Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen häkävaroittimen asentamisesta vakituisiin asuntoihin ja vapaa-ajanasuntoihin silloin, kun siellä on puulämmitys olemassa. Tämä siitä syystä, että Suomessa todetaan vuosittain noin sata kuolemaan johtanutta häkämyrkytystä. Joka päivä saamme lukea lehdistä, miten paljon tulipaloja meillä on. Lievempien häkämyrkytysten määrää me emme tiedä, niitä voi olla vaikka kuinka monta. Kuolemaan johtaneista häkämyrkytyksistä noin puolet on sellaisia, jotka olisivat olleet estettävissä, jos olisi häkävaroitin ollut käytössä.

Ongelma on se, että kun häkää ei voida havaita aistinvaraisesti, niin vaaraa ei silloin huomata. Häkä on väritöntä, hajutonta ja mautonta. (Ed. Skinnari: Usein niin kuin Häkämies!) Hiilimonoksidia syntyy esimerkiksi puulämmityksessä, ja jos hapensaanti estyy esimerkiksi silloin, kun suljetaan tulisijan pellit liian aikaisin, niin hiilimonoksidi leviää huoneilmaan ja tällöin ihminen saa vereen hiilimonoksidia ja menettää tajuntansa. Hän voi myös saada kouristuksia, hengitysvaikeuksia, pulssi harvenee. Myrkytyksestä voi seurata kooma, pysyvä keskushermostovamma tai jopa kuolema.

Palovaroittimet ovat jo joka asunnossa, mutta häkävaroittimia ei ole. Harva palovaroitin on sellainen, joka myöskin noteeraa häkäkaasun, ja tästä syystä olisi erittäin tärkeää, että myöskin häkävaroittimet olisivat pakollisia niissä asunnoissa, joissa on puulämmitys.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalo on tehnyt ihan hyvän esityksen. Hieman lukemat toki vaihtelevat, mitä näistä palokuolemista ja häkämyrkytyskuolemista eri lähteistä löytyy. Sisäministeriön pelastustoimen Pelastustoimi.fi-sivusto kertoo, että Suomessa sattuu vuosittain 10—20 häkämyrkytyskuolemaa ja asuntopaloissa kuolee noin 80 ihmistä vuosittain ja näistä puolet olisi, niin kuin ed. Vahasalo totesi, pelastettavissa, jos asunnoissa olisi palovaroitin ja ennen muuta myös toimiva palovaroitin. Nyt tuon lain voimaantulosta, jolloin palovaroittimet tulivat pakollisiksi kaikissa asuinrakennuksissa, on kulunut jo sen verran aikaa, että olisi hyvin ajankohtaista jo päivittää ja vaihtaa nämä palovaroittimet uusiin. Niiden käyttöikä on noin kymmenen vuotta, ja nyt aletaan olla lähellä sitä aikaa, että enää pelkästään paristonvaihdolla ei asia hoidu.

Tässä esityksessä ed. Vahasalo esittää puulämmitteisiin rakennuksiin pakolliseksi häkähälytintä, ja itse olen valmis tätä ed. Vahasalon esitystä kannattamaan, mutta toki niin, että tämä olisi syytä laajentaa myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on tulisija, sillä tuo tulisija jo nimenomaan muodostaa tämän uhkan ja jopa sellaisissa taloissa, joissa on keskusilmastointi ja ainoastaan vaikkapa yhdessä asunnossa takka tai tulisija. Häkä on sellainen kaasu, joka kulkeutuu hyvin vaarallisesti myös ilmastointilaitteiden kautta ja aiheuttaa näin myös naapureille omaa uhkaa.

On myös erittäin tärkeää ennalta ehkäistä häkäkuolemien mahdollisuutta muullakin tavalla kuin pelkästään häkävaroittimilla. Erittäin tärkeää on huolehtia nuohouksesta, kaasukäyttöisten laitteitten ajankohtaisesta huollosta, mutta myös yksi sellainen hyvä juttu, joka monesta vanhasta kesämökistä ja talosta puuttuu, on takkojen peltien häkäreiät, jotka on helppo sinne myös itse tehdä.

Ehkä sellainen — aivan lopuksi — huolestuttava uutinen kertoo siitä, miten näiden laitteiden myynti on jostain syystä nyt kuitenkin viime vuosina laskenut. Turvatekniikan keskus on selvittänyt alkusammutusvälineiden, palovaroittimien ja häkävaroittimien viime vuoden myyntimääriä, ja palovaroittimien, häkävaroittimien ja sammutuspeitteiden myynti on vähentynyt merkittävästi edellisvuoteen verrattuna, kun taas käsisammuttimien ja eräiden muiden alkusammuttimien myynti on kasvanut. Eli tässä on varmasti vielä paikallaan ennen muuta häkävaroittimien kohdalla jatkaa tätä positiivista keskustelua asiasta, josta ed. Vahasalo on nyt tehnyt ansiokkaan esityksen. Toivotaan, että tämä saa myös sellaista julkisuutta, että yhä useampi meistä ilman lain velvoitettakin ymmärtää oman parhaansa ja hankkii omalle kesäasunnolleen ja vakinaiselle asunnolleen häkävaroittimen. Itselläni on myös kokemuksia siitä, kun häkävaroitin yöllä herättää, ja sen jälkeen nukkumaanmeno on kohtuullisen pelottava kokemus, vaikka olisi reilusti tuulettanutkin, kun kyse on näkymättömästä kaasusta, niin kuin ed. Vahasalo totesi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun tilaisuutta tarjottiin, niin mielihyvin allekirjoitin tämän lakialoitteen, ja se hetki toi mielleyhtymänä mieleen hyvän toverini, joka sai häkämyrkytyksestä keskushermostovamman, niin vaikean, että häneltä muun muassa muisti meni lähestulkoon kokonaan. Hänen piti eräällä tavalla opetella tämä maailma aivan uudestaan — vierestä seurattuna aika tuskallinen operaatio. Elikkä vaikka se olisikin vain 10—20 henkilöä vuodessa, jotka menehtyvät tähän, niin nämä vammautumiset ovat varmaan vastaavalla tavalla ihan toista luokkaa.

Nyt kun ilmeisesti on myöskin niin, niin kuin ed. Heinonen tässä totesi, että palovaroittimien ikä ei ole ihan rajaton elikkä niitä joudutaan uusimaan, paitsi pattereita vaihtamaan myös uusimaan, niin siinä yhteydessä jos häkävaroitin laitetaan, lieneekö tuo nyt kovin suuri kustannus, kun siinä yhdellä häppeellä menee kumpikin homma ja elämän perusturvallisuus tulee parannettua.

Elikkä hyvä aloite, joka ei saattanut huonontua siitä, että allekirjoitin sen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Palokuolemien määrä on vuosien mittaan lisääntynyt, ja on tärkeää, että myös niihin kiinnitetään huomiota, kuten myös näihin häkämyrkytyksiin. Palaminen on yllättävä tapahtuma. Näemme tiedotusvideoista, kuinka nopeasti esimerkiksi verhot roihahtavat ja palo syttyy. Kuinka hitaasti se sitten sammuukaan, se on aina arvoituksellista, ajatellaanpa esimerkiksi metsäpaloja. Myös tulisijan sammuttamisen ajankohta on monen kaupunkilaisen aika vaikea arvioida. Niinpä näitä kuolemia sattuu, kun ei osata oikein käyttää tulisijaa. Eikä se ole mikään syyte; eihän sitä voi tietää, jos siihen ei ole pienestä pitäen tottunut.

Tulentekoon löytyy ohjeita. Ehkä olette saaneet niitä puualan ammattilaisilta. Niissä neuvotaan, kuinka tuli sytytetään oikein ja kuinka se sytytetään nykyisin ylhäältä käsin, niin että pienhiukkasia syntyisi mahdollisimman vähän. On tärkeää myös antaa neuvoja siitä, milloin voidaan niin sanotusti pellit sulkea, että ei tule häkämyrkytyksiä. Eli valistusta tarvitaan, ja varmasti tällaiset hälyttimet ovat asianmukaisia kaikissa taloissa, missä tulisija on, eli laajentaisin, ihan kuten ed. Heinonen, myös tätä käyttöä, voisi sanoa, kaikkiin kotitalouksiin.

Häkä on näkymätön ja hajuton kaasu, mutta niin on myöskin se kaasu, jota yleensä käytetään, joka tulee esimerkiksi Venäjältä meidän käyttöömme käytettäväksi lämmitykseen Euroopassa ja myös kotitalouksissa keittämiseen. Siksi siihen lisätään ominaisuuksia, jotta se tunnistetaan, esimerkiksi haju.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi on todettava, että aloite sinällään on kovin hyvä. Kaikki tuollainen, mikä asumisen turvallisuutta parantaa, on aina positiivista. Se on myöskin erittäin hyvin linjassa sisäisen turvallisuuden ohjelman kanssa, jonka yksi osa on asumisen paloturvallisuuden parantaminen.

Paraikaa on sisäasiainministeriössä käsittelyssä ja valmistelussa uusi pelastuslaki, ja saattaisi olla niin, että luontevana osakokonaisuutena voisi tämänkin asian kytkeä tuohon valmisteluun. Päivittäisiin poikkeuksellisiin vaaratilanteisiin varautuminen on luonnollista aloittaa luonnollisestikin jokaisen omista tiedoista ja taidoista, kuten täällä on todettukin. Nyky-yhteiskunnassa yksittäiset ihmiset ovat itse yhä merkittävämmässä roolissa varautumisen ja siihen liittyvän tiedonhankinnan ja toimenpiteiden kanssa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestönä on toiminnallaan edistämässä varautumisen merkitystä ja pitää myöskin kirjaa, voisiko sanoa, palokuolemista kokonaisuutena. On valitettavaa, että jo tällä viikolla palokuolemien määrä tänä vuonna oli 40 kappaletta. Jos hieman avaan tuota täällä käytyä keskustelua siitä, mitä nuo palokuolemat pitävät sisällään, kovin harvassa palokuolematapauksessa henkilö kuolee siihen, että hän joutuu tulen kanssa faktisesti tekemisiin, vaan pääsääntöinen kuolemansyy on tämä häkähengittäminen ja sitä kautta tuleva menehtyminen.

Mutta kokonaisuutena on todettava, että tämä aloite sinällään on hyvä. En ole aivan varma siitä, onko se tässä muodossaan ihan toteuttamiskelpoinen, nimenomaan siksi, että tässä aloitteessa puhutaan puulämmitteisistä asunnoista, koska kokonaisuutena kuitenkin pitää mieltää myöskin se, että kaikki ne vapaa-ajan ja vakinaiseen asumiseen tarkoitetut asunnot, joissa on tulisija, ovat yhtä riskialttiilla alueella.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa esitetään pelastuslakia muutettavaksi siten, että jatkossa puulämmitteisissä vakituisissa ja vapaa-ajan asunnoissa huoneiston haltija olisi velvollinen huolehtimaan asunnon varustamisesta häkävaroittimella. Mielestäni tämä lakialoite on erittäin kannatettava.

Jo nyt laki velvoittaa asukkaita hankkimaan palovaroittimen, mikä ehkäisee vuosittain valtavat määrät henkilövahinkoja. Tavalliset palovaroittimet eivät kuitenkaan havaitse ilmasta häkää, eikä sitä voi myöskään ihmisaistein havaita, sillä häkä on hajutonta, mautonta ja näkymätöntä. Häkäkaasun hengittäminen aiheuttaa elimistössä nopeasti hapen puutetta ja kuolemanvaaran. Häkämyrkytysten syynä ovat usein huonosti toimivat puu- ja kaasukäyttöiset lämmityslaitteet tai taitamaton lämmittäminen.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin sata kuolemaan johtanutta häkämyrkytystä, joiden lisäksi läheltä piti -tilanteita on runsaasti. Aina silloin tällöin saa lehdistä lukea surullisia tapauksia, joissa kokonaisia perheitä on menehtynyt häkämyrkytyksen seurauksena, kun nukkumaan mennessä uunin tai takan pellit on suljettu liian aikaisin. Kuten lakialoitteessa todetaan, on kuolemaan johtaneista häkämyrkytyksistä noin puolet sellaisia, jotka olisivat olleet estettävissä häkävaroittimen käytöllä. Hyvin pienellä vaivalla olisi siis mahdollista pelastaa ihmishenkiä.

Arvoisa puhemies! Vaikka häkävaroittimet ovat hyviä olemassa, ei häkämyrkytysten vaaraa silti tule pelkästään niillä yrittää torjua. Kaikkein tärkeintä olisi, että ihmiset oppisivat käyttämään tulisijoja oikein. On valitettavaa, että niin monet nykyihmiset ovat vieraantuneet tulisijojen ja yleensäkin tulen turvallisesta käytöstä.

Joka tapauksessa esitetty lakiuudistus lisäisi voimaan tullessaan asumisen turvallisuutta monessa taloudessa, ja toivon lämpimästi, että se saa laajaa kannatusta.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! On erinomaista, jos häkäkuolemia saadaan vähennettyä, aivan riippumatta siitä, kuinka paljon niitä vuosittain tapahtuu, sillä häkä eli hiilimonoksidi on vaarallinen ja petollinen aine.

Olen kuitenkin hieman skeptinen tämän lakiehdotuksen suhteen kahdesta syystä, ensinnäkin siitä syystä, että jo nyt on huomattu, että palovaroittimiakin on hankittu koteihin melko heikosti eli läheskään joka taloudesta niitä ei löydy. Toinen asia on se, että häkäpeltien rei’ityksellä tai nurkkien leikkauksella päästäisiin samaan lopputulokseen, jopa parempaan lopputulokseen kuin tässä lakiesityksessä ja paljon halvemmalla. Suosittelisinkin pohtimaan sitä, miten saataisiin pakolliseksi häkäpeltien joko rei’itys tai nurkanleikkaus, joka poistaisi kaikki häkämyrkytystapaukset puulämmitteisissä taloissa. Jos sitten ajatellaan sitä, että myös erilaiset kaasuratkaisut saattavat näitä häkämyrkytyksiä aiheuttaa, silloin tarvittaisiin ainakin tähän esitykseen muutos, joka toisi tämän koskemaan muitakin kuin puulämmitteisiä rakennuksia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalon lakialoite on synnyttänyt täällä hyvän keskustelun, jossa edustajat tuovat hyviä parannusesityksiä. Aivan edellä ed. Järvinen toi hyvän ajatuksen häkäpeltien nurkan leikkaamisesta, häkäpeltien rei’ittämisestä, jolloinka on hyvin todennäköistä, että häkä poistuisi huonetilasta. Tosin, jos on huonosti vetävä savupiippu, tuokaan toimi ei silloin ole riittävä.

Tulipalothan yleensä alkavat vaiheella, jossa syntyy häkää. Kaikentyyppisissä tulipaloissa häkävaroitin olisi eräs keino varjella ihmisiä, herättää nukkuvat tai muuten herättää huomio, että kaikki ei ole kohdallaan. Toivon, että asianomaisessa valiokunnassa tämä lakialoite synnyttää keskusteluja. Jokainen palokuolema, jokainen häkäkuolema on liikaa, ja sen takia meidän yhteiskunnassa tulee kiinnittää huomiota niihin toimiin, joilla näitä voidaan ehkäistä. Eräs asia olisi myös opettaa aina uusia ikäluokkia tulenkäytössä, tulen sytyttämisessä takkaan tai saunan uuniin. Nämä taidot ovat suurella osalla meidän kansaamme tällä hetkellä puutteelliset, ja näin ollen ei välttämättä tajuta, mitenkä vaarallinen asia myöskin muodostuva häkä saattaa olla.

Arvoisa puhemies! Toivon, että käsiteltävänä oleva lakialoite saa valiokunnassa hyvän jatkokäsittelyn.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalon lakialoitteen ajoitus on hyvä, kun ministeriössä on parhaillaan valmisteltavana pelastuslain kokonaisuudistus. Toivon, että tuohon uuteen pelastuslakiin huomioidaan tämä ed. Vahasalon esiin nostama asia eli häkävaroittimen hankkimisvelvollisuus.

Kiinnitin aloitetta lukiessani huomion samaan asiaan kuin mihin täällä nyt ovat muutamat muutkin edustajat kiinnittäneet huomion, eli siihen, että pykälään on sisällytetty puulämmitteiset vakituiset ja vapaa-ajan asunnot. Kuitenkin häkää syntyy muuallakin kuin puulämmityksessä. Häkää syntyy niukkahappisissa oloissa epätäydellisen palamisen tuloksena, kun poltetaan esimerkiksi bensiiniä, öljyä, puuta tai nestekaasua, ja sen vuoksi myös kaasukäyttöiset laitteet ovat potentiaalisia häkäkaasun tuottajia. Varmasti tätä pykälää voisi korjata niin, että sanan "puulämmitteinen" sijalla olisi vaikkapa "tulisijallinen", jolloin se sisällyttäisi tämän laajemman käsitteen.

Mutta kaiken kaikkiaan hyvä, että tämän asian nostitte esille.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Paloturvallisuus ja kansalaisten luottamus siihen, että voi mennä, majoittua ja olla turvallisesti ja selvitä myöskin, jos jotain yllättävää paloturvallisuutta vaarantavaa tapahtuu, ovat tärkeitä seikkoja. Suomessahan on velvoitettu palovaroittimen laittamiset, ja tämän tekniikan kehittyessä voitaisiin ajatella, että niiden edellytettäisiin sitten tulevaisuudessa olevan sellaisia laitteita, jotka ovat myöskin häkävaroittimia. Siinä mielessä tämä esitys on hyvä.

Sen sijaan voi pohtia, onkohan nyt ihan järkevää, että tämmöisiä varoittimia pitää laitella tuonne erämaakämppiin ja tämmöisiin, joissa ehkä muutaman kerran käyvät kelkkailijat tai erämatkailijat. Tässä pitää olla sitten järki kädessä.

Pidän tätä aikaa myöskin hyvänä, koska tekemäni lakialoite vapaaehtoisesta osallistumisesta pelastustoimeen on etenemässä tuohon uuteen lakiin. Pidän mahdollisena, että tämäkin kyllä sitten voitaisiin saada lain uudistamisen yhteydessä siihen liitettyä. Tosin tämä vaatii kyllä pohtimista ja sillä tavalla muotoilemista, että se ei ole kohtuuton tavallisille ihmisille. Ei se kustannuksiltaan ole, mutta sen tulee olla järkevä.

Kun ajatellaan vapaaehtoista pelastamista, niin nythän tällä hetkellä ei saa omista vahingoista mitään korvausta, jos menee itse pelastamaan toista, mikä on velvollisuus laissa, mutta jos viranomainen käskee, niin saa korvauksen. Juuri tähän on tulossa muutos.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt olen kyllä ed. Kaltiokummun kanssa eri mieltä hiukkasen tässä asiassa. Se tapaus, jonka omassa puheenvuorossani kerroin, oli juuri erämaakämpällä. Oli tultu väsyneinä sinne ja ruvettu lämmittämään ja sitten nukahdettu sopivasti. Pelti ei ollut kunnolla auki, ja niin siinä sitten kävi erittäin huonosti: kaksi kuoli, ja yksi — ystäväni siis — jäi henkiin. Mutta loppujen lopuksi hänelle kävi ehkä vielä huonommin, koska se elämä ei ollut kovin hääppöistä sen jälkeen.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä täällä esille nostetun asian, mutta hyvin syvällisesti Suomen kamaraa tuntevana voin sanoa, että yksinkertainenhan tämä asia ei tietenkään ole. On kylmillään olevia mökkejä tuolla satojen kilometrien päässä. Kuka ne hoitaa, että siellä on patteri, jossa on virtaa, joka tekee tämän hälytyksen? Kyllä lainsäädännönkin täytyy olla sillä tavalla järkevää, että se on toteutettavissa, vaikka olen kyllä ed. Pulliaisen kanssa samaa mieltä siitä, että myös tämmöisissä ja juuri tämmöisissä tämmöiset vahingot voivat sattua. Mutta myöskin täytyy katsoa, kuinka paljon ja kuinka usein siellä ihmisiä ylipäätään on, eli tässä pitää olla joku suhteellisuus.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vahasalon esitys palolain 29 §:n muuttamisesta on mielestäni hyvin paikallaan. Mutta on syytä kuitenkin tutkia tämän lakialoitteen käsittelyn yhteydessä, voitaisiinko tässä todellakin päästä niin pitkälle, jos lakia lähdetään muuttamaan, että saataisiin myös ed. Kaltiokummun mainitsemalla tavalla palolakiin kunnon käsittely, jolloin tämä asia tarkasteltaisiin myös palovaroittimien näkökulmasta. Nimittäin on erittäin huolestuttavaa, että hyvin monessa taloudessa eivät edes palovaroittimet kunnolla pelaa, se on mielestäni vielä huolestuttavampaa. Suuri osa kotitalouksista on kuitenkin varustettu palovaroittimella, mutta niissä on ongelmana todellakin se, että niissä on joko patterit loppu tai jotain muuta teknistä vikaa. Kuntien palotarkastajat ovat tässä mielestäni hyvin tärkeässä asemassa, hehän kiertävät kunnissa tekemässä palotarkastuksia kodeissa säännöllisesti, ja tässä yhteydessä nämä on syytä läpikäydä.

Yksi ongelma tässä on myös, joka pitää huomioida, vuokramökit, kun kesämökille tulee ihmisiä asumaan määräaikaisesti, joilla ei välttämättä ole tulisijojen käyttökokemusta. Siinä yhdistelmässä, että ollaan väsyneitä, ei osata käyttää laitteita ja varoittimet puuttuvat, on aika riskialtis tilanne syntynyt.

Toivon, että lakialoite saa hyvän käsittelyn ja siinä yhteydessä selvitetään, voitaisiinko tekniikan myötä päästä tilanteeseen, että kaikilla kodeilla olisi tämäntasoinen hälytin, joka pelastaisi nuo mainitut ihmishenget, joihin esimerkiksi ed. Pulliainen viittasi.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan muutama kommentti vain tässä välissä, ettei hairahduta hirveän pitkälle tässä keskustelussa. Nyt täytyy muistaa se, että kun lähdetään siitä, että on palovaroitin asunnossa, niin kyllä se lähtökohtaisesti on asukkaan itsensä hoidettava.

Ensinnäkin, ed. Hoskonen, te sanoitte, että pelastus- tai palotarkastajan pitäisi hoitaa asia. Kerrostaloasunnoissa eivät käy palotarkastajat. Kun meillä ihmiset pääsääntöisesti asuvat kerrostaloasunnoissa, niin kyllä on aika vaikea yhteiskunnan harteille sälyttää se, että palotarkastaja käy katsomassa, onko siellä toimiva patteri vai ei.

Mitä tulee tähän kokonaisuuteen, niin on tietysti tärkeää, minkä ed. Kaltiokumpu mainitsi, huomioida, että palovaroitin ei tee siellä mitään, jos ei se toimi, jos se on erämaakämpässä kylmänä. Mielestäni tämä lakialoite on kokonaisuutena hyvä, mutta on pientä ongelmaa siinä, miten tämä kokonaisuus pitää hoitaa. Olisiko se sitten yksi vaihtoehto, että olisi niin, että niissä, missä majoitutaan, on majoittujan velvollisuutena kantaa mukanaan palovaroitinta, joka sitten tarvittaessa auttaa, koska toimimaton palovaroitin sitä ei tee?

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Lakialoitteiden käsittelyn yhteydessä on usein tultu siihen tulokseen, onko lakialoite hyvä vai ei, ja siihen, tuleeko sitä jalostaa vai ei. Mielestäni on päivänselvää, että lakialoite tuo jonkun epäkohdan esille. Sitä ryhdytään sitten käsittelemään tietenkin toivon mukaan mahdollisimman monipuolisesti, ehkä laajentaen ja parantaen sitä mutta tietenkin mielestäni myös sitten muistaen, kuka asian on nostanut esille, ja hänelle myös kiitos antaen.

Muistaakseni — en ole tarkistanut tietoa mutta muistelen muistinvaraisesti — esimerkiksi yleishyödyllisten tilojen arvonlisäveron yhteydessä lakialoite hyväksyttiin suoraan ja se jätti sitten vielä aukkoja, joita on vielä ihan lähivuosina paikkailtu. Mielestäni sellainen ei ole kestävää demokratiaa ja lainsäädäntötyötä. Meillä on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka on tuotu niin sanottua huonosti valmisteltua lainsäädäntöä tänne eduskuntaan ja olemme joutuneet sitä paikkailemaan. Siksi olisi näitten lakialoitteidenkin kohdalla tärkeää, että ne käytäisiin läpi ja niitä tarkasteltaisiin monipuolisesti, jolloin päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Ed. Järvinen otti aivan oikein esille tämän seikan tuodessaan esille oman esityksensä esimerkiksi näitten peltien nurkkien hiomisesta. Siinä oli selkeä omatoiminen aloite yhden näkökohdan tuomiseksi, tämän lakialoitteen jalostamiseksi.

Haluaisin tuoda vielä esille, kun täällä näitä kertomuksia kerrotaan, myös ihan omakohtaisia kokemuksia. Tulen tekeminen on vierasta ainakin osalle nuorista. Tiedän erään tapauksen — olen kuullut sen luotettavalta taholta ja uskon, että se on ihan totta — jossa aliupseerikoulutuksessa oleva henkilö ei tiennyt, mitä ovat tulitikut ja kuinka niitä käytetään. On hyvä, että hän suoritti asevelvollisuuden ja oppi siellä tietämään, mitä ovat tulitikut ja kuinka niitä käytetään. Siis tämä nuori henkilö ei todellakaan tiennyt tulitikuista yhtään mitään. Nähtävästi hän oli käyttänyt aiemmin niin sanottua sytkäriä. Tästä tulee mieleen, kuinka hyvä harrastus esimerkiksi partio on. Siellä toimiessaan oppii muun muassa tulen käsittelyn. Vanha sanontahan sanoo, että tuli on hyvä renki mutta huono isäntä.

Kun täällä puhutaan turvallisuudesta, se on todella erittäin tärkeä asia. Jos me haluamme turvallisen yhteiskunnan — muistaakseni pelastusosaston päällikkö sisäasiainministeriöstä on sanonut, että Suomen tähtäimessä on olla Euroopan turvallisin maa — silloin tulee miettiä, jos näitä hälyttimiä säädetään pakollisiksi, kuka on se ylläpitäjä tai millä tarkastetaan, että nämä hälyttimet ovat asianmukaisesti ja paikallaan. Tietenkin siinä on yksi mahdollisuus, että ylläpitäjän velvollisuus on huolehtia siitä. Se tietenkin taas rasittaa sitä, joka omistaa jotakin, tai sitten esimerkiksi niitä tahoja, jotka antavat näitä kämppiä käyttöön. Tästä tulee taas mieleen vanha sanonta, että hevoseton mies on huoleton mies.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Se, miksi tein tämän lakialoitteen, johtuu ihan siitä henkilökohtaisesta kokemuksesta, jossa häkävaroitin pelasti perheen. Sen jälkeen ymmärsin häkävaroittimen arvon, minkä se tuo. Tällaisia vahinkoja sattuu juuri niitten kohdalla, jotka kuvittelevat olevansa hyviä tulenkäytössä, ja liian itsevarma tulen kanssa ei voi koskaan olla.

Tämä, mitä ed. Räsänen ehdotti sanamuutokseksi, on varmaan ihan hyvä ja paikallaan, mutta jos mennään näihin yksityiskohtaisiin asioihin, lainvalmisteluun ja muihin, niin siellä asetuksessa on määritelty tarkemmin, mitä esimerkiksi palovaroittimestakin säädetään.

On hyvä, että pelastuslain kokonaisuudistus on menossa, ja toivon, että tämä häkävaroitinasia voitaisiin siinä myöskin huomioida.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Totean vielä, että tämän lakimuutoksen ohella tarvittaisiin todellakin myös yleisen kansalaistaidon lisäämistä tulen käsittelyssä. Sain käsiini sellaisen tilaston, että kuolemaan johtaneista häkämyrkytyksistä noin puolet johtuu itsemurhista, vain 10 prosenttia uunien tai lämmityslaitteiden vioista. Sinänsä nykyiset tulisijat ovat oikein käytettyinä turvallisia ja helppohoitoisia, mutta usein häkämyrkytysonnettomuuksien syyksi paljastuu nimenomaan ihmisten huolimattomuus tai puutteet lämmitystaidoissa. Sen vuoksi tarvittaisiin varmasti myös ihan opetusta aina koulusta lähtien siinä, miten tulta käytetään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä siihen, mitä ed. Räsänen toi esille, että tarvittaisiin nuorten kasvatusta tulenkäyttöön.

Yleensä tulipalot — näin asiantuntijat ovat sanoneet — syttyvät siten, että siinä on kytemisvaihe, jolloinka syntyy häkää, elikkä häkävaroittimilla voidaan havaita vaaratilanne jo varhaisvaiheessa. Täytyy muistaa, että varhaisessa vaiheessa estetty ja ehkäisty, sammutettu palonalku on myös taloudellisia arvoja suojeleva. Tämän vuoksi tämä aloite on synnyttänyt hyvän keskustelun.

Jos laki on liian raskas tässä asiassa, niin silloin kannattaisi harkita asianomaista asetusta, joka johtaisi samaan lopputulokseen. Kiinteistöissähän tehdään palotarkastuksia, ja niitten yhteydessä palotarkastaja voisi sitten katsoa nämäkin kysymykset. Tämä kaikki on toteutettavissa ilman erillisiä byrokratian kustannuksia.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta tähän, että olemme ed. Hakolan kanssa jo aikaisemminkin puhuneet jossakin yhteydessä — en nyt muista, mikä se asia oli — tämän uuden pelastuslain valmistelusta, ja tämä lakialoite sopisi varsin hyvin sinne valmisteluun, samaan pottiin, ihan kuten ed. Hakola otti täällä esille.

Muistelen vain näin, että aika usein nämä tulipalokuolemat aiheutuvat tupakoinnista, esimerkiksi nukahdetaan tai sammutaan tupakka kourassa tai mitä siinä sitten tapahtuukaan. En halua ketään tupakoijaa syyllistää, mutta se tupakointi on myös yksi tulipalonalun lähde, kun näistä tulipaloista puhutaan.

Nyt kun tästä tulenkäytöstä puhutaan, niin kuuluuko se nyt sitten oppiaineisiin vai kodin kasvatukseen, sitä kannattaa miettiä. Mielestäni koti kasvattaa ja koulu opettaa. Jos koulussa opetetaan tämä tulenkäyttö, niin missä vaiheessa sitten tulenkäyttöä ruvetaan opettamaan niin, että se ei sitten taas käänny itseään vastaan? Nythän on jo tämä Nou Hätä -koulutus, ja muistelen, kuinka meidänkin poikaa aikoinaan haastateltiin sattumalta koulussa ollessaan tästä ja hän kertoi ylpeänä, kuinka hän oli sammuttanut tulipalon.