Arvoisa puhemies! Suomi aloittaa kesäkuussa YK:n uuden ihmisoikeusneuvoston jäsenenä. Sen edeltäjää, YK:n ihmisoikeustoimikuntaa, on arvosteltu tehottomuudesta. Suomella on edessään myös EU:n puheenjohtajuus, joka on tärkeä tehtävä myös YK:hon vaikuttamisessa ja jossa Suomi pystyy vaikuttamaan myös EU:n omaan ihmisoikeuspolitiikkaan. Tiedustelenkin:

Millä tavoin hallitus aikoo edistää YK:n ihmisoikeusneuvoston muovautumista hyvin tehokkaaksi toimielimeksi valvomaan ihmisoikeustilanteen kehittymistä eri puolilla maailmaa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tähänhän on todellakin ainutkertaiset mahdollisuudet vaikuttaa, koska ihmisoikeusneuvosto on uusi elin, korvaa vanhan ihmisoikeustoimikunnan, ja se aloittaa nyt työskentelynsä Suomen EU-puheenjohtajakaudella, mikä tarkoittaa silloin sitä, että me myöskin vastaamme EU-koordinaatiosta ihmisoikeusneuvostossa niin kuin muissakin monenkeskisissä kansainvälisissä järjestöissä.

Ja kun olemme pitkään panostaneet ihmisoikeuspolitiikkaan, ihmisoikeuskysymyksiin sekä pyrkineet kasvattamaan osaamistamme ja asiantuntemustamme ja olleet aktiivisia, niin uskon, että me tulemme myöskin tätä kautta antamaan tähän ihan myönteisen panoksen. Nyt vaan kävi niin, että sen jälkeen kun meidät oli valittu, todettiin, että valinta oli vain yhdeksi vuodeksi, joten katsomme vuoden kuluttua sitten tilannetta uudestaan. Luulisin, että olemme silloinkin ehdokkaana ja että silloin arvioidaan, muutkin arvioivat, minkälaiseksi meidän panoksemme on muodostunut.

Arvoisa puhemies! Haluankin nimenomaan tiedustella arvoisalta ministeriltä, miten Suomi aikoo yhdistää näiden kahden tehtävän tuomat edut viedä eteenpäin ihmisoikeustavoitteita.

Mitkä ovat ne tavoitteet ihmisoikeuspolitiikassa, joita Suomi aikoo edistää täällä neuvostossa ja toisaalta EU:ssa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Puhemies! Ulkopolitiikan johdonmukaisuuteen yleensä samoin kuin ihmisoikeuspolitiikkaankin kuuluu, että ei meillä ole eri tavoitteita unionissa ja ihmisoikeusneuvostossa. Ja Suomen ihmisoikeuspolitiikan periaatteita on hyvin laajasti viimeksi käsitelty myös täällä eduskunnassa siitä annetun selonteon yhteydessä, joka on jo toinen laatuaan, ja siinä, sekä ensimmäisen selonteon yhteydessä että toisen, olemme saaneet hyvin paljon tärkeätä palautetta eduskunnalle, joka määrittelee nämä linjaukset.

Puhemies! Haluaisin tiedustella ulkoministeri Tuomiojalta, aikooko Suomi EU:n puheenjohtajana suhteessa YK:hon ottaa esille Guantánamon tukikohdassa olevan vankileirin ja siellä olevien noin 500:n laittomassa pidätyksessä olevan vangin tulevan kohtalon.

Eli onko tarkoitus, että Suomi vaikuttaa EU:n puheenjohtajana muihin EU-maihin siten, että EU:lle tässä suhteessa voidaan saada uusi ja aikaisempaa terävämpi kanta, jotta nämä nyt pidätettyinä olevat saisivat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tai pidätettyinä olevat syyttömät vapautettaisiin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! EU-mailla on, näin on havaintojeni mukaan samaten kuin niiden keskustelujen perusteella, mitä EU-ministerit ovat käyneet, hyvin yhtenäinen käsitys siitä, että Guantánamon tukikohdan vankileiri ja sinne joutuneiden ihmisten käsittely ei vastaa kansainvälisten sopimusten, humanitäärisen oikeuden vaatimuksia. Siksi on helppo yhtyä siihen näkemykseen, jonka viimeksi näyttää Englannin oikeusministeri todenneen, että Guantánamon leiri on suljettava.

Arvoisa puhemies! YK:n ihmisoikeusneuvostossa tosiaan on Kiina, Venäjä, Kuuba ja muita maita. Kuinka uskottava tuo elin on? Myöskin Euroopan neuvostossa tuomittiin kommunismin rikokset ihmiskuntaa vastaan ja toivottiin toimenpiteitä, että siitä pidettäisiin huolta, että samat rikokset eivät enää toistuisi. Ei saatu kahden kolmasosan enemmistöä sille, että ministerineuvostossa olisi tehty suositus tältä osin.

Mutta olisiko ministeri valmis siihen, että Suomi jollakin tavalla osallistuisi esimerkiksi Tallinnassa olevan kommunismin rikosten museon ylläpitämiseen ja sen tietojen ja sen toiminnan esittelemiseen Suomessa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä näyttää jossain määrin kauaksi vaeltaneen alkuperäisestä kysymyksestä, mutta kaikki hallitukselle ja asianomaisille ministeriöille asetetut anomukset tietysti käsitellään säädetyssä järjestyksessä.

Herra puhemies! Vähän sama viritys kuin ed. Sasilla. Ei voi olla eri tavoitteita, sanoi ministeri, mutta tietenkin voi olla eri tapoja. Minun kysymykseni nyt kuuluu:

Onko tämän ihmisoikeusneuvoston tehtävä myöskin katsella historiaa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tällaista nimenomaista tehtävää sillä ei ole, vaan totta kai sillä on tarkoituksena nimenomaan käsitellä ihmisoikeustilannetta nyt ja sitä, millä tavoin sitä voitaisiin eri maissa ja maailmanlaajuisesti parantaa. On sitten toinen kysymys, että historian tuntemuksella, historian vaikeiden asioiden käsittelyllä on myös vaikutusta muissa yhteyksissä ihmisoikeuksien kunnioituksen vahvistamiseen.