Arvoisa puhemies! Hoitajapula on käsillä ja on vakava asia. Sulut sairaaloissa, yliopistollisissa sairaaloissa, kaupungin sairaaloissa, ovat kohtuuttoman suuret ensi kesänä, huomattavasti suuremmat kuin viime kesänä.

Raha on aikamoinen konsultti myöskin tässä asiassa. Se tarkoittaa silloin sitä, että sitä rahaa puuttuu. Hallitus on kunnille velkaa aika paljon kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaossa ja myöskin nämä aiheuttavat sen, että ei ole mahdollista palkata niitä hoitajia, ja nyt on toinen ongelma se, että niitä hoitajia ei myöskään valitettavasti ole.

Ministeri Hyssälä, (Puhemies: Kysymys!) tiedättekö te, mitä tämä sairaaloiden osastojen sulku ensi maanantaista yli elokuun puoleenväliin aiheuttaa suomalaisille ihmisille?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on joka kesä ollut tämä sama ongelma, että meillä ei ole sellaista sijaisreserviä tässä maassa sairaanhoitajien kohdalta yhtä hyvin kuin lääkäreidenkään kohdalta tai muun terveydenhuoltohenkilöstön kohdalta. Koulutuksella on tätä pitkällä tähtäimellä parannettu, hoitajankoulutustahan on lisätty ja ammattikorkeissa aloituspaikkoja lisätty. Kerroin tästä yksityiskohtaisesti luvut silloin, kun meillä oli tämä vanhuspoliittinen välikysymyskeskustelu.

Olemme opetusministeriön kanssa käyneet ihan juuri, ministeri Kalliomäen kanssa, neuvotteluja terveydenhuoltoalan henkilöstön riittävyydestä. Meillä on tässä myöskin erilaista työryhmävalmistelua ollut jo edellisen hallituskauden aikana. Pitkällä tähtäimellä luonnollisesti koulutustarpeita on katsottava. Meillä kuitenkaan ei ole pystytty ennakoimaan sitä, että alalta siirtyy paljon myöskin pois, eikä ole pystytty ennakoimaan eläkkeelle siirtyneiden määriä tai sairastumisia tai ulkomaille siirtymisiä. Näistä syistä muun muassa on tätä vajetta olemassa.

Arvoisa puhemies! Sinänsä palkkapolitiikka ei kuulu tähän saliin, mutta mielestäni silloin, kun on kyse terveydenhuollon alan ammattilaisista, se kyllä kuuluu.

Jos ajatellaan sitä, että yhteiskuntapolitiikka on aika paljon heidän kohdallaan kiinni siitä, että on liian huonot palkat, alalle hakeutuminen on hidastunut ja alalta poistuminen on nopeaa, jos ajatellaan, että sairaanhoitajan peruspalkka, keskipalkka, on 1 870 euroa kuukaudessa, Helsingissä ovat vuokrat nykyisin yli 10 euroa neliöltä, ja jos ajatellaan sitten matkakuluja ja monia muita ja veroprosentin jälkeen käteen jää noin 1 500, ministeri Hyssälä, onko tämä teidän mielestänne, tai ministeri Kalliomäki, onko tämä teidän mielestänne sellainen palkkasumma — taikka ministeri Heinäluomalle raha-asiat enemmän kuuluvat — jolla yleensä voivat kunnat kilpailla? Onko kunta kilpailukykyinen tällaisella palkkapolitiikalla? Kun vielä olette leikanneet näitä valtionosuuksia kunnilta, niin ne eivät voi oikeastaan maksaa enempää sairaanhoitajille palkkaa.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on tietenkin ihan oma mekanismimme, missä päätetään kunta-alan palkoista. Sitä neuvottelumekanismia tietenkin täällä on totuttu kunnioittamaan, mutta eihän kunnissa tietenkään ole kielletty maksamasta tämän sopimuspalkan päälle. Varmasti näin myöskin työpaikoilla tapahtuu. Mutta olen kysyjän kanssa samaa mieltä, että varmasti siinä kehittämisen varaa on.

Arvoisa puhemies! Sairaanhoitajien pula on aivan ilmeinen. Kysymys on siitä, että tuhansia koulutettuja sairaanhoitajia työskentelee tällä hetkellä Englannissa, Norjassa, jonne he ovat menneet nimenomaan parempien palkkojen takia. Täällä nyt vaan pyöritellään ja levitellään käsiä, ei kuulu eduskunnalle, kuuluu kunnille. Kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. On aivan kohtuutonta, että ensin me koulutamme hyviä ammattilaisia, jotka kyllä kelpaavat muualle maailmaan työskentelemään, mutta täällä kotimaassa heille ei tarjota edes sellaisia työolosuhteita tai sellaista palkkaa, jolla he eläisivät.

Arvoisa ministeri Hyssälä, mitä te aiotte tehdä tämän asian eteen?

Peruspalveluministeri  Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Pysyvät työsuhteet houkuttelevat kyllä ulkomailta takaisin, ja tätä tapahtuu koko ajan. Olette voineet lehdistäkin lukea, että kun yhä enemmän pysyviksi myöskin sijaisjärjestelyjä tehdään elikkä muutetaan näitä sijaispooleja sillä tavalla, että paikat siellä ovat pysyviä, niin silloin tietenkin on paremmat mahdollisuudet saada alalle väkeä. Mutta aina tietenkin on se tilanne, että ulkomaille lähdetään meiltä ja meille tulee ulkomailta väkeä. Tätä ventilaatiota on tietenkin mahdotonta estää, ja miksi pitäisikään?

Mutta tämä työvoimakysymys on hyvin vaikea kysymys, koska meillä ei ole semmoista reserviä, joka aina kesäloma-aikaan tulisi hoitamaan kaikkia sijaisuuksia. Sitä ei vaan tässä maassa ole. Sellaisia ikäluokkiakaan meillä ei ole näköpiirissä, että ihan kesälomareserviä voitaisiin kouluttaa.

Arvoisa puhemies! Kätilöistä on pulaa asiantuntijoiden mukaan. Seinäjoella oli vuoden kätilöpäivät, ja sieltä tuli terveisiä, että koulutusmäärät ovat olleet pitkään alle sen tason, jota kymmenisen vuotta sitten jo opetusministeriö, Tehy ja Suomen Kätilöliitto yhdessä arvioivat. Tuo 200 kätilöä vuodessa on tavoite, ja esimerkiksi vuonna 2003 koulutuksesta valmistui vain 158.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että meillä ei kätilöpula iske? Mielestäni kysymys on erittäin ajankohtainen, ei vain sen takia, että on myös salissa paljon keskusteltu suomalaisista lapsiperheistä ja tarpeesta saada Suomeen lisää lapsia.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Minä en nyt ainakaan henkilökohtaisesti ehkä kätilöä tarvitse (Naurua) mutta todellakin olen samaa mieltä — kuten kysyjä siis tarvitsee — että joko siellä nämä aloituspaikat, vaikka meillä on tehty suunnitelmat ja aloituspaikat laskettu, eivät aina kuitenkaan täyty tai sitten jostakin syystä sieltä vaihdetaan linjalle toiselle. Otan seuraavaksi esille juuri tämän kätilökysymyksen, en muista ihan tarkkaan nyt, minkälaisissa määrissä siellä ollaan.

Arvoisa herra puhemies! Hoitajien palkkatasohan on noin 83 prosenttia Oecd:n keskitasosta. On selvää, että tulevina vuosina, jos aiomme pysyä kilpailussa koulutetusta työvoimasta mukana, palkankorotuspaineita on edessä. Se kehysselonteko, joka on nyt eduskunnan käsissä, perustuu siihen olettamukseen, että kuntien menojen kasvu tulevina vuosina rajoittuu 3,5 prosentin tasolle, kun se nyt on ollut 5 prosentin tasoa. Tiedustelenkin ministeri Manniselta:

Katsotteko todella, että tuon kasvutavoitteen puitteissa pystytään tarpeelliset korjaukset tekemään terveydenhoitohenkilöstön palkkaukseen ja myös tarpeelliset korjaukset terveydenhoitohenkilöstön puutteeseen?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, palkkauksesta ei päätä hallitus. Mitä tulee kehykseen liittyen kuntatalouden tuleviin kasvuihin, niin niiden kasvuedellytysten vallitessa, mitkä yleisesti ovat edes mahdollisia hyvissäkään olosuhteissa, tuon suurempaan kasvuun pitkällä tähtäyksellä ei ole mahdollisuuksia. Me emme yksinkertaisesti selviä julkisen talouden tasapainottamisesta, jos kasvu on tuota suurempi.

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen oli aivan oikeassa, että Kunnallinen työmarkkinalaitos ensisijaisesti päättää näistä ohjepalkoista myöskin sairaanhoitoalalla, mutta tähän liittyy hyvin mielenkiintoinen mekanismi. Tätä tupokautta varten Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta teki sellaisen ratkaisun, että pystyttiin näitä palkkoja hivuttamaan vähän yleistä tupokorotusta enemmän. Siihen siunauksen antoi valtiovarainministeri.

Nyt ei käydä tässä palkkaneuvotteluja, mutta, arvoisa valtiovarainministeri, voitaisiinko ajatella sillä tavalla, että käynnistäisitte nytkin sieltä ministeriöstä sellaiset keskustelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johdon kanssa, joissa seuraavaa tupokautta varten valmistellaan sellainen korotus, että se voisi tuntua vähän paremmalta kuin se, mikä saatiin aikaiseksi valtuuskunnassa viime kaudella?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen taisi oikeastaan itse jo vastata tähän kysymykseen (Ed. Zyskowicz: Itse kysyy ja itse vastaa!) sanomalla, että nämä työmarkkina-asiat, niin kuin palkkaus, eivät kuulu tähän saliin vaan kuuluvat Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja ammattijärjestöille. Hoitajien palkkoja koskevat ratkaisut tehdään näiden osapuolten välillä, (Ed. Pulliaisen välihuuto) eikä valtiovarainministeriö ole siellä osapuolena olemassa. Tiedän sen, että kuntatyönantajalla ja ammattijärjestöillä on sovittuna usean vuoden ohjelma, jonka mukaisesti korotuksia tehdään, joka mahdollistaa myös liikkumista, ja tämän ohjelman mukaisesti on siellä toimittu. Mutta niin kuin sanoin, tämä ei ole valtion asia vaan tämä kuuluu kunnille ja niitä edustavalle Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toteaisin, että kyllä valtiovallalla on välillisesti mahdollisuus vaikuttaa siihen, onko kuntasektorilla palkanmaksukykyä esimerkiksi terveydenhuoltoalalla.

Mutta varsinainen kysymykseni koskee sitä, että vaikka meillä on aloituspaikkoja vuosittain noin 15 000 sosiaali- ja hoitoalalla, niin aika huolestuttavan suuri osa keskeyttää koulutuksen ja erityisesti lähihoitajaopinnot jäävät monelta kesken. Myös on tullut palautetta siitä, että valmistuneilla sairaanhoitajilla ei ole valmiuksia heti täyspainoisesti astua työelämään. Kysyisin opetusministeri Kalliomäeltä opetuksen sisällöstä:

Mitä te näette, että pitäisi tehdä, jotta opetuksen laatu vastaisi työelämän tarpeita ja tämä keskeyttäminen saataisiin vähenemään?

Opetusministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Keskeyttämiset, kuten täällä koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä osoitettiin ja kerrottiin minunkin taholtani, ovat ehkä suurin koulutuspuolen ja laajemminkin yhteiskuntapoliittisesti suurin ongelma tällä hetkellä, koska keskeyttämisiä on vuositasolla todella paljon: yli 30 000, nettonakin yli 25 000. Miten tähän sitten puututaan, se on hyvin laajakantoinen kysymys ja koskettaa koko koulutusjärjestelmää terveydenhoitoalan osalta samalla tavalla kuin muittenkin alojen kohdalla. Sitten erityispiirteitä on, joihin kysyjäkin viittasi. Terveydenhoitoalalla sinänsä ennakoitu koulutusmäärä on edennyt, niin kuin on tavoiteltukin, mutta näitä poistumia tapahtuu sitten erinäisistä syistä. Niitten selvitys on sitten meilläkin opetusministeriössä käynnissä, ja koko tästä keskeyttämisskaalasta, niin kuin kerroin täällä aikaisemmin, on tekeillä hyvin laaja selvitys.

Herra puhemies! Hoitajapula yltää Lappiin saakka ja on siten koko maan ongelma. Kyllä minun nähdäkseni tähän hoitajapulaan on kaksi syytä: ensinnäkin liian pienet palkat, jotka johtavat siihen, että mennään toisille aloillekin, ja myöskin se, että on liian vähän väkeä niissä töissä. Esimerkiksi meiltä Lapista lähtee koulutettuja ihmisiä hoitoalalta Ruotsin puolelle ja Norjan puolelle, missä selvästi enemmän on väkeä. Nyt tarvittaisiin siis lisää rahaa, että tämä asia saadaan kuntoon, ja se on sitä kuntarahaa, mutta nyt tuossa kehyksessä ei ole lisää rahaa kunnille, ei tulevina vuosinakaan.

Esitittekö te, ministeri Hyssälä, tähän kehykseen tuleville vuosille lisää rahaa, jotta tämä hoitajapula saataisiin hoidetuksi? Esitittekö?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillähän on tämä menokehysjärjestelmä, joka on sovittu silloin, kun hallitusneuvottelut on tehty, ja siinä olemme sitoutuneet pysymään. Meillä on se joissakin tapauksissa ylitetty, kun on yhteisesti neuvoteltu joistakin paketeista, mitä on tehty, ja näin sitten varmaan pitäisi tässäkin menetellä, jos nimenomaan tähän erityiseen asiaan haluttaisiin lisää rahoitusta kunnille.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä sanoi, että meiltä puuttuu sijaisreservi ja alalta siirto on voimakasta, ja aivan yksimielisiä olemme varmaan tässä salissa, että se johtuu pääasiallisesti huonosta palkkauksesta. Kuitenkin me voisimme tämän asian korjata hyvinkin nopeasti, jopa ensi kesäksi, maksamalla näille hoitajille erilaisia palkanlisiä, mutta kunnilla ei ole siihen varaa. Nyt kysynkin ministeri Heinäluomalta:

Onko lisätalousarvioon tai muuten tulossa lisää rahaa kunnille, jotta voidaan palkata lisää sairaanhoitajia, maksaa heille tulospalkkausta?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! On syytä kuitenkin palauttaa mieleen se tosiasia, että hallitus on jo tähän mennessä käyttänyt terveydenhuollon ja sosiaalitoimen valtionapuihin kunnille noin kolme kertaa sen, mitä kokoomus esitti omassa vaaliohjelmassaan, (Hälinää) noin kolme kertaa enemmän. (Ed. Zyskowicz: Asia siis kunnossa!) Kun te täällä nyt kyselette, tarvittaisiinko lisää rahaa, niin me olemme (Kokoomuksen ryhmästä: Demarithan olivat hallituksessa silloin!) jo sen johtopäätöksen tehneet ja esittäneet kunnille tuon verran enemmän rahaa kuin se teidän esittämänne 100 miljoonaa euroa.

Sitten jos vielä katsotaan, ketkä hoitajien palkkauksesta vastaavat, niin huomautan, että Tehyn puheenjohtaja on kokoomuslainen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen puheenjohtaja on myös kokoomuslainen. Pitäkää seuraavaksi kokoomuksen ihan ikioma palaveri tästä asiasta, mitä asialle teette. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Kysymys on ilman muuta hoitohenkilöstön palkoista, mutta kysymys on myös johtamisjärjestelmistä, työpaikkojen hengestä, ja tässähän sairaanhoitajat äänestävät jaloillaan eri tavalla eri sairaanhoitopiireissä. Tiedän, että ministeri Hyssälä on perehtynyt eri sairaanhoitopiirien asemaan, ja erityisen vakavahan tämä on Oulun yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä. Siellähän sosiaali- ja terveysministeriö on joutunut huomauttamaan jopa siitä, että hoitotakuuta ei toteuteta säädetyssä ajassa. Kysynkin ministeri Hyssälältä:

Mikä on taudinkuva Oulun sairaanhoitopiirissä ja mitä ratkaisuja siihen aiotaan etsiä?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Hoitotakuussa pysyvät mukana parhaiten ne sairaanhoitopiirit, jotka lähtivät liikkeelle ajoissa elikkä silloin, kun tiedettiin, että hoitotakuu on tulossa ja milloin nämä aikamäärät astuvat voimaan. Sehän tiedettiin täällä muualla jo huomattavasti aiemmin kuin tieto on ilmeisesti Oulun saavuttanut. Oulu lähti liikkeelle vähän liian myöhään ja tilanne kuumeni, tuli niin sanotut työmarkkinat, jotka olivat kuumentuneet, ja silloin palkkoja lähdettiin vedättämään ylöspäin. Siinä tilanteessa sairaanhoitopiirin on hyvin vaikea toimia. Siitähän siellä oli kysymys. Mutta tilannehan on lähtenyt siellä etenemään. Me olemme neuvotelleet Oulun sairaanhoitopiirin kanssa, ja tilanne on lähtenyt siellä etenemään. On tehty suunnitelmat, millä tavalla edetään. Kyllä Oulukin selviää niin kuin kaikki muutkin, mutta totta kai tässä on monenlaisia kommervenkkejä, jos palkkoihin varatut summat alkavat liukua äärettömyyksiin.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma tulkitsee edelleen väärin kokoomuksen vaaliohjelmaa, mutta mitä tulee Tehyn puheenjohtajan tilanteeseen, niin valtiovarainministerillä on kaikissa tilanteissa suurempi rahapussi ja suurempi vaikutusvalta sairaanhoitajien palkkoihin kuin Tehyn puheenjohtajalla, jolta ei varmastikaan puutu halua ja tahtoa ja pyrkimystä sairaanhoitajien palkkauksellisen tilanteen parantamiseen. Valtiovarainministeri ja hallitus voivat vaikuttaa kuntien taloustilanteeseen ja ovat vaikuttamassa tällä vaalikaudella esimerkiksi siten, että 800 miljoonaa euroa kunnat menettävät sen vuoksi, että valtio on ottanut niiltä niin sanotun pakkolainan. Kysynkin, ministeri Hyssälä, teiltä:

Tuetteko kolleganne, ministeri Mannisen esitystä siitä, että tämän pakkolainan takaisinmaksua nopeutetaan nykyisestä aikataulusta? Tämä on ajatus, joka on hyvä ja jonka hallituksen johto on tietysti tyrmännyt.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämä voi kuulua toisen ministerin toimialaan, mutta sanoisin, että ensin se laina, joka kokoomuksen jäljiltä jäi, se 800 miljoonaa euroa, olisi syytä maksaa. (Ed. Zyskowicz: No maksetaan se!)

Arvoisa puhemies! Täällä keskusteltiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jonotilanteesta. Täytyy muistuttaa myöskin ministeriä siitä, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vastikään tehtiin merkittävä palkankorotuspäätös, joka tarkoitti noin 4 miljoonan lisämenoa, mutta tämähän tarkoittaa myös sitä, että sairaanhoitopiireissä on arvioitava, minkälaiseen järjestykseen asioita laitetaan. Minä haluaisin kysyä ministeri Hyssälältä:

Minkälaisia toimenpiteitä hallituksella on terveyden edistämisen suhteen, koska näkymähän muutoin tämän kasvun suhteen on aika epätoivoinen?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Juuri niin, että Oulussa lähtivät liukumaan palkat ja jouduttiin tekemään tämä ratkaisu. Mutta en tiedä, hyvä tai huono, olosuhteet olivat sellaiset. No, joka tapauksessa tämä terveyden edistäminen — hyvä, että edustaja otti sen puheeksi — sehän on ainoa tie, jolla me voimme edetä, että ei menisi sairaudenhoitoon näitä kovia kustannuksia. Mehän olemme tämän vuoden alusta ottaneet uuden vaihteen ministeriössä tässä suhteessa: 20 tilaisuutta, ylikin, ympäri maata, aluetilaisuuksia terveyden edistämisen merkeissä. Kaikki alueen poliitikot ovat saaneet meiltä jonkunlaista informaatiota, heidät on kutsuttu tilaisuuksiin. Sen lisäksi olemme muuttaneet kansanterveyslakia modernimmaksi tässä katsantokannassa, että terveyden edistäminen olisi kaikissa suhteissa myöskin lainsäädännöllisesti otettavissa käyttöön alueilla ja kunnissa. Sen lisäksi meillä on aika monta semmoista strategista toimenpidettä, kuten aikuisiän diabeteksen ehkäisyohjelma jne., (Puhemies koputtaa) joita voimme toteuttaa ja tehdä.