Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä budjetissa näkyy erittäin selvästi se, että hallituspuolueita on kuusi. Kaikki ovat saaneet tähän budjettiin jotakin, eli tämä on tavallaan semmoinen koostumus, jossa velkamäärä kasvaa erittäin korkeaksi eli lisälainanotto. (Matti Saarinen: Vähemmän kuin viime vuonna!)

Olen erittäin pettynyt siihen, että budjetti leikkaa erittäin voimakkaasti maaseudun tukielementtejä. Maakunnan kehittämisrahat supistuvat erittäin voimakkaasti, millä on ollut suuri merkitys maakuntien kehittämisen näkökulmasta. Metsä- ja maataloussektorit ovat kaikista suurimpien leikkausten edessä. Kemera-varojen 16 miljoonan pudotus on merkittävän suuri. Petu seikkailee jossakin Brysselissä, eikä ole lainkaan varmaa, palautuuko se sieltä koskaan. Kolmannessa lisätalousarviossa olisi ollut mahdollista siirtää Kemera-varoja tai petusta Kemera-varoihin lisää, mutta valtiovarainministeriö ei hyväksynyt maa- ja metsätalousministeriön ehdotusta. Kemera-varat ovat tältä vuodelta varsin vähissä, ja kun jakovaraa siellä on olemassa, olisi ollut erittäin hyvä, jos tämä siirto olisi toteutettu.

Siellä on myös petokorvausten osalta esitetty 1,2 miljoonan euron lisäystä. On kuitenkin niin, että tämä summakin on leikattu kokonaisuudessaan pois. En tiedä, mihinkä tässä ollaan kaiken kaikkiaan menossa näitten petokorvausten osalta. Toki on muistettava, että lainsäädäntöhän mahdollistaa, että niitä maksetaan vain budjetin puitteissa, talousarvion puitteissa, mutta tilanne alkaa olla kestämätön varsinkin tuolla Lapissa.

On varsin paljon eräitä periaatteellisia asioita, jotka ihmetyttävät. Aikanaan polttoaineveron palautus oli niin sanottu tuporatkaisu. En tiedä, voiko mikään muu ammattiryhmä hyväksyä sen, että tuporatkaisun linjauksista leikataan. Nyt vaan käy niin, että maatalouden polttoaineveron palautuksen supistaminen voimakkaasti on juuri tämänkaltainen leikkaus. Makeran tulevaisuus on kokonaisuudessaan pimennossa: ei hallitus ole koko kehyskaudelle esittänyt minkäänlaista ratkaisua. Toki on todettava, että varmaan ensi vuonna rahaa vielä jossakin määrin on, mutta tulevaisuuden näkymät ovat heikot.

Myös kansallisten tukien leikkaus on erittäin iso asia. Viime kaudella hyväksyttiin täällä ratkaisu, jossa haja-asutusalueiden jätevesiasetusta muutettiin, ja sinne tuli myös kirjaus, että huolehditaan siitä, että rahaa vesihuoltohankkeisiin riittää. Nyt vaan on käynyt niin, että leikkaus on 10 miljoonaa euroa. En tiedä, kuinka vastataan siihen huutoon, kun nykyisetkin hallituspuolueet vaativat, että sinne on kirjattava, että tehdään koko maata käsittävä viemäröintisuunnitelma ja lähdetään asiaa viemään oikeassa suunnassa eteenpäin. Leikkaukset ovat mittavia.

Täällä on kehuttu kovasti sitä, että asuntopolitiikka olisi jotenkin erityisen hyvin hoidettu. Muistelen, että edustaja Viitanen on tästä kantanut huolta pitkäaikaisena asunto- ja ympäristöjaoston jäsenenä. Nyt vaan käy niin, että ne asiat, joita sosiaalidemokraatit viime vaalikaudella pitivät voimakkaasti esillä, ajoivat niitä eteenpäin, ovat nyt voimakkaitten leikkausten kohteena. Asuntojen korjausmäärärahoja leikataan todella voimakkaasti. Asunto-osakeyhtiöt ovat tässä mukana. Viime kaudella te korotitte suorastaan ääntänne sillä, että tänne on saatava se 10 prosentin avustus asuntojen korjauksiin. Minä olen samaa mieltä. Se oli hyvä asia, ja viime kaudella sitä vietiin eteenpäin.

Toinen, energia-avustusten leikkaukset. Todella mittava summa pois. Nämä jos mitkä tuovat työpaikkoja rakennusalalle, estävät harmaata taloutta, joka näyttää myös olevan hallituksen keskiössä, mutta summia on leikattu kovalla kädellä, enkä ymmärrä, miten kotitalousvähennyksen leikkaus tähän teidän tekstiinne, jossa harmaata taloutta torjutaan, kävisi, mutta saattaa olla, että jossakin määrin se siihen soveltuu. On todennäköistä, että rakentamispuolella tulee erittäin vaikea talvi. Tilanne näyttää työllisyyden osalta todella huonolta tällä hetkellä.

Suomalaista maaseutua koetellaan monella tapaa. Yksityistiemäärärahojen voimakas leikkaus. Eilen kuuntelin edustaja Sinnemäen puhetta, jossa hän totesi, että yksityistiemäärärahoilla ei ole mitään merkitystä tässä tilanteessa. Sen varmaan ymmärtää, jos ei ole käyttänyt kuin metroa ja raitiovaunua ja on kulkenut täällä Helsingin keskuskatuja. Sen ymmärtää ehkä siitä näkökulmasta, mutta tosiasia on, että yksityistierahat ovat äärettömän tärkeitä eivätkä budjetin kannalta niin mittavia, että niitä olisi tarvinnut lähteä leikkaamaan. Jos mietitään muun muassa puuhuoltoa, elintarvikekuljetuksia, yksityistiet ovat keskeisessä roolissa.

Yrittäjyys ja kasvun eväät. Edustaja Tynkkynen käytti eilen illalla hyvin ansiokkaan ja rakentavan puheenvuoron, jossa hän totesi, että kasvun eväät on budjettikirjassa varsin vähäisesti kirjoitettu. Tähän on varmaan helppo yhtyä, kasvun eväät ovat heikot budjettikirjassa. Ei ole nostettu esille yrittäjyyden edellytyksiä, on leikattu voimakkaasti. Ne ovat tulleet jo täällä keskustelussa esille. En halua niitä enää ottaa esille, mutta yksi asia, joka hyvin voimakkaasti liittyy yrittäjyyteen, on yhteisöverokysymys. Pääministeri totesi, että yhteisöveron 1 prosentin lasku panisi investointeja liikkeelle. Minun matematiikallani sitä ei saa lainkaan. Kuvitellaan, että yritys tekee miljoonan euron tuloksen ja siitä maksaa 1 prosentin vähemmän yhteisöveroa. Sen merkitys on kyllä niin pieni, että sillä ei investoida yhtään mitään. Ehkä siihen uuteen halliin saadaan se väestönsuojaovi, kun väestönsuojamääräykset ovat vielä olemassa, mutta mitään muuta sillä ei saa. Se ei lisää investointeja pätkääkään. Eli käytännössä näin pienillä yhteisöveroalennuksilla ei ole mitään merkitystä.

On myös keskustelussa korostettu sitä, että pääomavero olisi pelkästään rikkaitten vero. Minä uskon, että salissa on kaikissa poliittisissa ryhmissä metsänomistajia, jotka ovat ehkä perinnön kautta saaneet niitä. Maksavat muuten edelleenkin pääomaveroa metsänmyyntituloista, ja varmaan täällä sitten kaikki ovat myös rikkaita. Näin ajattelen, kun tätä keskustelua olen kuunnellut.

Koulutuksesta sanon vaan yhden asian. Kun ammattikorkeakoulun osalta ollaan nyt aloituspaikkoja voimakkaasti leikkaamassa ja hyvällä yhteistyöllä saimme pari kautta sitten rakennusmestarikoulutuksen käyntiin, niin nyt ollaan myös näitä aloituspaikkoja vähentämässä, vaikka vetovoima on ollut erittäin korkea, erittäin korkea, 3—4 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti. Tunnustusta on annettava muun muassa puhemiehelle. Hän oli keskeisessä roolissa silloin, kun rakennusmestarikoulutus saatiin käyntiin, mutta nyt näyttää siltä, että myös tekniset alat ovat näitten leikkausten edessä, ja se ei ole hyvä asia. Ei todellakaan.

Arvoisa puhemies! Puolustuksesta kävimme eilen rapsakan keskustelun, jossa nostimme esille sen, aikooko tämä hallitus ihan aidosti puolustaa koko maata, onko koko Suomi vielä kohteena eli puolustetaanko koko Suomea. Minusta on ollut erinomaista, että myös hallituspuolueitten osalta on tullut arvostelua siitä, että nyt nämä rakenneratkaisut tehdään etukäteen ja jälkikäteen parlamentaarinen seurantaryhmänne kuittaa. Tämä on jotakin uutta, jota ei koskaan varmaan ole turvallisuuspolitiikassa ja puolustuspolitiikassa ollut, mutta nyt ilmeisesti mennään puuhun ikään kuin väärin päin. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja mainitsi nimeni tässä asuntopolitiikan yhteydessä, ja totta, sosialidemokraatit ovat nyt saaneet aikaan tähän hallitukseen ja tähän budjettiin merkittävän parannuksen asuntopolitiikkaan. Nimittäin nyt korkotuen ehtoja korjataan merkittävällä tavalla, niitä parannetaan, ja sen seurauksena syntyy uusia vuokra-asuntoja ihmisille, halvempia koteja. Nythän ongelmana viime kaudella oli, että kyllä näitä välimalleja tehtiin, asuntoja rakennettiin, mutta kovin tuli kalliita, ja nyt nimenomaan tähän hintakysymykseen on kiinnitetty huomiota.

Erityisryhmille valtuus säilyi, toisin kuin viime kaudella, jatkuvasti jouduimme eduskunnassa sitä parantamaan. Erityishuomiota on kirjattu hallitusohjelmassa tähän asuinalueen eriytymisen ehkäisyyn, mikä on todella tärkeä asia.

Tämä energia-avustus on ongelmallinen. Se on osa sitä, että jokaisesta pääluokasta jotakin säästetään, tässä tapauksessa korjausrahoista. Mutta täytyy huomioida, että hallitusohjelmasta löytyy myös kirjaus siitä, että tällä hetkellä varsin kirjava korjausavustusjärjestelmä katsotaan nyt yhdessä ja sitä kautta kenties tehdään järjestelmää tehokkaammaksi ja paremmaksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Reijonen tuntui vastustavan kaikkia budjettiesitykseen sisältyviä säästöjä. Samoin hän torjui veronkiristyksiä. Ainoa rahoitus, jonka hän puheenvuorossa osoitti tasapainottamaan näitä ajatuksiaan, oli se, että perutaan tämä 1 prosenttiyksikön yhteisöverokannan lasku, mikä oli aika yllättävä näkemys keskustalaiselta yrittäjältä.

Mutta, edustaja Reijonen, jos näin olette säästöt torjumassa, veronkorotukset torjumassa, niin on pakko kysyä, kun nykyinen budjettiesitys on jo yli 7 miljardia euroa alijäämäinen, kuinka paljon budjetin pitäisi olla teidän mielestänne alijäämäinen, kun kaikki tasapainottamistoimet torjutte. Te olette menestynyt yrittäjä ja olette varmasti tottunut laskemaan tulopuolta ja menopuolta. Voitteko kertoa, miten teidän opeillanne saataisiin valtiontaloutta parempaan tasapainoon, sillä mitä puheenvuorossanne esititte, 7 miljardin alijäämä tuntuu olevan teille liian vähän?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen jälleen kerran mainitsi, että valtio velkaantuu entistä nopeammin. Jokainen meistä voi budjettikirjasta nähdä, että me velkaannumme, mutta entistä hitaammin. Kehitys on edelleen väärään suuntaan, mutta tämä edustaja Reijosen väite oli väärä.

Myöskin yksityisteiden osalta toivoisin, että otettaisiin huomioon se, että viime hallitus hyvinä töinään elvytti voimakkaasti nimenomaan alemman asteisen tieverkon kuntoa. Sinne kymmeniä miljoonia sijoitettiin, ja sen luulisi jossakin myös näkyvän.

Edustaja Reijonen, käytitte 1 prosentin esimerkkiä miljoonan euron voitosta. Maksettuaan verot miljoonan euron voitosta yrittäjälle jää investointeihin jatkossa 750 000 euroa, ei sitä pientä palo-ovea, johon te viittasitte.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut kolme kysymystä, ja toivon, että saan ehkä vähän jatketun ajan.

Ensinnäkin keskusta omassa vaihtoehtobudjetissaan lähtee liikkeelle siitä, että se valtion velkaantuminen on pienempi kuin hallituksen esitys. Meidän ryhmäpuheessamme on nostettu ne asiat esille, millä säästöjä haetaan. Omassa puheenvuorossani en halua toistaa, mitä jo ryhmäpuheenvuorossa tuli. (Ben Zyskowicz: Kertokaa muutama!)

Lähtökohtaisesti tiedän hyvinkin tarkkaan sen, että asuntopolitiikassa tietysti korkovähennys on hyvä asia, mutta kun pitäisi saada myös uusia hankkeita oikeasti liikkeelle, ja nyt kun teillä on tämä niin sanottu uusi välimalli, takausvälimalli, niin tämän vuoden osalta ja ensi vuoden osalta näyttää siltä, että tämä ei sittenkään vedä kovin hyvin. Ongelmat ovat edelleen olemassa siinä, että tontteja ei tahdo saada, kohtuuhintaisia tontteja. Teillä on nyt aikaa näyttää, miten te laskette asumisen hintaa, kun edelleenkin tonttien osalta on suuria ongelmia, byrokratia kasvaa, uusia määräyksiä tulee koko ajan. Ei tämä asuntopolitiikan eteenpäinvieminen ole niin kovin helppo asia. (Puhemies: Nyt on minuutti täynnä!)

Edustaja Saariselle sanoisin näin, että yksityisteiden osalta, ja mitä viime vaalikaudella panostettiin puukuljetusten toimivuuteen, nehän toivat kasvua Suomeen ja niillä pystyttiin ihmisiä työllistämään. Ne olivat oikeita toimia, ja olisin toivonut, että tätä olisi jatkettu.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ensimmäinen budjetti on osaamisen ja tasa-arvon budjetti. Hallituksen tavoitteena on parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua, varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja edistää kaikkien kansalaisten tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia.

Vaikeassakin taloustilanteessa koulutukseen kohdistetaan merkittäviä määrärahalisäyksiä. Kun muistetaan, että viime vuonna yliopistojen pääomittamiseen ja maksuvalmiuden parantamiseen kohdistuivat lähes 290 miljoonan euron kertaluontoiset erät, nousevat koko hallinnonalan resurssit tulevana vuonna noin 220 miljoonaan euroon.

Yleissivistävän koulutuksen resurssit nousevat ensi vuonna 56 miljoonaa eli 6 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa lähes 33 miljoonaa, lähes 5 prosenttia. Yliopistojen toimintamenoja lisätään tulevana vuonna 66 miljoonaa euroa eli lähes 4 prosenttia. Ammattikorkeakoulusektorilla resurssilisäys on yli 19 miljoonaa eli yli 4,5 prosenttia. Tässä taloustilanteessa nämä panostukset ovat huomattavia. Ne kertovat hallituksen uskosta koulutukseen ja halusta panostaa siihen.

Arvoisa puhemies! Vaikeassakin taloustilanteessa perusopetus ja peruskoulu ovat tämän hallituksen erityisessä suojeluksessa, ja niiden kehittäminen on opetusministerin ja hallituksen silmäterä. Perusopetuksen laadun parantamiseksi hallitus tekee määrärahalisäyksiä koko vaalikauden ajan. Vuonna 2015 laadun parantamiseen tarkoitettu lisäresurssi nousee 34,6 miljoonaan euroon. Koko vaalikauden ajan määrärahoja painotetaan koulutuksen laadun kannalta keskeisiin kohteisiin. Tästä on hyvä esimerkki voimakkaat panostukset opetusryhmien pienentämiseen. Ensi vuoden budjettiin esitämme 50,5 miljoonan euron panostusta tähän tarkoitukseen. Se on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tämän vuoden budjetissa ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Liian monet nuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa ollen uhassa syrjäytyä niin työmarkkinoilta kuin täysivaltaisesta kansalaisuudestakin. Ikäluokkien pienentyessä voimakkaasti sekä toisella asteella että korkea-asteella hallitus parantaa määrätietoisesti koulutuksen saatavuutta vähentämällä aloituspaikkojen tarjontaa olennaisesti vähemmän kuin ikäluokat pienenevät. Näin peruskoulun päättänyt nuori pääsee todellakin koulutukseen ja meillä on tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa.

Arvoisa puhemies! Koko suomalaisen korkeakoululaitoksen pitää olla nykyistä laadukkaampi ja tehokkaampi, jotta pystymme menestymään maailmassa, jossa jokainen kynnelle kykenevä kansakunta on ottanut osaamisen kehittämisen painopisteekseen. Viime hallituskaudella uudistettiin yliopistolaitos. Tällä hallituskaudella tullaan uudistamaan ammattikorkeakoululaitos. Ammattikorkeakoulujen asema ja autonomia tulevat uudistuksessa vahvistumaan ja mahdollistamaan korkeakoulujen nykyistäkin määrätietoisemman kehitystyön.

Sekä laatutavoitteiden että säästötavoitteiden toteuttaminen edellyttää määrätietoista rakenteellista kehittämistä koko korkeakoululaitoksessa. Meidän täytyy varmistaa, että koulutusta annetaan aloilla ja alueilla, joilla sitä tarvitaan. Samalla meidän pitää varmistaa, että koulutusta antavat yksiköt ovat kaikkialla maassa riittävän vahvoja turvaamaan koulutuksen korkean laadun.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus uskoo osaamiseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon. Ensi vuodelle tehtävät määrärahalisäykset ja koko vaalikauden aikana tehtävien säästöjen ja määrärahalisäysten kohdentaminen osoittavat tämän hallituksen voimakasta sitoutumista osaamisen luomiseen, koulutuksen laatuun sekä koulutuksen saattamiseen kaikkien nuorten ulottuville. Uskon myös, että tämä eduskunta pitää näitä tavoitteita tärkeinä ja arvokkaina. — Minuutilleen.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Kun on kaksi päivää seurannut keskustelua tuolta ministeriaitiosta, niin muutama huomio alkuun.

Edestä on saanut katsoa, kun Soinin kädet heiluvat, mutta ääni on ollut kauppakamarin ääni. Nimittäin Soinin puheissa toistuvat kauppakamarin laskelmat siitä, että tehtäisiin miljardin euron tasavero. Nyt tiedetään, kenen äänellä perussuomalaiset puhuvat. Perussuomalaiset puhuvat kauppakamarin äänellä. Tosiasiassa tuloerot kapenevat. Ihmettelen, että kun me puolustamme, hallitus puolustaa, köyhiä korottamalla työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla, ja päälle tulee 20 euroa indeksitarkastusta, niin perussuomalaiset haluavat puolustaa armeijalla köyhiä. (Välihuutoja)

Edustaja Kiviniemi on kovasti täällä puhunut siitä, että korotetaan nimenomaan työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Niin teemme! Kahdeksan vuotta oli keskusta hallituksessa, eikä senttiäkään tullut tasokorotusta työttömille. Nyt tulee 100 euroa. Edellisen kerran tuli tasokorotus kymmenen vuotta sitten. (Välihuu-toja)

Arvoisa puhemies! Myös kulttuuri, urheilu ja nuoriso tuntuvat kiinnostavan teitä huutokuorosta nähden. Taiteeseen ja kulttuuriin tulee ensi vuoden budjetissa prosentti lisää, erityisesti veikkausvoittomäärärahojen taso nousee, ja se, että Turun kulttuuripääkaupunkihanke on tänä vuonna — ensi vuonna ei enää ole — tuo väljyyttä sinne.

Valitettavasti joudumme säästämään tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ja kulttuuripuolikaan ei kaikilta osin välttänyt säästöjä, vaan orkestereille, museoille ja teattereille tehdään valtionosuuksiin tarkistuksia, pieniä säästöjä. Se on valitettavaa, mutta jos jostain kulttuurin puolelta täytyi säästää, niin pitää muistaa, että nämä alat ovat saaneet viimeisen neljän vuoden aikana noin 80 prosenttia lisää määrärahoja, joten ajattelimme, että siellä, kun jostain pitää säästää, ehkä pienimmät ongelmat syntyvät. Vielä kun muistetaan se, että indeksikorotukset tulevat kuitenkin näille alueille, niin säästö ei ole niin suuri tämän vuoden tasoon kuin budjetissa lukee.

Mutta totta kai kulttuurin puolella on kehitettävää. Esimerkiksi Sanastolle maksettavia lainauskorvauksia korotetaan, mutta ei riittävästi, ja jos eduskunta katsoo, niin olisi hienoa, että sinne tulisi lisää rahaa. Toinen on se, että järjestöjen avustuksia on jonkun verran jouduttu pienentämään. Mutta oleellista on nähdä se, että vaikeinakin aikoina pitää tukea kulttuuria. Kulttuuri ei ole menoerä, kulttuuri luo hyvinvointia, kulttuuri luo iloa, ja sitä tarvitaan nimenomaan heikkoinakin aikoina.

Meidän pitää tukea pienituloisia taiteilijoita, kulttuurintekijöitä. Apurahat ovat juuri sen vuoksi, ja sen vuoksi on tärkeä puolustaa sitä, että meillä on apurahajärjestelmä. Vaikka jotkut ajattelevat, että kunnollista kulttuuria ja taidetta ei ole tehty vuosien 1880—1910 jälkeen, niin voin kertoa teille, että sen jälkeen on tehty hienoa taidetta, ja tehdään tulevaisuudessakin. Meidän pitää tukea myös tulevia korkeakulttuureita. Se ei ole kansakunta, jolla ei ole taidetta, kulttuuria — ja urheilua.

Urheilun puolella budjetti kasvaa noin 2 prosenttia. On paljon puhuttu siitä, että urheilu on kriisissä, suomalainen urheilu ei menesty. No, jalkapallon osalta näin voi sanoa. Ruotsi ja Tanska pääsivät EM-kisoihin, Viro pääsi jatkokarsintoihin, Norja jäi maalieron päähän jatkokarsinnoista, Suomi ei päässyt. Tästä ennen muuta syytän tietysti Palloliiton puheenjohtajaa, (Eduskunnasta: Oho!) kun ministerin ansiota sen sijaan on se, että koripallossa ja lentopallossa me pärjäsimme. Eikö se niin mene, että puheenjohtajan vika on tappiot, ministeri ottaa menestyksen niskoilleen.

Mutta jos katsotaan urheilua kokonaisuudessaan, ei meillä niin huonosti mene. Ehkä perinteisissä lajeissa ei pärjätä, mutta uusissa ja joukkuelajeissa pärjäämme entistä paremmin. On tärkeää kuitenkin, että emme panosta vain huippu-urheiluun, vaan ennen muuta ruohonjuuritasolle lasten ja nuorten urheilumahdollisuuksiin, liikuntamahdollisuuksiin. Taataan, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastukseen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Pitää nähdä myös, että urheilu on merkittävä, kotouttava keino maahanmuuttajille.

Nuorison osalta voidaan tyytyväisyydellä todeta, että budjetti kasvaa tähän vuoteen verrattuna 7 prosenttia. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sai kaikki tarvitsemansa rahat budjettiriihessä. Siihen todella panostetaan, että nuoret eivät syrjäydy.

Aivan lopuksi: Tasa-arvosta vastaavana ministerinä minusta on tärkeätä, että edistämme samapalkkaisuutta. Hallitus on sitoutunut siihen, ja on samapalkkaisuustyöryhmä. Nyt kun käydään palkkaneuvotteluita, niin yksi keino samapalkkaisuuden edistämiseen on samapalkkaisuuserät ja pienipalkkaerät samalla tavalla kuin euromääräiset korotukset, kun ne tasaavat tuloeroja. Nämä sen lisäksi, mitä hallitus jo omalla politiikallaan tekee.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kulttuuri- ja urheiluministerille haluaisin esittää kysymyksen. Peruspäiväraha, perusturva, tämä 100 euroa, se ei todellakaan ole se, mitä ihmiselle jää käteen.

Mutta nyt kun puhumme teidän alanne asioista, niin haluan, että huomioitte, että on muitakin lajeja kuin jalkapallo, vaikka se on erittäin suosittua ja maailman suosituin laji. Suomalaiset ovat pärjänneet myös muissa lajeissa, muun muassa voimalajeissa kautta vuosikymmenien, ja niistä yleensä ei puhuta.

Mutta kysymys: Lasten, nuorten ja kaikenikäisten liikunta on erittäin vähäistä tarpeeseen nähden. Se aiheuttaa yhteiskunnalle suuria menoeriä tulevaisuudessa. Paineita liikuntatuntien lisäämiseen kouluihin on, ja ne ovat suuria. Mikä on ministerin ajatus tästä: Onko lähitulevaisuudessa teidän mielestänne tarvetta lisätä liikuntatunteja ihan lapsista nuoriin ja vähän jokaiselle, joka koulussa on? On sitten minkä ikäinen tahansa, niin tämä tarve on suuri, koska (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) koululiikunta on liian vähäistä tänä päivänä.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tiivistettynä voisi sanoa, että tämä hallitus aliarvioi Suomen eri alueiden osaamista ja siellä tehtävää koulutustyötä. Siitä ovat osoituksena ne isot leikkaukset, jotka on tehty eri koulutusaloilla opiskelupaikkojen suhteen. Esimerkiksi luonnonvara-ala, joka nyt tuntuisi, että alueilla se hallitaan hyvin, niin se vedetään eteläiseen Suomeen. Täytyy vaan ihmetellä tätä asiaa.

Sitten mitä tulee tasa-arvoon, minkä ministeri Gustafsson mainitsi: Puutun tässä yhteydessä vapaaseen sivistystyöhön. Vapaa sivistystyöhän tarjoaa opetusta ja koulutusta sellaisille henkilöryhmille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kouluttautua alueilla. Nyt tästä koulutusalasta nimenomaan etupainotteisesti leikataan vuosittain miljoonia ja taas miljoonia. Se tarkoittaa tämän koulutusjärjestelmän alasajoa ja siten epätasa-arvoista koulutustarjontaa esimerkiksi haja-asutusalueilla. Miten ministeri vastaa näihin kysymyksiin?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Opetusministeri Gustafsson, te jäätte varmasti aikakirjoihin, kun tarkastellaan ammattikorkeakoulutusta ja aloituspaikkojen supistusta. Valtakunnassa toteutetaan todella kova leikkaus: 38,1 prosenttia esimerkiksi Kemi-Torniosta, ja sitä rataa kun tullaan tänne etelään, niin ollaankin sitten suurin piirtein nollassa. Eli kysymys kuuluu: miksi näin menetellään? Tämä ei voi perustua siihen yksistään, että sanotaan, että aloituspaikkoja on liikaa. Esimerkiksi Kuopiossa toimivassa Savonia-ammattikorkeakoulussa hakumäärät lisääntyivät 11 prosentilla. Kysymys kuuluu myös siltä osin: onko teidän tarkoitus sitten olla lopettamassa esimerkiksi Varkaudessa ja Iisalmessa toimivat yksiköt? Me maakunnassa ja näillä alueilla yritämme puolustaa, jotta siellä pystytään myös koulutusta antamaan. Mutta miten vaikeaan tilanteeseen te asetatte nämä koulut, koska ne joutuvat sitten talouden puitteissa arvioimaan, missä ne toimintarajat käytännössä kulkevat?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomukselle oli erittäin tärkeää, että tämä Perusopetus paremmaksi, Pop-hanke etenee. Peruskouluun pitää panostaa. Peruskoulu on lähipalvelu.

Toisen asteen koulutus pitää olla sillä tavalla saavutettavissa, että koulutuspaikkoja pitää siirtää sinne, missä on työvoimatarve, missä on toisen asteen koulutuksen ikäisiä oppilaita. Se on hyvä, että rakenteellista uudistusta tehdään, mutta korkeakoulu ei ole lähipalvelu. On erittäin tärkeää, että jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi laadukas korkeakoulu, mutta se tilanne, että joka niemessä ja notkelmassa jotakuinkin on niitä filiaaleja, joiden laatu ei ole riittävän hyvä, on mahdoton. Niinpä on erittäin tärkeää, että ammattikorkeakouluverkostoa kootaan, aivan kuten nyt ministeri on tässä sanonut.

Täällä on käytetty sellaisia puheenvuoroja ammattikorkeakouluista, että toivon, että ministeri kertoisi, miten tämä ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen aiotaan tehdä. Kun siinä on aika isot taloudelliset haasteet, on erittäin tärkeää, että se tehdään taiten, niin että jokainen ammattikorkeakoulu on laadukas. Tästä toivon erityisesti ministeriltä puheenvuoroja. Koulutusaloja täytyy totta kai sen mukaan koota, minkä verran meillä on ikäluokkaa ja minkälaisia työvoimatarpeita meillä on. Ei voi olla niin, että jokaisessa ammattikorkeakoulussa opetetaan sitä, mitä on aikojen alusta opetettu. Eletään ajassa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on ehdottoman tärkeätä, että kansallisestikin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa aluekehitys ja elinkeinokehitys ovat nyt hyvin ratkaisevasti kiinni, osaamme panostaa oikeaan koulutukseen, turvaamme keskeisen strategisen energiateollisuuden ja vientiteollisuuden yrittäjälähtöisen koulutuksen. Tämä tulee olemaan nyt hyvin ratkaiseva meidän selviytymisessämme.

Toinen asia on sitten, että varmasti joudutaan arvioimaan koulutuspaikkoja laadullisesti, ja myös alueellisesti. Tältä osin on vaan tärkeätä, ettei alueellisesti anneta myöskään tapahtua sellaista tarpeetonta. Siellähän se keskittämisen peikko pahinta on, siellä alueilla. Siellä halutaan voimakkaasti keskittää siihen yhteen yksikköön. Monesti niistä toimivista teollisuuteen kytkeytyvistä koulutuspaikoista, joita teollisuuden ja esimerkiksi juuri metsä- ja energiateollisuuden osalta on, hyvin herkästi ajatellaan, että kun nyt on vähennettävä, niin pannaan kaikki siihen yhteen maakuntakeskukseen. Tässä on myöskin suuri vaara, jota täytyy ministeriön myös seurata, ettei tapahdu tällaista vääränlaista vinoutumista.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, ihan hyvä nimitys sekin on.

Hallitus lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta teot puhuvat toista. Suuruuden romantiikka on vallannut hallituksen paitsi tosiasiassa näissä kuntien pakkoliitoksissa myös kouluverkostoa koskevissa kysymyksissä. Naiivisti oletetaan, että mitä suurempia yksiköitä, si-tä tehokkaampaa. Liipaisimella on esimerkiksi kouluverkosto. Lukioverkon turvaaminen, ei leikkaaminen, on koko Suomen tasapainoisen kehittämisen kannalta erinomaisen tärkeää.

Kysyn arvoisalta opetusministeriltä: Eikö olekin niin, että jos lukio häviää paikkakunnalta, ei peruskoulun yläasteelle saada enää päteviä aineenopettajia, koska opetustunnit eivät riitä virkojen muodostamiseen? Eikö olekin niin, että jos lukio häviää, se vaikuttaa monen perheen kotipaikkakuntapäätökseen eli osaltaan ruokkii hyvinkin elinvoimaisten alueiden autioitumista? Eikö olekin niin, että jos lukio menetetään, sitä on hyvin vaikeaa saada takaisin? Miksi te, fiksu opetusministeri Gustafsson, ajatte väärää keskittämispolitiikkaa?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Gustafssonille hyvin täsmällisestä, tärkeitä lukuja paljon sisältäneestä puheenvuorosta. Haluaisin tähän yhteyteen liittää nyt myöskin kysymyksen kädentaidoista. Nythän tämä perusopetuksen tuntijakosuunnitelma on tietysti tekeillä kädentaidoista. Ne ovat tärkeä asia myöskin oppilaille, ja siihen liittyy myöskin tämä arvokasvatuskysymys, joka hallitusohjelmaan on kirjattu. Mikä arvio ministerillä on tämän aikataulusta, miten nopeasti nämä uudet tunnit saamme, ja mikä niitten budjettivaikutus tulee olemaan?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi on pärjännyt Pisa-tutkimuksissa aina loistavasti, ja yhdeksi syyksi siihen on arveltu sitä, että meillä oppilaiden ja koulujen väliset oppimiserot ovat hyvin pienet. Nyt kuitenkin viime vuosina on tullut hälyttäviä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että myös Suomessa koulujen ja alueiden väliset oppimiserot ovat alkaneet kasvaa. Voi arvella, että Suomi ei jatkossa enää Pisa-tutkimuksissa hyvin menesty, ellei tähän erittäin huolestuttavaan kehitykseen Suomessa puututa. Ministeri Gustafsson onkin tuonut esille hyvin ansiokkaasti sen, että esimerkiksi alhaisen koulutuksen periytyvyys on huolestuttava asia, johon Suomessa pitäisi voimakkaasti puuttua.

Mutta kysyn teiltä, ollaanko opetusministeriössä puuttumassa tähän oppimiserojen kasvuun. Ollaanko esimerkiksi tekemässä tällä hallituskaudella sellaista selvitystä, jossa tutkittaisiin ne eri syyt, jotka johtavat siihen, mistä oppimiserot johtuvat, ja miten politiikan eri alueilla voitaisiin näihin oppimiseroihin tarttua? Viime kaudellahan tehtiin sivistysvaliokunnassa esimerkiksi selvitys siitä, millä eri keinoilla (Puhemies: Minuutti!) voidaan vähentää nuorten syrjäytymistä, ja monet niistä keinoista, joita valiokunta esitti, pistettiin viime kaudella täytäntöön.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, mihin ministeri Arhinmäki lopetti. Hän muisti onneksi tasa-arvoasiat. Kysyin tätä eilen puolustusministeriltä, entiseltä tasa-arvoministeriltä, mutta en saanut vastausta. Puolustusvoimien ruokahuoltoa ollaan yhtiöittämässä, ja se tarkoittaa sitä, että matalapalkkaisten naisten palkka alenee 200—400 euroa, elikkä kyseessä on hyvin raju leikkaus. Aiotteko te tasa-arvoministerinä aktivoitua tässä asiassa?

Ministeri Gustafssonille: Te tiedätte hyvin — kun tiedän, että teihin on oltu yhteydessä Kemi-Tornio-alueelta — Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rajuista oppilasmääräleikkauksista, ja se kummastuttaa. Haluankin kuulla tarkemmat perusteet sille. Lapissa laajemminkin on hyvin paljon koulutustarpeita ja ne tarpeet tulevat kasvamaan, koska Lapissa on myöskin hyvin vahvoja kasvualoja. Nämä leikkaukset saattavat kyllä pahimmillaan syödä tulevan kasvun eväitä tuolla alueella.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ole lainkaan huolestunut huippu-urheilun osuudesta. Olen sen 40 vuotta sitten hoitanut. Mutta kysyisin tähän liittyen myöskin Gustafssonilta liikuntatuntien määrästä kouluissa. Ranska ja Espanja ovat palanneet päivittäiseen liikuntatuntiin jo kymmenen vuotta sitten. Liikuntahan on paras sosiaalinen tapa kasvattaa lapsia, olkoon urheilumuoto mikä tahansa.

Toisaalta kysyn myöskin urheiluministeriltä: Te olette ohjaamassa miljoona euroa maahanmuuttajien liikuntaan. Miten saatte tämän tiedon niille maahanmuuttajille, että tämä on käytettävissä? Teillähän on hyvä puhelahja, mutta tätä kannattaisi harrastaa. Siellä kansalaistoiminnan puolella minun mielestäni on liian vähän. Rakentamisesta pois ja kansalaistoimintaan lisää.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministerit ovat varmasti haastavan vastuun edessä tämän budjetin kanssa, mutta siitä huolimatta täältä löytyy suuria asioita, suuria uudistuksia, joita voidaan toteuttaa. Koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tämänkin budjetin lähtökohtana erittäin hyvin. Eli jokaiselle taataan mahdollisuus tasavertaiseen, laadukkaaseen opetukseen varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta ja perusopetuksessa tullaan huomioimaan kriteerinä myös tämä toimintaympäristöjen haasteellisuus. Se on erittäin merkittävä uudistus myös rahoituksen osalta.

Varhaiskasvatuslakia on kovasti odotettu ja nyt vihdoin sitä ollaan edistämässä ja myös hallinnon siirto on toteutumassa, elikkä tässä ollaan menossa vahvasti eteenpäin. Tämä ryhmäkokorahamäärä on tietysti aivan valtaisa, 50,5 miljoonaa, joka on hyvin tärkeä koulutussektorilla, elikkä me pystymme turvaamaan laadukasta opetusta yhä paremmin.

Olisin halunnut kysyä tästä nuorten syrjäytymisen ehkäisystä yhteiskuntatakuun osalta: (Puhemies: Nyt tulee minuutti täyteen!) Minkälaisia toimenpiteitä on jo tähän mennessä aloitettu?

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on pelätty, että koulutuspaikkoja häviää alueilta. Hallituksen tavoitteenahan on vahvistaa niitä rakenteita, joilla pystytään turvaamaan palveluiden saatavuutta. Esimerkiksi lukioverkostoa ja lukiokoulutusta ollaan uudistamassa, ja hallitusohjelmassahan lukee, että alueellinen saatavuus turvataan. Kysymys kuuluu, miten ministeriössä on hahmoteltu tätä. Tarvitaan varmasti uusia opetusmenetelmiä, uusia yhteistyöverkostoja, jotta tämä saavutetaan, mutta onko ministeriössä pohdittu tätä, minkälaisia mahdollisuuksia tämä kirjaus tuo mukanaan?

Toinen asia on, että päivähoito ja varhaiskasvatus on siirtymässä kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Tämä on hyvä ja oikeansuuntainen ratkaisu. Nähdään elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kokonaisuutena, mikä on tietysti omiaan tukemaan lasta ja perhettä. Suurin osa kunnista on jo siirtänyt päivähoidon sivistystoimelle, mutta lainsäädäntö ja laki kuitenkin sallivat, että kunnat valitsevat hallinnonalan. (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) Tuleeko hallitus muuttamaan lakia, ja jos näin on laita, millä aikataululla, niin että varmistetaan, että kunnissa myös siirretään päivähoito ja varhaiskasvatus kokonaisuudessaan sivistystoimelle, jotta se vastaa tätä kansallista tahtotilaa?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Tässä nousi kaksi tärkeää asiaa esille, ja kaikki muutkin ovat tärkeitä. Aloitan nyt tästä lukioverkosta, lukiotilanteesta.

Meillä on tällä hetkellä Suomessa 395 lukiota, niin sanottuja pieniä lukioita on satakunta. Monilla niin sanotuilla pienillä lukioilla on omilla alueillaan erittäin tärkeä sivistystehtävä alueellisesti ja paikallisesti. Kun on keskustelussa ollut esillä paljon tämä niin sanottu pienten lukioitten lisä, jolla on turvattu alueellisesti tärkeä sivistysverkko, niin ei ministeriössä olla enkä minä ole poistamassa sillä tavalla pienten lukioitten lisää, että tarkoitus olisi jotenkin poistaa kaikki pienet lukiot, ei lainkaan. (Keskustan ryhmästä: Millä tavalla sitten?) Tämä tullaan harkitsemaan hyvin tarkkaan, kun lukion rahoituslakiuudistusta tehdään, että se on koulutuksellisesti ja sivistyksellisesti ja myöskin alueellisesti tasa-arvoinen, mutta se ei varmasti tarkoita sitä, että kaikki niin sanotut pienet lukiot voivat säilyä. Pidän tärkeänä, että pienet lukiot tekevät yhteistyötä keskiasteen ammatillisten oppilaitosten kanssa ja näin yhteisten opettajien, toimitilojen ja muitten kautta voidaan saada säästöä.

Ammattikorkeakoulujen kohdalta: Nyt on lähtenyt 5. päivä lokakuuta ammattikorkeakouluille tällainen opetus- ja kulttuuriministeriön palautekirje, joka pitää sisällään ammattikorkeakoulukohtaisesti erilaisia toimenpidesuosituksia. Se pitää sisällään myöskin koulutusohjelmien määrällistä karsintaa. Kuitenkin nämä karsinnat perustuvat hyvin tarkkoihin selvityksiin, tutkimuksiin ja muihin, esimerkiksi siihen, että meillä on kerta kaikkiaan ylikoulutettu liikaa nuoria työttömäksi kulttuuri- ja viestintäalalla, eräillä muillakin, ja on myöskin nuorten etu, että itse asiassa tähän ongelmaan tartutaan.

Ammattikorkeakoulut antavat ensi vuoden helmikuuhun mennessä palautteen ministeriöön, ja jo nyt tiedän, että sieltä löytyy varmaan semmoisia kipukohtia, jotka on syytä sitten ministeriössä kevättalvella arvioida. Se palaute on huolellisesti ja hyvin tehty, olen lukenut, tunnistan kaikki ne asiat, mutta ymmärrän sen, että ei kaikki viisaus voi olla opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tämä tehdään aitona vuorovaikutuspuheluna, keskusteluna, ja se tulee vaikuttamaan myöskin käytännössä sitten. Mutta tätä noin 2 000 aloituspaikan vähentämistä on esittänyt muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erittäin laaja tutkimus ja selvitys, sitä ei ole mistään ulkopuolelta vedetty.

Lopuksi sanon, puhemies, ehkä tärkeimmän asian ammattikorkeakouluihin liittyen. Kun erityisesti nyt keskustan ja perussuomalaisten taholta on annettu ymmärtää, että tähän esitykseen sisältyy joku alueellista eriarvoisuutta lisäävä elementti, se ei pidä paikkaansa. Selvitysten mukaan esimerkiksi Lapin kohdalta tällä hetkellä 19—21-vuotiaita kohtaan aloituspaikkoja ammattikorkeassa ja tiedekorkeakouluissa on 70,3 prosentille ikäluokasta, vuonna 2016 meidän esityksen mukaan on 73,6:lle, eli se nuorten kohdalta paranee. Pohjois-Karjalan kohdalta tämä parannus on peräti 11,6 prosenttiyksikköä: nousee 86 prosentista 97 prosenttiin, kun valtakunnallinen keskiarvoluku vuonna 2016 on 67,4. Taustalla on yksinkertaisesti se, että ikäluokat vähenevät merkittävästi. Lapissa korkea-asteen kohdalta tämä ikäluokka supistuu 15 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 14 prosenttia. Mutta nuorten kannalta aloituspaikkoja on enemmän kuin oli aiemmin. Tässä tämä hallitus parantaa nuorten lähtökohtia päästä niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkea-asteen4 koulutukseenkin. Toivon keskustapuolueelta kohtuullisuutta ja rehellisyyttä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa totesi, että tästä 100 euron tasokorotuksesta ei jää 100:aa euroa käteen. No, me nyt alennamme työmarkkinatuella olevien perusvähennyksen nostolla heidän verotustaan. Kun ajatellaan, että tulee 100 euroa plus 20 euroa, niin aika tavalla se on 100 euroa, jos ei ole pysyvästi toimeentulotuen varassa. Se menee aika tarkalleen siihen 100 euroon tämän indeksikorotuksen myötä.

Kysymys siitä, että pitää tukea muitakin urheilulajeja kuin jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, yleisurheilua, on ihan oikea huomio. Meidän pitää tasaisesti katsoa, että lajeja tasa-arvoisesti tuetaan, ja nähdä myös, että uusia lajeja nousee nuorten parissa koko ajan. Ajatellaan vaikka lumilautailua, johon muutama vuosi sitten suhtauduttiin siten, että onko se urheilua ollenkaan, ja tällä hetkellä taitaa olla meidän menestynein olympialaji. Tällä hetkellä esimerkiksi BMX-pyöräily on ensimmäistä kertaa tulossa olympialajiksi. Mietitään sitten jotain skeittausta, onko kukaan nähnyt tuettavan skeittaajaa? Onko se kulttuuria, nuorisotyötä vaiko urheilua? Se on varmaan kaikkea tätä — parkour — eli tarvitaan näitä.

Toinen tärkeä huomio on se, että naisten ja miesten välinen, tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo liikunnassa pitää hyvin tarkkaan olla, että tuetaan tasaisesti näitä.

Lasten ja nuorten liikunta. Tässä uudessa tuntikehyksessä on tarkoitus lisätä liikuntatunteja. Mutta oleellista on se kulttuuri kouluissa, liikkumisen kulttuuri, ja se, että esimerkiksi pihat ovat sellaisessa kunnossa, että ne innostavat välitunneilla liikkumaan. Myös esimerkiksi lähiökenttien rakentaminen koulujen pihoille, jotta voi harrastaa liikuntaa myös kouluajan ulkopuolella esimerkiksi kerhotoiminnan osalta, on hirveän tärkeätä, koska meidän lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, jopa ne lapset ja nuoret, jotka osallistuvat ohjattuun seuratoimintaan.

Edustaja Juha Väätäinen sanoi, että ei tarvita enää huippu-urheilua, kun hän on kunniakkaasti sitä edustanut silloin 1970—1980-luvun taitteessa. Edustaja Väätäinen oli silloin varmaan esikuva monelle, joka innostui juoksemaan. Tänä päivänäkin tarvitaan huippu-urheilua siihen, että on esikuvia, jotka innostavat nimenomaan lapsia ja nuoria liikkumaan. Huippu-urheilussa pitää nähdä tämä puoli. Tarvitaan myös rakentamista, koska kyllä liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa. Enää ei riitä se, että puuhun kiivetään tai soratiellä juostaan, vaan tarvitaan ihan kunnollisia harrastusmahdollisuuksia.

Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, joka saadaan nimenomaan yhteiskuntaan kotoutettua hyvin liikunnan kautta ja jolle saadaan informaatio maahanmuuttajajärjestöjen kautta.

Tasa-arvon osalta edustaja Mustajärvi kysyi yhtiöittämisestä. Monesti pohditaan yhtiöittämisen ja ulkoistamisen hyötyjä ja monesti niitä on ihan perustellusti epäilty. Hyötyä ei voi tulla siitä, että palkkoja lasketaan. Tasa-arvoministerin vahva näkökulma on se, että naisvaltaisten alojen palkoista pitää pitää huolta.

Edustaja Peltonen kysyi siitä, mihin nuorisotakuurahoja käytetään. Ennen muuta nyt tänä vuonna niitä käytetään minun sektorillani etsivään nuorisotyöhön, jolla pyritään välttämään, ettei yksikään nuori syrjäytyisi, ja siihen, että meillä on työpajatoiminta kunnossa, että on paikka, jonne ohjata, mutta 2013 astuu voimaan.

Ministeri Ihalainen tuli tänne, jonka vastuulla tämä ennen muuta on. Meillä oli aloitusseminaari, jossa olivat ministeri Ihalainen, ministeri Gustafsson, ministeri Guzenina-Richardson ja minä, eli siinä on todella voimakkaasti nyt koko hallitus sitoutunut sen eteenpäinviemiseen. Työryhmä nyt pohtii niitä keinoja. Ensi vuoden alkupuolella tulee tarkempaa tietoa.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä edustaja Sarkomaa totesi, niin luonnollisesti koulutuspaikat tulisi alueilla jakaa ikäluokan koon perusteella sekä elinkeinoelämän tarpeitten perusteella. Ne kai ne ovat ne tärkeimmät kriteerit. Nyt näyttää kuitenkin siltä, kun tilastoja katsoo, että esimerkiksi kesussa ja ministerilinjauksissa, puhumattakaan Vattin suosituksista tai Opetushallituksen suosituksista, näin ei ole tapahtunut. Tästä seuraa myös se kuuluisa nuorisotakuuproblematiikka elikkä kysymys siitä, että kun opiskelijapaikkoja annetaan vähemmän nuorisoikäluokan kokoon suhteutettuna ja sitten puhutaan, että nuorisotakuun kautta työllistetään, niin tänne jää kuitenkin nuorisoikäluokka, joka ei takuuvarmasti pääse kumpaankaan putkeen. Kysymys kuuluu, mitä näille aiotaan tehdä, aiotaanko nämä nuoret antaa kuntien hoidettavaksi ja kuinka pitkäksi aikaa ja onko rahoitus tähän varattu valmiiksi.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Pahoittelen sitä, että en kerinnyt kaikille vastaamaan äskeisen puheenvuoron lyhyyden johdosta, mutta lupaan vastata kaikille, kun saan aikaa.

Mutta tähän edustaja Kerolan kysymykseen nyt. Kun tarkastellaan toiselle asteelle siirtyvää ikäluokkaa, niin vuoteen 2015 tämä ikäluokka supistuu noin 8 000 nuorella. Minulla on tässä edessäni nyt tutkimus, joka kertoo sen, että ikäluokalle 2009 Pohjois-Suomessa 82 prosentille oli aloituspaikka. Nyt ministeriön ehdotuksen mukaan ikäluokkasuhde paranee niin, että 84 prosentilla on mahdollisuus saada ammatillisen koulutuksen aloituspaikka ja tämän päälle tulevat vielä paikalliset lukion aloituspaikat. Itä-Suomenkin kohdalta tämä tilanne paranee. Ikäluokkasuhde nousee 80:stä 83:een.

Myönnän sen, että olen jonkun verran siirtänyt ja olemme ministeriössä siirtäneet aloituspaikkoja pääkaupunkiseudulle, suurmetropolialueelle, jolla dramaattisen paljon nuoria on jäänyt ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. (Välihuutoja) Mutta se luku vielä suurmetropolialueellakin, kun maan keskiarvo ikäluokkasuhteessa on 75, jää 67:ään 2009 ja nousee 79:ään eli jää merkittävästi vielä jälkeen Lapista ja Itä-Suomesta. Sen takia kiistän jyrkästi, että hallitus olisi jotenkin heikentämässä alueellisesta tasa-arvonäkökulmasta ikäluokan pääsemistä ammatilliseen koulutukseen.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos voisi julistamalla muuttaa nämä koulutusleikkaukset tuloiksi tai aloituspaikkojen leikkaukset lisäyksiksi, ministeri Gustafsson, te onnistuisitte siinä. Minä onnittelen teitä. Te onnistuisitte siinä, jos ne voisi julistamalla muuttaa, mutta kun ei voi. Faktat ovat faktoja. Se on arvovalinta ja ideologinen valinta, että keskitätte koulutusta, keskitätte ammattikorkeakoulutusta, vetovoimaisia yksiköitä, hyvin työllistäviä. Tiedättekö, mitä ammattikorkeakoulut tällä hetkellä miettivät? Ne miettivät, mitä ne tekevät tulevaisuutensa suhteen, miten ne joutuvat keskittämään sen johdosta, miten te olette ideologisen valinnan tehnyt.

Tämä tasa-arvokäsitys teillä on kovin erikoinen. Te sanotte hallitusohjelmassa, että alueellinen saatavuus turvataan, jokaiseen maakuntaan korkeakoulu., maailman osaavin kansa. Tämäkö toteutetaan leikkauksilla, 300 miljoonan euron leikkauksilla, aloituspaikkojen leikkauksilla, ajamalla alueellinen koulutus alas? Se kuulostaa varsin erikoiselta, vähän niin kuin rööki hampaissa tekisi tupakanvastaista valistuskampanjaa. (Puhemies: Nyt aika on täynnä!) Hyvin erikoista ja ristiriitaista, ministeri Gustafsson!

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajille Rajamäki, Nylander ja Sarkomaa tiedoksi, että kysyntä ja tarjonta eivät todellakaan kohtaa tuolla Pohjois-Pohjanmaalla, missä keskellä luonnonvaroja luonnonvara-alan koulutuspaikat lopetetaan ammattikorkeakoulusta, kuten myös todella huolestuttavaa on tämä Kemi-Tornio-alueen leikkaaminen. Ikäluokka pienenee 15 prosenttia, mutta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua leikataan 40 prosenttia. Minusta siinä on sangen suuri ero. Tasa-arvo ei toteudu.

Mitä tulee tähän metropolialueen vetovoimaisuuteen, niin budjettikirjan tilastot osoittavat, että ammattikorkeakoulujen läpäisy on ollut hyvä kautta maan. Kyllä meillä on ollut ammattikorkeakouluissa vetovoimaa koko Suomessa, minkä osoittaa myöskin pelikehittelyn huippuosaaminen Kajaanissa, metropolialueelta katsottuna syrjässä, mutta todella huipputyötä.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarvitsee myöntää, etten ole tästä löytänyt sitä kohtaa, mikä koskee perussuomalaisia, mutta tarvitseehan sen siellä olla, koska ministeri oikein sen linjapuheeseensa otti, joten missä kohtaa se oikein siellä on? Mutta ymmärrän ministeri Arhinmäen kommenttia, kyllähän se korpeaa, kun joutuu vastoin vaalilupauksiansa toimimaan hallituksessa.

Koulutuspuoleen. Te ilmoitatte, että panostatte koulutukseen. Mihin nämä rahat menevät, koska kuitenkin aloituspaikat vähenevät?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taideyliopistojen yhteistyö ja yhdistäminen on ollut aikamoinen jumppa tässä vuosien varrella, ja nyt hallitusneuvottelujen jälkeen on kuultu vähän ristiriitaisia viestejä siitä, miten yhdistämishankkeessa edetään. Olisin nyt kuullut mielelläni opetusministeriltä, mikä on tämän päivän tilanne.

Nuorisoministeriltä kysyisin, kun edellinen nuorisoministeri ei jostain syystä ehtinyt tuoda tänne suuren salin käsittelyyn lapsi- ja nuorisopoliittista ajankohtaiskeskustelua, voisiko edellisellä kaudella Allianssin nuorisoystävällisimmäksi kansanedustajaksi tunnustama nykyinen nuorisoministeri mahdollisesti tehdä sellaisen lupauksen, että tässä salissa päästäisiin käymään ajankohtaista nuorisopoliittista keskustelua.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuksien myöntämisvaltuudet putoavat ensi vuoden budjettiesityksessä melkein nollaan. Summa oli vuoden 2010 tilinpäätöksessä 86,5 miljoonaa euroa, tänä vuonna talousarviossa 36 miljoonaa euroa ja nyt 5 miljoonaa euroa. Pettymys on suuri niissä kunnissa, joiden peruskoulun peruskorjaus- tai laajentamishanke on jo yltänyt opetusministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan mutta valtionosuudelle ei ole vielä myöntämisvaltuutta. Kysymys on usein niin sanotuista homekoulutapauksista. Näin yhtäkkinen muutos on yksittäisen kunnan kannalta kohtuuton. Kysynkin ministeri Gustafssonilta: Olisiko tähän saatavissa muutosta ja hiukan ohjelmallisuutta, että ainakin jo vireillä olevat tapaukset voitaisiin hoitaa?

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää opetusministeriä ja koko hallitusta siitä, että opetusryhmien pienentämisen operaatio jatkuu edelleen ja yhä suuremmalla summalla. Se on tärkeää, että perusopetuksesta pidetään huolta jatkossakin ja ryhmäkoot pienenevät entisestään. Kysyisin kuitenkin, miten käy niille kunnille, jotka ovat tätä rahaa aikaisempina vuosina saaneet mutta eivät ole sitä välttämättä käyttäneet siihen, mihin se on tarkoitettu. Seurataanko tilannetta ja tullaanko heiltä mahdollisesti perimään näitä rahoja takaisin?

Sitten keskustalaisille ja etenkin edustaja Kerolalle muistutus siitä, että kyllä viime kaudella, muutama vuosi sitten, te teitte aluepolitiikkaa: te lakkautitte Kajaanista opettajankoulutuslaitoksen. (Välihuutoja) Jos olisin keskustalainen tässä eduskunnassa, olisin nyt kyllä aivan hiljaa tästä alueellistamispolitiikasta.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitä tuohon opettajankoulutukseen liittyy, niin nyt täytyy katsoa vuoden takaiseen aikaan ja miettiä, missä ne sylttytehtaan ovet oikein sijaitsevat, ja täytyy sanoa vielä tähän sekin, että opetusministeri on tehnyt tämän ratkaisunsa kohdallaan ja mietimme, mistä lähtökohdista. Nyt kuitenkin kesussa todetaan vastoin aikaisempia vuosia, että opettajien kouluttamista tulee lisätä, tarve on havaittu heti. Mitä tästä opimme? Liian äkkinäisiä käänteitä ei pidä tehdä koulutuspolitiikassa. (Pauliina Viitamies: Pääministeripuolue!) Viitamies kun totesikin, että tehdään poliittisia päätöksiä, niin niitä ei pidä tehdä vaan ne täytyy tehdä todella alueellisten tarpeiden mukaan.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulut ovat kyllä tiedostaneet kehittämistarpeet ja kehittäneet toimintaansa, yhteistyötä niin, että opetuksen laatu voidaan turvata. Lapissa on kehitetty korkeakoulukonserniyhteistyötä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Rovaniemen ja Lapin yliopiston kanssa. Maakunnassa on todellakin käytetty luovuutta ja tehty viisaita suunnitelmia tulevaisuuden koulutusjärjestelmäksi. Mutta nyt jääkylmä suihku — pohjoisen ihmisenä tekee melkein mieli sanoa, että kylmempi kuin Jäämeren aallot — pyyhkäisee ja yllättäen sieltä Tampereen suunnasta, arvoisa ministeri. Se pyyhkii yhden osan kertarysäyksellä pois tuosta korkeakouluyhteistyökuviosta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aloituspaikkaleikkaus, tuo 40 prosenttia, tarkoittaa käytännössä tuon yksikön alasajoa. Tämä koetaan alueella voimakkaana viestinä hallituksen koulutusvihamielisyydestä. Kun samaan aikaan edustaja Kivirannan esiin nostamat rakentamisvaltuudet loppuvat, niin mihinkä näin julma leikkaaminen koulutuspuolella, arvoisa ministeri, perustuu?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä Etelä-Pohjanmaalla nämä esitykset korkeakoulujen paikkojen osalta olivat erittäin raskaat. Se on sillä lailla hyvin erikoista, että kun meillä on hajautettu korkeakoulumalli, niin se on nimenomaan meidän maakuntamme toive ollut, että se on sellainen, ja se on ihan siellä maakuntavaltuuston tasolla aivan viime keväänä testattu, että se yhä edelleen on se meidän kantamme. Mihin se perustuu? Se perustuu siihen, että meillä on paljon pieniä yrityksiä, meillä on paljon nyrkkipajoja, ja meidän kaltainen maakunta tarvitsee tämäntyyppisen korkeakouluverkoston. En millään jaksa uskoa, että te haluatte viedä meiltä nämä 120 paikkaa. Onko teillä jotenkin ideana tässä se, että tämä on nyt se teidän ensimmäinen tarjouksenne ja se teidän todellinen tarjouksenne on siinä, että te haluatte keskittää nämä paikat maakuntakeskukseen? Onko se se todellinen viimeinen tarjous?

Sitten mitä huippu-urheiluun tulee, meillä on yksi laji, jossa me olemme varmasti maailman parhaita — siellä katsomot pullistelevat, voi olla katsomossa enemmän porukkaa kuin kunnassa jäseniä — eli pesäpallo. Siihen pitää tulla panostuksia, Suomen kansallislaji.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu eli se, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan koulutus-, kuntoutus- ym. paikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta, on äärimmäisen tärkeä ja hatunnoston arvoinen teko ja monelle nuorelle varmasti lottovoitto, mutta tähän liittyen kuitenkin pari tarkentavaa kysymystä.

Alle 30-vuotiaista työttömistä nuorista moni on jo ikävä kyllä syrjäytynyt ja moniongelmainen, ja heille ei riitä se, että heille vaan tarjotaan työpaikkaa, vaan he tarvitsevat kädestä pitäen opastusta ja henkilökohtaista apua. Eli miten tämä hoidetaan?

Toinen asia: Tässähän ei ole minkäänlaista vastaanottopakkoa näitä tarjottavia toimenpiteitä kohtaan. Eli miten ne nuoret, jotka sitten jatkavat mieluummin toimeentulotuen uraputkessa?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Jatkan edelliseltä kierrokselta.

Edustaja Jouko Jääskeläinen kysyi taito- ja taideaineiden, kädentaitojen perään. Pidän tässä nyt tehtävässä tuntijakouudistuksessa kenties kaikkein tärkeimpänä asiana, oikeasti, että taito- ja taideaineitten asema lisääntyy. Se pitää sisällään myöskin kädentaidot. Pidän tärkeänä myöskin tämän arvokasvatuksen aseman vahvistamista koko peruskoulussa: missä määrin se toteutuu tuntijaolla, missä määrin sitten ikään kuin tämmöisellä opetussuunnitelmatasoisella vahvistamisella. Mutta minusta meidän lapset ja nuoret ansaitsevat ja tarvitsevat vahvemman arvokasvatusperustan.

Sitten edustaja Alanko-Kahiluoto peräsi mielestäni tärkeitä koulutuksen syvärakenteeseen liittyviä kysymyksiä periytyvyyden suhteen. Vuoden päästä syksyllä hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle tullaan antamaan valtioneuvoston esitys koulutuksen tasa-arvo-ohjelmaksi. Itse asiassa sen elementit ovat nyt pääosin sisällä lausunnolla olevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, ja sen yhteydessä ja sisällä on tarkoitus sitten käydä tarkemmin kiinni muun muassa siihen, mitä tämän koulutuksen periytyvyysongelman ratkaisemiseksi voidaan tehdä. Siitähän periaatteessa on tutkimuksia ja tietoa olemassa, mutta on tärkeää, että siihen käydään kiinni.

Sitten, edustaja Puumala, täällä ei oikein istunut merkittävän keskustapuolueen sivistyspoliittisen vaikuttajan suuhun tällainen lähestymistapa. Siis ei pidä nyt vähätellä sitä, että hallitusohjelmassa ja kesussa on vahvat painotukset siihen, minkä takia me tähtäämme kuitenkin näissäkin oloissa yhdeksi maailman osaavimmaksi kansaksi. Kaikilla koulutuksen tasoilla on vahvat elementit lisätä koulutuksen laatua. Se koskee niin peruskoulua, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta kuin myös ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Minulla ei ole aikaa käydä niitä koulutustasokohtaisesti lävitse, mutta siellä on muun muassa tarkoitus tällaisiin rahoitusjärjestelmäuudistuksiin sisällyttää vahva laadun parantamisen ja kehittämisen elementti, ja voin vakuuttaa, että vaikka nämä säästöt eivät ole mukavia ja ne tuottavat joissakin yksiköissä varmaan ongelmiakin, tuskaakin, niin se ei tähän isoon kokonaislinjaan ja tahtotilaan vaikuta.

Esimerkki: Jos joku pieni lukio lakkautuu tai tekee yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa, tulee laajempi opetustarjotin sille nuorelle, niin hänen mahdollisuutensa ihmisenä ja kansalaisena parantaa omaa osaamisensa ja ammattisivistyksensä tasoa paranee. Mahdollisuudet kasvavat, mitä esimerkiksi se pieni lukio tai hyvin pieni ammatillinen keskiasteen yksikkö voi antaa. Eli yhteistyöllä syntyy nuoren kannalta parempaa opetuksen laatua. Tämä sama esimerkki voidaan kytkeä ammattikorkeakouluihin. Minä olen ollut synnyttämässä 1990-luvulla Suomeen ammattikorkeakoulujärjestelmää ja minä tulen huolehtimaan siitä, ja kun jo nyt on ammattikorkeakoulujen synergiayhteistyökonsortioita olemassa, niin (Puhemies: Nyt alkaa aika olemaan täynnä!) ne voivat kehittyä ja kasvaa. En ole yhtään ammattikorkeakoulua lakkauttamassa.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Entisenä reviisorina ja tilintarkastajana tykkäisin, että poliittista rehellisyyttä tulisi enemmän tähän saliin.

Ministeri Arhinmäki: Vuosi sitten tässä salissa, kun tämän vuoden budjettia valmisteltiin, te vaaditte talousarvioon valtionosuuksien lisäämistä 731 miljoonaa euroa, josta 450 miljoonaa euroa kohdistuisi sosiaali- ja terveyspuolelle. Aika voimakas takinkääntö oli, kun nyt hallituksessa olette vähentämässä valtionosuuksia kunnille 631 miljoonaa euroa. Takinkäännön hinta on 1,7 miljardia.

Kysymys kuuluu: Eivätkö tämän kaltaiset valtionosuuden vähentämiset peruskunnille aiheuta myöskin kulttuuripuolella vähennyksiä, muun muassa teatterissa ja orkesterissa? Eivätkö tämän kaltaiset vähennykset aiheuta myöskin sitä, että peruskunnat, niin kuin kotikylässäni Jyväskylässä, eivät pysty pitämään määräaikaisia toimia, virkoja, vaan ne joudutaan päättämään siinä vaiheessa, kun sopimus raukeaa? Tämä valtionosuuksien vähentäminen tälläkin tavalla lisää eriarvoisuutta kunnassa ja vähentää sitä teidän mainitsemaanne työllisyyttä.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama vuosi sitten toteutettiin yliopistojen palkkauudistus, ja sen seurauksena yliopistojen työntekijöiden, tutkijoiden ja opettajien kannalta yliopistot tulivat entistä heikommiksi työpaikoiksi. Toistuvat henkilökohtaisten suorituskykyjen arvioinnit ja palkkaneuvottelut ilman todellista budjettivaraa palkkojen korottamiseksi ovat huonontaneet työilmapiiriä ja ovat omiaan lisäämään henkilökunnan välistä eripuraa. Nyttemmin yliopistoissa suoritettu varainkeräys ja valtion maksama lisätuki vääristivät edelleen maakunnan yliopistojen kilpailukykyä. Ministeri Gustafssonilta kysyisin: Tarjotaanko laadukasta opetusta tulevaisuudessa ainoastaan Aalto-yliopistossa?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä ei ole oikein, että kolmannes Kemi-Tornion aloituspaikoista loppuu, neljännes Keski-Pohjanmaan aloituspaikoista loppuu, viidesosa Etelä-Karjalan aloituspaikoista loppuu jne. Teidän mielestänne se on oikeudenmukaista, meidän mielestämme se ei ole oikeudenmukaista.

Opetusministeri Gustafsson, ammattikorkeakouluilla on koulutuksen lisäksi myös elinkeinoelämän kehittämistehtävä. Yhdessä alueen yritysten kanssa ne antavat merkittävän tuotekehityspanoksen tulevaisuuden mahdollisuuksien etsimiseksi ja samalla tarjoavat opiskelijoille käytännönläheistä mahdollisuutta perehtyä työelämään. Tämä on erittäin tärkeä asia maakuntien elinvoiman kannalta. Oletteko valinneet hajota ja hallitse -taktiikan, koska tänä vuonna kouraisette ammattikorkeakouluilta? Onko ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna lukioiden, ammattiopistojen ja yliopistojen vuoro?

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus on osaamisessa ja nimenomaan korkeatasoisessa osaamisessa. Meidän täytyy varmistaa se, että meidän koulutuksemme on laadukasta, että meillä on pätevät opettajat ja tasokasta koulutusta. Koulutuspolitiikkaa ei voi ohjata seinien ehdoilla eikä sitä voi myöskään ohjata yksistään aluepolitiikan ehdoilla. Ne ovat tärkeitä näkökulmia, mutta, keskusta hyvä, häntä ei voi heiluttaa koiraa tässä elintärkeässä asiassa.

Minä kiitän ministeri Gustafssonia. Jos kuuntelitte tarkkaan, koulutuspaikat lisääntyvät. Ne lisääntyvät, koska nuorisoikäluokat pienenevät mutta aloituspaikkoja pienennetään tätä vähemmän. Siis koulutustarjonta kasvaa. Tämä on erittäin tärkeää. Tästä täytyy kiittää tätä hallitusta, joka on koulutusmyönteinen hallitus. Ja nyt, kun eri alueilla optimoidaan sitä, minne aloituspaikkoja suunnataan, niitä täytyy suunnata sinne, missä nuorisoikäluokat ovat suuria. Ne ovat suuria suurmetropolialueella, mutta ne ovat suuria myös pohjoisen metropolialueella Pohjois-Pohjanmaalla, ja hallitus varmasti huomioi tämän, kun jatkossa aloituspaikkoja allokoidaan alueille.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Tuppurainen ja ministeri Gustafsson, ymmärrättehän te, että te nyt ohjaatte hallitukselta kovimmat leikkaukset juuri tähän ammattikorkeakoulukenttään. Siis minä olen istunut aika monessa kriisikokouksessa viime päivinä sattuneesta syystä: 120 miljoonaa euroa ja 2 200 aloituspaikkaa. Se ei yksinkertaisesti onnistu näiltä ammattikorkeakouluilta, ei näiltä hienoilta, hyviltä etelän ammattikorkeakouluiltakaan.

Tässä ei ole mitään visiota nyt teillä siitä, miten jatkossa ihan oikeasti nämä tulevat ammattilaiset turvataan kaikkialle Suomeen. Nämä leikkaukset ovat vastoin teidän omia periaatteitanne. OKM on linjannut, että koulutusta kootaan vahvoihin kokonaisuuksiin ja nämä aloituspaikkaleikkaukset suhteutetaan tuloksiin. Ei näin käy esimerkiksi Jyväskylässä. Te jätätte kulttuurin koulutusta hajalleen pieniin pieniin yksiköihin ympäri maata ja leikkaatte kokonaisen vahvan kulttuurikoulutuksen kokonaan Jyväskylästä, joka on ollut 14 toimintavuoden ajan yksi parhaista suomalaisista ammattikorkeakouluista. Tulokset ja mittarit ovat olemassa, katsokaa sieltä.

Eli tämä on täysin epäloogista. (Puhemies: Minuutti, arvoisa edustaja, on täynnä!) Te sattumanvaraisesti roiskitte ja leikkaatte, ja tällä tavalla syntyy erittäin kummallista koulutuspolitiikkaa.

Ja vielä yksi asia...

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafssonille pitää antaa kiitosta siitä, että Perusopetus paremmaksi -hanketta jatketaan ja luokkakokoja halutaan perusopetuksessa pienentää, ja myös siitä, että nyt otamme käyttöön nuorisotakuun, ja ministeri Arhinmäkeä siitä, että urheiluun ja liikuntaan panostetaan tässäkin tilanteessa erittäin paljon rahaa. Toivotaan, että Arhinmäki pysyy siellä omalla pelikentällään. Siellä riittää paljon työtä.

Kysyisin ministeri Gustafssonilta vuotta, koska varhaiskasvatuslaki tulee voimaan. Ette kyselytunnilla siihen vastannut. Minkä vuoden alusta uusi varhaiskasvatuslaki on voimassa?

Sitten ammattikorkeisiin lyhyesti. Toivon, että tässä ammattikorkeakoulu-uudistuksessa vetovoima on se kuvaaja, jolla näitä uudistuksia tehdään. Nyt tuossa esityksessänne se ei kyllä parhaalla mahdollisella tavalla myöskään täällä eteläisessä Suomessa toteudu.

Aivan lopuksi opettajankoulutukseen. Yliopiston autonomiastahan siinä oli kyse, niin kuin täällä keskustastakin todettiin, ja nyt tämänkin opetusministerin aikana näyttää siltä, että Tampere lopettaa yhden opettajankoulutuslaitoksen Suomesta.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on huomioitavaa se, että periaatteellisesti ammattikorkeakoulu-uudistus on tärkeä ja kannatettava. Mutta olisin kyllä tästä ammattikorkeakoulu-uudistamistavasta nyt ministeriltä kysynyt, kun kentälle on tullut tämä viesti aloituspaikkojen karsinnasta ja se on aika kivulias viesti siitä näkökulmasta, että se leikkaa monessa ammattikorkeakoulussa juuri niitä osaamisen ja kehittämisen kärkiä, jotka seudullisesti on nähty tärkeiksi ja merkittäviksi ja jotka ovat koulutusaloina seudullisesti olleet menestystekijöitä. Täällä mainittiin jo Jyväskylän musiikki, Saimia-ammattikorkeakoulu, ja esimerkiksi omassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussamme olemme Kouvolan seudulla panostaneet viestintään monia vuosia myös rakentaen ja osaamista keräten. Miten näette tämän seudullisten menestystekijöiden karsinnan vaikuttavan jatkossa?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Gustafsson, te muistutitte meitä keskustalaisia rehellisyydestä, mikä on hyvä asia. Olen tottunut tässä salissa siihen, että puheet ja teot eivät välttämättä aina kohtaa, mutta aina olen luottanut siihen, että mitä on kirjoitettu, se pitää.

Tasan vuosi sitten teidän edustamanne eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtobudjetin, jossa se esitti huolestuneisuuden osaamisesta ja tulevaisuuden investoinneista ja priorisoi homekoulut ja ammattikorkeakoulut, ja esititte 350 miljoonaa euroa enemmän kuin siinä budjetissa, jolla tämä vuosi on eletty. Tämä toimenpideohjelma lopettaa esimerkiksi maan parhaimman taidekoulun Kankaanpäästä. Kysynkin teiltä, olitteko te silloin rehellinen, kun teitte tätä, vai olitteko lepsu hallitusneuvotteluissa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen kohdalta alleviivaan ja korostan sitä, että arvostan ja pidän itse erittäin tärkeänä sitä paikallista osaamista ja profiloitumista, niin kuin täällä joku teistä peräsi tätä ammattikorkeakoulujen alueellista tehtävää, joka liittyy työllisyyden parantamiseen ja innovaatioiden, soveltavan tutkimuksen yhdistämiseen sen alueen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä on minusta erittäin tärkeä asia nyt, ja voin vakuuttaa teille, että kun ammattikorkeakoulujen omistajatahoilta, hallituksilta, tulee helmikuussa palaute opetus- ja kulttuuriministeriöön, pidän erittäin tärkeänä asiana myöskin omakohtaisesti perehtyä siihen, miten nämä vaikuttavat alueelliseen työllisyystilanteeseen ja tulevaisuuteen.

Itse painotan kovin tätä teollisuuden, tekniikan osaamista, mitenkään nyt vähättelemättä kulttuuriakaan. Se nyt on vaan jouduttu toteamaan näin, että ei voida lähteä juustohöylällä vähentämään kaikilta ammattikorkeakouluilta kulttuuritarjontaa, vaan on sitten ministeriössä päädytty vähän kohdennetumpiin vähennyksiin, mutta nekin, totta kai, nyt sitten arvioidaan tämän prosessin aikana. Mutta olen tietysti ministerinä sitoutunut ammattikorkeakoulujen säästötavoitteeseen valtion kohdalta, mutta joudumme sitten katsomaan, mitä alueellisia ja paikallisia siirtoja ja järjestelyjä voidaan tehdä. Korostan sitä, että ei tämä tietysti voi olla mikään kiveen hakattu esitys, joka nyt on kentälle lähtenyt, vaan se sitten arvioidaan ministeriössä.

Sitten täällä tuli myöskin tärkeä kysymys, joka koski näitä taideyliopistoja. Nyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa se on mukana sillä tavalla, että nyt lokakuun loppuun mennessä nämä kolme ammattikorkeakoulua, yliopistoa, vastaavat siihen kysymykseen, ovatko sitten tosissaan lähdössä tekemään tätä taideyliopistoa. Sitten sen jälkeen arvioidaan yliopistokentän sisältä ne resurssit ja voimavarat, joilla voidaan taloudellisesti ja muuten tukea tätä yhdistämistä. Pidän sitä itse merkittävänä ja tärkeänä asiana. Hallitusohjelmahan itse asiassa kannusti edistämään tätä tärkeää hanketta.

Sitten tästä rehellisyydestä, mistä edustaja Kalli sanoi. (Timo Kalli: Ministeri aloitti!) — Joo, minä aloitin sen, mutta minä ankkuroin sen kyllä hyvin tarkasti nyt siihen asiaan, että minä ymmärrän paljon kritiikkiä. Ymmärrän, että oppositio ampuu kovillakin, mutta huomioikaa nyt ne tunnusluvut, jotka täällä alkupuheenvuorossani esittelin. Tämä hallitus ei kohtele epäoikeudenmukaisesti, ei Lappia, ei Itä-Suomea, ei Pohjanmaatakaan. Siinä mielessä pidän kiinni siitä, että opetusministeri on kunnian mies.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös kunnat panostavat jatkossa kulttuuriin ja liikuntaan, ja on hyvä, että ensi vuonna kunnat saavat euromääräisesti enemmän tuloja kuin tänä vuonna. Se on se fakta, joka tuohon kirjaan sisältyy. Samalla tavalla kuin sanoin siitä, että heikkoina aikoina tarvitaan kulttuuria, se tuo hyvinvointia ja iloa, siihen pitää panostaa, meillä täällä pitää olla ymmärrystä siihen, niin myös kuntien tasolla.

Lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tehdään tällä hetkellä. Siinä on käynnissä laaja asiantuntijakierros ja olisi hienoa, jos tästä voitaisiin keskustella myös eduskunnassa. Sehän on ennen muuta puhemiesneuvoston ja puhemiehen asia, mitä ajankohtaiskeskustelua käydään, mutta itse ministerinä tietysti olisin hyvin iloinen siitä, jos tällainen keskustelu käytäisiin.

Oikeastaan tässä olivat ne kysymykset, joita suoraan tuli kulttuurialasta. Kysymyksiin siitä, mitä ollaan saavutettu: Muun muassa se, että on tehty täyskäännös, tuloerot eivät enää jatkaa kasvuaan, vaan ne lähtevät kapenemaan, ja verotus muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Tällaisia asioita se vasemmistoliitto on yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa saavuttanut. En tiedä sitten, mitä eduskuntasalin takapenkissä on tähän mennessä saavutettu.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Gustafssonilta seuraavaa asiaa: Suomalainen kirjastolaitos on erittäin kattava ja hyvä, ja niinpä lainausten määrässä korvauksen piirissä olevista kirjastoista Suomi johtaa Pohjoismaita, elikkä lainausten määrä on erittäin suuri. Mutta lainauskorvauksiin varatun määrärahan suuruus on minimaalinen. Ruotsissahan se on 14 miljoonaa, Tanskassa 20, Norjassa 25, Suomessa vain 3 miljoonaa.

Jotta takaisimme laadukkaan suomalaisen kirjallisuuden jatkossakin, niin kohtuullinen korvaus tekijöille varmaan olisi aiheellinen ja tätäkin määrärahaa pitäisi nostaa. Opetus- ja tutkimuskirjastot tulee ottaa mukaan lainauskorvausjärjestelmään myös. Ne eivät siinä tällä hetkellä ole.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tulihan se aikaisemmin sieltä ministerin omasta suusta: te aiotte, opetusministeri, keskittää koulutuspaikkoja nyt pääkaupunkiseudulle. Te totesitte itse näin. Minä todella toivon, että te kuuntelette nyt herkällä korvalla palautetta koulutuksen järjestäjiltä ja alueilta. Tulen itse maakunnasta, josta myöskin edustaja Tuppurainen tulee, joka on nuorekkain maakunta. Meillä nuoria kyllä riittää, mutta sielläkin on miinusmerkkinen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaesitys teidän sulkakynästänne.

Ammattikorkeakouluverkoston rakentaminen 15 vuotta sitten lähti siitä, että ammattikorkeakouluja laitetaan niille maakunnan alueille, joilla ei ole yliopistoa. Mutta nyt te ja hyvä hallitus olette keskittämässä näitä ammattikorkeakouluja yliopistokaupunkeihin, ja tätä liikennettä en aio kyllä hyväksyä.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Gustafsson on maininnut, että tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja turvata jokaiselle lapselle hänen oppimiskykynsä mukainen oppimisympäristö. Maassamme on valtava määrä huostaanotettuja, lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja lapsia, jotka ovat erityisen tuen ja huolenpidon tarpeessa. Erityisopetuksen integraatio ei tue näiden lasten henkistä eheytymistä ja oppimista. Monet lastensuojelulaitokset ovat jo vuosia hakeneet yksityiskoululupia, jotta huostaanotettujen lasten kokonaisvaltainen tukeminen myös koulutuksen osalta olisi mahdollista. Aiotteko tutkia tarkkaan tämän ongelman ja toimia sen suhteen?

Toinen asia on huoli liikunnan opetuksen määrästä. Varsinkaan toisella asteella ei liikunnan opetus, niin kuin lukiossakaan, ole pakollista. Aiotteko toimia tässä, jotta tämmöinen vakiintunut liikuntatottumus tuossa aikuisuuden kynnyksellä mahdollistuisi?

Vielä lopuksi ministeri Arhinmäelle tuosta linjauksesta, että silloin kun joku lajiliitto tarvitsisi tukea ja apua, niin jätetään se vaan lajiliittojen omaksi huoleksi ja ministeri sanoutuu irti siitä tukemisesta. Se ei oikeastaan ole hyvä linjaus, jos vain onnistumisten hetkellä ministeri ottaa itselleen ansion ja sitten kun tarvittaisiin (Puhemies: No niin, minuutti on jo ylitetty!) tukea, sitten jätetään lajiliitot yksin.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ammattikorkeakoulut keskusteluttavat niin täällä kuin maakunnissakin eri puolilla Suomea. Keskusta on uhkaillut, että koulutus ajetaan maakunnissa alas, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) mutta siitähän tässä ei ole kuitenkaan kysymys. Aloituspaikat suhteutetaan ikäluokkien mukaan eri puolilla maata, ja päinvastoin kuin täällä on väitetty, tavoitteena on parantaa opetuksen laatua. Mielestäni on erittäin vastuullista myös se, että kun aloituspaikkoja arvioidaan, niin paikkoja vähennetään myös niiltä aloilta, joilta nuoret eivät työllisty, ja vahvistetaan niitä alueita, joilla on selkeä työllistämistarve. Kysynkin ministeri Gustafssonilta: Mitkä olisivat teidän näkemyksenne mukaan tulevaisuudennäkymät, jos tätä rakenteellista uudistusta ei nyt tehtäisi? Millaisista sopeutuksista olisi tulevaisuudessa kyse?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella arvokasta, että lasten hyvinvointiin satsataan panostamalla koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan, kerhotoimintaan ja ilman muuta tähän ryhmäkokojen pienentämiseen, että sitä jatketaan ja ohjataan valtionosuuksia siihen. Mutta edustaja Viitamies nosti mielestäni hyvin tärkeän huomion esille siitä, menevätkö nämä rahat varmasti oikeaan osoitteeseen eli ryhmäkokojen pienentämiseen. Kysyisin arvoisalta ministeriltä, onko mahdollista selvittää lainsäädäntötarpeita ryhmäkokojen pienentämiseksi.

Sitten toinen seikka: Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoista olen hieman huolissani. Nimittäin vaikeina aikoina meidän on löydettävä uuden kasvun siemeniä, ja huippututkimus, perustutkimus, on juuri tärkeä pohja sille. Kysyisin yliopistoista vastaavalta ministeriltä Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen kehityksestä ja suunnitelmista.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Palm käytti erittäin tärkeän puheenvuoron tästä alueellisesta harkinnasta niin, että saadaan mahdollisimman hyvin nämä alueelliset vahvuudet tähän mukaan. Syrjäytyminen tietysti on hyvin vakava kysymys, ja luulen, että ammatillinen koulutus, se juuri tähän kohtaan auttaa paljon.

Itse olen aina ollut vahvan, alueellisesti tasapainoisen kehityksen kannalla, mutta haluaisin tässä ministeriä kyllä kiittää siitä, että tämä suurmetropolialue saa nyt lisää näitä ammatillisen koulutuksen paikkoja. Kai se todellinen ongelma on siinä, että 8 000 henkilöä vähenee tästä väestä. Ei tarvita näin paljon paikkoja. Me olemme pitkään täällä metropolialueella olleet aika hiljaa ja toivoneet, että aina meille jotakin tulisi. Jos pieni nykäisy tulee eteenpäin tässä asiassa, niin siitä ei pidä ainakaan moittia, koska täälläkin tarvitaan juuri ammatillista koulutusta.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapissa syrjäseutujen nuoret joutuvat käytännössä kaikki muuttamaan peruskoulun jälkeen lähes poikkeuksetta toiselle paikkakunnalle. Tämä on hyvin eriarvoistavaa koulutuspolitiikkaa verrattuna muuhun Suomeen, missä nuoret voivat vielä asua kotona lukion tai ammatillisen koulun ajan. Kysyisin nyt ministereiltä: Miten näiden säästö- ja leikkaustoimien aikana aiotaan turvata Lapin syrjäseutujen nuorille mahdollisuudet tasa-arvoiseen koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan muun maan nuoriin verrattuna?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Gustafsson, te olette nyt lakkauttamassa useita koulutusaloja ja keskittämässä opetusta tänne pääkaupunkiseudulle, (Sari Sarkomaa: Ei koulutusaloja lakkauteta!) ja te viime viikolla kerroitte tiedotustilaisuudessa, että syy on se, että on ollut vaikea saada hyviä opiskelijoita ja hyviä opettajia. Tämä johtopäätös on väärä, ja se ei pidä paikkaansa. Lisäksi toimenpiteenne ovat vahvassa ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Hallituksen ohjelmassa ruokapolitiikka on nostettu tulevaisuuden kasvualaksi, siellä todetaan, että ruokaturvallisuus on yksi kansallisista vahvuuksistamme, ja ravitsemispalvelut on nostettu keskeiselle sijalle. Kuitenkin nyt olette Vaasan vaalipiiristä lakkauttamassa ravitsemisalan yksiköt Kokkolan ammattikorkeakoulusta, Vaasan ammattikorkeakoulusta sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta Kauhajoelta. Suomen ruoka-aitasta poistetaan koko alan työnjohdollinen koulutus. Aiotteko todella toteuttaa näin hallitusohjelman kanssa ristiriitaisia toimenpiteitä?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannustan ministeri Gustafssonia jatkamaan ammattikorkeakoulun laadun parantamista ja rakenteellista kehittämistä. On tärkeää, että jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu, tähän on tämä hallitus sitoutunut. Toivon, että sekä yliopistollista koulutusta että ammattikorkeakoulutusta on jokaisessa maakunnassa tulevaisuudessa, mutta rajansa tietysti aluepolitiikallakin. On tärkeää, että jokaisessa maakunnassa on koulutusta, mutta aivan jokaisella paikkakunnalla tätä koulutusta ei voi olla. Opetuksen laadun pitää kulkea käsi kädessä työllisyystavoitteiden, koulutuksen vetovoiman ja väestön ikärakenteen kanssa.

Täällä on esitetty paljon aivan muista lähtökohdista kuin koulutuksen tarpeista lähteviä argumentteja. Kyllä aluepolitiikka on tietysti hyvä ottaa huomioon, mutta ammattikorkeakouluverkon kehittämisessä (Puhemies: Minuutti on täynnä!) koulutuspolitiikan on kuljettava edellä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin kiitokset urheilun, nuorisotyön ja kulttuurin puolelta nykyiselle ministerille kiinni pitämisestä mutta tietenkin erityisesti aikaisemmille eduskunnille, jotka ovat tehneet jakosuhdelain, jonka mukaan Veikkauksen rahoja ei saa mihinkään muuhun käyttää.

Kaksi asiaa: Meillä halutaan luoda vahva pohja opiskelulle ja tulevaisuudelle, ja siksi on tärkeätä, että peruskoulutukseen satsataan, ryhmäkokoihin ja toisaalta aamu- ja iltapäivätoimintaan, yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa lisää ensi vuodelle. Yksi haaste on kuitenkin aamu- ja iltapäivätoiminnan osalla ollut ammattimaisen ohjauksen lisääminen, koska tämä hyvä hankehan on päässyt alkuun muutamia vuosia sitten. Mitenkä tätä aiotaan nyt tulevaisuudessa edistää?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Jottei toista kertaa jää vastaamatta varhaiskasvatuslakikysymykseen, niin vastaan nyt aluksi siihen. Toissa viikoilla asetin ministeri Maria Guzenina-Richardsonin kanssa työryhmän, joka tekee tämän niin sanotun hallinnollisen siirron ministeriöstä toiseen. Ja ajatus on, että ensi keväänä asettaisin sitten työryhmän, joka ryhtyy työstämään uutta varhaiskasvatuslakia, ja aikataulu on sen verran kunnianhimoinen, että 2014 alusta, viimeistään 2015 alusta, tämä uusi varhaiskasvatuslaki olisi sitten voimassa.

Sitten tähän ammattikorkeakouluasiaan nyt vielä: Tässä ministeriöstä lähteneessä kirjelmässä ammattikorkeakouluihin eritasoisesti esitetään toimenpiteitä eri ammattikorkeakouluille, ja mikä siellä on tavallaan yhteistä, on se, että jokaisessa ammattikorkeakoulussa tapahtuu aloituspaikkojen vähentymisiä. Ja niin kuin sanoin, helmi—maaliskuussa sitten palautteen pohjalta arvioidaan, kuinka oikeaan osuneita ne ovat olleet. Tavallaan nämä sivistyspoliittisessa ministerivaliokunnassa käydyt periaatteet ovat otsikkotasoisesti seuraavat: 1) Huomioidaan ikäluokkakehitys ja korkeakoulutuksen kokonaistarjonta eri alueilla. 2) Vähennykset kohdennetaan koulutustarve-ennakointien ja alueellisten työvoimatarpeitten mukaisesti. 3) Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta edistetään rakenteellisilla kehittämisillä. 4) Keskitetään ruotsinkielinen koulutus Arcadaan ja Noviaan.

Minä nyt sanoisin suurella lämmöllä ja kunnioituksella kuitenkin noin niin kuin pitkässä perspektiivissä keskustapuoluetta kohtaan, että ette olisi olleet kovin kaukana näistä periaatteista, joihin nyt on päädytty, miten tätä merkittävää ammattikorkeakoulu-uudistusta viedään eteenpäin ja kehitetään. Näin se vaan on. Minä toistan vielä sen: Tämä noin 2 000 aloituspaikan vähennystarve perustuu laajoihin tutkimuksiin, selvityksiin, myöskin kansainvälisiin suosituksiin. Se ei ole lähtenyt opetusministeriön päästä eikä yksin opetus- ja kulttuuriministeriöstäkään, vaan se perustuu laajoihin tutkimuksiin ja selvityksiin. Mutta se lisäarvo tulee paikallisilta toimijoilta, joille nyt on laitettu lausunnoille pohjaesitys. Vaikutetaan yhdessä siihen. Myöskin tamperelaisena kansanedustajana voisin osallistua keskusteluun, että ei tunnu mukavalta, että 115 aloituspaikkaa viedään. Mutta tätä en ole sanonut, enhän?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa kysyi lainauskorvauksista. Tämä on varsin tuore järjestelmä Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kun se luotiin, niin se korvaustaso jäi liian matalaksi. Ensi vuoden budjetissahan sitä ollaan hivenen nostamassa, mutta edustaja Elomaa on ihan oikeassa siinä, että kyllä sitä pitäisi saada korkeammalle tasolle. Ilolla tietysti tuen sitä, jos eduskunta katsoo, että se on semmoinen kohde, jonne pitäisi jotain laittaa lisää. Samoin kysymys kirjastoverkon laajentamisesta on erityisesti tietokirjailijoiden kannalta hyvin tärkeä kysymys.

Edustaja Jokinen, vaikka tämä on valtakunnan arvokkain paikka, niin eikö ole hyvä, että ei nyt niin hirveän ryppyotsaisia aina olla, että voidaan myös huumorin keinoja käyttää? Tietenkin rahan jako urheilussa ja liikunnassa menee niin, että ennen muuta harrastajamäärät, vaikuttavuus, merkitys yhteiskunnalle, erityisesti se, miten lasten ja nuorten liikuntaa pystytään edistämään, ovat tietysti ne kriteerit, joilla tuetaan eri lajiliittoja. Entistä enemmän on myös pyritty suoraan tukemaan lasten ja nuorten liikuntaa seuratasolla, että tulee kokopäiväisiä valmennuspäälliköitä, saadaan laadukkaita valmentajia, mikä on äärimmäisen tärkeätä sen urheilu- ja liikuntaharrastuksen kannalta.

Edustaja Mäntylä kysyi haja-asutusalueiden opiskelijoiden tilanteesta. Nythän opintotuesta vastaavana ministerinä olen iloinen siitä, että nyt lopulta tulee indeksikorotus, jota on pitkään vaadittu. Se tulee tällä hallituskaudella. Mutta jos jatkossa löytyy rahoja, niin kyllä semmoinen ikään kuin kipein kohta sen jälkeen opintotuen korjaamisessa on alle 20-vuotiaiden toisen asteen itsenäisesti opiskelevien opintorahan taso. Jos löytyy varoja tässä taloudellisessa tilanteessa opintotuen parantamiseen, niin tämä olisi semmoinen, joka erityisesti Lapissa auttaisi, ja tätä voimakkaasti vien eteenpäin, jos vain taloudelliset raamit siihen antavat mahdollisuuksia.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä.

Olen valmis, arvoisa puhemies, viemään voimakkaasti liikuntaa ja liikuntakulttuuria peruskouluun, itse asiassa ammatilliseen koulutukseen, lukioihinkin, merkittävästi enemmän.

Sitten edustaja Jokinen peräsi huostaanotettujen lasten koulutusta. Olin reilu kuukausi sitten Ulvilassa. Sain perehdytystä, opetusta itse asiassa, tähän tärkeään asiaan. Tulen olemaan sen seurannassa, kehittämisessä vahvasti mukana. Myöskin hallitusohjelma edellyttää sitä.

Edustaja Karimäki teki tärkeän kysymyksen huippututkimuksesta ja viittasi näihin Suomen Akatemiaankin kohdennettuihin säästöihin. Kokonaisuudessaan kuitenkin niitä voimavaroja, jotka ovat merkittävästi kasvaneet viime vuosina yliopistoissa, tiedekorkeakouluissa, Akatemiassa, sitä kasvua itse asiassa nyt supistetaan, osin leikataan. Nyt on toivomus se, että Euroopan unionin tutkimushankkeista saadaan lisävoimavaroja. Myöskin onneksi hallitusohjelmaneuvotteluissa saatiin lisävoimavaroja tähän tutkimusinfraan niin, että ne joka vuosi lisääntyvät ja ovat 8 miljoonaa euroa vuonna 2015. Se parantaa tilannetta, että kyllä tässä ihan tällaista myönteistäkin on.

Sitten vielä tähän edustaja Kerolan kysymykseen, johon en ollut vielä vastannut, (Inkeri Kerola: Hyvä!) vapaan sivistystyön yli 11 miljoonan säästöihin ja leikkauksiin. Se on tosi harmillinen asia. Nyt kuitenkin tästä yhteiskuntatakuusta on tarkoitus vapaaseen sivistystyöhön tässä vaiheessa kohdentaa 2 miljoonaa euroa, että se vähän tätä määrää supistaa. Tämä käytännössä keskimäärin tarkoittaa vapaan sivistystyön toimijakenttään (Puhemies koputtaa) noin 6 prosentin määrärahojen leikkauksia. Katsotaan nyt sitten, miten tämä talous ja muu lähtee kehittymään. Näihin säästötalkoisiin nyt vaan on joutunut myöskin meille monille rakas vapaa sivistystyö osallistumaan.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafsson on maakunnan mies. Sen takia me ainakin vielä tässä vaiheessa luotamme, että kun tämä virkamiesesitys lähtee kenttäkierrokselle, se ainakin osaltaan muuttuu. Ja toivon erityisesti, että ne periaatteet, mitä olette täällä korostanut, nuorisoikäluokkaosuus, elinkeinoelämän tarpeet ja kysyntä, vetovoima, korostuvat, mutta näin ei tässä virkamiesesityksessä valitettavasti ainakaan täysin ole. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön lakkauttaminen, Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikön lakkauttaminen ja Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan lakkauttaminen sotivat niitä periaatteita vasten, mitä ministerinä äsken totesitte, ja sen takia on välttämätöntä, että tätä esitystä korjataan. Esimerkiksi eteläisen Oulun 90 000 asukkaan osalta on syntymässä tilanne, että sinne ei jäisi mitään korkea-asteen koulutusyksikköä — 90 000 asukkaan kolmen seutukunnan alue. Sehän merkitsisi sille alueelle kyllä aikamoista maton alta vetämistä (Puhemies: Minuutti!) elinkeinojen ja alueen tulevaisuuden kannalta.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta, pitkään sitä odotettiinkin.

Ministeri Arhinmäen puhe opintotuen indeksin korottamisesta oli täyttä silmänlumetta ja nuorten sekä opiskelijoitten harhauttamista. Muistini mukaan myös hallituksen kansanedustajista lähes kaikki puhuivat nuorten puolesta ja lupasivat sitoa opintotuen indeksiin. Opiskelijoita on jälleen petetty tyhjillä lupauksilla elämänlaadun parantamisen suhteen. Puuron, makaronin ja näkkileivän syönti näyttää olevan jatkossakin opiskelijoiden pääravinto, koska opintotukea ei sidota indeksiin kuin vasta vaalikauden lopussa, syksyllä 2014. (Eduskunnasta: Niinhän se on luvattukin tehdä!) Arvoisa ministeri Gustafsson, mitä sanotte opiskelijoille? Miksi vaalilupauksesta ei pidetty kiinni? Ymmärrättekö sen, että inflaatio kiihtyessään köyhdyttää opiskelijoita entisestään?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikon näkemys siitä, että opintotuen pelkkä indeksiin sitominen jollakin tavalla ratkaisisi kaikki opiskelijan toimeentuloon liittyvät ongelmat, osoittaa melkoista tietämättömyyttä opiskelijan arjesta. On erinomaista, että hallitus on sitoutunut uudistamaan opintotukea laajemminkin, jotta sillä oikeasti voidaan ratkaista opiskelijan toimeentulon ongelmia ja sitten sitoa tämä uudistettu opintotuki indeksiin.

Mutta varsinainen kysymys ministerille siitä, että kortistoon ei saa kouluttaa. On erinomaista, että hallitus on päättänyt sovittaa ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkamääriä vastaamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden työelämän kysyntään ja parantaa opetuksen laatua. Kysyn, onko yliopistojen puolella suunniteltu koulutusmäärien tarkastelua, kun koulutustarpeen arvioinneista tehdyt tutkimukset osoittavat, että myös yliopistojen puolella olisi monella alalla tarvetta tarkasteluun, jotta opiskelijan oikeus koulutusta vastaavaan työhön voi toteutua.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafsson on mielestäni oivalla tavalla perustellut täällä koulutuksen kehittämistoimia koskien myöskin sitä ammattikorkeakoulua. Totta kai, lakkautukset tai vähentämiset eivät ole välttämättä mielenperäisiä asioita, mutta minä haluan kaikille maakuntien ihmisille, joita minäkin tietysti olen, sanoa sen, ettei voivoteltaisi ja vikistäisi koko ajan. Kannattaa sitä muutosta ehkä ottaa sarvista kiinni, että siihen muutokseen pystyy itse vaikuttamaan, sillä jos me vaan kitisemme emmekä yritä itse tehdä mitään siellä maakunnissa, niin mielestäni se on pahinta, mitä me sille tulevaisuudelle ja meidän nuorillemme voimme tehdä.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan kovasti opetusministerin rakentavaa ja kuuntelevaa otetta koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Elämme taloudellisesti hyvin haastavia aikoja, mikä tarkoittaa koulutuksessa sitä, että meidän täytyy entistä tehokkaammin, tuloksellisemmin ja entistä opiskelijalähtöisemmin, lapsiystävällisemmin hoitaa meidän koulutuspolitiikkamme. Kyse on Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta.

Ei pidä unohtaa kaikkia niitä hyviä toimenpiteitä, mitä hallitusohjelmaan sisältyy koulutuspolitiikkaa koskien, mutta pohjoissuomalaisena edustajana katson huolestuneena aloituspaikkojen vahvaa vahvaa painottumista Etelä-Suomeen. En halua asettaa alueita vastakkain, mutta haluan nähdä Suomemme koulutuksellisesti tasa-arvoisena maana tulevaisuudessakin.

Ammattikorkeakoulujen sijoittelulla luodaan aluepolitiikkaa. Sillä joko heikennetään alueita tai vahvistetaan alueita. Siksi näiden hyvien kriteerien lisäksi, mitä opetusministeri esitti, täytyy katsoa vieläkin monivivahteisemmin ammattikorkeakoulujen tarvetta, eli meidän täytyy katsoa, millä alueilla meillä on vahvaa koulutusta, sinne sitä painottaa, ja... (Puhemies: Minuutti on mennyt!) — Kiitos!

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin palata vielä tähän perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen ja siihen erinomaisen suureen summaan, 50,5 miljoonaan euroon. Viime kaudella Pop-ohjelman, jossa oli 80 miljoonaa euroa vaalikauden aikana, kautta tehtiin tätä opetusryhmien pienentämistä, mutta konkreettisesti kuitenkin vielä kolmasluokkalaisia saattoi olla luokassa se 35, ja tilastollisesti ne ryhmäkokojen pienenemiset olivat varsin niukkoja. Tähän tietenkin vaikutti se, että monissa kunnissa lakkautettiin kouluja ja yhdistettiin oppilasryhmiä. Miten, opetusministeri, huolehditaan siitä, että tämä reilun 50 miljoonan potti ihan oikeasti, konkreettisesti, menee sinne luokkahuoneisiin niin, että siellä on vähemmän väkeä per ryhmä?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä hyvin jo keskusteltukin tästä ammattikorkeakoulun kolmannesta tehtävästä, mutta en voi olla sitä korostamatta. Erittäin merkittävää tutkimustyötä juuri työelämän ja elinkeinotoimen kehittämiseksi tehdään ammattikorkeakoulun sivutoimipisteissä. Olenkin hyvin huolestunut myös niistä meidän Pirkanmaan sivutoimipisteistä, kuinka ne jatkossa tulevat toimimaan. Siitä voin ministeriltä kysyäkin.

Toinen näkemys on tässä: Meillä on teknologiateollisuudessa vahva rakennemuutos muun muassa Lappeenrannan alueella, ja myös muualla Suomessa prosessiteollisuudessa meillä työpaikkoja lähtee muualle, mutta minkä takia myös Lappeenrannasta ollaan lakkauttamassa prosessiteollisuuden koulutusalat? Näen, että tämä työllisyystavoite on hyvä olla olemassa siellä, mutta näkisin, että se työllisyystavoite on tämä uusien työpaikkojen synnyttäminen, uusi luominen. Näillä rakennemuutosalueilla on hyvin tärkeää näitten paikallisten ammattikorkeakoulujen toimipisteitten ja maakuntakorkeakoulujen yhteistyö.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä edustaja Viitamies ja edustaja Heinonen puuttuivat yliopistolakiin ja yliopistojen autonomiaan ja ennen kaikkea edustaja Viitamies Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamiseen. Mielestäni yliopistolain uudistamisessa — eli annettiin yliopistoille autonomia, täysautonomia — mentiin hieman vikaan. Tässä täytyisi ottaa vähän taka-askeleita. Uskon, että ministeri Gustafsson on tästä tietoinen. Onko ministeri Gustafsson valmis paikkaamaan yliopistolakia tällä vaalikaudella niin, että nämä lakkauttamiset, muun muassa Kajaanin 110 vuotta vanhan opettajankoulutuksen lakkauttaminen, voitaisiin vielä ottaa uuteen tarkasteluun ja ehkä myöskin peruuttaa?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi syrjäytymisestä kertova ilmiö on kouluissa tapahtuvat poissaolot. On tullut ikäviä uutisia siitä, että jopa kesken koulupäivän oppilaat ovat karanneet ryyppäämään. Onneksi tämä koskettaa vain pientä osaa nuorista. Otan esimerkin: Eräskin äiti oli työstä tultuaan löytänyt poikansa sammuneena oksennuksen keskeltä. Poika oli tullut kotiin kahden kaverinsa kanssa jatkamaan yhden syntymäpäiviä Viron-tuliaisten voimin.

Monella nuorella poissaolot kasautuvat ja todistukseen kertyy armoviitosia. Huonosti hoidettujen perusopintojen lisäksi terveys on vaarassa. Opettajat ovat ilmiön edessä voimattomia. Oppilaisiin ei saa kiinni, joten mitä tehdä, jos puhe ei tehoa? Monia keinoja meillä on käytettävissä, muun muassa oppilashuolto, ja myös vanhemmilla on erittäin merkityksellinen rooli. Miten ministerit aikovat puuttua lasten ja nuorten poissaoloihin?

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä, ensimmäinen kulttuuriministerille. Toimet harmaata taloutta vastaan koskettavat monen eri ministeriön alaa, ja kysyisin musiikkituottajien puolelta sieltä kuuluneesta huolesta tietoverkkopiratismin osalta, joka estää luovien alojen terveen kehityksen. Miten ministeri suhtautuu asiaan?

Toinen huolenaiheeni: Tulen Kaakkois-Suomesta, ja katsommepa suuntaan tai toiseen, näemme siellä paperiteollisuuden piippuja, joten olisi kohtalokasta lopettaa paperiprosessinhoitajien linja — se on Imatralla eikä Lappeenrannassa — joten pyydän kohteliaimmin ministeriä tarkastelemaan asiaa järkevästi ja suurella viisaudella tulevaisuutta silmällä pitäen, että paperimiehiä koulutetaan Imatralla tarpeita vastaavasti jatkossakin.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että työnjakoa koulutuksessa on tehtävä, ja näin Lapissa on tehtykin, kun on muodostettu korkeakoulukonserni, jossa kaksi alueen ammattikorkeakoulua ovat karsineet päällekkäisiä koulutusohjelmia. Nyt kuitenkin huolimatta näistä raskaistakin päätöksistä ministeriö esittää, että Kemi-Torniosta, kuten täällä on tullut useassa kohti esille, lakkautettaisiin jopa 40 prosenttia aloituspaikoista, mikä tarkoittaisi, että Tornion toimipiste lakkaisi kokonaan. Siellähän on kohtuullisen uudet, erittäin toimivat toimitilatkin, ja tämä tuntuu kyllä siinäkin mielessä kohtuuttomalta.

Kun ministeri esitti noita lukuja Lapin osalta, niin pyytäisin, että huomioisitte myös sen, että Lapin yliopisto, joka sisältyy näihin lukuihin, on oppilaitos, joka kouluttaa myös valtakunnalliseen tarpeeseen. Siis meidän juristeistakin neljäsosa koulutetaan Lapissa, ja se vastaa valtakunnalliseen tarpeeseen, kun taas ammattikorkeakoulut vastaavat ennen muuta paikallisen elinkeinoelämän tarpeeseen. Nyt tämä on kova isku sinne, (Puhemies koputtaa) niin kuin kylmä rätti elinkeinoelämän kasvoille.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun alussa kulttuuriministeri Arhinmäen varjonyrkkeilynäytös perussuomalaisten kulttuuripoliittista vaaliohjelmaa vastaan oli kyllä erinomainen suoritus siinä suhteessa, että siinä yhdistyivät hienolla tavalla urheilu ja kulttuuri.

Mutta sitten itse tähän asiaan. Eli onhan se, että me keskustelemme kulttuurista ja perussuomalaiset on ottanut aloitteen siinä käsiin ennen vaaleja, harmittava tilanne varmasti vasemmistoliitonkin osalta, kun teidän puolueelta taitaa puuttua koko kulttuuripoliittinen ohjelma. Eli ruvetkaa nyt ihmeessä tuottamaan tämäntyyppisiä ohjelmia, jotta me saamme tätä keskustelua käyntiin tästä, sillä kyllä kulttuuriväeltä on tullut hyvää palautetta perussuomalaisten vaaliohjelmasta. Se herättää sitä keskustelua, ja minä oletan, että te nuorena ministerinä haluatte sitä lisätä, joten pistetään tähän vauhtia, ja näin ollen kansa kiinnostuu tästä kulttuurista ja silloin se on elävää se kulttuuri.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus satsaa kiitettävällä tavalla lisävaroja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Yhtenä tärkeimmistä välineistä tämän tavoitteen saavuttamiselle on pidetty liikunnallisten ja kulttuurillisten elämäntapojen vahvistamista nuorison keskuudessa. Erityisesti vähävaraisemmilla lapsiperheillä ei ole ollut varaa antaa lastensa harrastaa lisenssi- ja muiden vastaavien kustannusten takia.

Haluaisin kysyä ministeri Arhinmäeltä: Onko tässä budjetissa tulossa jotakin uutta tämän epäkohdan korjaamiseksi? OKM:n osuushan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varatuista 55 miljoonasta on 14 miljoonaa euroa. Mikä on ministerin mielipide siitä, voisiko tätä rahaa käyttää esimerkiksi yllä mainittujen vähävaraisten nuorten harrastekynnysten madaltamiseen?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tuoda esiin tässä koulutuspaikkakeskustelussa sen näkemyksen, että on hyvä, että ne koulutuspaikat ovat siellä, missä ne nuoret asuvat tai haluavat asua. Esimerkiksi Helsingissä 900 nuorta jäi ilman opiskelupaikkaa. Se luku on erittäin suuri ja huolestuttava, ja ainakin me helsinkiläiset kansanedustajat haluamme todella nähdä opiskelupaikkoja täällä Helsingin alueella, etteivät meidän nuoret joudu sitten tuolla odottelemaan vuosikausia.

Toinen asia, minkä haluaisin tuoda ministeri Arhinmäelle ja mihin liittyen kysyä hänen kantaansa, on se, että taiteilijat, luovien alojen tekijät, kirjailijat, muusikot, kuvataiteilijat, ovat erittäin huolissaan siitä, että heiltä lähtee leipä ja he eivät saa sitä omasta työstään. Juuri sen takia kopiointimenetelmät ovat muuttuneet. Niistä ei pystytä enää keräämään tuloa. Kirjastomaksujen määräytymistä muutetaan. Kuinka Arhinmäki takaa kulttuuriministerinä sen, että meidän taiteilijat ja luovat työntekijät saavat oman palkan siitä tekemästään työstä?

Olen erittäin iloinen kuullessani ministeri Gustafssonilta ja Arhinmäeltä, että he panostavat nuoriin ja juuri maahanmuuttajanuorten ja -lasten kotoutumiseen Suomeen. On niin tärkeätä, että he saavat suomalaisia kavereita ja saavat suomalaisen identiteetin sen oman identiteettinsä ja kulttuurinsa rinnalle.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Kiitos, puhemies! Arhinmäki olisi ollut aakkosissa ennen, mutta... (Ministeri Paavo Arhinmäki: Virkaiältä vanhempi!) — No, minä olen virkaiältäni vanhempi, joo. Sovitaan näin.

Aluksi kiitos edustaja Haapaselle, joka nyt ei ole paikalla, lämpimistä sanoista, jotka hän osoitti minulle!

Täällä edustaja Vikman kyseli, mitkä yliopistojen osalta nämä koulutuksen määrälliset tavoitteet ovat ja onko painopisteitten muutoksia. Nythän kun on lausunnolla tämä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, siinähän on itse asiassa kaikkien koulutusalojen kohdalta aloituspaikka-arviot ja -esitykset, ja nyt on mielenkiintoista, kun vajaan kahden viikon päästä saamme noin 200 lausuntoa koskien kesua, niin sen pohjalta myöskin arvioimme sitten tätä yliopistokoulutuksen ikään kuin määrällistä tarvetta. Kesussa esitimme muun muassa sitä, että lastentarhanopettajien, yleensä opettajien koulutusmääriä lisätään, myöskin lääkärien, mutta viittaamassani Vattin koulutustarveselvitystutkimuksessa, jonka yhteydessä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärää esitettiin vähennettäväksi 2 200, yliopistojen kohdalta tämä sama luku oli 200. Se niin kuin antaa ymmärtää, että yliopistojen kohdalta ei olisi kovin isoja muutostarpeita. Ammatillisten aloituspaikkojen kohdalta Vattin tutkimus esitti 2 300 aloituspaikkaa, mikä myöskin on sitten otettu ikään kuin lähtökohdaksi.

Edustaja Palm ja aiemmin jotkut muutkin ovat tarttuneet tähän opetusryhmien pienentämiseen, ja olemme tyytyväisiä siitä kaikki, että hallitus osoittaa siihen merkittäviä lisäresursseja, ja tulen tietysti ministerinä tekemään kaikkeni, jotta siihen tarkoitettu määräraha kohdentuu yksi yhteen siihen käyttötarkoitukseen, mikä on tarkoituskin. Tämä on tärkeä asia.

Sitten otan mielelläni vastaan nämä toiveet, mitkä tulivat edustajien Kymäläinen, Lohi, Saarakkala, Wallinheimo ja Lipponen kohdalta.

Lopuksi totean sen tärkeimmän asian vielä yhteenvetona: jokaisen suomalaisen nuoren mahdollisuus saada opiskelupaikka paranee tämän hallitusohjelman ja meidän toimenpidesuunnitelmiemme mukaan, ja esityksemme mukaan Pohjois-Suomessa koulutuksen saatavuus toiselle asteelle siirtyvien kohdalta on maan paras, kun aloituspaikkoja on suhteessa ikäluokkaan esityksen mukaan 84 prosentille.

Lopuksi kiitän hyvästä keskustelusta, puheenvuoroista. Kiitän myöskin kritiikistä siltä osin kuin se oli rakentavaa ja vähän vähemmän siitä, mikä ei ollut rakentavaa, mutta kaikki kritiikki otetaan vastaan. (Välihuutoja)

Ai niin, joo!

Joo, kysymys, joka koski voimassa olevaa yliopistolakia: se on niin tuore, se on itse asiassa ollut vuoden voimassa, joten en minä nyt ensi töikseni lähde sen autonomiapykälää korjaamaan.

Mitä tulee sitten Kajaanin opettajakorkeakouluyksikön lakkauttamiseen, niin en nyt ehkä lähde sitä kommentoimaan. Se oli viime hallituksen aikana tehty päätös, ja se on nyt sellainen. Pitää sitten vettä virrata enemmän, jotta nykyhallitus kävisi siihen kiinni.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää keskustelusta ja siitä laajasta tuesta, jota on tullut sille politiikan linjalle, että vaikeina aikoina, vaikka joudutaan ikäviä päätöksiä tekemään, epämiellyttäviä päätöksiä tekemään, säästöjä tekemään, annetaan arvoa sille, että taiteen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorison määrärahat tulevat kuitenkin hivenen kasvamaan. Ne tulevat todella tarpeeseen. Niin kuin tässä keskustelussa on käynyt ilmi, vaikeina aikoina nimenomaan tarvitaan myös hyvinvointia ja iloa tuovaa kulttuuria, tarvitaan hyvinvointia tuovaa liikuntaa ja tarvitaan sitä, mitä hallitus tekee: vahvaa panostusta nuoriin, niin että nuoret eivät pääse syrjäytymään.

On tärkeää se, että kulttuurista käydään keskustelua, ja siitä on tänä syksynä, tämän kesän aikana paljon keskusteltu. On sitten lenkkareiden väri tai paikallaolo tai poissaolo ollut keskustelua herättävää, niin tärkeätä on, että nyt todella käydään sitä ravistelevaa keskustelua. Sen tuloksena on nimenomaan se, että pitää monipuolisesti erilaista kulttuuria tukea. Myös sellaista kulttuuria, josta kaikki eivät pidä, tarvitaan. On hienoa, että täältä on tullut vahva tuki sille, että pidetään huolta taiteilijoiden toimeentulosta, tuetaan myös postmodernia taidetta, rappiotaidetta. (Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!) Tälle on tullut nyt vahva tuki täältä, kun kritiikkiäkään ei ole sen osalta tullut.

Arvoisa puhemies! Muutama selkeä kysymys vielä tässä.

Edustaja Kymäläinen, joka nyt tuolta korkeudesta kuuntelee vastausta, ja edustaja Lipponen kysyivät näiden luovan työn tekijöiden toimeentulosta. Siinä on tietysti monia eri asioita. Yksi on tietysti erityisesti elokuva-alalla ja musiikkialalla se, että tämä piratismi on se, joka syö leipää. Siinä tärkein rooli on saada ymmärtämään, että kaikesta työstä me haluamme palkkaa, ja kyllä luovan työn tekijöille kuuluu palkka siinä missä rakennustyöläiselle, sairaanhoitajalle tai keittäjällekin omasta työstään. Pitää saada informaation kautta ymmärrys siitä, että tästä on kysymys. Esimerkiksi kun puhutaan piratismissa monesti, että ne ovat madonnat ja bonot, miljonäärit, joille nämä tuotot menevät, niin ne menevät hyvin pienituloisille tekijöille.

Ne keinot, joita tässä on informaation lisäksi ja joita yritetään erityisesti parantaa, ovat kanavat, joilla kuluttaja ja tuottaja kohtaavat. Sitä vastakkainasettelua näiden kahden ryhmän välillä pitäisi välttää, jota nyt on keskustelussa syntynyt. Itse asiassa nämä ovat samalla puolella monesti näissä tekijänoikeuskysymyksissä. Vastakkain ovat tekijät ja sitten suuret monikansalliset yritykset, jotka pyrkivät saamaan tekijöiden tuotannon itselleen, sen hyödyn pois tekijöiltä. Tämä on hyvin tärkeätä.

Toisaalta esimerkiksi musiikin tekijöiden osalta hyvitysmaksukysymys on sellainen, joka vielä tämän vuoden aikana pitää taas asetuksella ratkaista. Hyvitysmaksut ovat jääneet pahasti jälkeen. Kysymys on nimenomaan siitä, että tuotteet muuttuvat ja asetukset eivät pysy perässä. Varmasti nyt pitää ottaa uusia laitteita tähän piiriin. Mutta sitten tulevaisuudessa, niin kuin hallitusohjelmassa on kirjattu, pitää miettiä, miten hyvitysmaksujärjestelmää voidaan uudistaa niin, että ei vain perässä juosta vaan se toimeentulo on vakaata.

Liikunnan ja urheilun osalta edustaja Wallinheimo kysyi erittäin tärkeän kysymyksen vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksista. Tiedetään, että tänä päivänä kausimaksut, kuukausimaksut ovat karanneet käsistä. Voi helposti olla, että toistasataa euroa kuukaudessa pitää harrastuksesta maksaa. Vähävaraisilla perheillä tai edes keskituloisilla ei välttämättä ole varaa siihen harrastukseen.

Tietysti pitää muistaa, että lähtökohtaisesti toimeentulotuen harkinnanvaraisesta osuudesta pitäisi tulla jokaiselle lapselle oikeus siihen yhteen harrastukseen. Tämä on hyvä, kun tästä keskustellaan, pitää mielessä, ja on hyvä neuvoa myös siihen, kun ei välttämättä osata hyödyntää tätä, koska ei voi olla niin, että vanhempien tulotasosta on kiinni se, voiko lapsi harrastaa lajia, voiko hänellä olla harrastus, josta on kiinnostunut. Mutta tarvitaan myös valtiovallan toimia, ja minä haluan hyvässä yhteistyössä löytää niitä keinoja, joilla pidetään huolta siitä, että vanhempien lompakon paksuus ei saa olla harrastuksien esteenä ja jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus harrastukseen.

Ihan lopuksi: Viimeinen perusturvan muoto, joka ei ole ollut sidottu indeksiin, on ollut opintotuki. Täytyy sanoa, että taistelin aika leijonan lailla siitä, että todella se indeksiin sitominen nyt tuli hallitusohjelmaan. (Markku Rossin välihuuto) Täytyy sanoa, että on tullut paljon paljon kiitosta opiskelijajärjestöiltä siitä, että todella on nyt saatu tämä indeksiin sitominen. (Markku Rossi: Vuodenvaihteessa!) Siinä mielessä pidän vähän erikoisena, että arvostellaan sitä, että sidotaan indeksiin. Eihän se indeksiin sitominen tietysti koko opintotukijärjestelmää muuta toimivaksi, mutta kyllä se oli semmoinen niin kuin ykköstavoite opiskelijajärjestöillä, ja tämä hallitus on opiskelijajärjestöjen ykköstavoitteen päättänyt toteuttaa, ja siitä on tullut paljon kiitosta. Sen kiitoksen mieluummin otan vastaan opiskelijajärjestöiltä kuin ehkä vähän asiantuntemattomat opiskelijoiden näkemyksiin liittyvät kritiikit.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin sanoa ensiksi opetusministerille näistä ammattikorkeakouluista: Lapin yliopiston kaikki neljä tiedekuntaa on tarkoitettu valtakunnalliseen tarpeeseen. Kun nämä tiedekunnat on rakennettu, niissä on otettu huomioon tämä pohjoinen ulottuvuus ja pohjoinen osaaminen, mitä tarvitaan koko Suomen kehittämisessä. Sen takia tuntuu tosi pahalta se, että ne niputetaan nyt yhteen Lapin ammattikorkeakoulun paikkojen kanssa. Silloin kun puhutaan alueen ammatillisen korkeakouluopetuksen tarpeesta, niin me menetämme nämä paikat valtakunnallisen kehittämisen vuoksi.

Sitten tähän talousarvioon. Hallitusohjelmassa on todella silmiinpistävän paljon erilaisia toimikuntia, selvityksiä, selvittäjiä, tarkastelua, kehittämisohjelmia ja työryhmiä. Paljonko nämä muuten maksavat? Olin eilen Petofoorumissa, ja esimerkiksi petopolitiikan osalta on toimenpiteenä ja toimintona kuulemma petotilanteen selvittäminen ja puolueettoman selvittäjän palkkaaminen. Siis selvitystä, selvitystä.

Nyt kuitenkin ollaan tässä petotilanteessa erittäin akuutissa ongelmassa, ja tähän tarvittaisiin välittömiä toimenpiteitä ja lisää petokorvausrahoja. Ellei poronhoitoalueen petotilanteen hoitamiseksi aleta heti toimenpiteisiin, niin porotalouselinkeino on monilla alueilla poronhoitoaluetta semmoista, että korvauksia ei enää kohta paljon tarvita, kun ei ole enää kohta mitä korvata. No, petotilanteen selvittämiseksi on tehty jo paljon toimenpide-esityksiä, joten kyllä minä odotan, että toimenpiteitä, eikä selvityksiä.

No, sitten tätä hallitusohjelmaa kun katsoin verrattuna tähän talousarvioon, niin näitä muita selvityksiä: moneen muuhunkin toimialaan on kirjoitettu vain, että selvitetään. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen osalle on tähän hallitusohjelmaan kirjattu selvitysten laatiminen: eli Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman laatiminen, mutta ei yhtään rahaa. Talousarvio on täynnä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämisen investointeihin tarkoitettujen ja tarvittavien rahojen leikkauksia sen edestä, kuten esimerkiksi työllisyyspoliittinen investointiraha, maakuntien kehittämisraha, ammattikorkeakoulutus, liikenneinvestoinnit. Elikkä onko näillä selvityksillä sitten tarkoitus selittää nämä monet leikkaukset? Toiminnot hukutetaan selvityksiin.

Minä kyllä odotan nyt hallitukselta aktiivista toimintaa ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä meidän nykyinen taloustilanne, mihin nyt ollaan menossa, ei pelkillä selvityksillä kyllä mene mihinkään päin. Siis tarvitaan toimenpiteitä koko maan kehittämiseksi, eikä pakoilua selvitysten taakse.

Sitten kokonaan vielä erillisenä asiana haluan ottaa esille sotaveteraanien asiat. Sotaveteraanien tukemista ollaan leikkaamassa huomattavasti, ja kuitenkin Sotaveteraaniliiton mukaisesti kuntoutusmäärärahoja olisi pidettävä yhä entisellään ainakin pari vuotta, sillä sotaveteraanien määrä on edelleen aika korkea ja heidän ikääntyessä tätä kuntoutusrahaa tarvitaan, sen tarve vain lisääntyy. Sitten on odotettavissa, että vasta muutaman vuoden päästä, ehkä vuonna 2014, näitä määrärahoja tarvittaisiin vähän vähemmän. Eli kyllä minä toivon, että me kaikki muistamme sen, että kyse on kunniavelasta, joka meidän pitää ihan yhteisesti kyllä maksaa ja huolehtia pää pystyssä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä tuon edellisen debatin jatkoksi: on hyvä todeta se, että on erittäin myönteistä, että opetusministeri Gustafsson vie nyt eteenpäin tuota peruskoulun tuntijakouudistusta ja peruskoulun tavoitteiden uudistamista. Tätä työtähän me olimme kokoomuksessa halukkaat viemään eteenpäin jo viime hallituskaudella ja valmistelimmekin siihen varsin laajan ja kattavan uudistuksen, joka olisi nimenomaan vienyt suomalaista peruskoulua 2020-luvulle, niin että olisimme lisänneet taito- ja taideaineiden määrää ja myös kielten opetusta valinnaisuuden kautta ja itse asiassa myös hivenen kokonaistuntimäärää, mutta lähtökohtana se, että suomalainen peruskoulu olisi vastannut ja vastaisi tulevaisuudessa paremmin niihin tarpeisiin, joita sille tämä koko ajan kansainvälistyvä maailma antaa.

Suomalaisessa koulussahan oppimistulokset ovat loistavia, mutta toisaalta suomalaisessa peruskoulussa viihdytään varsin huonosti, ja se on myös yksi haaste, johon pitää pystyä vastaamaan. Silloin tämä iso uudistus, jota suomalaiset lapset ja suomalaiset koulut ja suomalainen korkea osaaminen kaipaa, kaatui keskustan vastustukseen. Edustaja Tuomo Puumala oli kärjessä kaatamassa tätä hanketta, joka olisi suomalaista peruskoulua vienyt merkittävällä tavalla eteenpäin. Nyt toivottavasti ministeri Gustafsson vie tämän työn loppuun niin, että koulu vastaa entistä paremmin niihin tarpeisiin ja vaatimuksiin, joita sille suomalainen yhteiskunta antaa. Tässä on ministeri Gustafssonilla vaalittavana suomalaisen korkean osaamisen kivijalka.

Tuossa aiemmin kiitin jo muista töistä, joita nyt tehdään tuolla sivistyksen puolella. En niihin tässä puheenvuorossa sen laajemmin mene.

Ammattikorkeakoulukeskustelu oli laajaa, ja toivon, että siellä erittäin vahvasti vielä eri alueilla tarkastellaan myös ammattikorkeakoulujen omassa hallinnossa sitä, miten nämä eri yksiköt ja eri ammattikorkeakoulut vastaavat siihen työvoimatarpeeseen ja koulutustarpeeseen, joka ammattikorkeakouluilla on. Esimerkiksi tässä ministeriön virkamiestyönä tekemässä pohjaesityksessä tapahtuisi niin, että tuohon Hyvinkään, Uudenmaan pohjoisreunaan, Hyvinkään—Riihimäen talousalueelle jäisi 100 000 asukkaan alue ilman ammattikorkeakouluyksikköä. Sillä alueella esimerkiksi toimii yksi meidän kansainvälisesti tunnetuimmista yrityksistämme, Kone, jolla on erittäin suuri tarve osaavaan työvoimaan. Toivon, että tämä tulee vahvasti esille, kun tätä työtä nyt helmikuuhun mennessä tehdään.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa salissa aika usein pienemmälle huomiolle jää taide- ja kulttuuri- sekä liikuntarahat. Täytyy todeta, että tässäkin vaikeassa taloustilanteessa nämä määrärahat edelleen säilyvät hyvällä tasolla, jopa niiden tasoa pystymme lievästi korottamaan. Kulttuuri saa lisää ensi vuonna lähes 16 miljoonaa euroa ja liikuntakin 3,3 miljoonaa euroa. Liikunnan asemaa halutaan tämän hallituksen toimesta peruspalveluna vahvistaa entisestään, ja nimenomaan niin, että tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan vahvistuminen ja yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tähän asiaan edustaja Wallinheimo äskeisessä debatissa erittäin hyvin otti kantaa. Hän toi esille nämä vähävaraiset lapset ja sen, millä tavalla suomalaisessa yhteiskunnassa pitää tehdä entistä aktiivisemmin työtä sen eteen, että kaikilla lapsilla tulotasosta, taustasta huolimatta olisi mahdollisuudet liikkua, harrastaa ja jopa menestyä ja pärjätä niin, että voisi edetä aina tuonne huippu-urheiluunkin asti, jos näin itse joskus valitsee. Se oli hyvä, että ministeri Arhinmäki tätä Wallinheimon huomiota täällä salissa tuki.

Määrärahoja suunnataan ensi vuonna etenkin laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamiseen, ja ensi vuoden budjetissa myös turvataan huippu-urheilun muutostyöryhmän rahoituksen jatko. Se on minun mielestäni hirveän tärkeä toisena kappaleena taikka tasapainottajana pitää tässä keskustelussa esillä. Samaan aikaan kun kehitämme ja tuemme massaliikuntaa ja tällaista kaikkien saavutettavissa olevaa liikuntaa, niin pitää myös huolehtia siitä, että myös huippu-urheilulla on mahdollisuudet kehittyä Suomessa. Tämä otettiin viime kaudella keskustan ja kokoomuksen johdolla yhdeksi kehityksen kärkihankkeeksi, ja sitä nyt viedään eteenpäin.

Ensi vuonna veikkausvoittovaroja saadaan jakoon yli 520 miljoonaa. Kyllä se on tärkeintä, että suomalaiset veikkaavat, sillä näistä rahoista meidän tiede, taide, liikunta ja nuorisotyö hyvin pitkälle rahoitetaan myös ensi vuonna. Tuo rahoitus, joka Veikkauksen tuotoista arvioidaan ensi vuonna tulevan, on hieman yli 500 miljoonaa eli puoli miljardia, ja siinä on huomioitu jo tuo arpajaisveron korottamisen aiheuttama vaikutus. Itse edelleen toivon, että seuraamme tarkasti sitä, millä tavalla arpajaisveron korotus vaikuttaa tähän tulokertymään, mutta ennen muuta muun muassa hevosurheilun puolella, hevostalouden puolella, on ainakin alkumerkit olleet sen suuntaisia, että seurannalle on erittäin suuri tarve.

Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa tullaan purkamaan ensi vuonna vajaalla 17 miljoonalla eurolla ja voittovarat kohdennetaan edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa. Eli tieteen menoista 25 prosenttia rahoitetaan Veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla, ja taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen kokonaismäärästä peräti 65 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista.

Arvoisa puhemies! Nuorten palveluita kehitetään myös ensi vuonna vahvasti. Onkin tärkeää, että tällainen aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen vahvistaminen säilyvät edelleen vahvasti tässä meidän nuorisopolitiikan keskiössä. Painopisteitä ensi vuonna on edistää nuorten yhteiskuntatakuuta sekä toteuttaa uutta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen, viime kaudella aloitettuun etsivään nuorisotyöhön ja yhteiskuntatakuun toimeenpanoon esitetään 4 miljoonaa euroa lisärahoitusta eli yhteensä jo lähes 20 miljoonaa, ja se on raha, joka ei varmasti tule menemään hukkaan.

Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen vahvistaminen ovat ne kärjet, joita tulevaisuudessa haluamme vaalia, ja ne ovat sellaiset perusperiaatteet, joita kannattaa pitää vahvasti esillä. Meidän on syytä huolehtia tulevaisuudessa siitä, että suomalainen korkea osaaminen saa vahvan perustan päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa, sen jälkeen peruskoulussa, mutta se jatkuu myös sitten harrastusten tukemana myös jatko-opinnoissa, ja siinä kulttuurilla, liikunnalla on erittäin suuri merkitys.

Pidän erittäin myönteisenä sitä, että urheiluministeri Arhinmäen aikana liikuntaan voimme edelleen lisätä määrärahoja ja huolehtia siitä, että massaliikunnassa, suuria massoja liikuttavassa liikunnassa, määrärahat lisääntyvät, mutta myös huippu-urheiluun tähtäävässä rahoituksessa. Tämä liikunnasta ja urheilusta.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä edustaja Heinonen hieman väärin perustein esitti, että olisimme olleet jotenkin huonolla tavalla torppaamassa tuota tuntijakouudistusta. Kysymyshän oli siitä, että halusimme pitää peruskoulun tasa-arvoisesta pohjasta ja perustasta kiinni. Sen teimme ja tulemme tekemään myöskin tällä vaalikaudella.

Tehän olitte ajamassa uudistusta, jossa jo alakouluun olisi tuotu valinnaisuus eli oppilaan olisi pitänyt jo alakoulussa tehdä valinta siitä, lähteekö hän uraputkeen, ja me emme tämmöistä ajattelua hyväksy, vaan ajattelemme niin, että vielä alakoulussa jokaisen oppilaan pitää olla tasa-arvoinen ja alakoulun pitää olla oikeudenmukainen. Tämmöisen peruskoulun me olemme itse asiassa sosialidemokraattien kanssa rakentaneet, ministeri Gustafsson. Luulen, että olette itse asiassa tästä asiasta kanssani tismalleen samaa mieltä, ja toivon, että ette ministerinä ole viemässä eteenpäin myöskään kokoomuksen ajamaa uudistusta, jossa jo alakoulussa tuotaisiin valinnaisuutta, tehtäisiin uusia oppiaineita, draamaa ja etiikkaa, ja sillä tavalla uskontoa vähennettäisiin koulusta. Mutta taito- ja taideaineita, niitä minä toivon, että lisäätte, ja toivottavasti siihen rahat riittävät. Mutta älkää viekö eteenpäin tätä uudistusta, joka jo kertaalleen, aivan oikein, torpattiin. Se on peruskoulun tasa-arvon kannalta tärkeää.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran täytyy oikaista keskustan johtavan sivistyspoliitikon sanoja: Tämä valinnaisuus, jota olisi tuotu tuon meidän peruskoulun tuntijako- ja tavoiteuudistuksen myötä suomalaiseen peruskouluun, mitä hän olisi peruskoulussa alaluokilla valinnut, ei olisi millään tavalla vaikuttanut lapsen tai nuoren jatkomahdollisuuksiin. Tämä oli aivan selkeästi sinne kirjattu. Se oli ainoastaan valinnaisuutta, että lapsi olisi voinut valita hivenen enempi käsitöitä, hivenen enempi liikuntaa, hivenen enempi vaikkapa kielten opiskelua omien tarpeidensa mukaan. Vaikkapa Itä-Suomessa olisi ollut varsin perusteltua antaa mahdollisuus opiskella venäjää, ja tähän me halusimme antaa mahdollisuuden, mutta keskustapuolue sen viime hallituskaudella tylyllä tavalla torppasi ja säilytti meidän peruskoulun edelleen 1990-lukulaisena.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Vasenryhmän edustaja kritisoi kuntakentän leikkauksia osin aiheesta, osin aiheetta. On totta, että valtionosuuksia leikataan yli 600 miljoonalla eurolla siitä, mitä ne olisivat olleet ilman tarkistuksia, mutta samaan aikaan lopputulemana viivan alle jää 368 miljoonaa plussaa. Tämä on tärkeä muistaa, kun puhutaan kuntien rahoituksesta.

Tärkeätä, tai oikeastaan tärkeämpää kuitenkin kuin näistä yksittäisistä numeroista puhuminen, olisi tarkastella kuntien rahoitusasemaa kokonaisuudessaan. Meillä on ikävä kyllä se tilanne, että kuntien taseista ei ota sen enempää kuntaministeri kuin erkkikään selvää. Kunnat eivät poista oikeaa määrää, kuntien omaisuutta ei ole arvostettu oikeaan määrään ja kuntien velat ja niiden ilmoittaminen on, sanoisiko, sattumanvaraista kuntien välillä. Kunnan sisällä saattaa olla tietty logiikka ja jatkuvuus, mutta kuntien vertaaminen toisiinsa on tosiasiassa täysin mahdotonta nykyisillä arvostuksilla.

Ongelma tässä on se, että kunnat, jotka tosiasiassa ovat valinneet jo aikoja sitten Kreikan tien, jatkavat velkaantumistaan edelleen. Suomessa poikkeuksellisesti kunnissa ei ole minkäänlaista velkakattoa. Me olemme hyväksyneet sen, että Euroopassa jokaisella maalla on velkakatto, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta emme omille kunnillemme ole asettaneet vastaavanlaista rajaa. Tämä on johtanut aivan kestämättömiin tilanteisiin eräiden kuntien osalta, ja nykyiset kuntapäättäjät syövät tulevien kuntalaistensa ja kuntalaistensa lasten lautasilta. Se, mitä meidän pitäisi saada aikaan, on säätää kuntiin jonkinnäköinen velkakatto, raja sille, kuinka paljon kunnat voivat velkaantua. Toki tässä pitäisi ottaa huomioon kuntien omistuksessa olevan omaisuuden arvo ja moni muu seikka, mutta ongelmaan on aivan välttämätöntä kiinnittää huomiota.

Se, miten tähän tilanteeseen on tultu, on osittain myös johtunut siitä, että kunnilla on eräänlainen yhteistakausjärjestelmä. Kuntien takauskeskus takaa kuntarahoituksesta otettavat luotot, mikä vastaa sitä, mikä Euroopassa on Suomen vastustuksesta huolimatta vireillä, eli yhteistakausjärjestelmää eurobondien muodossa. Tämäkin on suomalaisilta päättäjiltä kummallista logiikkaa. Euroopan kesken vastustamme yhteistakauksia, mutta kuntien välillä hyväksymme sen, että yli varojensa elävät kunnat, taloustilanteesta välittämättömät kunnat, saavat velkaantua aivan oman mielensä mukaan, mutta kaikki maksavat lopulta samaa korkoa ja vastaavat yhdessä toistensa veloista. Siksi vähintäänkin velkakatto ja taseiden vertailukelpoisuus ovat välttämättömiä saada aikaan. Verokatto on tietysti perustuslaillinen kysymys, mutta sekin lienee syytä ottaa tarkasteluun. Meillähän on tietynlainen verokatto myös kiinteistöverossa, joten ei sitä voi suoralta kädeltä perustuslain vastaiseksikaan tyrmätä.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on aivan liikaa keskitytty siihen, mihin rahat jaetaan. Liikaa siinä mielessä, että toinen puoli on, että sitä rahaa pitäisi jostain saadakin, mutta on myös unohdettu se, että tosiasiassa se jaettava, ne pienet muutokset, joita täällä salissa tehdään aikaisempiin vuosiin verrattuna, tehdään velkarahalla. Olennaisin kysymys on kuitenkin se, että velkaantumiskehitys on pakko pysäyttää. Me otamme yli 7 miljardia euroa velkaa, ja on aivan oikein, että tämä hallitus on linjannut, että tämä velkaantumiskehitys on hallituskauden aikana katkaistava. Verot ovat aivan keskeisessä roolissa, kun valtion tuloja ja tulomuodostusta rakennetaan, ja on oikein, että hallitus pyrkii keventämään työn ja työllistämisen verotusta, jotta saataisiin aikaan kasvua, jolla verotulot lopulta lisääntyisivät. Kun lyhyelläkin tähtäimellä verotuloja kuitenkin on saatava, on aivan oikein valittu linja, että ympäristö- ja terveysperusteisia veroja korotetaan.

Tässä keskustelussa aiemmin esitettiin, että rikkaille tarvittaisiin solidaarisuusveroa, mutta, arvoisa puhemies, sellainen solidaarisuusvero sisältyy jo tähän hallituksen antamaan budjettiesitykseen. Pääomatuloveroja korotetaan — vastoin monen talousoppineen talousnäkemyksiä siitä, mikä on veronsaajan kannalta pitkällä tähtäimellä järkevää — määräaikaisesti, ainakin toistaiseksi, 32 prosenttiin. Pääomaverotulot siis nousevat, yleinen verokanta 30 prosenttiin ja kaikkein eniten pääomatuloja saavien osalta 32 prosenttiin. Lisäksi perintö- ja lahjaverotukseen lisätään ylimääräinen porras suurille, yli 200 000 euron perinnöille. Kyllä tämä hallitus on sen solidaarisuusveron jo tuonut. Sitä en pidä millään tavalla järkevänä, että palkkatuloverotusta, joka Suomessa on äärettömän korkea, joka on suoraan pois kannusteesta suomalaiseen työhön, edelleen kiristettäisiin. On aivan oikea linja, että työn verotus pysyy entisellä tasolla.

Mitä sitten tulee tähän kasvun rakentamiseen muilla tavoilla, kun on selvää, että pelkästään leikkaukset, pelkästään veronkorotukset eivät riitä tämän velan umpeen kuromiseen, niin on muistettava, että 1990-luvun lamasta selvittiin kuitenkin pitkällä tähtäimellä nimenomaan suomalaisen kasvun ansiosta. Olemassa olevien yritysten vahva kasvu nosti Suomen velkaantumiskurimuksesta. Toisaalta meille syntyi uutta teknologiaa, uusia yrityksiä, jotka hoitivat oman osuutensa veroista.

Valtio kannustaa ensi vuonna nimenomaan vihreään talouteen, uusien yritysten syntymiseen vihreän talouden saralle, mutta ennen kaikkea olemassa olevien yritysten kasvumahdollisuuksia, kansainvälistymismahdollisuuksia lisätään lisäämällä Finnveran riskinottokykyä, ja yhtiön korkotukilainavaltuuksiksi osoitetaan nyt 263 miljoonaa euroa. Tämä on aivan välttämätöntä, jotta suomalaiset yritykset, joilla jo on hyviä tuotteita, pystyvät näitä tuotteita myös jalostamaan, markkinoimaan maailmalla ja tuottamaan lisäarvoa myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Aivan liian usein meillä tällä hetkellä on tilanne se, että yritys kehittää jonkun tuotteen, jonka markkinointiin tai jalostukseen kuitenkaan resurssit eivät riitä, ja ennen kuin tuote alkaa tuottaa yhtiölle ja yhteiskunnalle Suomessa, niin se on myyty jo ulkomaisiin käsiin. On oikein, että tämä hallitus on tämän ongelman havainnut ja siihen vakavasti puuttunut.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Jonkin verran olen ollut urheilun ja liikuntakulttuurin kanssa tekemisissä, mutta kun ei tärpännyt debatissa, niin tältä paikalta täytyy sitten varsinaista puheenvuoroaikaa käyttää siihen siinä toivossa, että kulttuuriministeri tai joku hänen läheisensä kuulisi tämän signaalin täältä salista.

Suurimmat ongelmat meidän liikuntakulttuurissamme liittyvät edelleen paikallistason toimintaedellytyksiin. Siellä on entistä vaikeampaa. Isät, äidit, lähisukulaiset tekevät valtavan määrän talkootyötä. Se on arvioitu minimipalkallakin useamman miljardin arvoiseksi vuosittain eli hätä on suurin juuri siellä. Siellä ei ole dopingongelmia, siellä ei ole katsomoväkivaltaa, siellä ei ole sellaisia lieveilmiöitä kuin on joillakin muilla liikuntafoorumeilla, eli siellä nimenomaan korostuu liikuntakasvatus-sanassa sen jälkimmäinen osa, kasvatus. Sinne toivoisin jonkinlaista vetoapua. Esimerkiksi terveyttä edistävään liikuntaan budjettikirjassa näytetään osoittavan 3,8 miljoonaa euroa. Vähän enemmän kuin kaksi kertaa enemmän seuraavalla rivillä osoitetaan huippu-urheilun tukemiseen. Mielestäni julkisilla varoilla pitäisi tukea suurin piirtein päinvastoin, kohdistaa ne kansalaisten terveyttä edistävään liikuntaan.

Huippu-urheilu on kehittynyt. Olen urheilukentällä kasvanut, joten minulla on lähtökohtaisesti myönteinen asenne huippu-urheilua kohtaan, mutta se on kehittynyt niin paljon tällaiseksi liiketoimintatyyppiseksi toiminnaksi. Siellä otetaan riskejä, siellä säätiöitetään, yhtiöitetään, jaetaan voittoja, ostetaan ja myydään. Se on markkinaehtoista, ja tämän vuoksi tietty pieni marginaalinen osuus liikuntakulttuurin hallinnosta kuuluisi jo tänä päivänä minun mielestäni työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle, ei niinkään enää tänne opetusministeriön sektorille. Silloin pitäisi keskustella siitä, millä tavalla näitä yhteisiä varoja jaetaan sillä tavalla, että yhteiskunta saa siitä parhaan hinta—laatu-suhteen ja hyödyn, missä määrin mitäkin rahoitetaan.

Käytän esimerkkinä vielä sitä, että meillä on eräitä tällaisia trendikkäitä lajeja, jotka siis ovat yhtiömuotoisia, jotka tuottavat hyvin, toimivat ihan kuin mitkä tahansa liikeyritykset. Kuitenkin nämä toimintaedellytykset ovat yhteiskunnan rakentamia, ja asianomaisia organisaatioita avustetaan, aivan niin kuin ministeri Arhinmäki täällä sanoi, suoriteperusteisesti. Mitä enemmän rakennetaan jäähalleja, sitä enemmän kertyy suoritteita ja sitä enemmän pitää tukea valtion varoin jääkiekkoa. Tämä esimerkkinä. Tämä avustusaparaatti toimii, näin se vahvistaa ja ruokkii itse itseään.

Mielestäni tulisi voida käyttää myöskin mittarina avustamisen tarvetta, läpivalaista näitä organisaatiorakenteita, minkälaiset ovat nämä säätiö- ja yhtiö-, konsernirakenteet, missä määrin rahaa on laitettu sukanvarteen ja mikä on todellinen kohtuullinen avustamisen tarve. Jos näin tehtäisiin, niin voitaisiin heikkoja vahvistaa ja vahvemmat eivät vielä heikkenisi yhtään, koska niillä joillakin lajeilla taseet ovat niin vahvat. Tämä ei koske yleisesti liikuntakulttuuria. Kun meillä on 130 valtionapua saavaa lajiliittoa, niin tämän kaltainen ajattelu, mitä esitin, koskee ihan muutamaa. Suurin osa kansalaistoiminnasta tapahtuu kädestä suuhun -periaatteella.

Mutta pidän kauhean epäloogisena sitä, että yhteiskunta luo puitteet, rakentaa stadionit, hallit, ja sitten, kun sieltä tulee jotain katsomisen arvoista urheilua, niin se onkin maksullisella kanavalla. Tässä siis rahoittajat jäävät nuolemaan näppejään: yhteiskunta rahoittaa, yksityiset korjaavat potin. Mielestäni tulisi miettiä sitä, mikä on sponsoreitten vastuu liikuntapaikkarakentamisen osalta. Suuremmalla panoksella joutaisivat olla mielestäni mukana.

Toinen iso kysymys liikuntakulttuurin alalla on se, miten turvataan Veikkaus Oy:n yksinoikeusjärjestelmä tulevaisuudessa. Se tulouttaa noin 500 miljoonaa euroa valtion budjettiin. Suurimmat edunsaajat ovat kulttuurisektorilla, mutta liikunta-, taide- ja nuorisotyökin saavat osansa. Valtion liikuntabudjetista lähes 100 prosenttia on Veikkauksen voittovaroja. Miten turvataan, että tämä yksinoikeusjärjestelmä toimii, miten toimitaan, että ylipäänsä rahapelitoimijat Suomessa voivat säilyttää ne toimintaedellytykset, jotka niillä on tänä päivänä — tämä on iso kysymys. Tästä olisin toivonut ministeri Arhinmäeltäkin julkista linjausta.

Herra puhemies! Sitten tähän päivän epistolaan siltäkin osin, minkälaisia väitteitä täällä on keskustelussa aika usein esitetty. Hämmästelen sitä, että meillä on samat kirjat pöydällä, nämä keltaiset budjettikirjat, ja siitä huolimatta kollegat oppositiossa väittävät, että valtio velkaantuu ensi vuonna enemmän kuin tänä vuonna tai viime vuonna. Valtion velkakehitys on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut niin, että noin 25 miljardia valtio on ottanut lisää velkaa, tasaisella vauhdilla noin 8 miljardia vuodessa. Ensi vuonna otetaan 7. Tänä vuonna kolmannessa lisäbudjetissa velanottoa onneksi pystytään vähän keventämään kertaluontoisella valtion kassasta otolla, kassasta otetaan lähes 2 miljardia, ja luvut kirjanpidossa näyttävät silloin 6,5:tä. Todellinen talousarvioluku on tänäkin vuonna yli 8 miljardia.

Pakkoliitoksista puhutaan. En löydä hallitusohjelmasta, en löydä budjetista sanaa pakkoliitos, mutta oppositio kuitenkin pelottelee tällä argumentilla. Tämä on mielestäni kohtuutonta. Voidaan olla asioista eri mieltä, mutta voitaisiin kuitenkin käyttää oikeita käsitteitä.

Yksityisteitten osalta täällä jo todettiinkin, että viime hallituskaudella tehtiin erittäin hyvää elvytyspolitiikkaa tältä osin, että alemman asteista tieverkkoa vahvistettiin, sen kuntoa parannettiin. Kyllä senkin jossain pitää näkyä.

Edustaja Reijonen vähätteli tätä yhteisöveron 1 prosentin alenemaa, käytti esimerkkinä, että jos on miljoonan voitto, niin siitä ei saa kuin murusia, kun 1 prosentilla laskee verotus. Mutta hän jätti huomiotta, että jos saa jollain lailla miljoonan voittovaroja, niin siitä verot maksettuaan jää 750 000 ymmärtääkseni yrittäjän näppiin, millä voi kehittää sitten yritystään.

Kuntataloutta on moitittu. Ensi vuoden luvut eivät ole kovin positiivisia, mutta tässä minä viittaisin tähän kehysesitykseen. Siinä hallitus esittää, että vuosina 2013—2015 kuntatalouden netto on plus 1,4 miljardia euroa, joten ei se tulevaisuus kuntatalouden kannalta ole kovin huono tätä taustaa vasten peilattuna.

Vielä sitten tähän perusturvan paranemiseen. Se on järkevää politiikkaa ja nimenomaan parantaa pienituloisten ostovoimaa. Se raha lähtee kansantaloudessa kiertoon, se ei mene sukanvarteen, ei säästöihin, ei ulkomaanmatkoihin, vaan se vahvistaa sisämarkkinoiden toimintaa, on inhimillisesti tarpeellista ja hyödyllistä.

Sitten oppositiosta tuli aivan huikea väite liittyen omaishoitajien asemaan. Hallitusohjelmaan on nyt kirjattu joitakin lauseita siitä, että omaishoitajien asemaa pyritään parantamaan ja selvitetään muun muassa sen palkkion verovapausmahdollisuus. Mutta päähallituspuolueena kahdeksan vuotta ollut puolue ryhmäpuheenjohtajansa suulla vaatii täällä nyt omaishoitajien aseman parantamista muutama kuukausi vaalien jälkeen, kun heillä oli kahdeksan vuotta aikaa tehdä jotakin. Niistä äänestettiin kaikkien budjettien yhteydessä ja keskustapuolue johdonmukaisesti äänesti omaishoitajien aseman parantamista vastaan kahdeksan vuoden ajan. Hyvä, jos nyt mielipiteet muuttuvat.

Herra puhemies! Kuulun siihen ryhmään ja niitten kansanedustajien joukkoon, joka on äärettömän huolestunut valtion velkaantumistahdista. Oppositiolla on runsaasti menojenlisäysesityksiä mutta ei juurikaan lisätuloesityksiä. Tunnustan, että politiikassa on aina vaihtoehtoja, on pakko olla vaihtoehtoja, ja esimerkiksi sosialidemokraateilla oli viime vaalikaudella joka vuosi vaihtoehtobudjetti. Tätä taustaa vasten odotan mielenkiinnolla oppositiolta vaihtoehtoisia ja realistisia linjaesityksiä eikä vaan pelkkiä irrallisia heittoja.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aloitan kiittämällä nykyistä ja myös entistä hallitusta siitä, kuinka aktiivisella otteella ne ovat toimineet suomalaisen meriteollisuuden ja laivanrakentamisen tulevaisuuden turvaamiseksi Suomessa. Valtion tukipolitiikka on ollut erittäin tarpeellista, ja sillä on pystytty pelastamaan tuhansia suomalaisia työpaikkoja ja satoja yrityksiä. Turun telakan lisäksi sadat pienet pk-yritykset ovat kiinni tässä alihankkijaverkostossa, ja niiden toiminta on nyt osittain valtion tukitoimin pystytty turvaamaan muutamaksi vuodeksi eteenpäin, mikä antaa mahdollisuuden suomalaisen laivanrakennuksen kehittää toimintaansa ja parantaa tehokkuuttaan ja pärjätä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tästä tukipolitiikasta löytyy konkreettista myös budjettikirjassa, muun muassa 17 miljoonan euron varaus laivanrakennuksen innovaatiotukeen sekä vientiluototuksen resursointi.

Herra puhemies! Talouden yleistilanne maailmalla, Euroopassa ja Suomessa on erittäin kriittinen, ja sen tähden me teemme budjettia tilanteessa, jossa joudumme leikkaamaan menoja mutta myös kiristämään veroja. Kumpikaan puuha ei ole erityisen mukavaa poliitikoille, saatikka se, miten se tuntuu niissä tahoissa, joihin nämä kiristykset tai leikkaukset kohdistuvat. En voi väittää, että olisin tyytyväinen siihen, että kotitalousvähennystä pienennetään tai asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta pienennetään, mutta me nyt vaan elämme sellaista aikaa, että eri puolilta on kiristettävä, ja toivon, että pystymme saamaan tulevien vuosien aikana määrätietoisella ja hyvällä talouspolitiikalla ja kasvupolitiikalla maan talouden sellaiseen kuntoon, että näitä hyviä asioita voidaan edelleen kehittää parempaan suuntaan.

On kuitenkin hyvä, että kotitalousvähennyksen osaltakin pystytään säilyttämään tämä 2 500 euron taso, joka on korkeampi kuin se, mistä edellinen hallitus lähti sitä nostamaan.

Kansainvälisestä ympäristöstä sen verran, että me olemme siis todella riippuvaisia siitä, miten maailmantalous kehittyy ja miten euroalueen kriisi ratkaistaan. Täällä on käyty hyvää keskustelua siitä, miten kriisin ratkaisemisessa mennään eteenpäin, ja haluaisin vielä tässä puheenvuorossa toistaa näkemyksen siitä, että kyllä Suomella on täysi oikeus olla tiukkana siinä, että nyt päätettyä vakausvälinettä ei käytetä kolmen A:n maiden pankkien pääomittamiseen, vaan ensisijaisesti tämän pääomittamisen tulee tapahtua näiden pankkien omistajien toimesta, toisaalta niiden maiden toimesta, joiden pankeista tässä on kysymys. Sitten vasta äärimmäisessä hädässä tätä vakausvälinettä ja niitä rahoja käytetään tähän. Mutta meillä pitää edelleenkin kaiken toiminnan lähtökohta olla se, että yhtään ylimääräistä suomalaisten veronmaksajien euroa ei maailmalle viedä.

Mutta nyt meillä on aika, jolloin taas tehdään päätöksiä siitä, mitkä ovat tulevat valinnat, ja tätä keskustelua voidaan nyt käydä. Me olemme kuitenkin pystyneet voittamaan, saamaan aikaa näillä tehdyillä toimenpiteillä, ja nyt meillä on Suomessa aika käydä keskustelua siitä, mitkä ovat meidän tavoitteemme. Meidän pitääkin evästää omat neuvottelijamme tiukasti siihen, että erityisesti vahvat talousmaat Euroopassa, Saksa ja Ranska, myöskin Iso-Britannia euron ulkopuolella, eivät ole niitä maita, joihin Suomen varoja pitäisi suunnata. Tuntuu todella väärältä se pelkkä ajatuskin.

Joitakin asioita vielä täältä hallituksen budjettiesityksestä. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Itämeren suojeluun löytyy konkreettisesti varoja. Pystymme jatkamaan tässäkin sitä työtä, jonka viime hallitus aloitti. Tärkeät teho- ja tasohankkeet voivat jatkua, ja ne ovat nimenomaan juuri niitä toimenpiteitä, joilla pystymme konkreettisesti pureutumaan niihin kohtiin, joista ravinteita vesistöihin kulkeutuu ja sitä kautta rehevöittää meille kaikille tärkeää Itämerta ja sen Saaristomerta, joka on sen kaikkein herkin osa. Nimenomaan tämä konkretian taso on se, mikä nyt vahvistuu. Ja kun kansalaiset tietävät, että toimenpiteitä on jo pitkään tehty, he haluavat todella saada kouriintuntuvasti nähdä niitä tuloksia ja toimenpiteitä, joita tehdään.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii paljon toimenpiteitä. Niistä kaksi keskeisintä, isointa asiaa ovat kasvu, sen aikaansaaminen, ja toisaalta rakenteelliset uudistukset. Nyt näihin rakenteellisiin uudistuksiin enemmän.

Kuntarakenneuudistus on yksi niistä isoista haasteista, joihin hallitus on tarttunut, ja pidän sitä välttämättömänä. Meillä on ollut kehitys, jossa kunta- ja palvelurakennetta on uudistettu, kuntien määrä on vähentynyt, mutta mielestäni se kehitys on ollut väärää, että me olemme liikaa vieneet palvelutuotantoamme ylikunnallisiin kuntayhtymiin, jolloin kuntien päättäjiltä itseltään on viety pois se päätäntävalta siihen, mihin niitä verovaroja käytetään. Tämä on mielestäni yksi tärkeimpiä perusteita siihen, miksi isompi kuntakoko on perusteltu. Peruskunnan pitäisi olla niin vahva, että se pystyy itse ilman kuntayhtymiä huolehtimaan peruspalvelutuotannostaan minimoimalla samalla hallintoa ja maksimoimalla lähipalveluiden määrää.

Tästä asiasta tullaan luultavasti puhumaan eduskunnassa ja koko valtakunnassakin hyvin paljon, ja kun prosessi etenee, haluaisin vielä korostaa sitä, että ensiarvoisen tärkeää on löytää kuntapäättäjien, kuntalaisten ja meidän päättäjien välille hyvä yhteisymmärrys ja yhteistyö tämän välttämättömän uudistuksen aikaansaamiseksi.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskityn tämänpäiväisessä puheessani opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoihin. Opetusministeri Gustafsson luonnehti OKM:n budjettia osaamisen ja tasa-arvon budjetiksi. Monella tapaa tähän voi joko yhtyä tai olla vähän vastaan tässä asiassa.

Hallituksen lupaus nuorten yhteiskuntatakuusta saa koko eduskunnan tuen, myöskin opposition. Nyt on aika ryhtyä toimiin, jotta takuusta tulee todellista. Kuitenkin ensimmäinen lähtökohta, josta tänäänkin on debatissa todella paljon puhuttu, on koulutuspaikkojen jättimäiset leikkaukset niin ammattikoulu-, lukio- kuin ammattikorkeakoulutuksestakin. Ne tekevät takuun toteutumisen erittäin arveluttavaksi. Hallituksen esityksen mukaan muun muassa Pohjois-Suomesta häviäisi melkein 350 ammattikorkeakoulutuspaikkaa. Itä-Suomi on toinen suuri opiskelupaikkojen menettäjä. Siksi voidaan kysyä, onko tämä hallituksen keskittämispolitiikkaa.

Oulusta ministeriö haluaa viedä 99 ammattikorkeakoulutuspaikkaa ja luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus lakkautettaisiin kokonaan. Päätös on käsittämätön — tai ainakin tämä esitys. Pohjois-Suomi tulee nojaamaan tulevaisuudessa yhä enemmän luonnonvarojen hyödyntämiseen ja ympäristöosaamiseen. Jo nyt kaivosteollisuus on yksi Pohjois-Suomen merkittävimmistä aloista, joka myös kasvaa. On vaikea kuvitella, millä perusteella ministeriö on katsonut luonnonvara-alan koulutuksen tarpeettomaksi Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaata koskettavat myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vähennykset, sillä Ylivieskan yksikön toiminnan jatkuminen on vähennysten myötä vaakalaudalla. Ylivieskan yksikkö on tarjonnut niin Ylivieskan kuin myös Ylivieskan ympärillä sijaitsevien useiden paikkakuntien nuorille turvallisen jatkokoulutuspaikan. Alueella, tässä Oulun eteläisellä, elää enemmän kuin 90 000 asukasta. Ylivieska on kasvava kaupunkikeskus, ja ammattikorkeakoulun lakkauttaminen olisi erittäin vakava takaisku kaupungin hyvin jatkuneelle kehitykselle.

Ministeriö ei näköjään ole ottanut Pohjois-Pohjanmaalla vallitsevaa maan suurinta nuorisotyöttömyysongelmaa ja maakunnan asemaa nuorten ikäluokkien maakuntana huomioon oikeastaan lainkaan. Koulutuspaikkojen keskittäminen pääkaupunkiseudulle näyttää olevan ministeriön ainoa kriteeri päätöksiä tehtäessä, vaikka toisin kyllä opetusministeri tänään on väittänyt. Maakuntamme toimijoiden vankka tuntemus alueen koulutustarpeista ei ole kiinnostanut etenkään ministeriön väkeä. Minä toivon, että tässä laajassa kuulemisessa nyt nämä ammattikorkeakoulut pääsevät kertomaan omat tarpeensa ja tämä lausuntokierros tuo tähän jotakin valoa.

Keskustan johdolla Suomeen rakennettiin alueellisesti kattava korkeakouluverkosto. Nyt sinipunahallitus aikoo järjestelmällisesti rapauttaa tasavertaiset koulutusmahdollisuudet koko maan alueella. Ammattikorkeakoulujen kohtalosta hallitus jo antoi esimakua aloituspaikkojen karsimislistalta, kuten kerroin, mutta haluaisin myöskin kuulla, mikä on listaus pienten lukioiden tulevaisuudesta. On erittäin epäoikeudenmukaista pitää näitä kuntia epätietoisuudessa siitä, jatkuuko lukioiden toiminta eri puolilla Suomea, ja jos jatkuu, jatkuuko vuoden tai kymmenen vuoden päästä. Epätietoisuus oman kunnan lukion kohtalosta ajaa opiskelijat muiden kuntien lukioihin, etenkin kasvukeskuksiin.

Arvoisa puhemies! Tälläkin hetkellä arviolta jopa tuhannessa koulussa kärsitään kosteus- ja homevaurioista. Ongelma koskettaa niin koululaisia, tietysti opiskelijoita, kuin myöskin henkilökuntaa ja lasten vanhempia. Hallitus ei kuitenkaan tähän huoleen nyt yhdy. Vuonna 2012, tulevana vuotena, käynnistyville hankkeille hallitus on varannut ainoastaan 5 miljoonaa euroa. Tänä kuluvana vuonna tähän on kuitenkin ollut käytössä 36 miljoonaa euroa. Tuo summa, 5 miljoonaa euroa, näiden kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen oppilaitoksissa riittänee tuskin muutamaan korjaukseen. Kuntaliiton asiantuntija totesi eilen uutisissa, että tämä korjaussumma on lähinnä vitsi.

Arvoisa puhemies! Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa, siksi vapaaseen sivistystyöhön tehtävät leikkaukset vaikuttavat muun muassa eläkeläisten, lasten ja nuorten arjen mielekkyyteen. Tutkitusti osallistuminen vapaaseen sivistystyötoimintaan parantaa niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttä ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Kasvavan eläkeläisten joukon lisäksi vapaalla sivistystyöllä on suuri merkitys työttömille ja maahanmuuttajille. Osallistumisella vapaaseen sivistystyötoimintaan he pysyvät kiinni yhteiskunnassa ja saavat päiviinsä järkevää tekemistä ja koulutusta. Vapaan sivistystyön resurssit ovat nyt niin tiukat, että järjestäjien on vaikea vastata asiakkaiden toiveisiin koulutuksen sisällöistä.

Aivan lopuksi haluan muutaman sanan sanoa kulttuuriministeriön budjetin alasta. Ministeri Arhinmäki käytti avauspuheenvuoron tänään aamulla tässä salissa, josta ei puuttunut teatteria. Sen sijaan hänen budjettimomenteiltaan teatterit, orkesterit ja museot ovat joutuneet nyt punakynän valtaan. Siksi toivon, että eduskuntakäsittelyssä tarkastaisimme vielä sitä, minkälaisia vaikutuksia näitten teattereiden ja orkestereiden rahojen vähennyksillä on meillä alueellisille teattereille ja harrastajille mutta myös ammattilai-sille.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Johtamisen yksi perussääntö on, että ylin johto ei voi pelkästään toivoa. Ylimmän johdon on pantava toimeksi.

Nykyisessä hallitusohjelmassa toivotaan kasvua ja sitä seurataan ensi keväänä. Sinä aikana Suomi on velkaantunut 3—4 miljardia lisää, ja jos katsotaan taloushistoriaa Suomen osalta taaksepäin, niin tällaisen ylijäämän saavuttaminen ei ole kovin tavanomaista ja parhaimmillaan yhden vuoden ylijäämä on ehkä 3—4 miljardia.

Me tarvitsemme kasvua, ja itse asiassa meidän tulee kasvattaa Suomen taloutta nopeasti, jotta velkaantumiskehitys voidaan katkaista. Hallitusohjelmassa on toki paljon hyviä asioita, joista varmasti useampaa ihmistä kuin mikään muu koskettaa se, että henkilöverotusta kevennetään, ja sen kannustava vaikutus itsensä kehittämiseen ja työllistymiseen on kiistaton. Kuitenkin eri selvitykset osoittavat, että valtiontalouden kannalta yritystoiminnan verotuksen vaikutus työllistymiseen ja sitä kautta valtion verotuloihin ja myös sosiaalikustannusten vähentymiseen on samalla summalla vähintäänkin kaksin-kertainen.

Täällä on viitattu siihen, että edellisestä lamasta Suomi selviytyi muun muassa Nokian vetämänä, mutta erittäin keskeinen asia oli myös silloinen yritysverotus, joka myöhemmin todettiin ulkomaalaisomistajia syrjiväksi. Sitä kutsuttiin yhteisöverohyvitysjärjestelmäksi, hienosti sanottuna avoir fiscaliksi.

Mielenkiintoista on, että Viro itse asiassa tänään noudattaa hyvin samanlaista järjestelmää. Siellä yrityksen voitot, jotka jätetään yritykseen, ovat niin kauan verovapaita, kunnes ne nostetaan osinkoina. Silloin vasta maksetaan veroa. Viiden vuoden aikana tällä on niin suuri merkitys, että pääomavaltaisella toimialalla yrityksen, joka toimii kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla, on tämä otettava vakavasti, minkä johdosta varmasti Suomessakin tällä hetkellä sadat yritykset pohtivat kotipaikan siirtämistä tai ainakin tytäryhtiön perustamista Viroon.

Edustaja Saarinen täällä puhui yhteisöverosta. Hän toki näytti muistelevan avoir fiscalia, jolloin todella miljoonan voitosta kertaalleen maksettiin veroa alkuvaiheessa 25 prosenttia. Tällä hetkellä tämä on historiaa. Riippuen, onko yrityksen voitto enemmän kuin 9 prosenttia omista nettovaroista tai 90 000 ja ensi vuoden alusta 60 000, yli menevältä osalta menee sitten vielä tuntuva vero. Kokonaisveroaste nousee tämän kokoisesta voitosta noin 40 prosenttiin. Yritysvero on tämän johdosta ollut nytkin jo progressiivinen pääomatulojen osalta, siis osinkotulojen osalta.

Nyt tuli myös progressio muihin pääomatulolähteisiin, ja tämä on omiaan kyllä pohdituttamaan niitä, joita asia koskee, mihin kannattaa sijoittaa. Riskin ja voiton tulee olla järkevässä suhteessa, ja tämän johdosta se yrityskoko, jossa Suomessa tämä pohdinta alkaa, supistuu nyt noin 700 000—600 000 euroon nettovaroja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomeen syntyy entistä vähemmän niitä yrityksiä, jotka ovat kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla ja uskaltavat ottaa viennin käynnistämisriskin.

On puhuttu myös yritystuista. Suomi tarvitsee, jos haluaa palkata korkeasti oppineita ja hyvän ansiotason haluavia ihmisiä, sellaisia työpaikkoja, joissa myydään sellaista osaamista, jota markkinoilla ei muista maista ole juuri saatavilla. Tässä suhteessa Tekesin yritystukiin kohdistuva supistus voi lyhyellä tähtäimellä tuntua hyvältä, mutta pitkällä tähtäimellä se on ehkä merkittävä taantumisen syy. On vaikea nähdä, että se pidemmän päälle olisi oikea ratkaisu. Viime kerralla lamasta noustiin panostamalla nimenomaan tutkimukseen ja yritystukiin, joilla oli merkittävä voima yritysten kasvun kannalta.

Meillä yritykset tällä hetkellä, jotka syntyvät, ovat kiusallisessa määrin yksinyrittäjiä, elinkeinonharjoittajia. 15—20 vuoden aikana Suomi on näitä saanut noin 150 000 lisää. Samaan aikaan ikävä kyllä nettotyöllistäjien, työllistävien yritysten, lukumäärä on junnannut 82 000:ssa. Työllistämisen riski kerta kaikkiaan on liian suuri, ja tämä koskee ennen kaikkea palvelualoja.

Myös eräs verolain yksityiskohta, tulonlähdejako, joka tarkoittaa sitä, että tappiota ei voi vähentää voittoa tuottavan yrityksen tuloksesta, on omiaan jarruttamaan, ja sen takia täällä Suomenmaassa huudetaan bisnesenkeleiden perään, joille annettaisiin erityisverokohtelu. Minun mielestäni eettisesti vähintäänkin arveluttavaa. Myös henkilökohtaisen konkurssin aikaansaaminen lisäisi yrityshalukkuutta ja kasvuhalua yrityksissä. Työmarkkinat Suomessa ovat jäykät. Neljän kuukauden koeaika nyky-yhteiskunnassa on aivan liian suppea.

Lopuksi, arvoisa herra puheenjohtaja: Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu kiusallinen yksityiskohta, joka koskettaa Suomen parhaita yrityksiä. Silloin kun osakkeenomistus jää alle 10 prosentin ja tulee perinnönjako, niin uudella veronkantojärjestelmällä pieni osakas, varsinkin alaikäinen, joutuu täysin kestämättömään verokohteluun. Yli 10 prosentin omistaja saa sen sijaan pitkän maksuajan korotta.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Under den senaste riksdagsperioden gick Finland tillsammans med hela världssamfundet in i en ekonomisk recession. Den globala ekonomiska krisen kom plötsligt över oss och få hade kunnat förutspå dess omfattning och snabba spridning.

Då de dåliga nyheterna började sprida sig beslöt den dåvarande regeringen mota en ekonomisk kris i Finland genom en stark stimulanspolitik, och på det sättet lyckades man förhindra en djup arbetslöshet och många uppsägningar. Samtidigt ökade statsskulden kraftigt, med den förda ekonomiska politiken styrde regeringen då Finland genom en ekonomisk kris, som nu visat sig bli långvarigare än man för några år sedan hade kunnat förutspå.

Den globala ekonomins framtid är alltså osäker och Finland är en del av den globala ekonomin. Det betyder att regeringen nu allt mera måste gå in för en ekonomisk politik som är anpassad till en tid med lägre ekonomisk tillväxt. Det innebär en ökad effektivering och svåra inbesparingar.

Vår befolkningsutveckling innebär också att den arbetsföra delen av befolkningen minskar i förhållande till hela befolkningen. Också det här måste vi förbereda oss på. Samtidigt som en större del av befolkningen är äldre kommer också behovet av vård att öka. Finland har inte mera råd att upprätthålla en hög servicenivå med hjälp av lån från utlandet. Ränteutgifterna uppgår faktiskt nästa år redan till långt över 2 miljarder euro.

Skattepolitiken som regeringen nu gått in för strävar efter att uppmuntra företagare och investerare i Finland, hålla den inhemska konsumtionen i gång genom att bibehålla inkomstbeskattningen på nuvarande nivå, stöda dem som har de lägsta inkomsterna genom avdrag i kommunalbeskattningen.

Det är helt orealistiskt att tro att vi kunde ställa oss på sidan om euroområdets ekonomiska politik och stödaktioner. Vi är en del av den internationella ekonomin och vi i Finland måste göra vad vi kan för att motverka en ekonomisk krasch i euroområdet. Det svider, det känns orättvist att måsta stöd dem som inte skött sig och som struntat i regler och överenskommelser. Men det viktigaste är att försöka undvika en spridning av krisen som också skulle drabba Finland värre.

Att hålla sysselsättningen på en hög nivå är viktigt för att samhällstjänsterna och servicen ska kunna upprätthållas. I dag har jordbrukarna stått på riksdagens trappa och demonstrerat mot de stora nedskärningarna som drabbar lantbrukssektorn. Kännetecknande för Katainens regering har varit strävan efter ett rättvisare samhälle. Jordbrukarna känner sig orättvist behandlade eftersom denna sektor de facto drabbas av stora nedskärningar.

Jag hoppas verkligen att regeringen noggrant följer med att det inte uppstår nya klyftor nu mellan stad och landsbygd. Primärnäringarna är viktiga och skapar många arbetsplatser inom hela sektorn med början från primärproducenterna till förädlingen och handeln. Regeringen måste vara noggrann med att nedskärningarna inte leder till att lönsamheten minskar så att den inhemska livsmedelsproduktionen hotas.

Inom miljösektorn finns det möjligheter att skapa nya arbetstillfällen. Man talar om en grön tillväxt och man talar om miljöteknologi som en möjlighet också för vår exportindustri. Men vi måste skärpa oss om vi vill att vi ska hänga med i den internationella utvecklingen. Utredningar visar, jämförelser visar att Finland faktiskt har blivit efter i en internationell jämförelse.

Slutligen vill jag kommentera en taltur som riksdagsledamot, sannfinländaren Eerola höll här tidigare i veckan. Han gick här hårt åt den svenskspråkiga befolkningen och han sade att, trots då sin negativa inställning till svenskundervisningen, som han då har, så tycker han då att svenskspråkiga är existensberättigade för att de, eller vi, hör till de nyttigaste minoriteterna i Finland — alltså nyttigaste minoriteterna i Finland.

Jag är verkligen illa berörd av den människosynen som han med sitt uttalande ger uttryck för och företräder. Den svenskspråkiga befolkningen ska alltså enligt Eerola få tillgång till service på sitt språk för att de är nyttiga för samhället och för att de svenskspråkiga också historiskt sett gjort en insats för Finland.

Herr talman! Jag anser att det är skrämmande om riksdagsledamöter talar om vem som ska få service och kanske får finnas till för att de är nyttiga. Jag hoppas att vi inte ska behöva höra sådant en annan gång här. En sådan syn strider inte bara mot grundlagen utan också mot internationella konventioner om mänskliga rättigheter.

Kimmo Sasi /kok:

Herr talman! Jag vill först kommentera till riksdagsledamot Gestrin att jag skulle tolka riksdagsledamot Eerolas utsago på ett positivt sätt. Han uppskattar säkert väldigt högt finlandssvenskarna och speciellt Nalle Wahlroos, som är den främsta representanten. Han sköter om att Danske Bank har fått en bra arm i Finland och sedan också att Nordea Bank gör sin verksamhet mera effektiv, och på det viset garanterar att vi har stabilitet på finansmarknaden i Nordeuropa. På det viset tror jag att detta visar att man behöver tjänster också på svenska, att finlandssvenskarna klarar sig och kan göra stora tjänster för vårt land.

Mutta, arvoisa puhemies, viime vaaleissa koettiin melkoinen jytky, ja saattaisi kuvitella, että ensimmäisessä budjettikeskustelussa täällä olisi sali täynnä, olisi valtavasti ehdotuksia, mitä pitää tehdä. Ja mitä havaitsin ensimmäisenä iltana budjettikeskustelussa? Budjettikeskustelu meinaa loppua kesken. Toisena iltana hyvissä ajoin ennen päättymisaikaa lopetetaan keskustelu, ja nytkään salissa ei ole juuri ketään. Täytyy kyllä hieman ihmetellä tätä demokratian tilaa Suomessa tänä päivänä. (Pertti Hemmilä: Niinpä!) Kun kansalaiset haluavat muutosta, niin missä ne muutoksen tekijät oikein ovat? Eivät näemmä juurikaan salissa. (Perussuomalaisten ryhmästä: Tekevät varjobudjettia juuri parastaikaa!) — No hyvä, että varjobudjetti tulee, ja odotamme sitä mielenkiinnolla. On tärkeätä, että nytkin eduskunnan tietopalvelu antaa kaiken apunsa siinä suhteessa, että oppositioryhmät voivat tehdä merkittäviä vaihtoehtobudjetteja, koska se kehittää kuitenkin aina yhteiskuntaa, joka kehittyy dialogien kautta.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee hallituksen talouspoliittiseen linjaan, niin meidän suuri haasteemmehan on kasvu. Hallitusohjelmaneuvotteluissa lähdettiin siitä, että kun kehyksissä oli seuraaville neljälle vuodelle 2,5 prosentin kasvu, niin kasvu täytyy saada tuosta nousemaan. Nyt, kun talouden suhdannenäkymät ovat huonompia, valitettavasti näyttää siltä, että kasvu jää tuon rajan alle. Tässä tilanteessa tietysti pitäisi hyvin tarkkaan miettiä, millä tavalla kasvua saadaan aikaiseksi.

Ensi vuoden budjetti tekee ne toimenpiteet, mitä hallitusohjelmassa sovittiin: yritysvero laskee 1 prosenttiyksiköllä — se on pieni apu, ei kauhean merkittävä — ja tulee yhteiskuntatakuu, se, että kaikille turvataan työpaikka tai jokin toimi, missä he ovat aktiivisesti yhteiskunnan toiminnassa mukana. Nämä kaksi seikkaa ovat mielestäni kaikkein tärkeimmät.

Mutta toisaalta taas täytyy sanoa, että perusturvan nosto käytännössä merkitsee sitä, että on helpompi passivoitua tämän päivän yhteiskunnassa ja sillä tavalla resursseja meillä voi jäädä hyödyntämättä, ja se ei tietysti edistä tätä kasvua. Mutta sillä on tietty, voi sanoa, oikeudenmukaisuustavoite, joka sinänsä tietysti suomalaisessa yhteiskunnassa on tärkeä.

On hyvin keskeistä se, että hallitus istuu alas ja jossakin vaiheessa vielä tämän, ensi vuoden aikana miettii seuraavaa budjettia varten, mitkä ovat ne kasvun voimakkaat edistäjät, jotka budjettiin pitäisi saada otettua mukaan. Tältä osin täytyy sanoa, että tutkimus- ja tuotekehitys ja viennin edistäminen ovat kaikkein tärkeimpiä.

Toinen keskeinen seikka on tietysti vakaus talousarviossa. Viime vuoden talousarvion alijäämä oli runsaat 8 miljardia, nyt se on runsaat 7 miljardia, eroa on vain 1 miljardi. Kun tavoitteena on se, että 2015 alijäämä saisi olla 2 miljardia pelkästään — muuten täytyy ryhtyä toimenpiteisiin, joilla budjettia tasapainotetaan — niin näyttää siltä, että kun nyt etupainotteisesti on kuitenkin säästötoimet pantu täytäntöön, niin hallitus joutuu tekemään nämä uudet säästötoimenpiteet. Mitä nopeammin ne tehdään, sitä parempi. Luotan siihen, kuten valtiovarainministeri Urpilainen on sanonut, että kun kehyspäätöstä ensi keväänä tehdään, siinä yhteydessä katsotaan sitten aika tarkkaan, millä tavalla kehitys saadaan sellaiselle uralle, että se tasapainotilanne löytyy riittävän aikaisessa vaiheessa ja sillä kaikki Suomeen kohdistuvat uhat kyetään torjumaan.

Kolmas tärkeä seikka on kriisivalmius, ja tietysti se, mikä nyt on olennaista, on, että kun väliaikaisen vakausvälineen toimintamahdollisuuksia parannettiin, niin jos Euroopassa puhkeaa kriisi, niin meillä on mahdollisuus toimia. Olennaista on myöskin se, että sille kriisivälineelle on laitettu enimmäissumma, joka on 14 miljardia euroa. 14 miljardia euroa on Suomen hyvin kannettavissa. Jos se laukeaa, se voidaan hyvin laittaa seuraaviin budjetteihin niin, että se ei olennaisesti heikennä meidän mahdollisuuksiamme tuottaa yhteiskunnalle niitä palveluita, jotka kansalaisille ovat välttämättömiä.

Mistä enemmän olen huolissani, on Suomen Pankin rooli, tai oikeastaan Euroopan keskuspankin rooli ja tietysti Suomen Pankin rooli siinä osana. Mitä tulee siihen, että pankki merkittävästi ostaa joukkovelkakirjalainoja markkinoilta, niin tietysti jos niitä edullisesti ostetaan, niin tappioriski on suhteellisesti pienempi, mutta tältä osin täytyy sanoa, että eduskunnan varmasti täytyy hyvin tarkkaan seurata, minkälaisia riskejä tässä yhteydessä saattaa myöskin valtiontalouteen kohdistua. Luotan täysin pankkivaltuuston puheenjohtaja Ben Zyskowicziin, hänen asiantuntemukseensa, osaamiseensa ja tiukkuuteensa näissä kysymyksissä, jonka hän täällä salissakin on tuonut esille, mutta joka tapauksessa tämä on semmoinen asia, jota täytyy tarkkaan katsoa.

Omana käsityksenäni haluaisin tuoda esille sen, että meidän pitäisi hyvin tarkkaan pitää huolta siitä, että Suomen valtion kokonaisvelka ei missään tilanteessa, vaikka tällaiset vastuut laukeaisivatkin, nouse yli 60 prosentin bruttokansantuotteesta. Se on se Jürgen Starkin aikoinaan määrittelemä enimmäismäärä, jonka mikä tahansa valtio kykenee kuitenkin kohtuullisilla toimenpiteillä hoitamaan. Jos siitä mennään ylitse, vaikeudet olennaisesti kasvavat.

Neljäntenä seikkana haluan nostaa esille työmarkkinaneuvottelut. Mielestäni on sinänsä hyvä, että pyritään ratkaisuun, jossa annettaisiin jonkinlainen kehys tai enimmäissumma palkankorotuksille. Sillä on se tärkeä signaali, että se antaa tiettyä ennustettavuutta ja vähentää hermostuneisuutta markkinoilla. Toisaalta taas neuvotteluissa pitää tunnustaa se, että jos meille puhkeaa jonkinlainen finanssikriisi Euroopassa, siinä tilanteessa näitä sopimuksia täytyy myöskin voida tarkastaa ja tarkastella ja ehkä myöskin lisätä siinä tilanteessa yrityskohtaisuutta. Täytyy olla hyvin pragmaattinen, ja politiikan, kuten Jutta Urpilainen viime kaudella sanoi, täytyy aina elää hyvin tarkkaan ajassa ja erityisesti talouspolitiikan. Ja jos olosuhteet muuttuvat, niihin pitää kyetä reagoimaan mahdollisimman nopeasti.

Eilinen keskustelu oli hyvin hämmentävä, kun edustaja Kiviniemi täällä moitti hallitusta siitä, että hallitus haluaa olla mukana näissä keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa, ja oli sitä mieltä, että tuloverotusta pitäisi kiristää, jolloin sillä lyötäisiin oikein kunnolla palkansaajia. Minun on vähän vaikea ymmärtää tätä. Tietysti voidaanhan ajatella, että kovasti pelotellaan sillä, että kiristetään tuloverotusta, tehdään semmoinen esitys ja sitten mennään neuvottelemaan sen jälkeen. Mutta voin sanoa, että neuvotteluilmapiiri olisi erittäin huono niissä olosuhteissa, neuvottelutulosta tuskin syntyisi.

Nyt on pitkän johdonmukaisen linjan, jota keskustalaisetkin pääministerit ovat noudattaneet, mukaisesti edetty: lähdetään siitä, että ei kiristystä, ei kevennystä, nollalinja tuloverotuksessa ja sen jälkeen, jos sitten syntyy laajempi kokonaisratkaisu, siinä yhteydessä voidaan tulla tuloverotuksessa vastaan. Nyt liikkumavara ei ole kovin suuri, se on varmaan 0,5 prosenttiyksikön paikkeilla, mutta pitää muistaa se, että 0,5 prosenttiyksikön veronkevennys tuloverotuksessa merkitsee jopa lähes 2 prosenttiyksikön palkankorotusta. Tietysti tässä tilanteessa, kun inflaatiota pitää pyrkiä kaikin keinoin hillitsemään ja myöskin palkkakustannuksia kilpailukyvyn säilyttämiseksi pitää pyrkiä hillitsemään, tuollainen ratkaisu olisi varsin optimaalinen työntekijöiden, teollisuuden ja myöskin koko kansantalouden kannalta.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua ja keskustan taholta on tuotu esille, että yritystukia pitäisi suunnata erilaisiin tärkeisiin kohteisiin. Haluan muistuttaa siitä, että vain kaksi kuukautta sitten valmistui tutkimus, jossa todettiin, että yritystuet ovat tehottomia. Mielestäni Esko Ahon hallitus harjoitti erittäin hyvää politiikkaa tässä suhteessa edellisen laman aikana. Silloin yritystukia voimakkaasti leikattiin, mutta oli yksi kohde, johon laitettiin olennaisesti lisää rahaa, ja se oli tutkimus- ja tuotekehitys. Se oli yksi syy siihen, että meillä syntyi valtavan voimakas kasvu 1990-luvun puolivälissä. Sanon, että tätä poliittista linjaa myöskin yritystukien suhteen nykyisen hallituksen pitäisi pyrkiä noudattamaan. Tämmöisiä himmelitukia ja erilaisia pakotettuja hintoja, joita jokainen saa erilaisesta sähköntuotannosta ja muusta, pitäisi ottaa pois ja markkinoiden antaa toimia. Mutta tosiaan siinä tilanteessa sitten, kun mietitään, miten luodaan tulevaisuutta, niin se on tutkimus ja tuotekehitys, ja pitää panna korkeakouluihin tutkimukseen rahaa ja myöskin niille instituutioille, jotka tätä tutkimusta edistävät. Sillä tavalla me luomme tulevaisuutta ja myöskin veronmaksukykyä ja hyvän palkan sille työntekijälle tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että budjetissa käydään vilkasta keskustelua, ja valtiovarainvaliokunta sitten pyrkii miettimään sitä, minkälaisia muutoksia tuohon budjettiesitykseen voidaan tehdä. Liikkumavarahan on suhteellisen pieni.

Olen myöskin erittäin iloinen siitä, että sosialidemokraatit ovat palanneet perinteiselle Paavo Lipposen europoliittiselle linjalle, ja olen täysin vakuuttunut, että edustaja Viitanen seuraavassa puheenvuorossaan ja myöskin Tammelantorilla kaikissa tilanteissa puolustaa tätä Lipposen EU-linjaa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minä kyllä toivotan Kimmo Sasin tervetulleeksi Tammelantorille tekemään Paavo Lipposen presidenttikampanjaa. Voimme mennä yhdessä sitä tekemään, nimittäin hän on erittäin hyvä ehdokas ja totta kai ollaan innokkaasti samoin linjoin siellä.

Mitä tulee tähän Eurooppa-politiikkaan, niin tässähän on nyt huomattava se, että kun vaalit käytiin ja uusi hallitus tuli, niin myös linja tiukentui ja muuttui sosialidemokraattien johdonmukaisuuden ansiosta, ja se on hyvin tärkeää. Kun edustaja Sasi tuossa puhui tästä 14 miljardista, niin täytyy nyt ehkä kuitenkin sen verran avata sitä — edustaja Sasi tietää tämän hyvin, mutta minä nyt sitten pöytäkirjoihin vielä avaan — että nythän todellakaan tätä 14:ää miljardia läheskään ei ole käytössä, vaan tällä hetkellä se sisältää ainoastaan Irlannin noin 700 miljoonan ja sitten Portugalin olisiko noin miljardin summat. Sitten se Kreikka ykkönen on ERVVin ulkopuolelta toista rahaa. Mutta tässä ovat ne Suomen kokonaisvastuut, jotka ovat tällä hetkellä noin 3,5 miljardia, plus sitten se, mitä tulee IMF:n tai Ekp:n kautta näitä mahdollisia vastuita. Tässä tilanteessa mennään.

Se, mikä oli olennaista, oli se, että kun tämä hallitus muutti tämän linjan tiukemmaksi, sen jälkeen uusia eriä, kun jokainen tapaus käsitellään aina erikseen, ei tulla antamaan ilman näitä vakuuksia. Viime viikolla kuulimme, että vakuudet tulivat — Sixten Korkman muun muassa arvioi, että nämä ovat kovat, hyvät vakuudet — ja sillä tavalla me tosiasiassa rajasimme veronmaksajien riskejä.

Tämä on vakava tilanne, talous on vaikeassa tilanteessa. On aivan olennaista, että silloin me ajattelemme suomalaisten veronmaksajien asiaa ja me rajaamme veronmaksajien riskiä. Enää ei ole piikki auki, toisin kuin vielä viime kaudella.

Mitä tulee tähän ERVV:n laajentamiseen, tähän 14 miljardiin, niin siitä täällä on paljon keskusteltu, mutta todettakoon nyt edelleenkin, että nimenomaan maaliskuussa tänä vuonna edellisen hallituksen pääministeri Kiviniemi kävi tavallaan siellä kuittaamassa, että tämä laajennus tapahtuu. Siksi ehkä on vähän jälkijättöistä nyt keskustella 3—4 kuukautta myöhemmin, oltuaan oppositiossa tämän ajan, ja kääntää asia päälaelleen ja ruveta kritisoimaan ja kieltämään, että tämäntyyppistä politiikkaa ei olisi siellä itse oltu siunaamassa.

Mutta nyt pankkien ja sijoittajien vastuu toteutuu jatkossa, toivottavasti vielä enemmän kuin nyt suunnitellaan tässä Kreikka kakkosessa, siitähän on jo paljon keskustelua ollut. Samoin sitten tosiaan tämä vakuuskysymys, jolla veronmaksajien vastuut haetaan, on tärkeä tiedostaa. Myös sitten siellä Tammelantorilla voimme yhdessä Kimmo Sasin kanssa kansalaisille näistä asioista kertoa ja käydä tärkeitä keskusteluja ihmisten kanssa, koska tämä huolestuttaa ihmisiä ihan aiheesta. Se on hyvin tärkeää, että nämä asiat ovat kunnossa.

Mitä sitten tulee tähän Kimmo Sasin perälautaan, kun hän puhui siitä, että pitää sitten katsella näitä tulevia mahdollisia säästötoimia seuraavan kehyksen yhteydessä, niin tämä hallitusohjelmahan perustuu siihen, että joka vuosi tehdään tarkastelu, arvioidaan tilannetta uudestaan. Edellinen kausi näytti, että ei ole järkevää se, että ollaan neljä vuotta saman päätöksen vankina, mikä voi tapahtua jossain tietyssä ajassa. Mutta korostan, että ei ole mitään syytä hätiköityihin ratkaisuihin, nimittäin ei se koskaan helppoa ole säästöpäätöksiä tehdä. Tässähän, edustaja Sasi, pelkistä mahdollisista lisäsäästöistä emme puhu. Ihan yhtä lailla puhumme sitten veronkorotuksista, koska hallitusohjelman logiikkahan menee niin, että jos näihin lisäsopeuttamistoimiin mennään, jos niin käy, niin siellä tulee myös sitten veronkorotusten puoli, se täytyy huomioida. Siinä sitten mietitään, miten oikeudenmukaisella tavalla kenties voisimme sitten näitä veroratkaisuja jatkossa tehdä.

Mutta nyt on aivan oikea linja se, että toteutetaan ensin ne toimet, mitä hallitusohjelmassa on sovittu. Tässä budjetissa niitä on lähdetty tekemään sillä tavalla etupainotteisesti, että velka, joka vieläkin tietenkin on iso, kuitenkin pienenee tämän vuoden tasosta 1,1 miljardia, ja se on tietenkin äärimmäisen tärkeä suunta oikeaan suuntaan.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelman painopisteitä tämä budjetti noudattaa hyvin. Ne painopisteet ovat talouden vakauttaminen, kasvun ja työllisyyden edistäminen sekä sitten erittäin tärkeänä eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunta. Siitä minä olen sosialidemokraattina hyvin ylpeä, että hallitusohjelmaa kun katsotte, niin kun siellä puhutaan näistä kolmesta periaatteesta, mitkä äsken sanoin, poikkihallinnollisina periaatteina, niin kohdassa 1.1 ensimmäisenä lukee köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjunta. Se on todella tärkeä arvovalinta. Tämä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Euroopassa muualla kun tehdään säästöbudjetteja, missään ei samaan aikaan, kun säästetään, pistetä kuitenkaan lisää rahaa kaikkein köyhimmän ihmisen hyväksi. On merkittävää se, että nyt tähän työttömyysturvaan, peruspäivärahaan, tulee tämä 100 euron korotus plus indeksikorotus eli yhteensä 120 euron korotus. Se on kaikkein heikko-osaisimmille erittäin tärkeä asia. Samaan aikaan toimeentulotukea parannetaan ja asumistukea myös. Näin ollen tästä tulee erittäin merkittävä ja hyvä panostus köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Kaiken kaikkiaanhan tämä on läpäisevä periaate, tämä eriarvoisuuden torjunta. Se ei ole pelkkä sosiaaliturvaan liittyvä päätös. Se päätös liittyy myös siihen, että esimerkiksi ehkäisemme asuinalueiden eriytymiskehitystä. Se liittyy esimerkiksi siihen, että ehkäisemme koulujen eriarvoisuutta. Kaikki nämä asiat ovat hyvin tärkeänä mukana tässä nykyisen hallituksen ajattelussa ja tulevat myös tämän budjetin kautta toteutetuksi.

Tämä tietynlainen oikeudenmukaisuusajattelu koskee myös verotusta, ja tässä me nyt menemme oikeudenmukaisempaan verotukseen. Hyväosaiset osallistuvat vihdoin lamatalkoisiin sillä, että pääomaveroa korotetaan ja siihen tulee mukaan progressio. (Eero Reijosen välihuuto) Se on hyvin tärkeä asia. — Edustaja Reijonen, keskusta vaati tätä itse itseltään koko viime kauden, että hyväosaisten on osallistuttava lamatalkoisiin. Näin sanoi Mauri Pekkarinen joka kevät, ja valitettavasti hallitus ei saanut sitä pääomaveroa nostettua, vaikka moneen kertaan siitä puhuttiin, mutta nyt se onneksi tapahtuu.

Samoin pienituloisimpien asemaa autetaan muun muassa nousevan perusvähennyksen kautta, ja tämä on aivan oikein. Tämä on sitä sosialidemokraattista ja alkiolaista veropolitiikkaa myös, että ne, keillä on vähän enemmän, maksavat enemmän ja ne, keillä on vähän vähemmän, maksavat vähemmän. Se on oikein se. Tähän nähden me tiedämme — meillä on tutkimuksia siitä, me kuulimme esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan verojaostossa juuri asiantuntijoita siitä — että tämän hallituksen veroratkaisut plus tulonsiirtoratkaisut, kaiken kaikkiaan veroratkaisut, lisäävät progressiivisuutta eli tuloja tasaavaa vaikutusta, lisäävät progressiota.

Siihen nähden tietenkin mitä tulee toissapäiväiseen keskusteluun, jossa hurjasti huudettiin muun muassa perussuomalaisten, Soinin toimesta ja vähän keskustankin toimesta, että tasavero kasvaa, niin näin ei vaan ole, faktat eivät tätä tue. Minun mielestäni olisi nyt hyvä, kuten Kimmo Sasi kuulutti, että täällä olisi perussuomalaisia enemmänkin paikalla kuulemassa. Teillä oli jopa virheelliset luvut. (Juho Eerola: Laatu korvaa määrän!) Timo Soini uskoi täysin johonkin Kauppakamarin tutkimukseen, että miljardilla tasaverot kasvavat. Tämä ei pidä paikkaansa. Tässä tutkimuksessa, mihin hän todellakin käsiä heiluttelemalla viittasi niin moneen kertaan, esimerkiksi windfall-vero tai harmaan talouden torjunta laskettiin tasaveroksi. Minä haluaisin kuulla vastauksen Timo Soinilta tai perussuomalaisilta, kuinka sitä tavallista kansaa kurittaa se, että harmaata taloutta torjutaan. Ilmeisesti sitä ei saisi torjua, koska siellä on tasavero. Se perustuu tähän laskelmaan, että se on tasavero. (Juho Eerola: Nyt on taas muunneltu totuutta!) — Tämä ei ole muunneltu totuus, voitte tutustua tähän tutkimukseen. Kannattaa tutustua, minä suosittelen sitä tosissaan.

Samoin kannattaa tutustua tähän Vattin selvitykseen, joka on tämän budjetin yhteydessä tehty. Siinähän todetaan, että tämä budjetti vähentää köyhyyttä ja vähentää tuloeroja. Silloin, jos tuloerot keventyvät, kehitys ei ole tasaverokehitystä, jokainen meistä tietää sen. Tässä on se pointti, kannattaa tutustua ihan oikeasti lukemiin. Muun muassa esimerkiksi tämä pääomaveron korotus ei ole sitä 100:aa miljoonaa, mitä Soini täällä huusi. Tietenkin ymmärrän, että pitää yksinkertaistaa, mutta tosiasiassa katsotaan kaikki erät, jotka liittyvät pääomaveron korotukseen, ja se on 200 miljoonaa. Siinäkin oli tämmöinen pieni pieni lukuvirhe, mutta emme me täällä tietenkään halua kompastua pelkkiin lukemiin. Tietenkin olisi hyvä, että ne olisivat tiedossa silloin, kun puhutaan.

Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, vielä muutama sana — lopetan hyvin pian — tästä toisesta asiasta. Puhuin paljon oikeudenmukaisuudesta, mutta totta kai myös vastuullisuus edellyttää sitä, että talous tasapainotetaan, ja se on myös tärkeä asia. Totesin jo, että velka pienenee, se on oikein. Se vaatii kiperiäkin ratkaisuja, se vaatii niitä joitain säästöpäätöksiä, se vaatii joitain veronkorotuksia.

Todella odotan mielenkiinnolla — koska arvostan poliittista oppositiota, itsekin tulin viettäneeksi siellä neljä viimeistä vuotta ja tiedän, ettei se aina helppo revohka ole — sekä keskustan että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetteja, todella. (Juho Eerola: Hyvää kannattaa odottaa!) Nimittäin uskon niin, että varmaankaan teidän vaihtoehtobudjettinne ei tule perustumaan vähemmälle velkaantumiselle eli ilmeisesti te teette kireämpää taloudenpitoa kuin hallitus. Tietenkin onnistutte varmasti tekemään sen niin, että kuitenkin ne kaikki, mitä te olette täällä sanoneet, että ei saa säästää sieltä, ei saa säästää täältä, ei saa säästää, ovat jollain tavalla tässä yhtälössä plus- ja miinusmerkit kunnossa. Mutta ihan tosissaan mielenkiinnolla odotan, koska politiikka vaatii keskustelua. On hieno juttu, että vaihtoehtobudjetit sitten kaiken kaikkiaan tulevat. Keskustalle erityisesti epäselvää on ollut tähän mennessä se, että mikä teidän sopeuttamishaarukkanne on. (Puhemies koputtaa) Viimeksihän puheenjohtaja Kiviniemi puhui, että haarukka on 0—2,5 miljardia. Siinä haarukassa on kyllä aikamoinen vaihteluväli. Perussuomalaisilta en ole kuullut edes haarukkaa, mutta luotan siihen, että vaihtoehto esitetään.

Tässä, arvoisa puhemies!

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ei rakennu yksistään ulkonaisesta hyvinvoinnista, kuten hyvästä taloudellisesta asemasta, vaan se edellyttää sisäistä tasapainoa, ihmisten keskinäistä huolenpitoa ja toimivia ihmissuhteita. Maassamme ovat lisääntyneet monet henkiset ja sosiaaliset ongelmat ja niiden seurauksina masennus, mielenterveyden häiriöt, yksinäisyys, päihteiden käyttö, ihmisten välisten suhteiden rikkoutumiset. Liiallisen aineellisen tuloshakuisuuden sijaan on korostettava kestävien arvojen merkitystä. Kristilliset arvot takaavat edelleen parhaiten elämän säilymisen, luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen turvallisuuden.

Värderade talman! Människans välfärd och välmående, sett ur ett helhetsperspektiv är inte beroende av enbart yttre faktorer. Det är viktigt att vi som människor har en inre balans, att man bryr sig om varandra samt att man har fungerande människorelationer. I det här sammanhanget är det bra att vi påminns om hur de kristna värderingarna i århundraden fungerat som en bärande kraft i vårt samhälle, och jag tror fortsättningsvis att det än i dag finns bärkraft i dessa värderingar.

Kristillisdemokraatit haluavat huolehtia hyvinvointipalveluista ja kannustaa ihmisiä omaan yrittämiseen ja vastuunkantoon. Huoltosuhteen heikkeneminen luo edelleen paineita hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle sekä työvoiman riittävyydelle. Siksi on luotava uusia työpaikkoja toteuttamalla sellaista julkisen talouden politiikkaa, joka lisää niin yritysten kuin kolmannen sektorin mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää. Arkielämän ongelmatilanteissa apua tarjoavien viranomaistahojen resurssien on oltava sellaiset, että kansalaisten luottamus avun saamiseen säilyy. Samalla on pyrittävä vahvistamaan kansalaisten yhteisvastuuta lasten, nuorten, vanhusten, sairastuneiden ja eri tavoin syrjäytyneiden hyvinvoinnista. Kristillisdemokraateille tärkeää on se, että valtiontalouden kehyksissä lapsiperheiden asemaa ei heikennetä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit haluavat rahoittaa suomalaisten hyvinvointia vahvistamalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Yhteiskunnan tulee kannustaa jäseniään yrittämiseen, vastuunkantoon ja ahkeruuteen. Korkea tuottavuus ja työllisyys sekä kansalaisten hyvä ostovoima luovat pohjaa taloudelliselle menestykselle.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esille erään mieltäni askarruttavan asian. Kuljetusyritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja keskeisiä toimijoita elinkeinoelämän verkostoissa. Dieselin litrahintaan on tammikuun alussa tulossa 10,5 sentin polttoaineveron korotus. Veronkorotuksen taustalla ovat pitkälti ympäristösyyt ja EU:n laajuiset päästötavoitteet.

Arvoisa puhemies! Kuljetuksia suorittavat kannattavuutensa kanssa kamppailevat kuljetusyritykset, joilla polttoaineen osuus kokonaiskustannuksista voi olla yli 30 prosenttia. Kompensoidakseen veronkorotusta hallitus on laskemassa ajoneuvojen käyttövoimaveron lähelle EU:n sallimaa minimitasoa. Tämä veronhuojennus on kuitenkin aika vaatimaton, nimittäin raskaalle ajoneuvoyhdistelmälle kertyy vuodessa helposti 200 000 ajokilometriä vuodessa. Esitetty korotus kasvattaa polttoainelaskua 10 500 eurolla. Valtion kädenojennus tuo huojennusta vain 1 000 euroa, jolloin lisäkustannuksia tulee 9 500 euroa ajoneuvoyhdistelmää kohden. Yksikään kuljetusyritys ei kestä tällaista kymppitonnin kustannusnousua kuljetushintoja korottamatta.

Oppositio on ansiokkaasti kritisoinut polttoaineveron korotusta, ja tätä kritiikkiä on ihan oikeasti syytä kuunnella. Lisäksi hallituksella tulee olla valmiutta käydä avointa keskustelua siitä, miten luodaan vahvalle suomalaiselle kul-jetusyrittäjyydelle sellainen toimintaympäristö, jossa kuljetusala voi työllistää yli 100 000 suomalaista myös tulevaisuudessa.

Velkaongelma on joidenkin Euroopan maiden akilleenkantapää, ja sen ratkaisemiseen ei ole yksinkertaista eikä nopeaa lääkettä. EU-maiden velkakriisi saattaa nyt uhata myös Ruotsin pankkeja. Ruotsin finanssivalvonnan pääekonomi varoittaa, että kriisin pahentuessa jopa ruotsalaispankit ovat nyt uhattuina ja jos pahin tapahtuu, eivät ruotsalaispankitkaan ole turvassa. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet varoitti tiistaina, että euroalueen velkakriisi uhkaa jo koko eurooppalaista talousjärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Finanssipoliittiset päätökset joudutaan miltei aina tekemään puutteellisen tilannekuvan perusteella. Suomen eduskunta hyväksyi viime viikolla muutokset ERVV-sopimukseen. Eräät euromaat ovat nyt lähteneet pääomittamaan pankkisektoriaan.

Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen kannan mukaan pankkien taseiden vahvistamista tulee jatkaa ensi sijassa yksityisin toimin. Mahdollisen julkisen tuen on oltava avointa, läpinäkyvää ja vastikkeellista.

Rahaliiton valuvikojen korjaaminen vaatii useita toimenpiteitä. EU tarvitsee tehokkaampia pankkien sääntely- ja valvontakeinoja. Siirtyminen keskusjohtoiseen liittovaltioon on ajatus, joka on syytä unohtaa. Siinä ei ole taloudellista eikä poliittista järkeä.

Lopuksi saanen todeta, kun edustaja Viitanen markkinoi sosialidemokraattien vakuusratkaisuja, että eivät he olleet yksin vaatimassa vakuuksia uusissa tukipaketeissa. Jo hallitusneuvottelujen alla kristillisdemokraatit vaativat sitä, niin kuin me vaadimme myöskin edellisellä kaudella, että sijoittajien tulisi enemmän osallistua näihin kriisipaketteihin ja että Suomi saisi vastavakuuksia, mikäli me osallistumme näihin tukipaketteihin.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edellinen puhuja totesi valittaen, että meillä poliittisilla päättäjillä ei ole ollut riittävän selkeää tilannekuvausta tehdessämme näitä taloudellisia päätöksiä, mutta minusta meille on jo pitkät ajat, vuosikaudet, ihan riittävästi kuvattu näitä talouden uhkakuvia, ja sen vuoksi olen edellisen puhujan kanssa siinä kohtaa eri mieltä. Meillä on ollut ihan riittävät tilannekuvaukset olemassa.

Tämä Euroopan ja, voi sanoa, koko läntisen maailman taloustilanne on nyt vähintäänkin erittäin vakava ja talousromahdus ja sitä seuraava rahoituskaaos uhkaavat, tai sanoisin, että tällaiseen tilanteeseen ollaan jo väistämättä joutumassa. Viime vuosina on tehty useita suuria virheitä muun muassa Euroopan talous- ja rahaliittoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin Euroopan velkakriisin ratkaisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä monet ovat olleet virheellisiä, se on pakko myöntää. Useat laskelmat ja asiantuntijoiden lausunnot osoittavat, että Suomen kansantalouden ja koko valtion kyky kestää toinen viimeksi koetun kaltainen finanssikriisi ja taantuma on vähintäänkin merkittävästi heikentynyt. Suomen valtiontalous oli viime vuonna alijäämäinen 9 000 miljoonaa euroa. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti, ja velan määrän vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan olevan noin 30 miljardia euroa suurempi kuin se oli ennen talouslamaa 2008.

Joidenkin tahojen mukaan Suomen velkataakka ei olisi muka vielä liian raskas. Velan määrää tarkasteltaessa olisi kuitenkin otettava huomioon velan todellinen takaisinmaksukykymme. Heikkenevä kauppatase ja kestävyysvajeen epäsuotuisa kehitys heikentävät Suomen velan takaisinmaksukykyä, samoin sellaiset seikat kuten yhä pienempi kotimaisen raaka-aineen osuus metsäteollisuudessamme ja Suomen lähes kaikkien malmivarantojen ulkomaalaisomistus merkittävästi syövät kykyämme maksaa yhteinen velkamme joskus takaisin.

Kestävyysvajeen ennusteessa näkyvät erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvien menojen kasvu ja valtion suuren velkataakan lyhentäminen. Vajeen täsmällistä arviointia vaikeuttaa koko euroalueen suuri epävarmuus nykyisen talouskriisin pituudesta ja sen syvyydestä. Euroopan unionin neuvoston mukaan valtiovarainministeriön, siis Suomen valtiovarainministeriön, keskipitkän ajan ennuste perustuu huomattavan optimistisiin oletuksiin vuodesta 2011 eteenpäin, ja sen vuoksi kestävyysvaje voi olla selkeästikin meidän valtiovarainministeriömme arviota suurempi. Käsitykseni mukaan täysin varmaa on, siis täysin varmaa, että tulossa on paljon pahempaa kuin kukaan on koskaan missään arvioissaan esittänyt.

Herra puhemies! Suomen kauppataseen kehitys on erittäin huolestuttavaa, ja se on julkisessa keskustelussa saanut aivan liian vähän huomiota. Suomen kaltaiselle syrjässä olevalle pienelle maalle vientitulot ovat tärkeämpääkin tärkeämpiä. Emme tule pärjäämään vain sillä, että palvelemme toinen toisiamme, vaan tarvitsemme merkittävässä määrin vientituloja. Suomen kauppatase onkin ollut vuosia kuukausittain 0,5 miljardista 1,5 miljardiin ylijäämäinen, niin että 2000-luvun alun taantumassakin kauppataseemme oli yli 10 miljardia vuodessa ylijäämäinen. Sekä kauppataseen että vaihtotaseen kehitys on kuitenkin viime vuosina ja erityisesti viime kuukausina voimakkaasti heikentynyt. Kauppataseemme on ollut viime kuukausina joko alijäämäinen tai vain niukasti ylijäämäinen. Koko vuoden alku oli miinuksella siitäkin huolimatta, että talous kasvoi ripeästi, jopa 4 prosenttia.

Euroalueen johtajilla on joidenkin arvioiden mukaan vain viikkoja aikaa torjua talouskatastrofi, maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä niin epävarma. Euroalue joko saadaan toimimaan kunnolla tai sitten se hallitusti tai hallitsemattomasti luhistuu. Euroopan keskuspankin pääjohtaja varoittaa, että euroalueen velkakriisistä on tullut jo systeeminen kriisi, joka pitkittyessään uhkaa koko maailmantalouden vakautta. Eurooppalainen rahoitusjärjestelmä on sellainen, että kriisi levitessään hyvinkin nopeasti leviää lumivyöryn tavoin.

Kaikenlaisia keinoja on esitetty julkisen talouden menojen hillitsemiseksi. Valtaosa näistä keinoista tässäkin budjettikeskustelussa ja jo valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on nappikauppaa siihen nähden, että Suomen valtion menot ovat tasapainotusyrityksistä huolimatta useita tuhansia, siis useita tuhansia, miljoonia suuremmat kuin tulot.

Suomen talouden tasapainottamiseksi eivät enää ollenkaan riitä tavanomaiset toimenpiteet. Samoin varautuminen mahdolliseen, tai minun mielestäni todennäköiseen, talousromahdukseen ovat nyt äärimmäisen tärkeitä. Lisävelanotto vuosien kuluessa synnytettyjen menoautomaattien rahoittamiseksi on nyt vaarallistakin vaarallisempaa, vaikka monet tahot ovat vähätelleet sitä, ettei Suomen velan taso vielä ole huolestuttava. Koko ajan on pidettävä mielessä kestävyysvaje, alati heikkenevä huoltosuhde, suuri velkamäärämme suhteessa takaisinmaksukykyymme ja maailmantalouden suuri epävarmuus.

Herra puhemies! Rakenteellisten uudistusten on nyt kannustettava voimakkaasti työn tekemiseen ja yrittämiseen. Eräs keskeisimmistä ja tärkeimmistä keinoista julkisen talouden tasapainottamiseen on hallinnollisen taakan keventäminen ja kaikenlaisen turhan byrokratian karsiminen. On yksinkertaistettava lainsäädäntöä ja vähennettävä kaikenlaista kansalaisten turhaa holhoamista. Näin voidaan saavuttaa mittavia säästöjä tulevaisuudessa ja myös suunnata koulutusta ja ohjata työvoimaa oikeisiin, tuottavampiin töihin ja niille aloille, joilla on nyt työvoimapulaa. Hallinnon keventämisen edellytys on selkeä, täsmällinen, yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntö ja sitä me täällä olemme tekemässä.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt käsittelyssä olevassa budjetissa ja kaikessa valtakunnallisessa päätöksenteossa on pidettävä kirkkaana mielessä nämä talouden isot linjat. Tarvitaan käytännön toimenpiteitä nyt ja nopeasti ja vahvaa varautumista tulossa oleviin paljon pahempiin talouskriiseihin.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Olemme valmistelemassa nykyisen hallituksen ensimmäistä budjettia, jossa näkyy vahvasti hallitusohjelman kanssa yhtenäinen linja. Moni asia muuttuu toivotusti. Niistä heti kärkeen on nostettava perusturvan historiallinen korotus, joka astuu voimaan heti 2012 alussa. Tuntumani on, että lähes koko nykyisen hallituksen toiminnan yleistä ilmapiiriä on leimannut voimakkaasti taloudellinen epävarmuus, joka löytää juurensa Euroopan maiden talouskriiseistä ja jonka vaikutukset Suomen kuluttajiin tunnistamme. Tästä epävarmuuden ajasta huolimatta työttömyysturvan päivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla. Kun tämän päälle lisätään indeksikorotus, on korotuksen yhteenlaskettu summa jo 120 euroa. Iloitsen tämän kaltaisesta ihmisen huomioinnista. Tämä satsaus tulee näkymään kulutuksessa. Valtiovallan linja on oikeanlainen ja kestävä.

Mielissäni en ollut eilen, ja ihmetykseni on yhä suuri, kun kuulin edellisen hallituskauden ministerin, keskustan edustaja Vehviläisen kyseenalaistavan hallituksen tekemän mittavan sosiaalisen satsauksen peruspäivärahaan kysyen, miksi panostamme peruspäivärahan korottamiseen emmekä lapsilisien korottamiseen. Kuulimme keskustalta myös, kuinka he edellisellä kaudella korottivat lapsilisiä. Nyt minulla on mahdollisuus kommentoida asiaa ja sen teenkin.

Keskustan tekemän lapsilisän korotuksen määrä oli lähinnä vitsi, 40 senttiä kuukaudessa per lapsi. Neljän lapsen äitinä tiedän kyllä, mitä tuolla korotuksella saa. Sillä ei saa yhtä jogurttipurkkiakaan per lapsi kuukaudessa. Oikeasta kaupasta ostaen sillä saa kerran viikossa muumitikkarin kullekin. Ja sitten asioiden mustavalkoistamiseen, eli perusturvan jopa 120 euron korotusta verrataan lapsilisien korottamiseen. On kuulkaa niin ikävästi tässä maassa, että myös perheelliset ihmiset tarvitsevat peruspäivärahaa, joten kyllä tämä satsaus auttaa myös hyvin monia perheitä, ja tämä satsaus on todellista satsausta eikä vain nimellisiä senttejä.

Herra puhemies! Olen kantanut erityistä huolta köyhyyden kasvamisesta Suomessa. Iloitsin lukiessani Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemää selvitystä ensi vuoden talousarvion tulonjakovaikutuksista. Selvityksen mukaan tuloerot supistuvat ja köyhyysaste pienenee. Tähän vaikuttavat sekä perusturvan korotus, asumistukiperusteiden keventäminen, perusvähennyksen enimmäismäärän korotus että osinko- ja pääomaverotuksen kiristyminen.

Arvoisa puhemies! Poimin talousarvioesityksestä muitakin hienoja asioita, jotka ansaitsevat itseoikeutetusti huomion. Hallitus satsaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Yksi mittavimmista satsauksista on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Tämä hallitus kantaa vastuun nuoresta polvestaan taaten, että jokainen nuori löytää työ-, harjoittelu- tai koulupaikan. Oman osuutensa saa työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Onkin ensiarvoisen tärkeää, ettei nuori polvemme jää yhteiskunnan ulkopuolelle vaan kokee olevansa aktiivinen osa yhteiskuntaa.

Resursseja kohdentuu juuri mainitun nuorisotyöttömyyden torjunnan ohella myös pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, yksinhuoltajien toimeentulotuen nostamiseen sekä ylipäänsä työllisyyden ja kasvun edellytysten edistämiseen. Kaikki edellä esitetyt satsaukset ovat vahvasti oikeudenmukaisuustekoja. Elämme monilta osin taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Hallitus on tietoisesti toteuttamassa politiikkaa, jossa se tahtoo kohdentaa ankarasta ajasta huolimatta resursseja yhteiskuntamme pienituloisimmille.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edelliset hallitukset tämä hallitus kantaa vastuuta myös asuntopolitiikasta. Hallitus mahdollistaa korkotukilainojen myöntämisvaltuudella jopa 7 000 uuden vuokra-asunnon rakentamisen aloittamisen. Asuminen on kallista: vuokrataso on karannut erityisesti suurissa kaupungeissamme niukan asuntotarjonnan vuoksi kohtuuttoman korkeaksi. Tasa-arvoisen asumisen tukeminen on siten erittäin tärkeää. Rakennustoiminnan aloittaminen vaikuttaa myös työllisyystilanteen kohentumiseen. Tämä kaikki edellä mainittu tehdään todella hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Nämä edellä mainitut seikat todistavat arvovalintojen ohjaavan poliittista toimintaa. Oikeudenmukaisuutta voidaan harjoittaa niin haluttaessa myös taloudellisesti tiukkana aikana.

Ei talousarvioesitys ole täydellinen, ja kyllä se pitää sisällään vaikeita leikkauksia ja karsimisia, sellaisiakin, jotka itse olisin jättänyt tekemättä. Se ei kuitenkaan ansaitse opposition, erityisesti edellisen vastuunkantajapuolueen keskustan ryöpytystä, sillä keskusta jätti nykyiselle hallitukselle mitättömän perinnön tuhlaten valtionkassan jakovaran ammottavaan alijäämän tilaan. Kuka tuolloin on oikeutettu huutamaan toisille teoista, jotka tähtäävät korjaamaan keskustan itsensä jälkeen jättämiä sotkuja? Mitä kaikkea talousarvioehdotus voisikaan pitää sisällään, jos tilanne nykyisellä hallituksella olisi samankaltainen kuin vuonna 2007 se oli keskustajohtoisen hallituskauden alussa. Nyt voimme vain pyrkiä tekemään parhaamme, jotta Suomi saadaan nousuun Suomen pienimpiä unohtamatta.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläinen kyllä minun mielestäni hyökkäsi varsin epäreilulla tavalla keskustaa kohtaan täällä salissa. Kaikki, jotka ovat seuranneet hieman pidempään politiikkaa, varmasti tietävät, mikä oli tilanne 2007, kun keskusta ja kokoomus aloittivat hallituksessa yhteisen tien, ja mitä sen jälkeen tapahtui. Se syy ei ollut keskustan, se syy ei ollut kokoomuksen, se syy ei ollut Suomen, vaan se syy tuli Yhdysvalloista. Yhden pankin kaatumisesta lähti liikkeelle maailmanlaajuinen talouskriisi, ja me tiedämme, mitä se tarkoitti Suomessa.

Onneksi viime hallituskaudella, keskustan ja kokoomuksen johdolla, elvytettiin ja päästiin yli rakentamaan siltaa siihen vaiheeseen, joka nyt on meidän tehtävämme, yhdessä sosialidemokraattien ja kokoomuksen kanssa, hoitaa kuntoon eli kuroa umpeen se kestävyysvaje, joka julkisessa taloudessa on, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin voi toimia. Minun mielestäni on hieman epärehellistä syyttää keskustaa tällä tavalla.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen käytti erinomaisen puheenvuoron, sitä loppuhuipennusta lukuun ottamatta, siinä alkuosassa tuli kaikki oleellinen. Tietysti, näin poliittisen uskottavuuden kannalta, myös vähemmän parlamentaarisia vuosia omaavien edustajien kannattaisi nämä faktat selvittää lähtökohtana, jotta ei tulisi tällaista, sanoisinko, näin amatöörimäistä ylilyöntiä kuin tässä äskeisessä, pöntöstä pidetyssä edustaja Kymäläisen puheenvuorossa tuli. Mutta tässä on tietysti vuosia aikaa perehtyä näihin faktoihin ja sitä kautta saada nostettua tätä parlamentarismin kannalta tärkeimmän foorumin eli eduskunnan keskustelutasoa, jonka pitää perustua tosiasioitten tunnustamiseen ja niihin tosiasioihin, joittenka varassa suomalaista yhteiskuntaa rakennetaan. Mutta tämä meni tällaisen harjoittelukierroksen piikkiin.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niistä toimista, joita edellisellä hallituskaudella vaativassa taloustilanteessa tehtiin, voidaan toki kiistelläkin, olivatko ne oikeita vai olivatko ne vääränlaisia. Silloin toteutettiin hallitusohjelmaa sanatarkasti eteenpäin. Tehtiin isoja veronkevennyksiä ja muita, vaikka tilanne oli muuttunut. Meillä SDP:llä oli silloinkin vaihtoehtobudjetti, olen toki tuon oppikirjani lukenut siinä vaiheessa. Mutta voihan se olla, että kun vuosia menee eteenpäin, minä ymmärrän paremmin keskustan ja kokoomuksenkin edellisellä vaalikaudella tekemiä tekoja. Tarkoitus ei ollut loukata.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen käytti erinomaisen puheenvuoron. Haluan korostaa, että sinä kahdeksan vuoden aikana, kun keskusta oli hallituksessa, niin kaiken kaikkiaan, kun otetaan se jakso huomioon, valtio lyhensi miljardeilla velkaansa. Sitten tuli yllättäen tämä talouslama sieltä Amerikasta, niin kuin tässä todettiin, ja silloin kyllä hallitus teki erittäin järkevää, elvyttävää politiikkaa, jota on kiitelty laajasti siitä, että ei päästetty työttömyyttä kasvamaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella ei todellakaan toimittu sillä tavalla, kuin edustaja Kymäläinen toi esille, että olisimme vain menneet kuin juna eteenpäin, vaan siinä vaiheessa, kun talous alkoi sakata ja meidän oli muutettava linjaa, edellinen hallitus, itse asiassa ensimmäisenä Euroopassa, lähti elvytykseen — ja erittäin vahvaan elvytykseen. Sitä elvytystä on, niin kuin täällä tuotiin esille, kiitelty myös Euroopassa laajasti, ja sen tulokset ovat olleet merkittävät. Jos vertaatte, edustaja Kymäläinen, mitä tapahtui 1990-luvun lamassa Suomessa ja mitä tapahtui 2008—2009 lamassa, elvytyksen ansiosta Suomessa työttömyys ei noussut 2008—2009 lainkaan niin pahaksi kuin 1990-luvulla. Toki liian pahaksi silloinkin, mutta me onnistuimme elvytyksessä kohtuullisesti, ja nyt toivon, että pystymme vastuullisella tavalla viemään eteenpäin. Sen takia halusin keskustaa tässä puolustaa, että toivon, että tässä salissa hyvistä töistä annetaan kiitosta yli puoluerajojen, yli oppositio- ja hallitusrajojen.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosi tarkkaan kuuntelin, ja täytyy sanoa, että vaikka edustaja Kymäläinen ei kyllä tarvitse apua tänne saliin, niin kyllä nyt edustaja Heinosen esiintymiseen on pakko puuttua. Kun 2007 te aloititte ja maa rupesi järisemään, edellinen porvarihallitus murensi veropohjaa, huolimatta siitä, että tilanne oli vakava, 3,5—4 miljardilla eurolla. Ohi hallitusohjelman menitte Kelan työnantajamaksun poistolla panemaan 1 100 miljoonaa euroa kansaneläke- ynnä perusetuuksia talousarviosta riippuvaisiksi tällaisena aikana, kun maa järisee. Ja se näkyy nyt. Minä ymmärrän, että olette veljet kuin ilvekset tässä puolustamassa viime kautta, mutta ne ovat todella, erittäin vakavia virheitä, joita nykyinen hallitus joutuu uudelleen kerimään kasaan.

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Oikeusministeriön hallinnonalan budjetin loppusumma on 856 miljoonaa euroa. Määrärahojen lisäys verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon on 19,5 miljoonaa euroa. Ilman vuosittain vaihtelevia vaalimenoja muutos on runsaat 8 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 budjetissa ja jatkovuosien kehyksissä keskeisiä teemoja oikeusministeriön pääluokassa ovat läpimenoaikojen lyhentäminen pitkäkestoisissa asioissa sekä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastustaminen. Näihin asioihin hallitus aikoo panostaa kunnolla, mikä on erittäin tärkeätä. Hallitusohjelmassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastustamiseen on osoitettu kehyskaudella lisämäärärahaa yhteensä 20 miljoonaa euroa vuodessa. Oikeusministeriön hallinnonalalle eli syyttäjille, tuomioistuimille sekä ulosoton erikoisperintään ja konkurssivalvontaan tästä on kohdennettu keskimäärin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Tämä mahdollistaa noin 40 virkamiehen erikoistumisen talousrikollisuuden torjuntaan. Tavoite on selkeä: Hallitus haluaa tällä tavalla kannustaa reiluun yrittäjyyteen ja välittää viestiä, että reiluja yrittäjiä tulee tukea. Sitä vastoin epäreilu ja rikollinen yritystoiminta on kitkettävä. Mitä suurempi kiinnijäämisriski on, sitä tehokkaampi ennalta ehkäisevä vaikutus.

Oikeusprosessien kokonaiskeston lyhentämiseksi lisäpanostuksen avulla tavoitteena on puolittaa esitutkinnassa odottava vanha, tällä hetkellä noin 2 000 juttua käsittävä juttukanta, jotta viranomaiskoneisto voisi jatkossa keskittyä tuoreempiin juttuihin ja käsitellä niitä tehokkaammin. Lisäpanostuksen avulla vahvistetaan myös ulosoton erikoisperintäyksiköitä, joilla on tärkeä rooli rikoshyödyn jäljittämisessä ja rikoshyödyn takaisin saamisessa.

Arvoisa puhemies! Oikeusturvan tulee toteutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Painopisteen tuleekin olla ensimmäisessä oikeusasteessa, mikä tarkoittaa sitä, että alioikeusverkoston toimivuus ja laadukkuus ovat ensisijaisen tärkeitä asioita. Muutoksenhakutarpeen tulisi olla poikkeus, ei sääntö. Käräjäoikeusuudistuksessa keskityttiin nimenomaan tähän kysymykseen.

Edelleen on Suomessa väestöön nähden paljon tuomioistuimia. Nyt on aika uudistaa hovi- ja hallinto-oikeuksia. Eilen esitin, että hovioikeuksia vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksia kahdella. Tämän jälkeen meillä olisi Suomessa viisi hovioikeutta ja kuusi hallinto-oikeutta. Tällä tavalla pystymme tehostamaan toimintaa, parantamaan ratkaisujen laatua entisestään, tarjoamaan tuomareille enemmän erikoistumismahdollisuuksia sekä saavuttamaan taloudellisia etuja näinä taloudellisesti epävarmoina aikoina — kaikki tämä hallitusohjelman hengen mukaisesti.

Demokratian ja kansalaisten osallistumisen kannalta tärkeä uudistus on kansalaisaloite, jota koskeva hallituksen lakiesitys on annettu budjettilakina. Budjettiehdotus sisältää määrärahat kansalaisaloitteen käyttöönoton edellyttämän tietoverkkosovelluksen rakentamiseen. Budjettilakina on annettu myös täysin uudistettu adoptiolaki, jossa lapsen etu on asetettu ensi sijalle ja jossa täsmennetään sekä kotimaisiin että ulkomaisiin adoptioihin liittyviä vaatimuksia. Muita seuraavan budjettivuoden tärkeitä lainvalmisteluhankkeita ovat muun muassa vaalilain, isyyslain ja yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen.

Oikeusministeriön hallinnonalaan kohdistuu toimintamenoleikkauksia vuonna 2012 runsaat 9 miljoonaa euroa ja kehyskauden viimeisenä vuonna noin 13 miljoonaa euroa. Oikeusministeriön hallinnonalaan kohdistuvat määrärahaleikkaukset merkitsevät keskimäärin lähes 3 prosentin määrärahavähennystä kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi tuomioistuimiin ja rikosseuraamusalaan kohdistuu kumpaankin kehyskauden lopulla runsaan 4 miljoonan euron leikkaukset.

Tämä aiheuttaa ongelmia eritoten siksi, että vuokrat nousevat vuosi vuodelta eivätkä budjettimäärärahat pysy näiden korotusten vauhdissa mukana. Myös eduskunnan lakivaliokunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota tähän epäsuhtaan. Luonnollisesti myös oikeusministeriön hallinnonalan toimitilakustannuksia on tarkistettava, mutta samalla me kaikki toki ymmärrämme, että esimerkiksi vankiloita ei voida vuokrata vapailta markkinoilta.

Värderdade talman! Förvaltningsområdets personal- och anslagssituation har redan under de föregående regeringsperioderna, bland annat på grund av statens produktivitetsprogram samt den dels okompenserade ökningen av utrymmes- och datateknikkostnader, blivit mycket svår. De ovannämnda nedskärningarna av anslagen gör resurssituationen ännu svårare. Med detta sagt så är det klart att också justitieministeriets förvaltningsområde måste delta i regeringens spartalko.

Rikosseuraamuslaitoksen osalta edellisten hallitusten tuottavuusohjelman mukaisten erittäin vaativien vähennysten jälkeen, ja ottaen huomioon vankiloiden vuokramenojen kasvu, menojen ja henkilöstön sopeuttaminen nyt annettuihin taloudellisiin puitteisiin ei ilmeisesti ole mahdollista. Olen huolissani tästä tilanteesta, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa siihen, että vankiloiden lukumäärää joudutaan tarkistamaan. Samalla kuitenkin tiedämme, että vankien määrä tuskin tulee dramaattisesti vähenemään. Tämä on pidemmällä aikavälillä kestämätöntä. Tavoitteena on siirtää painopistettä avolaitosten suuntaan, mutta emme tule koskaan selviämään täysin ilman suljettuja vankiloita.

Hallitusohjelmassa asetettu tavoite paljuselleistä eroon pääsemiseksi vuoteen 2015 mennessä ei voi vielä tämän budjetin valossa edetä toivotulla vauhdilla. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on useissa yhteyksissä antanut Suomelle huomautuksen paljuselleistä. Näitä sellejä on kuitenkin vielä tänäkin päivänä käytössä yli 200, suurin osa Hämeenlinnan naisvankilassa.

Hallitusohjelma sisältää monia tärkeitä oikeuspoliittisia uudistustavoitteita. Hallitusohjelman toteuttamiseksi ja oikeusvaltion toimivuuden turvaamiseksi on löydettävä ratkaisuja markkinaoikeuden työtilanteen ja käsittelyaikojen pitämiseksi kohtuullisella tasolla. On myös huolehdittava siitä, että turvapaikka-asiat eivät ruuhkaudu hallintotuomioistuimiin, erityisesti Hel-singin hallinto-oikeuteen, mikä on tärkeää sekä hakijoiden oikeusturvan että myös valtiontalouden kannalta. Lasten huoltajuutta koskevissa riidoissa pitäisi käräjäoikeuksissa voida kattavasti soveltaa asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelun menettelyä, mistä on pilottihankkeissa saatu erittäin hyviä kokemuksia. Valitettavasti näihin hankkeisiin ei ole esitetyssä budjetissa varoja.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluaisin nostaa esiin lainvalmistelun resurssit. Tämä aihe koskee kaikkia ministeriöitä, ja on tärkeää pitää mielessä, että näitä resursseja tulee vahvistaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaisten vankien määrä on jatkuvasti kasvanut, ja he aiheuttavat myös valtavan paljon paineita meidän rikosseuraamusjärjestelmälle. Kysyisinkin ministeriltä, onko työn alla tai mahdollisesti arvioitu joitakin toimenpiteitä, joilla selkeästi ulkomaisten vankien määrää voitaisiin vähentää.

Toinen kysymys, mitä haluaisin tässä samassa esittää, on se, miten rikosuhripäivystyksen resurssit aiotaan turvata. Onko tästä olemassa suunnitelmaa, ja miten tässä edetään? Tämähän on myös hallitusohjelman mukaan erittäin tärkeä hanke.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri juuri kertoi, että nyt suunnitelmissa on hovi- ja hallinto-oikeuksien uudelleen järjestäminen, jossa muun muassa Kouvolan ja Kuopion toimipaikkojen sekä myös pohjoisemmassa olevien Rovaniemen ja Oulun toimipaikkojen siirtämistä ja keskittämistä tapahtuu tietyille paikkakunnille. Eikö järkevämpää olisi ja ihmisten oikeusturvan valvomisen kannalta tasa-arvoisempaa, että eri toimipisteiden toimintoja yhdistettäisiin siten, että hovi- ja hallinto-oikeudet voisivat käyttää esimerkiksi samoja tiloja ja muita palveluja yhdessä? Onko, tai miten on, hovi- ja hallinto-oikeusuudistus paikkakuntien osalta etenemässä, ja onko kaikki kustannukset, esimerkiksi välimatkat ja matkakustannukset, otettu huomioon uudistusta mahdollisesti tehtäessä? Voitaisiinko eri hovi- ja hallinto-oikeuksien tehtäviä, nimenomaan tehtäviä, tasapainottaa eri keskusten kesken, jotta saataisiin sitä kautta hyötyä eikä paineita olisi jollakin paikkakunnalla kohtuuttomasti?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykypäivänä ongelmaksi ovat muodostumassa nämä pikavipit. Viime vaalikaudella tiukensimme tätä lainsäädäntöä, että niitten ottaminen kiellettiin muun muassa yöaikaan ja näitten firmojen täytyy jatkossa rekisteröityä, mutta valitettavasti on kyllä osoittautumassa, että nämä toimet eivät ole olleet riittäviä.

Tällä hetkellä etenkin nuoret velkaantuvat, ja muutaman kympin vippi pian monien satojen eurojen perintäkuluna lankeaa heidän maksettavakseen. Tämä kyllä aiheuttaa syrjäytymistä eikä pelkästään nuorille, vaan tässä on myös vanhempia ihmisiä, joita tämä koskettaa. Kysynkin: mitä ollaan tekemässä tälle ongelmalle ja asialle tällä kuluvalla vaalikaudella?

Toinen asia, mihinkä nostan huolen, on nämä seksuaalirikosten rangaistukset. Tällä hetkellä tuntuu, että ne eivät vastaa ihmisten oikeustajua. Pienten lasten hyväksikäytöstä esimerkiksi tulee ehdollisia rangaistuksia, ja tähän kyllä täytyisi saada muutos aikaan. Onko näkyvissä tällä rintamalla mitään uutta?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisellä kaudella lakivaliokunta hyväksyi muutoksen, jonka mukaan poliisin määräämästä sakosta ei enää voinut tehdä muuntorangaistusta ilman tuomioistuimen päätöstä. Ministeri Henriksson oli myös lakivaliokunnan jäsenenä hyväksymässä tätä suurta heikennystä tähän meidän rikoslakiin. Perussuomalaiset, eli minä, jättivät tuolloin lakivaliokunnassa vastalauseen, koska silloin oli jo saatu niin paljon asiantuntijalausuntoja, joissa kuvattiin niitä uhkakuvia, elikkä sakot jätetään maksamatta, ne revitään poliisin silmien edessä, elikkä sakkorangaistuksesta tulee aivan mitätön monien taparikollisten keskuudessa. Näin myös on nyt tapahtunut. Kysyisinkin ministeri Henrikssonilta, onko hän tietoinen siitä, että perussuomalaisten ennusteet ovat käyneet toteen. Meinaako hän jollakin tavalla puuttua tähän ongelmaan?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että sekä sisäasiainministeriö että oikeusministeriö panostaa siihen, että turvapaikanhakijoiden käsittelyprosessit lyhenisivät. Tämä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Viime vuosina ja vielä tänäkin vuonna on ollut aivan liikaa niitä tapauksia, joissa perheet ovat olleet vuosia täällä Suomessa joko pakolaiskeskuksissa tai sitten he ovat jo ehtineet integroitua meidän yhteiskuntaamme. Ikävimpiä ovat juuri nämä tapaukset, kun perheet ovat jo ehtineet sopeutua ja sitten pitkän käsittelyajan jälkeen heidät käännytetään takaisin siihen maahan, mistä he ovat tulleet. Kysyisinkin ministeriltä: onko nyt resursseja olemassa siihen, että myöskin nämä pitkät valitusprosessit saataisiin lyhenemään, jotta saataisiin päätökset aikaisemmassa vaiheessa?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Henriksson aivan oikein kiinnitti huomiota oikeusministeriön hallinnonalan toimintamenoleikkauksiin.

Olen ollut täällä jo viime vuosituhannelta asti, ja kaikkina vuosina tässä salissa on puhuttu, on valitettu sitä, että meillä tuomioistuimissa on liikaa jutturuuhkia, käsittelyajat ovat liian pitkät, ja mikä pahinta, Euroopan unionin tuomioistuin on moittinut meitä suomalaisia useita kertoja, meitä suomalaisia päättäjiä, siitä, että juttujen käsittelyajat alioikeuksissa mutta erityisesti hovioikeuksissa ja korkeammissa oikeusasteissa ovat liian pitkiä. Arvoisa ministeri, onko teillä nyt jo konkreettisia suunnitelmia, miten näitä käsittelyaikoja saataisiin lyhennettyä?

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luen eilisen päivän Helsingin Sanomista pienen uutisen: "Pikkulapsen hyväksikäytöstä ehdollista vankeutta. Oulun käräjäoikeus tuomitsi maanantaina 19-vuotiaan miehen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sukulaislapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Uhri oli tekoaikaan kolmevuotias. Tuomittu määrättiin maksamaan lapselle 3 500 euroa korvauksena kärsimyksestä."

Arvoisa ministeri, kuinka säästymme tämän kaltaisten, jokaisen oikeudentajua loukkaavien rangaistuksien toteamiselta? Seksuaalirikokset, varsinkin kun ne kohdistuvat lapseen, tarvitsevat todella paljon ankarampaa rangaistuskäytäntöä. Jopa talousrikoksista saa ankarampia tuomioita tällä erää. Ehdolliset ja sakkorangaistukset eivät ole hyväksyttyjä näin vakavien rikosten ollessa kyseessä. Kysynkin ministeriltä, tullaanko asialle tekemään jotakin ministeriön puolelta.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tällainen täsmäkysymys: 2009 tammikuussa silloinen hallitus linjasi iltakoulussaan Pelson vankilan tulevaisuutta, kehittämissuunnitelmia, ja hallitus myönsi myös investointimäärärahoja Pelson kehittämiseksi rakennusten osalta. Tällä hetkellä tilanne näyttää olevan edelleen auki. Pelson vankilan henkilökunta on edelleen suuren epävarmuuden tilassa, millä tavalla Pelsolla mennään eteenpäin. Eli miten ministeri ja ministeriö tämän Pelson vankilan tilanteen jatkossa näkevät?

Sitten aivan toinen kysymys. Vankilapolitiikassa lähtökohta on se, että vangit saisivat suorittaa tuomionsa mahdollisimman lähellä kotia. Nyt jatkossa pohjoiseen on tulossa erittäin suuria investointeja, kaivoksia, atomivoimala jnp., ja kokemuksen myötä niitten seurauksena tulee myös huonoja seurauksia. Miten ministeriössä ajatellaan tulevaisuudessa vankilapolitiikassa tällaisten elinkeinopoliittisten toimenpiteitten vaikutus?

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helsingin hallinto- ja hovioikeuden juttumäärät kasvavat enemmän kuin muualla maassa. Ministeri mainitsi esimerkkinä nämä turvapaikanhakijoitten asiat, joita siellä käsitellään. Toimintoja joudutaan pian siirtämään muualle päin Suomea. Tässä valossa ei ole mitään järkeä siinä, että Kouvolasta ollaan ilmeisesti lopettamassa joko hovi- tai hallinto-oikeus. Kouvola kuitenkin olisi verrattain lähellä Helsinkiä, ja siellä Kaakkois-Suomen suunnalla on näitä turvapaikanhakijoitten vastaanottokeskuksiakin, joittenka asioita nykyisin siis käsitellään täällä Helsingin hallinto-oikeudessa.

Mitä tulee näihin vankiloitten säästöihin, joista tässä äsken puhuttiin, niin koska koko ajan yhä suurempi ja suurempi osa näistä maamme vankiloissa olevista vangeista on ulkomaalaisia, niin kuin täälläkin kuultiin, eikö näitä palveluja voitaisi ulkoistaa muille maille, esimerkiksi Venäjälle, kun kerran koko ajan lähtee muitakin työpaikkoja Suomesta sinne suuntaan? Olisivat lähempänä kotia, niin kuin äsken mainittiin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirjan luvut ovat tärkeitä, mutta niin on myöskin hallitusohjelman tekstiosa. Oikeusministeriön hallinnonalaan liittyen hallitusohjelmaan on kirjattu: "Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana kehitetään muun muassa maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkeyttämällä ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen oikeudellisen ja tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi." Tähän liittyy pohdinta Suomen mahdollisesta Ilo-sopimuksen hyväksymisestä. Näettekö te, ministeri, sellaista uhkaa, että pohjoisessa siellä useamman sukupolven ajan asuneet sukujen jäsenet voivat joutua oikeudettomaan asemaan tai ainakin heikompaan oikeudelliseen asemaan, jos tämä Ilo-sopimus hyväksytään? Esimerkiksi saamelaismäärittelystä on tullut korkeimman hallinto-oikeuden tuore päätös, jossa lavennettiin tätä tulkintaa. Mikä teidän kantanne on tähän Ilo-sopimuksen hyväksymiseen?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvistä kysymyksistä. Aloitan edustaja Holmlundin kysymyksestä ulkomaalaisista vangeista.

Meillä on tällä hetkellä noin 400 ulkomaalaista vankia meidän vankiloissa. Me yritämme aina saada vangit takaisin kotimaahan, jos vain tilanne siinä kotimaassa on sellainen, että se täyttää ne kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut. Muun muassa Viro on sellainen maa. Jos suinkin mahdollista, niin palautetaan. Valitettavasti, edustaja Eerola, Venäjän tilanne ei ole samankaltainen.

Rikosuhripäivystyksestä sen verran, että olemme sanoneet hallitusohjelmassa, että sen toiminta turvataan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Raha-automaattiyhdistyksen avulla ja kautta pystymme ensi vuonna tulemaan toimeen. Tärkeätä olisi, että saisimme aikaiseksi pysyvän toimintamallin ja pysyvän rahoitusmallin rikosuhripäivystykselle.

Edustaja Torniainen kysyi hallinto- ja hovioikeusuudistuksesta. Päinvastoin kuin tämän päivän Hbl:ssä on sanottu, en ole vielä päättänyt esittää, mitkä hallinto- tai hovioikeudet voidaan lakkauttaa, vaan minulla on tarkoitus nyt käydä ympäri Suomenmaata vierailemassa kaikissa hallinto- ja hovioikeuksissa, ja vasta sen jälkeen tehdään johtopäätös siitä, mikä tulee olemaan se esitys valtioneuvostolle. Elikkä haluan todella tutustua siihen paikan päällä, mitä tämän päivän hallinto- ja hovioikeuspuolella tehdään eri puolilla maata, ennen kuin se päätös tehdään.

Edustaja Ojala-Niemelä kysyi pikavipeistä. Kyllä, erittäin suuri ongelma, erittäin vakava ongelma. Nuoret ottavat yhä enemmän pikavippejä. Sen takia meillä on tänä päivänä ministeriössä ryhmä, joka miettii nyt erilaisia vaihtoehtoja, niin että saataisiin paremmin nämä asiat kuntoon. Tämä tilanne, mikä nyt on, ei ole hyvä. Mutta tähän liittyy myös ongelmia, koska meillä on elinkeinovapaus tässä maassa ja se rajanveto perustuslakiin nähden ei ole oikein helppo.

Mitä seksuaalirikoksiin tulee, niin niissä on ihan sama asia. Odotamme, että Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tulee näinä päivinä, viikkoina oman tutkimuksen kanssa, jossa toivottavasti saamme enemmän tietoa siitä, mikä on erilaisten tuomioistuinten käytäntö eri puolilla Suomea. Sen jälkeen voidaan vetää johtopäätöksiä siitä, onko syytä lähteä muuttamaan meidän rikoslakia joiltakin osin, pitääkö muun muassa rangaistusasteikkoja sitten vielä korottaa. Siihen tullaan palaamaan. — Saanko, puhemies, vielä jatkaa?

Hienoa! (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) — Hyvä juttu, kiitos puhemies! — Edustaja Ruohonen-Lerner kysyi sakon muuntorangaistuksesta. Ihan totta, edustaja Ruohonen-Lerner, että minäkin olin silloin valiokunnassa, ja myöskin se on totta, että valiokunta edellytti, että oikeusministeriö pohtii tätä asiaa, ja sitä nyt tehdään. Meillä on toimikunta, joka muutenkin miettii, minkälainen yhdyskuntapalvelurangaistuksen pitäisi olla ja mikä pitäisi olla nyt vaihtoehto tälle sakon muunnolle. Vaihtoehto ei ole se, että sakkovangit passitetaan takaisin vankilaan, vaan vaihtoehdon pitää olla joku toinen mutta sellainen, että se myös tuntuu rangaistukselta, todella kuitenkin niin, että myös se kuntouttava piirre voisi olla siinä mukana. Tämän kanssa tehdään myös töitä.

Edustaja Östman kysyi turvapaikanhakijoitten käsittelyajoista ja kysyi, ovatko resurssit olemassa, jotta päätökset voitaisiin tehdä aikaisemmassa vaiheessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Maahanmuuttovirasto on saamassa riittävästi varoja, niin että sillä puolella pystytään tekemään päätökset. Mutta ongelma tulee sitten seuraavassa portaassa, elikkä kun yleensä valitetaan myös näistä päätöksistä, niin on oletettavissa, että meille tulee hallinto-oikeuksiin ja varsinkin Helsingin hallinto-oikeuteen suuri ruuhka. Nimenomaan se pullonkaula siirtyy sitten sinne, ja sen takia me tarvitsisimme vielä vähän lisää määrärahaa, noin miljoonan, 1,5 miljoonaa, että jos suinkin eduskunta voi, niin se olisi hyvä paikka, koska se tietäisi käsittelyaikojen nopeutumista ja se tietäisi myös sitä, että valtion menoja säästyisi.

Edustaja Hemmilä kysyi käsittelyajoista niin hovi- kuin hallinto-oikeuksissa. Harmaan talouden ohjelma on yksi askel oikeaan suuntaan sen takia, että sen myötä pystytään nimenomaan puuttumaan niihin oikeusjuttuihin, jotka tänä päivänä ovat niitä, jotka vievät eniten aikaa, elikkä laajat talousrikosjutut. Ylipäänsä voi sanoa, että meidän käsittelyajat ovat suhtkoht kohdallaan, mutta juuri nämä suuret talousrikosasiat ovat ne, joissa käsittelyajat yleensä ovat venyneet ja venyneet aivan liian pitkiksi. Sen takia se on yksi keino.

Toinen keino tulee siitä, että tällä viikolla on asetettu työryhmä, joka tulee pohtimaan syyteneuvottelujärjestelmää. Saa nähdä, mihin tuloksiin se työryhmä tulee. Mutta se on harkinnassa.

Kolmas asia, joka tähän liittyy, on se, että meidän pitää saada toimiva tietoverkko niin syyttäjäpuolelle kuin tuomioistuinpuolelle ja sitten yhteistyö poliisin ja syyttäjän välillä vielä paremmaksi kuin tänä päivänä. Kaikki nämä asiat yhdessä voivat tietää sitä, että käsittelyajat sitten loppujen lopuksi voivat lyhentyä.

Sitten tässä oli myös kysymys lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Erittäin tärkeä kysymys. Myöskin se tulee pohdittavaksi nyt, kun saamme näistä raiskausrikoksista Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta heidän selvityksensä. Voin myös todeta tässä, että viime hallituskaudella, viime eduskuntakaudella, tehtiin joitakin parannuksia, muun muassa korotettiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus 4 kuukauteen ja lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöönkin tuli hyvä muutos, mutta toki pitää miettiä, onko se kohdallaan tänä päivänä. Tähän tullaan palaamaan.

Edustaja Timo Korhonen kysyi Pelson vankilasta. Niin kuin sanoin avauspuheenvuorossani, tilanne vankiloitten osalta on erittäin hankala. Se on hankala sen takia, että vuokrakulut nousevat ja meidän budjetti ei nouse samassa vauhdissa. Se tarkoittaa sitä, että jotta me pystyisimme tekemään kaikki ne korjaukset, mitä meidän pitäisi tehdä tänä päivänä, niin että Pelso voitaisiin peruskorjata, Hämeenlinna, Mikkeli, Kerava, niin me tarvitsisimme 5—5,5 miljoonaa euroa lisää kehykseen, jotta näistä korotetuista vuokrista pystyttäisiin tulevaisuudessa selviämään. Tällä hetkellä tilanne on hyvin epäselvä, ja Rikosseuraamuslaitos miettii nyt, miten tästä eteenpäin. Sen takia en voi luvata, että Pelson vankila tulee säilymään, mutta en myöskään sano, että Pelson vankila tullaan lakkauttamaan. Tähän pitää palata ensi vuoden puolella.

Entäs sitten? Myös edustaja Eerola kysyi hovi- ja hallinto-oikeuksista, mitä järkeä on vähentää niitä. Järki on siinä, että meidän pitää panostaa itse toimintaan eikä seiniin. Oikeuslaitos on kovan paineen alla myöskin, ja meidän pitää panostaa myös tulevaisuuteen. Uusi tietotekniikka tietää myös sitä, että myös itse prosesseja voidaan varmasti tulevaisuudessa kehittää. Päämääränä on se, että me pystymme yhdenmukaistamaan oikeuskäytäntöä vielä paremmin kuin tänä päivänä. Niin kuin tiedätte, oikeuskäytännöt eri hovioikeuksissa vaihtelevat hiukan, niin kuin tilanne on nyt.

Sitten edustaja Mustajärvi kysyi Ilo-sopimuksesta. Hallituksella on tavoitteena ratifioida Ilo-sopimus tällä hallituskaudella. Siihen tullaan palaamaan. Mitä se tulee tarkoittamaan käytännössä, siihen en pysty vielä tänään vastaamaan. Mutta näen sen erittäin tärkeäksi, että me pystymme ratifioimaan tämän sopimuksen, koska meillä on alkuperäiskansa Suomessa, he ovat saamelaiset, ja meidän pitäisi noudattaa niitä kansainvälisiä sopimuksia, mitkä ovat voimassa sillä alalla.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tervehdin ilolla tuota ministerin mainitsemaa ponnistelua rikosprosessien keston lyhentämiseksi koko ketjun ajalta aina tuolta rikosilmoituksesta tuomion täytäntöönpanoon asti. Tuomion pituudesta tuota ketjua ei tarvitse lähteä lyhentämään.

Tuo eräs ongelma, jonka edustaja Ruohonen-Lerner toi esille, elikkä poliisin antamien sakkojen muuntorangaistus vaatii kyllä toimenpiteitä, ja se on hyvä, että ministeri on ottanut asian esille, ja mikään huono ratkaisu ei ole se, että tuo muuntorangaistus suoritetaan vankilassa.

Kysyisin kuitenkin ministeriltä kantaa siihen, miten näette rangaistuksen koventamisperusteena sen, mikäli rikos tehdään järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä. Miten suhtaudutte tähän asiaan?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä, kun nyt on kumminkin ollut tiedossa, että käräjäoikeuksissa on ollut resurssipuutetta ja tavallaan vajaalla henkilökunnalla ja kiireessä valmistellut jutut ovat sitten ruuhkauttaneet tietyllä tavalla hovioikeutta, että sinne on mennyt vähän niin kuin keskeneräisiä asioita, onko nyt mitään näköpiirissä, millä voitaisiin tätä käräjäoikeuksien tilannetta korjata sillä tavalla, että valmistelu on parempaa ja tehokkaampaa ja sitä kautta hovioikeuksien käsittely vähenisi.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä edellinen kysymykseni koski nimenomaan Kouvolaa, mitä järkeä on Kouvolasta juuri lopettaa hallinto- ja hovioikeutta, koska juuri nämä Helsingin vastaavien laitosten, hallinto- ja hovioikeuden, juttumäärät kasvavat ja kasvavat koko ajan ja on ennustettavissa, että tulevaisuudessa tullaan näitä juttumääriä purkamaan muualle päin Suomea ja Kouvola olisi tässä kohtaa kaikkein lähimpänä, kulkuyhteydet ja muut ovat hyvät. Nimenomaan juuri, kun puhutaan näistä turvapaikanhakijoista, kun heillä nämä juttumäärät kuormittuvat yhä enemmän, niin kun siinä ovat Kotkan ja Joutsenon vastaanottokeskukset, molemmat Suomen suurimpia vastaanottokeskuksia, ihan siinä vieressä, niin nimenomaan tätä Kouvolan hovi- ja hallinto-oikeutta ei tulisi siirtää mihinkään muualle.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri tuntee varmasti tämän historian viime kaudelta näitten vankiloitten osalta. Sehän oli niin, että Rikosseuraamuslaitos oli lakkauttamassa Pelson vankilan käytännössä mutta poliittisella päätöksellä hallitus yksimielisesti päätti, että Pelson vankila säilytetään, ja sille varattiin kehykseen 5 miljoonan euron investointivaraus. Nyt on ilmennyt, että tämä investointi on vähän suurempi, eli kyse on vain siitä, että se noin pari miljoonaa löydetään siihen aikaisempaan päätökseen lisää rahaa ja tämä investointi voidaan toteuttaa. Minä toivon, että te pitäisitte kiinni siitä linjasta, mikä tehtiin edellisessä hallituksessa, jossa myös RKP oli mukana sitä päätöstä tekemässä, ja osoittaisitte pohjoissuomalaisille, että ei sentään kaikilla hallinnonaloilla muuteta päätöksiä, kun hallituspohja vaihtuu, ettei kaikessa muuteta päätöksiä. Tämä olisi tärkeä päätös, jota arvostaisimme suuresti, ja odotamme, että näin tehtäisiin, pidettäisiin jatkumaa näissä päätöksissä myös tällä kaudella.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jätän nyt käräjäoikeudet ja hovioikeudet sikseen. Kysyn teiltä lähisuhdeväkivallasta. Se on hallitusohjelmassa sivulla 41 muistaakseni kirjattu hyvin, että lähisuhdeväkivaltaan tullaan tällä hallituskaudella puuttumaan, puhutaan myös turvakodeista ja siitä, että turvakoteja saataisiin kattavammin koko maahan. Koska on kysymyksessä nyt talousarvion käsittely, niin kysyn: Onko siihen varattu rahaa, ja millä tavalla se käytännössä tullaan sitten organisoimaan?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on käyty paljon keskustelua näistä eri oikeusistuinten sijaintipaikoista ja ministeri omassa puheenvuorossaan painotti tätä oikeusistuinten toiminnan laatua, niin kysyisin ministerin suhtautumista siihen, olisiko Suomessa hyvä aloittaa tämmöinen tuomarikoulutus, joka voisi tätä laatua parantaa, ja voisiko sille koulutukselle oikea tarjoaja olla tämmöinen perustettava tuomioistuinvirasto. Sen sijoituspaikaksi kelpaisi hyvin esimerkiksi jo nyt Rovaniemellä sijaitseva oikeudellinen klusteri, joten saataisiin tämmöinen hyvä alueellistamispäätös samalla tehtyä, mutta tätä ministeriltä kysyn.

Kysyn myös sitä, kun hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan, millä tavalla samaan aikaan panostetaan sitten kansalaisten ja ennen kaikkea tietenkin yrittäjien oikeusturvaan, jotta sitten lainkuuliainen toimija hallinnon ja tämän harmaan talouden torjunnan volyymien kasvaessa ei jauhaudu sinne rattaisiin.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Mustajärven käynnistämää keskustelua tästä Ilo-sopimuksesta, joka on Lapissa erittäin tärkeä ja olennainen asia nyt oikeusministeriön työpöydällä. Tähän kysymykseenhän liittyy aivan sellaisia fundamentaalisia kysymyksiä. Nimittäin alun perin, kun tämä saamelaiskäräjien vaaliluettelo on perustettu, siinä on korostettu melkein yksinomaan kieliperustetta ja tällainen hatusta vedetty vuosiluku 1875 sinne otettu erääksi mittariksi. Nyt korkein hallinto-oikeus on omalla tulkinnallaan ihan tässä pari viikkoa sitten laajentanut tätä saamelaiskäräjien äänestysluetteloon hyväksyttävien joukkoa. Elämme siis aivan selvästi tämmöisessä muutosvaiheessa. Oikeusministeriössä on runsaasti tutkimusmateriaalia, jota Lapin yliopisto on sinne tuottanut esimerkiksi vaalikaudella 2003—2007. Minä kyllä toivon vakavasti, että oikeusministeriö paneutuu näihin kysymyksiin ja juuri tähän ajankohtaiseen muutostilanteeseen, mikä tässä on, ennen kuin mitään radikaaleja asioita tehdään. Nimittäin kaikki se huoli, minkä edustaja Mustajärvi tässä tästä paikallisen väestön kannalta nosti esiin — ristiriitojen herättäminen ja epäoikeudenmukaisuuksia, mitä siinä voi nousta — on täysin aiheellista, ja sen vuoksi tämä on vakava kysymys Lapin kannalta.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun harmaan talouden kysymystä on nostettu tässä esille, niin se edellyttää oikeustoimilta ja lainsäädännön valmistelulta erittäin paljon resursseja. Haluaisin kysyä ministeriltä, näkeekö ministeri, että tällä budjetilla pystytään toteuttamaan myös virkamieskunnassa se lainvalmistelun lisäresurssi, joka kiireellisesti täytyisi saada toimeen niin, että tämän hallituskauden aikana voidaan oikeasti puuttua harmaan talouden ongelmiin. Onko ja mahdollistaako tämä budjetti ne raamit, että me oikeasti saamme valmisteltua lainsäädäntöä ja että meillä on riittävät resurssit sen lain toteuttamiseen mutta myös valvontaan ja niihin toimenpiteisiin, joita tämä edellyttää?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirjaan on kirjattu hyvän pesänhoitotavan kehittäminen ja hyvää pesänhoitotapaa koskevien suositusten päivittäminen. Ilmeisimmin syynä on konkurssien määrän kasvu. Mutta mitä muita pesänhoitoon liittyviä ongelmia on ilmentynyt?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Henriksson on hyvällä, reippaalla tavalla lähtenyt puuttumaan näihin seksuaalirikoksiin, ja niistä on kesällä muutamia hyviä ulostuloja ollut mediassa. Voidaan odottaa tuo yksi selvitys. Mutta itse asiassa, kun katsoo lehtiä ja seuraa internetiä, niin huomaa sen, että raiskaajalle lähes poikkeuksellisesti tuomitaan ehdollista, lasten hyväksikäyttäjille, jotka minun mielestäni ovat raiskaajia, tuomitaan lähes yksinomaan ehdollista. Te olette todennut kesällä, että rikosten rangaistusasteikkoja pitää tutkia siitä näkökulmasta, vastaavatko ne kansalaisten oikeuskäsitystä, ja ne eivät vastaa. Enää ei tarvita, arvoisa ministeri, mitään tutkimuksia vaan nyt tarvitaan toimenpiteitä eli raiskaajille ehdotonta vankeutta.

Kysyisin myös siitä, että nostitte esille uhrien aseman parantamisen, ja se jää hirveän usein tässä pienelle huomiolle. Toitte kesällä esille oikeudenkäyntien, jotka nykyään vievät vuodesta kahteen vuotta, nopeuttamisen ja katkeamattoman hoitoketjun. Kerrotteko, miten olette näissä hyvissä avauksissanne edennyt?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan näkökulmasta keskeinen asia tuolla oikeusministeriön pääluokassa on oikeudenkäytön helpottaminen, se, että tavalliset ihmiset saisivat oikeudellisiin pulmiinsa apua kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella hinnalla. Siinä on se suuri ongelma, että meillä on ihan oikean suuntaisia toimia tuossa ministeri esittänyt ja hallitusohjelmassa, että työkalut saadaan kuntoon, tietojärjestelmät, työvälineet, koulutus, mutta se iso asia olisi, että prosessit, oikeudenkäynnit, pitää saada taloudellisemmiksi, tehokkaammiksi. Se vaatii isoa muutosta jossakin määrin prosessilainsäädännössä mutta ennen kaikkea siinä, että tuomioistuimia johdetaan tehokkaammin ja keskitytään olennaisiin asioihin. Tässä kannustaisin kyllä tämmöisen nopean iskuryhmän liikkeelle laittamiseen, että todella keskitytään siihen, että oikeutta saadaan nopeammin tavallisen kansankin asioissa ja kohtuulliseen hintaan. Liikaa on nyt tätä kaavamaista ajattelua, että kun tuomioistuinverkkoa harvennetaan, on sitten kysymys käräjäoikeuksista, hovioikeuksista tai hallinto-oikeuksista, niin siitä tulevat ne säästöt, kun tosiasiassa pystyttäisiin nykyiselläkin verkolla kohdentamalla oikein se juristityövoima ja tuomioistuinten työ saamaan parempaa tulosta aikaan loitontamatta kansalaisista näitä oikeudenkäyttölaitoksia.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella säädimme lain lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta ja torjumisesta. Mutta saamani palaute on ollut valitettavasti se, että poliiseilla ja näillä virkamiehillä ja -naisilla tähän työhön ei ole ollut riittävästi resursseja. Kysynkin sitä, vaikka poliisien määrärahat eivät teidän momentillenne kuulu, kuinka voimme edesauttaa sitä, että nämä lähisuhdeväkivallan kirjaukset tässä laissa voivat tulla sitten käytäntöön.

Toiseksi vetoan myöskin teihin, arvoisa ministeri, että tämä Pelson vankilan peruskorjaus saataisiin tällä vaalikaudella aikaan, koska siellä nyt on suunniteltu, suunniteltu ja suunniteltu ja odotettu kovasti tätä peruskorjausta. Toivon, että te ministerinä ette ole tulppana, kuten myöskään Senaatti-kiinteistöt tai myöskään Rikosseuraamusviraston virkamiehet eivät jarruttaisi tässä asiassa.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lasten tapaamis- ja huoltajuusriidat kuormittavat oikeuslaitosta vuosi vuodelta enemmän, ja riidat ovat usein hyvin komplisoituneita. Nykyinen oikeusjärjestelmä myös mahdollistaa oikeusjärjestelmän toistuvan väärinkäytön tietyissä tapauksissa ja vie voimavaroja pois pitkittäen muiden asioiden käsittelyaikoja. Lisäksi näillä riidoilla kuormitetaan myös muita viranomaistahoja, kuten lastensuojelua esimerkiksi olosuhdeselvitysten kautta, mutta myös lisätään voimakkaasti yhteiskunnan kustannuksia oikeusavun hyödyntämisen avulla. Kysyisin ministeriltä: Millä tavoin te aiotte tähän taloudellisestikin kuormittavaan ongelmaan tulevaisuudessa puuttua?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille kyllä tässä totean sen asian, jonka varmasti tiedätte, että nämä pikavipit täystyöllistävät tuomioistuimia. Kyllä kannustan siihen, että jos kieltävää lainsäädäntöä ei saada, niin ainakin rajoittavaa lainsäädäntöä pitäisi saada.

Olen erittäin pahoillani siitä, että lapsiystävällisen oikeudenkäyntimallin laajentamiseen ei hallitus löytänyt lisärahoja. Siitä on erittäin hyviä kokemuksia. Huoltajuuskiistat ovat lyhentyneet, ja myöskin tuomioistuinkäsittelyyn tulevien tapausten määrä on vähentynyt. Kysynkin: Olisiko mahdollista, kun tässä on kysymys vanhemmuuden tukemisesta, lasten asioista, että poikkihallinnollisesti esimerkiksi Kaste-rahoista löydettäisiin rahaa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa? Kannustan tähän, että löydettäisiin rahat ja näiden lasten tilanteeseen puututtaisiin.

Ihan lopuksi totean vielä, että on aivan selvää, että turvapaikka-asioiden käsittely hidastuu, jos hallinto-oikeudesta nyt lähtevät ne määräaikaiset resurssit, jotka sinne laitettiin tätä tilannetta parantamaan. Kun täällä ministerikin sanoi, että on aivan selvää, että tulee pullonkaula ja lisäkustannuksia Maahanmuuttovirastolle, niin eikö olisi järkevää, että vielä katsottaisiin ehkä hallituksen piiristä asiaa kokonaistaloudellisesti — ja tietenkin sitten täällä eduskunnassa tätä asiaa katsotaan — kun jo nyt tiedetään, että toiselle hallinnonalalle (Puhemies koputtaa) lisärahoja saadaan? Mutta lisäkustannuksia tällä aiheutetaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Toivoisin, että ministeri vielä kertoisi meille, mitä tällä syyttämismenettelyllä, neuvottelulla, tarkoitetaan, jos se tarkoittaa sitä, että syyttäjä ja syytetty sopivat jollakin lailla tuomiosta ja tällä tavalla nopeutetaan oikeudenkäyntiä. Kuulisin tästä mielelläni vähän lisää. Olen ymmärtänyt, että nimenomaan esitutkinta on se, joka vie erittäin paljon aikaa. Voisiko poliisi keskittyä niin sanottuihin päälinjoihin ja jättää rönsyt tutkimatta?

Sitten tästä harmaasta taloudesta, josta eduskunnassa vallitsee aivan yksiniittinen kanta. Onko nyt tehty kaikki tarvittava oikeusministeriön osalta liittyen vaikkapa tietosuojaesteisiin, tiedonsaantioikeuteen tai muuhun vastaavaan? Missä on pahimmat kapeikot, jos niitä vielä on, ettei harmaata taloutta saada paremmin aisoihin? Ja ei taida ihan olla ministerin rootelissa, mutta kannatteko huolta siitä, että tällä hetkellä pienten rikosten osalta tutkinta jää lähes tyystin tekemättä?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä vetoan teihin, ministeri Henriksson, myös, että kieltäkää pikavipit lailla. Ne ruuhkauttavat tällä hetkellä juttujen käsittelyä, aiheuttavat näitä pieniä käsittelyjä, mutta kuitenkin vuodesta 2006 ne ovat lisääntyneet 1 500:sta 3 000:een. Suurin osa tästä lisääntymisestä on juuri näitä pikavippejä. Nuoret ovat ongelmissa. Tämä on ryöstämistä, laillistettua ryöstämistä, mikä pikavippien kautta sallitaan. Työryhmä, okei, tutkii sitä asiaa. Elinkeinonvapaus, perustuslaki on toinen kysymys, mutta ei se kyllä voi suojella sitä, mihinkä tässä tilanteessa käytännössä on jouduttu.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluan nostaa esille — ymmärrän, että ette voi tästä hovi- ja hallinto-oikeusuudistuksesta juuri tässä yhteydessä sanoa — on se, että lukekaa tarkkaan nuo lausunnot. Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus toteaa, että jo uudistuksen tehtävänanto jättää oikeusturvan taka-alalle, siis oikeusturvan taka-alalle. Näin ei voi olla. Helsingin hovioikeuden mielestä (Puhemies koputtaa) hovin vieminen Kuopiosta Kouvolaan olisi varsin erikoista ja jättäisi ison osan Suomesta ilman muutoksenhakutuomioistuinta. Kyllä näillä täytyy olla merkitystä (Puhemies koputtaa) eikä yksistään tällä taloudellisella näkökulmalla.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamusalaan kohdistuvat säästötoimenpiteet tulevalle kehyskaudelle ovat noin 4 miljoonaa euroa. Edellisen hallituksen tuottavuusohjelma on vienyt alalta 700 työpaikkaa. Mikä on ministerin näkemys siitä, että mistä voi säästää? Säilyvätkö kaikki vankilat, ja jäädytetäänkö vankiloiden korjaustoimenpiteet, joten säilyvätkö Hämeenlinnassa naisten pyttysellit?

Lisäksi olisin vielä kysynyt, mikä ministerin mielestä olisi oikea yläikäraja lautamiehille. Voisiko se olla 68 vuotta?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ottaisin esille seksuaalirikollisten hoidon. Arvoisa ministerihän on kiitettävästi puhunut vapaaehtoisesta kemiallisesta kastraatiosta. Itse olisin viemässä sitä kyllä pakolliseen suuntaan. Nyt hallitusohjelmassahan hienosti tutkiskellaan seksuaalirikoslainsäädäntöä. Rangaistuksia on jo kiristetty etenkin lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa, mutta minun mielestäni ne ovat kuitenkin edelleen lähinnä naurettavat ja varmaan myös Optulan tutkimuksen jälkeen. Rangaistuksen nostaminen olisi siinäkin mielessä tärkeätä, koska Riihimäen vankilassa on hoito-ohjelma seksuaalirikollisille ja siitä on saatu loistavia tuloksia. Ongelma on vaan se, että vankilassaoloaika on liian lyhyt.

Haluaisinkin kysyä, miten te, arvoisa ministeri, varmistatte sen, että Riihimäen vankilaan kohdennetaan tarpeeksi voimavaroja ja resursseja tämän hoidon viemiseksi loppuun. Voisiko jättää muutamia paljusellejä korjaamatta sen sijaan?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilolla tervehdin tuota tietoa, että ministeri menee vierailemaan hovi- ja hallinto-oikeuspaikkakunnille. Minulla on iso huoli Rovaniemen hallinto-oikeudesta. Se on pieni, 17 virkaa, mutta se kyllä täydentää tätä meidän oikeusklusteria, eli hovioikeus ja oikeustieteellinen tiedekunta sijaitsevat myös Rovaniemellä. Pyytäisin myös huomioimaan ne pitkät välimatkat, jotka meillä Lapissa on. Nämä ovat semmoisia paikkoja, että niissä ei vierailla päivittäin eikä asioida, mutta silti on merkittävä asia, jos puoli Suomea jää ilman hallinto-oikeutta.

Toisena asiana, kun täällä ovat pohjoisen edustajat kantaneet huolta Pelson vankilasta, ottaisin Ylitornion avovankilan aseman myös esille. Se laitos on hyvin toimiva ja Pohjois-Suomen kannalta erittäin tärkeä. Kysyisinkin, miten tämä sijoittuu tähän investointiohjelmaan ja kehitetäänhän sitä edelleen.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä edustaja Ojala-Niemelän huoleen Rovaniemen hallinto-oikeuden kohtalosta ja haluan korostaa edelleen, mitä täällä on korostettukin: on tärkeää, että ministeri voisi tutustua niihin lausuntoihin ja ottaa huomioon tämän, että kun alueella on tiettyjä vahvuuksia — niin kuin Rovaniemellä on tämä oikeusklusteri, on oikeustieteellinen tiedekunta ja hallinto-oikeus, hovioikeus — vahvistettaisiin niitä jo olemassa olevia vahvuuksia ja luotaisiin sitä kautta oikeudellista osaamista ja vahvistettaisiin myös tätä alueellista kehitystä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu siitä, minkälaisia ongelmia pikavipit aiheuttavat nuorille. Pitää ottaa huomioon, että nämä pikavipit ovat myös ongelma monille eläkeläisille, jotka eivät pienillä eläketuloillaan tule toimeen. Eli siihen pitää saada kyllä huomattavia rajoituksia. Kysymyshän on karkeasta koronkiskonnasta, kun todellinen vuosikorko näissä pikavipeissä on monesti useita tuhansia prosentteja. Ne korot ovat käsittämättömiä, ja on ihmeellistä, että meidän viranomaisemme eivät voi millään tavalla puuttua niihin.

Tämä pikavippikäytäntöhän on tullut alun perin EU:n kautta. Se ei ole ollut kovin montaa vuotta meillä käytössä, ja toivoisinkin, että kun arvoisa ministeri vierailee siellä Brysselissä, hän ottaisi esille tämän ongelman, mikä Suomeen on tullut. Onko tämä ongelma sitten muissa EU-maissa? Toivoisin joka tapauksessa, että asiaan puututaan ja mielellään kielletään nämä pikavipit täysin kaikilta, nuorilta ja vanhoilta myös.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Yritämme. — Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä tuli taas niin paljon hyviä kysymyksiä, että koetetaan nyt päästä viidessä minuutissa eteenpäin niitten kanssa.

Edustaja Jokinen kysyi rangaistuksen koventamisperusteesta, jos kyseessä on järjestäytyneen rikollisuuden jäsen. Sehän on jo koventamisperuste, todettakoon tässä ja nyt.

Edustaja Piirainen kyseli käräjäoikeuksien resursseista. Toki, niin kuin sanoin myös esityspuheenvuorossani, on erittäin tärkeätä, että panostamme käräjäoikeuksiin juuri sen takia, että taso siellä nousisi ja että ihmiset sitten tyytyisivät siihen käräjäoikeuden päätökseen eivätkä valittaisi eteenpäin. On meidän tehtävämme katsoa, että käräjäoikeuksien resursseista huolehditaan.

Edustaja Eerolalle edelleen: En ole vielä sulkemassa mitään hallinto- tai hovioikeutta. Minä olen käymässä, tulen myös käymään Kouvolassa ja Kuopiossa ja Rovaniemellä ja Vaasassa, täällä Helsingissä ehkä ei tarvitse käydä, mutta muualla. (Kokoomuksen ryhmästä: Pitää käydä!)

Edelleen, edustaja Rantakangas otti esille Pelson vankilan tilanteen. Totta kai tiedän edellisen hallituksen linjaukset. Totta kai haluaisin pitää niistä kiinni. Nyt on kyse siitä, mihin meillä on varaa, ja toivon, että me löydämme sellaisen ratkaisun, mutta en pysty lupaamaan, koska ylipäänsä meidän vankeinhoitomme on hyvin tiukalla tällä hetkellä. Mutta, niin kuin myös sanoin, eihän vankiluku ole alenemaan päin, ja sen takia meillä pitäisi olla riittävästi vankipaikkoja myös tulevaisuudessa.

Edustaja Viitamies kyseli lähisuhdeväkivallasta ja turvakodeista, onko niihin varattu riittävästi rahaa. Se kysymys sopii erittäin hyvin arvon kollegoilleni, koska STM:n puolella päätetään näistä turvakotien resursoinneista. Mutta se on erittäin tärkeä asia, ja lähisuhdeväkivalta ylipäänsä. Nyt nähdään, että se muutos, mikä tehtiin edellisellä kaudella, elikkä lievä pahoinpitely nostettiin yleisen syyttäjän alaiseksi rikokseksi, on myös antanut tulosta. Elikkä se piilevä rikollisuus, joka on ollut olemassa, on nyt tullut näkyviin.

Edustaja Autto kyseli tuomarikoulutuksesta ja tuomioistuinvirastosta. Tuomarikoulutus on erittäin tärkeää. Se toteutetaan tällä hetkellä niin, että meillä on tietty määrä notaareita käräjäoikeuksissamme, ja nyt tästä eteenpäin on myös mahdollista tehdä joku osa tästä tuomioistuinharjoittelusta hallinto- tai hovioikeudessa. Hallitusohjelmassa meillä on selvä kirjaus siitä, että tavoitteena on lisätä tuomioistuinharjoittelupaikkoja.

Mitä tulee tuomioistuinvirastoon, niin itse näen, että voisi olla tarve saada tulevaisuudes- sa erillinen tuomioistuinvirasto. Tällä hetkellä meillä eivät resurssit vaan siihen riitä.

Edustaja Rundgren kyseli Ilo-sopimuksesta ja ristiriidoista. Joo, todella, tämä on ongelma. Se on ollut pitkään ongelma, ja emme ole edenneet niin kuin olisi toivottavaa. Nyt asia on kuitenkin ulkoministeriön sopimusasioitten yksikössä, ja myös tässä asiassa pitää hallinnonalojen tehdä yhteistyötä, jotta päästään hyvään lopputulokseen ja jotta kaikki ihmiset voisivat sen lopputuloksen kanssa elää.

Edustaja Heinonen kyseli myös seksuaalirikoksista ja sanoi, että nyt ei tarvita selvityksiä, nyt tarvitaan toimenpiteitä. Joo, mutta on kyllä hyvä, kun ryhdytään toimenpiteisiin, että tiedetään, mikä on se fakta, ennen kuin ryhdytään niihin toimenpiteisiin. Kaikki tiedämme, mitä lehdessä lukee ja mitä mediasta saa, mutta se ei varmasti ole koko kuva. Minä haluan, ennen kuin lähden toimenpiteisiin, nähdä, mikä on se kokonaiskuva ja mikä on se luotettava taustamateriaali, ja tähän asiaan tullaan varmasti palaamaan.

Edustaja ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskinen otti esille oikeudenkäytön helpottamisen ihan tavallisille ihmisille ja kannusti nopeaan iskuryhmään. Se on noteerattu, ja meillä on varmasti paljon tekemistä, mitä tulee juuri prosessin kehittämiseen.

Edustaja Vehkaperä kysyi lähisuhdeväkivallasta, joka on edelleen erittäin tärkeä aihe, ja myös Pelson vankilasta, ja se sanomahan tässä jo tuli.

Edustaja Mäntylä kysyi lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä siihen liittyvästä problematiikasta. Meillähän on tällä hetkellä käynnissä pilottikokeilu neljässä eri käräjäoikeudessa. Siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia, että kokenut sosiaalityöntekijä tai psykologi on ollut mukana tekemässä sovintoa tuomioistuimessa, ja toivottavaa olisi, että tämä käytäntö voitaisiin saada koko maahan.

Sitten muun muassa edustajat Sarkomaa, Rossi, ja ehkä joku muukin, nostivat nämä pikavipit edelleen ylös. Juu, pikavipit ovat meillä ongelma, ja juu, kyllä niihin etsitään ratkaisu, mutta se ratkaisu ehkä ei ole se, että ne täysin kielletään, koska silloin me voimme saada perustuslakiongelmia. (Sari Sarkomaa: Rajoittaa!) Mutta edustaja Ruohonen-Lerner, ei meidän tarvitse mennä Brysseliin hakemaan neuvoja näistä pikavipeistä. Kyllä me pärjäämme ihan omilla tiedoilla ja taidoilla. Sehän, että ihmiset ottavat näitä pikavippejä tänään, viestittää sitä, että jokin meidän yhteiskunnassamme ei ole oikein kohdallaan. Neuvonta pettää. Meidän nuortemme pitäisi saada enemmän tietoa, taitoa siitä, miten hoitaa oma taloutensa, plus tässä näkyy varmasti myös se, että tarvittaisiin enemmän sosiaalista luototusta ja sitä pitäisi kehittää. Mutta meidän pitää myös, totta kai, etsiä ne keinot, joilla saadaan tämä pikavippiongelma kutistettua. (Puhemies: 7 minuuttia!)

Minä luulen, että tässä oli nyt melkein kaikki. (Sari Sarkomaa: Lapsiystävällinen oikeudenkäynti!) — Lapsiystävällinen oikeudenkäynti, siinä on juuri se, että se pyritään saamaan koko Suomeen, kaikkiin käräjäoikeuksiin, mutta se ei ole vielä mahdollista. Mutta näistä pilottihankkeista on saatu hyviä kokemuksia. (Matti Saarinen: Harmaa talous!) — Joo, harmaa talous, kyllä siihen tullaan palaamaan. Harmaalle taloudelle totta kai teemme kaiken, mitä pystymme, ja kun tässä oli puhe siitä, onko meillä riittävästi voimavaroja itse lakien kirjoittamiseen ja niitten seuraamiseen, niin koko ajan on tietysti pulaa, mutta meidän pitää priorisoida, että me juuri teemme sitä työtä, ja sitä oikeusministeriö tällä hetkellä myös tekee.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen tavoitteena on vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja terveysongelmia muun muassa parantamalla perusturvan varassa elävien taloudellista toimeentuloa. Hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2012 on 12,1 miljardia euroa, mikä on vajaa neljäsosa koko valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on 0,6 miljardia euroa vuoden 2011 varsinaista talousarviota suurempi. Menojen kasvu aiheutuu hallitusohjelman mukaisista uudistuksista, indeksikorotuksista ja etuuksien menoarvioiden tarkennuk-sesta. Kehyskauden loppuun mennessä määrärahataso laskee 11,8 miljardiin euroon suhdanteisiin ja väestörakenteeseen liittyvien muutostekijöiden sekä hallitusohjelman mukaisten säästötoimenpiteiden vuoksi.

Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2012 keskeisimpiä uudistuksia ovat peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottaminen 100 eurolla kuukaudessa vuoden alusta lähtien. Uudistus vaikuttaa myös ansiopäivärahan, vuorottelukorvauksen ja aikuiskoulutustuen tasoihin ja niistä maksettaviin valtionosuuksiin. Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen talousarvioesityksessä työttömyysturvan peruspäivärahan taso nousee 100 eurolla kuukaudessa sisältäen indeksikorotuksen. Hallitus tulee kuitenkin 18.11.2011 annettavassa täydentävässä talousarvioesityksessä esittämään, että hallitusohjelman mukainen 100 euron korotus lasketaan indeksikorotuksen päälle. Tällöin työttömyysturvan peruspäivärahan taso nousee 553 eurosta noin 673 euroon kuukaudessa. Etuuksien korottaminen vähentää toimeentulotuen tarvetta.

Perusturvan korotukseen liittyen asumistuen tulorajaa korotetaan 100 eurolla. Lisäksi toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla ja yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosaa 10 prosentilla vuoden alusta lukien. Nämä perusturvan, asumis- ja toimeentulotuen korotukset tuovat valtiolle lisäkustannuksia nyt käsittelyssä olevan hallituksen talousarvioesityksen mukaisesti noin 271 miljoonaa ja täydentävän talousarvioesityksen mukaan noin 330 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Arvoisa herra puhemies! Perusturvan korotuksen lisäksi talousarviossa esitetään tarkistuksia myös muihin etuuksiin ja palveluihin. Eläkemenoihin varataan ensi vuodeksi 4,4 miljardia euroa. Työlainsäädännön valmistelu keskitetään sosiaali- ja terveysministeriöön, jonne siirretään yksi virka valtiovarainministeriöstä. Eläkkeiden varhennusvähennyksiä yhdenmukaistetaan vuoden alusta lukien luopumalla takuueläkkeen varhennusvähennyksestä. Tämä koskee työttömyysturvan lisäpäiviltä eläkkeelle siirtyviä henkilöitä, jotka jatkossa saavat myös takuueläkkeen ilman varhennusvähennystä. Uudistuksen vaikutus valtion menoihin on vähäinen: vuonna 2012 noin 90 000 euroa ja jatkovuosina enintään 200 000 euroa.

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan noin 4,93 miljardiin euroon. Tämä johtuu pääasiassa sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä lääkekorvausten ja matkakustannusten kasvusta. Määrärahan korotus sisältää myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeilun laajentamisen koskemaan myös kokeilussa olevia ammattikorkeakoulujen sivupisteitä. Lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta maksetaan edelleen korvauksia suun terveydenhuollon kokeiluhankkeelle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen potilastietoarkiston ja sähköisen reseptin kehittämistä jatketaan. Sähköisen reseptikeskuksen ja potilastietoarkiston käyttökustannukset hallinnoidaan Kelan uuden palvelurahaston kautta. Palvelurahastoon esitetään 1,6 miljoonan euron lisäys vuodelle 2012. Siirtymäajan jälkeen käyttötulojen on tarkoitus kattaa rahaston kulut.

Kansaneläkelaitoksen myöntämiin vaikeavammaisten tulkkauspalveluihin esitetään noin 28 miljoonaa euroa, mikä on 10 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Tulkkauspalvelujen kasvu aiheutuu palvelun kysynnän arvioitua suuremmasta määrästä ja etätulkkauksen kehittämisestä.

Veteraanien tukemiseen esitetään yhteensä 308 miljoonaa euroa. Määräraha kohdentuu pääosin sotilasvammakorvauksiin, sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, rintamalisiin ja rintamaveteraanien kuntoutuksiin. Hallitus tulee täydentämään esitystään 2 miljoonan euron lisäyksellä rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan myöhemmin annettavassa täydentävässä talousarvioesityksessä.

Arvoisa puhemies! Sanon vielä muutaman asian, vaikka meneekin vähän yli 5 minuutin.

Lisäksi talousarvioesityksessä satsataan muun muassa työllistymiseen sekä harmaan talouden torjuntaan. Valtion osuuden työttömyysturvamenoista arvioidaan olevan ensi vuonna yhteensä 2,1 miljardia euroa. Työttömyysasteen on arvioitu laskevan kuluvan vuoden aikana 7,9 prosentista 7,6 prosenttiin. Edellä mainitut työttömyysturvaan esitettävät korotukset lisäävät kuitenkin valtion menoja. Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi esitetään työpankkikokeilun laajentamista valtakunnalliseksi, ja tähän hankkeeseen on myöskin varattu rahaa eli 1,5 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus sitten lisätä kymmenen uutta työpankkia neljän toiminnassa olevan lisäksi.

Harmaan talouden torjuntaan on myöskin varattu rahaa, ja myöskin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkaa pyritään purkamaan. Myöskin samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan. Näihin kaikkiin on varattu rahaa.

Ihan lyhyesti vielä näistä meidän säästökohteistamme. Eli myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisia menosäästöjä. Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan on kohdistettu 147,5 miljoonan euron menosäästöt. Näistä osa toteutetaan jo ensi vuonna, mutta osa on sitten vasta myöhempinä vuosina. Merkittävimpänä säästötoimenpiteenä sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään ja matkakustannusten korvausten matkakohtaista omavastuuta korotetaan 14,25 euroon vuoden 2013 alusta. Nämä uudistukset vähentävät valtion menoja vuositasolla 133 miljoonaa euroa vuodesta 2013 lukien. Lisäksi myöskin alaisten laitosten käyttömenoja vähennetään.

Tässä muutama asia tästä meidän hallinnonalamme budjetista. Vastaan sitten mielelläni kysymyksiin. Ja nyt sitten peruspalveluministeri esittelee oman alueensa budjetin.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kun viime kesänä kuusi puoluetta kerääntyi Säätytalolle laatimaan hallitusohjelmaa Suomen hyvinvoinnin parhaaksi, oli täysin selvää, että yhteiskuntamme vähävaraisille on tarjottava enemmän kuin lämmintä kättä huolimatta siitä, että taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvin vaativa. Nyt tuolloin tehdyt päätökset konkretisoituvat tässä hallituksen talousarvioesityksessä.

100 euron korotus perusturvaan jopa puolelle miljoonalle suomalaiselle on selkeä viesti: tämä hallitus elää ihmisten arjessa. Me olemme osa kansaa, me ymmärrämme, että tuloerojen kasvu ei ole kestävä tie.

Arvoisa puhemies! Aikana, jolloin sanat prosentti ja leikkaus viihtyvät liian hyvin samoissa lauseissa, toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa korotetaan lisäksi 10 prosentilla. Jokainen yhden lapsen yksinhuoltajaperhe saa vähintään 1 000 euroa vuodessa arkensa helpottamiseksi, ja tämä summa kasvaa lapsiluvun mukaan.

Parannusta on tulossa myös asumistukeen. Ensi alkuun korotetaan tulorajaa 100 eurolla, jotta yhden etuuden parannus ei leikkaisi toista. Tämä on tärkeä asia. Tämän vaalikauden aikana tehdään myös isompi asumistukiuudistus, jolloin yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus päästä asumistuen piiriin. Eli ihmisille tulee jäämään asumismenojen jälkeen enemmän rahaa käteen muihin elämisen kannalta tärkeisiin menoihin.

Yksittäisten ihmisten syrjäytyminen on muuttunut tänä päivänä valitettavasti perheiden ja sukujen syrjäytymiseksi. Arkipäivässä sosiaalityötä tekevät ammattilaiset näkevät usein, että yksittäisen perheen tilanne vaatisi käytettävissä olevien työkalujen sijasta jotain muuta. On tärkeää, että nämä ammattilaiset saavat tehdä työnsä kunnolla ja hyvin. Nämä ammattilaiset näkevät työssään sen todellisen hädän, joka apua tarvitsevilla ihmisillä arjessaan voi olla. Siksi hallitusohjelmassa yhdessä sovittiin, että harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään joustavammaksi niin, että yhä suurempi osa työstämme on ennakoivaa lapsen tulevaisuuden turvaamista. Lapsen elämän osallisuuden vahvistaminen, vaikkapa harrastusmahdollisuuksien kautta, on äärimmäisen tärkeä ja eriarvoisuutta vähentävä teko. Hyvinvointiyhteiskuntaa mitataan muun muassa sillä, miten hyvin saamme pidettyä huolta meidän kaikkein heikoimmista; lapset, vanhukset ja vammaiset eivät selviä ilman meitä vastuunkantajia.

Tästä pääsemmekin, arvoisa puhemies, tämän hallituskauden ja hallitusohjelman mielestäni ehdottomasti kauneimpaan kirjaukseen: "- - poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma". Yksikään näistä edellä mainituista kolmesta ongelmasta, syrjäytyminen, köyhyys tai terveysongelmat, ei mahdu vain yhden ministerin harteille eikä edes yhden ministeriön harteille. Tähän taisteluun tarvitaan kaikkia mukaan lukien oppositio, kuntien päättäjät ja koko Suomen kansa. Tarvitaan luovuutta, uskallusta ja uutta ajattelua sekä rohkeutta haastaa vanhat käsitykset. Tämä työ ei muuten ole helppoa, koska muuttaaksemme todellisuutta meidän on usein muutettava myös itseämme.

Arvoisa puhemies! Oikeus ihmisarvoiseen vanhenemiseen kirjataan vuonna 2013 lakiin. Tämä laki ei paranna yksin vanhusten vaan myös heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten oikeuksia. Liian moni ikäihmisten kanssa työskentelevä kokee tänä päivänä, että oma työpaikka ei tee tarpeeksi hoidettavien hyvän elämänehtoon eteen. Vastaisuudessa näillä ammattilaisilla on mahdollisuus vedota lakiin epäkohtia havaitessaan. Tämä tuo turvaa myös omaisille heidän kantaessaan huolta oman elämänsä tärkeimmistä ihmisistä.

Keskustelu suomalaisten kuntien ja palveluiden tulevaisuudesta hämmentää tällä hetkellä ja pelottaa varsinkin vanhempia kansalaisia. Kritiikille ja eriäville näkemyksille on aina sijansa, niissä asuu keskustelun siemen, mutta pelottelulla ja katteettomilla väitteillä vahingoitetaan kaiken muun lisäksi politiikan uskottavuutta. Kunta- ja palvelurakennetta koskevaan keskusteluun on hiipinyt mukaan suuri joukko paikkaansa pitämättömiä mörköjä ja mörököllejä. Silti on äärimmäisen tärkeää, että tällä hallituskaudella me autamme kuntia auttamaan kuntalaisia.

Ensi vuonna kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suunnataan lähes 18 miljoonaa euroa lisärahaa, siis sen rahan päälle, mikä siellä on pohjissa. Tämä kohdistetaan erityisesti ikäihmisten palvelujen ja hoiva-alan työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Lisäksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan tällä hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonalla eurolla. Kun mietitään, minkälaisen talouden tämä hallitus peri edeltäjältään, olen todella ylpeä siitä tahtotilasta, joka hallituksella on yhteiskuntamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi. Tämä raha kohdistetaan erityisesti vanhuk-sille, sairaille sekä apua tarvitseville lapsille ja nuorille.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti haluan muistuttaa meitä jokaista siitä, että ihmisarvo on enemmän kuin budjettimomentteja ja prosentteja. Toisen ihmisen hyväksyminen, tukena oleminen ja lapsen maailman varjeleminen kuuluvat meille jokaiselle. Yksikään ajatus paremmasta Suomesta ei ole turha, tulee se sieltä oppositiosta tai hallituksesta tai yksittäisen kansalaisen aloitteena tai virkamiehen virkeänä ajatuksena. Parempi tulevaisuus tarvitsee meitä jokaista.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella, kun peruspalveluministeri Risikko teki upeaa työtä terveydenhuoltolain kanssa, oli harmillista, että rakenteista ei päästy sopuun ja silloin keskusta kamppasi ne erinomaiset rakenne-ehdotukset, jotka Risikolla oli. Hyvä terveydenhuoltolaki saatiin, kiitos siitä ministeri Risikolle. Nyt odotetaan todellakin palveluiden osalta vieläkin parempaa työtä, ja hieman olin hämmästynyt, kun peruspalveluministeriltä ei nyt tullut mitään konkretiaa siitä, miten palvelu-uudistusta viedään eteenpäin, koska kuntauudistus on tärkeä, mutta vielä tärkeämpi on palvelu-uudistus. Toivoisin, että tässä ja nyt tulisi sitä konkretiaa, miten mennään eteenpäin. Erityisesti viime vaalikaudella saatiin kiitosta perusterveydenhuollon kehittämisestä, siinä ministeri Risikko teki upeaa työtä. Kun katsoo nyt tätä budjettikirjaa, niin täällä ei perusterveydenhuoltoon ole tulossa näitä ministerin kehumia kehittämisrahoja. Toivonkin, että kertoisitte, millä tavalla perusterveydenhuoltoa kehitetään, koska se on se kaikkein tärkein, että sen palvelun saa siitä läheltä silloin, kun sitä tarvitsee.

Vielä kysyisin (Puhemies: Minuutti!) siitä HPV-rokotteesta, että milloin me saamme sen yleiseen rokoteohjelmaan, kun se on kaikkialla muualla (Puhemies: Minuutti kaikilla!) Länsi-Euroopassa ja Pohjoismaissa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihmiset ovat kantaneet suurta huolta ministerinkin mainitsemista sairausvakuutuksen lääkemenojen karsinnoista. Lääkehoito on osa ihmisten kokonaisterveydenhoitoa, ja nyt sitten kysyisin ministeri Risikolta, että koska on ehdottoman tärkeää, että jokainen ihminen saa myös lääkehoidon oman hoitonsa tueksi riippumatta siitä, mikä on hänen tulotasonsa, ja että hänen ei tarvitse pelätä, että nämä säästöt kohdistuvat hänen mahdollisuuteensa saada lääkehoitoa, niin kysyn ministeriltä: Miten nämä suuret haasteet sairausvakuutuksen lääkemenojen karsinnoista tullaan toteuttamaan?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime eduskunta antoi mahdollisuuden leikata nuorten toimeentulotukea 20—40 prosenttia, ja kuviteltiin, että tällä toimenpiteellä nuoret saadaan paremmin ruotuun ja pois pitkästä toimeentulotukiasiakkuudesta. Tästä leikkauskeinosta on nyt tehty sellainen sanktiojärjestelmä, joka on todella kestämätön. Kokonaan on unohdettu myös puuttua niihin syihin, miksi nuoret ovat joutuneet toimeentulotukiasiakkuuksiin. Vaikka nyt ollaan toimeentulotukia korottamassa 6 prosenttia, vaikuttaa se lähinnä vitsiltä näiden nuorten kohdalla. Nuorten yhteiskuntatakuukaan ei tilannetta tule korjaamaan, koska edelleen jätetään puuttumatta niihin syihin, joita esimerkiksi työllistymisen tai kouluttautumisen esteinä nuorten kohdalla on. Kysyisinkin nyt ministereiltä: Miten te aiotte korjata näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten taloudellista tilannetta?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella hallitus teki järkevän ja lapsiystävällisen lapsiköyhyyttä poistavan teon, kun pienimmät päivärahat sidottiin myös samalle tasolle kuin työmarkkinatuki oli. Ja nyt te, arvon ministerit, te olette sitä mieltä, että tämä kehitys pitää lopettaa ja irrottaa työttömyysturva omille teilleen. Sitähän se tarkoittaa, tämän 100 euron korotus, ja se tarkoittaa sitä, että kaikista eniten korotusta saavat ne, joilla on ollut ennen työttömyysjaksoa 3 000—4 000 euron palkkatulo, eli he saavat yli 200 euroa korotusta kuussa.

Haluan kysyä teiltä, kun te olette tuomassa sen indeksisekoilun jälkeen täydennysesityksen marraskuussa tänne, eikö olisi järkevää, että te nyt korjaisitte myös tämän ja ottaisittekin siitä noin 300 miljoonan euron potista osan ja korottaisitte minimiäitiyspäivärahaa, -isyysrahaa ja -vanhempainrahaa. Se maksaisi noin 11 miljoonaa euroa.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Maatalouden lomitusjärjestelmä on erittäin tärkeä viljelijöille. Se edesauttaa heidän työhyvinvointiaan ja työkykyään ja on linja linjassa nykypäiväisen työelämän vaatimuksen kanssa. Viime hallituskaudella lomitusjärjestelmää kehitettiin erittäin positiiviseen suuntaan ilman sen enempiä lisäkustannuksia, koska viljelijöiden määrä vähenee koko ajan. Nyt meidän hallitusohjelmassa lukee, että maatalouden lomitusjärjestelmän toteutusta ja hallintoa kehitetään. Ja nyt kysyn: Onko vastaavalla ministerillä jo suunnitelmat, millä tavalla tämä tehdään? Asetetaanko työryhmä vai selvitysmies?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Siinä mielessä se on aivan totta, että työttömyys on kaikkein suurin riski köyhyyden suhteen. Sen vuoksi eräs kaikkein tärkeimmistä lauseista tässä hallitusohjelmassa on lause, joka on ministeri Risikon alaan kuuluvan tekstin sisällä, ja tässä lauseessa sanotaan: "Työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi etsitään keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysasteen nosto." Kysyn: Millä tavalla tätä lausetta lähdetään toteuttamaan? Onko tarkoitus esimerkiksi värvätä selvitysmies esittämään erilaisia keinoja, miten voidaan helpottaa sitä, että ihmiset voivat työttöminä ollessaan ottaa työtä vastaan? Tällä hetkellä esimerkiksi on niin, että yksinhuoltajat kaikkein eniten kärsivät siitä, että sosiaaliturva ei mahdollista työn vastaanottamista.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vammaisia henkilöitä koskevan YK:n yleissopimuksen ratifioimisesta. Suomi on allekirjoittanut kyseisen sopimuksen jo ajat sitten, mutta toimeenpano ja sopimuksen ratifiointi antavat edelleen odottaa itseään. Kysyisin peruspalveluministeriltä: Mikä tai mitkä ovat ne konkreettiset asiat, jotka vielä estävät kyseisen sopimuksen ratifioinnin, ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta asia saadaan mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestä? Pohjoismainen hyvinvointivaltio Suomihan on joutunut aika erikoiseen seuraan ollessaan viimeisiä maita Euroopassa, joka ei ole vielä tätä sopimusta ratifioinut.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille esityksistä, ja erityisesti kiitos hallitukselle ja sosiaali- ja terveysministerille siitä, että me todellakin saamme näin merkittäviä parannuksia nyt tähän perusturvaan tällä kaudella, vaikka elämme taloudellisesti todella vaikeita aikoja. Siis kaiken kaikkiaan perusturvaa parannetaan 394 miljoonalla eurolla. Tämä keskustan kritiikki siitä, että tämä ei nyt kohdennu kaikkiin mahdollisiin etuuksiin, on minun mielestäni kyllä aivan kohtuutonta. Tämä työ on jatkoa sille, mitä viime kaudella tehtiin, kun parannettiin merkittävästi juuri näitä minimiäitiysrahoja, korotettiin lapsilisää, eläkkeitä, opintorahaa. Eli kaikkea ei saa kerralla, ja se on myös siellä oppositiossa nyt ymmärrettävä.

Mutta haluaisin kysyä ministeri Guzenina-Richardsonilta sitä, aivan kuten edustaja Sarkomaakin, että nyt kun kuntauudistus etenee, miten sosiaali- ja terveyspalveluja edistetään tässä rinnalla. On hyvin tärkeätä, että palvelujen kehittäminen etenee samaan tahtiin kuntauudistuksen kanssa.

Vielä ministeri Risikolle: Haluan kyllä kiittää siitä, että tämä lisäraha tähän veteraanien kuntoutukseen viimein löytyy. Tämä on todella arvokas asia, ja tästä suuri kiitos.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministereille erittäin hyvästä esityksestä. Täytyy sanoa, että sosiaali- ja terveysministeriön ala sisältää paljon hyviä asioita. On erittäin hyvä, että tulevat toimet tulevat keskittymään nimenomaan kunnallisten palveluitten parantamiseen. Näen erittäin tärkeänä, että terveyskeskuksien voimavaroja vahvistetaan ja ihmiset pääsevät siihen kunnalliseen terveydenhuoltoon, saavat lääkärille ajan silloin, kun tarvetta on. Mutta olisin kysynyt vielä ministeriltä: Miten Kaste-ohjelma saa jatkoa? Se on ollut äärettömän hyvä ohjelma ja kehittänyt hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Sitten olisin vielä kysynyt, kun tällä hetkellä nykyiset päihdepalvelut eivät tavoita alkoholisoituneita työssäkäyviä naisia, palvelut kohdistuvat nykyisin niihin ihmisiin, joilla jo on häiriökäyttäytymistä ja moninaisia ongelmia, mutta vielä nämä työssäkäyvät naisihmiset jäävät huomiotta ja ilman päihdekuntoutusta: Onko sitä tilannetta mahdollisuus parantaa?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirjaan on kirjattu tavoitteeksi terveyskeskusten vähentäminen. Onko tämä jotenkin sidoksissa kuntauudistukseenne, vai onko tämän takana jokin muu tarve heikentää lähipalveluja?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan yllätyin!

Omaishoitajien tilanteesta kaikki hallituspuolueet puhuivat hyvin vahvasti tuossa vaalien alla, mutta nyt näyttää tuo puhuminen ja kiinnostus kyllä lopahtaneen. En löydä kovin tarkkoja kirjauksia ylipäätään siitä, miten omaishoitajien, jotka ovat todella huonossa asemassa — me kaikki tiedämme, että osa heistä, vain vähän heistä, 35 000, saa edes minkäänlaista tukea jne. — millä tavalla nyt tällä kaudella omaishoitajien tilannetta aiotaan parantaa ja helpottaa. Miten järjestetään lomitusta? Miten järjestetään kuntoutusta? Omaishoitajat ovat monesti erittäin iäkkäitä ja hoitavat puolisoitaan, näitä omaishoitajia on paljon. Nyt olisi tosi kiva kuulla, milloin, missä vaiheessa — tämä kuuluisa asia, josta me olimme ilmeisesti kaikki, minun mielestäni, yhtä mieltä vielä ennen vaaleja, että omaishoidontuen maksatus yhtenäisin kriteerein Kelalle — nämä hyvät, yhdessä jo viime kaudella puhutut tavoitteet viedään eteenpäin.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Risikko kertoi kansallisten terveystietojärjestelmien uudistuksesta. Hyvä, että asia etenee, sillä päällekkäisten tietokantojen ylläpito aiheuttaa ihmisten pompottelua paikasta toiseen, tehottomuutta ja heikentää palvelujen laatua, joten olisi todella hyvä saada nopeasti tämänkaltaisia rakenteellisia uudistuksia vauhtiin, julkisten tietojärjestelmien yhteensovittamista.

Minäkin haluan kiittää ministeriä siitä, että hän otti veteraanien viestin vastaan ja on antamassa lisää veteraanien kuntoutukseen. Mutta kun veteraanien keski-ikä on noin 88 vuotta, niin monesti he toivoisivat tätä kuntoutusta ja palveluita kotiin. Kysyisin ministeriltä: Minkälaisia mahdollisuuksia olisi saada lisää näitä kuntoutuspalveluita kotiin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikolle liittyen tähän indeksiveivaukseen: Mikä on teidän käsityksenne siitä, oliko tämä vahinko vai oliko se koepallo siitä, että kokeiltiin, voitaisiinko tästä työttömien perusturvan korotuksesta tinkiä sen indeksikorotuksen verran, kun onhan vissi ero siinä, että lasketaanko se sisälle siihen 100 euroon vaiko sen 100 euron päälle. Mutta kun tästä Vattin tutkimuksesta otettiin aika tiukasti yhteen pari päivää sitten, että mitä sillä Vattin tutkimuksella voi perustella ja mitä se kuvaa, niin oletteko miettineet ministeriössä sitä, että käytäisiin tämmöinen kohderyhmäkohtainen tarkastelu? Valittaisiin tietyntyyppisiä talouksia: montako lasta siellä on, mitä tulolajeja he saavat, minkälainen on kulutuskäyttäytyminen, kuinka etuuksia yhteen sovitetaan, mikä on kunnallisten verojen ja veromuutosten vaikutus ja välillisten verojen vaikutus. Ja tällä tapaa haettaisiin kohderyhmät, katsottaisiin heidän kohdallaan, mikä on muutosten kokonaisvaikutus, kuinka paljon he hyötyvät vai hyötyvätkö ollenkaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Vastaan näihin kysymyksiin, mitä minulle esitettiin.

Lääkekorvauskustannusten säästö, se 113 miljoonaa, joka tämän hallituskauden aikana on sovittu tehtäväksi, on todella vaikea rasti, koska kysymyshän on hyvin vakavasta asiasta. Kysyitte siitä, miten se tehdään. En vielä osaa sanoa teille, koska meillä nyt juuri käynnistyy asiantuntijatyöryhmä, joka pohtii sitä, ja olen antanut tehtäväksi, että vuoden loppuun mennessä meillä pitäisi olla mietittynä se, koska sitten pitää tehdä niitä lakimuutoksia ja näitä. Tavoitteena on kuitenkin se, että ne, jotka eniten tarvitsevat lääkkeitä ja joutuvat käyttämään niitä sairautensa vuoksi paljon, eivät tästä joutuisi vaikeampaan tilanteeseen. Tässä nimenomaan lähdetään tästä ajattelusta, että lääkekorvausjärjestelmä pitkällä juoksulla korjataan vielä kaiken kaikkiaan semmoiseksi, että niitä, jotka paljon joutuvat käyttämään lääkkeitä sairautensa vuoksi, enemmän tuettaisiin, mutta se on sitten pidempi juttu.

Nuorten taloudelliseen tilanteeseen kyllä vaikuttavat hyvin paljon nämä meidän perusturvaan tehtävät muutokset. Peruspäiväraha, työmarkkinatuki, asumistuki, toimeentulotuki auttavat nuoria, myöskin opintotuet ja nämä, mutta ymmärrän oikein hyvin, että nuorilla on erittäin vaikea tilanne ja varsinkin sellaisilla, jotka ovat perheellisiä, erityisesti heillä, mutta tällä perusturvan korotuksella yritetään nyt auttaa myös heitä.

Edustaja Vehviläinen totesi, että ajattelemmeko me, että perusturva on yhtä kuin työttömyysturva. Emme missään nimessä. Siitä syystä asumistuki ja toimeentulotuki siellä myöskin ovat. Totesitte sen, että ansiopäivärahaa saava saa tässä korotusta. No, se kytkös on olemassa ja me emme halunneet sitä purkaa. Myöskin se kytkös, joka liittyy vuorottelukorvauksiin ja aikuiskoulutustukeen, säilyy.

Sitten Alanko-Kahiluoto kysyi työttömien mahdollisuudesta ottaa vastaan työtä ja yhteensovittaa sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa. Tä-mä työ ei ole vielä konkreettisesti käynnissä. Koko ajanhan toki mietitään. Itse asiassa Sata-komiteahan tätä paljon mietti, mutta se työ jäi vähän kesken. Se kyllä käynnistyy. En pysty nyt sanomaan justiin tarkkaa päivämäärää, mutta kyllä tämä huomioitu on.

Veteraaniasioista totesitte, näistä kuntoutuspalveluista kotiin. Viime kaudella käynnistin peruspalveluministerinä nämä kotiin vietävät kuntouttavat palvelut ja niihin varattiin se 2,3 miljoonaa euroa. Nyt tämä 2 miljoonaa, joka tulee siinä täydentävässä budjetissa, tulee juuri siihen pottiin lisää, elikkä se on mielestäni erittäin hyvä asia.

Sitten viitaten kysymykseen Vattin tutkimuksesta, niin on ihan totta, että tämä Vattin tutkimus vaatii hieman vielä tarkennuksia siitä, kenelle erityisesti kohdentuu. Me seuraamme koko ajan sitä, koska köyhyysloukussa ovat yleensä lapsiperheet, yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet ja myöskin eläkeläiset. On aivan totta, että tätä on seurattava.

Sitten kysyitte myöskin sitä, mistä johtuu tämä, että aluksi se 100 euroa piti sisällään indeksin. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että meillä varattiin hallitusohjelmassa 227 miljoonaa tälle perusturvalle, ja kun sitä sitten ruvettiin muuttamaan budjetiksi ja kun se vaikuttaa näin moneen, niin se raha riitti juuri tasan tarkkaan sataseen, mutta se sisälsi sen indeksin. Mutta sitten me kävimme sen neuvottelun, ja vielä löydettiin lisää rahaa, ja silloin me pystyimme varmistamaan tämän, että on indeksi plus 100, ja tämä on erinomaisen hieno asia. Olen ylpeä siitä, että myöskin te olette onnellisia tästä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli todella paljon hyviä kysymyksiä.

Aloitan edustaja Sarkomaasta. Hän kysyi, millä tavalla tätä palvelurakenneuudistusta viedään eteenpäin, ja taisi joku muukin siihen viitata. Voin sanoa, että yhteistyö ministeri Virkkusen kanssa on hyvin tiivistä ja läheistä, ja viimeksi eilen meillä virkamiestasolla käytiin tätä vuoropuhelua valtiovarainministeriön kuntaosaston kautta, koska on aivan oikein, että kuntauudistusta ei voi tehdä, se on loppujen lopuksi aika tyhjä uudistus, jos siihen ei nivota yhteen tätä palvelurakenneuudistusta.

Nimenomaan siitä näkökulmasta, kun monet ihmettelevät, miten se iso kunta nyt pystyy sitten muka paremmin kantamaan, mitkä ovat ne leveät hartiat, joista hallitus puhuu, niin jos nyt ihan ajatellaan kuvaannollisestikin, että jossain kunnassa on yksi ainoa sosiaalityöntekijä, niin millä tavalla hän pystyy siinä omalla työpöydällään vaikkapa sairastumisen tai jonkin muun esteen sattuessa kohdalle hoitamaan näiden kuntalaisten asioita ilman, että kuntalaisten turva sitten vaarantuu? Sinne syntyy väistämättä jonoja. Mutta jo tämän tyyppisestä tässä Paras-lain uudistuksessa on saatu huomata, että niissä kunnissa, jotka ovat yhdistäneet voimiaan ja joissa on saatu kollegoita hoitamaan näitä asioita yhdessä, palvelutkin ovat parantuneet. Tässä nyt vain yksi esimerkki. Mutta todellakin tämä on äärimmäisen tärkeää, että samalla kun kuntauudistusta tehdään, palvelurakenneuudistus kulkee siinä rinnalla ja pidetään huolta jatkuvasti, askel askeleelta, siitä, että nimenomaan me pystymme paremmin turvaamaan palvelut niin, että rahoitus ja tuottaminen ovat siellä samassa paikassa ja mahdollisimman läpinäkyviä.

Tällä hallituskaudella kuntien peruspalveluja todellakin vahvistetaan ja kehitetään hyvin merkittävällä panoksella. Nämä kuntien peruspalvelujen valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokkaan, joka sisältää sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonaa euroa, nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Tä-mä raha kohdistetaan sinne asteittain vuodesta 2013 alkaen opiskeluhuollon, vanhuspalveluiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Tätä määrärahaa, senkin kerron nyt tässä, on käytettävissä seuraavalla tavalla: 28 miljoonaa euroa 2013, niin kuin siellä budjettikirjassa lukee, 69 miljoonaa euroa 2014 ja sitten 145 miljoonaa euroa 2015. Tästä määrärahasta kohdennetaan myöskin opiskeluterveydenhuollon kehittämiseen 13 miljoonaa euroa vuodesta 2014 alkaen.

Kysyttiin myöskin Kaste-ohjelmasta. Tämä Kaste-ohjelmahan on kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke, ja siihen on nyt tulossa 17,5 miljoonaa euroa vuodesta 2012 alkaen. Siellä todellakin on kohdennuksena osallisuuden edistäminen, terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen. Tämä liittyy, totta kai, tähän kuntauudistukseen myöskin, millä tavalla me saamme juurrutettua hyviä käytäntöjä ja juurrutettua uusia tapoja toimia siellä kuntakentässä. Nimenomaan tämä Kaste-raha on siihen tarkoitettu. Esimerkiksi kun kysyttiin, millä tavalla nyt terveyskeskusten toimintaa voidaan vahvistaa, niin nämä Kaste-rahat ovat yksi sellainen kanava, joilla voidaan sitä puolta vahvistaa. Niin ikään ihmisten hyvinvoinnin ja palveluiden parantaminen kuuluu näiden Kaste-rahojen piiriin, lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen. Tätä määrärahaa on tarkoitettu käytettäväksi myös pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen valtion ja kuntien puitesopimuksen mukaisesti.

Maatalouslomituksesta kysyttiin. Todellakin nyt lisätalousarviossa jouduttiin hakemaan maatalouslomitukseen lisärahoitusta 8,7 miljoonaa euroa. Se on aika paljon, ja se raha nyt siellä pysyy. Eli tämä puoli on turvattu tässä hallituksen budjetissa. Meillä on myöskin työryhmä tulossa sitä työtä varten, millä tavalla mahdollisesti vielä voidaan tätä maatalouslomitusjärjestelmää kehittää paremmaksi.

Vammaissopimus ja sen ratifioiminen. Tässähän ratifioinnin esteenä ovat olleet kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset, jotka nyt sitten on saatu pois alta. Eli tämä asia on kunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä istuu tällä hetkellä itsemääräämisoikeustyöryhmä, jonka tehtävänä on koota sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat säädökset samaan lakiin. Kun tämän työryhmän toimikausi päättyy tämän syksyn lopussa, niin hallituksella tavoitteena on, että tämä sopimus ratifioidaan mahdollisimman pikaisesti.

Nyt näen, että tuossa punainen valo vilkkuu, mutta lisää kysymyksiä tulee, ja vastaan niihin sitten seuraavalla kierroksella.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion rahoitus terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen on vuosittain pienentynyt, ja nytkin sitä aiotaan pienentää 5 miljoonalla eurolla. Tästä herää pohdinta, onko tarkoitus romuttaa yliopistotasoinen lääketieteellinen tutkimus. Jo nyt on nähtävissä, että meidän tutkimusasetelmamme kansainvälisessä mittapuussa ovat lähteneet laskuun.

Toinen asia, jonka nostaisin esille, on meidän perusterveydenhuollon kehittäminen, josta edustaja Sarkomaa jo puhui. Meillä on valtava potentiaalinen mahdollisuus kehittämisen saralla. Nostan muutamia näkökulmia esille. Lääkäreiden ja hoitajien työnjakokysymykset, ammattiharjoittajamallin kokeilut vähintään yhdellä paikkakunnalla toivoakseni tulevat, palveluiden sähköistäminen, painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään työhön — tällä listalla on monia mahdollisuuksia, ja meidän on vain pakko löytää uusia keinoja perusterveydenhuollon houkuttelevuuden lisäämiseksi. Näen, että näitä mahdollisuuksia on toteutettava jo ensi vuonna.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi voin todeta, että onneksi hallitusneuvotteluissa oli se tilanne, että STM:n pääluokasta ei tarvinnut etsiä säästöjä. Tosin jakovara on kovin pieni, millä eletään nyt sitten ensi vuotta ja seuraavaa neljää vuotta. Sosiaali- ja terveydenhuolto on varmasti monien muutosten edessä ja monien suurten vaatimusten edessä. Nyt, kun samalla käydään läpi kuntarakenneuudistusta ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta, minua vähän huolettaa se, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluitten rakenneuudistusta viedään yhtä aikaa kuntarakenneuudistuksen kanssa.

Onko mitään virallista työryhmää, organisaatiota tai tapaa sovittu esimerkiksi kuntaministerin kanssa, millä tavalla STM on mukana tässä uudistuksessa, ettei käy niin, että kun kuntarakenneuudistus tehdään, niin sitten yritetään sovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia siihen sisälle. Minä ajattelen melkein välillä niin, että pitäisi olla päinvastoin: ensin tämä palvelurakenneuudistus (Puhemies: Minuutti!) ja sitten katsotaan, miten ne sovitetaan.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Tässä budjetin yhteydessä on tuotu esille paljon näitä niin sanottuja budjettilakeja, joista yksi koskee Suomen adoptiokäytäntöä. Tämä adoptiokäytäntö ja -laki myöskin ovat STM:n hallinnon alla. Nyt haluaisin tehdä kysymyksen ja tiedustella, koska tässä muutetaan aika voimakkaasti tätä lakia, kuinka tämä muuttaa Suomen adoptiokäytäntöä muun muassa samaa sukupuolta olevien avopuolisoiden osalta, ja jos se muuttuu, niin kuinka se muuttuu.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille kauniista sanoista ja lämpimästä puheesta. Siinä oli vaan se suuri ongelma, että se melko lailla irtaantui reaalimaailmasta. Monien selvitysten mukaan kaikkein köyhimmässä asemassa yhteiskunnassamme ovat pienellä eläkkeellä elävät eläkeläiset ja yhden tulonsaajan lapsiperheet. Tämän budjetin kohdennukset tämän ongelman hoitamiseen ovat varsin vaatimattomat.

Toinen asia, johon haluan puuttua, on se, miten te voitte tuoda sellaisen budjettiesityksen, jossa niin voimakkaasti leikataan veteraanien kuntoutuksesta. Minä kuulin kyllä sen, että on myöhemmin tulossa 2 miljoonaa lisää, mutta se taso on niin alhainen, että suuri osa veteraaneista ei pääse kuntoutukseen. Jo tällä hetkellä monissa kunnissa veteraanien kuntoutusmäärärahat ovat lopussa. Kyllä tämä asia on sellainen, että se pitää hoitaa. Se ei ole poliittinen eikä puoluepoliittinen kysymys, vaan se on yhteinen asia.

Lopuksi ministeri Guzenina-Richardsonille: Te sanoitte, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin lisätään. Jos valtionosuusprosentti pienenee, 2,7 prosenttiyksikköä pienenee, miten se on muuttunut teidän puheissanne plussaksi?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on ilahduttavia kirjauksia tämmöisistä perustavaa laatua olevista asioista kuten syrjäytymisen ehkäisystä, mutta valitettavasti itsemurhien ehkäisyohjelmaa siellä ei ole mainittu.

Meillä oli Suomessa parisenkymmentä vuotta sitten itsemurhien ehkäisyohjelma. Silloin 1 500 ihmistä kuoli vuodessa oman käden kautta, ja se määrä saatiin laskemaan 1 000:een, mikä se edelleen on. Noihin lukuihin sisältyy, että keskimäärin joka toinen päivä, siis joka toinen päivä, vanhus surmaa itsensä Suomessa. Nyt kun mietitään, kuinka paljon inhimillistä kärsimystä tässä nähdään, niin se on todella suuri määrä. Mutta mietitään, että yksi menetetty nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan, ja ne ovat ne suoranaiset kustannukset. Mutta sitten kun puhutaan vielä välillisistä kustannuksista, niin puhutaan todella todella suurista summista. Kysymykseni kuuluukin, arvoisat ministerit: Onko teillä aikomusta tai tarkoitusta käynnistää itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomessa, koska epäilisin, että siihen suunnatut rahat, ehkä muutama miljoona, saadaan hyvinkin äkkiä takaisin.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peruspalveluministeri, mainitsitte tuon ohjelman köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Ilmeisesti sen pitäisi alkaa jo nyt tänä syksynä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä sen eteen on tehty?

Sitten toinen asia. Jämsän kaupunginvaltuusto teki maanantaina päätöksen vaihtaa sairaanhoitopiiriä Keski-Suomesta Pirkanmaalle. Jätän oman mielipiteeni asiasta sanomatta, etten loukkaisi opetusministeriä pirkanmaalaisena tuossa edessä. Yhtenä kannustimena oli ambulanssihelikopterin saaminen tähän toimintaan mukaan Pirkanmaan avulla. Mutta mikä tämä lääkärihelikopterien rahoitus ylipäätänsä on tällä hetkellä eli miten käy niiden hankinnan ja rahoituksen, onko siihen rahaa luvassa?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Karimäki ja Tölli olivat vähän samalla asialla kuin minäkin: haluaisin kysyä veteraanien kuntoutuksesta. Se on aivan riittämätön, ja tämä kotiapu, mihin nyt annetaan lisää rahaa, vaikka on positiivinen asia, että siihen annetaan lisää, on riittämätön edelleen. Jos ajatellaan näitä menneitä hallituksia, yksikään ei ole tätä asiaa saanut kuntoon.

Kunniakansalaisemme veteraanit — varmaan kansa on sitä mieltä, että heille kuuluu enemmän kuin se kaksi viikkoa mahdollisesti vuodessa kuntoutusta. Näin ollen tämän lisärahoituksen pitäisi olla paljon suurempi ja myös sen saatavuuden, nimittäin nyt kuntoutukseen pitää anoa. Monet iäkkäät veteraanit eivät jaksa anoa erikseen kuntoutukseen.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä veteraaniasiasta. Nimittäin hallitusohjelmassahan luvataan, että varmistetaan sotainvalidien ja -veteraanien vanhushuollon palvelut ja nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta. Näin ollen tämähän tarkoittaisi sitä, että budjettipäätöksen pitäisi pitää sisällään sotainvalidien palveluiden korvattavuuden haitta-asterajan alentaminen 15 prosenttiin sekä myös laitoshoidon haitta-asterajan alentaminen 20 prosenttiin sotainvalidien pitkäaikaishoidon korvaamisen osalta sekä myös vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksen määrärahan korottaminen.

Arvoisa ministeri, eikö nyt vihdoinkin olisi aika, että näistä haitta-asterajoista päästäisiin joko kokonaan eroon tai niitä pystyttäisiin alentamaan? Veteraanit ovat siinä iässä, että nämä eivät enää ole kunniakansalaisille kuuluvia kysymyksiä. Tässä suhteessa on pakko todeta, että budjettiesitys on täydellisesti ristiriidassa, (Puhemies koputtaa) sillä sotilasvammakorvauksia leikataan tuo 27 miljoonaa euroa. Tavoitteet ovat hyvät, mutta budjettiesitys on täydellisessä ristiriidassa.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakauden aikana saimme vakavia ja surullisia muistutuksia siitä, miten peruspalveluiden oppilas- ja opiskeluterveydenhuollossa tulisi olla riittävät ja kohdallaan. Hallitusohjelmassa on näiden asioiden kehittämisestä kirjauksia, ja ministeri äsken kertoikin, että rahaakin on hiukan tulossa, mutta toivoisin, että ministerit avaisivat hiukan sitä, mitä oppilas- ja opiskeluhuollon kehittämisessä tehdään, kun lainsäädännöstä ei päästy sopimukseen hallitusneuvottelujen yhteydessä.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyin tänään jo aikaisemmin ministereiltä Gustafsson ja Arhinmäki nuorten yhteiskuntatakuusta mutta en saanut silloin vastausta, joten uusi yritys. Yhteiskuntatakuu on äärimmäisen tärkeä asia, hallitus ansaitsee siitä suuren kiitoksen. Monelle nuorelle se tulee varmasti olemaan pelastus. Kysyisin kuitenkin muutamaa asiaa, eli mitä niiden nuorten kanssa tehdään, jotka ovat jo syrjäytyneitä ja moniongelmaisia? Heille pelkkä tieto siitä, että tarjolla olisi koulutus- tai työpaikka, ei riitä, vaan he tarvitsevat henkilökohtaista opastusta ja sosiaalityöntekijöitä, eli miten tämä on huomioitu? Entä ne nuoret, jotka muuten vaan ovat päättäneet, että eivät halua tähän yhteiskuntaan osallistua ja elävät mieluummin toimeentulotuella? Heitäkin ikävä kyllä on.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että on tarkoitus perustaa työryhmä, joka pohtii pienituloisten eläkeläisten ostovoiman kasvattamisen mahdollisuuksia. Tähän työryhmään on tärkeä ottaa mukaan eri eläkejärjestöjen edustajat. Kysynkin nyt ministereiltä: Onko tämä työryhmä jo perustettu, ja milloin tuloksia odotellaan, tai jos ei, milloinka työryhmä perustetaan ja aloittaa työn?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden säästöt tehdään ihmisarvon hinnalla. Kotihoito lisääntyy, koska vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosastot vähenevät, samalla omaishoidon määrä lisääntyy. Vaikeavammaisten palveluasuminen myös lisääntyy. Mistä me löydämme hoitajat kaikkialle? Kuinka te voitte olettaa, kun lakiin tulee kirjaus, että hoitajat puuttuisivat väärinkäytöksiin? Tunnetteko niin huonosti suomalaista työelämää, ettette tiedä, mitä tapahtuu työntekijälle, joka alkaa kertoa väärinkäytöksistä, mitä töissä voi olla?

Erikoissairaanhoito. Jonot lyhenevät kyllä mutta millä hinnalla? Toimenpiteistä kotoutetaan ihmisiä entistä nopeammin, potilasvahingot lisääntyvät entisestään. Entä sitten tämä kehittyminen, josta te hienosti puhutte? Kanta-hanke, johon on upotettu rahaa ihan valtavasti jo — millä tavalla se oikeasti ryhtyy toimimaan, senhän piti olla jo valmis? Konsulttien taskuunko nämä rahat menevät? Tässä muutamia asioita, ja sitten vielä tämä kouluterveydenhuolto, sieltä puuttuu edelleen lääkäreitä tulevaisuudessa. Mitä te teette, että asiat saadaan kuntoon?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mielestäni aika puuttua hallitusryhmien edustajien löysiin puheisiin täällä. Ministeri Risikko, kampittiko entinen ministeri Rehula teidät terveydenhuollon uudistuksessa, niin kuin edustaja Sarkomaa väitti?

Sen jälkeen siirryn minimiäitiyspävärahoihin. Viime kaudella korotimme yhdessä kokoomuksen kanssa 170 eurolla pienimpiä vanhempainpäivärahoja, ja ymmärsin, että myös puheenjohtajanne Katainen oli ottamassa pisteitä tästä hyvästä teosta kovasti ennen vaaliohjelmaa. Sen tiedän, että SDP:ltä ei juuri heru ymmärtämystä lapsiperheille, mutta en ollut uskoa korviani, edustaja Toivakka, kun te puolustitte sitä, että 300 miljoonalla voidaan korottaa työttömyysturvaa mutta ei siitä riitä 11:tä miljoonaa pienimpiin vanhempainetuuksiin, jotta lastaan kotona hoitavalla vanhemmalla olisi edes sama minimitoimeentulo kuin on työmarkkinatuella. Uskomatonta, kokoomus!

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt menee aikamoiseksi väittelyksi keskustan kanssa. Me yhdessä viime kaudella korotimme merkittävillä summilla perusturvaa, todella tärkeää, lapsilisät sidottiin indeksiin, minimiäitiyspäivärahat jne. Mutta muutamat muut etuudet jäivät korottamatta, ja niitä korotetaan nyt. Eikö se ole oikeudenmukaista, että näitä kaikkia perusturvaetuuksia korotetaan? Mutta koska rahaa on nyt vähän, meidän täytyy miettiä, mitä korotetaan, ja nyt päätettiin kohdentaa näihin yhteisesti kuuden hallituspuolueen kanssa ja näillä mennään eteenpäin. Mutta tämä ei tarkoita, ettei lapsiperheitä olisi tuettu. Nytkin yksinhuoltajille tulee erityinen korotus siellä toimeentulotuessa, ja se on erittäin hyvä asia.

Mutta vielä minun täytyy edustaja Elomaalle sanoa, että kyllä tämä veteraaniasia on äärettömän tärkeä asia hallitukselle, ja juuri siitä syystä tänään saimme kuulla ministeri Risikolta, että 2 miljoonaa euroa tulee talousarvioesityksen lisäksi veteraanien kuntoutuspalvelujen kehittämiseksi. (Tapani Tölli: Tässä on lukuja, miten on leikattu!) — Kyllä, mutta kuunnelkaa, mitä ministeri puhuu.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Guzenina-Richardson nosti esille mielestäni erittäin tärkeän asian omassa puheenvuorossaan, nimittäin lasten harrastukset, vähävaraisten lasten harrastukset. Jokaisella lapsella pitäisi olla vähintään yksi harrastus, se voi estää vakavaa syrjäytymistä. Mehän tiedämme, että kunnilla on mahdollisuus myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea näihin lasten harrastuksiin, mutta niitä on vain ollut kovin kovin vaikea saada, vaikka kuinka vähävaraiset perheet niitä ovat anoneet. Itse asiassa ne vähäiset varat, mitä harkinnanvaraista toimeentulotukea on, suunnataan lähinnä lastensuojelun asiakkaille, mutta olisi erittäin hyvä jo ennalta ehkäisevästi auttaa vähävaraisia perheitä, ja tämä lasten harrastusten tukeminen on siinä yksi keskeinen keino. Kysyisin, voisiko pohtia joitakin uusia innovatiivisia keinoja tukea nimenomaan näitä vähävaraisten lasten harrastuksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin ensin tästä syrjäytymisen, köyhyyden ja terveysongelmien vastaisesta toimenpideohjelmasta, joka siis käynnistyy nyt syksyn aikana, ja siellä te kysyitte toimenpiteistä. Meillä on eräällä lailla kuusi teemaa tässä työssä: työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen, lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen, pienituloisten aseman parantaminen, matalan kynnyksen lähipalvelut, terveyden edistäminen ja järjestötoiminnan kehittäminen, eli kolmannen sektorin tuki tähän.

Tämä todella lähtee nyt liikkeelle, ja siinä ovat kaikki ministeriöt mukana. Siinä on myös keskeisiä sidosryhmiä, kuten Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus eräänlaisina rahoittajatahoina, mutta kaikkien ministeriöitten tähän teemaan liittyvät hankkeet kerätään eräällä lailla sen sateenvarjon alle, ja jokainen ministeriö niitä sitten toteuttaa, ja arviointitutkimushan tähän tehdään, elikkä te voitte saada sitten lisää tietoa, miten siinä menee.

Sitten täällä puhuttiin tästä perusturvasta. Kyllä nyt oikeus ja kohtuus on sanoa, että kyllä viime kaudella tehtiin perusturvaan valtavia korotuksia, aivan niin kuin edustaja Toivakka täällä totesi. Kyllä tehtiin, ja nyt tehdään lisää. Ja mielestäni nyt tehdään niitä korjauksia, mitä viime kaudella ei pystytty tekemään. Minun mielestäni se on se tärkeä asia, että me pystymme jatkamaan sitä. Mutta kyllä totuus on se, että viime kaudella tehtiin huimasti perusturvaan korjauksia.

Veteraaniasioista: olen aivan samaa mieltä teidän kanssanne, että sitä veteraanipoliittista ohjelmaa, joka viime kaudella tehtiin, pitäisi pystyä viemään nopeammin eteenpäin. Tällä hetkellä me aina pystymme menemään vain palan kerralla, elikkä sehän ei ole varsinainen suunnitelma, vaan se on eräänlainen ohjenuora siitä, mikä on arvioitu prioriteettijärjestyksessä ykköseksi ja kakkoseksi, ja edustaja Rossi toi sieltä tärkeitä asioita.

Kuntoutukseen varmasti vastaa peruspalveluministeri tarkemmin, mutta totean vain siitä kirjauksesta, joka hallitusohjelmassa on, että kun Raha-automaattiyhdistys, joka on minun vastuualueellani, on alentanut aika selkeässä suhteessa siihen, miten arvioidaan veteraanien määrän alentuvan vuosien varrella, niin me olemme ihan kirjanneet siihen, että siinä samassa suhteessa me emme tule alentamaan näitä rahoja, koska he, jotka ovat elossa, tarvitsevat enemmän hoitoa. Eli samassa suhteessa ei voi rahoja vähentää. Se, että Raha-automaattiyhdistyksestä nyt jo annettiin lisää tämä 2 miljoonaa euroa — se lisättiinkin nyt vielä viime metreillä sen rahoituksesta tänne budjettiin — on osoitus tästä hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan Raha-automaattiyhdistyksen tekemiä laskelmia ei noudateta, vaan annetaan enemmän. Ja nämä edustaja Rossin tuomat hyvät esitykset, jotka ovat siellä meidän suunnitelmissamme: katsotaan, miten niitä pystytään edistämään, mutta joka tapauksessa veteraaneista pidetään huolta.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, niin kuin ministeri Risikko tuossa äsken totesi: veteraanien määräraha kuntoutuksessa itse asiassa nousee tulevana vuotena, ei suinkaan laske. Ja se johtuu juuri siitä, että sinne on tulossa tuo 2 miljoonan euron lisäys, joka ei vielä siellä budjettikirjassa näy, mutta täydentävässä se toivottavasti teidän siunaamananne tulee hyväksytyksi ja näkyy sitten ensi vuoden budjetissa. (Markku Rossin välihuuto) — Kyllä.

Mutta täällä edustaja Tiilikainen totesi aika kovakouraisesti, että tämä hallitus ei lapsiperheitä tue, ja nyt täytyy kyllä ihmetellä, että jos me mietimme, ketkä ovat niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsiperheitä tämän päivän Suomessa, niin kyllä ne ovat kaikkien tutkimusten ja kaikkien mittareiden mukaan ne yksinhuoltajat. Tämä hallitus on korottamassa yksinhuoltajien toimeentulotukea niin, että vähintään 85 eurolla kuussa paranee heidän toimeentulotukensa. Ja jos on enemmän lapsia eli vielä raskaampi taakka taloudellisesti tasapainoteltavana tällä yksinhuoltajalla, niin se summahan nousee. Nyt toivoisin, että pidättäydyttäisiin sillä tavalla kuitenkin näissä asioissa, jotka tuolta budjettikirjasta nousevat, eikä keksittäisi niitä ihan ilmasta.

Minulle yksi opposition kansanedustaja tuli sanomaan tuolla käytävällä, että "ymmärrät sitten, että joudutaan haukkumaan aika kovalla kädellä, vaikka on tässä paljon sellaista, mitä voisi kiitellä, kun se on tämä oppositiokansanedustajan asema sellainen, että se velvoittaa meitä haukkumaan". Mutta tämä on sellainen aika myöskin täällä Suomessa, että ei viitsi ainakaan pelotella ihmisiä, että nyt kaikki menee päin mäntyä ja asiat huononee. Kyllä se on se 85 euroa kuussa yksinhuoltajalle iso raha, kyllä se näin on.

Sitten meillä on myöskin hallitusohjelmaan kirjattu päivähoitomaksujen kohtuullistaminen ja osittaisen hoitorahan korottaminen, ja näin sitten osa-aikatyön mahdollisuus näissä pienituloisissa perheissä paranee. Tänä päivänä osa-aikatyötä ei oikein pystytä tekemään, kun se palkka jää niin pieneksi ja päivähoitomaksutkin ovat niin korkeita, ja korvausta ei sitten saa, kun meillä on joko tämä on tai off, että joko ollaan kotihoidon tuella kokonaan tai sitten ollaan täysin siellä työelämässä. Eikö tämä keskustan mielestä ole juuri sitä tärkeää työn ja perheen elämän yhteensovittamista, jolla pystytään myöskin lapsiperheiden arkea parantamaan?

Budjettiriihessä täällä kysyttiin, että miten nuorten asia ja miten tuo etsivä nuorisotyö. No, se ei ihan varsinaisesti kuulu STM:n momentille, mutta voin kuitenkin todeta, että etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan on tulossa lisää rahaa. Sinne tulee 5 miljoonaa euroa lisää, ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen tulee 7 miljoonaa lisää, yhteensä... Nyt kun laskee näitä kaikkia momentteja täällä, minä yritän nopeasti katsoa, että siellä on työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön 17,500. Kyllä, 17, vähän päälle 17 miljoonaa euroa tulossa. Laskekaa itse sieltä. Jos laskin epätarkasti tässä nopeasti, niin pahoittelen. Mutta 17 miljoonaa on aika paljon etsivään nuorisotyöhön ja nuorisopajatoimintaan.

Ministeriössä on myös alkamassa Kaste kakkonen, jossa yhtenä painopisteenä on nimenomaan nuorten osallistaminen ja näiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten mahdollisuuksien parantaminen. Ja niin kuin totesin jo, tähän Kaste-ohjelmaan kohdistetaan 17,5 miljoonaa euroa per vuosi. Se on myös ihan iso raha varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa, ja tässä muuten otetaan huomioon myöskin tämä vammaisten asia. Nimittäin on tärkeää, että vammaiset nuoret tulevat myöskin tässä nuorten yhteiskuntatakuussa selkeästi esille, koska hekin ovat nuoria ja heidän täytyy päästä nuorten yhteiskuntatakuun piiriin. Ja tästä kyllä ministeri Ihalaisen kanssa on paljon keskusteluja käyty, ja ministeri Ihalainen on aivan samaa mieltä ja on painottanut näitä samoja asioita.

Täällä on puhuttu kuntien taloustilanteesta ja siitä, millä tavalla nyt sitten palveluita voidaan parantaa, täällä on puhuttu näistä valtionosuusleikkauksista. Jos me laskemme yhteen yhteisöveron noston vaikutukset, valtionosuusvähennys, verotuloihin perustuva valtionosuuden tasausmuutos, kustannusten jaon tarkistus, hintakorjaus ja valtionosuuden määräytymisperusteiden yhteisvaikutus, niin kuntien tulojen muutos ensi vuonna on keskimäärin per asukas, siis per asukas, 67 euroa plussan puolella. Meillä on joitain kuntakohtaisia vähennyksiä, esimerkiksi Kiikoisissa se vähennys on kyllä 194 euroa. Mutta sitten esimerkiksi Kustavissa se on 775 euroa se lisäys taas per asukas, siis, huom., per asukas. Ja sitten on kuntia, joissa tulot vähenevät 2 eurosta tuonne 150:een, ja sitten on noin 260 kuntaa, joissa tulot lisääntyvät 3 eurosta 775 euroon per asukas. Siis näitä kuntia on 260. Ja kun tämä valtionosuus on laskennallinen ja menee ilman korvamerkintää sinne kunnan kassaan, niin tiedättekö, se on aika mahdoton täältä sanoa, että miten yksittäisissä kunnissa sitten oikeasti näitä rahoja kohdennetaan sinne. Tämä on kuntapäättäjien asia, ja kun keskusta on kuntapuolue, niin puhukaa nyt siellä teidän omille edustajillenne, että ne rahat kohdennetaan sinne, minne hallitus on toivonut. — Nyt loppu.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ystäväni, ministeri G.-R.: En kritisoinut yksinhuoltajien toimeentulotuen korotusta, se on hyvä asia. Sen sijaan kritisoin sitä periaatetta, minkä hallitus tekee. Viime kaudella nostimme pienimmät vanhempainetuudet samalle tasolle työmarkkinatuen kanssa. Viesti oli se, että kun hoitaa lasta kotona, se on yhtä arvokasta työtä kuin olla työnhakijana työmarkkinatuella. Nyt te rikotte tämän periaatteen. Kyse ei ole yksittäisistä miljoonista eikä siitä, mihin niitä minäkin vuonna kohdennetaan, vaan siitä periaatteesta, että jälleen pienimmät vanhempainetuudet jätetään jälkeen työmarkkinatuen kehityksestä, ja sitä te ette voi puheillanne muuksi muuttaa. Siihen tarvitaan rahaa.

Arvoisa puhemies! (Välihuutoja) Arvoisa puhemies! (Puhemies: Nyt aika on täynnä!) — Niin näyttää olevan.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihinkä Tiilikainen lopetti. Kysymys on teidän arvovalinnastanne. Kun te tässä kysytte, olisiko pitänyt jättää korotus tekemättä: ei tietenkään, ei tietenkään. (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Edustaja Zyskowicz, kuunnelkaa! Te olisitte voineet tehdä niin, että te olisitte pitäneet tämän jalon periaatteen voimassa, mutta olisitte tehneet työmarkkinatukeen vaikka 90 euron korotuksen ja laskeneet sillä tavalla, että ne 21 000 pienintä vanhempainpäivärahan saajaakin olisivat päässeet korotukseen mukaan. Nyt ministeri Risikko kertoi, että työmarkkinatuki tulee nousemaan 673 euroon, ja se minimiäitiyspäiväraha on 100 euroa pienempi tämän teidän tekonne jälkeen. Tämä on selvä arvovalinta. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Te ette ilmeisesti käyneet minkäänlaista keskustelua Säätytalolla perusturvan eri osista, vaan päätitte, että nyt työttömyysturva välittämättä siitä, mitä siellä muualla tapahtuu. Tämä oli kysymys, jonka vuoksi katson, että tästä 300 miljoonasta eurosta olisi hyvin irrotettavissa pieni osa sinne vanhempainpäivärahojen korotukseen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tällä keskustan ideologisella linjauksella olisi ilmeisesti ollut parempi ratkaisu kuin nyt tehty ratkaisu se, että ei olisi korotettu lainkaan työmarkkinatukea, koska silloinhan tämä teidän kaikkein tärkeimpänä pitämänne ideologinen, periaatteellinen, arvomaailmaa kuvastava ajatus siitä, että työmarkkinatuki ja pienimmät äitiyspäivärahat ovat saman suuruisia, olisi toteutunut, kun ei olisi korotettu työmarkkinatukea ollenkaan, ja silloin teidän toivomanne arvovalinta eli se, että ne ovat saman suuruisia, olisi näkynyt tästäkin budjettikirjasta.

Toinen asia, arvoisa puhemies: Kiitän peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonia tästä hänen kannanotostaan parveketupakoinnin kieltämiseksi. Voitte luottaa minun tukeeni kaikissa esityksissä tupakoinnin rajoittamiseksi. Ainoa on tuo lakupiippujen kieltäminen, jota vastustin jo viime kaudella, ja siitä ei onneksi mitään tullutkaan. Mutta toivon, että etenette näissä asioissa tupakoinnin rajoittamiseksi. Se on todella tärkeä asia.

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdestä arvokysymyksestä toiseen.

Edellisessä elämässäni viime vaalikaudella minulla oli kunnia ministeri Risikon kanssa...

Riippuu, miten puhemies määrittelee tämän keskustelun.

Arvoisa puhemies! Palataan asiaan joku toinen päivä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmästelen kyllä tätä keskustan tuomaa köyhien vastakkainasettelua, joka tässä nyt on.

Nyt hallitus on korottamassa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, asumistukea, toimeentulotuen perusosaa sekä myös yksinhuoltajakorotusta. Ja aivan kuten edustaja Vehviläinen sekä edustaja Tiilikainen ovat sanoneet tässä, olisi ollut hyvä myös korottaa minimiäitiys- tai vanhempainrahalla olevien vanhempien vanhem-painrahaa.

On turha nojata viime kauteen: viime kaudella nostettiin 10 prosentilla vanhempainrahalla olevien ihmisten vanhempainrahaa, ja se on toisaalta aivan eri asia. Minä toivoisin sillä tavalla, että kun me keskustelemme näistä etuuksista — työmarkkinatuella on tällä hetkellä noin 150 000 ihmistä, toimeentulotuen piirissä noin 240 000 kotitaloutta — niin joka tapauksessa näiden ihmisten toimeentulo tulisi paranemaan huomattavasti, ja on tietenkin tavoiteltavaa se, että myös muitten perusturvalla olevien ihmisten toimeentuloa tullaan jatkossa parantamaan, mutta en toivo, että näitä asetellaan vastakkain.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me emme asettele vastakkain eri ihmisryhmiä. Me nimenomaan haluamme, että köyhimmät lapsiperheet minimivanhempainetuuksien korotuksen myötä tulevat edes samaan asemaan kuin työmarkkinatuella olevat. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Sitä me odotamme. — Edustaja Zyskowicz, teidän lausuntonne asettaa kyllä puheenjohtajanne Kataisen puheet aika outoon valoon. Hän moneen kertaan on sanonut olleensa ylpeä siitä, että pienimmät vanhempainetuudet korotettiin samalle tasolle työmarkkinatuen kanssa. Nyt te, edustaja Zyskowicz, kerroitte juuri, että ei sillä ole väliä. Te kerroitte, että haluatte kääntää selkänne kaikkein pienituloisimmille lapsiperheille. He eivät ole enää sen arvoisia kuin työmarkkinatuella olevat. Uskomatonta!

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos tässä keskustelussa jokin on uskomatonta, niin se on keskustan väitteet siitä, että tässä käännämme lapsiperheille ja pienituloisimmille lapsiperheille muka selkämme. Tämä teidän argumentointinne on vähän samanlaista kuin joskus kuulee eläkeläisten sanovan, että kun lapsilisiä korotetaan, niin eläkeläisten suhteellinen asema heikkenee.

Eli viime kaudella korotettiin näitä pienimpiä äitiysetuuksia ja sairauspäivärahaetuuksia, ja siitä korotuksesta oli edellinen hallitus aiheesta ylpeä. Sen sijaan viime kaudella työmarkkinatuella olevat peruspäivärahan saajat eivät saaneet korotusta, ja nyt korotetaan heidän etuuksiaan. Teidän mielestänne tämä periaate, että nämä etuudet ovat samalla tasolla, kuulostaa olevan kaikkein tärkein asia tässä asiassa. Jos näin on, että se on se kaikkein tärkein asia, niin tähän lopputulokseen olisi päädytty, jos olisi jätetty tämä työmarkkinatuen korotus tekemättä.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te kyllä nyt, pitkän linjan kansanedustaja Zyskowicz, haluatte tahallanne ymmärtää väärin. Ei tietenkään. Nämä työt, mitä tässä on lueteltu ja hallitus tuonut esille, ovat hyviä, ja erityisen hyvä on työmarkkinatuen korotus. Mutta älkää väheksykö tätä periaatetta. Minäkin muistan vuodesta 1995, kun se oli silloin 60 markkaa Lipposen ensimmäisen hallituksen leikkauksen jälkeen, että kaikki puolueet — osa enemmän, osa vähemmän, mutta keskusta ainakin erittäin kovasti — pitivät tärkeänä, että pienimmät vanhempainpäivärahat ovat samalla tasolla kuin työmarkkinatuki.

Otan esimerkin: Jos samassa kerrostalossa vierekkäisissä asunnoissa asuvat nuori työmarkkinatukea saava henkilö ja vieressä lapsiperhe, joka opiskelee, ja sitten tulee se lapsi ja on oikeus siihen minimipäivärahaan, niin onko teidän mielestänne oikea arvovalinta, että se yksinäinen työmarkkinatukea saava saa 100 euroa kuussa enemmän kuin se opiskelijaäiti siinä seinän takana?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä asia itse asiassa on niin, että jos väitetään, että unohdetaan lapsiperheet silloin, kun ei nosteta kotihoidon tukea samalla, kun nostetaan työmarkkinatukea, niin kyllä tehdään epäterve vastakkainasettelu. Sen vuoksi me tarvitsimme työmarkkinatuen nostamisen lisäksi rahaa myös toimeentulotuen ja asumistuen nostamiseen, koska ne ovat kytköksissä toisiinsa. Ja kun nyt nostettiin toimeentulotukea, niin se tarkoittaa sitä, että samalla myös yksinhuoltajien ja esimerkiksi monilapsisten työttömien toimeentulotuen varassa olevien perheiden toimeentulotukea nyt tässä kohennetaan. Jos me olisimme tehneet sen valinnan, että olisimme samalla nostaneet kotihoidon tukea, niin emme välttämättä olisi voineet toimia sillä tavalla, että meillä olisi riittänyt rahaa myös toimeentulotuen ja asumistuen nostamiseen.

Se, mikä tässä meidän valinnassamme on nyt olennaista, on se, että me nostimme ensisijaisia etuuksia ja vähensimme toimeentulotukiriippuvuutta. Minun mielestäni tämä oli nimenomaan kaikkein paras ratkaisu myös niiden köyhien lapsiperheiden kannalta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vehviläinen esitti ihan hyvän kysymyksen näistä kahdesta naapurustosta, jotka asuvat samassa kerrostalossa viereisissä huoneistoissa. Tämmöistä vertailua voidaan jatkaa. Mitäs jos siinä toisella puolella siinä samalla kerrostasanteella asuu sellainen perhe, jossa vaikkapa, sanotaan, mies on töissä ja tienaa vaikka 8 tonnia kuussa ja rouva on kotona lasten kanssa ja hänen minimiäitiysrahansa nyt sitten tässä kohtaa jää nousematta? Onko teistä aivan hirveän väärin, että se työttömänä työnhakijana oleva henkilö saa todellakin työmarkkinatukea nyt tämän uudistuksen jälkeen 100 euroa enemmän kuin saa minimiäitiysrahaa se kotirouvana oleva henkilö, jonka mies tienaa 8 tonnia kuussa? Onko se ihan väärin teidän mielestänne? (Markku Rossi: Kyllä nyt menee lapsi pesuveden mukana!)

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Aivan varmasti voidaan esimerkkejä paljon löytää, mutta minä käyn nyt vielä teille läpi: Eli näitä minimivanhempainpäivärahan saajia on noin 21 000. Se on noin 13 prosenttia kaikista vanhempainpäivärahojen saajista. Niistä iso osa on juuri niitä erittäin pienituloisia, esimerkiksi opiskelijoita. Tämä maa tarvitsee lapsia, ja on erittäin tärkeää, että niinä ensimmäisinä kuukausina myös se perhe jotenkin tulee toimeen. Minä kannan erityisesti heistä oikein... (Ben Zyskowicz: Onko se niiltä pois, jos se naapuri saa lisää työmarkkinatukea?) — Ei se ole niiltä pois, mutta minusta on oikeutettua, että tällä lapsiperheellä, joka siinä uutta lasta laittaa maailman tielle, on samanlainen perusturva kuin on siinä seinän takana. (Ben Zyskowicz: No, entäs se toisen puolen naapuri?)

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus kannustaa yrittäjyyteen, ja se on ihan hyvä asia, mutta se ei kyllä tässä äitiyspäivärahan kohdalla näy. Yksityisyrittäjät ovat usein hyvin tiukoilla, esimerkiksi parturi-kampaajat. Näin ollen eläkemaksuja maksetaan se minimi, mitä pystytään, ja nämä äitiyspäivärahat ovat sitten niihin sidoksissa. Aikooko hallitus korjata tämän kannustavuuden loukun äitiyden kohdalla?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että edellisellä kaudella tehtiin korotuksia perusturvaan ja sitä jatketaan tällä kaudella ja tämän hallituksen toimesta ja vielä taloudellisesti tosi vaikeissa olosuhteissa. Toivotaan, että tästä paketista tulee kaiken kaikkiaan hyvä.

Mutta monet ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat odottaneet vanhuspalvelulakia. Työ on edennyt hyvin, kiitos siitä ministerille, ja laki valmistuu 2013. Olisin kysynyt, sisältyykö lakiin myös henkilökunnan mitoituksia esimerkiksi kotihoitoon.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ystäväni, ministeri G.-R. sanoi tuossa, että keskusteluun on nostettu mörköjä ja mörököllejä. Kun keskustelimme kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, teillä oli kiire Lissaboniin, ja silloin jäi tämä asia vähän kesken, mutta lähtiessänne sanoitte, että nykyiseen kuntarakenteeseen ette edes uskaltaisi tuoda vanhuspalvelulakia.

Onko nyt niin, että vanhuspalvelulakia saadaan odottaa niin kauan, että hallituksen utopistiset suunnitelmat työssäkäyntialueen mukaisesta kuntarakenteesta joskus toteutuvat? Entäpä jos ne eivät toteudu, jääkö myös vanhuspalvelulaki saamatta?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmisarvo — hieno sana, mutta usein väärin käytetty ja liian heppoisin perustein. Minä kysyn vanhuksen ihmisarvon perään ja kaltoinkohteluun ja hoitokärsimykseen puuttumisesta. Koko ajan keksitään kaikenlaisia kehittämisohjelmia. On strategioita ja vaikka vallan mitä. Milloinka hallitus kehittää ohjelman, jossa puututaan vanhusten kaltoinkohteluun ja hoitokärsimyksen syntymiseen ja joka on kaiken a ja o? He ovat hiljaisia ihmisiä. Mitä vaikutuksia kaikilla säästöillä huolimatta siitä, että tulee vanhuslakeja tai muuta, on siihen, miten he voivat? Hoitokärsimysteema pitää nostaa esille.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyin ministeri Guzenina-Richardsonilta tästä omaishoitoasiasta, jota me kaikki ajoimme, myöskin teidän puolueenne voimakkaasti ajoi sen parantamista tuossa vaalien alla. Kaikki puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että Kelalle pitää saada yhtenäisin kriteerein tämä omaishoidon maksatus ja että enemmän omaishoitajia pitäisi ylipäätään saada tämän tuen piiriin — nyt heitä on noin 300 000:sta vain se 35 000 suurin piirtein — ja että heidän kuntoutusasioitaan pitäisi parantaa ja että he voisivat pitää myöskin ne lakisääteiset vapaansa.

Mitä tällä kaudella nyt aiotaan sitten tehdä, että saataisiin pökättyä näitä asioita eteenpäin? Jos ei mitään tehdä, niin se liittyy nyt tähän vanhuspalveluasiaan kyllä hyvin olennaisesti. Jos tämä porukka lyö hanskat tiskiin, niin meillä on aikamoinen tilanne Suomessa tässä vanhuspalvelupuolella.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä uudistus, että vanhuspalvelulaki tulee, ja sen myötä myös varmasti, mikäli tulee henkilökuntamitoitukset, hoidon tasokin paranee. Mutta minä haluan korostaa kyllä sitä, että kyllä Suomessa vanhustenhoito on korkealla tasolla. On jonkun verran tietysti aina puutteita ja joitain tilanteita, joissa ei pystytä vastaamaan riittävästi siihen hoidon tarpeeseen, mutta meillä on ammattitaitoinen henkilökunta, joka tekee kentällä parhaansa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Nyt tuli todella paljon kysymyksiä. Haluaako puhemies, että vastaan vain tähän vanhusosioon vai niihin kaikkiin kysymyksiin, jotka on...

Joo. Puhunko tästä paikalta, vai?

Puhun tästä paikalta, selvä. — Edustajaystäväni K.T., olisin halunnut antaa teille täältä tällaiset monisteet, joissa hyvin graafisesti kuvataan se, millä tavalla perheiden asema tällä hallituskaudella paranee aivan rahallisesti. Tämä liittyy myöskin tähän asumistukiuudistukseen, jota hallitus on tekemässä. Kaikkien tutkimusten mukaan juuri se, kuinka paljon asumiseen meillä perheet joutuvat käyttämään rahaa, vie sen valtaosan siitä käyttövarasta, joka heillä olisi tarpeen sitten sen muun arjen pyörittämiseen. Sen takia tämä hallituksen asumistukiuudistus on niin äärimmäisen tärkeä asia. Toivon, että saamme hallitukselle myöskin sitten keskustalaisten ja etenkin ystäväni K.T.:n tuen tähän uudistustyöhön.

Täällä kysyttiin tästä vanhuspalvelulaista ja siitä, tuleeko siihen sisältymään tämä henkilöstömitoitus. Vastaan suoraan, että kyllä. Minun mielestäni on tärkeää, että siinä on myöskin viittaus sanktioihin. Nimittäin jos me katsomme, mitä esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tapahtunut, niin kyllä se miljoonan euron sakko niskassa hengittämässä on pistänyt siellä vipinää töppösiin ja hoitojonoja on saatu purettua.

Me elämme tällä hetkellä sellaisessa Suomessa, jossa valitettavasti — ja minun mielestäni Suomelle häpeäksi — meillä eivät kunnat toteuta lain edellyttämiä velvollisuuksia. Tähän täytyy kyllä kertakaikkisesti saada nyt stoppi. Tässä kyllä vetoan myöskin kaikkiin kuntapäättäjiin, että tässä ajassa on pakko olla tiukkana. Ja kun puhuttiin, millä tavalla ihmisarvoa kunnioitetaan, niin se lähtee totta kai täältä hallituksesta. Mutta se laskeutuu sinne kuntakenttään juuri niin, että kuntapäättäjien täytyy pystyä varmistamaan, että siellä kuntakentässä työtään näiden heikompiosaisten parissa tekevät ihmiset saavat tehdä sen työnsä niin hyvin kuin heidän koulutustasonsa on heidät opettanut tekemään. Meillä Suomessa todellakin on korkea työmoraali ja moni työntekijä kärsii siitä, että ei saa tehdä sitä työtään riittävän hyvin.

Täällä kysyttiin omaishoidon tuesta. Olen ottanut semmoisen hyvin kunnianhimoisen haasteen vastaan, joka on tullut sieltä omaishoitajien taholta itseltään, että meillä Suomessa pitää olla tämmöinen kansallinen omaishoidon tuen kehittämishanke. Tämä työ on nyt ministeriössä lähtenyt liikkeelle. Omaishoidon tuen kehittäminen ei ole vain sitä, että mietitään, kuinka paljon me korvauksia pystymme antamaan omaishoitajille, vaan meidän täytyy ihan aidosti pystyä katsomaan, millä tavalla me edesautamme myöskin omaishoitajien jaksamista siellä arjessa, minkälaisia terveyspalveluita esimerkiksi me voimme tuoda sinne omaishoidettaville kotiin ja omaishoitajille, koska omaishoitajat ovat tässä avainasemassa. Jos he uupuvat, niin ei siitä tule yhtään mitään. Sitten meillä on kaksi uupunutta ihmistä, jotka joudutaan laittamaan laitoshoitoon. Tämä ei ole taloudellisestikaan kestävää, tämä tällainen.

Itse esimerkiksi olen katsonut, että nyt kun meillä on tätä Kaste 2 -rahaa ja meillä on tällä hetkellä sen Kaste 2 -ohjelman suunnittelu käynnissä, niin siellä yksi painopiste on nimenomaan omaishoitajien tilanteen parantaminen. Meillä on siis ihan aidosti myöskin riihikuivaa rahaa siihen kohdennettavana. Eli siitä 17,5 miljoonasta, joka siellä vuositasolla on budjetissa, kohdennetaan myöskin omaishoitajien aseman parantamiseen. Tämä tehdään yhteistyössä omaishoitajien itsensä kanssa, koska he ovat niitä ammattilaisia, jotka pystyvät kertomaan meille päättäjille, mitä siellä ihan oikeasti tarvitaan. Nimittäin se viesti, minkä minä olen saanut, ei ole ollut se, että nyt tarvitaan kertakaikkisesti vaan lisää rahaa, vaan siellä tarvitaan sitä jaksamista ja sitä hoivaa, että ihmiset, jotka tekevät työtä muiden hyväksi, voivat itsekin hyvin siinä työtä tehdessään. — Onko vielä aikaa?

Minuutti vielä. — Täällä kysyttiin myöskin siitä, kun tämä kuntakenttä tällä hetkellä on paikoin hyvin hauras, sanoisin. Siellä on kuntapäättäjiä, jotka pohtivat kuumeisesti, millä tavalla kuntien rahat saadaan riittämään, ja siellä tehdään tällaisia hätäratkaisuja, jotka eivät sitten kyllä ole kuntalaisten parhaaksi. On tapahtunut myöskin viime kaudella näitä himmelöitymisiä, eli se paikallisdemokratia ei enää olekaan voimissaan, vaan se päätöksenteko on muuttunut niin, että rahaa joudutaan antamaan mutta joku jossain muualla päättää, minkälaisia ne kuntalaisille tärkeät lähipalvelut oikeastaan ovat.

Tiedättekö mitä? Siellähän on — itse asiassa varmasti tiedätte, kun teillekin kuntalaiset ovat näitä asioita kertoneet — lähipalveluita siis viety pois. Ja tämän takia me tarvitsemme tätä kunta- ja palvelurakenneuudistusta, että me saamme tämän huonon kehityksen nyt käännettyä takaisin oikeaan asentoon ja niin, että ne lähipalvelut saadaan takaisin sinne, mistä niitä on viety, ja saadaan turvattua ne niille ihmisille, joilla niitä ei ole. Tämä on koko kansallinen iso projekti; tämä ei ole vain hallituksen projekti. Tähän tarvitaan kyllä myöskin etenkin kuntapuolue keskustan tukea. Voi olla, että ensi kunnallisvaalien jälkeen meillä on joku toinen puolue, joka kutsuu itseään kuntapuolueeksi, mutta tällä hetkellä te olette avainasemassa ja teidän apuanne tarvitaan.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen otti esille itsemurhaohjelman, joka toteutettiin muutama vuosikymmen sitten. Muistan tämän hyvin tarkkaan, koska olin itsekin tätä ohjelmaa viemässä eteenpäin. En toivoisi, että ainakaan samanlaisella formaatilla uutta tehtäisiin, koska siinä oli omat raskaat vaiheensa sen ohjelman toteuttamisessa.

Itse ajattelen, että varhainen puuttuminen, matalan kynnyksen palveluitten lisääminen, mielenterveyspalveluiden sekä perusterveydenhuollon palveluiden parantaminen ja varhaisen puuttumisen mahdollisuuksien lisääminen ovat niitä asioita, jotka ovat tosi tärkeitä. Nyt kysyisin ministeriltä, millä tavalla nämä hallituksen ohjelman kirjaukset, jotka ovat tuolla papereissa, ovat tulossa täytäntöön ja toteen nyt sitten ihan lähitulevaisuudessa, koska meillä alkaa olla kiire ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli mukavaa katsoa äsken, kun opetusministeri Gustafsson oli kolmantena myös tuolla ministeriaitiossa. Te yhdessä muodostitte sellaisen hyvän tiimin siellä, joka voisi hallita koko voimaannuttamisen hallinnonalaa, jos sellaista ajateltaisiin.

Kysyisin, millä tavalla sosiaali- ja terveysministeriön puolella on vireillä se yhteistyö, jota hallitusohjelmassa on kirjattu oppilashuollon kehittämisestä. Oppilashuoltoa on tarkoitus kehittää yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tämä liittyy tähän ennaltaehkäisyyn ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Onko siinä jotakin vireillä, millä tavalla näitä vastuita jaetaan, kun kuntarakenne on muutoksessa ja myös oppilaitosverkostorakenne on muutoksessa? Miten tätä yhteistyötä koordinoidaan?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli täällä kyseli kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, ja kun luen sivua 602, täällä lukee 3 prosentin lisäys tähän vuoteen verrattuna, elikkä kyllä sieltä on rahoja sille puolelle tulossa.

Iso asia on tietenkin tuloerojen kaventuminen. Vaikka ministeri Risikko sanoi, että tietenkin pitää seurata, mihin se kohdentuu ja onko siinä vielä parannettavaa, niin tietysti on tämä lähtöasetelma, että siihen tulee lisää ja että jo nyt voidaan nähdä, että ne tuloerot ovat kaventuneet, vaikka sen 0,4 prosentin osalta tai tällä määritelmällä.

Yksi huoli minulla on tässä: Mitenkä aiotaan toteuttaa terveyden edistämistä, kun valitettavasti tässä terveyden edistämisen määrärahat ja toisaalta myöskin UKK-instituutin määrärahat ovat vähenemässä ja nämä ovat kuitenkin kaksi aika merkittävää terveyden edistämistä eteenpäin vienyttä tahoa?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yliopistojen tutkimusrahoista ollaan leikkaamassa paljon pois ja sellaisena aikana, jolloin nimenomaan tutkimusta pitäisi kaikin tavoin edistää, jotta uusia toimintamalleja ja -tapoja saavutettaisiin. Pitkään myös sosiaalityön asema tutkimustyössä on jäänyt esimerkiksi terveydenhuollon varjoon, ja kysyisinkin, miten te aiotte tätä sosiaalityön asemaa tässä tutkimustyössä edistää, koska sosiaalityön kautta nimenomaan löydetään niitä yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikuttavuuden merkityksiä tämän tutkimuksen kautta.

Toinen asia on tämä lasten ja nuorten mielenterveystyö. Eli koska siihen ihan aidosti herätään, että sinne kentälle tarvitaan sitä apua ja tukea, jotta esimerkiksi tämä nuorten masentuminen saadaan katkaistua? Meillä jää hirvittävä joukko nuoria aikuisia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veteraaniasiasta täällä on puhuttu ohuesti sivuten, mikä minun mielestäni on erittäin iso häpeä ja loukkaus veteraaneja kohtaan. He sentään pitivät huolta tämän maan itsenäisyydestä, ja mahdollisesti sen ansiosta pidämme myös tämänpäiväisen debatin täällä suomen kielellä.

Te kerrotte, ministeri, että veteraanikuntoutukseen lisätään 2 miljoonaa rahaa, mutta kun minä katson tätä budjettikirjaa, niin siellä on 6 miljoonan euron leikkaukset, ja kun siihen 2 miljoonaa lisätään päälle, niin se on edelleen 5 miljoonaa euroa miinusmerkkistä. Ja vaikka minä kuinka sormillani tämän lasken, otan vaikka varpaat avuksi, niin se lukema ei plussaksi muutu. Tällä 2 miljoonalla saadaan nippa nappa kotiin tuotavista palveluista kaksi siivouskertaa vuodessa. Jos te vielä leikkaatte näistä kotitalousvähennyksistä, niin tuskinpa sitä kahtakaan kertaa siivousta näillä rahoilla tehdään. Mitä te aiotte tehdä, että veteraanien asioista ei tarvitsisi enää seuraavalla vaalikaudella, seuraavalla hallituskaudella keskustella?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Minulla oli samansisältöinen puheenvuoro. Veteraanien asioista olisin halunnut tässä puhua, mutta Soukola tuossa hyvin kertoikin jo pohjat. Haluaisin muistuttaa, ministeri Guzenina-Richardson, että sanoitte kyselytunnilla 22.9.2011 sanatarkasti näin: "Veteraanien rahoista ei leikata, vaan niitä lisätään." Arvoisa ministeri, lupaatteko täällä nyt tänään, että veteraanien rahoista ei leikata varoja vaan niitä lisätään? Lupaatteko?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Guzenina-Richardson esitteli kuntatalouslukuja ja peruspalveluiden rahoitusta ja sitä, miten siinä resurssit lisääntyvät. Nyt on todellisuus se, että tämän budjettikirjan mukaan todellisuus monessa kunnassa on se, että yli 200 euroa asukasta kohti lukuisissa kunnissa on vähennystä. Miten te selitätte niille kunnille, että teillä resurssit lisääntyvät? Se aiheuttaa juuri niissä kunnissa sitä haurautta, mitä te kuvasitte.

Sitten edustaja Sarkomaa totesi aiemmin, että keskusta olisi torpannut terveydenhuollon rakennelakivalmistelun. Se ei pidä paikkaansa, mutta sen sijaan se pitää paikkansa, kun valmisteltiin kuntalain kokonaisuudistusta ja parlamentaarista valmistelua, että sen kokoomus totaalisesti kaatoi eikä halunnut laajapohjaista parlamentaarista valmistelua. Se on käsittämätön asia, kun kokoomus itse voimakkaasti vaati, että tähän uudistukseen lähdetään parlamentaarisesti, kaikki puolueet tasavertaisesti mukana ollen, mutta te ette tätä halunneet. Minä en ole saanut siihen vastausta, miksi kokoomus halusi kaataa tämän asian.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on todellakin nyt tämä kuntauudistus menossa eteenpäin. Minun mielestäni tämä on kaikkein tärkeintä, ja on hyvin ikävää, että tässä nyt koko ajan katsotaan taaksepäin ja viitataan ehkä näihin viime kauden asioihin. Mutta tosiasia on se, että tärkeintä on nyt se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki ja uudistamistyö kulkevat nyt käsi kädessä kuntauudistuksen kanssa. Nämä molemmat olisi kyllä pitänyt saada viime kaudella aikaiseksi. Siinä mielessä edustaja Tölli puhuu aivan totta, koska kentällä odotetaan todella kuumeisesti, että tämä järjestämistyö ja lainsäädäntö etenevät. On erittäin hyvä, että nyt tämä hallitus menee tässä asiassa täysillä eteenpäin. Se ottaa itse asiassa todella merkittävän askeleen, jota tuolla kentällä kovasti odotetaan, jotta palvelut saadaan turvattua.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän se on niin, että terveydenhuollon rakenteista ei päästy sopuun, ja kun sanoin, että keskusta sen kamppasi, niin sen lisäksi sanoisin vielä, että kyllä lasten kannalta tärkeä varhaiskasvatuslakikin Kiviniemen johdolla torpattiin. Se perintö jäi tälle hallitukselle, ja hyvä, että nämä asiat saadaan eteenpäin. Mutta aivan oikein, kuten Toivakka sanoi, nokka eteenpäin. Ja Töllin kanssa olen täysin samaa mieltä siitä, että hyvin tärkeää on nyt, että niistä palveluista puhutaan.

Täytyy sanoa tässä nyt peruspalveluministerille, että kun olen tässä tämän illan istunut, niin toivoisin, että te nyt kertoisitte ne perusperiaatteet, millä tätä palvelu-uudistusta viedään eteenpäin. Katsoin teidän esittelypuheenvuoroanne, ja te siinä puhuitte aika paljon ministeri Risikon rootelin asioista. Toivoisin, että tässä puhuisitte... Kokoomusjohtoisessa hallituksessa voi puhua myöskin keskeneräisistä asioista. Kaikkein tärkeintä on se, että ne palvelut saa ja ne ovat laadukkaat. Millä sitä lähdetään eteenpäin viemään? Toivon, että tässä vielä käyttäisitte siitä puheenvuoron ja vastaisitte ministeriaitiosta myöskin siihen rokotekysymykseen, kun me rokoteohjelmassa olemme jääneet jälkeen. Se papilloomarokote on jo Ahvenanmaallakin, muissa Pohjoismaissa ja valtaosassa länsimaita. (Puhemies: Minuutti!) Milloin se on tulossa? Suomalaiset varmasti sitä odottavat.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin samaa mieltä edustaja Sarkomaan kanssa siitä, että palvelut ovat pääasia ja palvelut edellä tulee edetä. Mutta nyt näyttää siltä, että tämä suuri kuntauudistus etenee rakenne edellä niin, että siitä on tullut itsetarkoitus ja kartan piirtäminen näyttää olevan pääasia.

Mutta te ette vastannut siihen, mitä minä olen monta kertaa kysynyt: miksi te kaadoitte tässä asiassa parlamentaarisen valmistelun, jota te itse vaaditte?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Minä olen yleensä tässä politiikassa ajatellut sillä tavalla, että jokaisen hallituskauden teemme parhaan kykymme mukaan eikä niitä seuraavalla kaudella mietitä ja syytellä toisia. Mutta koska edustaja Tölli nyt tämän käynnisti, niin sanon nyt ihan suoraan, että kyllä se järjestämislaki jäi nimenomaan siitä kiinni, että keskusta ei sitä päästänyt eteenpäin.

Siihen, että parlamentaarista työryhmää ei perustettu, en osaa ottaa kantaa, mitkä ne yksityiskohtaiset syyt siihen olivat, mutta katsottiin kuitenkin niin, että kun olivat lähellä uudet vaalit, haluttiin katsoa, että se seuraava hallitus voi lähteä puhtaalta pöydältä miettimään, miten laitetaan näitä eteenpäin. Se oli se syy, miksi tähän päädyttiin.

Sovitaanko niin, että joka vanhoja muistelee, niin sitä tikulla silmähän? Jokainen hallitus tekee parhaan kykynsä mukaan.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minulle sopii oikein hyvin se, että ei muistella vanhoja. Mutta kun tämän budjettikeskustelun yhteydessä erityisesti pääministeri Katainen on esittänyt yhteistyötä, yhteisvastuuta, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja vedonnut opposition vastuuseen, niin jos kuitenkin todellisuus on se, että tämä parlamentaarinen valmistelu totaalisesti sivuutettiin, niin miten tämä sopii siihen? Ja varsinkin, kun kokoomus tasan vuosi sitten voimakkaasti vaati, että tämä kuntalain kokonaisuudistus etenee nimenomaan parlamentaarisen komitean mukaan, niin totaalisesti unohditte sen tai halusitte aktiivisesti jättää syrjään.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tämä hallitus puhuu todellakin oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta, miten siihen kuvaan istuu se, että kun te keskitätte palvelut, esimerkiksi terveyspalvelut, te nostatte Kelan matkakustannusten omavastuuta niiltä ihmisiltä, joilla ei ole julkista kulkuneuvoa hakemaan niitä palveluita? Miten tämä istuu siihen yhteisvastuuseen? Voisiko jompikumpi ministereistä kertoa, mikä tälle on peruste?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle antaa jonkin verran toivoa, kun opetusministeri Gustafssonkin on tuolla kolmantena pyöränä ministeriaitiossa. Kysyn nyt uudelleen siitä opiskeluhuollon tulevaisuudesta: Mikä on se maisema, jota me voimme odottaa, kun hallitusohjelma ei lupaa lainsäädäntöä mutta kehittämistä ja parantamista? Pyytäisin, että avaisitte tätä.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä aikaisemmin edustaja Karimäki esitti sellaisen ajatuksen, että meidän pitäisi pystyä tarjoamaan myöskin kaikkein köyhimpien perheiden lapsille mahdollisuus osallistua ohjattuun harrastustoimintaan. Haluan esittää tukeni tälle ajatukselle. On todellakin niin, että ohjattu, tavoitteellinen harrastustoiminta estää erittäin tehokkaasti lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tämä asia on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Ja näin kannatankin lämpimästi tällaisten kannustimien tai ohjeistuksen kehittämistä kunnille, jotka viime kädessä vastaavat näiden palvelujen järjestämisestä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä on jo mennyt niin paljon peliaikaa, kun... Elikkä meinaa unohtua kysyttäväkin, tässä on niin pitkä aika mennyt.

Tässä on ollut tämmöisiä tummia pilviä näitten pelastushelikoptereitten osalta, että pysyvätkö ne ilmassa. Nyt on esitetty toivomus, että siihen saataisiin hieman lisää rahaa. Tiedustelen, onko ministeriössä tätä mietitty. Ennen kaikkea tämä on erittäin tärkeä harvaan asutuilla seuduilla, minne tuokin Oulu ja Pohjois-Lappi viittaa. Miltä näyttää? Kymmenestä miljoonasta muistaakseni on kyse, mutta miltä näyttää, onko mahdollista saada lisää?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Guzenina-Richardson, puhuitte tuossa aiemmin siitä, että on himmeleitä. Aika mielenkiintoista kyllä, että mitä ne himmelit siellä kuntakentässä ovat. Minäkin olen ollut valtuutettuna vuodesta 1977 alkaen, ja en minä ole himmeleitä siellä nähnyt. Minä olen nähnyt kuntayhtymiä, kuntainliittoja, toimivaa järjestelmää, jossa kunnat ovat yhteen rakentaneet omia palveluitaan, esimerkiksi terveydenhuollon tai koulutuksen parissa, ja toteuttavat sitä kautta päätöksentekoa. No, nyt sanotaan, että siellä on demokratiavaje, kun oikein siellä himmelissä tai siellä kuntayhtymässä tehdään päätöksiä. No, en minä tiedä, olen ollut molemmissa, sekä valtuustotyöskentelyssä että kuntayhtymätyöskentelyssä, ja yhtä lailla koin olevani siellä kuntalaisten edustajana. Se, että mikä se kuntalaisen näkökulma on, voiko hän vaikuttaa sitten sen mahdollisesti suuren kunnan valtuuston ja luottamushenkilöpäätöksenteon kautta enemmän asioihin kuin esimerkiksi taas niiden luottamushenkilöiden, jotka ovat siellä kuntayhtymissä, kautta, niin mielestäni se keskustelu on kyllä varsin semanttista. Ei sillä saavuteta niitä ratkaisuja. Ja arvoisa puhemies, himmeli on niin kaunis, että kyllä minä toivon, että sitä ei sotkettaisi näihin kuntarakenteisiin.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio tervehtii tyytyväisenä sitä, että ministeri Gustafsson aikoo pienentää ryhmäkokoja kouluissa. Me tiedämme sen, että tämä pienentäminen ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa oppimistuloksia sekä auttaa opettajaa selviytymään työssä ennen kaikkea niitten ryhmien kanssa, joilla on vaikeuksia opiskella hyvin. Kysyisin kuitenkin sitä, kun oma ministeriönne on selvittänyt sen, että ryhmäkokojen tila Suomessa on semmoinen, että reilusti yli 10 000 lasta joutuu edelleen oppimaan yli 30:n, jopa 36 lapsen luokassa, vaikka kunnat ovat saaneet jo avustusta ryhmäkokojen pienentämiseksi, niin se ei näytä tepsivän, ja hallitusohjelmassa lukee, että selvitetään ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä: Eikö tämä tarve ole aivan ilmeinen? Koska aiotte tuoda eduskuntaan lain, jolla maksimiryhmäkoko säädetään lailla?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta vielä.

Kuulin ilolla, kun Maria Guzenina-Richardson kertoi, että uuteen vanhuslakiin on tulossa henkilöstömitoitus, ja minä pyytäisin, jos voisitte kertoa minulle ne numerot. Ne numerot ovat kaikkein ratkaisevimmat. Ovatko ne samat, mitkä ovat ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa, vai ovatko ne kenties jotakin muuta?

Pienenä asiana tästä tupakka-asiasta minun on pakko kertoa, kun kävin katsomassa Tanskan mallia vanhustenhoidossa, missä kaiken a:na ja o:na ja inhimillisenä hoitona oli se, että vanhus pystyi polttamaan tupakkaa niin halutessaan sisätiloissa. Meillä se ei ole enää Suomessa mahdollista, ja se on yksi asia, mikä loukkaa myös vanhuksen arvoa ja itsemääräämisoikeutta tänä päivänä. Vanhuksen pitää mennä pihalle, ulos, kulman taakse tupakalle, jos haluaa, eivätkä hoitajat sinne lähde mukaan. Tämä vaan tiedoksi tupakkakeskusteluun. En polta itse, enkä ole tupakkaihminen, mutta tiedoksi teille: Tanskan mallissa vanhukset polttavat tupakkaa sisällä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Täällä oli muutama kysymys minulle. Noista matkakorvauksista: Se on aivan totta, että se on erittäin huono kohde säästää, mutta siinä vaiheessa, kun hallitusohjelmaneuvotteluissa joka ikisen ministeriön piti osallistua, me halusimme tietysti miettiä, mitkä ne ovat ne vaihtoehdot, ja lääkekorvauskustannukset ja sitten nämä matkakorvauskustannukset otettiin. Se on ihan ilman muuta selvää, että pitkissä matkoissa ja jos on etäisyyttä, se tulee vaikuttamaan enemmän. Mutta kuitenkin matkakustannuksissa on se katto, ja sen me haluamme pitää, elikkä että se ei nousisi kovin korkeaksi. Sitten tietysti näiden lähipalvelujen varmistaminen, että näitä matkoja ei tarvittaisi kovin pitkiä.

No, sitten kysyttiin tästä papilloomavirusrokotteesta, joka liittyy varsinaisesti peruspalveluministerin puolelle, mutta sanon tältä omalta puoleltani, että siellä meillä hallitusohjelmassahan on myös kirjaus, että arvioidaan rokoteohjelmaa myös siltä kantilta, voitaisiinko sairausvakuutuksella tulla jotenkuten sitten apuun sellaisissa tilanteissa, jos jostain syystä meidän kansalliseen rokotusohjelmaan ei jotain rokotetta saada. Tämä työ käynnistyy tokikin, mikäli ilmenee, että ei ole mahdollisuutta saada budjettiin.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta, mihin ministeri Risikko jäi, nimittäin HPV-rokotteista. Sen kustannus muistaakseni, nyt en ihan tarkkaa summaa muista, mutta se oli jossain 8:n ja 10 miljoonan euron välissä, että se rokoteohjelma saataisiin liikkeelle. Tässä taloudellisessa tilanteessa nyt täytyy pohtia hyvin tarkkaan, onko meillä nyt nopealla aikavälillä mahdollisuus tämä rokote ottaa mukaan tähän kansalliseen rokoteohjelmaan, vai sitten niin kuin ministeri Risikko totesi, että katsotaan, onko siellä joku toinen tapa sitten mahdollisesti lähestyä tätä asiaa. Ymmärrän, että asia on tärkeä, ja se on pitkään ollut edeltäjäni pöydällä, se on ollut siis ministeri Risikon pöydällä, ja nyt se on minun omalla pöydälläni. Virkamiesten kanssa nyt pohditaan ja punnitaan ja käydään tätä keskustelua, millä aikataululla voidaan tämä sitten ottaa kansalliseen rokoteohjelmaan.

Edustaja Rossi kysyi, miksi nyt näin rumasti näistä himmeleistä puhutaan. Ei toki himmeli itsessään, tämä kaunis jouluhimmeli, se on hyvin kaunis asia, ja ymmärrän, että edustaja Rossin täytyy kauniisti myöskin puhua niistä tuotoksista, joita Paras-laki toi tullessaan, koska keskustapuolue oli siinä vastuullinen ja on se aika paha mennä omia lapsia haukkumaan.

Sitten tästä lääkärikopteritoiminnasta: Meillä on kirjaus, joka on tuolla budjettiriihessä vahvistettu, että tämä rahoitus selvitetään ja ratkaistaan talousarvioesityksen täydennykseen mennessä. Tätä asiaa on nyt selvitelty, ja tilanne näyttää ihan kohtuullisen hyvältä. Vielä ei ole leimoja laitettu, että rahat on tuossa, mutta tilanne näyttää siltä, että vuodenvaihteen jälkeen kopterit pysyvät ilmassa, ja kun ne sinne vuodenvaihteen jälkeen ilmaan saadaan, niin en minä näe, että minkä takia niitä sieltä pitäisi sitten lähteä alas tuomaan.

Tässä on tärkeä muistaa, että tämä lääkärikopteritoiminta on osa meidän ensihoitojärjestelmää. Ja itse asiassa koko tämä meidän ensihoito vaatii sitä, että katsotaan, millä tavalla saadaan järkevästi ensihoito järjestettyä, ja sitten siinä vaiheessa, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että meillä on nämä viisi erva-aluetta käynnissä ja sieltä sitten on tätä välitason palvelua ja terveyskeskukset toimivat, katsotaan myöskin, millä tavalla tämä ensihoitojärjestelmä siihen kokonaisuuteen istuu. Minun mielestäni on ihan perusteltua, että kun nämä lääkärikopterit ovat osa ensihoitojärjestelmää, niin ne myöskin sitten tulevaisuudessa normaalien valtionosuuksien kautta turvataan, eikä niin, että aina joudutaan erikseen budjeteissa katsomaan, löytyykö niihin rahaa vai ei.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että kyllä hiukan häiritsee tämä jatkuva keskustelu ja inttäminen siitä, mitä viime kaudella tehtiin ja mitä kukin teki hyvin ja kuka huonosti. Se alkaa muistuttaa jo vähän hiekkalaatikon keskusteluja siitä, tekikö meidän äiti viime viikolla parempaa ruokaa kuin teidän äiti huomenna. Mutta mennäänpä sitten asiaan.

Tuohon eiliseen keskusteluun palaan vielä siltä osin, että tämä talouden kokonaistilanne on meillä erittäin hankala ja haasteellinen. Pääministeri piti eilen erittäin vastuullisen puheen, ja se noudatteli sitä linjaa, että suomalaiset ovat yleensä historian tiukoissa paikoissa olleet parhaimmillaan rationaalisen harkinnan ansiosta.

Oppositio epäili hallituksen kykyä luotsata Suomea tässä talouden kovassa aallokossa ja karikoissa. Voin vakuuttaa, että me tulemme kyllä pärjäämään tässäkin tilanteessa tämän hallituksen johdolla ja oppositio voi nukkua yönsä ihan rauhassa sen asian suhteen.

Eilen epäiltiin myös sitä, että tämä hallitus ei panosta riittävästi tulevaisuuteen eikä tee näitä tulevaisuusinvestointeja. Hallituksen ohjelmassa on mielestäni yksi kaikkein tärkeimmistä panostuksista tulevaisuuteen. Se on nimittäin panostus nuoriin.

Hallitus panostaa nuoriin 55 miljoonaa euroa nuorten yhteiskuntatakuun muodossa. Se on arvokas tulevaisuusinvestointi. Sillä vahvistamme nuorten tulevaisuudenuskoa ja työnteon ensisijaisuuden periaatetta. Yhteiskunnan panoksella jokainen alle 25-vuotias tai alle 30-vuotias vastavalmistunut nuori saa jonkin mielekkään toiminnan muodon: joko koulutusta tai työtä. Myös panostusta etsivään nuorisotyöhön sisältyy tuohon budjettiin, ja se on myös tärkeä, jotta ne nuoret, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet, saadaan mukaan yhteiskunnan tukitoimien piiriin. Kun 2013 tämä nuorten yhteiskuntatakuu on täydessä laajuudessaan, niin pidän luonnollisena ja täysin selvänä, että sen jälkeen ei voi nuorella olla enää vaihtoehtona se, että voi jäädä yhteiskunnan tuella kotiin tekemättä mitään, jos yhteiskunta kerran tarjoaa nämä mahdollisuudet nuorille. Eli se vaihtoehto ei mielestäni voi olla enää mahdollinen.

Arvoisa puhemies! Muutama sana liikennepolitiikasta. Tuossa budjetissa panostetaan ratojen kunnostukseen ja ratarahoitukseen. Se on erittäin tarpeellista. Tänään saimme kuulla uutisen, että VR on päättänyt tilata 80 uutta sähköveturia ja se on VR:n historian suurin kalustoinvestointi. On tärkeää, että rataliikenteeseen panostetaan niin VR:n taholta kuin valtion budjettirahoituksessakin.

On kuitenkin yksi erittäin suuri epäkohta viime aikojen ratainvestointien suhteen. Näitä investointeja ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Esimerkiksi nostan vain Kerava—Lahti-oikoradan, jonka valmistumisen jälkeen rataosuuden varrelle ei ole avattu uusia seisakkeita eikä tuota isoa mittavaa kallista investointia ole hyödynnetty täysimääräisesti. Tuohon tuleekin kiinnittää seuraavina vuosina huomiota ja avata noita seisakkeita, jotta tuo investointi saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

On tärkeää, että työtä, työntekoa ja yrittämistä verotetaan jatkossa kevyemmin. Kokoomuksen tavoite on, että joka ainoalla työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on aina työtä. Työn puuttuminen on ylivoimaisesti suurin köyhyyden aiheuttaja, ja työn tekeminen paras suoja köyhyyttä vastaan. Tätä on tuettava myös jatkossa verotuksellisin keinoin.

Kun kuuntelee tätä budjetin lähetekeskustelua, niin väistämättä tulee mieleen, että kriisitietoisuus ei ole vielä tässäkään salissa aivan riittävällä tasolla. Budjetin alijäämä on 7 miljardia euroa, ja tuolla tulevalla kehyskaudella velkaannumme edelleen 6—7 miljardia euroa vuositasolla. Tähän ongelmaan on puututtava vielä ponnekkaammin ja unohdettava ne sadat talousarvioaloitteet ja toiveiden tynnyrit, joita tälläkin hetkellä tässä talossa valmistellaan. Talouden suhteen on pidettävä kotipesä kunnossa. Silloin selviämme paremmin, tapahtuipa maailmalla mitä hyvänsä, ja meidän on tehtävä kaikki voitavamme Suomen ja suomalaisten eteen, jotta voimme pitää jatkossakin tätä hyvinvoinnin tasoa yllä.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Itku ei nyt auta eikä nauraakaan voi — näillä sanoilla ihmiset ovat usein lähestyneet näinä päivinä. Olen saanut lukuisia itkuisia puheluita vanhemmilta rouvilta ja melko ärräpäisiä puheluita vanhemmalta miesväeltä. Suomalaiset ovat aidosti huolissaan hallituksen toimista, jotka koetaan suomalaisille epäoikeudenmukaisiksi. Kansalaiset kokevat hallituksen arvomaailman painopisteen olleen jo pitkään muualla kuin Suomessa, ja tämä ei ole yksin minun mielipiteeni vaan lukuisten kansalaisten. Eräs puolue mainosti vaalien aikana omaavansa korvat; nyt on havaittavissa, että olisi tarvittu kuulolaitteita ehkä koko hallituksen porukalle.

Budjetti on alijäämäinen, ja lainaa joudutaan ottamaan. Nyt eduskunnan enemmistö päätti ottaa lisää 1,4 miljardia euroa maksaakseen kreikkalaisten perusturvaa, tosin Kreikassakaan hallitus ei ole aivan linjassa kansan kanssa. Kreikka päätti sijoittaa miljoonia asevoimien vahvistamiseen sen sijaan, että olisi vakuuttanut omat kansalaisensa, että sielläkin tärkeintä on kansalaisten hyvinvointi.

Arvoisa puhemies! Suomessa vähäosaiset ovat aina olleet se kohderyhmä, jolta on ollut helpointa ottaa pois. Valtiovarainministeri on tässä salissa usein kehottanut kiristämään vyötä, jotta saamme Suomen talouden nousuun. Se on ainakin varma, että suomalaisten lapsiperheiden ja eläkeläisten pinna on se, mikä kiristyy, koska vyötä ei juuri voida enää kiristää.

Hallituksella on ollut erinomainen ajatus hillitä harmaata taloutta. Tähän on budjetissa varattu 20 miljoonaa euroa. Mutta tämäkin kohta on ristiriidassa budjettikirjan toisen kohdan kanssa. Toisaalla otetaan muun muassa poliisin määrärahoja pois. Poliisi ei jatkossa kykene panostamaan ennalta ehkäisevään toimintaan vaan sillä on mahdollisuus hoitaa vain hälytystehtävät. Kuten kaikki tiedämme, rikollisuus järjestäytyy ja kehittää omia toimintamallejaan. Siksi tämä harmaa talous on meillekin haaste, joka koskettaa meitä kaikkia.

Kotitalousvähennysoikeuden pienentäminen rokottaa useita alan pienyrittäjiä, muun muassa siivous- ja rakennusalan yrityksiä. Kotitalousvähennys on todellakin tulossa vähennykseksi, se nimittäin vähentää näiden yrittäjien määrää sekä mahdollisuuksia työllistää ja näin omalta osaltaan mahdollistaa harmaan talouden mahdollisuuksia.

Väestön ikääntyessä on etsitty keinoja tukea ikääntyvien mahdollisuuksia asua kotona. Kotitalousvähennys on mahdollistanut myös erilaisten palveluiden viemisen vanhusväestölle kotiin saakka, ja näin on mahdollistettu pidempään kotona asuminen laitoshoidon sijaan.

Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa ryhmä, joka tekee lähes ilmaista työtä. Tämä työ on sellaista, jonka arvoa ei oikeastaan voida edes mitata rahassa. Kuten varmasti kaikki tiedämme, se ryhmä on omaishoitajat. Jos omaishoitajat päättäisivät nyt mennä lakkoon, Suomessa vallitsisi täysi kaaos. Uskon, että yksikään kunta ei pystyisi asiaa hoitamaan, meillä olisi kriisitilanne.

Hallitus on nyt unohtanut omaishoitajat. Heidän kohderyhmälleen pitäisi taata samanlaiset oikeudet kuin esimerkiksi maahanmuuttajille, joille on tarjolla kaikki mahdolliset tuet niin rahallisesti, henkisellä puolella kuin terveydenhoidollisellakin puolella. Emme ehkä tarvitse omaishoidon kehittämisryhmää, joka kehittää omaishoitajille tarvittavia palveluita. Voitaisiinko vain harmonisoida, samat palvelut, mitä maahanmuuttajille on tarjolla, samat mahdollisuudet annetaan myös omaishoitajille?

Maahanmuuttajien palveluihin on panostettu. Otetaan esimerkiksi vaikka tulkkipalvelut. Heille ne on järjestetty aivan eri tasolla kuin esimerkiksi kuulovammaisille, joiden pitää pystyä kaksi viikkoa etukäteen tilaamaan tulkkipalvelu, jos luulevat sitä tarvitsevansa. Se antaa esimerkiksi lapsiperheille ja odottaville äideille melkoisia haasteita, koska tulevaisuutta ei välttämättä voida etukäteen ennustaa ja tulee esimerkiksi lääkärissäkäyntejä yllättäen, joihin tulkkaus ei sitten olekaan mahdollista.

Arvoisa puhemies! Nyt tarvittaisiin tämän salin tekoja puuttua muun muassa tähän omaishoitaja-asiaan. Veikkaan, että meillä kaikilla on ainakin lähi- tai tuttavapiirissään joku omaishoitaja. Voitaisiinko leikata puoluetukea tai vaikkapa kehitysapurahoja, että saisimme oman maaperän kuntoon?

Arvoisa puhemies! Budjetista pitää yrittää löytää totta kai positiivisiakin asioita, ja yksi on se, että nuorison koulutusta ja työllistämistä tuetaan. Mutta tässäkään asiassa, kuten on tänään todettu, ei riitä pelkkä raha. Pitää pystyä tuottamaan ne palvelut, joilla nuoret saadaan työn tai opiskelun piiriin takaisin. Pelkkä loistava otsikko ei tässäkään asiassa riitä. Tämä asia vaatii meiltä jokaiselta yhteiskunnan saralta panostusta.

Kuntauudistusasia on lisännyt kansalaisten pahoinvointia, koska epävarmuus tulevaisuudesta on nyt lähes käsin kosketeltavissa. Monissa kunnissa pelätään pakkoliitoksia. On heitetty ilmaan myös se, että monet pienempien kuntien kunnanjohtajat ovat ajatelleet, pitäisikö nyt kuntien taakkaa lisätä ottamalla mahdollisimman paljon lainaa, koska kuntaliitos kuitenkin tulee. Ei tämäkään ole hyvä ajatus.

Suuri ei ole aina kaunista. Tutkitusti suuret yksiköt eivät ole tehokkaampia. Kuntauudistus saattaa välillisesti myös lisätä syrjäytyneiden nuorten ja yksinäisten vanhusten määrää. Liitosten jälkeen kuntien omistuksessa olleet kiinteistöt ovat usein siirtyneet ulkopuolisten hallintaan ja vuokrat on muutettu markkinahintaisiksi. Näiden toimenpiteiden jälkeen ei yhdistyksillä ole enää ollut varaa vuokrata tiloja toimintaa varten, koska toiminta perustuu lähes yksinomaan vapaaehtoistyöhön.

Yhdistystoiminta on voimavara, jota meidän pitäisi tukea. Yhdistystoiminta ulottuu lähes kaikille elämän alueille. Yhdistykset toimivat yhteiskunnan innovaatioiden tuottajina ja paikkaavat hyvinvointivaltion aukkoja. On arvioitu, että yli 90 prosenttia yhdistyksistä harjoittaa tärkeää yhteiskunnallista toimintaa. Yksi räikeimmistä hallituksen aikomuksista oli vähentää roimasti 4H-toiminnan tuesta. Tyhmää ja varsin sokeaa toimintaa hallitukselta. Tämä tuleva vähennys tulee silti aiheuttamaan sen, että 4H-yhdistyksissä ja -piireissä tullaan toimintaa supistamaan.

Olen nyt kuunnellut puolisen vuotta näitä puheenvuoroja täällä salissa. Valitettavasti olen havainnut, että enemmän esillä on ollut se, kuka on sanonut vuosi, kaksi tai kauemminkin sitten jotain täällä tai lehtien palstoilla, eikä esimerkiksi ERVV-sopimusmuutoksista keskusteltaessa puhuttu siitä, mitä asia oikeasti sisälsi ja millaisia seurauksia tehdyllä päätöksellä mahdollisesti tulee olemaan.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ministeri Guzenina-Richardsonin kanssa. Nyt ei pidä tuijottaa omaan napaan, ei hallituksessa eikä oppositiossa. Nyt meidän on tehtävä yhdessä työtä suomalaisten eteen. Se vaatii yhteistyötä, oikeaa ja rakentavaa yhteistyötä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja aloitti puheenvuoronsa kertoen, että valtio velkaantuu, ja valtio velkaantuu ensi vuonnakin 6,8 miljardilla, vaikka teemme jo merkittävää talouden tasapainottamista niin veronkorotuksin kuin myös leikkauksin ja säästötoimenpitein. Mutta sen jälkeen edustaja Louhelainen kuvasi lukuisan määrän asioita, joihin pitäisi lisää saada. Olen täysin samaa mieltä, että niihin olisi kiva saada lisää ja moneen muuhunkin olisi paljon kiva saada lisää, mutta ainoa, josta edustaja Louhelainen esitti säästöä, oli puoluetuki. Kun edellisen kerran tässä salissa äänestimme puoluetuen korotuksesta, perussuomalaiset jättivät äänestämättä ja olivat tyytyväisiä, että puoluetukea korotettiin, ja nyt ottavat nuo kymmenet miljoonat mielellään vastaan. Kun katsotte, mitä tämä budjetti pitää sisällään — nuorison yhteiskuntatakuun, perusturvan erittäin suuret korotukset, 100 eurolla muun muassa korotamme työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea ja teemme korotuksia toimeentulotuen perusosaan jnp. — nämä ovat nimenomaan arvovalintoja, joita nyt tehdään siitä huolimatta, että olemme erittäin vaikeassa paikassa. Mutta, edustaja Louhelainen, nyt vain ei rahaa riitä kaikkeen.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sen verran kommenttina, että meidän ryhmä ei tällä laajuudella ole ollut äänestämässä puoluetuen pienentämisestä, ja jos semmoinen mahdollisesti tulee varjobudjetissa, niin oletan sitten myöskin teidän puolueenne olevan tämän leikkauksen takana, kun semmoinen esitys tulee. Tämä oli hieno kommentti.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen takia totesin, että tuo puoluetuen leikkaaminen ei riitä, edustaja Louhelainen, näihin teidän esittämiinne asioihin, ja itse jään paljon suuremmalla mielenkiinnolla odottamaan sitä, millä tavalla perussuomalaiset tulevat tuomaan oman varjobudjettinsa tänne saliin. Kun te olette arvostelleet sitä, että valtio velkaantuu 6,8 miljardilla ensi vuonna, niin minä ainakin odotan, että ryhmäpuheenjohtaja Ruohonen-Lerner esittelee budjetin, joka on tasapainossa, eli Suomen velkaantuminen katkeaa ensi vuodenvaihteeseen. Tällaista on lupa odottaa teidän kauniiden puheidenne jälkeen. Sen jälkeen vielä odotan, millä tavalla te hoidatte nämä kaikki teidän populistiset upeat puheenne, mitä olette nyt vuoden mittaan tässä esittäneet.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään saatu kuulla kokoomuksen suunnalta tulevia haasteita ja haukkumisia niin kuin juuri äsken. (Timo Heinonen: Ei ollut haukkumista!) On kumminkin perusteltua sanoa, että budjetti on tasapainossa sinä vuonna, jos menot ja tulot ovat yhtä suuret. Ei välttämättä tarvitse maksaa edellisen vuoden velkoja. En ainakaan itse näe sitä tasapainoa semmoisena käsitteenä, että maksetaan kymmenien vuosien velat, että saadaan jonain vuonna budjetti tasapainoon. (Timo Heinonen: Näin ei ole kukaan esittänyt!) — No, puheestanne se näkyy sitten, kun teksti tulee.

Edustaja Sasi päivällä kaipasi perussuomalaisia saliin kuulemaan, kun hän piti puhetta. Ei täällä ole paljon kokoomuslaisiakaan kuuntelemassa niitä perussuomalaisten vaihtoehtoja nyt, kun me olemme täällä salissa.

Nyt kun sattuu oikeusministeri ja peruspalveluministerikin olemaan vielä paikalla, niin kysyisin, onko oikein suomalaista nuorisoa kohtaan, kun nuorisoa käytetään orjatyövoimana. He ovat ammattikoulutettuja, jopa korkeasti koulutettuja, joiltakin tietysti saattaa koulutus puuttuakin, mutta kunnat ja valtio työllistävät teidän mainitsemissanne ohjelmissa nuoria 9 euron päiväpalkalla täyteen työaikaan johdattavaan palveluun. Onko sekään nyt ihan oikein ja nuoria kannustavaa?

No, sitten tässä aamulla käsiteltiin opetusta ja leikkauksia opetustoimessa. Oppositiosta on melko raskasta katsoa hallituksen harjoittamaa laajan maaseudun ja pienempien kaupunkien alasajoa. Tätä toteutetaan muun muassa leikkauksilla leikkaamalla budjetista 110 miljoonaa maatalouden varoja. Heikkoa kehitystä tukee opetusministeriö, joka kohdistaa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset maakunnissa ja pohjoisemmassa Suomessa oleviin ammattikorkeakouluihin. Tässä ahtaassa taloudellisessa tilanteessa katse pitäisi suunnata ministeriössä tulevaisuuteen. Pitää etsiä elinkeinoelämän aloja, joilla tulevaisuudessa tarvitaan koulutettua työvoimaa. Niinpä ammattikorkeakoulujen koulutusaloja tulee suunnata tulevaisuuden tarpeiden mukaan.

Arvoisa puhemies! Korkeatasoista ja tulevaisuuteen tähtäävää koulutusta voidaan tarjota myöskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mikäli sitä ei hallituksen harjoittamalla tukipolitiikalla estetä. On tärkeää, että Suomessa tarjotaan alueellista ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetusta myös maakunnissa, joissa opiskelu ja eläminen ovat opiskelijoille ja heidän maksaville vanhemmilleen halvempaa.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Ihmisen hyvinvointi on kirjattu perusoikeus. Hyvinvointiin tulee olla oikeus jokaisella kansalaisella vauvasta vaariin. Oikeus hyvinvointiin on niin terveellä kuin sairaalla.

Haluaisin nostaa esille keskusteluun vanhusten hyvinvoinnin ongelmakohtia. Yhteiskuntamme rakentajat, jotka ovat vuosia työllään maksaneet osansa yhteiskunnan kassaan, eivät useinkaan pääse nauttimaan yhteisen kassamme eduista sillä tasolla, joka heille kuuluisi. Usein vanhus saa apua vasta, kun hän on sairaalahoidon tarpeessa tai kun toimintakyky heikkenee ja vanhuksesta tulee vuodepotilas. Arvokkaita vanhuusvuosia, jolloin toimintakykyä ihmisellä vielä on, ei tueta riittävästi. Kuntoutuksella ja toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla saataisiin lisää hyviä ja laadukkaita elinvuosia.

Väestö ikääntyy. Sairaala- ja erilaiset hoitokulut kasvavat. Sosiaali- ja terveysala tarvitsee osaajia tekemään työtä. Hallituksen on istutettava siemen, jotta nuoret ja ammatinvaihtajat kokisivat alan kutsuvaksi. Palkkausta pitää tukea sekä työntekijöiden jaksamista. Arvostus ei olisi pahitteeksi jokapäiväisessä elämässä eikä vain juhlapuheissa. Olen tyytyväinen valmisteilla olevaan vanhuspalvelulakiin, ja toivonkin, että sitä kautta saamme henkilöstömitoituksen riittävälle tasolle. Näin turvaamme hoitajien jaksamisen ja vanhusten laadukkaan hoidon.

Kasvavat kulut sosiaali- ja terveyspuolella ovat ongelma. Hallituksen onkin nyt tehtävä kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat maatamme selviämään väestön ikääntymisestä ja siitä johtuvista kuluista. Nyt odotellaan sitten hallituksen ratkaisuja.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämässä budjetissa on paljon hyvää, kuten nuorten yhteiskuntatakuu, joka saa perussuomalaisten varauksettoman tuen. Oppisopimuskoulutuksen paikkojen leikkaaminen samanaikaisesti ei tosin tue nuorten yhteiskuntatakuuta, sillä ilman työtä ja yhteenkuuluvuutta nuori syrjäytyy, ellei hän vastaavasti kiinnity yhteiskuntaan esimerkiksi opiskelun kautta.

Hallituksen julkisen talouden tasapainottaminen kirpaisee pahiten koulutuksen määrärahoja. Yliopistoindeksien ja ammattikorkeakoulujen määrärahojen leikkaaminen, muun muassa, on ristiriidassa hallituksen asettaman tavoitteen kanssa, jonka mukaan suomalaiset nostetaan maailman osaavimmaksi kansaksi ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneen väestön osuus kasvatetaan vuoteen 2020 mennessä. Tämä on yksi suurimmista opetusalan ammattijärjestön esittämistä huolista.

Arvoisa puhemies! Miten Suomi voi säilyttää monen maan kadehtiman ykkösaseman hyvän koulutuksen kärkimaana? Tätä kysymystä hallituksen ei tulisi heppoisesti ohittaa vaan aika ajoin palata siihen, mihin nykyiset toimet johtavat, ja sen mukaisesti tarkistaa suunnanmuutosta.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Eilen pääministeri Katainen sanoi, että "kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa maansa tulevaisuuteen ja päättäjiensä kykyyn hoitaa vaikeitakin asioita vastuullisesti - -" ja muun muassa että "veroratkaisut - - vahvistavat sitä linjaa, jolla kannustetaan työn tekemistä ja työllistämistä".

Kauniita korulauseita, mutta todellisuus on jotain toista. Todellisuudessa hallitus rankaisee ankarasti yrityksiä sähkön, energian ja bensan hintoja korottavilla veroilla. Polttoaineveron kiristys uhkaa kuljetusalan tulevaisuutta. Yksityisille yrittäjille pelkkä 11 sentin korotus yhdessä muiden, kuten esimerkiksi työvoimakustannusten, nousujen kanssa tarkoittaa kuljetuspalvelujen lopputuotteen hinnassa jopa 10 prosentin korotusta. Asiakas maksaa korotuksen lopputuotteen hinnassa. Valmisteveron korotus merkitsee useita konkursseja liikennealan yrityksille. Suomen kilpailukyky on uhattuna, kun kuljetusyritykset eivät pärjää. Ei pärjää suomalainen metsäteollisuuskaan.

Otan tässä konkreettisen esimerkin jälleen kerran sieltä omalta suunnaltani. Viitasaarelaisen sahan tuotantomme ketjun joka osaan isketään muutaman prosentin korotus. Se merkitsee tuotteittemme todelliseen loppuhintaan parinkymmenen prosentin lisäkustannuksia. Palkkakustannukset tulevat nousemaan vuoden sisällä vähintään 10 prosenttia. Yrittäjät maksavat jokaisesta palkkaeurosta prosentuaaliset eläke-, sosiaali- ja työttömyysturvamaksut. Tästä tulee yritystalouden laskurilla se 10 prosentin korotus kokonaistyövoimakustannuksiin.

Yritykset tulevat kohtaamaan todellisia vaikeuksia tämän budjetin takia. Tällä menolla suomalaiset yritykset eivät tule pärjäämään kotimaassaan. Suomalaisen yrittäjän ja työntekijän tulevaisuus ei tunnu hallitusta edelleenkään kiinnostavan.

Annan tässä yhden esimerkin vielä. Viitasaaren korkeudella ovat monissa työpaikoissa työntekijät lahjoittaneet ylityökorotuksensa yritykselle pitääkseen ne pystyssä. Näin ei voi jatkua. Työntekijän on saatava TESin mukaiset palkkansa ja yrittäjä oikeutetun osansa perheensä elättämiseen. Mikäli hallitus haluaa maahan työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevaa tupoa, sen pitää tuoda neuvottelupöytään polttoaineen valmisteveron korotuksesta luopuminen. Näin alennetaan merkittävästi palkkojen korotuspaineita ja samalla myös muita yritysten kustannuksia.

Arvoisa puhemies! On sanomattakin selvää, että Suomi on yhä sidotumpi huonosti talouttaan hoitaneitten maitten velkojen takaajaksi. Meitä vastuuttomasti viedään kohti liittovaltiota. Hallitus hyväksyy Suomen perustuslain muuttamisen, vaikka edellinen eduskuntaryhmä sitä yksimielisesti vastusti. Nyt ollaan valmiita antamaan EU:lle enemmän päätösvaltaa Suomen asioista, ja se tiedetään, että sitä valtaa EU ei koskaan anna takaisin. Valtio velkaantuu nopeasti, ja samaan aikaan olemme yhä enemmän vastuussa muiden veloista.

Talousvalvontamekanismin myötä oikeutemme ei suinkaan lisäänny. Emme pääse valvomaan ja ohjaamaan esimerkiksi Kreikkaa, vaikka tällaista mielikuvaa on virheellisesti yritetty luoda, vaan saamme uusia velvollisuuksia, vaikka olemme tähän kriisiin syyttömiä.

Demokratia häviää byrokratialle. EU:sta on tullut valvontaunioni, ja eurobondien myötä se on muuttumassa velkaunioniksi. Varmaa on, että luvassa on vielä rajumpia leikkauksia ja että suomalaiset veronmaksajat tullaan kuppaamaan tyhjiin. EU ryöstää pankeille kansallisomaisuudet. Tämä on painajaismainen tilanne Suomen tulevaisuudelle.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Sain äsken osallistua Lapin yliopistossa paneeliin, jossa pohdittiin eettisyyden toteutumista sosiaalityön arjessa. Sosiaalityön arjessa yhä enemmän eettisyys ja taloudelliset näkökulmat joudutaan asettamaan vastakkain. Luodaan eettisiä ohjeita ja vaatimuksia, mutta keinoja niiden toteuttamiseen ei anneta. Poliittiseen päätöksentekoon eettisyys, miten minä sen ymmärrän, ei tunnu kuuluvan laisinkaan, kun nyt tätäkin hallitusta seuraa.

Sosiaalityön ammattilaiset monen muun ammattiryhmän tavoin näkevät työssään sen todellisuuden ja elämänkirjon, jossa suomalaiset elävät. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa voidaan puhua suomalaisesta kurjuudesta. Sosiaalityön ammattilaiset ovat hakeutuneet alalle aidosta halusta auttaa yhteiskunnan heikompiosaisia ja antaakseen äänen niille, joita ei kuulla, ja luodakseen hyvän elämän edellytyksiä tasavertaisesti kaikille. Kuitenkin auttamisen arki on vuosi vuodelta yhä raadollisempaa. Vaatimukset, odotukset ja asiakkuuksien haasteet kasvavat ja monimutkaistuvat. Aikaa ja keinoja on yhä vähemmän, auttamaan päästään yhä myöhemmin ja yhä useampi jää avun ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 ajaa paitsi monet arjen ammattilaiset entistä suuremman työtaakan alle, myös unohtaa ne ihmiset, jotka apua todella kipeästi tarvitsevat. Sosiaalityön asiakkuudet tulevat lisääntymään entisestään samalla, kun keinoja nostaa ylös ja kannatella vähennetään. Esimerkiksi perusturvan korotusta ja toimeentulotuen korotusta on mainostettu suurina arvovalintoina, joilla tämä hallitus omasta mielestään osoittaa välittävänsä. Toki suunta on oikea, mutta panostus ei ole riittävä. Toimeentulotuen ja perusturvan korotus ei tällaisenaan tavallisen ihmisen arkea tule juurikaan auttamaan, koska toisella kädellä valtio kahmii kaksin verroin pois veronkorotusten ja säästötoimien kautta. Elinkustannukset ovat pienituloisille täysin kestämättömät. Köyhä ihminen ei voi tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja, millaista ravintoa hän syö, voiko hän harrastaa, voiko nauttia kulttuurista, millaisia terveyspalveluita hän saa. Köyhällä ei ole juurikaan valinnanvaraa tai vaihtoehtoja oman elämänsä suhteen. Tämä väistämättä johtaa myös yksinäisyyteen ja osattomuuden tunteeseen.

Lapsiperheköyhyys on kolminkertaistunut viimeisten parinkymmenen vuoden kuluessa. Nuoria jää vuosi vuodelta yhä enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle. Syrjäytymisen kierteitä sosiaalisen perimän kautta ei saada pysähtymään. Kaikenikäisten masennus kasvaa, palveluita lopetetaan ja rajataan koskemaan vain kansan eliittiä — ja mitä tekee hallitus? Kasvattaa liput liehuen Suomen velkataakkaa auttaakseen ulkomaalaisia suursijoittajia ja pankkeja suomalaisten kustannuksella.

Arvoisa puhemies! Huomaa, että tässä eduskunnassa istuu suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole pienintäkään kokemusta siitä, mitä pienituloisen ihmisen arki Suomessa on. Ei myöskään siitä, millaisten asioiden kanssa esimerkiksi sosiaalityön ammattilaiset painivat. Ei sitä arjen hätää opita ymmärtämään sillä, että luetaan virkamiesten suosituksia ja johtopäätöksiä tai ollaan mukana naistenlehden haastamassa kisassa elää viikko toimeentulotuella. Omatunto tuntuu olevan helppoa, toisille, ostaa puhtaaksi. On helppoa olla, kun oma ja läheisten elämä on turvattu. Sen sijaan sitä lasta, joka elää jatkuvassa fyysisessä ja henkisessä nälässä, ei olla valmiita auttamaan, eikä hänen vanhempiaan, jotka valvovat yöt pohtiessaan, miten selvitä laskuista. Sitä vanhusta, joka miettii, ostaako lääkkeet vai ruokaa, tai omaishoitajaa, joka tarvitsisi hetken lepotauon arvokkaasta työstään, ei tämä hallitus tunnu näkevän tai kuulevan.

Sosiaalityön ammattilaiset sen sijaan näkevät ja kuulevat haluten auttaa, mutta millä autetaan, kun keinoja ei anneta? Tarvitaankin nyt oikeita tekoja ja aitoja arvovalintoja, joilla köyhyyteen puututaan. Tekoihin tarvitaan paitsi huomattavaa taloudellista panostusta myös näennäisauttamisen, jossa yhdellä kädellä annetaan ja toisella viedään pois, lopettamista. Tarvitaan myös voimakkaasti voimavaroja ennalta ehkäisevään arjen työhön sinne kentälle, jossa nämä tehdyt ja aiotut poliittiset päätökset todellisuudessa näkyvät karmaisevalla tavalla. Politiikka on arvovalintoja, ja nyt olemme nähneet, mitkä tämän hallituksen arvovalinnat ovat. Perussuomalaisten arvovalinnat ovat jotain muuta, kuten vaihtoehtobudjetistamme tulee esiin.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Puutuin aiemmin talousarviopuheenvuorossani hallitusohjelman ja tämän talousarvioesityksen keskittävään vaikutukseen, sillä keskittäviä tekijöitähän tässä budjettiesityksessä on paljon, niin kuin monessa tämänpäiväisessäkin puheenvuorossa on tullut esille. Keskittäviä tekijöitä on kuntapolitiikassa, koulutuspolitiikassa, liikennepolitiikassa, maataloudessa, metsässä, maakuntien kehittämisrahassa jne.

Kun näin on, niin voin tässäkin sanoa sen, että minun on täysin mahdotonta hyväksyä sitä, että paljon puhuttu aluepolitiikka näyttää olevan täälläkin monelle rohkeasti sanottuna lähes kirosana. Kyllä meidän pitää kehittää tämän maan kaikkia alueita, ja heikoimmille alueille meidän pitää pistää kehittämispanoksia vielä enemmän. Meidän pitää kehittää koko maata; ei tätä maata voi kehittää ainoastaan muutaman kasvukeskuksen näkökulmasta. Meidän pitää rakentaa tasavertaiset mahdollisuudet kaikille suomalaisille koko maassa. Tämä maa pärjää ja kehittyy vain koko voimallaan.

Tänään käsiteltiin budjetin opetusministeriön osuutta. Salissa käytiin hyvin monella tavalla tiivistunnelmainen debatti. Ehkä muutama sana tässä siltä pohjalta.

Hallitusohjelman mukaan suomalaiset, kuten todettua, nostetaan maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Hiukan kärjistäen todeten se tapahtuu leikkaamalla koulutuksesta 300 miljoonaa euroa. Koulutusleikkausten osalta vuosi 2012 on vielä hyvin, voi sanoa, lempeä, mutta sitten alkaa keskittäminen. Erityisesti ammattikorkeakoulusektori on kovan paikan edessä. Aloituspaikkoja supistetaan ja hallitusohjelman säästövaateet ilmeisesti edellyttävät jatkossa myös yksikköhintojen leikkaamista jollakin prosenttimäärällä.

On selvää, että kasvukeskusten ulkopuolella olemme huolissamme. Osaaminen on parasta alueitten kehittämistä, ja koulutuspaikat ovat siksi elintärkeitä. Siksi myös ei-kasvukeskuksissa sijaitsevien korkeakoulujen toiminta- ja kehittämisedellytykset pitää pystyä varmistamaan. Arvioitaessa näitä kehittämisedellytyksiä näiden oppilaitosten tulevaisuuden menestymisen arviointikriteerit eivät saa pohjautua vain suuruuden ekonomian ihannointiin vaan aitoon tuloksellisuuteen ja aluevaikuttavuuteen.

On äärettömän hyvä ja ehdottoman tärkeää, että hallitusohjelman mukaan jokaisessa maakunnassa sijaitsee korkeakoulu. Poliittisella tasolla vain on kyettävä varmistamaan niiden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Meidän on huomattava se, että sitä myötä, kun koulutuspaikkoja siirretään kasvukeskuksiin, vaarantuu myös osaajien saatavuus näillä kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Sen vuoksi olisikin syytä miettiä sitä, olisiko kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevan koulutuksen houkuttelevuutta mahdollista lisätä myös yhteiskunnan toimenpitein, siis päinvastoin kuin että nyt lakkautetaan.

Arvoisa puhemies! Täällä päivällisen keskustelun yhteydessä muistaakseni edustaja Viitamies kohdisti syyttävän sormensa keskustan suuntaan Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttamisesta. Luulen tuntevani tuon prosessin kohtuullisen hyvin. Teknisestihän tuon lakkautuspäätöksen teki uudistetun yliopistolain pohjalta Oulun yliopiston hallitus. Mutta jos tässä salissa jotakuta tahoa tästä hölmöstä päätöksestä nyt halutaan sitten syyttää, niin kyllä ne kohteet, kaikella ystävyydellä, kaikella kunnioituksella, ovat salin oikealla laidalla. Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttamisen siunasi silloinen kokoomuslainen opetusministeri, eikä kokoomuksen ministeriryhmästä eikä myöskään kokoomuksen eduskuntaryhmästä tullut lainkaan tukea tuon päätöksen estämiseksi, enkä sano tätä nyt häivyttääkseni pääministeripuolueen vastuuta tässäkään asiassa.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä työn, oikeudenmukaisuuden ja vastuun budjettia vuodelle 2012. Onko se näin? Lähdetään sanasta työ ensin liikkeelle. Työ, työ ja työ, työ on sitä parasta sosiaaliturvaa meille. Sitä vähemmän, mitä ihmiset ovat töissä, aktiivisessa toiminnassa, sitä vähemmän meidän tarvitsee maksaa työttömyyskorvauksia, ja saamme myös verotuloja, ja yhteiskunta saadaan näin pyörimään.

Mutta tällä hetkellä meillä on hyvin voimakas kansainvälinen kilpailu työstä. Olemmeko Suomessa menettämässä kilpailuedun? Siirtyykö meidän työ Aasiaan tai muihin maihin, mitkä ovat järjestäneet halvemmat palkkakustannukset ja halvemmat raaka-aine- ja materiaalikustannukset? Useammat suuryritykset ovat lähteneet maasta Aasian suuntaan, ja sinne lähtee vieläkin aika paljon puuteollisuuden, metalliteollisuuden ympärillä olevaa yritystoimintaa. Tämä koettelee varsinkin meidän maakuntien reuna-alueitten yritystoimintaa, sitä yritystoimintaa, mikä on joko systeemihankkija tai alihankkija suuryritykselle. Mistä sinne saadaan sitten uutta työtä?

Ovatko pääomaverotuksen korotus 30 prosenttiin, 32 prosenttiin, energiaveronkorotukset, yritysten osinkoverovapaan määrärahan alentaminen 60 000 euroon, ovatko nämä, kokoomuslaiset veljet, niitä toimenpiteitä, millä me saamme lisää uutta yrittäjyyttä Suomeen, aktivoimme sitä meidän yrityskantaa ja nykyisiä yrittäjiä, saamme lisää yritystoimintaa? Onko se näissä asioissa? Talousarviossa lukee näin, että sosiaalista tasa-arvoisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistetään tällä pääomaverotuksen korotuksella. Mielestäni se vain tekee sitä lisää, koska yrittäjät eivät investoi ja sukupolvenvaihdokset tapahtuvat paljon hitaammin, koska pääomaveroprosentti on kohtuuttoman korkea. Tämä vaikuttaa myös metsäomaisuuden myyntiin ja aktiviteettiin. Budjettiin voisin esittääkin tässä suoraan, että voitaisiin joko alentaa suoraan metsänomistajien pääomaveroa tai sitten jaksottaa esimerkiksi 6 vuodelle sitä tuloutusta, jotta saisimme enemmän aktiivisuutta toimintaan.

Tähän voidaan lisätä tietenkin vielä monia asioita, missä Suomen kilpailuetu tulee kärsimään, ja toivottavasti voimme niihin päätöksiin vielä vaikuttaa. Ne ovat muun muassa rikkidirektiivit ja vastaavat, mitkä tuossa sitten tulevat ja vaikuttavat siihen, millä tavalla me saamme täältä Suomesta materiaalia maailmalle.

Toinen asia, mikä tässä yrittäjyydessä ja toiminnassa tämän budjetin pohjalta on vaarassa, on meidän kilpailukyky. Olin Brysselissä käymässä nyt niin sanotulla eduskunnan nuorisokurssilla, ja siellä oli tämä meidän innovaatio-ohjelman puhuja, koulutuksen puhuja, edustaja, asiantuntija. Hän sanoi, että Suomi pärjäsi mainiosti vuoden 1992 laman jälkeen siitä syystä — tai pystyi korjaamaan kurssiaan — koska satsattiin sivistykseen, koulutukseen, uusiin innovaatioihin. Siitä otetaan nyt mallia muissa maissa, missä on lama tullut, satsataan tulevaisuuden tekijöihin. Eli meilläkin rakennemuutos syö monta, ja maailmallakin se muuttuu, tarvitaan uusi sukupolvi tekemään uutta juttua ja saadaan eteenpäin.

Mutta ruokitsemmeko me tällä hetkellä Suomessa sitten tätä osaamiskykyä, koulutusta, innovaatiotoimintaa, kun menemme leikkaamaan noin 300 miljoonaa korkeakouluista, ammattikoulutuksesta ja sitten yliopistokoulutuksesta? Eli me teemme nyt varmaan toisennäköisiä päätöksiä kuin on tehty 1990-luvulla. Toivoisin, että tässä olisi kannustimia. Minun mielestäni hallitusohjelmassa oli ainakin hyvä idea miettiä sitä innovaatiokannustinta, mikä on sisällä. Toivottavasti se jollain tavalla toteutuu, että yritykset sijoittavat innovaatioihin ja saavat sieltä vähennyksen. Kaikkinensa näissä voisi se vähennysmekanismi olla paikallaan.

Tähän kilpailukykyyn, tähän ammattikorkeakoulujen sivutoimipisteitten ja ammattikorkeakoulun vahvoihin leikkauksiin tuli tänään jo viesti, eli ammattikorkeakoulu oli jo laittanut toimeen nämä supistukset. Eli hyvin nopeasti on Tampereen ammattikorkeakoulukin jo suunnitellut, mistä ne koulutuspaikat otetaan, ja siitähän se sitten läheltä rapsahtaa näistä maakunnan reuna-alueilla olevista pisteistä. Eli aikamoiset vaikutukset meidän päätöksillämme, mitä teemme, on maakunnan rakenteeseen, kuten äsken edustaja Korhonen otti esille, pidämmekö me maakunnat asuttuna, pidämmekö maakuntien reuna-alueet asuttuna.

Elinkeinotuet: Näen, että siellä on myös tämä, mistä Timo Korhonenkin puhui, vapaa maakunnan kehittämisraha ollut erittäin hyödyllistä meidän maakuntien keskittymissä. Sillä on muun muassa Pirkanmaalla pienellä starttirahalla edistetty Kuitu Finlandin nousua, nanoteknologiaa, saatu uusia työpaikkoja, uutta aktiviteettia sen vanhan toiminnan tilalle.

Talousarviosta täytyy se mainita, että työllistämisen kohta, työllistämismenoerät ja muut, mielestäni on aika hyvällä tasolla, mitä siellä on, ja varsinkin jos nämä nuorten etsivä työllisyys -jutut ja muut tulevat mukaan, näen, että tämä kohta tässä budjetissa on hyvä. Mutta korjataanko sillä nytkään sitten syvää nuorisotyöttömyyttä, mikä meillä tällä hetkellä on? Tämä nuorisotakuuasia on, näen sen, tämän koulutuksen ja työpaikkojen osalta erittäin haasteellinen meidän hallitukselle toteuttaa.

Tuossa jo mainitsin tästä pk-sektorin kyvystä työllistää. Se, että mikroyritys tai itsensä työllistävä yritys saataisiin ensimmäisenkin työntekijän, lisätyöntekijän, palkkaamiseen, on tärkeää, ja siihen täytyisi saada kannustimia. Toinen on se, millä saataisiin pk-sektorin yritykset investoimaan.

Maa- ja metsätalouskohdasta varmaan keskustelemme 18:n jälkeen tarkemmin, mutta miettikääpä sitä, näissä tuponeuvotteluissa tällä hetkellä kun pyydetään 6:tta prosenttia palkankorotuksia, että maatalousyrittäjien tulo tulee todennäköisesti putoamaan tämän vuoden aikana 17 prosenttia. Kannattaako siellä maalla tehdä työtä enää? Siellä on sikatalous tällä hetkellä täysin kriisissä, samaten kanatalous. Eli ne lopettavat, ketkä siihen pystyvät. En ihmettele yhtään sitä tämänaamuista maatalouden mielenilmaisua, maaseutuyrittäjien mielenilmaisua, se vaan sopi sattumalta siihen kohtaan. Myös tänään julkistettiin tuleva komission budjetti maatalouden raameiksi 2020, ja siellä on lisää byrokratiaa maataloudelle. Lisäksi siellä tulee tämä viherryttämispykälä, joka osaltaan vie toiminnallista aktiviteettia yrityksiltä pois ja toiminnan potentiaalia pois. Jos sanoisin näin, että siellä on semmoinen kukkien kastelupykälä sitten tämän kauran- ja siankasvatuksen lisäksi.

Kolmas sektori tässä budjetissa, arvoisa puhemies, sitä on karsittu kanssa kovalla kädellä, ja se on esille tullut 4H:n rahoituksessa. Hyvin paljon on otettu yhteyttä myös lasten kulttuuripuolelta, nuorisojärjestöpuolelta, mutta myös työttömien yhdistykset ovat olleet huolissaan. Meillä tehdään hyvin paljon vapaaehtoistyötä, kuten täälläkin on mainittu. Kolmas sektori on meidän yhteiskunnan jatke, mutta se on se sosiaalinen jatke. Siellä tehdään paljon henkistä ja hyvää työtä ja kasvatustyötä. Toivon, että vielä ainakin tarkasteltaisiin näitten edellä mainittujenkin järjestöjen rahoitusta.

Puheenjohtaja! Viimeinen asia on nämä kuntapalvelut ja leikkaukset siinä, kuten tässä esiin tuli. Kuntarahoitusta leikataan kovasti, ja myös siellä kunnat keskittävät enemmän rahoitusta lakisääteisiin palveluihin. Mutta meillä on hyvin monessa asiassa kuntien rahoitusosuutta. Kun puhutaan yrityssektorin kehittämisestä, EU-rahoituksesta, koulutuksesta, niin pelkään sitä, että nämä rahat tulevat myös vähentymään, kun niitä kunnilta pyydetään. Yhtä kautta valtio luistaa pois alta, ja annetaan kunnille lisää rahoitusosuutta. On useammissa Eakr-hankkeissa näin tullut käymään. Toivon, että kunnat olisivat mukana tässä elinkeinojen kehittämistoiminnassa vahvasti.

Hyvä kirjaus vielä, arvoisa puhemies, aivan lopuksi on tämä byrokratian keventäminen ja normitalkoot. Mutta heitän tässä myös vielä ajatuksen, että meillä on kunnissa ja myös valtiolla aika innokkaita virkamiehiä, jotka tekevät semmoisia päätöksiä ja lisää byrokratiaa meidän EU:n ja asetusten päälle, että lähdetään myös tämän harmaan byrokratian poistamisen talkoisiin niin valtion kuin kuntien virkamiesten toimesta.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En huomannut pyytäneeni, mutta vastataan.

Selvä, kyllähän puhe oli sen kuuloista, että siihen on syytä vastata. — Tässä aika kovalla kädellä hyökättiin siihen, että kuntien rahoja oltaisiin nyt vähentämässä. Itse asiassa ensi vuoden budjetissa kuntien valtionapujen kokonaismäärä lisääntyy näistä tehdyistä leikkauksistakin huolimatta ensi vuonna 368 miljoonalla eurolla ja yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Lisäksi vielä yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan 5 prosentin suuruisena vuosina 2012 ja 2013:kin, eli kuntatalouteen vaikeista ajoista huolimatta pystymme ohjaamaan nytkin hivenen lisää rahaa.

Se on totta, että kunnissa ovat tiukat ajat edessä, ja sen takia rakenteita pitääkin uskaltaa nyt uudistaa, ennen muuta niin, että pystymme turvaamaan lähipalvelut ja lähidemokratian tulevaisuudessa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinoselle: Olen Mänttä—Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Teimme juuri ensi vuoden budjettia, ja siinä näytti alijäämä 5:tä miljoonaa, se tarkoittaisi 3,5 prosenttiyksikköä, joten meidän verotasomme täytyisi olla 24, että pärjäisimme, nyt se on 20,50. Siinä on yhtenä vaikutuksena sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten roima kasvu, noin 15 prosenttia, mutta myös nämä valtion tulevat toimenpiteet on siihen laskettu mukaan. Lähdetään sieltä kiinteistöveron irrottamisesta, tästä valtionosuusjärjestelmästä jne. Eli kyllä se aika pieneen jättää. Naapurikunnissa on muutamien miljoonien alijäämiä kanssa tulossa, että pieneen ne kehittämisrahat meiltä jäävät.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Kävimme eilen eduskunnassa hyvän keskustelun puolustusbudjetin leikkauksista. Jatkan samasta aiheesta.

Puolustushallinnon leikkaukset ensi vuoden ja etenkin sen jälkeisten vuosien budjeteissa ovat ennennäkemättömän rajut. Mikään muu hallinnonala ei joudu leikkaamaan yhtä paljon. Oppositio kysyi eilen tämän yksipuolisen aseistariisunnan viisaudesta, ja hallituksen edustajat vastasivat tyyliin, ettei Suomea puolusteta varuskunnista käsin eikä hallitus ole aikeissa luopua koko maan puolustamisesta. Näitä fraaseja sopii epäillä, semminkin kun hallitus on luopumassa koko maan puolustuksen mahdollistavista jalkaväkimiinoista Ottawan sopimuksen ratifioinnin myötä. Tämä sotilaallisesti ja taloudellisesti järjetön miinapäätös on kuitenkin eduskunnan käsissä. Me voimme sen vielä halutessamme muuttaa. Juna ei ole vielä mennyt.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämät leikkaukset puolustusmenoihin merkitsevät vanhan tutun kaavan mukaan ensi vaiheessa varusmiesten maastovuorokausien, reserviläisten kertausharjoituksien, Ilmavoimien lentotuntien ja Merivoimien alusvuorokausien määrän vähentämistä. Maanpuolustuksesta huolta kantavien on ollut vaikea sulattaa sitä, että aina on pitänyt ensimmäisenä tinkiä kertausharjoituksista ja varusmiesten koulutuksesta eikä koskaan kansainväli-sistä operaatioista. Nytkin hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle on kasvattamassa kansainvälisen kriisinhallinnan määrärahoja usealla miljoonalla eurolla. Eikö olisi oikein ja kohtuullista asettaa oman maan puolustus etusijalle tässä haasteellisessa taloustilanteessa ja kohdistaa leikkuria myös kansainvälisiin kriisinhallintasotiin? Turvallisuuspoliittisen tilanteen viimeaikainen muuttuminen lähialueillamme on myös syytä ottaa huomioon. Sen mukaan on Puolustusvoimiemme toiminta mitoitettava.

On syytä huomauttaa, että perussuomalaiset eivät sinällään vastusta kansainvälistä toimintaa. Mielestämme kriisinhallinnasta olisi siirryttävä enemmän perinteiseen rauhanturvaamiseen. Paitsi että se sopii meille suomalaisille paremmin, saisimme sitä kautta myös säästöjä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilta on perätty säästökohteita. Oman maan puolustukseen keskittyminen on tärkeä säästökeino. Säästöjä puolustusbudjettiin on löydettävissä myös Puolustusvoimien henkilörakennetta kehittämällä. Periaatteena olkoon: vähemmän päälliköitä, enemmän suorittajia. Tämä ongelma on toki tuttu valtionhallinnossa muuallakin, esimerkiksi poliisissa. Säästöjä on saatavissa myös Senaatti-kiinteistöt kuriin laittamalla ja saattamalla kokoomuslainen yhtiöittämisintoilu hallintaan. Etenkin Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen on huolestuttava hanke. Epäilen siitä saatavissa olevia todellisia säästöjä. Sitä paitsi pidän vastenmielisenä tasa-arvonkin kannalta, että hallitus ajaa Purun muutenkin pienipalkkaisten naisten palkkadumppaushanketta budjettiesityksessä eteenpäin.

Materiaalihankintoja on sopimussakkojen takia vaikea noin vain pysäyttää, mutta Nato-yhteensopivuudesta voidaan hankinnoissa alkaa tulevaisuudessa tinkiä. Nato-yhteensopivuus ei voi olla itsetarkoitus. Kalustoa on hankittava sieltä, mistä sitä saa edullisimmin ja Suomen oloihin soveltuvimmin. Se riittää pitkälti, että kansainvälinen toimintamme ja Ilmavoimat ovat yhteensopivia. Esimerkiksi puoli miljoonaa rynnäkkökivääriämme eivät ole Nato-yhteensopivia, ja miksi niiden pitäisi ollakaan?

Arvoisa puhemies! Varusmiesten koulutuksesta ei ole juuri säästettävää. Kotiuttamisrahan palauttaminen ja varusmiesten eläkekertymä jäävät, ikävä kyllä, odottamaan aikaa parempaa. Varusmiespalveluksen lyhentäminen neljään kuukauteen on tyrmätty, ja hyvä niin, mutta palveluksen lyhentäminen kahdella viikolla voi olla perusteltua edellyttäen, että varusmiesten lomia lyhennetään suurin piirtein vastaavasti. Näin toimien koulutus ei kärsisi. Kahden viikon lyhennyksellä saavutetaan tosin vain noin 1 miljoonan euron säästöt, joten sillä ei puolustusbudjettia pelasteta, mutta lisänä rikka rokassa ja esimerkki Siilasmaan työryhmän raporttiin sisältyvistä toteuttamiskelpoisista ajatuksista.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Käyn tässä lyhyessä puheessani ensin hieman läpi tämänhetkistä taloustilannetta, sitten esitän neljä teesiä, miten tästä pitää mennä eteenpäin, ja lopuksi käyn aivan lyhyesti läpi näitä hallituksen esityksiä, jotka sisältyvät lakiesityksenä tähän budjettiin. Näitä onkin tässä aika monta kappaletta, noin vajaa 30 kappaletta.

Eli tämänhetkinen taloustilanne, mikä meillä on olemassa, tämä on aika vaikea. Saksalaiset pankit ovat luotottaneet näitä PIGS-maita, ja edelleen nämä PIGS-maat ovat ostaneet saksalaiselta teollisuudelta, joten tällä lailla on eletty tavallaan symbioosissa, joka on sitten kaatumassa näitten pankkien talousvaikeuksiin. Velan päälle ei voi tehdä jatkuvasti uutta lisävelkaa, niin kuin nyt on tehty. Se, mitä tässä on mahdollisesti tapahtumassa: EU-alue saattaa ajautua samanlaiseen pysyvään taantumaan, kuten vaikkapa Japanille on käynyt. Heillä on 18 vuotta kestänyt tämmöinen taloudellisen taantuman ajanjakso. Tässä budjetissa liitteessä sivulla 14 ennustetaankin, että EU:n alueen talouskasvu olisi hitaampaa, huomattavastikin hitaampaa, jotkut jopa ennustavat talouskasvun olevan negatiivista.

Mutta sitten taasen, miten tästä tilanteesta päästään ulos? Esitän tässä nyt minun mielestäni neljä mahdollista teesiä. Ensimmäisenä Suomen kolmen A:n luottoluokitus täytyy ehdottomasti säilyttää. Se on välttämätön, jotta voimme täsmäelvyttää tulevaisuudessa, voimme ottaa velkaa, jotta voimme tehdä liikenneinvestointeja muun muassa tähän pohjoiseen ulottuvuuteen. Meillä aukeaa aivan uudet, hienot mahdollisuudet, kun tuolla pohjoisessa laivaväylät aukeavat. Mielestäni tässä tilanteessa täytyisikin katsoa enemmän pohjoiseen ja itään kuin tuonne EU-alueelle, jos haluamme säilyttää tämän Suomen vaihtotaseen niin voimakkaan positiivisena kuin se on 30 vuotta jo ollut.

Neljäntenä teesinä esitän, että täytyy tehdä panostuksia edelleen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Siellä on sitä tulevaisuutta. Maailma muuttuu jatkuvasti. Tulevaisuudesta emme tiedä kovinkaan paljoa. Uudet liiketoiminta-alat ovat sellaisia, mitä me emme vielä voi edes kuvitellakaan. Tämä tästä lyhyesti, taloustilanteesta ja näistä teeseistä.

Nyt mainitsen jotakin näistä hallituksen esityksistä. Tämä hallituksen esitys 47 adoptiolaista näyttäisi olevan aika monimutkainen, ja tätä tutkiessani lähinnä tulee se mieleen, että aiotaanko tässä sitten tämän budjetin yhteydessä ujuttaa jonkunlaisia isompia muutoksia Suomen adoptiolakiin. Vaikea sanoa, tätä luettavaa on tässä niin paljon ollut, että tämän tulkinta on kyllä jäänyt vähemmälle.

Tässä hallituksen esityksessä 62 tuplataan Suomen Pankin vastuut tästä IMF:n kassasta. Elikkä edelleen sama kehitys jatkuu. Suomen vastuut kasvavat Ekp:n kautta, väliaikaisten pysyvien tukimekanismien kautta, sitten komissio edelleen luotottaa näitä velkamaita ja sitten on kahdenkeskisiä lainoja. Kyllä tämä tilanne vähän huolestuttavalta näyttää, kuinkahan kauan tätä kolmen A:n luottoluokitusta Suomi pystyy ylläpitämään.

Hallituksen esityksessä 50 on muun muassa tämä kotitalousvähennyksen kaventaminen. Tämähän on sikäli hankala, että tämä voi aiheuttaa sellaisen tilanteen, että nämä pienet alan toimijat joutuvat vaikeuksiin ja sitten edelleen tulee tällaista pimeää työtä, mitä jotkut sitten joutuvat teettämään ja tekemään.

Hallituksen esityksessä 60 kuntien valtionosuuksista sivulla 9 on hieno taulukko, josta voidaan todeta, että nämä valtionosuudet etenkin pienissä kunnissa vähenevät voimakkaasti ja toisaalta sitten yli 100 000 asukkaan kunnissa valtionosuudet kasvavat, jos tätä taulukkoa oikein tulkitsen. Etenkin nämä valtionosuuksien tasauksen muutokset, nämähän iskevät Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle aika voimalla, ja pieniin kuntiin. Näyttäisi siltä, että tässä tätä kautta saatetaan ajaa myöskin kuntaliitoksia.

Sitten näistä hallituksen esityksistä 56 ja 57. Näyttäisi siltä, että tässä tuetaan voimakkaasti ökyautoilua tai sitten toisaalta hyvin vähäpäästöisiä autoja, joten tämä muutos, mikä tässä tehdään, edesauttaa niitä ihmisiä, sitä tuloluokkaa, mikä pystyy näitä ökyautoja tai vähäpäästöisiä ostamaan, ja sitten heikentää niiden ihmisten asemaa, jotka joutuvat ajamaan sillä tuhannen tai kahden tuhannen autolla, joka sitten edelleen myöskin kuluttaa kaikista eniten ja saastuttaa.

Hallituksen esityksessä 65 väylämaksulaista ja väylämaksujen nostamisesta: Tämä on mielenkiintoinen tilanne. Tämähän lisää jatkuvasti teollisuuden kustannuksia muun muassa tämän hallituksen esityksen 53 kanssa, jossa tätä dieselin hintaa aiotaan nostaa. Nämä on kyllä meidän teollisuudelle aika isoja iskuja nämä. Etenkin tuonne kuljetuspuolelle, jossa ollaan jo aika lailla nahoilla, nämä tämänhetkiset nostot jo ovat aika huomattavia. Sitten nämä tavoitteet, miten näitä olen tulkinnut: tässähän saattaa olla, että pitkässä juoksussa dieselistä tulee jopa kalliimpaa kuin bensasta, niin kyllä tämä meidän kuljetusteollisuus ja metsäteollisuus ja vastaavat joutuvat tässä tilanteessa tosi huonolle tolalle.

Lopuksi kommentoin tätä hallituksen esitystä 51, jossa Fintotoa kohdellaan aika kohtuuttomasti. Kuitenkin kysymyksessä on hyvin työllistävä ala. Minun mielestäni tällaista esitystä pitäisi vastustaa.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Edustaja Jussi Niinistö puhui hetki sitten puolustuksesta ja Puolustusvoimista. Yritin siinä lyhyesti saada vastauspuheenvuoroa, mutta kommentoin tässä oman puheenvuoroni alussa.

Itse en näe niin, että voisimme ajatella kotimaan, Suomen, puolustusta ja kansainvälistä toimintaa toistensa vastakohtina missään tapauksessa. Vai onko edustaja Niinistö sitä mieltä, että esimerkiksi kansainvälinen puuttuminen Libyan tilanteeseen taikka Afganistanin tilanteeseen ovat olleet vääriä ratkaisuja? Minun mielestäni tasapainoisempi Afganistan on varmasti Euroopan etu. Se on myös Suomen etu, kun katsomme, minkälaisessa tilanteessa Afganistan oli ennen sitä, kun länsimaat sinne menivät. Se oli terrorismin keskittymä. Se oli yksi maailman suurimpia huumeidentuottajamaita. Siellä ei käynyt oikeastaan kukaan tytöistä koulussa, ja se oli hyvin epäinhimillinen maa ennen muuta naisille ja tytöille. Minun mielestäni oli oikein, että sinne länsimaat menivät. Nyt siellä käyvät tytöt koulua, ja se on jokaisen suomalaisenkin etu, että yhä useampi lapsi Afganistanissakin saa koulutusta. Puolustuspoliittisessa selonteossa tätä rakenneuudistusta linjattiin jo muutama vuosi sitten, ja tietysti olisi ollut hyvä, että olisimme voineet edetä sen mukaisessa aikataulussa tuossa rakenneuudistuksessa, mutta nyt vain yleinen taloustilanne on sellainen, että se iskee joka sektorille laajasti tässä yhteiskunnassa.

Niin kuin eilen totesin omassa puheenvuorossani, kun pääministeri oli paikalla, Suomi velkaantuu ensikin vuonna 6,8 miljardia ja velkaantuu siitä huolimatta, että nyt teemme ensi vuodelle itse asiassa lähes kaikki ne toimenpiteet, säästötoimenpiteet, talouden tasapainottamistoimenpiteet, joita hallitusohjelmaan kirjasimme. Eli todennäköistä on se, että joudumme ottamaan käyttöön myös tuon niin sanotun perälautakirjauksen, joka tarkoittaa sitä, että jos emme tule saavuttamaan tällä hallituskaudella sitä tavoitetta, että Suomi ei enempää velkaannu, niin silloin olemme valmiita lisätoimenpiteisiin, ja näyttää siltä, että niitä tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan se, minkä takia tämän puheenvuoron pyysin, on autoilu ja autoilun verotus, josta haluan muutaman sanan erityisesti tänään sanoa. Meillä Suomessa kannetaan Euroopan maista yhtä kireimmistä autoveroista Pohjoismaiden, Tanskan ja Norjan, ohella. Suuressa osassa Eurooppaa painopiste on siirretty vahvasti käytön verottamiseen eli liikennepolttoaineiden verottamiseen ja vuosittaisiin käyttömaksuihin, ja tähänhän me lähdimme myös edellisessä hallituksessa keskustan, kokoomuksen ja vihreiden johdolla autoilun verotusta viemään, ja saimme siinä hyvin hyviä tuloksia aikaiseksi. Meidän autojen, uusien autojen, päästöt vähenivät 15 prosentilla sen kannustimen myötä, jonka teimme autoilun verotukseen.

Nyt kuitenkin itseäni pohdituttaa se, että kun ensi vuoden budjetissa puutumme autoilun verotukseen nyt aika paljon talouden näkökulmasta fiskaalisin perustein, niin näyttää siltä, että ilmassa on olemassa isoja vaaratekijöitä, että voimme mennä jopa väärään suuntaan tässä autokehityksessä.

Yksi asia on se, että kun 2009 autojen myynti Suomessa romahti, niin emme vieläkään ole päässeet sille tasolle, missä silloin olimme, ja suomalaiset ajavat edelleen tänäkin päivänä Euroopan toisiksi vanhimmilla autoilla. Viime vuonna Suomen henkilöautojen keski-ikä oli 11,9 vuotta, eli neljällä kuukaudella autokanta vanheni vuodessa. Samalla lailla romutusikä nousi yli 20 vuoteen, eli vanhimmat autot, jotka ovat vielä aktiivisessa liikenteessä, ovat hyvinkin vanhoja.

Vaikka henkilöautojen myyntimäärä siis on kasvanut, niin se ei ole riittänyt siihen, että se olisi kääntänyt autokantamme keski-iän alenevaan suuntaan, ja tämä olisi erittäin tärkeää ennen muuta liikenteen päästöjen näkökulmasta — liikenne tuottaa noin 20 prosenttia meidän hiilidioksidipäästöistämme — mutta myös turvallisuuden näkökulmasta. Mitä parempia ja mitä uudempia autoja meidän teillä on, sitä parempi on tietysti tilanne noin kokonaisuudenkin näkökulmasta.

Uusia autoja tulisi, arvoisa puhemies, ostaa Suomeen 150 000 vuodessa, jotta Suomen autokanta uudistuisi. Nyt autoveron suunnitellut korotukset mahdollisesti vaikuttavat tähän autokauppaan negatiivisesti, jolloin suunniteltu verotulojen kasvu ei toteudu ja autokantamme vanhenee entisestään. Tietysti kun tavoite on ollut nyt se, että pystymme keräämään enempi tuloja valtiolle tällä autoveron korotuksella, niin lopputulos voi olla toisenlainen.

Aivan lopuksi lyhyesti käyn tämän oman pelkoni vielä läpi.

Valtiovarainministeriön kaavailema autoveron korotus vaikuttaa siis todennäköisesti negatiivisesti meidän uusien autojen kauppaan. Tässä hallituksen budjetissa on lähdetty siitä, että autoveron tuotot kasvavat ensi vuonna korotuksen myötä 144 miljoonalla, ja se tarkoittaa, että ensi vuonna pitää myydä 130 000 autoa.

Autoveron korotuksen vaikutus kuitenkin todennäköisesti vaikuttaa negatiivisesti meidän autokauppaan, jolloin näiden verotulojen kasvua koskeva ennuste ei todennäköisesti tule toteutumaan, ja jopa tässä keltaisessa kirjassa todetaan, että jos tuo myyntiarvio jääkin 10 000 autoa pienemmäksi, mikä on hyvin todennäköistä, jää verotuloja saamatta silloin 75 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi arvonlisäverokertymää noin 50 miljoonaa. Eli tässä on hyvin suuri mahdollisuus, että nyt kun autoverotusta ei korotetakaan ja uudistetakaan pelkästään niin sanotun vihreän uudistuksen näkökulmasta, vaan myös talouden, fiskaalisin, perustein, niin on todennäköistä se, että tämä kehitys kääntyy väärään suuntaan: autokantamme vanhenee, mutta myös verotulot tulevat vähenemään.

Halusin nostaa tämän sen takia esille, että emme veisi autoilun verotusta väärään suuntaan turvallisuuden, liikenteen päästöjen, autokannan näkökulmasta ja myöskään talouden näkökulmasta. Ja toivon, että tähän vielä eduskunnan käsittelyssä puututaan ja katsotaan, olisiko löydettävissä jokin muu keino. Varmasti jokainen tienkäyttäjä, autoilija, kuljettaja, ymmärtää sen, että näissä talouden tasapainottamistalkoissa pitää itse kunkin olla mukana. Mutta jos se toimii väärällä tavalla, negatiivisella tavalla, niin silloin pitää olla valmiutta vielä vaikka tässä talossa siihen puuttua.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Ennen kuin siirryn tarkemmin käsittelemään maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaa ensi vuoden budjetissa, haluan muutamalla sanalla kommentoida EU:n komission tänään iltapäivällä julkaiseman yhteisen maatalouspolitiikan uudistusehdotuksia. Mielestäni on tärkeää, että voimme pitää eduskunnan ajan tasalla myös tästä erittäin tärkeästä aiheesta mahdollisimman hyvin. Mielelläni kuulen myös kansanedustajien tuoreita kommentteja näistä maatalouspolitiikan keskeisistä kysymyksistä.

Komission ehdotusten tavoitteena on siis uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa vastaamaan paremmin tuleviin haasteisiin. Ehdotuksissa esitetään muun muassa suorien tukien tasaisempaa jakoa jäsenmaiden välillä, uusia ympäristövaatimuksia suorien tukien saamiseksi sekä tukien kohdistamista entistä paremmin aktiiviviljelijöille.

Suorien tukien tukierojen pienentäminen jäsenmaiden kesken on realistinen linjaus. Meillä tuet ovat lähellä EU:n keskiarvoja, joten tuen tasaamisella ei ole suurta vaikutusta Suomelle. Komission ehdotuksessa ovat sisällä meille tärkeät asiat, kuten esimerkiksi oikeus maksaa tietty määrä tuotantosidonnaisia tukia sekä mahdollisuus korottaa epäsuotuisten alueiden tuen tasoa eli niin sanottua lfa-tukea. Näiden saamiseksi mukaan esitykseen on tehty valtavasti töitä jo edellisen hallituksen toimesta. Olemme suhtautuneet periaatteessa myönteisesti myös tukien viherryttämiseen, kunhan siinä ei lisätä hallinnollista taakkaa tai vaikeuteta käytännön viljelyä.

Päälinjaukset ovat siis kohdallaan, mutta yksityiskohdissa on vielä paljon työtä jäljellä. Ongelmakohdat liittyvät nimenomaan byrokratian lisääntymiseen sekä viljelijöillä että hallinnossa esityksen mukaisesti. Järjestelmien yksinkertaistamiseen pitää siis kiinnittää huomiota nyt alkavassa pitkässä käsittelyssä Euroopan eri foorumeilla. Myös sokerin kiintiöjärjestelmän päättyminen vuonna 2015 on meille ongelmallinen. Me Suomessa kannatamme kiintiöjärjestelmän säilyttämistä pidemmän aikaa.

Herra puhemies! Ensi vuoden budjetissa on maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa tehty säästöjä lähes 90 miljoonaa euroa verrattuna kevään kehyspäätökseen. Hallitusohjelmassa sovittiin yhteensä 110 miljoonan euron säästöistä, joista siis valtaosa toteutetaan jo ensi vuonna. Se on valtiontalouden kannalta hyvä ratkaisu, vaikkakin se tuottaa tuskaa monessa paikassa.

Säästöjen kohdentamisessa tärkein asia oli se, että emme vaaranna neuvottelumahdollisuuksiamme tulevassa maatalousuudistuksessa tai muissa komission kanssa käytävissä neuvotteluissa. Siksi esimerkiksi lfa-tukeen ei tehdä leikkauksia. Myös Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien kansallinen tuki maksetaan täysimääräisenä voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Säästöt kohdistuvat siksi vain 12 miljoonan euron verran kansalliseen tukeen ja 10 miljoonan euron verran ympäristötukeen. Monien muiden momenttien osalta säästöjä on tehty juustohöyläperiaatteella, koska muutamassa kuukaudessa suurempiin rakenteellisiin uudistuksiin ei pystytä.

Herra puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti ensi vuonna aloitetaan luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmat. Näihin ohjelmiin on varattu yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. No, joku voi pitää tätä summaa pienenä, mutta viisaasti kohdentamalla silläkin saadaan varmasti paljon aikaiseksi. Luomutuotantoa on tuettu maatalouden ympäristöohjelman kautta jo vuosia, ja tätä aiotaan jatkaa myös uudella ohjelmakaudella, joka alkaa vuonna 2014.

Pitää muistaa, että parhaillaan markkinoilla tapahtuu paljon positiivisia asioita nimenomaan luomu- ja lähiruuan suhteen. Tämä on hyvä asia, koska markkinavetoisesti asiat edistyvät parhaiten. Kuluttajia vartenhan niitä elintarvikkeita tuotetaan. On ollut ilo seurata, kuinka erilaisia uusia myyntipisteitä noisee ympäri maatamme nimenomaan luomu- ja lähiruuan ympärille. Kauppojen valikoimat ovat lisääntyneet ja laajentuneet. Keskustelu lähiruuasta ja luomuasioista lisää kiinnostusta myös muihin kotimaisiin elintarvikkeisiin. Sekin on erittäin hyvä asia.

Tämän asian osalta haluan antaa tunnustusta myös edelliselle hallitukselle ja eduskunnalle, jotka omalta osaltaan tekivät hyvää pohjatyötä meille kaikille rakkaassa ja tärkeässä asiassa. On ollut myös mukava huomata, että monet ravintolat ovat alkaneet merkitä ruokalistoihinsa ruuan alkuperän. Toivottavasti tämä laajenee koko alalle.

Herra puhemies! Lopuksi vähän metsäasioista. Yhteismetsien perustaminen on ainoa metsäpoliittinen keino, jolla on ollut selvä vaikutus metsätilojen koon kasvamiseen. Hallitus kannustaa yhteismetsien perustamista säätämällä niille uuden 28 prosentin verokannan. Yksityismetsänomistus on pääomaveron piirissä, joten pääomaveron noustessa yhteismetsien 2 prosenttiyksikön veroporkkana säilyy. Metsien käytön tehostamisessa yhteismetsien lisääminen on pysyväluonteinen ja kustannustehokas keino.

Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen eli niin sanottu Kemera-tuki on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa. Tavoitteena on näillä varoilla edistää sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat metsien kasvuun ja käyttöön pitkällä aikavälillä. Pienpuun energiajärjestelmästä tuettavaa pienpuuta arvioidaan korjattavan ensi vuonna reilut 2 miljoonaa kuutiometriä aiempaa enemmän. Yhteensä pienpuun energiakäytön edistämiseen on käytettävissä noin 17 miljoonaa euroa.

Tulemme lisäksi hallituskauden aikana edistämään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä ja metsiin perustuvien elinkeinojen mahdollisuuksia lukuisilla lainsäädännön uudistushankkeilla ja organisaatiouudistuksilla.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jo silloin, kun keskustelimme tässä salissa hallitusohjelmasta, me keskustassa arvelimme niin, että teillä, ministeri Koskinen, on kyllä hyvää tahtoa näissä asioissa, mutta teillä ei ole värkkejä toteuttaa sitä tahtotilaa, ja nyt se on käynyt aivan selvästi ilmi tässä budjetissa. Siinä on valitettavasti niin paljon leikkauksia, niin paljon heikennyksiä, niin paljon kustannuksia nostavia elementtejä viljelijöille, jotka jo tässä vaiheessa omaa ahdinkoaan ovat käyneet purkamassa, tänäänkin ja jo paljon paljon aikaisemmin. Kannattavuus on heikentynyt, ja edelleen hallitus nyt sitä heikentää. Näin ei voi jatkua. Siksi toivonkin, ministeri Koskinen — teidän esityksennehän oli paljon paljon parempi kuin nyt tämä koko hallituksen budjettilinjaus — että pystytte nyt vaikuttamaan siihen, että todellisuudessa ne tavoitteet, mitä hallitusohjelmassa on, toteutuvat.

Se on hyvä asia, että te painotatte markkinaehtoisuutta, kiitos siitä, mutta ne toimenpiteet pitää pistää heti liikkeelle. Markkinoilta on saatava oikeudenmukainen hinta. Se on se tärkeä asia, jolla sitä kannattavuutta tukien myötä lisätään myöskin.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhteismetsiin houkuteltiin alhaisemmalla yhteisöveroprosentilla, ja nyt sitten mennään pääomatuloverotukseen. Eikö tämä ole jo suorastaan uhka suomalaiselle metsänomistukselle? Kunhan metsäteollisuus toipuu tästä lamastaan — ja on ilmeistä, että he ovat ryntäämässä tuonne bioenergiapuolelle — niin suomalainen metsä on haluttua tavaraa. Minä näen tässä kyllä uhkan, että suomalainen metsänomistus siirtyy ulkomaisiin käsiin.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Koskinen, kun tulitte valituksi tähän merkittävään tehtävään, niin MTK:n johto ilmoitti, että paras mies valittiin. Olen samaa mieltä, ja sen vuoksi uskonkin, että te MTK:n hyvällä myötävaikutuksella ja tuella onnistutte tässä vaativassa tehtävässä. Tässä on todella paljon tehtävää.

Ensimmäinen on tietysti tämä maatalousuudistus ja siihen liittyen myöskin kotimaassa tehtävää, esimerkiksi tukierot. Esimerkkinä otan maidontuottajan Varsinais-Suomessa taikka C-alueella. Maitolitran hinnassa käytännössä tuottajan saama hintaero on 5 senttiä. Miljoonassa litrassa se tekee 50 000 euroa. Se on aika hyvä vuosipalkka, kun tuotantokustannuksissa ei varmasti ole olennaista eroa. Tämä on yksi.

Toinen on sitten tämä byrokratia. Toivon, että onnistutte nyt näissä byrokratiatalkoissa. Edeltäjänne eivät ole puheistaan ja lupauksistaan huolimatta onnistuneet.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähi- ja luomuruoka on erittäin kannatettavaa. Nyt varmaan toivomme tässä yhteistyötä sitten hankintalakiin liittyvissä asioissa, kun tämä yhteistarjous on ollut se ongelma, missä esimerkiksi kuntien mahdollisuus hankkia lähi- ja luomuruokaa on ollut ongelmallista.

Toinen näkökulma siihen voisi olla vientimme, elikkä miten voisimme tukea sitä luomuruuan vientiä, koska se on myöskin varsin suosittua tuolla Euroopan puolella.

Pientä huolta on kuulunut vesihuoltotöiden vähennyksestä, koska muistamme kaikki edelliseltä kaudelta jätevesiasetuksen ja siihen liittyvät ongelmatiikat. Nyt jos tältä toiseltakin puolelta sitten ollaan vähentämässä rahoja, niin miten tämän kohdan voisimme korjata?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivotan onnea maatalousministerille näihin vaativiin EU-neuvotteluihin. Suomella on kaikki mahdollisuudet saada nyt parempi tulos kuin aikaisemmin, kun suoria tukia jaetaan tasaisemmin ja epäsuotuisat alueet huomioidaan. Vihertäminen on taas keskeistä koko Itämeren hyvinvoinnille.

On erinomaista, että olette ottaneet tämän luomun ja lähiruuan kehittämisohjelman heti ensi töiksi mukaan ohjelmaan. Kysyisinkin, millä tavalla julkisten hankintojen kautta voisi myös edistää luomua ja lähiruokaa.

Yksi näkökohta, mikä on hallitusohjelmassa, on, että halutaan markkinoiden kautta saada viljelijän tulotasoa nousemaan, kaupan osuutta pienemmäksi, viljelijän osuutta suuremmaksi. Onko ministeriössä jo kaavailuja, minkälaisella strategialla tätä tavoitetta lähdetään edistämään?

Sitten ihan lopuksi kysyisin vielä Metson rahoituksesta, kun nyt teidän momentiltanne on poistettu 3 miljoonaa. Miten arvelette sen vaikuttavan Metso-ohjelman edistymiseen?

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin lyhyt kommentti edustajakollega Hemmilälle. Jos nostat ainoastaan yhden tuen ulos koko paketista, annat väärän kuvan tilanteesta. Esimerkiksi maidontuottaja C-alueella ei saa lypsylehmäpalkkiota ollenkaan, minkä kollega A- ja B-alueella saa. Hän saa myös alhaisemmat hehtaarituet. Eli kokonaisuus ratkaisee.

Mutta sitten kysymykseen. Useita vuosia valtiovarainministeriö on arvostellut valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja, ja erityisesti kaksi on ollut näköpiirissä, nimenomaan Valtion asuntorahasto ja Makera. Hallitusohjelmassa lukee nyt selkeästi, että "Valtion asuntorahasto säilytetään valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona - -", mutta koskien Makeraa sanotaan, että "Maatilatalouden kehittämisrahaston - - toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan". Eli aivan erilainen tilanne on, ja nyt minä kysyn, minkälaiset mahdollisuudet meillä on säilyttää myös Makera valtiontalouden ulkopuolisena rahastona, koska se on erittäin tärkeä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että ministeri antoi tunnustusta edellisen hallituksen lähi- ja luomuruokaprojektille, ja on hienoa, että nykyinenkin hallitus jatkaa sitä. Minä uskon, että me pääsemme ihan oikeasti eteenpäin.

Metsäsektorille minun kysymykseni oikeastaan kohdistuvat. Kemera-varojen osalta jo viime kaudella oli vaikeuksia hieman silloisen valtiovarainministeripuolueen kanssa. Kun me tiedämme, että tämän vuoden osalta Kemera-varat ovat jo loppuneet ja nyt budjetissa vielä ensi vuodelle supistatte 16 miljoonaa euroa, niin miten uskotte, että tämä metsien kunnostaminen ja uudistamistyö etenee näin pienillä Kemera-varoilla?

Toinen asia on se, että petu, pienpuun energiatuki, saatiin viime kaudella neuvoteltua hyvässä yhteisymmärryksessä kokoomuksen kanssa. Nyt olette lähteneet tukemaan metsäteollisuutta, että sitä sovittua kuutiohintaa ollaan 30 prosenttia alentamassa. Uskotteko, että ihan oikeasti saadaan metsäenergia liikkeelle näillä suunnitelmilla, joita nyt olette tekemässä?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen eduskunta ja Kataisen hallitus on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin sekä monipuolistamaan energiantuotantoa. Tämä tavoite on erinomainen, mutta sehän ei toteudu ilman selkeitä toimenpiteitä ja päätöksiä. Kysyisin ministeri Koskiselta, millä strategisilla toimenpiteillä ja minkä aikataulun puitteissa aiotaan saavuttaa asetettu tavoite.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös omalta osaltani toivottaa ministerille menestystä ja myös kiittää siitä, miten paljon hyvää työtä olette tehnyt nyt tämän budjettiesityksen eteen, koska haasteet olivat valtavat ja maatalouteen kohdistetut leikkauspaineet olivat vielä suurempia. Olette pystynyt tätä kuitenkin omalta osaltanne hiukan paremmaksi tekemään. Vaativaahan tämä on, mutta me kaikki tiedämme, että kaikille hallinnonaloille kohdistuu leikkauksia näinä vaikeina aikoina. Tämä on haastava paikka.

Erityisesti haluan kiittää myöskin tästä luomu- ja lähiruokaohjelmasta, että sitä näin voimallisesti... [Edustajan mikrofoni menee pois päältä.]

Saanko vielä hetken jatkaa?

Hyvä, kiitoksia. — Eli tosiaan tämä luomu- ja lähiruokaprojekti on erittäin tarpeellinen. Tämän näkee siinä, miten tällä hetkellä kuluttajat tähän suhtautuvat. Sitä suorastaan vaaditaan. Meidän elintarvikeketjumme ei kyllä täysin pysty tähän huutoon vastaamaan. Meidän pitääkin kiireisesti saada paitsi tuottajat myös kauppa, elintarviketeollisuus yhdessä toimimaan niin, että me todella voimme tehdä tästä semmoisen suomalaisen menestystuotteen, niin kuin tämä voisi olla, jos kaikki yhteen hiileen puhaltavat. On hienoa, että tällä on koko eduskunnan kannatus. Minä uskon, että me tällä kaudella teemme tässä vielä suuren harppauksen ja pääsemme eteenpäin.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Perussuomalaisten maatalouspolitiikassa yksi kysymys on ollut se, miten pienemmät ja keskisuuret viljelijät pärjäävät. Hallitus ja edelliset hallitukset ovat harjoittaneet 1970-luvulta lähtien tässä maassa politiikkaa, mikä on ajanut viljelijöitä maan hankintaan, lisämaan ostoon ja velkaantumiseen. EU toi mukanaan tuotteitten hintojen laskut, kansainvälisen kilpailun, ja viljelijät ovat taistelleet viimeiset 16 vuotta kannattavuuden rajoilla, jopa sen allekin. Viimeisinä vuosina siankasvattajat ja karjankasvattajat ovat välillä joutuneet maksamaan omistaan, broilerinkasvattajat ja muut vastaavat.

Nyt kysyisinkin ministeriltä, missä vaiheessa investointitukien raja — joka on nyt 17 000 euroa tilatulon kohdalta, ennen kuin voi saada investointitukea — lasketaan esimerkiksi 7 000:een, niin että nämä keskivertotilat, joissa on peltoa muutama kymmenen hehtaaria (Puhemies koputtaa) — keskiarvohan on 37 — tulevat tukikelpoisiksi. Ja vastaavasti sukupolvenvaihdostuet: Milloin nämä tulevat sukupolvenvaihdostuen piiriin? Keskikokoisen tilan jatkajakin voi löytyä omasta perheestä, jos vaan luokitukset ja lukuarvot olisivat oikeat.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Petokorvaukset ja ennen kaikkea niitten riittämättömyys ja lähinnä petopolitiikka yleensä on ollut hyvin vahvasti nyt keskustelunaiheena pohjoisessa ja myös Itä-Suomessa. Petojen määrä on ainakin siellä metsässä liikkujien mielestä suurempi kuin mitä tilastoissa on. Mitenkä näette tämän ja ennen kaikkea näitten korvausten määrärahan riittävyyden ja sitten myös tämän petopolitiikan? Millä tavalla tähän puututte?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsäenergialla on aivan ratkaiseva rooli Suomen uusiutuvan tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt kuitenkin valtiontalouden tasapainottamiseksi joudutaan tekemään vaikeita säästöjä, jotka heijastuvat myös metsäenergian saantiin. Täällä on puhuttu aiempina päivinä energiatuista, on puhuttu metsäteistä, niitten kunnossapidosta ja rahoituksesta. Kysyisin teidän, ministeri, arviotanne siitä, kuinka hyvin teidän hallinnonalanne talousarvioesitys antaa nyt valmiuksia Suomen edetä kohti uusiutuvan energian tavoitetta.

Toiseksi kysyisin tuotantoeläinten hyvinvoinnista, josta on hallitusohjelmassa kirjattu aika vahvasti. Siellä todetaan muun muassa, että "eläinvalvontaa ja sen rahoitusta vahvistetaan" ja että "nimetään eläinsuojeluasiamiehen virka maa- ja metsätalousministeriöön". Voitteko kertoa, onko nyt tässä talousarvioesityksessä mielestänne tähän työhön riittävät edellytykset?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa herra puhemies! Tämä ehdotus uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi EU:ssa on uusi, mutta kysyisin kuitenkin tämän aktiiviviljelijän määritelmän perään, onko ministerillä siitä käsitys. Kysyn sen takia, että esimerkiksi täällä Uudellamaalla monet viljelijät ovat joutuneet hakemaan tuloa myös tilan ulkopuolelta, mutta tuottavat silti elintarvikkeita, juuri tätä lähiruokaa, mikä tässä on nostettu esille.

Toisena kysymyksenä haluaisin kuulla ministerin näkemyksen siitä, miten voitaisiin saada markkinoilta parempi ja oikeudenmukainen osuus tähän perustuotantoon. Tietysti tämä lähiruoka ja ekoruoka on yksi tapa, mutta suurin osa tuotetuista elintarvikkeista, iso määrä, on kuitenkin tämän ulkopuolella, ainakin nyt.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulimme ministerin puheenvuorossa huolestuneen toteamuksen sokerin kiintiöjärjestelmän päättymisestä muutaman vuoden kuluttua. Hallitusohjelmaan on kirjattu selkeä tavoite varmistaa keskeisten tuotteiden osalta kansallinen huoltovarmuus. Sokeri on yhtenä elintarviketuotannon perusraaka-aineena epäilemättä tällainen tuote. Kysyisinkin ministeriltä: Mitä tulette tekemään kotimaisen sokerijuurikkaan viljelyn ja sokerin tuotannon varmistamiseksi myös tulevaisuudessa?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Herra puhemies! Katsotaan, kuinka pitkälle päästään kolmessa minuutissa.

Täällä edustaja Leppä ihan oikein kantoi huolta kannattavuudesta. Kannattavuuden arvioidaan olevan ensi vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin tänä vuonnakin. Ptt ennustaa vähän suurempaa tulosta maatiloille kuin mitä Maatalouden tutkimuskeskus ennustaa, mutta olennaista siinä on tämä tilanne, että mikä on kustannuskehitys ensi vuonna, tapahtuuko esimerkiksi rehun hinnassa muutosta, ja jos viljan hinta lähtee laskemaan, niin kuin jotkut ennustavat, mikä on energian hinta, ja taas toisaalta, mikä on sitten tuotteiden hinta markkinoilla, kukaan ei tiedä. Mutta jos tuet pysyvät suunnilleen samassa tasossa, jos vaikka nyt vähän vähenevätkin, niin se ei sitä ratkaise, vaan se ratkaisee, mikä on kustannuskehitys ja mikä on hintakehitys, ja markkinaehtoisuus on kuitenkin se olennainen asia.

Täällä edustaja Mattila puhui yhteismetsistä. Siis yhteismetsille jää 2 prosentin veroero, ja sille tulee uusi oma verokantansa.

Edustaja Hemmilä, aivan oikein, byrokratia on se paha asia. En uskalla luvata sen kummemmin kuin kukaan muukaan, kun olen aiemmin siihen tutustunut, ja hankalaa se on, mutta tosissaan siihen tehdään töitä, koska meillä ei ole varaa myöskään palkata lisää virkamiehiä, pikemminkin pitäisi vähentää.

Edustaja Paatero kiinnitti huomiota lähi- ja luomuruokaan niin kuin moni muukin täällä, se on hyvä asia. Se menee eteenpäin. Hankintalaki antaa mahdollisuuksia, mutta hallitusohjelman mukaisesti hankintaosaamista myös kunnissa pitäisi parantaa. Se koskettaa myös näitä edustaja Karimäen esille ottamia julkisia hankintoja, millä tavalla niissä voitaisiin lisätä lähiruokaa ja luomuruokaa. Vientiin panostaminen on olennainen asia, mutta tietysti pitää löytää ne markkinat.

Vesihuolto on se yksi ikävä asia tässä budjetissa. Se olisi kuitenkin yksi tärkeä osa maaseudulla, liittyen nyt sitten vaikka jätevesiasetukseen tai ylipäätään siihen, että meillä on hyvää vettä, jota sitten sekä maaseudun asukkaat että myös tuotantoeläimet käyttävät.

EU-uudistuksista ehkä täällä puhutaan vähän myöhemminkin, siitä mitä on.

Makerasta oli muutama kysymys. Makera arvioidaan ensi vuonna hallitusohjelman mukaisesti, mikä sen asema on, kuinka paljon siellä on rahaa, ja myös sitten, millä tavalla investointeja suunnataan, minkä kokoisille tiloille, minkä tyyppisiä investointeja. Se on koko kokonaisuus, mikä pitää käydä läpi.

Metso-ohjelmasta vähennetään 3 miljoonaa euroa. Se voi tietysti jonkin verran vähentää sopimuksia sillä alalla. Toinen asia, mikä voi siihen vaikuttaa, on myös se, että ne Metso-ohjelman mukaan maksettavat varat, niin kuin myös Kemera-varatkin, tulevat veronalaiseksi tuloksi, ja se voi tietysti vähän vähentää metsänomistajien kiinnostusta Metso-ohjelmaan.

Metsäsektorista muuten, niin kuin edustaja Reijonen täällä hyvin kiinnitti huomiota, tietysti Kemera-tukia vähän vähennetään, jolloin meidän pitää miettiä, millä tavalla ne rahat, vähenevät rahat, kohdennetaan, koska ei voi olla järkevää niin, että rahat aina puolivälissä vuotta loppuvat ja loput sitten jäävät ihmettelemään ja odottamaan. Ne pitää suunata uudestaan, mutta olen kovin huolissani, jos metsänomistajan ainoa motiivi tehdä metsässä uudistustöitä tai nuoren metsän hoitotöitä on se, että siihen saa valtiolta vähän rahaa. Kyllä pitää olla joku muu motiivi lähteä sinne metsätöihin.

Nyt, puhemies, 3 minuuttia meni ja muutama jäi vielä vastaamatta.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Jos saisi esittää toiveen, koska on monta tärkeää asiaa, että ensin käytäisiin läpi maataloutta ja sitten metsäpuolta. Millään ei ehdi tässä minuutissa.

Kun tulin vajaa 21 vuotta sitten tänne lypsyasemalta ja tämän viikon maanantaina kahdelta lopetin juurikkaannoston, niin tiedän ne yrittäjien vastuut ja yrittäjäriskin. Maatalouden kannattavuus on se kaikkein tärkein, ja tämän 20 vuoden aikana, kun olen ollut täällä, olen joutunut toteamaan, että maatalouden kannattavuus keskimääräisellä tilalla on koko ajan, valitettavasti, heikentynyt. Sen tähden haluaisin tukea ministeriä niissä toimissa, joita me täällä voimme tehdä, joilla me voisimme pitää yllä kannattavuutta ja joilla me voisimme varmistaa sen, että tulevaisuudessakin olisi viljelijöitä.

Viljelijän kannattavuus muodostuu tuista, kansallisista EU-tuista, sitten markkinahinnoista, joihinka me viljelijät itse voimme jonkin verran vaikuttaa, emme kuitenkaan riittävästi, ja sitten maatalouden tuottavuudesta ja kilpailukyvystä. Nyt näyttää siltä, että energiaverot, Makeran leikkaukset ja ilmeisesti nämä kotieläintuet, jotka ovat leikkauksen kohteena, vaikuttavat tähän kannattavuuteen. Kysynkin ministeriltä, millä tavalla näihin asioihin voitaisiin nyt antaa tukea.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä talousarvioesityksessä tavoitteina ovat muun muassa porotalouden kannattavuuden parantaminen ja varmasti porotalouden tukeminen. Meillä Lapissa porotaloudessa on yksi erittäin suuri ongelma, ja se on pedot. Kyse on tällaisista miljoonaluokan tappioista, joita porotilalliset joka vuosi joutuvat kärsimään nahoissaan. Ongelma on myös turvallisuudessa, eli pienet koululaiset joutuvat kulkemaan koulumatkoja alueella, jolla tiedetään olevan petoja.

Nyt minä haluaisin ministeriltä kysyä, mitä te aiotte tälle ongelmalle tehdä, ja minä kaipaisin niitä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisesta maataloudesta, lähiruuasta ja näiden puolustamisesta vallitsee mielestäni kansallinen yksimielisyys. Talouden haasteet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että sektori joutuu osallistumaan valtiontalouden tasapainottamiseen.

Talousarvioesityksessä näkyy kuitenkin työ, jota vaikeissa olosuhteissa on ministeri Koskisen toimesta tehty. Jo mainittujen cap-neuvottelujen johdosta oli hyvä päätös jättää lfa-tuki leikkausten ulkopuolelle.

Suomalaisen lähiruuan käytön kasvattamisen pitää olla keskeisin maatalouspolitiikan strategisista tavoitteista. Onkin erinomainen asia, että se on nostettu hallituksen toimesta esiin. Otetaan esimerkiksi suomalaiset koulut: Peruskouluikäisiä ruokailee päivittäin yli 500 000. Kuntien hankintojen ohjaaminen lähiruuan suuntaan onkin erittäin merkittävä tapa turvata suomalaista maataloutta ja ruuantuotantoa.

Arvoisa puhemies! Tiedustelisin, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä, jotta yhä suurempi osa suomalaisten lasten ja nuorten päivittäisestä ruuasta olisi laadukasta, kotimaista lähiruokaa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos suomalaisen ruuan puolustamisen yksimielisyys tarkoittaa sitä, että keskustankin mielestä viljelijöiltä tulisi leikata 5 prosenttia, kun toiset tekevät tulopoliittista sopimusta ja miettivät 4 prosentin korotusta, täytyy sanoa, että keskusta ei ole yksimielinen tällaisessa politiikassa. Minusta on hävytöntä, että kun viljelijöillä menee näin huonosti, valtio vielä omaehtoisesti painaa viljelijöitä yhä syvemmälle suohon. Kysynkin, onko teidän mielestänne, ministeri Koskinen, oikein, että maatalouspääluokasta leikataan 4 prosenttia, kun muista pääluokista leikataan keskimäärin 2,2 prosenttia. Ovatko nämä leikkaukset oikeudenmukaisesti kohdennetut?

Haluan kysyä myös metsäpolitiikasta: onko teidän mielestänne tuottavaa se, että jos joka paikasta on pakko jotakin nipistää, niin kun näitä uusiutuvan energian leikkauksia tehdään, ne tehdään nimenomaan metsäpuolelta, vaikka se on 15 kertaa tehokkaampaa energiantuotantoa satsattua euroa kohti kuin esimerkiksi tuuli?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla tätä luomu- ja lähiruokaohjelmaa. Tosin enemmänkin siihen olisi voinut panostaa, mutta kohdentaen kouluruokailuun ja sitä kautta valistukseen voidaan saada isompia hyötyjä. Samalla, kun nämä ovat lähiruokaa, ne ovat myös ympäristöystävällistä tuotantoa, koska kuljetusmatkat eivät ole niin pitkiä.

Toinen valistuksen kohde ovat sitten terveysvaikutteiset ruuat, meidän omat superfoodimme, marjat ynnä muut. Tästä oli esimerkkinä sitten toisenlainen tuote, tämä meidän rypsiporsaamme, jonka eräs suomalainen firma kehitti. Jostain syystä sen mainostaminen kiellettiin. Mitä te aiotte tällä valistuksella tehdä ja kehittää suomalaista yhteiskuntaa siihen suuntaan?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotimainen ruoka on elintärkeä kansallinen kysymys, ja osana sitä on tärkeää edistää lähi- ja luomuruokaa. Kokonaisuudessaan suomalaisen ruuan kannalta alkuperämaamerkinnät ovat erittäin tärkeitä, ja kannustan ministeriä kyllä kaikilla saroilla siihen, että mahdollisimman nopeasti alkuperämaamerkinnöistä tulisi sellaisia, että suomalaiset tosiaan tietäisivät, mitä ostavat, ja voisivat ostaa sitä kotimaista lihaa ja kotimaisia tuotteita.

Kuluttaja on tärkeä vaikuttaja, ja meillä ei vielä ole sellaista järjestelmää, että voitaisiin katsoa, miten vastuullisuus toteutuu ruokaketjussa. Erityisesti lihantuotannossa tämä on tärkeää. Kysynkin, minkälaisia toimia on tehty, jotta tämmöinen vastuullisuusjärjestelmä olisi. Tässä voitaisiin myöskin todentaa eläinten hyvinvointi, josta on paljon keskusteltu. Hallitusohjelmassa mainitaan myöskin uusi eläinsuojelulainsäädäntö. Milloin eduskunta saa sen käsiteltäväkseen?

Kiitän ministeriä siitä, että vesiensuojelussa on laitettu uutta tuulta purjeisiin. Nyt olisi tällainen peltojen vapaaehtoinen tarjouskilpailu, eli kaikkein eniten vesistöihin päästöjä päästävät pellot voitaisiin vuokrata pois vapaaehtoisesti. Onko muita toimia tulossa vesiensuojeluun maatalouden osalta, ministeri Koskinen?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Paljon olisi kysyttävää, mutta tartutaan tuohon ministerin täkyyn capista, muutamia kysymyksiä siitä.

Tuosta vihertämisestä. Oletteko sitä mieltä, että todellista kestävää ympäristöpolitiikkaa seuraa siitä vaiko näennäistä etenkin Suomen näkökannalta?

Sitten toinen kysymys: mitä siellä todetaan turvepeltojen käytöstä? Ovatko ne pelot oikeita, mitä viestejä tuli, että jonkinlaisia rajoituksia mahdollisesti sille puolelle tulisi? Tämähän koskisi lähinnä vain nyt Suomea sitten, elikkä jostain kumman syystä siellä on keksitty tällainen juttu — tai onko siellä?

Sitten tuosta neuvonnasta. Siellähän myös ilmeisesti ainakin aikaisemmin oli tarkoitus lisätä tällaista tilakohtaista neuvontaa. Miten näette, että budjetin 30 prosentin leikkaukset neuvontaan sopivat yhteen tämän kanssa?

Sitten tuosta luomuasiasta. Brändityöryhmähän esitti, että luomuinstituutti perustettaisiin, niin toivon, että ministeri Koskinen tukee sen sijoituspaikaksi Mikkeliä. Ammattikeittiössä luomun ja lähiruuan edistämiseen tarvitaan edelleenkin varoja, sitä ammattitaitoa ei siellä ole tarpeeksi tällä hetkellä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on ollut ilahduttava kuunnella, koska se osoittaa, että täällä vallitsee vankka tuki luomu- ja lähiruuan edistämiselle yli puoluerajojen ja yli hallitus- ja oppositiorajojen. Teillä, ministeri Koskinen, on eduskunnan vahva tuki hallitusohjelmassa kirjatulle tavoitteelle luomu- ja lähiruuan edistämisestä.

Varmaan moni kollega pani Maaseudun Tulevaisuudessa merkille artikkelin, jossa kerrottiin Kööpenhaminan esimerkistä. Kööpenhaminan kaupungin keittiö on päässyt jo yli 60 prosentin luomuosuuteen, ja tavoitteena on 90 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.

Aika monet näistä luomu- ja lähiruuan edistämisen toimenpiteistä eivät oikeastaan kuulu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu kilpailu, kauppa ja hankinnat, kouluissa mennään tietysti vähän sinne OKM:n puolelle. Kysyisinkin ministeriltä, kun luomu- ja lähiruuan edistämisohjelmaa lähdetään viemään eteenpäin, miten varmistatte, että saatte myös nämä muut tärkeät ministeriöt tähän työhön mukaan.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilahduttavaa, jos yhteismetsänomistuksen tukemisella saadaan puuta paremmin liikkeelle niin, että sitä riittäisi sekä teollisuudelle että rakentamiseen energiaksi ja sitten näihin uudenlaisiin tuotteisiin, ja näin varmaan tarvitaan myöskin erikoistumista erilaisten metsien osalta.

Yhden toivomuksen esittäisin ministerille: kun meillä rehevöityvät nämä pienemmät vesistöt ja niin myös meidän alueella Pien-Saimaa on varsin karmeassa kunnossa ja on varmaan ollut esityksenä jo useamman vuoden ajan sen puhdistaminen, niin toivoisin näkeväni myöskin sen tässä budjetin toteutuksessa, sitä ei yksittäisenä tietenkään pienenä osana täällä näy.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Herra puhemies! Haasteet kasvavat, täällä on monta isompaa kokonaisuutta, niin kuin edustaja Kalli totesi, mistä olisi hyvä käydä vähän pidemmin.

Mutta nyt ensin tästä uusiutuvasta energiasta. Uskon, että näillä rahoilla se menee eteenpäin. Suomen tavoite on 38 prosenttia, hyvä tavoite, ja tietysti metsäenergia on yksi osa, millä sitä edistetään. Tietysti siitä koko paketista, mikä viime vaalikaudella on sovittu, kaikkia yksityiskohtia en tiedä, kun en täällä silloin ollut, mutta olen varma, että hallitus seuraa tätä kaikilla rintamilla.

Porot ja pedot: Viime vuonna ihan kaikkia lupia, mitä oli, ei saatu käytettyä. Siinä jäi jokunen karhu kaatamatta, samoin jokunen susi. Tänä vuonna lupia vielä vähän lisättiin. Toivottavasti nyt onnistuu jahti paremmin, koska pedot aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Myös ne rahat saattavat olla pikkuisen niukat, mitä ensi vuoden budjettiin on esitetty, riippuen nyt tietysti vahinkojen määrästä. Sitä on vaikea etukäteen sanoa, mutta toivottavasti onnistutaan. Joka tapauksessa se oikeutus siihen, että kun meillä petoja pitää olla, niin pitää myös huolehtia, että maksetaan korvaukset sillä tavalla, koska ei voi olla niin, että jotkut ihmiset vaan kantavat vastuun näistä asioista.

Näistä eläimistä toisenlaisiin eläimiin. Tuo laki eläinten hyvinvoinnista tai eläinsuojelulaki on pitkä prosessi. Sen valmistelu on aloitettu, tulee tänne ehkä hallituskauden lopulla, en osaa sanoa, onko 2014 vai milloin, monia asioita selvitetään. Se on tärkeä asia.

Täällä oli monia kysymyksiä liittyen cap-tukiuudistukseen. Otetaan yksi esimerkki, elikkä sokerijuurikkaalla meidän tavoite on, että kiintiöjärjestelmä jatkuisi eikä loppuisi vuonna 2015. Edelleen meillä on oikeus maksaa sokerijuurikkaalle hehtaarikohtaista tukea, mikä tällä hetkellä on 350 euroa hehtaarille, ja se oikeus säilyy jatkossakin. Kysymys on tietysti, riittääkö se vai tarvitaanko myös kiintiöjärjestelmän jatkamista.

Täällä kysyttiin aktiiviviljelijän perään. Se komission ehdotuksessa on, että 5 prosenttia tuloista pitäisi tulla maataloudesta, ja tietysti on teknisesti haastavaa, mitä vuotta tarkoitetaan, mitä kaikkea lasketaan jne., elikkä monia yksityiskohtia on tässä vielä auki.

Sama liittyy turvepeltoihin — minä en löytänyt äsken edustaja Komin kysymyksestä turvepelloista — me vielä viime vaiheessa pyrimme vaikuttamaan...

No, selvä. — Niin, komission suuntaan pyrittiin vaikuttamaan, että se sieltä poistettaisiin, koska se koskettaa ainoastaan Suomea. Minä en löytänyt nyt, mikä se tilanne on, tämä tuli tänään, palataan siihen sitten myöhemmin.

Mitä sitten liittyy markkina-asemaan, se olennainen asia, myös esityksessä puhutaan tuottaja- tai toimialaorganisaatioista, ja on olemassa tämmöinen maitopaketti EU:n käsittelyssä, niin kuin hyvin tiedätte. Me katsomme, mitä sen suhteen tapahtuu, ja olemme myös pyytäneet selvityksiä, minkä takia viime vaalikaudella tämä tuottajaorganisaatiolaki ei edennyt. Siinä oli aika paljonkin vastustusta eri puolilla, ja nyt pitää arvioida huolella sitten, onko se semmoinen, mikä voi toimia, vai onko joku muu keino, millä voidaan asioita viedä eteenpäin. Se on kuitenkin olennaista, että ketjussa tavallaan kaikilla osapuolilla olisi, voisi sanoa, suunnilleen yhtä vahva asema neuvotteluissa. Silloin se toimisi ehkä vähän oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin.

Siinä, herra puhemies, nyt joitakin. Jäi varmaan joitakin kysymyksiä vielä vastaamatta, mutta...

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Koskinen mainitsi äsken tuottaja- ja toimialalainsäädännön ja viime kaudella sen kariutumisen. Siihen on helppo vastaus. Kariuttajat olivat kokoomus ja vihreät. Toivottavasti nyt, kun kuusi puoluetta on hallituksessa, saatte siellä taaksenne enemmistön.

Tämä budjettiesitys tuo todella kovat ajat myöskin perusmaataloudelle. Leikkaukset, yli 90 miljoonaa euroa, tulevat kohdentumaan kansallisen tuen, ympäristötuen ja elinkeinotoiminnan investointitukien puolelle, ja ne vaikeuttavat kyllä toimialalla nyt jo tällä hetkellä olevaa pahaa kriisitilannetta.

Siksi kysynkin: Onko hallituksella aikomuksena joillakin muilla toimenpiteillä parantaa viljelijän asemaa, ja yksi näistä olisi tietysti tämä tuottaja- ja toimialalainsäädäntö? Mutta en ole ainakaan hallitusohjelmasta huomannut eri hallituspuolueilla minkäänlaista sitoutumista tämän osalle. Aiotteko ottaa sen hallitusohjelman ulkopuolelta käsiteltäväksi?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä, onko ministeri tai ministeriö ajatellut keinoja, millä maataloustuottajalle saataisiin suurempi osuus myytävän ruuan hinnasta. Koska toisaalta näyttää koko ajan olevan jatkuvia paineita laskea tukia Suomessa ja myöskin EU:sta tulee tukienlaskupaineita, niin jollain tavalla tätä viljelijän osuutta alkutuottajana pitäisi pystyä lisäämään, ja se koskee varmaan kaikkia tuotannonaloja yhtä lailla.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Makuasioista ei tietysti sovi kiistellä, mutta olen kuullut monia myöskin tämmöisiä objektiivisia arvioita siitä, että parasta suomalaista luonnonmukaisesti tuotettua lihaa on nimenomaan poronliha, ja siksi oli erittäin hyvä kuulla ministeriltä, että hän tietää nämä petojen porotaloudelle aiheuttamat ongelmat ja on niihin puuttumassa.

Tämä on sellaista politiikkaa, joka ei maksa mitään, ei tule talousarvioon kuluja siitä, että petopolitiikkaa parannetaan, mutta se tuo meille huomattavan paljon, kun sitten se poronliha saadaan jalostusketjuun ja edelleen sitten ruokapöytiin.

Kysyisin oikeastaan samanlaista politiikanmuutosta. Kun täällä talousarviossa mainitaan, että kalakantoja on tarkoitus hoitaa kestävällä tavalla, niin millä tavalla on tarkoitus turvata se, että kalastuksen painopistettä saataisiin varsinkin vaelluskalojen, ennen kaikkea lohen, osalta mereltä siirrettyä jokivarsiin, missä se taloudellinen hyöty kansantalouden näkökulmasta on moninkertainen merikalastukseen verrattuna?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli todella valitettavaa ja surullista, että enemmistöllä hallitusneuvottelijoista oli asenneongelma muutamaa sanaa kohtaan: maatalous, metsä, maaseutu, maakunta ja kunta, ja tässä tämä tulos oli. Tiedän, että ministeri Koskinen teki muuten jo 2007 hallitusneuvotteluissa erittäin isänmaallista työtä maatalouden eteen niin kuin nytkin mutta voimat eivät riittäneet. RKP antoi hyvää myötätukea, mutta ei riittänyt.

Sanon näin, että suurin ongelma on siinä, miten me löydämme jatkossa nuoria, jotka ovat kiinnostuneita elinkeinosta. Tässä pelkkä myötätunto ei riitä, jos rahaa ei jää velkojen maksuun ja toimeentuloon.

Mielestäni kolme kaikista älyttömintä leikkausta oli Makeran alasajo, Kemera-tuen leikkaus, jossa valtion 1 euron panoksella saadaan 2 euroa metsänomistajan panosta, ja maatalousneuvonnan, jolla pitäisi nyt kehittää tiloja ja viedä niiden toimintaedellytyksiä eteenpäin, leikkaus.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota: Täällä budjettikirjassa puhutaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta, ja meidän täytyy olla todellakin huolissaan, niin kuin edustaja Rantakangas sanoi, nuorten tulemisesta tälle alalle. Näkisin, että olisi tärkeää kehittää niitä keinoja, että saisimme myös nuoria naisia pysymään maaseudulla, jatkamaan äitiensä ja isiensä työtä.

Toiseksi, kesän aikana ja tässä alkusyksystä on useilta tahoilta tullut viestejä maanviljelijöiden jaksamisesta. Millä tavalla, ministeri, aiotte edistää maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työssäjaksamista?

Pirkko  Mattila  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kotimaisen kalan osuus suomalaisesta ruokapöydästä on viime vuosina vain laskenut, ja järvien hoitokalastuksestakin voidaan olla monta mieltä, etenkin tehokkuudesta. Kysynkin ministeriltä: Mitä hallitus aikoo tehdä kotimaisen kalan saamisen edistämiseksi? Toiseksi, hyljevahingot tuolla Perämeren rannikolla ovat verottaneet varmasti myös tätä kotimaista kalakantaa, ja kysyn samoin: Mitä hallitus aikoo tehdä näitten hyljevahinkojen lievittämiseksi?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luomu- ja lähiruuasta on puhuttu paljon, ja on hyvä, että sen eteen maatalousministeri Koskinen jatkaa työtä. Toivotaan, että tulevaisuudessa yhä useammassa koulussa ja laitoskeittiössä on lähellä tuotettua ruokaa, on se sitten luomua tai muuta. Ruuan alkuperämaa -merkinnät ovat erittäin tärkeät. Nehän on nyt saatu pääasiassa kaupassa olevaan ruokaan, ja ministeri Koskinen nosti esille ravintolat: te toivoitte, että ne olisivat näissä ruokalistoissa näkyvissä. Eikö se voisi olla myös pakko, että pakolla määrättäisiin näkymään tuo ruuan alkuperämaa?

Aivan lopuksi ottaisin esille: Hallitusohjelmaan saimme hyvän kirjauksen turpeesta ja sen vaikutuksista lähivesiin. Nyt on paljon tehty parannuksia, että lähivedet eivät pilaantuisi, mutta siellä on myös kirjaus siitä, että lähdetään selvittämään vastuuta jo pilatuista lähivesistä. Millä tavalla tässä asiassa olette, ministeri, etenemässä?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mikäli suomalainen ruoka ja suomalainen lähiruoka, niin kuin täällä on todettu, olisi todella kansallinen kysymys, niin kai se käytännössä tarkoittaisi myös sitä, että se näkyisi myös hallituksen toimenpiteissä ja hallituksen budjettiesityksessä ja hallitusohjelmassa. Me kaikki, jotka tunnemme maataloutta ja suomalaista maataloutta, tiedämme, että suomalainen maatalous on kannattavuuskriisissä. Ja tällä budjettiesityksellä leikataan viljelijöitten yrittäjätuloa, nimenomaan yrittäjätuloa, jälleen aika tavalla.

Jos tuo puhemies olisi armollinen ja ystävällinen ja antaisi ministerille vähän pidemmän vastausajan, niin olisi äärettömän mielenkiintoista kuulla, miten te itse henkilökohtaisesti näette suomalaisen maatalouden tulevaisuuden, suomalaisen maatalouden kannattavuuden. Mitä teidän mielestänne sille pitäisi tehdä? Nythän teille annettiin hallitusohjelma ikään kuin valmiina käteen, ja sitä pitää toteuttaa, mutta kuinka te itse lähtisitte tätä suomalaisen maatalouden kannattavuutta hoitamaan?

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakaudella hyväksyttiin maatalouden vuosina 2000—2007 haettujen eräiden valtion ja korkotukilainojen koron alentaminen 2 prosentista 1 prosenttiin vuosiksi 2011—2012. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, koska nykyinen hallitus veti asian pois EU:n komission käsittelystä sen jouduttua vastatuuleen. Laki kumottiin tänä syksynä. Säästynyt yhteensä noin 12 miljoonan euron korkotuki otettaneen huomioon hallitusohjelman mukaisen säästötavoitteen täyttämisessä. Kysynkin ministeri Koskiselta: Onko näin, ja mistä tämä ilmenee vuoden 2012 talousarvioesityksestä?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsitykseni mukaan seuraavassa kalastusneuvostossa päätetään Itämeren kalastuskiintiöistä. Tähän astihan sitä kiintiöjakoa on ohjannut sellainen niin sanottu suhteellisen vakauden periaate, joka on käytännössä, suomeksi sanottuna, ahneuden periaate. Se ei ole enää tätä päivää.

Nyt YK:n merioikeusyleissopimus edellyttää kutuvaltioperiaatteen soveltamista. Tätä pitää Suomen myös noudattaa, ja se on ennen muuta Suomen etu, sillä suurin osa pyydettävästä lohesta syntyy Suomen joissa. Se merkitsee meille lisää kalastusoikeutta, jos sitä sovelletaan, mutta myöskin vastuuta kannan hoitamisesta. Tiedemiehet esittävät nyt, jopa komissio esittää, lohenkalastuskiintiön 79 prosentin pienentämistä, ministeriön virkamiehet tietääkseni vain rapean parinkymmenen prosentin pienentämistä. Minulla on semmoinen käsitys, että kun valiokunta antaa lausuntoa tuohon yhteisen kalastuspolitiikan kohtaan, niin uskon sen olevan lähempänä tiedemiesten esitystä kuin virkamiesten esitystä. (Puhemies koputtaa) Mitä linjaa ministeri aikoo kalastusneuvostossa tässä asiassa noudattaa? Tämän asian hyvä hoitaminen ei todellakaan maksa vaan tuo lisää rahaa Suomelle, samaten kuin tuo petopolitiikan hyvä hoitaminen.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelleen palaisin tähän lähiruoka- ja luomuasiaan, oikeastaan keskittyen nimenomaan luomuun. Meillä on ollut luomutuotteita tarjolla hyvinkin paljon, mutta kuten me kaikki tiedämme, luomutuotanto ei välttämättä ole hyvin kannattavaa, ja välttämättä sitä ei ole kovinkaan paljon meillä tutkittu. Tällä hetkellähän on käynnissä nimenomaan selvitys ja ollut puhettakin siitä, että tämmöinen luomuinstituutti voitaisiin perustaa, koska tarvetta on sille, että luomutuotannosta tehtäisiin tehokkaampaa, kannattavampaa kaikin puolin, nimenomaan viljelijän näkökulmasta sellaista, että se olisi varteen otettavaa elinkeinotoimintaa. Olisin myöskin oikeastaan tässä edustaja Komin tavoin kannustanut siihen, että kun tämmöinen esitys jatkossa tulee, niin Mikkeli, jossa Ruralia-instituutissa tämmöistä luomututkimusta on tehty hyvinkin pitkään, olisi tähän tarkoitukseen erittäin hyvä paikkakunta.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luomuviljelijänä tuohon luomuyrittämiseen ja luomutuotteisiin. Kyllä se on aivan sama ongelma kuin meidän muissakin maataloustuotteissa: markkinat, miten ne on tehty. Jos kauppa ottaa siitä nelinkertaisen katteen normaalin kahden sijasta, niin tähän markkinointiin täytyisi puuttua.

Mutta täällä on hyvin otettu tämä lähiruoka esille, ja haluankin kysyä ministeri Koskiselta sitä, ehtiikö kurki kuolla, ennen kuin suo sulaa. Eli meillä on aika paljon kriisiongelmia tällä hetkellä sika- ja kanapuolella. Onko hallituksella jotain kriisiohjelmaa tai rahoitusmahdollisuuksia näille tiloille, mitkä painiskelevat kriisin kanssa? Me olemme paljon puhuneet Kreikan kriisistä, muttei niinkään maatalouskriisistä.

Toinen sana: yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen. Eli monet maatilayrittäjät ovat myös monialayrittäjiä. Millä tavalla tullaan maaseudun kehittämistoimia edelleen jatkamaan, ja ovatko siellä investointituet edelleen kohdallaan?

Vielä sitten tuohon capiin: näyttää siltä, että siellä on enemmän viherryttämistä ja byrokratiaa kuin taloudellista ruuantuotantoa, vaikka maailma sitä pyytääkin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Katsotaan sitten, mihinkä päästään 5 minuutissa.

Jos aloittaisin tuottajaorganisaatiolaista, joka siis oli eduskunnassa viime kaudella ja joka ei edennyt. Olen asiasta erilaisia keskusteluja käynyt ja koettanut selvittää, mistä se kiikasti, mutta minulla on kyllä täysin erilainen käsitys kuin edustaja Hautalalla siitä, mihinkä se kaatui. Te sanoitte, että vihreät ja kokoomus kaatoivat sen esityksen. (Jari Leppä: Niin se oli!) Minulla on sellainen käsitys, ettei tainnut olla tuo maataloussektorikaan ihan yksimielinen tässä asiassa, että kyllä niitä vastustavia tahoja oli jossain muuallakin. Sen lisäksi oli myös monia tahoja, jotka miettivät, mikä se lopullinen kanta oikeastaan voisi olla. Niin kuin sanoin, tämä asia tullaan käymään läpi, ja katsotaan, miten tämä maitopaketti etenee, mitä tämä EU:n maatalouspolitiikan uudistus tuo mukanaan, ja täytyy miettiä tarkkaan, onko tämä mahdollisesti se keino, mikä toimisi, vai ei. Tiedän, että on niitäkin tahoja tällä hetkellä, jotka ovat sitä mieltä, että sillä ei ole merkitystä, mutta se pitää arvioida.

Kerran vielä tästä Makerasta: siis arvioidaan. Täällä edustaja Rantakangas käytti termiä, että Makera ajetaan alas. Sehän ei pidä paikkaansa. Makeran asema arvioidaan. Arvioidaan myös, kuinka paljon rahaa tarvitaan. Tällä hetkellä siellä on rahaa tämän vuoden ja ensi vuoden investointeihin. Siellä on käyttösuunnitelmassa 200 miljoonaa euroa rahaa. No, investointeja ei niin paljon ole tulossakaan. Samoin, jos olette lukenut hallitusohjelmaa kohdasta, missä puhutaan Makerasta, siellä on yksi virke: "Maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan." Eli se tarkoittaa sitä, että sen jälkeen, kun on arviot Makerasta tehty ja mietitty, millä tavalla sitä mahdollisesti tarvitsee uudistaa, sen jälkeen arvioidaan myös se, pitääkö sitä pääomittaa, jos se on tuon muotoinen, vai millä tavalla tämä hoidetaan. Nyt ei kannata tässäkään asiassa ihan vääriä asioita levitellä pitkin maailmaa, se ei kyllä auta ketään.

Edustaja Timo Korhosen huoli tästä kannattavuudesta on hyvä ja oikea. Se on se kaikkein olennaisin asia. Siihen vastaaminenkin on varmaan kaikkein vaikeinta, koska, kuten edustaja Kalli hyvin kuvasi, niin tämähän on tämä tuttu kolmiyhteys, mikä tässä maataloudessa on. Omalta osaltaan ovat maatalouden tuotteista saatavat hinnat, jotka ovat ehkä noin reippaat 4,5 miljardia tässä systeemissä. Sitten ovat maataloustuet, jotka ovat noin 2 miljardia. Ja sitten on kustannukset, jotka liikkuvat siellä 5,5 miljardin luokassa noin karkeasti ottaen.

Kaikki nämä kolme elementtiä vaikuttavat. Eli jos hinnat nousevat, niin tilanne on paljon parempi. Esimerkiksi jos sianlihantuotanto Suomessa on reilut 200 miljoonaa kiloa ja jos edes 10 senttiä tuottajahintaan tulisi lisää, se olisi 20 miljoonaa euroa sille sektorille, mikä varmaan auttaisi aika paljon sen sektorin tilannetta. Tällä hetkellä minkään tyyppisiin kriisipaketteihin sikasektorilla meillä ei ole mahdollisuuksia, koska me emme tukia voi lisätä. Kustannukset tulevat markkinoilta, ja ainoa on sitten se, että jos siihen tuottajahintaan tulisi korotusta. Kysymys on sitten myös niistä tahoista, jotka sitä lihaa tuottajilta ostavat, ja siinä kyllä tietysti omistajina on tuottajien omia osuuskuntia suurimmassa määrin. Tietysti sitä keskustelua pitää käydä sitten vähän laajemmallakin rintamalla.

Mutta kannattavuuteen liittyy myös tuottavuuskehitys maataloudessa. Jos katsoo nyt vaikka näitä MTT:n tilastojakin, niin on huimia eroja tilojen välillä siinä, mikä on esimerkiksi kannattavuuskerroin. Parhaat pääsevät reilusti yli yhteen, huonoimmat ovat miinuksella. Mistä se johtuu? Johtuu olosuhteista, tilanteesta, johtamistavasta, kaikista muista asioista. Niin kuin jokainen tietää, yksittäisellä tilalla asioita voidaan hoitaa monella eri tavalla ja se näkyy sitten myös siinä tuloksessakin. Jotkut saavat kauraa 3 000 kiloa hehtaarilta, ja jotkut saavat 5 000 kiloa hehtaarilta. Ei kysymys ole ihan pelkästään siitä, paljonko sinne pannaan tuotantopanoksia, on monia muitakin asioita. Niin kuin sanoin, kannattavuus on monipiippuinen juttu, niin kuin edustaja Korhonen hyvin tietää, todennäköisesti jopa paremmin kuin minä tiedän.

Sitten liittyen näihin lohiasioihin: Hallituksen kantaa näihin tuleviin lohikiintiöihin ei ole vielä muodostettu. Se tapahtuu perjantain EU-ministerivaliokunnassa, ja sen jälkeen sitä voidaan sitten arvioida. Mutta se, miten edustaja Autto täällä kuvasi sitä, millä tavalla nämä rahavirrat täällä menevät, ettei olisi mitään merkitystä kalastajille sillä, mitä esimerkiksi merillä saalistetaan, tai että kuinka paljon yhteiskunnallisesti se tuotto olisi jollain muulla tavalla hoidettuna, ei kyllä ihan pidä paikkaansa, on olemassa toisenlaistakin tutkimustulosta. Joka tapauksessa lohiasiat arvioidaan tämän loppusyksyn aikana tarkemmin, kun tiedetään tarkalleen myös se määrä, miten lohia jokiin on noussut, ja tiedetään tarkat saalismäärät. Samoin myös erittäin paljon on painetta pantu komission suuntaan siitä, että he laittaisivat puolalaisia vähän järjestykseen, koska Puolassa laiton lohenpyynti on todella suuressa mittakaavassa. Se ei ole tietysti kenellekään oikein, eikä varsinkaan suomalaisille kalastajille, kalastetaan nyt sitten lohta millä tavalla tai millä välineillä tahansa.

Edustaja Kivirannalla oli tämmöinen tarkennettu kysymys näistä vanhoista koronalennuksista. Tästä koronalennuksesta luovuttiin, koska näytti erittäin ilmeiseltä, ettei se tule menemään läpi komissiossa. Osa siitä olisi ollut tämän vuoden rahaa, ja osa olisi ollut ensi vuoden rahaa, ja se, mikä ensi vuonna on säästöä, lasketaan näihin säästöihin, ja se, mikä tänä vuonna säästyy, säästyy sitten tästä meidän kaikkien yhteisestä kassasta.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähi- ja luomuruuasta on tänään puhuttu täällä erittäin kauniisti, ja tuntuu, että melkein liikuttuu, että ongelmat on kaikki ratkaistu. Mutta totean, että suoramyynti tuottajalta kuluttajalle ei toimi. Oletteko te, ministeri, valmis löysentämään esimerkiksi elintarvikelainsäädäntöä tuotteiden suoramyynnin osalta, esimerkiksi lampaanlihan osalta?

Ministeri Koskinen, teidän käsissänne on myös kalatalouden kokonaisuudistus, ja huoleni kohdistuu ammattikalastukseen ja ammattikalastajien tulevaisuuteen. Täällä on puhuttu sukupolvenvaihdoksista ja myöskin siitä, että nuoria ei saada maatalouden, metsätalouden ja myöskään kalatalouden piiriin oikein mukaan. Valitettavasti nyt budjettikirjassa, kun sitä selailin, tähän ammattikalastuksen tukemiseen, kalatalouteen, ei valitettavasti lisäeuroja ole löytynyt, vain ja ainoastaan leikkauslistaa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kymmenen vuoden aikana palkansaajien tulot ovat nousseet 50 prosenttia, mutta samanaikaisesti maataloustulo on alentunut 20 prosenttia. Tästä ajasta muuten keskustalla on ollut maatalouspolitiikassa johtava asema, keskustalainen ministeri on ollut vallassa, kahdeksan vuotta.

Sitten tästä rakennetukilaista, johon edustaja Heikkilä viittasi. Helmikuussa 2008, tai oikeastaan vasta maaliskuun alussa eduskunnassa hyväksyttiin rakennetukilaki, ja siinä maa- ja metsätalousvaliokunta halusi asettaa nettotulovaatimuksen 10 000 euroon, mutta ministeri Anttila tuolloin sitten halusi kuitenkin asetuksella nostaa sen 17 000:een.

Mitä tulee tukieroihin, jotka vaikuttavat myöskin tuloeroihin viljelijöitten kesken, niin kyllä siitä on paljon tietoa, ja jos ei halua luottaa tutkimuslaitosten tuottamaan tietoon, niin täytyy mennä kysymään viljelijöiltä. He kyllä tietävät, että tukierot alueittain ja tuotantosuunnittain ovat olemassa.

Arvoisa puhemies! Vielä tästä alkuperämaasta: eduskunta viime vaalikauden lopulla hyväksyi yksimielisesti alkuperämaavaatimukset.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt olen ihmeissäni kuunnellut kokoomusedustajien ylistäviä puheenvuoroja lähi- ja luomuruuasta. Se on hienoa, mutta minä en ole kuullut yhtään puheenvuoroa kokoomuslaisilta siitä, miten tämä maatalouden kannattavuuskriisi ratkaistaan. Viimeksi kyselytunnilla myös, ministeri Koskinen, te myönsitte, että kannattavuus on erittäin huonolla tolalla, ja päivittelitte vain sitä, että on ikävää säästää, mutta hyvin välttämätöntä kyllä. Leikkaatte erittäin rajusti ja nimenomaan tästä kannattavuudesta.

Minäkin haluaisin todella tietää maalaistalon tyttönä, millä opeilla meillä jatkossa ihan oikeasti voidaan suomalaista ruokaa tuottaa, kun kannattavuus on jo nyt näin olematon. Mikä teidän visionne on suomalaisesta maataloustuotannosta? Se on kyllä nyt ihan hakusessa meillä ainakin. Me emme ymmärrä, mistä nyt puhutaan. Kuinka pitkälle voidaan näitä leikkauksia viedä?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse tällaisena maaseudun asukkaana olen erittäin huolissani maaseudun tulevaisuudesta ja elinvoimaisuudesta. Erityisen huolissani olen nyt näistä nuorista yrittäjistä, jotka ovat tehneet erittäin kovia, välttämättömiä investointeja. Nyt ollaan sitten taloudellisessa ahdingossa, ja kaikki tiedämme, että taloudellinen ahdinko aiheuttaa ja altistaa myös monenlaisille muunlaisille ongelmille. Nyt minä haluaisin kysyä teiltä, ministeri, kuinka te aiotte näitä nuoria yrittäjiä tulevaisuudessa tukea.

Timo  Kalli  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt tulee se metsäklusteripuheenvuoro.

Mikäli tämä budjetti tulopuolelta toteutuu, se edellyttää, että pyörät pyörivät. Sen tähden ihmettelen, miksi leikataan kestävän metsätalouden rahoituslaista rahoja. Mitä enemmän on rahaa valtiolla tarjota, sitä enemmän sitoutuu yksittäisten metsänomistajien rahaa ja sitä enemmän käytetään moottorisahoja, sitä enemmän kuluu renkaita, sitä enemmän tulee puuta markkinoille.

Nyt kun käytössä on vähän rahaa, tämä saattaa johtaa siihen, että kuiduttavan teollisuuden tarvitsemaa puuta siirtyy polttolaitoksiin. Olisi erittäin tärkeätä, että kun nimenomaan siinä vanhassa järjestelmässä oli pinta-alaperusteinen ja haketustuki ja kun syntyi tämä pinta-alaperusteinen ja tämä petu, niin nyt petussa varatut rahat kaikki siirrettäisiin tänne pinta-alaperusteiseen, jotta saataisiin nuoret metsät kuntoon, jotta kuiduttava teollisuus saisi kuitupuuta ja jotta voitaisiin tehdä päätehakkuuta ja jotta voitaisiin turvata se uusiutuvan energian tavoite. Jotta tulot toteutuvat, pitää pistää lisää rahaa sinne.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen siitä, että täällä puhutaan hyvin vahvasti luomun puolesta, ja kyllä itse asiassa luomutuotanto on viljelijälle kannattavaa, mutta varsinkin tämä siirtymävaihe luomuun on ehkä se haasteellisin paikka. Luomuviljely myöskin vaatii enemmän taitoa kuin perinteinen viljely, ja ehkä opastus ja neuvonta olisi luomutuottajille tarpeen.

Logistiikan ketjut ovat yksi pullonkaula luomutuotannon edistämisessä, koska kysyntähän on valtavaa, ja toisaalta, koska ei ole saatu yhdistettyä näitä valtavia massoja yhteen, toisinaan vaikkapa luomutuotettu liha on mennyt teurastamoilla tavallisen lihan joukkoon. Elikkä tällaisista asioista meidän on päästävä, jotta luomu tosiaan päätyisi myös kuluttajien lautasille. Portaat luomuun on yksi hyvä keino lisätä julkisissa hankinnoissa luomua, ja todellakin lapsillemme haluamme tarjota parasta, puhdasta luomua ja lähiruokaa ja myös vanhuksillemme vanhusten palvelukoteihin.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Politiikka on pitkälti tahtoasia, se on linja-asia — sitä on myöskin maaseutupolitiikka. Uskon, ministeri Koskinen, että teillä on maaseutuasioissa tahtoa, mutta tällä hallituksella valitettavasti ei ole.

Koskaan, kun keskusta on ollut hallituksessa, ei ole maaseutua kohdeltu näin tylyllä tavalla kuin tämä budjetti kohtelee, ei koskaan. Kaksinkertaiset leikkaukset: Ensin tulevat kaikille muillekin perheille ja yksittäisille ihmisille ja yrityksille tulevat leikkaukset. Sen lisäksi maaseudun ihmiset ja yrittäjät kokevat ne leikkaukset, jotka tulevat maa- ja metsätalousministeriön ja veropolitiikan kautta. Tämä ei ole oikein, ja se on tahtokysymys, se on nimenomaan ideologinen kysymys.

Polttoaineen osalta tämä on jopa niin, herra puhemies, että kolminkertaiset leikkaukset tulevat silloin, kun suomalainen viljelijä menee tankkaamaan useimmiten suomalaista traktoria suomalaisesta farmarisäiliöstä. Hänen tulonsa alenevat tukien leikkauksen myötä, polttoainevero kasvaa ja polttoaineveropalautus häviää. Kolme kertaa leikataan samalla kertaa, kun hän tankkaa sen. Se ei vaan ole oikein. Taistelkaa, ministeri Koskinen!

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun en tuohon pienpuun energiatukeen, Kemeraan saanut äsken vielä vastausta, niin haluaisin kysyä teiltä, ministeri: Mitä aiotte tehdä ensi vuoden alussa, kun ette ilmeisesti halua sitä pienpuun energiatukea koskaan sieltä EU:sta takaisin Suomeen? Olette yhdessä metsäteollisuuden kanssa hoitaneet homman niin, että se ei sieltä tule, ja Kemeran maksuvaltuus päättyy tämän vuoden lopussa. Mitä aiotte tehdä 1. päivä tammikuuta?

Lisäksi haluaisin tietää, miten olette ajatellut kehittää suomalaista lähikalan käyttöä. Suomalaisesta kalankäytöstä vain 7 prosenttia tulee kotimaassa kaupallisesti kalastettuna kalana.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla olisi aihetta kahteenkin minuutin kysymykseen, mutta koetetaan, mitä saadaan aikaiseksi.

Haluaisin nostaa esille yhden vaikean asian, mistä ei ole tahdottu oikeastaan keskustella lainkaan, ja se on tämä ekoterrorismi. Viime aikoina ja useina vuosina on muun muassa sikaloihin tehty iskuja — tosin eläinsuojelun nimissä ja eläinsuojelu on tärkeä asia, sitä ei pidä vähätellä mitenkään — mutta samaan aikaan, kun tämmöisiä iskuja tehdään, sinne sikaloihin viedään bakteereita ja vierasta tartuntavaaraa, ja silloin se tuotanto on suuressa vaarassa ihan kokonaisuudessaan. Samaa tapahtuu, jos minkkitarhoja päästetään auki. Paikallinen luonto tuhoutuu siinä ympärillä. Tähän olisi hyvä alkuperämerkintä ja valvonnan lisääntyminen, ja varsinkin suurtuotantoalalla. Mitä aiotte tehdä tämän ekoterrorismin kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentti metsäpuoleen myös. En ymmärrä, että ammattikorkeakoulutusta halutaan luonnonvara-alalla keskittää etelään. Tiedän, tämä ei ole ministeri Koskisen toimialaa, mutta toivoisin häneltä kommenttia. Esimerkiksi metsäopetuksessa näyttää siltä, että ministeripaikkakunnat Tampere ja Hämeenlinna ovat vahvoilla ja esimerkiksi Etelä-Savo uhattuna metsäopetuksen amk-tasoisen opetuksen osalta. Pieksämäen metsäkoulutus on tärkeätä myös alueellisesti — hallitus kuitenkin haluaa keskittää tässäkin.

Yhteismetsien pääomatuloverosta, 28 prosenttia, haluaisin kysyä ministeriltä. Varmistan, onko niin, että sitä ei lasketa mukaan tähän pääomatuloveroportaaseen, kun mietitään, maksaako joku 30 tai 32 prosenttia pääomatulosta.

Toivon myös, että ministeri Koskinen voisi edistää maatalous-, maaseutuyrittäjien voimavarakartoituksia ja kenties löytää niihin jostakin myös varoja rohkaistakseen viljelijöitä siinä vaiheessa, kun he suunnittelevat sukupolvenvaihdoksia tai isoja investointeja, pohtimaan myös tätä henkistä puolta eikä vain tekemään sitä Likwiä.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minun mielestäni maatalouden puolustamisessa on kansallinen yhtenäisyys. On muistettava, edustaja Kalmari, että Suomen Keskustan käsissä on ollut suomalainen maatalouspolitiikka paria katkosta lukuun ottamatta koko sotien jälkeisen ajan. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Matkan varrella on ollut myötä- ja vastamäkeä myös keskustan toimesta. Onko jälki hyvä, sitä voidaan arvioida.

Arvoisa puhemies! Tärkeä cap-uudistus ei ole Suomen kannalta ollenkaan hullumpi. Uskon, että näistä haasteista selvitään. Liittyen siihen, mitä tässä on todettu: Olen samaa mieltä, että keskeinen tekijä on tuotteesta saatava hinta ja sen problematiikan ratkaiseminen, miten me markkinoilla saamme tämän asian kohdalleen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Loppuyhteenveto tässä keskustelussa, tilaisuuksia tulee varmasti lisää. Muutama asia vielä kertauksen vuoksi.

Kannattavuus, edustaja Paloniemi: PTT:n ennusteen mukaan ensi vuonna yrittäjätulo kasvaa 2 prosenttia maataloudessa. MTT-tutkimus ennustaa, että se on suunnilleen samalla tasolla. Kukaanhan ei tiedä, mikä on lopputulos ensi vuoden osalta, koska viime aikoina on nähty erittäin voimakkaita hintasyklejä muun muassa viljatuotteissa ja sen jälkeen se heijastuu myös suoraan rehun hintoihin. Samoin kukaan ei tiedä, mikä on energian hinta, ja se taas vaikuttaa kustannuksiin, sekä suoraan energiassa että myös lannoitteiden kustannuksiin. Eli kaikki tämä on ennustusta. Kaikki toivomme, että kannattavuuskehitys olisi parempaa tulevaisuudessa kuin tällä hetkellä, koska voi sanoa, että viimeisten kymmenen vuoden aikana maataloudessa kannattavuuskehitys on ollut huono. Se ei ole ollut sillä ta-solla, millä sen pitäisi olla.

Petu: En ymmärrä edustaja Kalmarin näkemystä siitä, minkä takia me emme haluaisi petua voimaan. Sen asian eteen on tehty paljon töitä tälläkin viikolla. Varmasti se sieltä tulee voimaan ja siihen tietty rahapotti on olemassa, ja sitä kautta tätä uusiutuvaa energiaa varmasti tulee enemmän käyttöön kuin mitä on aiemmin tullut, ja se täyttää näitä meidän ilmastotavoitteitamme.

Kemera-rahoissa tietysti 60 miljoonaakin on aika paljon rahaa. Tietysti toivon, että metsänomistajat itse laittavat sitten vaikka vähän enemmän lisää, koska metsänomistajan itsensä etu on myös se, että niitä metsiä hoidetaan hyvin ja metsä kasvaa. Jokainen, joka siellä metsässä on vähän käyskennellyt ja tehnyt siellä töitäkin, kyllä tietää, kuinka helposti se kädenjälki näkyy sitten siinä metsän kasvussa. Siinä mielessä kannustan metsänomistajia olemaan aktiivisia. Jos ei itse pysty tekemään töitä, niin ostaa sitten palveluita joko metsänhoitoyhdistyksiltä tai palveluja tarjoavilta yrittäjiltä. Niitä löytyy kyllä paljon. Olennaista on se, että metsiä hoidetaan mahdollisimman hyvin. Se on se kaikkien etu, ja sitä kautta tuo budjettikirjakin paremmin sitten toteutuu.

Nuorten viljelijöiden jaksaminen: Se on tärkeä asia, koska monilla tiloilla investointivauhti on kova. Sinne tulee paljon töitä. Voi tulla vähän ongelmiakin jossain vaiheessa. Olennaista on se, että käyttäisi hyväksi kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä on: lomitusjärjestelmä, työterveyshuolto jne. Kaiken kaikkiaan kun lähdetään investointeja tekemään, niin silloin pitäisi asian olla niin hyvin suunniteltu ja ajateltu, että kestääkö varmasti sitten henkinen kantti ja fyysinen kantti ja kestääkö rahat ja muut, että se investointi voidaan viedä läpi ja toimintaa jatkaa. Se on semmoinen asia, että jokainen yrittäjä joutuu itse tekemään ne päätökset, koska myös vastuutkin joutuu sitten itse kantamaan.

Luomuinstituutista tuli parikin kysymystä. Nyt en ole kyllä ihan varma, pitääkö vielä uusia organisaatioita perustaa. Jos nyt koetettaisiin ensin vaikka katsoa, että järjestetään luomua näillä rahoilla, ja katsotaan, mitä markkinoilla tapahtuu, ja sen jälkeen sitten vasta mietitään, pitääkö uusia seiniä tai organisaatioita pystyttää jonnekin muualle.

Alkuperämerkinnöistä sen verran, että EU:sta on tulossa uutta lainsäädäntöä, missä merkinnät vähän selkeytyvät. Niissä on erittäin pitkiä siirtymäaikoja. Se on valitettavaa, mutta toivon, että ala itsessään, niin teollisuus kuin kaupatkin ja ravintolat, rupeaa oma-aloitteisesti merkitsemään enemmän kuin mitä nyt on. Nyt kun nämä EU:n esitykset ovat tulleet ja ne käydään läpi, niin niistä sitten aikanaan tulee kansallista säädäntöä, ja siinä yhteydessä katsotaan, mitä voidaan tehdä. Me olemme kuitenkin yhteisellä markkina-alueella, ja ihan kaikkea ei voi tehdä, mitä halutaan.

Lopuksi vielä: Kun edustaja Vehkaperä kysyi tästä elintarvikelainsäädännöstä, niin sitähän juuri uudistettiin. Eli viime syyskuun alussa tulivat uudet asetukset voimaan, jotka kevensivät byrokratiaa. Ainakin se palaute, mitä minulle on tullut tästä asiasta, on ollut erittäin positiivista, ja toivottavasti se vie eteenpäin lähiruokaa monella tavalla.

Herra puhemies! Tässä tällä kertaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Äskeiseen keskusteluun: Ilahduttavaa, että ministerillä oli aikaa tunti ja vartti osallistua eduskunnassa tähän budjetin lähetekeskusteluun. Tässä keskustelussa erittäin voimakkaasti Suomen Keskustan edustajat moittivat nimenomaan nykyistä hallitusta ja oikeastaan jopa kohdistivat nykyiseen ministeriin moitteet, että maataloustulo on niin heikoissa kantimissa. Tämä on kyllä aika erikoista, kun ajattelee, että heillä itsellään, keskustalla, on ollut todellakin maatalouspolitiikan valta viimeiset kahdeksan vuotta. Ei millään ministeri Koskinen ole voinut korjata kaikkia niitä virheitä, mitä kahdeksan vuoden aikana on tehty. Itsekin olen tietysti osaltani ottamassa vastuuta siitä, että maataloustuloa ei ole pystytty kohentamaan, vaikka olen sitoutunut edellisen hallituksen hallitusohjelmaan, jossa maataloustuloa oltiin nostamassa. Toisin kävi. Oikeastaan paradoksaalisinta tässä asiassa on se, että kuuluisa sikatilan emäntä Sirkka-Liisa Anttila toimi viimeiset neljä vuotta maa- ja metsätalousministerinä ja nyt Suomen sikatalous on historiansa pahimmassa kriisissä.

Herra puhemies! Nyt aion puhua päiväjärjestyksen kohdasta 21 — Eikö tämä ole mahdollista? (Puhemies: Kyllä, kyllä!) — budjettilakiesityksestä, joka sisältää hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Tämä asia oli viime vaalikaudella, kaksi vuotta sitten, eduskunnassa, ja tuolloin valiokunta otti tähän asiaan kantaa. Nyt kuitenkin tätä eduskunnan kaksi vuotta sitten hyväksymää lakia ollaan kesken kauden — siis tämä luopumistukilain kausi, nelivuotinen kausi, alkoi tämän vuoden alusta — jo muuttamassa. Peltomaavuokraus sisällytettiin nimittäin maa- ja metsätalousvaliokunnan tahdon mukaisesti luopumistukijärjestelmään, kun se oli neljä vuotta aikaisemmin tiputettu siitä pois.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti huomiota siihen — ja tämä kaikki on luettavissa valiokunnan mietinnöstä edelleen — miten vuokraamalla toteutetut lisäalueluovutukset edistävät peltojen siirtymistä aikaisemmassa vaiheessa ikääntyviltä viljelijöiltä nuoremmille. Aloittavat maatalousyrittäjät, joilla ei vielä ole mahdollisuutta hankkia omistukseensa peltoja ostamalla niitä, vuokraavat mieluiten lisämaata maatilaansa luopumistukea hakevilta luopujilta. Vuokraamalla toteutetut lisäalueluovutukset vaikuttavat maatalouden rakenteeseen lähinnä kasvattamalla tilakokoa. Suomen maataloudessa on rakenteellisena ongelmana pitkään ollut sekä maatilojen pieni koko että viljelijöiden korkea ikä. Huolimatta erilaisista tukitoimenpiteistä Suomessa maatilojen keskimääräinen tilakoko on edelleen noin 36 hehtaaria. Se on nyt ehkä jo päälle 40 hehtaaria juuri tällä hetkellä, vaikka yli 50 hehtaaria peltoa käsittävien tilojen osuus kaikista maatiloista onkin selvästi viime vuosina noussut. Tilakoon kasvaessa viljelijöitten keski-ikä on kaikesta huolimatta noussut.

Maatiloille tulee saada riittävän aikaisessa vaiheessa ammattitaitoinen nuori viljelijä, joka on valmis tekemään investointeja maatilan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ikääntyvän maatilatalouden harjoittajan on yleensä luovutettava tila nuorelle viljelijälle jo ennen kuin hän itse on saavuttanut vanhuuseläkeiän. Tämä johtuu siitä, että — näin ihan yksinkertaisesti suomeksi sanottuna — nuoret tahtovat karata maalta. Eivät he voi odottaa 35—40-vuotiaiksi, että voivat ryhtyä isännäksi tilalla. Luopuminen maataloudesta ei siis onnistu, jollei viljelijän ja hänen puolisonsa, siis sen luopuvan viljelijän ja hänen puolisonsa, toimeentuloa voida turvata.

Maa- ja metsätalousvaliokunta totesi myös, että peltojen vuokraaminen lisämaaksi tukee kaiken kaikkiaan nuoria, tilaansa kehittäviä maatalousyrittäjiä ja lisää heidän mahdollisuuksiaan saada lisämaata huomattavasti kohtuullisemmalla kustannuksella ja vähemmällä velkaantumisella kuin maan ostamisessa.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ja sen edustajat tässä salissa eivät elä tässä todellisuudessa. He eivät ole huomanneet tai eivät ole huomaavinaan, että kaikki tapahtuneet asiat ja muut ajan merkit viittaavat siihen, että edessä on vähintään taantuma. Todennäköisesti meillä on edessä yleismaailmallinen lama, joka koettelee erityisesti euroaluetta ja Euroopan unionia.

On jopa edesvastuutonta, että tässä tilanteessa hallituksen budjetti on demarityyliin rakennettu unelmahötön päälle, sillä ensi vuodelle on arvioitu bruttokansantuotteen kasvuksi 1,8 prosenttia. Todellisuudessa lukema on melkoisella varmuudella miinusmerkkinen. Toissa vuonna kansantalous sukelsi 8,2 prosenttia. Jopa samaan miinuslukuun romahtaminen on mahdollista, mutta silti hallitus elää aivan perusteettomien kuvitelmien varassa.

Pientä toivoa tosiasioiden valkenemisestakin on ilmassa. Eilen Suomen Pankin pääjohtaja, toveri Erkki Liikanen sanoi, että meillä eletään sodan jälkeisen ajan pahinta finanssikriisiä.

Arvoisa puhemies! Kreikan ja koko euroalueen sekava nykytilanne johtuu siitä, että EU-uskovaiset eivät pitäneet edes mahdollisena Kreikan nykytilanteen kaltaisen tilanteen syntymistä. Siihen ei siis ollut varauduttu. Siksi tehtiin hätäpäissään ratkaisu, joka oli väärä. Sen jälkeen politiikoilta ja virkamiehiltä on puuttunut rohkeus tunnustaa tehty virhe. Lisää rahaa Kreikkaan lapioimalla on vain siirretty lopullista ratkaisua eteenpäin.

Täällä Suomessa hallituksen ja sen hännystelijöiden ohella juuri kukaan muu ei enää usko Kreikan selviämiseen. On siis edessä Kreikan velkasaneeraus, josta seuraavat ensimmäiset laskut suomalaisille veronmaksajille. Velkasaneeraus ei kuitenkaan riitä, sillä umpikujasta pääsemiseksi tarvitaan Kreikan kilpailukyvyn palauttaminen. Nykyisellä euron kurssilla maan elinkeinoelämä ei kuitenkaan ole kilpailukykyinen. Siksi yritetään sisäistä devalvaatiota eli palkkojen ja eläkkeiden leikkauksia, irtisanomisia sekä kaikenlaisten maksujen korottamisia. Se kuitenkin saattaa johtaa yhteiskuntaa lamauttavaan kierteeseen, jopa yhteiskuntarauhan järkkyminen on mahdollista. Siksi jossakin vaiheessa Kreikan on todennäköisesti erottava eurosta ja otettava käyttöön oma raha. Sen arvo on sitten asetettava tasolle, mikä palauttaa maan kilpailukyvyn ja nostaa maan pikkuhiljaa jaloilleen.

Kreikka-ilmiö todennäköisesti leviää myös muihin maihin. Lähinnä kuilun reunaa roikkuvat Portugali, Espanja ja Italia. Sen jälkeen tilanne on ilmeisesti niin tukala, että Euroopan rahaliiton hajoaminen on hyvin mahdollista. Tuskin siinä rytäkässä ehjänä selviää Euroopan unionikaan.

Arvoisa puhemies! Edessä on siis itkua ja hammasten kiristystä. Kaikki johtuu siitä, että on tehty perustavaa laatua olevia virheitä Euroopan unioni -nimistä liittovaltiota rakennettaessa. Maailman historia ei nimittäin tunne toista yhtä sekalaista porukkaa esimerkiksi historian, uskonnon, talouden, kulttuurin, luonnonolojen, moraalin ja korruption osalta kuin mitä EU on. Mielestäni alusta lähtien on ollut selvää, että liian erilaisista aineksista koostuva uuden ajan Nooan arkki ajaa jossakin vaiheessa karille.

Nyt tuo pohjakosketus on saavutettu ja arkki on korjauskelvoton. Mielestäni sellainen rakennelma, joka on toimimaton ja korjauskelvoton, saa mennä historian roskatynnyriin. Tilalle on mitä ilmeisimmin rakennettava Pohjoismaiden, Baltian maiden ja keskisen Euroopan maiden välinen löyhä valtioliitto Saksan johdolla. Samalla ne voivat ottaa käyttöön yhteisen valuutan. Tulevat vuodet ovat todella vaikeita murrosvuosia. Ne on kuitenkin kestettävä, jotta sen jälkeen voimme rakentaa parempaa huomista.

Arvoisa puhemies! Otan lopuksi kantaa täällä niin suosittuun himmeliasiaan — kaunis suomen kielen sana, jonka avulla yritetään harhauttaa. Sanotaan, että kuntaliitosten jälkeen päästään ylikunnallisista organisaatioista eroon. Tällaiset väitteet ovat täyttä puppua. Esimerkiksi Valkealan kunnassa oli aikoinaan koulunjohtajan ja kunnanjohtajan välillä yksi organisaatiotaso, yksi himmeli. Nyt niitä uudessa Kouvolassa on peräti kolme. Näin ollen ison kuntakoon myötä mennään ojasta allikkoon.

Keskustalle jätevesiasetus oli vaalitappion viimeinen sinetti. Nykyiselle Kataisen vasemmistohallitukselle niin sanottu kuntauudistus tulee olemaan vaikutuksiltaan samankaltainen.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan talous- ja rahaliiton epäonnistuminen omassa tehtävässään virittää myös Suomen kansalaisten, yritysten ja koko Suomen tulevaisuudennäkymiä. Euroalueen rahoitusjärjestelmän hidas päätöksenteko ja olematon ohjaus ovat synnyttäneet nykyisen vaarallisen taloustilanteen ja tulevaisuudenuskon hiipumisen.

Suomen velkataakka ja varsinkin sen kasvu ovat jo nykyisellään sietämättömän korkealla. Tämä nimenomaan sen vuoksi, että väestömme ikääntymisen haasteet osana kestävyysvajetta, työllisyyden todella hidas kasvu sekä ennen kaikkea kansainvälisen kilpailukykymme rapautuminen, joka jo nyt näkyy kauppa- ja vaihtotaseemme synkkänä kehitysnäkymänä, eivät mahdollista lisävelan kasvattamista. Vaikka olemmekin tilastojen valossa euroalueen parhaimmistoa, niin itse euroalue on jyrkänteen reunalla. Talousvoimamme eivät siten mahdollista uuden finanssikriisin ja taantuman torjumista. Tässä piilee todellinen vaara, joka varjostaa lapsiemmekin tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2012 talousarvio tuo taloutemme moottorille, yrityksille, sekä parannuksia että erityisesti haasteita. Yritysten tulovero laskee, tosin vain 1 prosentilla. Suhdannerahoitusjärjestelmää jatketaan ja osittain parannetaankin. Viennin rahoitukseen on myös luvassa parannuksia. Lupaukset ansiotuloverotuksen kiristymättömyydestä ja innovaatiotoiminnan verovähennyksistä tulevaisuudessa luovat sen sijaan uskoa tulevaisuuteen. Sen sijaan osinkoverojen kiristyminen vaikeuttaa varsinkin kasvuyritysten oman pääoman huoltoa. Väylämaksujen korotuksella, tieliikenteen polttonesteiden verotuksella sekä ajoneuvoveron ja autoveron kiristymisellä on kielteinen vaikutus kaukana asiakkaistaan oleviin työllistäviin yrityksiin. Tämä koskee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea.

Itä- ja Pohjois-Suomen kunnille uusi budjetti tuo roppakaupalla haasteita. Valtionosuuksien leikkaus ja kiinteistöveron tasausjärjestelmän poisto kohdistuvat eniten niihin kuntiin, joiden verotulot ovat keskimääräistä pienemmät. Esimerkiksi Kainuu kärsii tästä niin paljon, ettei se voi olla vaikuttamatta palveluihin maakunnassa. Polttonesteiden ja liikenteen verotuksen kasvu sekä erilaiset energia- ja kulutusverot vaikuttavat keskimääräistä enemmän itä- ja pohjoissuomalaiseen elämänmenoon.

Kotitalousvähennyksen pieneneminen vähentää kaikkien suomalaisten halukkuutta hankkia kotipalveluja sekä palkata yrityksiä esimerkiksi remontoimaan asuntoja. Teiden kunnossapidon tasokin tulee todennäköisesti myös heikentymään vähempiliikenteisillä teillä.

Arvoisa puhemies! Kun sovitan yhteen edellä kertomani taloustilanteen ja talousarvion kansalaisille sekä yrityksille tuoman lisäkuorman, niin uskon, että tulevan kovan talven aikana suomalaiset tulevat ymmärtämään tilanteen oikein ja ovat jälleen suomalaisella sisulla valmiita menemään läpi harmaan kiven. Siksi toivonkin, että myös me täällä katsoisimme yhdessä tulevaisuuteen ja jättäisimme menneisyyden ristiriitojen muistelemisen sikseen. Aiempien onnistuneiden ratkaisujen esille tuominen lienee tässä tilanteessa parasta politiikkaa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy heti ensinnäkin sanoa, että meillä on edustaja Suutarin kanssa samat puheenkirjoittajat, (Eero Suutari: Siis minä vai?) koska minä olisin voinut pitää lähes sanasta sanaan sisällöltään tuon puheenvuoron, minkä edustaja Suutari tuossa piti.

Arvoisa puhemies! Tänään on käsitelty tässä iltamassa maataloutta, ja ehkä joku sana — tai ehkä vähän useampikin kuin joku sana — maataloudesta. Ensinnäkin edustaja Hemmilä käytti tuossa tuokio sitten oman puheenvuoronsa, ja hän sanoi muun muassa, että keskustasta on moitittu nykyistä maa- ja metsätalousministeriä. Minä olen kyllä eri mieltä. Itselläni ei kävisi mielessäkään lähteä moittimaan ministeri Koskista tässä vaiheessa niistä tehtävistä, työstä, mitä hän on tehnyt. Minä uskon, että tuskin hän olisi halunnut nykyisen kaltaista hallitusohjelmaa toteutettavakseen. Hän on tietyllä tavalla nyt tuon maatalouden kannalta erittäin huonon hallitusohjelman vanki, ja täytyy toivoa, että hän pystyy sitä reivaamaan oikeaan suuntaan.

Edustaja Hemmilä myös moitti keskustaa siitä, että meillä oli viime hallituskaudella, vaalikaudella, maa- ja metsätalousministerin salkku ja siitä huolimatta maatalouden kannattavuutta ei saatu parannettua. Sanoisin kuitenkin siihen sen, että viime vaalikaudella, viime hallituskaudella, hallituskausilla, onnistuttiin maatalouden EU-neuvotteluissa kohtuullisen hyvin. Suomessa maksettiin niin EU-tulotuet kuin kansalliset tulotuet maksimissaan sen mukaisina kuin säännökset ne sallivat. Mutta erityinen ongelma maatalouden kannattavuuden osalta oli se, että tuottajahinnat karkaavat koko ajan alta pois. Tälle meidän pitää pystyä tekemään tälläkin vaalikaudella sitten jotain myönteistä, aivan kuin ministeri Koskinen tuossa aiemmin totesi.

Olen erittäin huolissani siitä, millä tavalla tämä talousarvioesitys kohtelee suomalaista maataloutta ja metsätaloutta. Ensi vuoden budjetti ei tue hallitusohjelman myönteisiä kirjattuja tavoitteita suomalaisen maatalouden ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Hallitus ei budjettiesityksessään valitettavasti lainkaan ottanut huomioon maataloustuotannon kannattavuuden jatkuvaa heikkenemistä. Onkin aika mielenkiintoista huomata, niin kuin täällä taisi joku muukin sanoa, että samaan aikaan, kun maahan pyritään saamaan ja toivon mukaan saadaan laajapohjainen raamiratkaisu tuonne työmarkkinoille, siis ratkaisu, jossa puhutaan jopa yli 4 prosentin palkankorotuksista, vastaavasti tällä hallituksen budjettiesityksellä leikataan merkittävästi enemmän maatalousyrittäjän yrittäjätuloa, siis leikataan maatalousyrittäjän yrittäjätuloa. Sen lisäksi viljelijäkotitaloudet joutuvat samojen veronkiristysten ja maksukorotusten kohteeksi kuin muutkin kotitaloudet. Tämä ei ole järkevää, tämä on kohtuutonta.

Metsätalouden osalta budjettiesitys tarjoaa kaksi erityisen vaikeaa kohtaa. Ensinnäkin puuntuotannon tuet laskevat yli viidenneksellä ja muuttuvat samalla verollisiksi. Yllättävää ainakin minulle oli se, että hallituksen esitys on huomattavasti alempi kuin valtiovarainministeriön esitys elokuussa. Kun huomioidaan vielä kuluvalta vuodelta siirtyvät Kemera-rästit, käynee käytännössä ensi vuonna niin, että puuntuotannon tukemiseen jää ensi vuodelle vain noin 40 miljoonaa euroa. Minä ymmärrän ainakin sillä tavalla, että tämä tarkoittaa sitä, että nuo leikkaukset heikentävät metsänomistajien intoa metsiensä hoitamiseen, eli seuraukset näkyvät tulevaisuudessa.

Toinen iso ongelma on hallituksen esitys pienpuun energiatueksi. Se jää jälkeen tavoitteeksi asetetusta 22 miljoonasta eurosta aika tavalla. Ja vaikka viime kaudella täällä hyväksyttiin mittava kotimaisen energian paketti, niin näitä tavoitteita ollaan nyt vesittämässä jo tämän hallituksen ensimmäisellä budjetilla. Tämä ei käy, jos me aiomme pysyä EU-sitoumuksissamme kotimaisen uusiutuvan energian lisäämiseksi. Keskeisin kustannustehokas keinohan on kuitenkin käyttää metsäenergiaa kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisessä, ja siinä pienpuun energiatuen voimaan saattaminen riittävin resurssein on välttämätöntä. Panin merkille sen, että ministeri Koskinen tuossa yhdessä vastauspuheenvuorossaan lupasi ja arvioi, että tuo pienpuun energiatuki saadaan voimaan tässä tulevina viikkoina. Toivon sitä.

Kun nyt sitten suhteutetaan tämä maatalouspuheenvuoroni näihin kansantalouden isoihin kysymyksiin, niin on muistettava, että suomalainen maatalous työllistää 300 000 suomalaista ja metsätalous lisäksi noin 100 000. Elintarviketalous on Suomen suurin tuontia korvaava kotimarkkinasektori. Meidän vuosittainen ruokalaskumme on noin reilut 14 miljardia euroa. Siitä tuontiruuan osuus on reilut 3 miljardia. Nämä luvut jo osoittavat, että meidän pitää kaikin tavoin pyrkiä huolehtimaan siitä, että suomalaiset ruuantuottajat, suomalainen maatalous kykenevät toimimaan kannattavasti. Siksi toivon, että budjetin eduskuntakäsittelyssä hyvin vastuullisesti arvioidaan muun muassa maatalouden kansallisen tuen määrärahan riittävyys, ympäristötuen budjettiesitykset, Makeran lisärahoituksen tarve sekä esitys maa- ja puutarhatalouden energiaverojen palautuksesta.

Budjetissa esitetään myös luopumistuen määrärahojen leikkausta ja niin sanotusta vuokrausvaihtoehdosta luopumista. Tämä esitys on kohtuuton ja lisää nuorten viljelijöitten investointirahoitustarvetta. Siksi luopumistuen luopumisehtoja ei tule heikentää nykyisestä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi. Eduskunta on käsitellyt Suomen kansallisen ruokastrategian, johon hallitus on sitoutunut. Strategian tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarviketuotannon arvo vuoteen 2030 mennessä. Eduskunta ja tämä hallitus ovat sitoutuneet myös nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin ja monipuolistamaan energiatuotantoa. Budjettiesitys ei vastaa näihin tavoitteisiin, ja siksi tämä maa- ja metsätalouden pääluokka vaatii vastuullista parantamista eduskuntakäsittelyssä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vähän vielä tuosta maa- ja metsätalouspolitiikasta, vaikka ministeri nyt sitten poistuikin paikalta. Muutama kommentti, jotka jäivät toteamatta.

Olisin ministeriltä esimerkiksi halunnut kysyä tuosta 4H-toiminnan leikkaamisesta 0,7 miljoonalla eurolla: Miksi? Onko tämä toiminta niin paljon jotenkin huonompaa nuorisoon kohdistuvaa toimintaa kuin se kaikki muu, mitä hallitus aikoo harjoittaa muun muassa nuorten yhteiskuntatakuun osalta? 4H:han tekee myös tämmöistä työllistävää ja erittäin paljon yrittäjyyteen kannustavaa ja opastavaa toimintaa.

Toinen asia: tilusjärjestelyt. Sieltäkin leikataan reippaasti, vaikka on todettu moneen kertaan, että se tuo konkreettisia kustannussäästöjä. Kun tilusjärjestelyjä saadaan aikaiseksi, se turha, niin sanottu turha, ajaminen ympäri naapurikuntiakin vähenee, mutta lähinnä saadaan niitä lohkoja lähemmäksi itse sitä päämaatilaa.

Vesihuoltotöistä: siellä on 35 prosentin leikkaus. Se ministerin toteama pahoillaan olo tästä asiasta ei kyllä auta nyt yhtään. Se luo myös epätasa-arvoa, ja sitten kun vielä otetaan huomioon nuo ympäristötyöt ympäristöministeriön alta, niin kokonaisuus ei ole todellakaan hyvä tältä osin, samalla kun puhutaan vesien ja vesistöjen kunnon parantamisesta ja toisaalta sitten siitä, miten tärkeätä se puhdas vesi on.

Sitten pieni yksityiskohta hevostalouden edistämisestä totopeleistä kertyvillä varoilla. Siellä on nyt muutoksia, rahoitusta kierrätetään vähän eri tavalla, mutta totean tässä yhteydessä vain, että toivon, että ei unohdeta Suomen Ratsastajainliittoa siinä uudessa tavassa jakaa rahaa, elikkä kun siellä on ohjattu jonkun verran rahoitusta esimerkiksi estekaluston hankintaan tai tilapäiskarsinoitten hankintaan tai muuta tällaista, niin se täytyy pitää nyt mielessä jatkossakin. Eli myös ratsastuspuoli täytyy pitää mukana hevostalouden edistämisen määrärahoja jaettaessa. Millä tavalla se tehdään, onko hevostalousneuvottelukunta nykyajassa oleva organisaatio vai pitäisikö sitäkin muuttaa, sitäkin keskustelua herättelin jo viime vuonna.

Tuosta ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämisestä lähinnä tuolta maakunnista. Tosiaan metsäopetuksen siirtoa myöskään Mikkelin ammattikorkeakoulun sisältä Pieksämäeltä Mikkeliin en kannata edelleenkään. Sen säilymistä maamme metsäisimmässä maakunnassa Etelä-Savossa sen sijaan kannatan vahvasti. En yleensäkään ymmärrä, mitä järkeä on vähentää koulutuspaikkoja, joiden opiskelijat sekä valmistuvat että työllistyvät hyvin, lähinnä sillä perusteella, että kyseisen koulutusalan vetovoima on huono eli niitä ensisijaisia hakijoita ei ole moninkertaisesti yhtä opiskelupaikkaa kohden. Onko sitten parempi, että aloituspaikkoja annetaan sinne, missä on paljon hakijoita, jos heistä osa jättää koulutuksen kesken tai ei saa työpaikkaa? Ei minusta. Ei mitään järkeä.

Tuohon edustaja Hemmilän esiin ottamaan aiheeseen, josta Timo Korhonen myös jatkoi, tähän lutu-lakiin. Hemmilältä olisin kysynyt, aiotteko estää eduskuntakäsittelyssä tämän lutu-lain muutoksen, kun sitä onneksi tässä nyt puolustitte. Eli tuo vuokrausvaihtoehdon poistuminen on kyllä esimerkiksi Itä-Suomessa hankala juttu. Vuokrausvaihtoehdon säilyminen olisi tärkeätä sekä luopujille että sitten jatkajille, että sitä maata olisi käytössä, ja tiedän, että viime kaudella tämä oli kompromissi, tämä lutu-laki, joka aikaansaatiin. Siinä oli omat ongelmansa tämän vuokrauksen osalta, mutta olisin toivonut, että sitä olisi päinvastoin parannettu tässä hallituksessa eikä kokonaan sitten leikattu pois.

Arvoisa puhemies! Toiseen asiaan, kun tuossa näin ministeri Risikon. Toivoisin, että veteraanien kuntoutukseen löytyisi vielä vähän lisärahaa. Tiedostan, että nytkin rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha nousee per veteraani 12 euroa. En ole myöskään ihan vakuuttunut, että Somlan ruuhkan purussa edistytään tällä budjetilla, kuten on suunniteltu. Mitä nopeammin sähköinen resepti ja kansallinen potilastietoarkisto saadaan toimivaksi, sitä nopeammin alamme niistä saada myös säästöjä ja tehokkuutta.

Sijaishuollon painopisteen muuttamisessa perhehoitoon viime hallituksessa sovitulla tavalla on vielä paljon työtä, esimerkiksi perheiden rekrytoimisessa. Lasten ja nuorten mielenterveyden osalta meillä on myös vielä tekemistä kaikilla ja kaikkialla yhteiskunnassamme. Toivon, että voisimme tarttua tähän kysymykseen vahvalla otteella tällä vaalikaudella, jatkaa siitä, mistä 12 vuotta sitten aloitettiin eduskunnan lisätessä määrärahaa kunnille asian hoitoon. Tähän liittyy myös suomalainen alkoholiasenne, ja olin pahoillani, että edustaja Soini aiemmin budjettikeskustelussa ikään kuin hyväksyi perjantaipullon ja sen aiheuttamat vahingot perheissä ympäri Suomen.

Päihdeäitien hoidon saatavuuden turvaamista on saanut edistää, tai joutunut edistämään, myös viime hallituskaudella. Ehkäisevä päihdetyö tuleekin entistä suurempaan arvoonsa, kun katsoo, miten valtava ongelma alkoholi suomalaisessa elämäntavassa on. Sosiaalihuoltoa olisi siirrettävä hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen tukeen ja puuttumiseen entistä enemmän. Ongelmien kroonistuminen se vasta kalliiksi tuleekin, sekä yhteiskunnalle että yksilölle.

Ikääntyvien hoivasta on myös vientituotteeksi, olemmehan ensimmäisenä nopeasti ikääntyvä kansakunta. Ennustetaan, että kymmenen vuoden kuluttua Suomessa 23 prosenttia väestöstämme on yli 65-vuotiaita. Hoiva-alan laitteita viedään jo miljardilla eurolla maastamme vuosittain.

Omaishoitajille on luvassa parannuksia viime hallituksen tekemän uuden perhehoitolain myötä, joka mahdollistaa sijaisen saamisen myös kotiin hoitamaan omaista lomapäivien ajaksi. Lailla parannetaan myös työntekijän mahdollisuutta jäädä väliaikaisesti pois työstä perheenjäsenen hoitamiseksi. Nyt omaishoidon tuki olisi siirrettävä Kelalle, jotta se tasa-arvoistuisi eri kunnissa, ja tuo, mitä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tiilikainen nosti esiin, tuo verottomuus omaishoidon tuelle, kannattaa myös pitää mielessä. Hallitukselta odotetaan toimenpiteitä tässäkin asiassa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta, että hallitus päätti ohjelmaneuvotteluissaan vähentää puoluetuesta naistoimintaan ja piirijärjestöjen toimintaan menevää osuutta 12 prosentista 10 prosenttiin takaisin, kun se vastikään oli saatu sinne nostettua — demokratian heikentämistä tämäkin. Keskittämiseksikin sitä voisi sanoa, kuten esimerkiksi tuota kuntien yhteenliittämistä pakolla ja pakolla, ainakin taloudellisella pakolla.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean ensin muutamia yleisiä huomioita budjetista ja nostan sitten esille joitakin hallinnonalakohtaisia kysymyksiä.

Oppositio on, roolinsa mukaisella tavalla, arvostellut hallituksen budjettiesitystä. Puheenvuoroissa on esitetty hyvin kalliita menolisäyksiä ja samalla arvosteltu valtion velkaantumista. No, näin voi tietysti oppositiossa toimia. Selvää on, että velkaantumisvauhti on huolestuttava. Yli 7 miljardia lisää velkaa entisten päälle, pienentyvien työssä käyvien ikäluokkien maksettavaksi, on huolestuttava asia. On kuitenkin syytä muistaa, että jo hallitusohjelmaan kirjattiin valmius tehdä lisää sopeutustoimia, jos talouskehitys ei toteudu toivotun kaltaisena ja velkaantuminen uhkaa karata käsistä.

Yhtään vähättelemättä edelleen jatkuvaa velkaantumista voi kuitenkin todeta, että budjetissa on runsaasti myönteisiä elementtejä. Työtulojen verotus ei ole kiristymässä missään tuloluokassa. Tämä on tärkeä kokoomuslainen periaate. Kokoomus ei ole halunnut verotuksella rangaista niitä, jotka haluavat omalla ahkeruudellaan kohentaa elämisensä laatua ja olla näin isänmaata rakentamassa. Tämä periaate näkyy nykyisenkin hallituksen budjettiesityksessä.

Erityisen iloinen olen nuorten yhteiskuntatakuusta, johon osoitetaan uutta rahaa vuonna 2012 kaikkiaan 55 miljoonaa euroa. Jokaiselle nuorelle on kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä löydettävä työ-, opiskelu-, harjoittelu- tai kuntoutuspaikka, jokaiselle tarpeensa mukaan. Väitän, että tämä ennalta ehkäisevä panostus säästää itsensä tulevaisuudessa takaisin moninkertaisesti, kun meitä nuoria suomalaisia ei menetetä pysyvästi työttömyys- ja syrjäytymiskierteeseen.

Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana ministeri Gustafssonin vastuualueelta. Korkeakouluopetusta ja tutkimusta koskevassa talousarvioesityksen kohdassa todetaan seuraavaa: "Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. - - Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen. - - Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja." Näin siis todetaan budjettiesityksessä.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ollaan ajamassa kokonaan alas kulttuurialan ja liiketalouden koulutus ja käytännössä myös rampauttamassa tekniikan alan koulutus. (Timo Heinonen: Se on vasta ministeriön esitys!) Koko maan kaikista ammattikorkeakoulupaikkojen leikkauksista suhteellisesti suurimmat kohdistuvat Kemi-Tornioon. — Onneksi se on vasta esitys.

Meri-Lapin alueella toimii merkittävää metallinjalostus- ja puunjalostusteollisuutta ja kaivosalakin on vahvassa nousussa, joten pohjoisessa ei tekniikan alan osaamisen kysyntä varmasti ole ainakaan vähenemässä, päinvastoin. Kulttuurialan lopettaminen puolestaan veisi pohjaa Lapin korkeakoulukonsernin yhteydessä toimivan kulttuuri-instituutin mielekkäältä toiminnalta. Alleviivaan nyt aivan erityisesti sitä, että ammattikorkeakoulujen koko idea on palvella omien alueidensa elinkeinojen työvoimatarvetta ja kehittämistä. Lapin yliopiston koulutustarjonta palvelee koko valtakunnan tarpeita, mutta ammattikorkeakoulut ovat ennen kaikkea alueen työvoimatarvetta varten.

En missään tapauksessa kiistä tarvetta sopeuttaa maanlaajuisesti aloituspaikkamääriä ikäluokkien kokoon, mutta siitä toivon uutta ja perusteellisempaa harkintaa, ovatko esitetyt leikkaukset juuri näin kohdennettuina oikeita. Viittaan tässä nyt esimerkiksi Pohjois-Suomen metalliteollisuuteen ja kaivosalaan nousevana elinkeinona. On myös nuorten valmistuvien työllistymisen kannalta tärkeää, että oman alan työ- ja harjoittelumahdollisuuksia löytyy koulutuspaikkojen läheltä.

Lapin korkeakoulukonsernin puitteissa on vahvaa henkeä ja tahtoa maakunnan korkeakoulurakenteen merkittävään kehittämiseen. Tähän myös ministeriö on kannustanut. Kemi-Tornion kulttuuri- ja liiketalousalan lopettaminen sekä tekniikan koulutuksen käytännössä poishivuttaminen merkitsisivät sitä, että elinkelpoisia yksiköitä olisi vaikea kehittää tasapuolisesti korkeakoulukonsernin sisällä. Siksi olikin aiemmin debatissa hyvä kuulla ministeriltä itseltään, että hän tulee vielä tarkasti perehtymään korkeakouluilta saamiinsa palautteisiin, jotta tehtävät ratkaisut lopulta tukevat budjettitekstissä linjattua tavoitetta eli aktiivista alueen kehittämistä ja sitä, että korkeakouluja ja niiden toimintaa kehitetään kilpailukykyisinä ja kiinnostavina työ- ja opiskelupaikkoina.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä asia, joka liittyy osin ainakin ministeri Arhinmäen ja ministeri Wallinin vastuualueelle, mutta mahtaa kiinnostaa myös ministeri Risikkoa. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 -selvityksessä todetaan: "Varusmiespalvelukseen astuvien nuorten miesten kestävyyskunto heikentyi merkittävästi vuosien 1979—2000 aikana. 2000-luvulla fyysisen kunnon heikentyminen on tasaantunut, mutta huonokuntoisten osuus on edelleen kasvanut. Myös reserviläisten kestävyyskunto on laskenut ja huonokuntoisten osuus kasvanut. Kestävyyskunnon heikkenemisen lisäksi lihaskunnoltaan huonojen nuorten miesten osuus on kasvanut tasaisesti vuoden 1995 jälkeen."

Tunnusluvut kertovat uhkaavasta kansanterveydellisestä ongelmasta, mutta ei ole syytä vähätellä myöskään asian vaikutusta maanpuolustuskykyyn. Miesten huonontuva kunto näkyy jo siinä, että palveluksen aloittavien osuus ikäluokasta laskee. Palveluksen aikana tehtyjen Cooperin testien keskiarvot ovat huonontuneet parissakymmenessä vuodessa 300 metrillä. Alle 2 200 metrin tulosten osuus on 2000-luvun aikana noussut 15 prosentista 22 prosenttiin, ja nämä ovat siis huonoja tuloksia.

Naisikäluokista ei vastaavaa mitattua tietoa yhtä kattavasti ole, mutta nuorten elintapoja kartoittavien tutkimusten valossa ei ole syytä olettaa, että suunta naistenkaan osalta olisi ollut ainakaan parempaan suuntaan, vaan valitettavasti kunnon huonontuminen on ongelma aivan sukupuoleen katsomatta.

Kysymys ministereille Wallin ja Arhinmäki kuuluisikin tässä asiassa: millaista yhteistyötä puolustushallinto ja kulttuuriministerin alaisuudessa toimiva liikuntatoimi aikovat tehdä sen edesauttamiseksi, että asevelvollisten ja reserviläisten fyysisen kunnon heikentyminen saataisiin loppumaan ja fyysinen kunto paranemaan?

Arvoisa puhemies! Eilen käsitellyistä osa-alueista palaan vielä ministeri Häkämiehen vastuualueella oleviin kaivosasioihin. On erinomaista, että kaivostoiminnan lupa-asioita käsittelevä Tukes Rovaniemellä saa lisää resursseja. Toisaalta pitäisin tärkeänä, että myös Geologian tutkimuskeskuksen voimavarat voitaisiin säilyttää vähintään ennallaan, koska kaivosalalla hankkeiden elinkaari malmion löytymisestä kaivokseksi on jopa parikymmentä vuotta. Meidän pitäisi huolehtia siitä, että kun nyt toimintaansa aloittamassa olevat kaivoshankkeet tulevat aikanaan elinkaarensa loppupuolelle, meillä olisi mahdollisimman hyvin tietoa myös uusista malmioista, jotta kaivosalan kehittyminen ja työpaikat pystytään pitämään vakaalla, positiivisella kehitysuralla. Geologian tutkimuskeskus tekee tärkeää työtä tällä saralla, ja sen takia sen resursseista huolehtiminen on pitkäjänteistä investoimista tulevaisuuden hyvinvointiin.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä tähän äskeiseen keskusteluun ministeri Koskisen kanssa totean, että hyvä lohi- ja petopolitiikka ei maksaisi juuri mitään, mutta olisi verraton potentiaali kansantuotteen kasvattamiseksi kalastusmatkailun ja poronhoidon kautta.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Äskeinen keskustelu ministeri Koskisen kanssa kirvoitti minut tähän puheenvuoroon. Hänelle on toimitettu kyllä kirjallista materiaalia liittyen siihen kysymykseen, joka täällä sekä allekirjoittaneen että edustaja Auton puolesta nostettiin esille mutta johonka hän totesi, että monenlaisia laskelmia on tehty siitä, mikä lohen vaikutus kansantalouteen voisi olla. Hänen mielestään ei ole yksiselitteisesti niin, että kalastusmatkailu kutujoella olisi se kannattavampi tapa hyödyntää tätä luonnonvaraa. Olen tästä eri mieltä ja hyvin perustellusti.

Norjan kassilohi on laskenut lohen kilohinnan niin alhaiseksi, että lohta ei todellakaan kannata pyytää Suomen meriltä, ei Itämereltäkään, elintarvikekalastusmielessä. Pahimmillaan lohta on kaupattu kappalehinnalla, jopa kymmenkiloisia lohia 20 euron kappalehinnalla. Suomen lehdissä on näitä ilmoituksia ollut. Se kertoo, mistä on kysymys, ja kalat ovat vaihtaneet omistajaa.

Monet sosioekonomiset arviot: On valitettavaa, että ministeriö ei ole toteuttanut sitä velvoitetta, jonka edelliset hallitukset ovat antaneet, että on tehtävä aukoton sosioekonominen laskelma tästä lohen todellisesta arvosta ja siitä, miten se muodostuu, mutta monet arviot aivan kiistatta todistavat, että lohen arvo kalastusmatkailun kautta elämystuotteena hyödynnettynä on moninkertainen. Norjan esimerkit vahvistavat tätä. Eräät Ruotsin lohijoet ovat tästä hyviä esimerkkejä, myös Tenojoki. Sehän tuo miljoonia Utsjoen kunnalle vuositasolla. Se on kiistaton totuus.

Mutta muustakin on kyse. Lohi kuuluu niin sanottuihin anadromisiin kaloihin, vaelluskaloihin, jotka ovat uhanalaisia. Itämeren kohtuuton, jopa suurelta osin laiton pyynti on tuhoamassa kokonaan monien jokien lohikannan. Biodiversiteettinäkökulmasta katsottuna Itämerellä olisi sovellettava YK:n merioikeusyleissopimusta, johon Suomikin on sitoutunut. Tällöin siellä kiellettäisiin sekakantakalastus. Nyt kalastetaan kaikkien Itämeren lohijokien kantoja pystymättä niitä erottamaan ja pienempien jokien kannat ovat uhassa tuhoutua ensimmäisinä.

Pystyttiin kieltämään ajoverkkokalastus, mutta sen jälkeen kehittyi siimakalastus. Se tulisi ehdottomasti ensi tilassa kieltää. Se on täysin epäeettinen kalastusmuoto, tuhoaa paljon alamittaisia kaloja, ja nämä koukut seuraavat, niin kuin on nähty, pitkin rannikkoa, ja tuolla joissa ihmisten viehekalastukseenkin pyydetyissä lohissa on mukana näitä Itämereltä lohiin tarttuneita koukkuja siimoineen.

Kolmanneksi, on alettava toteuttaa niin sanottua kutuvaltioperiaatetta. Tieteellinen lähtökohta edellyttää nykykiintiöitten pudottamista jopa 79 prosentilla. Tämä on tiedemiesten ja myöskin Euroopan komission esitys tällä kertaa. Suomi on muodostamassa kuitenkin, näin olen ymmärtänyt, virkamiesvalmistelun kautta EU-ministerivaliokunnalle, joka perjantaina kuulemma asiaa käsittelee, sellaista kantaa, että tämä kiintiö pidetään sillä tasolla, että käytännössä Suomen ja Itämeren kalastusmahdollisuudet lisääntyvät viime vuoteenkin nähden siitä huolimatta, että lohen tilanne on jo uhanalainen. Se on kyllä tuhon politiikkaa.

Kuolevuus Itämerellä on viljellyn lohen osalta jo sitä luokkaa, että käytännössä siellä on suurin osa tuosta kalakannasta, mikä siellä nyt tällä hetkellä on, luonnonjokien villilohikantaa, Muonion-Tornionjoelta suurimmaksi osaksi. Jos tällä vauhdilla saadaan tappaa tämä lohikanta, niin silloin kyllä loppuu sekä merellä että rannikolla ja noista joista tuo kanta.

Lohi eli nämä anadromiset kalat on erotettava muista kaloista ja niihin on sovellettava kalastuskiintiöitä aivan eri tavalla Itämerellä kuin tällä tavalla nyt tehdään ja se on tehtävä ennen kuin se on myöhäistä. Hallituksen on hyvä tietää, että näin tullaan ennemmin tai myöhemmin tekemään. Historia kulkee nyt tuohon suuntaan vääjäämättömästi. On turha nyt vastustaa tätä tutkainta, vaan Suomen hallituksen pitäisi nyt radikaalisti muuttaa tässä linjaa ja lähteä tälle linjalle, joka tulee olemaan tulevaisuuden linja.

Otan vielä tämän oikeudenmukaisuusnäkökulman tässä, joka politiikassa on aina tärkeä asia.

Lohi on jokien kala. Se syntyy joella makeassa vedessä, se vaeltaa syönnökselle tuonne suolaiseen mereen, tekee 5—7 vuoden iässä kutuvaelluksen kotijokeensa, syntymäkoskeensa. Se on niin kuin pääskynen, että se ihmeen kaupalla löytää samaan koskeen, jossa se on syntynyt, niin kuin pääskynen saman räystään, mistä se on lähtenyt Egyptiin muuttomatkalle. Lohi ei ole bulkkitavaraa, jota voidaan ryöstökalastaa Itämerellä ennen ajoverkoilla, nyt ajosiimalla. Lohi on ainutkertainen luonnonvara ja aivan erikoinen tässä suhteessa kuin juuri kerroin, että se tarvitsee makean veden ja tämän suolaisen veden.

Lohta on menneinä vuosisatoina aina viime sotiin saakka pyydetty joissa ilman kruununkaan tai ruplan tai markan valtiontukea. Saaliit ovat olleet suuria. Alatornion kirkkoherra, muinoinen kollegani, on ollut Ruotsin rikkaimpia miehiä 1700-luvulla pelkästään sen vuoksi, että sai kerättyä laajalta alueelta lohikymmenykset. Se on ollut merkittävä luonnonvara.

Tekniikan kehittyminen mahdollisti sitten pyynnin merellä, nailonverkot ja kalastusalukset, jotka valtion suurella tuella on Suomeenkin luotu. Tosiasiassa en tiedä vastaavaa luonnonvaran hyödyntämisen siirtoa eli riistoa, joka on tapahtunut tämän luonnonvaran osalta, kun sen pyynti on siirtynyt joelta merelle. Kemijoellahan tämä tapahtui silloin, kun Isohaara noin 60 vuotta sitten rakennettiin ja koko Lappi tyhjeni lohesta, voi sanoa, yhdessä yössä. Sen jälkeen luotiin sitten tällainen lohen kasvatus- ja viljelyperinne, joka muutaman miljoonan vuodessa maksaa edelleenkin, ja sekin kompensaatio valuu koko ajan merelle eikä sinne joelle, josta tämä luonnonvara aikoinaan on siis siirretty eli riistetty merelle.

Me näemme, että se on merkityksellinen asia, koska asiaa ei saada toisinpäin enää käännettyä. Vastavoimat ovat erittäin voimakkaita. Puhutaan, että se on pieni asia, mutta se näyttää olevan niin suuri asia, että sitä ei millään saada enää siirrettyä, tilannetta palautettua sotia edeltävään aikaan. Vuosisatoja se oli siis luonnonvara, joka pyydettiin joella. Viimeiset 60 vuotta se on ollut luonnonvara, joka pyydetään Itämerellä ja rannikoilla. Tarvittaisiin voimakas ministeri, joka tämän tilanteen Suomenkin osalta muuttaisi ja toimisi kaikissa eurooppalaisissa yhteyksissä tämän asian korjaamiseksi. Toivon, että ministeri Koskinen on se voimakas ministeri. Tuo ensi kommentti valitettavasti äskeisessä keskustelussa ei vielä vahvistanut tätä käsitystä, ja siitä olen kyllä pahoillani ja harmissani. Odotukset olivat aika suuria.

Summa summarum. Iso linja YK:n merioikeusyleissopimuksen osalta, kutuvaltioperiaate ja komission linja johtavat ennemmin tai myöhemmin tämän linjan muutokseen. Lähtekää nyt, Suomen hallitus, tälle muutoksen tielle ja muutoksen tekijäksi. Sitä odottavat sadattuhannet vapaa-ajan kalastajatkin tässä maassa.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti totean petopolitiikasta, josta täällä on ansiokkaita puheenvuoroja käytetty, että eilinen Petofoorumi tuolla kansalaisinfossa antaa kyllä linjat, mitenkä se asia pitäisi hoitaa. Elämisen mahdollisuus on annettava myöskin poroelinkeinolle kaikkialla poronhoitoalueella.

Metsäasiasta vain totean: liityn vain tässä esimerkiksi edustaja Kallin hyviin puheisiin ja totean, että tämä petu-tuki pitäisi välttämättä saada toteutettua.

Sosiaali- ja terveysministeriön osalta olemme hämmästyneitä täällä monet varmasti. En ole varmasti ainoa, joka olen hämmästynyt siitä, että tässä vaiheessa vielä joudutaan käymään ikään kuin taistelua veteraanien kuntoutusmäärärahoista, joita nyt on budjetissa leikattu. Se on erittäin valitettavaa, että tähän on tämä hallitus päätynyt.

Opetusministeriön osalta totean vain sen, että en ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, miksi ollaan valmiita riskeeraamaan kouluhenkilökunnan ja lasten terveys ja sallitaan toiminta epäterveellisissä homekouluissa. Nyt kun on vain 5 miljoonaa euroa käytettävissä tähän rakennuspuoleen, kiinteistöjen korjauksiin ja rakennukseen, ja pelkästään Lapissa jo suunnitelmat ovat monin-, moninkertaiset, niin tämä on kyllä myöskin sarjassamme käsittämättömiä leikkauskohteita. Kyllä tulee kalliiksi, jos nämä lapset ja kouluhenkilökunta menettävät terveytensä noitten epäterveitten toimitilojen vuoksi.

Arvoisa puhemies! Tässä tämäniltaisen (Puhemies: Kaikessa lyhykäisyydessään!) — kaikessa lyhykäisyydessään — keskustelun puheenvuoro.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen ensimmäinen keskittämisen talousarvioesitys on nyt siis meillä käsittelyssä. Hallitus ei tällä talousarvioesityksellään luo uutta työtä Suomeen veroratkaisujen avulla tai tue suomalaista yrittäjää ja yrittäjyyttä. Hyvää on, että hallitus panostaa harmaan talouden torjuntaan, siitä tunnustus hallitukselle. Sen sijaan esimerkiksi kotitalousvähennystä leikkaamalla on vaarana, että sekä työpaikkojen menetys että myös harmaan talouden kasvu lisääntyy. Kotitalousvähennyksellä on pystytty työllistämään erityisesti pieniä yrityksiä, jotka eivät pysty kilpailemaan suuremmista hankkeista. Näiden leikkausten kokonaistaloudelliset vaikutukset pitäisikin selvittää etukäteen ja katsoa, säästääkö hallitus tässä oikeastaan ollenkaan vai kääntyykö asia päinvastoin.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat se tukijalka, joka tässä maassa helpoiten pysyy ja työllistää. Niiden työllistämisvaikutusta hallitus ei ole ohjelmassaan tai talousarvioesityksissään huomioinut riittävästi. Yhteisöveroa kyllä alennetaan 1 prosenttiyksiköllä, mutta vaikutukset eivät ole kyllä kovin merkittävät.

Perusturvakorotusten suuntaaminen pelkästään työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei ole keskustan näkemysten mukaan laajasti ymmärtäen perusturvan kokonaisparannus. Perusturvaan kuuluu muutakin kuin toimeentulotuki eli esimerkiksi kansaneläke, vanhempainraha ja opintotuki. Näitä hallitus ei budjettiesityksessään huomioi, ja köyhyyttä on edelleen näissäkin ryhmissä. Samoin me keskustalaiset odotamme kyllä mielenkiinnolla, toteuttaako hallitus omaishoitopalkkion verottomuuden. Tätä lähes kaikki lupailivat vaalipuheissaan.

Kokonaisverotusta tullaan kuntien valtionosuuksia rajusti leikkaamalla siirtämään jälleen tasaveron suuntaan. Kuntaverot nousevat, tai palveluja leikataan. Jos päälle lasketaan vielä erilaiset tasaveroprosentin kulutusverot, tasaverokehitys tässä maassa sen kuin vahvistuu.

Hallituksen kuntapolitiikka on ollut viime päivinä niin poukkoilevaa, että siitä ei ota oikein kukaan mitään selvää. Joinakin päivinä julkisuuteen tulee tieto, että kunnille suunnitellaan velka- ja verokattoa sekä rajuja muutoksia valtionosuusjärjestelmiin. Samana päivänä taas ministeri kieltää näin sanoneensa. Käytännössä nämä suunnitelmat ajavat kuitenkin kunnat pakkoliitoksiin, vaikka hallitus toisin vakuuttelee.

Arvoisa puhemies! Liikenneministeriön hallintoalalla on hallituksen esityksessä yksityisteiden valtionavut leikattu melkein kokonaan pois eli 23 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi puuhuollon ja paikallisten asukkaiden kannalta kestämätöntä kehitystä. Hallitus painottaa hallitusohjelmassaan ja talousarviolinjauksissaan rautateiden korjaamista. Ne tarvitsevat lisärahoitusta, mutta koko maan, syrjäseudut mukaan lukien, kannalta tieverkon kunnossapidon pitäisi olla ensisijaisessa asemassa. Liikennerahoja pitäisi suunnata nykyistä enemmän teiden peruskunnossapitoon.

Muutama suuri tiehanke sisältyy talousarvioesitykseen, mutta olisin suonut siellä myös olevan esimerkiksi vaikkapa Valtatien 6 välillä Taavetti—Lappeenranta.

Tietojen mukaan tänä vuonna esimerkiksi Kaakkois-Suomessa Suomen ja Venäjän rajalla tulee noin vähän yli 8 miljoonaa rajanylitystä. Niinpä tulevaisuudessa tulee painottaa enemmänkin Kaakkois-Suomen rajaliikenteen sujuvuutta. Parannuksia tarvitsevat sekä monet tiehankkeet että ennen kaikkea rajanylityspaikkojen liikennejärjestelyt.

Laajakaistan ulottaminen koko Suomeen pitää olla hallituksen tavoite. Järjestelmät pitää tehdä viipymättä. Langattomien verkkojen tulee toimia kaikkialla, eikä ketään saa jättää katvealueelle.

Valtio on tänä vuonna avustanut koulujen peruskorjaushankkeita sekä kosteus- ja homevaurioremontteja 36 miljoonalla eurolla. Kataisen hallituksen budjettiesityksessä koko maassa näihin kouluhankkeisiin varataan ensi vuonna ainoastaan 5 miljoonaa euroa. Näillä 5 miljoonalla eurolla saadaan aloitettua vain muutama hanke, vaikka hanketarve olisi kymmeniä. [Peruskorjauksen aiheuttamaa räjäytystöiden jyrinää] Voidaankin oikeastaan kysyä, aikooko hallitus ja onko hallituksen tavoitteena lisätä esimerkiksi lääkäreiden työtä vähentämällä homekoulujen peruskorjausrahoja. — Tämä saattoi olla siitä seurausta.

Hallitus on leikkaamassa myös noin 5 miljoonaa orkestereiden valtionosuuksia. Tämä tuntuu asianomaisesta ministeristä ja varmaan monesta muustakin varsin pieneltä summalta, mutta tämä johtaa myös siihen, että monen kaupunginorkesterin tai maakuntaorkesterin toiminta vaikeutuu huomattavasti. Tästä on tullut suhteellisen paljon terveisiä.

Arvoisa puhemies! Hallitus vähentää rajusti ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Koulutusohjelmia lopetetaan ja korkeakouluverkostoa supistetaan. Esimerkiksi vaikkapa Saimaan ammattikorkeakoulussa prosessitekniikan koulutusohjelman alasajo näyttää todennäköiseltä. Alasajo on asia, jota ainakin metsäteollisuudessa ihmetellään, sillä onhan Kaakkois-Suomessa yksi maailman suurimpia metsäteollisuuden keskittymiä. Katsotaanko tässä siis tulevaisuuteen vai mihin? Vastaavia esimerkkejä on varmasti muuallakin Suomessa.

Yhteenvetona voidaan tästä budjettiesityksestä todeta, että keskittäminen ja maakuntien tyhjentäminen näyttää olevan talousarvioesityksen se suuri linja.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet tänään jo paljon puhetta koulutuspolitiikasta ja erityisesti ammattikorkeakoulu-uudistuksesta. Yksi asia ei ole mielestäni saanut kuitenkaan riittävästi huomiota. Meidän tulisi tässä salissa kantaa ennen muuta huolta siitä, että ikäluokkien pienentyessä ja koulutustarjonnan volyymia sopeutettaessa koulutus saadaan nykyistä paremmin vastaamaan osaavan työvoiman tarpeeseen yhteiskunnassamme. On suurta resurssien haaskausta, suorastaan edesvastuutonta, jatkaa nuorten kouluttamista sellaisille aloille, joista tiedetään, että ne eivät työllistä.

Koulutusjärjestelmän tulee reagoida ennen muuta työvoiman kysyntään, ei niinkään koulutuksen kysyntään tai sen vetovoimaan. Mikä on näiden kahden välinen ero? Koulutuksen vetovoimaisuus heijastelee osin nuorison haluja, toiveita ja haaveita sekä opiskelupaikan vetovoimaa ja osittain myös markkinoinnin ja opinto-ohjauksen onnistuneisuutta.

Nuorten toiveet on tietenkin otettava myös huomioon, mutta kun opiskelun jälkeen on astuttava työelämään, on parempi, että koulutus on avannut oven työpaikkaan kuin että opiskelu on ollut mukavaa tai että sen kautta on saanut toteuttaa itseään. Tämä maa ei työllistä määräänsä enempää näyttelijöitä tai taidemaalareita. Täällä tarvitaan myös opettajia, lvi-insinöörejä, laivojen konemestareita jne. Tämä tosiasia on vain hyväksyttävä. Koulutuksen huono kohdentuminen on karhunpalvelus niin suurin toivein elämäänsä varten kouluttautuville nuorille kuin myös osaavasta työvoimasta pulaa kärsiville yhteiskuntamme aloille. Tällaisiakin aloja meillä on.

Arvoisa puhemies! Peräänkuulutan malttia ja viisautta koulutusjärjestelmäuudistukseen. Koulutuksen tarjontaa ohjaavat tunnusluvut olisi asetettava niin, että syntyy riittävästi kannustimia sellaisen koulutuksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, joka vastaa ennakoituun työvoiman kysyntään. Tällaisen koulutuksen vetovoimaa voitaisiin tukea esimerkiksi harkinnanvaraisella markkinointirahalla.

On selvää, että tämä laiva ei ole erityisen ketterä kääntymään, mutta kun nyt ollaan joka tapauksessa järjestelmän uudistuksen edessä, eritoten ammattikorkeakoulujen osalta, on tilaisuus käytettävä hyväksi ja korjattava koulutuksen kohtaanto-ongelmaa niin paljon kuin mahdollista.

Lopuksi haluan todeta, että budjetin sisältämä ammattikorkeakoulu-uudistus on todellakin erittäin raju. Toivottavasti tässä ei yritetä saavuttaa liian paljon liian nopeasti. On myös ymmärrettävä, että vaikka joku tietty koulutusohjelma lopetettaisiin tänään, sitoo olemassa oleva jo aloitettu koulutus resurssit vielä monen vuoden ajaksi. Kustannussäästöt tulevat siis täysimääräisinä vasta vuosien päästä. Hieman rauhallisempi tahti tässä ammattikorkeakoulu-uudistuksessa olisi ollut parempi tie.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään kuulimme hyvän ja mieluisan uutisen, kun opetusministeri Gustafsson ilmoitti, että varhaiskasvatuslaki tulee voimaan 2014 tai viimeistään 2015. Toki hivenen itse sitä ihmettelin, että se täytyy näin pitkälle tätä vaalikautta viedä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Toivottavasti nyt tästä aikataulusta pidetään kiinni. Ainakin henkilökohtaisesti tulen seuraamaan sitä, että tämä uudistustyö nyt tehdään.

Meillä on yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki, joka on ajan myötä kuitenkin vanhentunut, vaikka sitä on toki parsittu useita kertoja. Nyt on syytä tehdä isompi uudistus ja myös sellainen, joka turvaa jokaiselle lapselle heidän tarpeidensa mukaisen hoidon ja toki myös perheille heidän tarpeidensa mukaisen hoidon. Se on iso kysymys, mutta myös se, että me turvaamme tuossa lainsäädännössä osaavan henkilökunnan, riittävän osaavan henkilökunnan, myös päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka pitää tuossa työssä esille ottaa.

Sivistyspuoli, opetus- ja kulttuuriministeriö, ennen muuta opetuksen näkökulmasta on erittäin kovien säästötoimenpiteiden alla, ja se on tietysti erittäin iso asia, ja se on sellainen asia, jota pitää pystyä viemään hallitusti eteenpäin. Sen takia pidän hyvänä, että näinkin vaikeassa tilanteessa pystymme muun muassa aloittamaan vuoden 2013 alusta uuden nuorten yhteiskuntatakuun, jonka osana on myös koulutustakuu: eli jokaiselle peruskoulun päättäneelle tulemme takaamaan jatkomahdollisuuden lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai sitten työpajassa, kuntoutuksessa tai jossain muussa vastaavassa paikassa. Ja se on laki, joka nyt on vain pakko tehdä.

Aina välillä kysytään, kun esimerkiksi ministeri Risikko käynnisti vanhuspalvelulain tekemisen, miksi tällainen laki tarvitaan, eikö pitäisi tulla toimeen ilman, että on erityinen vanhuspalvelulaki. Se on aiheellinen kysymys, miksi me sellaisen tarvitsemme, mutta nyt suomalainen yhteiskunta vain sellaisen tarvitsee, että me pidämme huolen varhaiskasvatuslain kautta lapsista ja vanhuspalvelulain kautta vanhuksista. Ja itse asiassa näiden kummankin suuren uudistustyön käynnistäjänä on ollut ministeri Risikko, ja niille täysi tuki, kun niitä nyt sitten demariministereiden johdolla eteenpäin viedään.

Myös hyvää on se, että perusopetukseen pystymme hivenen panostamaan vaikeassakin tilanteessa. Viime hallituskaudella Perusopetus paremmaksi -rahaa ohjattiin 200 miljoonaa muun muassa opetusryhmien pienentämiseen, ja nyt jatkamme tätä työtä. Erittäin myönteistä on se, että lisäämme rahoitusta aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä vakiinnutamme koulujen kerhotoiminnan, joka viime kaudella 1990-luvun laman säästöjen jälkeen palautettiin kouluihin. Se on monelle lapselle ollut se ainoa paikka saada yksi koulun ulkopuolinen harrastus ja niin sanottu ilmainen harrastus. Se on sellainen työ, mitä pitää eteenpäin viedä. Myönteisistä asioista vielä haluan tuon aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamisen myös kakkosluokkalaisille tuoda esille. Se on myönteistä. Mutta valitettavaa on se, että rakennushankkeisiin, niin kuin tässä aiemmin tuotiin esille, rahaa ei ole niin paljon kuin olisi tarvetta. Muun muassa nämä homekoulut ovat sellainen asia, johon pitäisi pystyä paremmin puuttumaan.

Edustaja Ahvenjärvi hetki sitten käytti minun mielestäni yhden tämän päivän parhaista koulutuspoliittisista puheenvuoroista puuttumalla siihen, että meidän pitää uskaltaa vakavasti katsoa sitä, mitä tässä maassa koulutetaan. Se oli minun mielestäni erittäin hyvä, että uskalletaan myös puuttua siihen, että meillä on aloja, jotka ovat vetovoimaisia nuorten näkökulmasta, mutta niiltä ei työllistytä. Silloin pitää olla rohkeutta niin sanotusti aikuisten sanoa, ovat ne sitten poliitikkoja taikka isiä tai äitejä, että olet taiteellisesti lahjakas, mutta käytä sitä taiteellista lahjakkuutta vaikkapa sitten jossain muussa ammatissa sitä vahvistaaksesi, ollaksesi vielä parempi kuin muut, mutta pelkästään taidemaalarina et välttämättä tule pärjäämään, taikka savenvalajana taikka -tekijänä. Näitäkin toki on paljon, ketkä silläkin puolella elantonsa ansaitsevat.

Minun mielestäni tärkeää on myös uskaltaa puuttua siihen — vaikka täällä keskustapuolueesta on vahvasti todettu, että on väärin, että poistetaan aloituspaikkoja joistain oppilaitoksista — se on toinen asia, mihin pitäisi uskaltaa puuttua, että jos on tyhjiä, käyttämättömiä, paikkoja, niin niitä pitää voida siirtää sinne, missä niihin on opiskelijoita jonossa. Meillä on tällä hetkellä Suomessa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksia, joissa yhtä aloituspaikkaa kohden ei ole kuin puolikas opiskelija tulossa, eli vain joka toiselle paikalle on edes halukas opiskelija tulossa. Minun mielestäni ei silloin oppilaitosta alasajeta, jos tällainen käyttämätön paikka siirretään sinne, missä meillä on jonossa oppilaita. Sillä meillä on Suomessa myös ammattikouluja, joissa yhtä aloituspaikkaa kohden on puolitoista, jopa kaksi hakijaa. Silloin se tarkoittaa sitä, että opetusministeri Gustafssonilla pitää olla rohkeutta tehdä myös tämänsuuntaisia siirtoja.

Ammattikorkeakoulutusuudistus: Kokoomus on hyväksynyt siinä sen suuren linjan, että myös ammattikorkeakouluja pitää tulevaisuudessa uudistaa. Se on väistämättä edessä. Ikäryhmät pienenevät. Sielläkin tulee ylimääräisiä aloituspaikkoja sen myötä, että nuoria on vähempi hakemassa. Nyt kuitenkin tämä esitys, jonka opetusministeri on tehnyt — ja toivottavasti siinä ei vielä ole ministerin puumerkkiä, vaan se on vain virkamiesesitys — ei kaikilta osin kyllä ole minunkaan mielestäni sellainen, että sen kanssa on järkevä edetä.

Jos otan omalta alueeltani esimerkin: Meillä Hyvinkään—Riihimäen talousalueella on 100 000 asukkaan alue, jolla tällä hetkellä toimii yksi maamme vetovoimaisimmista ammattikorkeakoulun yksiköistä. Vetovoimaisuus tarkoittaa tässä sitä, että sinne on halukkaita opiskelijoita ja heille löytyy seudulta harjoittelupaikat, muun muassa Koneelta, Sacoteciltä, Sakolta, monelta muulta kansainväliseltä yritykseltä, ja heille löytyy sieltä myös työtä. Nyt tämä ministeriön tekemä esitys keskittäisi kaiken opetuksen tällä alueella Hämeenlinnaan, ja toisaalta Hyvinkäältä lähtisi vielä opetus kohti etelää. En näe järkeväksi synnyttää tämäntyyppisiä tyhjiöitä sinne, missä on selkeä teollisuuden tarve ammattikorkeakoululle.

Arvoisa puhemies! Tässä on puhujia jonossa, ja ajattelin aivan lyhyesti ottaa loppuun ympäristöpolitiikasta. En siihen ole tämän budjetin yhteydessä paljon aikaa käyttänyt. Sen totean lyhyesti, että minun mielestäni on hyvä, että nyt otamme vielä aktiivisemman roolin Itämeren kuormituksen vähentämisessä. Se on meidän yhteinen tärkeä tehtävämme, ja se pitää tehdä vastuullisella tavalla. Siinä pitää olla mukana jokaisen suomalaisen, on hän sitten ihminen, joka asuu järven rannalla tai lähietäisyydellä, tai maanvilje- lijä.

Itse olen sitä mieltä, että meillä maanviljelijät ovat tehneet jo hyvin paljon työtä sen eteen, niin että ei ole aina oikein syyttää myöskään maanviljelijäjoukkoa siitä, että on toimittu vastuuttomasti. Niin ei ole. Meillä valtaosa maanviljelijöistä on toiminut erittäin hyvin. Kyllä meidän pitää entistä vahvemmin kuitenkin ohjata ympäristötukia esimerkiksi sellaisille alueille, missä niillä on oikeasti vaikutusta lähivesiin ja sitä kautta Itämereen. Tämä on minun mielestäni oikea kehityssuunta.

Pidän myös hyvänä sitä, että näihin ympäristötöihin ja vesiensuojeluinvestointeihin esitetään nyt 9,2:ta miljoonaa euroa. Siinä osana nyt ensimmäistä kertaa on mukana myös sitä, että valtio on puuttumassa siihen, että vuosien saatossa muun muassa turvetuotannolla on useita lähivesiä pilattu. Tänä päivänä Vapo suurimpana turpeen nostajana toimii varsin vastuullisesti suurimmassa osassa kohteita, joita olen itse käynyt katsomassa. Siellä on tehty merkittäviä toimenpiteitä. Mutta näistä toimenpiteistä huolimatta edelleen monissa paikoissa pistekuormitus aivan siihen lähimpään lähiveteen on niin suuri, että se pilaa sitä lähivettä. Sen takia itse olen sanonut, että näitä toimia pitää edelleen jatkaa.

Hallitusohjelmassa on myös kirjaus siitä, että hallitus on valmis puuttumaan siihen, että...

Puhemies! Vien tämän ajatuksen loppuun, ja lopetan siihen. — Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että me tulemme myös puuttumaan ensimmäistä kertaa siihen, että jo aiemmin pilattujen vesien puhdistamiseen tullaan kiinnittämään huomiota. Se on iso työ. En tiedä, miten siinä on mahdollista onnistua, mutta meillä on samanlaisia velvoitteita pilaantuneen maan vaihdosta esimerkiksi bensa-asemille ja tämäntyyppisille toimijoille. Ja jos suoraan voidaan osoittaa, että esimerkiksi joku toimija turvetta nostaen 1970-, 1980-, 1990-luvulla on pilannut jonkin lähiveden, niin kyllä siihenkin pitää olla keinot silloin puuttua.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On aivan selvää, että meidän pitää omasta taloudestamme pitää huolta nyt ja tulevaisuudessa ja tehdä ratkaisut niin, että tämä suhteellinen osuus ja suhteellinen tila, joka meillä Euroopan laajuisesti on, tulee myöskin jatkossa säilymään. Se on vastuullista politiikkaa, ja sille pitää kaikki tuki antaa, oltiin sitten hallituksessa tai oppositiossa. Kuitenkin on kysymys siitä, minkälaisin keinoin me sitten valitsemme sen tavan, jolla tätä taloutta hoidamme ja ylläpidämme ja uutta toimeliaisuutta luomme.

Pääministeri Katainen sanoi eilen täällä keskustelussa sanatarkasti näin: "Kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa maansa tulevaisuuteen ja päättäjiensä kykyyn hoitaa vaikeitakin asioita vastuullisesti. Tämä on edellytys investoinneille, kysynnän säilymiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle." Tämä on viisasta puhetta, siitä ei ole mitään epäselvää. Kuitenkaan ne ehdotukset, joita tähän budjettiin sisältyy tämän hyvän tavoitteen toteuttamiseksi, eivät keskustalaisesta näkökulmasta ole sellaisia, että tuo iso tavoite täyttyy. Enemmänkin voisi antaa nimen tälle budjettiesitykselle tähän tapaan: "Keskittämisellä talous kuntoon ja Suomi nousuun." Se on se päällimmäinen mielikuva, joka tästä budjetista valitettavasti jää. Ja se räikeä epäsuhta, joka on hallitusohjelman ja budjetin välillä — olen sen ennenkin täältä sanonut, sanon sen uudelleen: En ole koko eduskuntaurani aikana nähnyt yhtä ristiriitaista budjettia suhteessa hallitusohjelmaan. Tämä on mielestäni huolestuttavaa. Tavoitteet ovat hyvät, ne ovat ylevätkin, mutta tavat, joilla ne toteutetaan, eivät ole sellaisia, jotka niiden mielestäni pitäisi olla. Otan muutaman asian esille.

Kun yrittäjiä ja yrityselämää, elinkeinoelämää kannustetaan luomaan niitä uusia työpaikkoja ja investoimaan, se ei lähde liikkeelle sillä, että me alennamme 1 prosenttiyksiköllä yhteisöveroa. Kuinka moni tulee investoimaan tänne sen takia jotakin uutta, että 1 prosenttiyksiköllä alennamme yhteisöveroa? Ei kukaan. Sen sijaan jos puututaan investointien poisto-oikeuksiin, kehityspanoksiin, tutkimuspanoksiin ja niihin laitamme resursseja, näin varmasti tapahtuu. Siksi tämä budjetti ei siltä osin ole sellainen, mitä sen toivon olevan.

Toinen asia on se, että tämä budjetti ei myöskään vastaa koko maan investointien ja voimavarojen hyödyntämiseen ja käyttöönottoon. Meillä on erittäin voimakkaat ihan yhteiset, yksimieliset, täysin yksimieliset tavoitteet vihreän talouden pyörien pyörimiseksi yhä vinhemmin. Tilausta sille on niin kotimaassa, Euroopassa kuin maailmallakin, mutta mitä me nyt tällä hetkellä olemme saamassa tämän budjetin osalta? Olemme saamassa pelkkiä miinuksia, sekä leikkausten muodossa että lisäkustannusten muodossa ja verorasituksen lisäämisen muodossa, juuri näille aloille, joita me olemme yhdessä pitäneet kasvualoina. Tämä ei mielestäni voi olla oikein, eikä se voi toteuttaa myöskään sitä isoa tavoitetta, joka hallituksella on.

Pääministeri mainitsi myöskin sanat kohtuus, harkitsevaisuus, oikeudenmukaisuus omassa puheessaan. Mielestäni on kaikkea muuta kuin oikeudenmukaista se, että maaseudun ihmiset, jotka suurimmalta osaltaan sen vihreän kasvun aikaansaavat ja sen alkupään toteuttavat, joutuvat kaksinkertaisten, jopa kolminkertaisten leikkausten kohteeksi. Heitä koskettavat ensin ne kaikki samat leikkaukset, jotka jokaiselle suomalaiselle tulevat, se on selvä. Sen lisäksi heille tulee vielä omat räätälöidyt leikkauksensa ja veronkorotuksensa ja maksujen korotuksensa, ja tämä ei voi olla oikeudenmukaista eikä tämä voi olla oikein.

Valtiovarainministeri sanoi muun muassa täältä, taisi olla eilen, että polttoainevero ei ole tasavero ja että siihen jokainen suomalainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Valtiovarainministeri Urpilainen: Ei muuten voi vaikuttaa. Miten voi vaikuttaa se viljelijä tankatessaan traktoria? Kuinka voi se autoilija vaikuttaa, joka tankkaa rekkaansa tai taksiaan? Tai kuinka voi se urakoitsija vaikuttaa, joka tankkaa metsäkonettaan tai maansiirtokonettaan? Ei mitenkään. Ei mitenkään! Työ on tehtävä, polttoaine on oltava, jotta se kone pyörii ja työ tulee tehdyksi. Toivon, että valtiovarainministeri ei päästele tällaisia suustaan. Tämä ei luo luottamusta, mitä pääministeri ihan oikein täällä peräänkuulutti, kansalaisten keskuuteen, eikä se luo myöskään sitä oikeudenmukaisuuden tunnetta ihmisten keskuuteen, mitä me erityisesti tarvitsemme.

Äsken keskustelimme ruuan tuotannosta ja siitä, millä tavalla me pidämme kotimaisen elintarviketuotannon voimissaan ja miten me pidämme sen kannattavana. Oleellinen kysymys on kannattavuus. Meidän ei tule asettaa lisärasitteita kulupuolella maatalouteen, ala ei sitä vaan kestä. Se ei kestä sitä sen vuoksi, että tällä hetkellä jo kannattavuus on erinomaisen heikolla tasolla. Ja kun me sinnekin haluamme uusia ihmisiä, me haluamme uusia viljelijöitä, haluamme sukupolvenvaihdoksia, haluamme investointeja, ei niitäkään tule, jos ei kannattavuus ole sellaisella tasolla, että sillä perheensä elättää. Se on tahtoasia, että me pystymme tuottajien asemaa kohentamaan markkinoilla markkinahinnan oikeudenmukaisen kohdentumisen myötä, ja siksi toivon menestystä ja toivon taistelutahtoa ministeri Koskiselle siihen, että hän laittaa nyt kerta kaikkiaan liikkeelle vahvalla tavalla sen, että viljelijät, tuottajat, toimialaorganisaatiot saavat enemmän sananvaltaa markkinoilla. He ovat jääneet nyt nopen osille, ja kauppa on siellä viemässä yhä suurempaa pottia.

Puhemies! Täällä on ollut esillä myöskin lähi- ja luomuruoka voimakkaalla tavalla, ja sitä pitää edistää, se on päivänselvä. Se on sitä samaa suomalaista, kotimaista, luotettavaa, turvallista ruuantuotantoa, ja siellä luomun edistäminen on paikallaan. Siihen ovat myöskin eduskunnan linjaukset olemassa jo viime kaudelta, ja myös jäljitettävyyden, kotimaisuuden, alkuperämerkintöjen osalta. Luomun osalta, jos emme pysty tutkimukseen ja tekniikkaan panostamaan entistä enemmän, ikinä se ei tule lisääntymään. Siksi tuo ajatus siitä, että me koordinoimme asiaa ja edistämme sitä luomuinstituutin perustamisen kautta, on kannatettava, ja toivonkin, että se tuonne Mikkeliin perustetaan. Asia on kohtuullisen pitkällä tällä hetkellä.

Puhemies! Lopuksi selkeä säästökohde, jolla myöskin voitaisiin edistää yritystoimintaa, ja se on jo tänään oikeusministeriön hallinnonalalla esille tullut seikka, jonka muun muassa edustaja Hemmilä täällä nosti esille. Se on se, että erilaiset oikeusprosessit, lupaprosessit kestävät aivan liian kauan, vievät aivan liikaa energiaa ja myöskin voimavaroja ja taloudellisia voimavaroja ennen kaikkea. Näitä pitää yksinkertaistaa, näitä pitää nopeuttaa, näissä me pystymme merkittävästi saamaan myöskin säästöjä aikaan kahdesta syystä: Meidän oikeuslaitoksemme, meidän lupaviranomaisemme eivät ruuhkaudu niin kuin tällä hetkellä tekevät, sinne tarvittaisiin nykyisellä menolla jatkuvasti lisää henkilöresursseja, ja toisaalta me emme saa näitä investointeja liikkeelle, mitä yrittäjät odottavat ja odottavat ja odottavat, kun nämä prosessit kestävät niin pitkään.

Tässä on meillä yhteinen tahtotila varmasti olemassa, ja se on vuosien saatossa tällaiseksi muodostunut. Nyt meidän on yhdessä ryhdyttävä tätä mieletöntä byrokratiaa, lupaviidakkoa ja jatkuvasti monimutkaistuvia prosesseja ja myöskin turhia valituksia ja selkeitä kiusantekomielessä tehtyjä valituksia kerta kaikkiaan suitsimaan. Kohtuus pitää olla myöskin tässä, jotta saamme enemmän aikaan. Yrittäjillä ja maanomistajillakin on oikeuksia, ei pelkästään velvollisuuksia, se meidän kaikkien kannattaa mielessämme pitää.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti haluan nostaa esiin sellaisen näkökulman, jota ei tässä talousarviokeskustelussa ole mielestäni vielä käsitelty, ja se on tämä kohta Vesitalous. Täällä todetaan — ja tämä on hyvä todeta nyt, kun maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajakin tässä äsken puhui ja on vielä salissa paikalla — että tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa. Näin Lapin kansanedustajana en ymmärrä sitä, miten nämä asiat ovat nyt vain tällä kirjaamisella korjaantuneet, kun meillä tuolla Kemijoen vesistön, maamme mahtavimman virran, osalta on aivan ilmeinen tulvariski vuosittain olemassa.

Täällä talousarviossa kyllä varataan vuosittain poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 840 000 euroa. Tietysti me kaikki toivomme, että ensi kevät ei olisi se kevät, jonka jälkeen näitä varattuja määrärahoja joudutaan käyttämään. Mutta tämän huomion haluaisin tehdä, että ennen kuin nämä tulva-altaat saadaan rakennettua — ja toivottavasti ne saadaan rakennettua tällaisina monikäyttöaltaina, jotka pystyvät myös sitten tukemaan tätä vesivoiman tuotantoa, joka on tutkitusti parasta, uusiutuvaa energiaa, puhdasta kotimaista sähköntuotantoa — niin tämä tulvasuojeluasia ja tulva- ja patoriskien hallinta ei ole kunnossa. Tämän, arvoisa puhemies, halusin tuoda tähän keskusteluun mukaan.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Kun sosiaali- ja terveysministeri Risikko on paikalla, niin haluan nostaa esille terveydenhuollon tietojärjestelmät ja niihin liittyvät ongelmat ja kysyä, onko nyt jo ministerillä tekeillä jotain konkreettista tämän asian hoitamiseksi.

Tässä viikolla ihan Yleisradion uutisissa kerrottiin, miten Virossa on hoidettu digitaalinen resepti niin, että sitä käytetään yli 90-prosenttisesti. Miksei tällainen voi Suomessa onnistua? Meillähän e-reseptillä taitaa olla jo 20—30 vuoden perinteet.

Mutta se asia, minkä takia myöskin pyysin puheenvuoron, on tämä lohipolitiikka, johon puuttuivat Lapin edustajat, muun muassa Autto ja Rundgren. Syy, miksi lohi ei nouse Muonion-Tornionjokeen, johtuu siitä, että Perämeren pohjukassa ruotsalaiset kalastavat liikaa lohta. Ja vaikka eduskunta on antanut edellisille ministereille täyden tukensa asiassa neuvotteluissa, niin ministerit Korkeaoja ja Anttila eivät onnistuneet neuvottelemaan ruotsalaisen kanssa parempaa lohisopimusta.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Hemmilä kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan eli näihin sähköisiin järjestelmiin. Kyllä niitä on rakennettu ihan koko ajan, ja saattaa tuntua, että se on pitkään ja hartaasti, mutta kyllä tässä monta vuotta on tehty työtä. Paljon on mennyt myös rahaa, mutta osittain se johtuu siitä, että tämä vaatii paljon, ja jos vertaa muitten maitten järjestelmien kehittämiseen, niin kyllä Suomessa on paljon paljon vähemmän laitettu rahaa. Sitten pitäisi ottaa huomioon se suomalaisen järjestelmän laajuus, kuinka suurta asiaa tehdään. Tässä mullistetaan ihan kaikki, kun niissä maissa, missä monesti on tehty näitä vertailuja, että siellä on mennyt niin paljon paremmin, niillä on useimmiten pienemmästä, laajuudeltaan pienemmästä, asiasta kysymys ja paljon enemmän mennyt rahaa.

Yritän tässä nyt sanoa, että Suomessa on kyllä tehty työtä. Meillä on e-resepti nyt kokeilussa ja se saadaan varmasti parin vuoden sisällä kuntoon. Sitten on osana Kanta-hanketta tämä potilastietojärjestelmä, ja se on tavoitteena saada silloin 2014 niin, että kun valinnanvapaus lisääntyy koko Suomessa, niin meillä on myös potilastiedot käytössä. En sitä kiellä, etteikö siinä kehittämistä vielä olisi, mutta kyllä tässä on tehty monta vuotta hyvin hyvin vakavasti työtä.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Hemmilä otti tässä esille, että me Lapin edustajat olemme kantaneet huolta siitä, kun lohi ei pääse riittävässä määrin tuonne kutujokiinsa nousemaan. Hemmilä on siinä aivan oikeassa, että merellä tapahtuva liian mittava pyynti on se keskeinen syy, miksi lohi ei pääse riittävässä määrin nousemaan. Kannat eivät ole kestävällä tasolla puhumattakaan siitä, että se nousevien lohien määrä olisi riittävä, jotta se matkailullinen potentiaali, jonka tämä lohi noustessaan tuonne pohjoisen jokiin toisi, saataisiin todella hyödynnettyä suomalaisen työn ja sitä kautta hyvinvoinnin pohjaksi.

Mutta ei ruotsalaisia tai edes puolalaisia syyttelemällä tämä tilanne oikene. Kyllä meidän kaikkien Itämeren maiden on kannettava tässä asiassa vastuumme. Se, että jossain muualla kalastetaan yli kiintiöiden, ei missään nimessä oikeuta meitä vaatimaan omille merikalastajillemme entistä isompia kiintiöitä, vaan lähtökohdan pitää olla se, että EU:n puitteissa kiintiöt saatetaan kestävälle tasolle ja sen jälkeen eri maissa, onpa kysymys Puolasta tai Ruotsista tai Suomesta, kalastus merellä pannaan kuriin niin, että se on nämä lohikannat turvaavalla, kestävällä tasolla. Tässä asiassa pitäisi ottaa kestävän kehityksen periaatteet käyttöön.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi, vaikka kello on jo aika paljon — salissa on niin vähän ihmisiä — vielä yhden puheenvuoron käyttää (Pertti Hemmilä: Kunhan se on riittävän lyhyt!) ja käytän sen tieverkosta, joka on sellainen asia, joka on minulle tietyllä tavalla sydämenasia ollut pitkään ja josta olen ollut huolissani.

Itse asiassa ensi vuoden budjetissa, kun monessa paikassa joudumme säästämään, valitettavasti myös nyt tie- ja liikenneinvestoinneissa on varsin suuria säästöjä edessä. Liikenneverkkoon kohdistetut määrärahat hivenen nousevat tästä vuodesta, noin kuutisentoista prosenttia, mutta kuitenkin siihen ehkä tärkeimpään asiaan eli niin sanottuun perusväylänpitoon rahaa, joka menee näiden rakenteiden kunnossapitämiseen, saadaan lisää vain 2 prosenttia, ja sen tiedämme, mitä se tarkoittaa. Perusväylänpidon investointimenot ovat ensi vuonna reilut 260 miljoonaa euroa, ja uusiin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun käytetään vajaat 100 miljoonaa ja korvausinvestointeihin eli olemassa olevien väylien rakenteiden uusimiseen ja muun muassa siltoihin vajaat 170 miljoonaa. Tästä rautateiden osuus on noin 91 miljoonaa.

Uusia tiehankkeita ensi vuonna voidaan joitain käynnistää, tärkeimpinä E18, Valtatie 12 Tampereen Rantaväylä ja Turun sataman tieyhteys sekä Valtatie kakkonen, joka on meille Hämeessä erittäin tärkeä hanke. Se yhdistää hyvällä tavalla Helsingin ja Lounais-Hämeen, Forssan seudun ja siitä sitten Satakunnan. Pidän sitä erittäin hyvänä, että siihen nyt tuo loppurahoitus 10 miljoonaa saadaan. Se on hyvän yhteistyön tulos, jossa ministeri Krista Kiuru Porista teki erittäin ansiokasta työtä.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin samaan aikaan, kun tuossa kerroin muutaman sanan siitä, miten rahatilanne kehittyy, myös kustannukset nousevat. Muun muassa bitumin hinta on noussut erittäin merkittävästi, ja tämä johtaa siihen, että meidän tieverkkomme kunto heikkenee entisestään. Viime vuonna päällystetyistä teistä oli tilastoitu niin sanotuiksi huonokuntoisiksi tai erittäin huonoiksi 3 400 kilometriä. Tänä vuonna tuo määrä nousee 4 000 kilometriin. Ensi vuoden aikana on arvioitu, että näitä huonoja tai erittäin huonoja kestopäällysteisiä teitä on Suomessa jo 4 400 kilometriä, eli tuo kehitys on erittäin nopeaa, mitä teillemme tapahtuu.

Oma lukunsa on sitten sorateiden kunto, joka periaatteessa ensi vuoden budjetissa pysyy ennallaan. Mutta ehkä se dramaattisin muutos on sitten yksityisteiden valtionavuissa, mitä on minun mielestäni hivenen vaikea ymmärtää. Nehän poistettiin 1990-luvulla lamassa kokonaan mutta palautettiin tuntuvasti pienempinä sitten 2000-luvulla, ja niitä olemme määrätietoisesti myös kunnissa pystyneet lisäämään. Nyt avustuksista tuossa budjetissa leikataan peräti 43 prosenttia (Pertti Hemmilä: 60 prosenttia!) — onko 60 prosenttia, edustaja Hemmilä oikaisee — eli muutos on erittäin dramaattinen. Rahoissa ei tietysti puhuta kovin isosta summasta, ja se tekeekin tästä säästöstä nimenomaan erikoisen. Eli puhutaan pienestä rahallisesta säästöstä, jolla oikeasti saadaan valtavasti aikaan. Sehän on raha, joka menee yksityistiehoitokunnille, jotka tekevät hyvin paljon vielä talkootyötä sen päälle, (Pertti Hemmilä: Ja maksavat arvonlisäveroa!) ja sen takia on hivenen vaikea ymmärtää tätä ja sitä, onko tämän tyyppinen säästö oikea.

Tämä on toinen asia, minkä itse haluan esille tässä keskustelussa nostaa ja myös semmoiseen arvokeskusteluun, koska vaikka Kehä kolmonen ja nämä vahvat kasvukäytävät ja suuret tiehankkeet ovat varmasti yhteiskunnan ja koko Suomen kannalta tärkeimpiä, niin meidän pitää huolehtia siitä, että meillä on paljon pienempää tieverkkoa, valtio-omisteista tieverkkoa, joka on pääasiassa 1970-luvulla tehtyä ja nykyään erittäin huonokuntoista, tuhansia kilometrejä. Tämä sama kehitys oli jo edellisellä hallituskaudella, kun keskustan kanssa olimme hallituksessa, ja valitettavasti se nyt jatkuu. Nyt kun liikennepoliittista selontekoa tehdään, niin itse toivoisin, että yhdeksi tällaiseksi omaksi hankkeeksi Kehä kolmosen ja valtatiehankkeiden ja moottoritiehankkeiden ja pääratahankkeiden rinnalle otettaisiin nämä pienemmät valtion tiet. Ne eivät muuten koskaan tule kuntoon, ja tällä hetkellä ne rapautuvat myös sieltä rakenteista.

En mene tietulleihin ja ministerin esittämiin satelliittiseurantoihin sen syvemmin muuta kuin totean, että itse en missään tapauksessa Suomeen ole kannattamassa tietulleja ja vielä vähemmän kalliita satelliittiseurantoja. Meillä on jo keino, jolla voimme ohjata liikennettä ja kerätä kilometrien mukaan rahaa, ja se on polttoaineverotus, ja siihen suuntaan verotusta pitää ohjatakin: eli vähempi omistamisesta, enempi kuluttamisesta.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen otti erittäin hyvin yksityistiemäärärahat esille, ja toivotaan, että se asia tulee huomioitua myöskin sitten jatkokeskusteluissa.

Mutta nyt kun on vielä ministeri Risikko täällä ansiokkaasti paikalla, niin haluaisin kysyä ihan ministeriltä suoraan. Tässä on paljon puhuttu viime aikoina ja tänään ja eilen ja muulloinkin näistä kunta-asioista ja siitä, millaiseen kuntaan ollaan menossa. Paras-hankkeen yhteydessä on saatu myöskin paljon hyvää aikaan, siellä on saatu kuntayhtymiä, jotka ovat aloittaneet toimintansa, toimineet vuoden kaksi. Se toiminta ei tietenkään vielä ole siinä mallissa niin kuin se parhaimmillaan on, vaan sen käynnistäminen ja toimeenpanot siellä vievät vuosia.

Jotkut puhuvat niistä ihan himmeleinä myöskin, ja itse karsastan sitä hyvin paljon. Kuten ministeri tietää, niin itse tulen tuolta Kaakkois-Suomesta, Etelä-Karjalasta. Meillä aika paljon nyt aiheuttaa keskustelua se, että meillä on perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, johon kunnat ovat aikanaan lähteneet ehkä vaivoinkin mukaan ja hyvin harkiten. Nyt on sitten siellä myöskin hallinnossa tullut esille, onko tämä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri edelleen voimassa, voiko se toimia siellä vai mikä on tilanne, ja jos nyt tämä kuntauudistus etenee, niin miten sitten eteenpäin? Voidaanko meillä viedä niitä hankkeita eteenpäin luottaen, että Eksote voi toimia? Tietysti me kaikki toivomme, että kaikki kunnat olisivat siinä täysillä sitten mukana ja valtion taholta myöskin sitä hanketta voitaisiin viedä eteenpäin, että kaikki ovat siinä täysillä mukana.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Puhuitte Eksotesta. Minähän olen oikein Eksote-fani suoraan sanottuna ja olen sitä mieltä, että se on aurannut juuri sellaista latua tähän yhteiskuntaan, mitä olen itsekin ollut tukemassa, ja haluaisin, että se edistyy. Elikkä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tekevät hyvää yhteistyötä. Siinä tulee se nelikenttä, ja siellä on tehty ansiokasta työtä.

Nyt kun vastaan tähän kysymykseenne, niin katson tätä nimenomaan palvelujärjestelmän näkökulmasta. Minä olen ollut nyt huolissani siitä, että kun Paras-hankkeessa, niin kuin sanoitte, tehtiin paljon hyvää työtä, niin nyt yhtäkkiä tuntuu, että on vähän niin kuin lamaannuttu ja ollaan vähän niin kuin että mitäs nyt sitten. Nyt minä kannustaisin, että tämän palvelurakenteen kannalta meidän ei kannattaisi nyt kauheasti hidastella tätä touhua, vaan viedä eteenpäin niitä hyviä ajatuksia ja hyviä juttuja, mitä on Paras-hankkeen aikana tehty, koska palvelurakenne ei voi odottaa. Me olemme nyt oikeastaan sellaiset 5—10 vuotta myöhässä siinä, että me saisimme sen rakenteen eteenpäin, ja nyt siinä oli hyvä vauhti. Nyt minulla on vähän huoli siitä, että nyt näyttää vähän lamaantuneen tämä tilanne.

Mutta tämän tyyppinen työ, mitä te siellä teette, on erittäin lämpimästi kannatettavaa, ja kaikin voimin tuen, että se voisi jatkua. Mutta kysymys kuuluu, miten se tulee sitten suhtautumaan tähän kuntarakenneuudistukseen ja siihen, mitä me saamme, kun se tavoite on kuitenkin ne vahvat peruskunnat. Mutta me tiedämme sen, että ellei vahvoja peruskuntia tule, niin me tarvitsemme tällaisia niin sanottuja sote-alueita — tai oli sen nimi sitten vaikka kukkapurkki, kunhan se vaan toimii tämä nelikenttä. Siltä pohjalta minä lähden tässä, että vahvat peruskunnat, mutta jos se ei ole mahdollista, niin sitten nämä.

Pertti Hemmilä /kok:

Ministeri Risikko aivan oikein kantaa huolta palvelurakenteista ja siitä, että ne eivät nyt tällä hetkellä oikein kehity. Minustakin on täysin käsittämätöntä, että niin paljon kuin Paras-hankkeeseen satsattiin viime vaalikaudella, niin sen päälle yhtäkkiä vedetään henkselit, voi sanoa näin.

Mutta mitä tulee näihin tietohallintojärjestelmiin, niin terveydenhuollon kuin muutenkin julkisen sektorin tietohallintojärjestelmiin, niin eduskuntahan erittäin vakavasti puuttui viime vuonna tähän ongelmakenttään ja tarkastusvaliokunta teetti Valtiontalouden tarkastusvirastolla selvityksen. Sen mukaan Suomessa on jopa miljardeja poltettu rahaa näihin tietohallintohäkkyröihin ja siellä ovat valtaa käyttäneet suvereenisti konsultit ja tietohallintoyritykset. Meillähän on sillä sektorilla aika harvalukuinen joukko, joka näitä palveluksia tarjoaa, ja hinta on ollut sen vuoksi hyvin korkea.

Eero  Suutari  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen otti esille tähän saakka varsin vähällä huomiolla olleen huonokuntoisten päällystettyjen teiden tilanteen. Siihen voisi lisätä vielä sen, että nykyisin huonokuntoisia päällystettyjä teitä on alettu sitten myös muuttaa takaisin sorateiksi. Siellä asuu edelleen asukkaita, ja on myös teollisuutta näitten teitten varsilla. Elikkä me olemme menossa takaisinpäin siihen, jossa pyritään näinkin, voisi sanoa, ajamaan ihmiset pois sieltä latvaosista Suomea.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä näistä tieasioista sen verran, että ilman muuta seuraavan suuren tiehankkeen, jonka rakentaminen aloitetaan, pitää olla Valtatie 8 Raisiosta kohti Poria. Se on vajaan 200 miljoonan euron hanke, ja siinä on laaja yhteisymmärrys jopa valtakunnallisesti. Sehän jäi ikään kuin viimeisestä liikenneselonteosta ensimmäisenä sen kehittämishankkeitten ulkopuolelle, ja nyt se odottaa siellä jonossa ensimmäisenä.

Mitä tulee sitten jo päällystettyjen teitten muuttamiseen sorateiksi, niin siinähän ei ole mitään järkeä. Kyllä sen verran pitää rahaa löytyä, että jo päällystetyt tiet pystytään pitämään päällystettyinä. Tuleva talouslama johtaa siihen, että raaka-aineitten hinnat laskevat ja bitumin hintakin laskee, niin että kyllä sitten varmaan sitä päällystettäkin saadaan kilometrejä enemmän.

Jos puhemies vielä sallii sen verran yksityisteistä, että kun yksityisteitten valtionosuudet, jotka tällä hetkellä ovat 23 miljoonaa, hallituksen esityksessä pudotetaan 8 miljoonaan, niin se on kyllä kova isku nimenomaan harvaan asutulle maaseudulle. Meillä on yksityisteitä kuitenkin yli 250 000 kilometriä, ja verrattuna yleisiin teihin, joita on 78 000 kilometriä, se on todella pieni raha, minkä valtio on tähän saakka laittanut. Se on paljon vähemmän rahaa kuin mitä yksityistiet maksavat arvonlisäveroa.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että näin illan mittaan rupeaa löytymään yhteinen sävel näissä tieasioissa myöskin. Varmaan eri maakunnilla ja koko Suomessa on paljon semmoisia isoja tiehankkeita, joihin toivotaan parannuksia, mutta itse kyllä luotan siihen hallituksen ohjelmaan, hallitusohjelmaan, jossa sanotaan, että kyllä tuo Venäjän suunta on se, missä pitää painopistettä myöskin ottaa huomioon, ja siellä on paljon tarpeita.

Mutta sitten on ihan hyvä tuoda esille se, että nämä teiden peruskunnossapitomäärärahat eivät tällä tasolla riitä vaan koko ajan teiden taso laskee. Se on tosiasia meillä. Samoin on myöskin, kun yksityistiemäärärahoista puhutaan. Nyt, jos tämä menee näin, että 23 miljoonasta lasketaan 8 miljoonaan, se ei tule riittämään sinne yksityisteille. Pitää muistaa, että se myöskin painottaa kunnille lisää paineita ja kunnat joutuvat sitä kautta myöskin satsaamaan ja se on myöskin kuntien talouksissa kestämätön tie.