Arvoisa herra puhemies! Eilen tulleiden tietojen mukaan Euroopan unioni on keskeyttänyt Euroopan sosiaalirahaston maksatukset Pohjois-Suomelle johtuen siitä, että komissio kokee epäluottamusta suomalaiseen tapaan valvoa näitä miljardeja. He katsovat, että ne valuvat täysin kelvottomiin kohteisiin. Tämä on äärettömän huolestuttava tieto tuhansille ihmisille, jotka ovat näiden ohjelmien puitteissa joko suoraan työssä tai välillisesti työllistettyinä. Kysyisin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:

Mitä valtioneuvosto on tekemässä, jotta tämä luottamuspula voitaisiin korjata?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys tästä meidän hallintojärjestelmästämme, joka on hyväksytty Euroopan unionissa, silloin kun liikkeelle on lähdetty, samoin ohjelmien yhteydessä. Eli kysymys on siitä, että jos ministeriö osoittaa, niin kuin nyt tässä Lapin tarkastuksessakin esimerkiksi on todettu, että me osoitamme, Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta työministeriölle tietyt rahat käytettäväksi, niin meidän hallintokulttuuriin ei kuulu eikä meillä ole oikeutta tarkastaa sitten sisäasiainministeriön toimesta työministeriön päätöksiä, mitä he ovat tehneet, miten siellä on menetelty, koska me luotamme, että asianomainen ministeriö tuntee parhaiten asian. Nyt tarkastajat, jotka eivät tunne suomalaista hallintojärjestelmää, ovat edellyttäneet, että meidän pitäisi tarkastaa kaikkien toisten ministeriöiden edesottamukset, jotta olisi luotettava tämä hallinto. Meidän lähtökohtamme on ollut (Puhemies koputtaa) ja tulee olemaan jatkossakin, että suomalainen hallinto on luotettava, ja tätä menettelyä pitää voida jatkaa.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy tunnustaa, että kuulostaa äärettömän huolestuttavalta, jos yli kymmenen vuoden jäsenyyden jälkeen Euroopan unioni ei vieläkään ymmärrä suomalaista hallintokulttuuria. Olemme ilmiselvästi epäonnistuneet viestittämään sitten sen, miten Suomessa toimitaan, vai onko se niin, että tarkastajat ovat vaan sitä mieltä, että myös meidänkin järjestelmässä on syytä kehittää tarkastustoimintaa? Saamieni tietojen mukaan tämä moite kohdistuu erityisesti juuri sisäasiainministeriön toimintaan ja ministeriöiden keskeisen koordinaation puutteeseen. Johtuuko tämä siitä myös, että meillä on ollut paljon kysymyksiä koko te-keskusjärjestelmän jatkosta ja tulevaisuudesta ja toiminnasta?

Aikooko hallitus puuttua selkeästi tähän ministeriöiden välisen koordinaation puutteeseen, joka nyt näin konkreettisella ja kärjekkäällä tavalla on tullut esille?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Mehän olemme sillä tavalla hallintoviranomainen, että ne rahat kuuluvat tavoite 1 -ohjelmassa myöskin Esr:n osalta sinne Pohjois-Suomen ohjelman alaisuuteen ja osoitamme sitten esimerkiksi työministeriön käyttöön tietyn määrärahan. Kysymys on minun käsittääkseni siitä, mikä selvenee varmaan, että kun Euroopan unionillekin tulee uusia tarkastajia ja he perehtyvät ja lukevat EU-säännöksiä, niin heidän käsityksensä mukaan tarkastusketju ei toimi. Me olemme eri mieltä. He ovat esimerkiksi Lapissa tutkineet 20 erillistä rahoitustapausta ja todenneet, että niiden suhteen heillä ei ole mitään huomauttamista, vaan ainoastaan sen suhteen, että pitäisi olla heidän mielestään aukoton ketju. Me luotamme toiseen suomalaiseen viranomaiseen ja katsomme, että tällainen byrokratian rakentaminen on täysin tarpeetonta.

Arvoisa puhemies! Tarkastajia kyllä riittää kalastajille. Nimittäin kuulin viime viikonloppuna, että Oulujärvellä trooliveneitä oli tarkastettu neljän tarkastajan voimin. 180 kilometrin päästä he olivat sinne tulleet ja sitten käskeneet lyhentää vähän niitä trooliveneitä. Eli kysyn, mitä järkeä tässä on. Näissä asioissa tuntuu kyllä tarkastus pelaavan ja aivan pieniin ja ihan käsittämättömiin esityksiin sitten tullaan siinä, kun Oulujärvelläkin sopivat aivan hyvin ne veneet kulkemaan, olivatpa ne 20 senttiä tai 40 senttiä lyhyempiä tai pidempiä. Eli kysyisin:

Onko tässä tarkastustoiminnassa näissä asioissa enää mitään järkeä, koska nämäkin kalastajat joutuvat lopettamaan toimintansa näitten takia?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kyllä nämäkin tarkastajat olivat tulleet Hollannista ja Belgiasta, elikkä pitkä matka heilläkin oli ollut. Mutta se kuuluu tietysti luonteeseen, että tarkastetaan. Jos ajatellaan seuraavaa rakennerahastokautta, niin mehän olemme sillä tavalla muuttamassa, että tämä tarkastusjärjestelmä, joka on nykyään ministeriökohtainen, tulee yhden ministeriön alaisuuteen ja tällä tavalla keskittyy meidän kotimaassamme tietyllä tavalla.

Mutta myöskin se asia kannattaa todeta, että selvitysten mukaan Suomessa näitä väärinkäytöstapauksia on Euroopan mittakaavassa erittäin vähän, ja toinen asia, että meillä rakennerahastojen maksatukset toimivat erittäin nopeasti verrattuna eurooppalaiseen käytäntöön, elikkä meillä kuitenkin toimii tämä järjestelmä hyvin. Pidän sitä myöskin kyllä luotettavana. Suomalainen virkamiesmoraali ja ammattitaito on erittäin korkea.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tuen tietysti kollegani todistusta tässä edellä, ja kysymykseen siitä, miksi kymmenen vuoden aikaan ei ole opittu luottamaan tähän: Paradoksihan tässä on se, että tällaiseen järjestelmään komissiossa on luotettu näiden vuosien aikaan. Kysymys on nyt vaan siitä, että — jos otan omasta ministeriöstä esimerkin — jos meillä toteutetaan vaikka Eakr:n mukaisia hankkeita käytännössä, maksatus tulee KTM:n kautta, niin kun siitä tehdään selvitys sitten komissiolle, niin tämän uuden tulkinnan mukaan tämä nyt merkitsee sitä, ettei riitä, että KTM antaa selvityksen siitä, miten tämä menettely on hoidettu, vaan siitä pitäisi saada vielä Suomesta tämän hallintoviranomaisen elikkä sisäasiainministeriön lausunto. Tällaiseen päällekkäiseen byrokraattisuuteen tämä vie, se on ihan totta. Meidän kannattaa viestiä komissiolle, mikä on meidän ja mikä on koko EU:n kannalta järkevää, ja palauttaa käytäntö siihen, mitä se oli vähän aikaa aikaisemmin.