Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tästähän äänestettiin ekan käsittelyn aikaan, ja siinä kävi kuin kävi. Hallitushan vie läpi nyt tämän esityksen semmoisenaan, mutta kysehän on semmoisesta tilanteesta kuitenkin kunnissa tällä hetkellä, jotta monet kunnat ovat todella pulassa.

Eilen viimeksi koko päivän olin talousseminaarissa omassa kunnassani. Nyt keväällä avataan budjetti, ja näyttää selkeästi siltä, jotta tulevana syksynä joudutaan toisen kerran käymään läpi talousarvio. Kuitenkin kaikki höyläykset ja leikkaukset on tehty ja kouluja suljetaan tiuhaa tahtia, palveluita heikennetään. Jopa tiestön talviauraukset ollaan muuttamassa siten, jotta lunta saa olla vähän reilummin ennen kuin aurataan. En tiedä, mihin se meneekään. Siitä huolimatta alijäämät kasvavat ja tilinpäätös oli miinuksen puolella. Se kuvastaa sitä tilannetta, että kunnat tarvitsevat kyllä nyt lisää rahaa ihan oikeasti.

Kyse on siitä vielä, jotta odottaisi, jotta valtionosuusjärjestelmää voitaisiin katsella uudelleen. Esimerkiksi meidän maakunnassa, kun katsoo Pohjois-Karjalaa, erot ovat aika hurjat. Se kertoo, missä pitäisi tehdä jotain viilausta ihan oikeasti, koska kun katsotaan asukaslukua kohden tämä valtionosuus, niin 1 500:ko on pienin ja suurin 3 900. Se kuvastaa sitä tilannetta, eivätkä ne välimatkat ja erot kyllä niin isot ole olemassa. Sen takia jotkut kunnat vielä jollakin tavalla pärjäävät, mutta jotkut ovat sitten tosi kurjassa asemassa, vaikka tehdään mitä.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela on siinä asiassa tietysti aivan oikeassa, että tämä lama kohdistuu myöskin erittäin raskaasti kuntakenttään. Mutta äskettäin Jyväskylässä vietettiin kuntapäiviä, ja siellä yleinen näkymä ja mielipide eri poliittisissa ryhmissä oli se, että nämä valtiovallan vastaantulotoimenpiteet tässä vaiheessa ovat olleet oikean suuntaisia ja auttaneet tämän ensimmäisen raskaan vaiheen yli.

Ed. Lahtela, joka on kotoisin tuolta Pohjois-Karjalasta niin kuin minäkin, tietää sen, että nimenomaan tällä yhteisöveron jako-osuuden muutoksella on ollut erittäin myönteinen vaikutus esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa kaupunki on joutunut harkitsemaan henkilöstönsä suhteen sopeuttamistoimia. Toistan sen, minkä taisin sanoa jo aikaisemminkin, että esimerkiksi Joensuun kaupungin osalta tällä toimenpiteellä pystyttiin ohittamaan henkilöstön lomautukseen kohdistuvaa painetta.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ravi on siinä oikeassa, että Joensuun seutu sai aika paljon helpotusta, mutta kun katsottiin Keski-Karjalan seutua, niin siellä ei tällä niin iso vaikutus näköjään ollut. Tosiasia on se, mitä äsken puhuin tästä valtionosuusjärjestelmän pienestä viilauksesta, korjaamisesta, että siinä kyllä näitä kertoimia pitäisi katsoa uudelleen, koska siinä erot ovat hurjan isot. Jos katsoo kuntakokoa tai ikärakennetta tai monta muuta asiaa, niin on ihan selvä, että vaikka mitä tekisi siellä, ei pystytä saamaan taloutta kuntoon. Eivät mitkään viilaukset ja höyläykset enää auta siinä. Se eilen tuli hyvin esille. Äsken kaivoin netistä tuolla nuo lukemat. Ne ovat tosi hurjat, nämä erot, valtionosuuksien osalta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelalle vaan kommenttina se, että tässä tilanteessa ei kyllä nyt voi viitata millään tavalla kuntakokoon, kun just on Paras-hanke ollut ja kenttää on ollut kaikenlaisilla toimenpiteille, ja niitä olisi sitten pitänyt käyttää, kun niitä on tarjottu, jos se on ongelma sinänsä.

Ylipäätään tämä tilanne on sen laatuinen, että on erinomaisen hyvä, että Kiteen suunnalla on käyty seminaaria joka ikinen päivä. Se on harvinaisen positiivinen asia, ja siltä pohjalta on erinomaisen hyvä asia, että olette miettineet asioita perusteellisesti ja erikoisen lämpimästi ja vielä talviaurauksetkin olette käyneet läpi, koska siinähän on semmoinen mahdollisuus, että siinä säästyy kallista polttoainetta, kun optimoi nekin asiat.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Totta kai tämä hallituksen esitys on ollut oikean suuntainen kuten ed. Ravi täällä totesi, mutta missään tapauksessa tämä vastaantulo ei ratkaise kuntatalouden ongelmia. Meistä varmasti useimmat ovat myös kuntien valtuutettuja ja tiedämme sen, missä tilanteessa ollaan ihan ratkaisevien peruspalvelujen suhteen. Lisäksi sellaisissa kunnissa, joissa yhteisöveron tuotolla ei ole niin merkittävää roolia, tämä esitys ei tietysti niiden kuntien tilannetta ratkaise. Muistutan myös siitä, että lain ensimmäisessä käsittelyssä oli vaihtoehtoina opposition tekemiä esityksiä, jotka olisivat tätä ehdotusta parantaneet.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela viittasi valtionosuusuudistuksen tarpeellisuuteen. Hän, joka on täällä talossa ollut pitempään kuin minä, tietää, että jokaisen vaalien jälkeen koottavan hallituksen hallitusohjelmaan kirjataan ylevä tavoite, että täytyy saada aikaan valtionosuusuudistus, joka on oikeudenmukaisempi, läpinäkyvämpi ja ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon siellä kuntakentässä olevat lukemattomat kriteerit. Niinpä tämänkin hallituksen ohjelmaan se kirjattiin ja aloitettiin kiivas valmistelutyö. Kaikki meni hyvin siihen saakka kunnes tehtiin ensimmäiset koelaskut. Sen jälkeen, kun tulivat ne ensimmäiset laskelmat ja ruvettiin katsomaan, minkälaiset kunnat ovat voittajia ja mitkä ovat häviäjiä, niin vaikeudet alkoivat.

Sen jälkeen hallitus tuli siihen johtopäätökseen, että nyt toteutetaan vain tämmöinen minivaltionosuusuudistus, tämä yhden putken malli, jossa nämä määräysseikat pidetään ennallaan. Mutta siinä toteutettiin, ed. Lahtela, myöskin siinä yhteydessä se merkittävä uudistus, että poimittiin sieltä kuntakentästä ne muistaakseni 28 kuntaa, joilla ei niin kuin omin toimenpitein ole mahdollisuutta kuntataloutensa merkittävään vakauttamiseen, ja niille kohdennettiin sitten tämmöinen erityinen valtionapu, joka oli 30 miljoonaa euroa muistaakseni, ja ikään kuin erotettiin sieltä valtionosuusjärjestelmästä. Tosin se taidettiin kyllä sitten rahoittaa sillä tavalla, että kuusi euroa per asukas muilta kunnilta siihen sitten sitä pottia kerättiin, mutta tämä seikka, mihinkä viittasitte puheenvuorossanne, kaikkein hankalimmassa asemassa olevien kuntien osalta tunnistettiin.

Sitten tämä on aivan selvä asia, että olen samaa mieltä ed. Räsäsen kanssa siitä, että varmaan tarvitaan kuntakenttään vaikuttavia toimenpiteitä, mutta uskallan sanoa myöskin sen, että vain ja ainoastaan pelkästään resursseja lisäämällä, (Puhemies: 2 minuuttia!) joko valtionosuuksia lisäämällä tai tuloveroprosenttia korottamalla, niitä ongelmia ei kestävällä tavalla pystytä ratkaisemaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Ravi kertoi, että Jyväskylässä oli oltu ei nyt tyytyväisiä, mutta kumminkin hyvillä mielillä, ja kaikki eurothan ovat tarpeen, mitä hallitukselta tulee ja valtiovallan taholta. Kyllä se kumminkin tilanne on niin, että valtiovallalla on kumminkin leveämmät hartiat kuin kunnilla ja se voi tukea kuntia tämän laman ylitse. Sitä se vaatii, muuten täällä leikataan näitä peruspalveluita ja silloin ei voida enää, jos ei nyt mennä apuun kuntiin, puhua pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Eilen oli Jyväskylän kaupunginkin valtuusto siellä monta tuntia. Siellä oli leikkauslistat päällä ja se on karmeata katsottavaa. Siellä jäävät vanhukset ja luokkakoot, vanhukset ja kotipalvelut. Tällä tavalla niitä voimakkaasti leikataan, ja luokkakoot kasvavat, ja jopa ruoasta ruvetaan tinkimään. 20 miljoonaa euroa on siellä gäppiä tälle vuodelle.

Minun mielestäni nyt pitäisi perua se 800 miljoonan euron verohelpotus, mitä on päätetty. Se kohtelee vielä suurituloisia paremmin, antaa heille eniten. Tämmöinen pitäisi perua ja kunnille antaa tästä rahasta nyt sitten, että ne näistä peruspalvelusta ja -tehtävistään suoriutuvat. Tämmöinen 800 miljoonaa euroa on annettu lupaus silloin, kun maailma oli ihan eri näköinen, mutta nyt pitäisi olla sen verran siviilirohkeutta hallituksellakin, että antaisi tämän rahan kunnille. Sitähän on muun muassa hallituksen sisältä Mauri Pekkarinen ja monia muita ministereitä ollut vaatimassa ja peräänkuuluttamassa. Pitäisi löytyä vähän inhimillisyyttä hallitukselta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Valtionosuuksista vielä. Me odotamme, että tällä hallituksella olisi ollut ryhtiä lähteä ihan oikeasti tekemään uudistusta, koska muistan hyvästi ed. Ravinkin puhuneen tästä, miten huonosti nämä edelliset hallitukset ovat kohdelleet kuntia Joensuun torilla. Mitä olette tehneet? Nyt sitten ed. Ravi totesi, että on tässä nyt vähän tehty. Se on hyvä se vähä, mutta me tässä vähän enemmän vielä tarvitsemme ensi syksynä, kun katsotaan, koska kriisikuntien määrä tulee kasvamaan. Ainakin näyttää pahalta. Semmoisia konsteja ei kyllä löydetä ja siihen kannattaa hallituksen varautua.

Mutta sitten olen sitä mieltä, kuten ed. Kangas totesi, että olisipa nyt hallituksella ryhtiä tehdä semmoinen rohkea temppu, sanoa, että nyt pannaan rikkaat maksamaan vähän enemmän ja annetaan kunnille rahaa. Tehtäisiin tämmöiset Obaman temput tuossa, jotta siellä ei isoille olisi annettu ollenkaan verokevennyksiä, mutta kun tämä hallitus ... Siinä se on rohkea. Se antaa kaikkein rikkaimmille ja hyvätuloisille kyllä kevennyksiä ja laittaa köyhät maksamaan tulevaisuudessa ne sitten 2011:n jälkeen energiaveroina ja kaikkina muina veroina, ja velkaa otetaan surutta.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt eksytään kyllä kohta aika kauas siitä varsinaisesta teemasta, mistä keskustelu aloitettiin, mutta ed. Kankaalle sen verran, että kun hän puhui niistä leveistä hartioista ja kapeista hartioista, niin koko hallituksen elvytyspolitiikka kuntatalouden osalta lähtee siitä, että se, jolla on ne leveämmät hartiat elikkä valtio, ottaa tästä välttämättömästä velkaantumistaakasta kannettavakseen noin kymmenkertaisen kuorman kuntasektoriin nähden. Minusta se, jos mikä, on tässä suhteessa aivan perusteltua taakanjakoa ja hyvin huomattava vastaantulo kunnille.

Haluaisin yhtyä siihen, mitä ed. Pulliainen lausui Paras-hankkeen merkityksestä. Minusta nyt ollaan siinä tilanteessa, että siihen Paras-hankkeeseen täytyy saada vauhtia, niin kuin hallitus on politiikkariihessään todennutkin, sekä rakenteellisten uudistusten että myöskin palvelurakenteen tarkastelun suhteen. Olen monta kertaa sanonut, että tässä palvelurakenteen ja näitten palveluprosessien suhteen täytyy meidän erinomainen kunnallinen henkilöstömme ottaa entistä paremmin mukaan siihen työhön, koska siellä, jos missä, on se asiantuntemus, jolla saadaan samalla panostuksella huomattavan paljon parempaa tulosta aikaan kuin mihin tällä hetkellä pystytään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Ravi totesi, että tässä kokeiltiin tätä valtionosuusuudistusta ja sitten siihen tuli 28 kuntaa ja sitten se loppui. Muistelkaapas sitä, mitä tapahtui Kosken vastaavan komitean työn tuloksena. Kun kokouksessa oli ensimmäinen kerta kannanottoja varten, niin silloin puheenjohtaja, maaherra Koski sanoi, että otamme täältä pois kaksi kuntaa, Iniön ja Utsjoen, ja sen jälkeen jatkamme keskustelua. Nyt se on 28, ja sitten se olisi kuitenkin Kitee, kun ottaa huomioon, mitä ed. Lahtela on täällä puhunut, niin se olisi kyllä Kitee, joka nostettaisiin vihonviimeiseen Utsjoki-luokkaan.(Ed. Lahtela: Utsjoki-Kevo!)

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua tästä hallituksen esityksestä, ja minusta tämä hallituksen esitys yhteisöveron jaosta on hyvä. Tässä helpotetaan kuntien asemaa. Toki on tilanne sellainen, että yhteisöveron tuotto putoaa valtionkin osalta rankasti ja ehkä tämä tuotto kuntien osalta jää pienemmäksi kuin mitä alun perin toivottiin. Mutta joka tapauksessa tämä on merkittävä vastaantulo kunnille. Vaikka täällä nyt on pari vastalausetta ja kuntien jako-osuutta niissä olisi haluttu nostaa, niin kyllä tämä on merkittävä vastaantulo. Muita keinoja on jo useita kuntien aseman helpottamiseksi toteutettu ja ollaan toteuttamassa. Varmaan kun nähdään tarkemmin kuinka syvälle tässä mennään, niin uusiakin mahdollisuuksia helpottaa kuntia varmaan löytyy.