa kaikki varhaiseläkkeet. Mutta ammattiyhdistysliikkeen johtajilta en sentään olisi osannut odottaa tällaisten heikennysten hyväksymistä. Osa-aikaeläkettä on pidetty jopa kansainvälisesti edullisena suomalaisena mallina edistää ikääntyneiden työssä jaksamista.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen teki kyllä viime työnään käsittämättömän eläke- ja ikäpoliittisen täyskäännöksen. Vielä Kansallisen ikäohjelman vaikuttajaseminaarissa 8. helmikuuta 2000 SAK:n puheenjohtaja Ihalainen vaati, että helpotetaan ikääntyneiden työoloja muun muassa työaikajärjestelyillä. Osa-aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovittaminen on hyvä tapa luoda pehmeämpi senioreiden työaikamalli edes osittain työssä pysymiseksi, sanoi Ihalainen ja jatkoi, että työkykyä ylläpitävän toiminnan laajentaminen ja niveltäminen henkilöstön ja työyhteisön muuhun kehittämiseen on keino pitää ikäihmisiä pidempään työelämässä.

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys tuhoaa osa-aikaeläkkeen. Työntekijä kärsii vanhuuseläkkeessään merkittävästi, jos jää osa-aikaeläkkeelle. Ikärajan nosto kahdella vuodella kaventaa tuntuvasti eläkkeeseen oikeutettujen piiriä ja työnantajien halua ryhtyä osa-aikatyö- ja -eläkejärjestelyihin. Muutosten on määrä tulla voimaan jo 1. tammikuuta 2010. Ne on säädetty lakiesityksessä koskemaan vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä. Eipä voisi ikävämmin yllättää työpaikkansa puolesta pelkääviä ikääntyneitä työkykyään menettäneitä työntekijöitä. Hallitus ja työmarkkinajohtajat tarjoavat heille nyt aivan muuta kuin mistä he puhuvat — ei suinkaan pidempää työuraa ja joustavuutta, vaan ennenaikaista siirtymistä työstä työttömyyteen tai tiukkaan aidatulle työkyvyttömyyseläkkeelle. Siinä on se Ihalaisen peräänkuuluttama senioreiden työmarkkinamalli 2009.

Arvoisa herra puhemies! On valitettavaa, että Suomen työkansan rakentamat ja vaalimat etujärjestöt, ammattiyhdistysliike, on alistettu vetämään eliitin, oikeistolaisen politiikan, vankkureita. Nyt tarvitaan painetta, tarvitaan opposition ja ay-kentän järjestöjen yhteistä ja yhtenäistä painetta heikennysten torjumiseksi, ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamisen henkireiän, osa-aikaeläkkeen, puolustamista. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto, Rakennusliitto ja metalliteollisuuden kymmenet suuret ammattiosastot ovat torjuneet heikennykset. Muun muassa he ja kymmenettuhannet muut ovat tässä asianosaisia. Heitä on eduskunnan kuunneltava herkällä korvalla.

Arvoisa herra puhemies! Ehdotan lisäksi, että nämä lakiesitykset saatetaan myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyyn, koska nämä lakiesitykset sisältävät merkittäviä työelämään ja työssä jaksamiseen liittyviä seikkoja.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys pitää sisällään niin parannuksia kuin huononnuksia. Suurin huononnus on juuri tämä osa-aikaeläkeikärajan nostaminen 58 vuodesta 60 vuoteen, ja siitä on myöskin kaikkein eniten tullut palautetta.

Eläkelaissa on paljon epäkohtia. Me emme aina ole niistä epäkohdista selvillä, mutta käytännön elämässä ne tulevat ennemmin tai myöhemmin vastaan. Jos on ilmeinen epäkohta, ilmeinen epäoikeudenmukaisuus, niin silloin sellaiset epäkohdat, epäoikeudenmukaisuudet, tulisi korjata.

Noin kaksi kuukautta sitten tuli tietooni mielestäni erittäin suuri epäkohta. Se tuli yrittäjän suulla, yrittäjän, joka oli toiminut yrittäjänä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän oli maksanut eläkevakuutusmaksuja 50 000 euroa kaiken kaikkiaan ja oli tiedustellut vakuutusyhtiöltä, kuinka paljon hän tulee saamaan eläkettä. Vastaus oli, että hän tulee saamaan yrittäjäeläkettä 370 euroa kuukaudessa, mutta kun hän on saanut liikennevakuutuslain mukaan vuosista 1972—1973 lähtien 350 euroa kuukaudessa, niin tämä vähennetään hänen tulevasta eläkkeestään, joten hän tulee saamaan yrittäjäeläkettä 20 euroa kuukaudessa.

Kysyin kyselytunnilla ministeri Hyssälältä, miten tämä on mahdollista. Ministeri Hyssälä lupasi selvittää, ja olen selvityksen hänen virkakunnaltaan saanut. Siitä selvityksestä käy ilmi, että eduskunta vuonna 2006 yksimielisesti hyväksyi lainmuutoksen ja ennen lainmuutosta henkilö, joka oli saanut kolme vuotta liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain nojalla eläkettä tai korvausta, sai sen myöskin pitää, kun siirtyi eläkkeelle. Mutta vuodesta 2007 lähtien tämä poistettiin, niin että tänä päivänä vähennetään kaikki korvaukset, mitä tulee liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaan tulevasta eläkkeestä. Tästä syystä tämä yrittäjä saa vain 20 euroa kuukaudessa, vaikkakin on maksanut 50 000 euroa vakuutusmaksuja. Ministeri oli samaa mieltä, että tämä on ilmeinen epäkohta, ja olisin odottanut, että kun ministeri on tietoinen tämmöisestä epäkohdasta, niin hän olisi korjannut sen tämän lakiesityksen yhteydessä.

Ihmettelin, miten minä olen saattanut olla mukana tekemässä tuollaisen huononnuksen eläkelakiin, ja tutustuin hallituksen esitykseen ja myöskin mietintöön. Hallituksen esityksessä todettiin, että tämä esitys on lähinnä tekninen eikä tuo merkittävää muutosta eläkkeensaajan asemaan. Sama todettiin mietinnössä. Minä ihmettelen, miten on mahdollista väittää, että lainmuutos, joka johtaa siihen, että henkilö, joka on yli 30 vuotta maksanut eläkevakuutusmaksuja, tulee saamaan vain 20 euroa eläkettä. Miten voidaan väittää, että tällainen lainmuutos on vain tekninen eikä tuo merkittävää muutosta hänen tulevaan eläkkeeseensä?

Arvoisa puhemies! Tämä on epäkohta, se olisi pitänyt tässä yhteydessä korjata, ja toivon, että kun sosiaalivaliokunta rupeaa tätä lakiesitystä käsittelemään, se selvittäisi myöskin tämän epäkohdan ja korjaisi sen saman tien.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Varmasti tuommoisia epäkohtia löytyy useammasta lainsäädännöstä. Ilmeisesti virkamies ei ole tajunnut tai ymmärtänyt, mitä on todennut siitä. Mutta tämän tyyppiset pitää korjata, että kun tulee epäkohta, niin se pitää heti panna ojennukseen ja tehdä päätös, jotta se korjataan. Mutta ennen kun muuta tässä sanon, niin kannatan ensinnäkin ed. Yrttiahon esitystä, että tämä lähetetään myös työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.

Niin kun tässä aikaisemmin jotkut puhujat ovat käyttäneet puheenvuoroja, niin suurin ongelmahan tässä on tämän osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto. Se nimenomaan on työssäjaksamiskysymys, ja siksi kannatankin tätä esitystä. Se menee työelämävaliokuntaan. Tämä on antanut mahdollisuuden sitten tunnustella vähän itseänsä, että pystyykö tekemään ja kykeneekö ja tehdä sitten vähän pienemmällä panoksella, kun ikäraja on ollut 58 ikävuotta. Se nousee nyt kahdella vuodella ylöspäin.

Toinen on tämä elinaikakerroin. Minusta se koko järjestelmä olisi pitänyt purkaa tässä yhteydessä, siis kaikkien osalta, koska tässähän tulee tapahtumaan joka tapauksessa, jotta siis työssä olevan henkilön ja sen pitkään eläkkeellä olevan — toivon mukaan terveyttä ihmisellä riittää elää pitkään ja terveydenhoito kehittyy — toimeentuloero tulee kasvamaan aika rajusti. Sen takia tämä elinaikakerroin on huono systeemi, koska niitäkin ihmisiä pitäisi arvostaa, jotka ovat työhistoriansa tehneet ja jättäneet meille tätä hyvinvointia, mikä yhteiskunnassa tänäkin päivänä vielä on olemassa.

Tässä äsken, ennen kun lähdettiin käsittelemään tätä, tuossa olivat jotkut ihmiset yhteydessä, kansanedustajat, ja kun he sanoivat, että tämä on näin huonona ajankohtana täällä tänä iltana, niin teen esityksen, jotta tämä jätettäisiin pöydälle ensi tiistain täysistuntoon elikkä 19.5 olevaan täysistuntoon.