Arvoisa puhemies! Uusliberalismin vahvistumisen myötä — uusliberalismi ajaa valtiota alas — on vähennetty myös valtion vastuuta työllistämisestä. Esimerkiksi valtion työllisyysrahoilla työllistettyjen määrä on pudonnut puoleen siitä, mitä se oli 1990-luvulla. Tämä meno jatkui kyllä myös sosialidemokraattien kaudella. Siellä työministeriössä ed. Filatov ministerinä leikkasi näitä tukityöllistämisrahoja useilla kymmenillä miljoonilla ja noin 4 000 tukityöllistetyllä. Nyt demarit ovat tulleet tuntoihinsa, ja se on minusta hyvä, nyt päästään yhdessä painamaan lisää rahaa työllistämistoimiin. Mutta hallitus on täysin toimeton. Tämän budjettiesityksen mukaan, joka on edelleen pohjana, tukityöllistettyjen, valtion rahoilla työllistettyjen, määrä putoaa 10 000:lla tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Työttömyys kasvaa, ja te vaan katsotte sivusta. Katseella seuraatte, kun työttömyys lisääntyy, ja yleisiä vetoomuksia esitätte, että työllistäkää, hyvät ihmiset, siellä yrityksissä ja muualla. (Puhemies: Minuutti!) Työllistäkää itse!

Koska se lisäbudjetti tulee?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että tukityöllistettyjen määrä suhteessa 1990-lukuun on laskenut. Meillä on tällä hetkellä työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä yli 80 000 henkeä, mikä on kohtuullinen määrä. On aivan selvä, että tukityöllistämistä on vähennetty sen takia, että painopistettä on siirretty koulutukseen. Meillä on huomattavasti enemmän satsattu tällä hetkellä koulutukseen, siten että lomautettuja voidaan kouluttaa. Jos katsotaan tätä 80 000:n määrää, niin tänään oli Ruotsin hallituksen ja Suomen hallituksen yhteiskokous, jossa Ruotsin työministeri totesi, että heillä väestöä on kaksinkertainen määrä, työttömyysprosentit samat kuin Suomessa, mutta heillä on tuen piirissä ainoastaan 70 000 henkeä. 80 000 henkeä on kohtuullinen määrä. Olemme siirtäneet vaan tärkeysjärjestystä koulutuksen piiriin.

Arvoisa puhemies! Te ette tunne budjetin sisältöä, tai sitten meillä on ihan eri budjetit käytössä. Tässä kirjassa sanotaan, että myös koulutuksessa olevien määrä putoaa viime vuoteen verrattuna, jopa lähes tuhannella. Siis tämähän on ihan eri asia, mitä te puhutte. Teillä on jotkut toiveet, mutta te ette vastaa kysymykseeni, tuleeko lisäbudjettia, oli nämä numerot mitä hyvänsä, koska työttömyys kasvaa jyrkästi. Stoalaisella rauhallisuudella te vaan selittelette, että paremminhan me hoidamme kuin Ruotsi — sekään ei muuten pidä paikkaansa, jos tarkkaan aletaan katsoa: Ruotsissa on monia järjestelmiä, joilla työllistetään.

Mutta tuleeko lisäbudjettia, jota me vaadimme nyt yhdessä sosialidemokraattien kanssa, jotka ovat tulleet vasemmistoliiton linjalle, onneksi tässä vaiheessa sentään? Tuleeko lisäbudjettia?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut siihen, että te-keskusten vaatimat 60 miljoonaa löytyy, (Ed. Tennilä: Mutta tuleeko lisäbudjettia?) ja ne löytyvät ajoissa. Ei ole relevantti kysymys, millä tavalla se ratkaistaan. Yksi vaihtoehto on lisäbudjetti. Toinen vaihtoehto on, että rahoitus löytyy muualta. Olemme sitoutuneet siihen, että tarve tyydytetään. (Ed. Tennilä: Ei varmasti tyydytetä näillä rahoilla!)

Arvoisa puhemies! Ensiksi haluaisin sanoa ed. Tennilälle, että silloin kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa ja työministeriö oli meidän salkkumme, niin silloin se osuus, joka työttömistä oli aktiivitoimien piirissä, kasvoi koko ajan. Silloin samaan aikaan työttömyys laski. (Ed. Tennilä: Mutta väheni kuitenkin valtion työllistäminen!) Esimerkiksi nuorisotyöttömyys laski yhteen kolmasosaan siitä, mitä se oli pahimpina vuosina, ja nyt se on ikävä kyllä kääntynyt takaisin nousuun.

Mutta tähän työvoimatoimistojen rahoitusongelmaan. Kun meillä kuitenkin eduskunta säätelee budjettia ja siitä päätetään täällä, niin miksi te ette voi tuoda sitä lisäbudjettia, jossa päätetään, että te-keskukset saavat lisää rahaa? Tällä hetkellä ne elävät näiden epämääräisten hallituksen lupausten piirissä, mutta kunnon virkamies ei voi ylittää budjettiansa, jos ei hänellä ole siihen eduskunnan päätöstä, koska eduskunta päättää, minkä verran milläkin momentilla mihinkin tarkoitukseen on rahaa.

Haluaisin kysyä siitä, että jos tuo lisäbudjetti tulee vasta syksyllä, niin kun te tunnette hyvin te-keskusten järjestelmän, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) koulutus ei synny yhdessä yössä, se on kilpailutettava, niin ne rahat ovat käytössä marras—joulukuussa. Eikö ole aivan järjetöntä hidastella tämän asian kanssa?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Juuri tästä syystä, että lisäbudjetti syksyllä tarkoittaisi sitä, että rahat ovat käytössä vasta loka—marraskuussa, pyrimme ratkaisemaan nämä kysymykset nyt. Tilanne on se, että meillä on tällä hetkellä Euroopan sosiaalirahaston rahaa käyttämättä. Meillä on huoli siitä, että nämä rahat jäävät käyttämättä, (Ed. Tennilä: Höpö höpö!) ja sen takia selvitämme sitä, mitenkä näitä rahoja voidaan tässä tilanteessa käyttää, ja siihen on tällä hetkellä valmiuksia.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Cronberg, te lupasitte äsken aika paljon: te sanoitte, että tarve tyydytetään. Se on paljon luvattu. Tällä hetkellä on kuitenkin henkilöitä, joiden tarpeita ei tyydytetä sen takia, ettei ole rahaa, ja te sanotte täällä, että tarve tyydytetään. Nyt te joudutte vastaamaan siitä. Meillä on työttömiä, jotka eivät ole päässeet koulutukseen, joille ei ole tukityöllisyyttä järjestetty, ja te sanotte, että tarve tyydytetään. Se tarpeiden tyydyttäminen edellyttää, että on riittävästi rahaa, ja sitä ei ole. Minä nyt oletan, kun te eduskunnan edessä olette näin sanonut, että te huolehditte myöskin siitä, että tämä teidän lupauksenne toteutuu. Voiko semmoisia viestejä lähettää kentälle?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Totean sen, että te-keskusten esittämä tarve on tällä hetkellä 60 miljoonaa tälle vuodelle ja että hallitus on sitoutunut siihen, että ne rahat löydetään. (Ed. Tennilä: Ei se riitä!) — Se voi olla, että se ei riitä siinä mielessä, jos tavoite olisi, että jokaiselle työttömälle olisi rahoitus. — Te-keskukset ja te-toimistot arvioivat, onko motivaatiota, mistä löytyy tukityöllistämispaikka ja miten sitä edistetään. Tässä nimenomaan lähtökohta on se, että pyrimme estämään sen, (Ed. Kallis: "Pyrimme"!) että työttömyys kasvaa. Lähtökohtana on tietenkin se, että uusia työpaikkoja pitää luoda, se on se ensisijainen lähtökohta. Toinen on sitten se, että tilanteet pysäytetään lomautukseen, jolloin työsuhde säilyy. Kolmanneksi tulee luonnollisesti se, että työllisyysmäärärahoja lisätään. Tässä olemme sitoutuneet siihen 60 miljoonaan, mikä on te-keskusten oma arvio.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on erinomaista, että hallitus on ottanut painopisteekseen sen, että työttömyyttä ei päästetä karkaamaan, ja on tehty ennakoivasti niitä toimia, että erityisesti nuoret pääsisivät koulutukseen. Selkeä suunnanmuutos on tapahtunut viime vuosista siinä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, (Ed. Tennilä: Vähenevät!) oppisopimukseen on tullut voimavaroja, työpajatoimintaan.

Aivan erinomaista kiitosta ansaitsee se, että yhteistyötä on tehty ministeriöiden kesken. Opetusministeriö, työministeriö ja myöskin kulttuuriministeri ovat olleet mukana, on yhdistetty voimavaroja. Myöskin etsivä nuorisotyö on hyvä tulos tästä työstä. Kysynkin nyt — vastaako vaikka työministeri tai opetusministeri: Miten nämä toimet, joita yhteistyöllä on tehty, ovat edenneet, ja aikooko hallitus vielä kaavailla lisävoimavaroja esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen?

Se on sanottava, että nyt todellakin nuoret pääsevät paremmin koulutukseen, kun tehtiin suunnanmuutos siinä, että ei jätetty nuoria ilman aloituspaikkoja.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Asia on juuri näin, kuten ed. Sarkomaa toi esiin, että nuorille on erittäin paljon lisätty koulutusmahdollisuuksia tämän hallituksen aikana. Tavoitehan on se, että koko perusopetuksen päättävä ikäluokka jatkaa toiselle asteelle, ja siinä on onnistuttu erittäin hyvin, ja sehän on tulevan syrjäytymisen ehkäisyn kannalta se kaikkein tärkein kysymys. Nyt lähes 100 prosenttia nuorista jo pääsee toiselle asteelle, koska olemme lisänneet 7 000 aloituspaikkaa ammatilliseen koulutukseen, ja tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissahan näitä paikkoja lisättiin.

Se, mihin selvästi täytyy jatkossa kiinnittää enemmän huomiota ja johon hallitus on kiinnittänyt huomiota, on tämä ohjaus, että nuoria osattaisiin paremmin henkilökohtaisesti ohjata heille soveltuville aloille ja opintoihin. Tänä vuonna muun muassa tuo ammattistartti tullaan vakinaistamaan, ja se on osoittautunut hyväksi keinoksi silloin, kun nuoret miettivät vielä sitä omaa koulutussuuntautumistaan.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän toiseen osioon, joka koskee nimenomaan nuorten tukityöllistämistä. Me panostimme viime vuonna 18 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna nimenomaan nuorten tukityöllistämiseen. Vaikka tänä päivänä näyttää siltä, että nuorten työttömyys on lisääntynyt 10 000:lla — se on suuri luku, ja se on huolestuttava luku — ilman näitä toimia viime vuonna se olisi ollut huomattavasti suurempi. Tällä hetkellä Suomen nuorisotyöttömyys on tässä talouskriisissä kuitenkin Euroopan unionin alhaisimpia.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tätä keskustelua on vähän surullista kuulla ja kuunnella nyt teidän saamattomuuttanne. Ei tästä mihinkään muuhun johtopäätökseen pääse. Se juna menee nyt, se työttömyysjuna, ja se menee nopeasti. Ja te ajatte resiinalla perässä, ilman että kummassakin päässä on pumppaamassa ihmisiä. Teillä on joku kuvitelma siitä, että työttömyysongelma olisi tässä ja nyt, se olisi pysähtynyt tähän. Eihän tämä pidä paikkaansa. Jos te otatte signaaleja, viestejä, vastaan kunnista, siellä kunnat, kaupungit tekevät päätöksiä: ei palkata sijaisia, ei palkata määräaikaisia. Siellä tehdään lomauttamispäätöksiä pikkuhiljaa yhä enempi ja enempi.

Minäpä kysyn ministeri Cronbergiltä: Mikä teidän kuvanne on meidän telakkateollisuudestamme? Mitä siellä on tapahtumassa? Mikä on se työttömien määrä, johon se ketju johtaa? Minä väitän, että siellä on 70 000 työtöntä, jos te istutte kuin tatit paikallanne.

Se on todella surullista, jos tämä tilanne on tämmöinen, että ei aktiivisesti lähdetä hakemaan valmistautumista tulevaisuuteen, vaan te höpötätte — ikävä kyllä tämä sana pitää sanoa — siitä, mitä on tehty ja miten tilanne olisi, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) jos emme olisi tehneet.

Ministeri Cronberg, mitä te aiotte tehdä? Milloin tulee lisätalousarvio, milloin rahat, jotta päästään toimiin?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Hallitus on tukenut nimenomaan telakkateollisuutta, ja tällä hetkellä tämmöistä työttömyyslukua ei ole näkyvissä.

On aivan totta, että työttömyys lisääntyy. Eri arvioiden mukaan lähdemme siitä tällä hetkellä, että ensi vuonna työttömyys on 310 000—320 000. Se voi olla suurempi, mutta nämä ovat niitä lukuja, jotka perustuvat valtiovarainministeriön talouskasvuennusteisiin ja meidän omiin ennusteisiimme. Olemme myös varautuneet suurempaan työttömyyteen, siitä on tehty valmiussuunnitelmia. Mutta lähtökohta on se, että seuraamme kehitystä, olemme ennakoivasti edellä, ja kuten sanoin, olemme sitoutuneet siihen, että te-keskusten tarpeet tyydytetään.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on erittäin vakava kysymys, ja se tarvitsee lisää rahaa. Ja kun täällä eduskunnan edessä on luvattu, että ne 60 miljoonaa tulevat, niin siihen on syytä uskoa. Voi myöskin varmaan luvata, että lisäbudjettikin tulee, kunhan valtiovarainministeriö saa paperinsa järjestykseen. Milloin se aika tulee, se ei ole ihan varmaa, mutta kun se tulee ja rahat luvataan, niin silloinhan asia on pääosin hoidettu.

Mutta on tärkeää tietysti kohdentaa myöskin muuhun kuin näihin työllisyystukirahoihin määrärahoja, sellaisiin kohteisiin, jotka työllistävät erittäin hyvin, ja tällainen on kestävä metsätalous, niin sanottu Kemera-rahoitus. Kysyn ministeri Anttilalta:

Mikä on Kemera-rahoituksen osalta tilanne, ja paljonko siellä tarvitaan lisärahaa, että useampi tuhat henkilöä voidaan syksyllä työllistää?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että Kemera-rahat ovat kulumassa loppuun syyskuun alkuun mennessä, semmoinen väliaikatilanne meillä on tällä hetkellä, ja on arvio noin 10—15 miljoonan euron lisätarpeesta. Nämä Kemera-rahat ovat tällä hetkellä sen takia erittäin tärkeitä, että ne ylläpitävät edes jonkinasteista toimintaa siellä metsissä nyt, kun puu muuten ei liiku. Nämä koneyrittäjät, jotka siellä ovat aikaisemmin olleet puita kaatamassa, pystyvät toivon mukaan nyt sitten tätä kautta työllistymään. Eli meillä on myöskin lisämäärärahan tarve, ja tämä on kyllä valtiovarainministeriönkin tiedossa.

Arvoisa herra puhemies! Minusta kyllä tuntuu, että hallitus suhtautuu nyt aivan liian kevyesti tähän asiaan. Minä olen myös huolestunut, kun kuuntelen esimerkiksi kokoomuksen äänenpainoja. Täällä ed. Sarkomaa kertoo, kuinka kaikki on niin erinomaista. Mielestäni silloin tilanne ei todellakaan ole erinomainen, jos esimerkiksi Pirkanmaalla nuorisotyöttömien määrä on noussut 77 prosenttia ja esimerkiksi Pirkanmaalla lähikoulutukseen hakevista vain 6 prosenttia pääsee tässä tilanteessa siihen. Onko kaikki nyt niin erinomaista, arvoisa kokoomus ja arvoisa hallitus?

Tässä kuulimme äsken aika mielenkiintoisen ja fantastisen selityksen tälle asialle ed. Manniselta, että kyllähän asia hoidetaan, kunhan ministeri Katainen saa paperinsa järjestykseen. (Ed. Heinäluoma: Vasta-alkaja!) Minä nyt kysyn teiltä, pääministerin sijainen, arvoisa ministeri Lehtomäki:

Aiotteko te nyt huolehtia siitä, että te pääministeripuolueen voimalla huolehditte siitä, että kokoomuksen valtiovarainministeri Katainen saa paperinsa järjestykseen ja me saamme sen lisätalousarvion, jota muun muassa keskustan puolelta puoluesihteerikin on kaivannut, aivan kuten oppositio? (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Eli tulevatko paperit järjestykseen?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Hallituskin harjoittaa tänään hieman tuottavuusohjelmaa, ja valitettavasti meillä on semmoinen rivi senioriministereitä pois, että valitettavasti minua ei voi pääministerin sijaiseksi kutsua, vaikka se muuten ehkä hienolta tuntuisikin.

Kyllä me kuitenkin aiomme tukea valtiovarainministeriötä, että se saa paperinsa järjestykseen.

Arvoisa puhemies! Arvoisa työministeri, panin merkille, että teidän arvionne työttömyyden kehityksestä muuttuu koko ajan. Te itse teitte arvion nyt, joka on 320 000. Siinä on taas 10 000 enemmän kuin mitä te viimeksi täällä arvioitte. Eli joka kuukausi te lisäätte arviota työttömyyden huipusta 10 000:lla.

Yhtä kaikki, 320 000 työtöntä — uskon, että arvionne on nyt realistinen. Onhan se hirvittävä työttömien määrä, mutta te vaan stoalaisella rauhallisuudella toteatte, että kaikki on tehty, enempää ei voi tehdä, vaikka 10 000:lla putoaa valtion suoraan työllistämien ja koulutukseen panemien määrä viime vuodesta, jolloin oli vielä, niin kuin sanotaan, hyvä työllisyysvuosi. Teidänhän pitäisi huutaa ja kirkua ja vaatia.

Onko se niin, että tämä Temmi oli liian iso systeemi, että sinne hukkui tämmöinen pieni juttu kuin työttömyys? Pantiin vielä tämmöisen pienen puolueen kiltti ministeri katsomaan niitten asioitten perään, ja nyt ovat ne muut asiat etusijalla. Näinkö siinä kävi?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilän käsitys siitä, että huuto tässä tilanteessa auttaisi, (Ed. Tennilä: Kyllä se vähän helpottaisi!) on mielestäni väärä. Me panostamme toimenpiteisiin siten, että todella löydämme sen rahoituksen, joka tänä vuonna on tarpeen.

On aivan totta, että työllisyysarviot muuttuvat koko ajan. Se on tässä talouskriisissä yksi olennainen ulottuvuus, johon täytyy varautua. Me seuraamme talouskasvuennusteita sekä Temmissä että valtiovarainministeriössä, ja nämä määrittelevät sitten arviot työllisyydestä. Tällä hetkellä on erittäin vaikea arvioida ensi vuoden työllisyyslukuja, mutta olemme varautuneet siihen, että ensi vuonna lisäämme vastaavasti ... (Ed. Tennilä: Lisätkää nyt niitä!) — Kuten sanoin, tänä vuonna lisäämme niin, että 60 miljoonaa tulee (Ed. Tennilä: Ei se riitä mihinkään!) tämän vuoden tarpeisiin. — Se riittää te-keskusten arvioiden mukaan. — Ensi vuonna lisäämme lisää.

Mutta haluan muistuttaa ed. Tennilää siitä, että kun puhutaan 10 000 tukityöllistetyn vähenemisestä, niin sitä lukua on verrattu tämän vuoden alkuperäiseen budjettiin. Tätä rahaa on lisätty jo 40 miljoonalla, mistä suuri osa menee nimenomaan tukityöllistämiseen.