3) Valtioneuvoston periaatepäätös
6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden
Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta
jatkui
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Ydinvoima ja sen käytöstä ja
varastoinnista aiheutuvat saasteet ovat valtava turvallisuus- ja
terveysuhka, eivät vain kolmanteen tai neljänteen sukupolveen
vaan tuhansiin sukupolviin asti. Ei ydinvoiman rakentaja, rakennuttaja
tai vakuutusyhtiö vastaa suurista tuhoista, vaan me kaikki
tavalliset kansalaiset. Olisi aivan oikein, että kaikkien
ydinvoimasta päättävien kansanedustajien nimet
kirjoitettaisiin ydinsaastesäiliöiden kylkiin
ja näin tulevien sukupolvien tietoon. (Eduskunnasta: Pannaan
Pekkarisen kuva sinne!)
Jo energiasäästötoimien, uusiutuvien
energiainnovaatioiden ja perusteollisuuden tehtaiden lopettamisen
takia energiantarve pikemminkin vähenee kuin kasvaa. Energiapoliittisten
ratkaisujen tulee olla turvallisia, ympäristöystävällisiä,
hajautettuja eri puolille Suomea jo riskienkin minimoimiseksi sekä työllistäviä.
Ydinvoima ei tue työllisyyttä. Se on erittäin kallis
ratkaisu, se on erittäin riskialtis ratkaisu. Sen sijaan,
että keskittyisimme kehittämään
uutta teknologiaa, ostamme itse vanhaa teknologiaa tai kyseenalaista
uutta teknologiaa, kun ostamme ydinvoimaa.
Suomen tulevaisuuden vision tulee pohjautua uusiutuvien energiamuotojen
hyödyntämiseen, energiaa säästävien
ympäristöratkaisujen kehittämiseen ja
niihin pohjautuvien teknologiainnovaatioiden myymiseen maailmanmarkkinoille. Uusiutuvien
kotimaisten energialähteiden hyötykäyttö loisi
kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja eri puolilla
Suomea. Meillä on vesivoimaa, aaltovoimaa, maavoimaa, tuulivoimaa,
aurinkovoimaa, hyvin erityyppisiä voimanlähteitä.
Ylistettyjen ydinvoimalaitosten työllisyysvaikutukset ovat
tosi vähäisiä. Tällä hetkellä Olkiluodon ydinvoimalaa
rakennetaan jo vuosien yliajalla kuin kesken jäänyttä ja
sortuvaa Baabelin tornia. Työmaalla kaikuu eri kielien
sekamelska. Vain murto-osa työläisistä on
suomalaisia.
Nyt olisi panostettava todella voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden
ja ympäristön ja teknologian kehittämiseen.
Tämä kehitystyö, ympäristö ja
teknologia, voisi olla Suomelle uusi huippuosaamisen alue, tuleva
Nokia. Joissain maissa, Saksassa ja Britanniassa, tämä on
jo ymmärretty. Näissä maissa uusien ympäristöteknologiainnovaatioiden
kehitystyö on luonut jo puolisen miljoonaa työpaikkaa.
Asiantuntijoiden mukaan Suomessa voitaisiin luoda tällä sektorilla
jopa 50 000 työpaikkaa.
Hyvänä esimerkkinä uusien liiketoimintamahdollisuuksien
kehittämisestä toimii Kemira Oyj:n ja Vtt:n perustama
vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus. Tutkimuskeskuksen tavoitteena
on kehittää uutta ympäristöteknologiaa,
jonka avulla voidaan tehostaa veden saatavuutta, käyttöä ja
kierrätystä sekä luoda ympäristön
kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia
ratkaisuja. Vesiteknologiasta voi tulla sellaista suomalaista osaamista,
jonka avulla pystytään ratkaisemaan merkittäviä maailmanlaajuisia
haasteita. Vesiteknologia on tällä hetkellä nopeimmin
kasvava ala maailmalla, ja sen markkinakoko on jo 25 miljardia euroa.
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n koordinoiman Suomen cleantech-klusterin
tavoitteena on synnyttää Suomeen uusia kasvuyrityksiä ympäristö-,
energia- ja puhtaat teknologiat -aloille sekä auttaa
yrityksiä kansainvälistymään.
Lisäksi klusteri houkuttelee ulkomaisia pääomasijoittajia
investoimaan suomalaisiin yrityksiin.
Tällaista kehitystyötä me tarvitsemme,
ja tähän kehitystyöhön pitää investoida
niin voimakkaasti, että Suomesta tulee maailman johtava ympäristöteknologian
kehityskeskus ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen
edelläkävijä.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys energiaratkaisuksi
on historiallisen suuri. Ratkaisuun sisältyy Suomen historian
suurin uusiutuvien energioiden paketti ja kahden uuden ydinvoimalan
rakentaminen Suomeen.
Valtioneuvoston eduskunnalle alkuvuodesta 2008 antamassa pitkän
aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu energiapolitiikan suuntaa.
Strategian lähtökohtana on ollut täyttää EU:n
asettamat velvoitteet päästövähennyksille ja
uusiutuvan energian osuuden lisäämiselle. Tavoitteena
on lisätä energiaomavaraisuus tasolle, jolla Suomen
tuotantokapasiteetti pystyy kattamaan kulutuksen huiput ja mahdolliset
tuotantohäiriöt. Tavoitteena on myös
nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta
sekä laskea kivihiilen ja öljyn osuutta energiataseessamme.
Strategian mukaan tavoitteena on myös parantaa energiajärjestelmämme
monipuolisuutta entisestään, jolloin se riski
vähenisi, että ulkopuoliset energiakriisit vaarantaisivat
energiahuoltoamme. Jotta pystymme tulevaisuudessa tuottamaan tarvitsemamme
energian itse, on nyt esillä oleva energiapaketti mielestäni
hyväksyttävä. Jo pelkästään
huoltovarmuuden kannalta meidän on kannettava vastuumme
tässä asiassa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen energiaratkaisussa on huomioitava
erityisesti kolme asiaa: uusiutuvan energian velvoite, maamme energiaomavaraisuus
sekä esityksen työllisyysvaikutukset.
EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet velvoittavat
meitä nostamaan uusiutuvan osuuden 38 prosenttiin kokonaisenergiasta.
Hallituksen esitys on uusiutuvan energian osalta monipuolinen ja
erinomainen. Metsähakkeen käytön lisääminen
nykyisestä 5 miljoonasta 13,5 miljoonaan mottiin on todella
kunnianhimoinen tavoite ja sinällään
kannatettava.
Hallituksen esitys sisältää monia
tukitoimia puuenergialle, kuten pienpuun energiatuki, muuttuva sähköntuotannon
tuki sekä pien-chp:n takuuhintajärjestelmä uusille
laitoksille. Puuenergian lisäämisellä tarkoitus
on korvata kivihiiltä, jota nykyään käytetään
sähkön- ja lämmöntuotannossa
noin 15 terawattituntia. Selkeänä tavoitteena
pitää olla, että esimerkiksi Helsinki
vähentää vähitellen kivihiilen
käyttöä ja siirtyy sitä mukaa
uusiutuviin energioihin.
Hallituksen esityksessä on huomioitu liikenteen muuttuva
toimintaympäristö ja on asetettu tavoitteeksi
biopolttoaineiden käyttö 7 terawattituntiin vuoteen
2020 mennessä. Uusiutuva energia on erityisesti maakuntien
kannalta todella iso mahdollisuus, joten kannatan voimakkaasti hajautetun
uusiutuvan energian tuotantoa.
Vuosittain Suomi ostaa energiaa ulkomailta noin 7 miljardilla
eurolla. Mitä enemmän pystymme tuottamaan energiaa
kotimaisilla raaka-aineilla ja Suomessa, tuo se samalla työtä ja
toimeentuloa koko maahan.
Arvoisa puhemies! Hallituksen energiaesitys parantaa Suomen
omavaraisuutta energiantuotannossa. Tällä hetkellä tuotamme
vain noin 30 prosenttia tarvitsemastamme energiasta itse. Loput
70 prosenttia katetaan tuontienergialla, josta tärkeimpiä ovat öljy,
ydinvoima ja kivihiili. Esimerkiksi Venäjältä on
sopimuspohjalta sähköntuontia 11—12 terawattituntia
vuodessa. Viime talvi opetti meille konkreettisesti, miten tärkeää on
olla sähköntuotannossa omavarainen.
Hallituksen energiaesityksen työllisyys- ja investointivaikutukset
ovat todella merkittäviä. Esimerkiksi metsähakkeen
kolminkertaistaminen lähes 15 miljoonaan mottiin vuodessa
edellyttää 700 miljoonan euron laiteinvestointeja korjuu-
ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus työllistää konepajateollisuutta
merkittävästi. On myös arvioitu, että pelkästään
metsähakkeen käytön lisäämisen
työllisyysvaikutukset olisivat noin 7 000 henkilötyövuotta
vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi 750 miljoonan euron
energiatuloilla saadaan aikaan moninkertaiset investoinnit, yhteissummaltaan
lähes 4 miljardia euroa.
Edellä mainittujen investointien ja laitehankintojen
suora työllisyysvaikutus on noin 4 500 henkilötyövuotta.
Hallituksen esitys investointien ja työllisyyden kannalta
on erittäin merkittävä ja erityisesti
maakuntien osalta luo mahdollisuuksia uuteen työhön.
Hallituksen esityksessä on huomioitu myös energiatehokkuus.
Linjaus on hyvä, sillä energiatehokkuuden ja energiansäästön
lisääminen on keskeinen keino saavuttaa Suomelle
asetetut tavoitteet niin päästöjen vähentämisen
kuin uusiutuvan energian käytön lisäämisen
kannalta. Hallituksen energiaesitys on kokonaisuus, jossa puuenergia,
tuulivoima ja muu uusiutuva energia ovat tärkeässä roolissa
ydinvoima mukaan lukien.
Lopuksi, arvoisa puhemies, toivon myös, että kun
rakennamme tuulivoimaa, niin kannamme myös siitä vastuumme,
että rakennamme tuulivoimalle välttämättömän
säätövoiman, jossa vesivoimalla on erinomaisen
tärkeä asema. Ja on tärkeää,
että jo valjastetuissa vesistöissä pystymme
hyödyntämään käytössä olevan
mahdollisuuden ja samoin otamme huomioon, että turpeella tuotamme
kotimaista energiaa ja samalla tuotamme myös sähköä ja
tällä keinoin otamme myös vastuun energiaomavaraisuudesta
ja huoltovarmuudesta.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä ydinvoimakeskustelussa
on kiinnitetty hyvin paljon huomiota sähkönkulutuksen
kokonaisarvioihin ja on myös esitetty epäilyjä,
että noita arvioita olisi aika ajoin rukattu niin, että ne sopisivat
tähän valtioneuvoston periaatepäätökseen,
joka sisältää kahden uuden ydinvoimalan rakentamisen.
En varmasti ole ainoa tässä salissa, jolle oli
hienoinen yllätys, että hallituksessa päädyttiin
todellakin kahteen voimalaan tässä tilanteessa.
Sellaista energiamuotoa, joka olisi kokonaan saasteetonta tai
päästötöntä tai josta
ei olisi ympäristöhaittoja, ei oikeastaan ole
olemassa. Jotkut uusiutuvan energian muodot sellaisia ovat, mutta
kaikissa on omat rasitteensa. Tässä keskustelussa
ne, jotka ovat puolustaneet lisäydinvoiman rakentamista,
ovat puolustaneet ydinvoimaa päästöttömänä energialähteenä,
mutta on hyvä muistaa, että päästöttömyys
ei tarkoita samaa kuin että se olisi saasteetonta tai jätteetöntä. Kun
katsoo ydinenergian koko materiaalikiertoa, on kiinnitettävä huomiota
myös uraanikaivostoimintaan ja siitä johtuviin
ympäristö- ja terveysvaikutuksiin, polttoaineen
rikastamiseen liittyviin kysymyksiin ja tietysti siihen asiaan, että monessa
maassa rikastamiseen liittyvä tuotanto on myöskin
kytköksissä ydinasetuotantoon. Ja lopuksi on kysymys
ydinjätteen väliaikaisvarastoinnista ja loppuvarastoinnista.
Ainakin minua huolestuttaa nyt se otettu linja, että Fennovoiman
lupaa ollaan antamassa tilanteessa, jossa lopullinen ratkaisu siitä,
minne yritys jätteensä hautaa, puuttuu. Tämä tuntuu
melko vastuuttomalta. Meidän on myöskin hyvin vaikea
tietää, mitä omassa peruskalliossamme
tapahtuu kymmenientuhansien vuosien aikavälillä,
joten tästä päätöksestä,
jota täällä ollaan tekemässä,
joutuvat tulevat sukupolvet hyvin monella eri tavalla vastuuseen.
Nyt tehdään varmasti tämän eduskunnan
kauaskantoisinta päätöstä.
Ei ole ollut kovin muodikasta myöskään
puhua sellaisista mahdollisuuksista, että ydinvoimaloissa
voisi tapahtua käyttöhäiriöitä tai
että niistä voisi olla ongelmia erilaisissa turvallisuuskriiseissä tai
kriisiolosuhteissa. Tšernobylin onnettomuus ja muut onnettomuudet
ovat tavallaan jääneet historiaan tästä keskustelusta.
Olen silti samaa mieltä kuin täällä esimerkiksi
edellisellä puheenvuorokierroksella puheenvuoron käyttänyt
ed. Tennilä, kun hän huomautti, että ydinvoimaloita
ei pitäisi rakentaa kovin lähelle asutuskeskuksia
muun muassa viitaten niihin seurausvaikutuksiin, joita Tšernobylin
kaltaisella onnettomuudella sen lähiympäristöön
ja kauemmaksikin oli.
Arvoisa puhemies! Laki edellyttää, että ydinvoiman
lupakysymyksessä eduskunta käyttää kokonaisharkintaa,
harkitsee, onko tämä todellakin yhteiskunnan edun
mukaista. Omassa harkinnassani näistä syistä,
jotka liittyvät koko ydinmateriaalin kiertoon, jätteiden
säilytykseen ja ydinvoiman turvallisuuteen erilaisissa
kriisiolosuhteissa, olen päätynyt siihen, että hallituksen
esitys ei ole hyvä ja aion äänestää sitä vastaan.
Mats Nylund /r:
Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Finland
ska om tio år ha ökat andelen förnyelsebar
inhemsk energi till 38 procent. Samtidigt ska vi ha minskat våra
växthusutsläpp med 20 procent. De här
EU-målsättningarna är juridiskt bindande
för Finland och för att uppnå nivån
måste produktionen av förnyelsebar energi öka
med över 35 terawattimmar.
Vi ska komma ihåg att Finland också förbundit
sig till en 20 procentig effektivering av energianvändningen
fram till 2020. Detta mål måste och kan kombineras
med energipaketet och till de mål som gäller den
förnyelsebara energin. I dag är 28 procent av
den energi vi förbrukar el men prognoser visar att 2050
kommer nästa hälften, 46 procent, av vår
energiförbrukning att bestå av elkonsumtion. Det
paket som regeringen enats om, och som riksdagen bör enas
om, är en vägkarta som visar hur vi ska nå målet.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden energialähteet ovat
uusiutuvia, ja niihin kuuluvat bioenergia, tuulivoima, maalämpö,
lämpöpumput, biokaasu ja aurinkoenergia. Metsän
odotetaan kattavan puolet suunnitellusta lisäyksestä ja
tuontihiilen korvaavasta energiasta. Tukien korottaminen nuoren
metsän harvennukseen ja uusi energiatukimuoto puun haketukseen
ovat hallituksen ehdottamia tärkeitä porkkanoita.
Nyt hallituksen on myös pidettävä huolta
Kemera-tuen turvaamisesta tulevissa talousarvioissa.
Tuulivoimaloiden osalta otetaan käyttöön syöttötariffijärjestelmä,
niin sanottu takuuhintajärjestelmä, joka on tuki
uusiutuvan energian tuottajille. Syöttötariffien
avulla valtiovalta kannustaa tuulivoimaloiden rakentamiseen, ja
mielestäni on oikeudenmukaista, että myös
paikallisyhteisö pääsee osalliseksi tästä panostuksesta. Siksi
myös tuulivoimaloihin, joiden nimellisteho on yli 2 megavolttiampeeria,
tulee soveltaa samaa kiinteistöveroprosenttia kuin muihin
voimalaitoksiin eli 2,85 prosenttia. Koska kiinteistövero
tulee kunnille, näitä verovaroja olisi mahdollista
käyttää paikallisesti peruspalvelujen
parantamiseen.
Ydinvoimakysymyksen osalta kaksi hakemusta kolmesta on nyt eduskunnassa.
Mielestäni tärkeimmät uutta ydinvoimaa
puolustavat argumentit ovat Suomen kilpailukyvyn varmentaminen ja
energian omavaraisuuden saavuttaminen, ja kilpailukyky voidaan varmistaa
vain turvaamalla kotimaisen teollisuuden toimintaedellytykset. Esimerkiksi
metsäteollisuus tuottaa nykyään 70 prosenttia
uusiutuvasta energiastamme. Ilman metsäteollisuuden myötävaikutusta
olisimme nyt paljon nykyistä suuremman haasteen edessä.
Onneksi meillä on nyt hallitus, joka näkee kokonaisuuden,
ilman toista ei ole toista ja päinvastoin.
Värderade talman! I kärnkraftsfrågan
har vi två ansökningar av tre i riksdagen. Jag
anser att de viktigaste argumenten för ny kärnkraft är
att den finländska konkurrenskraften säkras och
att vi blir självförsörjande på energi.
Konkurrenskraften säkras endast om den finländska
industrins verksamhetsmöjligheter tryggas. Ser vi till exempel
på skogsindustrin står den i dag för
70 procent av vår produktion av förnyelsebar energi.
Utan skogsindustrins medverkan skulle vi stå inför
en oerhört mycket större utmaning än
vad vi står inför i dag. Lyckligtvis har vi nu
en regering som ser helheten, utan det ena kan det inte bli det andra
och vice versa.
Sari Palm /kd:
Arvoisa puhemies! Eduskunnan tärkeän budjettivallan
näkökulmasta ei voi olla uusiutuvasta energiasta
mainitsematta myös tässä kohdassa jotakin.
Uusiutuvan energian tavoitteena on vähentää fossiilisten
polttoaineiden hyödyntämistä ja lisätä energiaomavaraisuutta
Suomessa. Tavoite on erittäin kannatettava ja hyvä.
Suomen tulee pyrkiä EU-sitoumuksiinsa uusiutuvien osalta
kuitenkin kansallisesti edeten niin, että kyky pärjätä sekä energiatalouden
että toisaalta elinkeinoelämän osalta
ei kohtuuttomasti kärsi ainakaan siitä hypoteettisesta
tilasta, että Suomi yksin tai merkittävän
pienenä osana kokonaisuutta pitää kiinni
tavoitteista.
Uusiutuvan energian paketin ongelmallisin kohta on se, että investointitukiohjelman
lisäksi kansalaisten maksettavaksi jää pysyvä tukirakenne
syöttötariffin muodossa. Sinänsä olen
valmis tukemaan puhdasta energiantuotantoa, mutta tuulivoiman kylkeen
rakentuva tuki, hallituksen arvion mukaan 200 miljoonaa per vuosi
6 terawattitunnin tuotannolla vuoteen 2020, on siis pysyvä meno
veronmaksajille. Tässä yhteiskuntatalouden kireässä tilanteessa
on tärkeä tiedostaa tämä kyseinen
sitoumus. On myös huomattava, että tukisumman
tarkkaa hintaa on vaikea arvioida, ja tähän syntyykin
erikoinen maksupiiska, joka voi vaikuttaa uusiutuvien kehittymiseen. Mitä enemmän
uusiutuvaa tuotetaan, sitä enemmän veronmaksaja
tukee. Onko meillä piikki täysin auki?
Tuulivoiman osalta huomautan vielä, että ongelmallisuutta
siitä huolimatta, että tuen tuulivoimaa sinänsä,
syventää hallituksen eduskunnalle tuoman ilmastostrategian
tavoite markkinaehtoisuudesta. Täyttyykö markkinaehtoisuus?
Tämä kysymys jää ilmaan.
Kaavoitusongelmista tuulivoiman osalta tullee vielä merkittävä haaste
meille päättäjille sekä valtakunnallisesti
että paikallisesti. Tästä on merkkejä jo
ilmassa.
Eräs toinen uusiutuvaan liittyvä kysymys, joka
on mielessäni, liittyy yrittäjien investointeihin.
Annammeko nyt metsäpaketilla riittävän
pitkäjänteisen viestin nimenomaan korjaus- ja
kuljetuskalustoa ylläpitäville yrittäjille?
Kysymys on kuitenkin merkittävistä investoinneista.
Ja tähän samaan liittyy myös ongelmakenttä:
tarvitsemme uutta, uudenlaista koulutusta, joka vastaa nykypäivän
tarpeisiin.
Sitten jokunen näkökulma ydinvoiman puo-lelta.
Ydinvoimaesitykseen on mielestäni kyllä kätkettynä kolmannen
ydinvoiman mahdollisuus, vaikka kahta lupaa nyt käsittelemme.
Nyt TVO:n kautta mukana oleva Fortum jää ikään
kuin jonoon Loviisan tarpeiden osalta, ja tässä jää vähän
niin kuin takaovi raolleen sille, että kyllähän valtionyhtiön
on jatkossa saatava. Tästä automaattimekanismista
minä en kyllä pidä. Minusta kansallinen
ydinvoimapäätösvalta täytyy
olla ajassa parlamentilla, eduskunnalla, tässä ja
nyt.
Myös pari periaatteellista ongelmaa ovat sellaisia
ylitsepääsemättömiä rämeitä itselleni.
Toinen liittyy tähän Venäjän-tuontiin,
sen tyrehdyttämiseen, tai toisaalta vientisähköön.
Erityisesti tänään ovat hämmentäneet
työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos
Arto Lepistön kannat siitä, että 2020
meillä voisi olla vientisähköä jopa kolme
neljäsosaa toisen uuden voimalan vuosituotannosta. Kyllä tämä on
sellaista rätinkiä, suoraa puhetta, jota minä en
ainakaan voi niellä. Sehän kertoo siitä,
että halutaan niin paljon kapasiteettia, ydinsähköä,
että voidaan oikeasti myydä sitä ulos.
Venäjän-tuontiin liittyy vielä sitten
se ongelma, että kun eletään markkinoissa,
niin miten voidaan pitää siitä kiinni,
että jos venäläinen sähkö on
halvempaa, niin sitä ei tänne tuoda. Nämä ovat
kysymyksiä, joihin ei viime tiistaina vastausta tullut.
Jos, arvoisa puhemies, sallitte, viimeisenä kohtana
nostan esiin erityisesti Fennovoiman hakemuksen kohdalla kummittelevan
jäteongelman. Arvoisa puhemies! Minulle se tulee olemaan
ylitsepääsemätön, jos siihen
ei tule vastauksia, mitä tekee Posiva, mitä tapahtuu
Fennovoiman jätteille. On aika huono signaali antaa 6 vuoden
aika mahdollisille järjestelyille. Tästä minä en
pidä.
Timo Kaunisto /kesk:
Arvoisa puhemies! Päätösesitys ydinvoimaluvista
on paljon enemmän kuin esitys Suomen tulevaksi energiapolitiikaksi.
Se on esitys, jolla Suomi sidottaisiin vanhaan energiateknologiaan,
perinteiseen teollisuusrakenteeseen ja eurooppalaisen talousalueen
riskienergiahuoltajaksi. Se on esitys, jolla orastavalta biotaloudelta
vietäisiin kotipesän markkinasuoja ja jolla olennaisesti
heikennettäisiin sen mahdollisuuksia kehittyä taloutemme uudeksi
tukijalaksi. Kysymys on menneisyydestä ja tulevaisuudesta,
säilyttämisestä ja luomisesta, näköalattomuudesta
ja rohkeudesta.
Finanssikriisin jälkeinen maailma ei enää ole sama
kuin sitä ennen. Rakenteet ja painopisteet muuttuvat. Kokonaiset
toimialat vaihtavat maata ja osoitetta. Vanhoilla teollisilla menestysaloillamme
vallitsee schumpeteriläinen luova tuho, tila, jossa rakenteet
muuttuvat, vanhaa kuolee ja uutta syntyy tilalle. Metsäteollisuuden
osuus viennistämme on laskenut kymmenessä vuodessa
20:sta 10:een prosenttiin, sen osuus arvonlisäyksestä 6:sta
3:een prosenttiin ja työllistettyjen määrä 65 000:sta
alle 50 000:een.
Itse asiassa teollisuudessamme näyttää olevan kyse
enemmän tuhosta kuin luovuudesta. Suomessa on pitkään
elinkeinopolitiikan mallina ollut kehittää sektoreita,
jotka voivat saavuttaa kustannuskilpailuedun. Tätä tavoitetta
on palvellut ydinsähkö, yhteiskunnan takaama ja
vakuuttama, verovapaa, kilpailijoita huokeampi kustannustekijä.
Jatkossa tämä tavoite ei Suomelle ole korkean
kustannustason maana keskeinen peruste. Meidän pitäisi
pyrkiä luomaan uutta liiketoimintaa, joka perustuu ylivoimaiseen
lisäarvoon. Tulevaisuudessa kysymys on tuotantotoiminnan evoluutiosta,
variaatioista, valinnasta ja uudesta kasvusta. Suomessa tarvitaan
panostusta uuden etsimiseen ja kokeiluihin. Voittajat tekevät
uusia asioita ensimmäisenä.
Vaikka hallituksen energiaratkaisun biopaketti on erittäin
vahva ja monipuolinen sekä kooltaan ennätyssuuri,
uhkaa takertuminen ydinenergian lisäämiseen viedä perustan
tiikerinloikalta vihreiden elinkeinojen eturiviin. Ratkaisulla ydinsähkön
osuus nousee jo 60 prosenttiin kulutuksesta. Tämän
laskelman perustana oli teollisuuden arvioima paperin ja kartongin
tuotannon elpyminen liki 14 miljoonan tonnin vuositasolle. Riippumaton
Metsäntutkimuslaitos puolestaan laskee tuotannon tasoksi
vain 9 miljoonaa tonnia ja perustaa tämän paperin
kulutusennusteeseen.
Itse asiassa on aika vaikea kyllä tehdä luotettavaa
arviota metsäteollisuuden tuotannosta ainakaan vuotta 2018
pidemmälle. Näyttäisi, että tuo
Metsäntutkimuslaitoksen trendi ainakin on enemmän
kuin toteutumassa. Myöskin näiden päätösten
jälkeen on tullut uutisia siitä, miten painopaperin
kilpailukyky muun muassa edelleen on laskenut ja tällä alalla
on suuria vaikeuksia. Lisäksi tuntuu, että näistä tuotantoennusteista
puuttuu kokonaan arvio siitä, että nämä hiilivoimalat
voidaan korvata puusähköllä ja että sieltä tulee
myöskin uutta sähköä, ei pelkästään täältä ydinvoimakapasiteetista.
Todellisuudessa, vastoin aiemmin tehtyjä periaatepäätöksiämme,
teollisuus tähtää uraanisähkön
merkittäväksi viejäksi. Sähkönmarkkinat ovat
jo nyt integroituneet pohjoismaiseksi järjestelmäksi,
joka laajenee uuden 1 000 megan siirtoyhteyden kautta Baltian
maihin. Lopulta tähtäimessä on koko Euroopan
laajuinen sähköverkko, johon Venäjän
tuotanto ja yhteydet luovat oman lisänsä. On selvää,
että tässä markkinassa vahva ydinvoimaan
perustuva peruskuorma tarjoaa sähkön tuottajalle
pelintekijän roolin. Kauniit puheet omavaraisuudesta ovat
kekkoslaista kuorrutusta monopolisähkön kakun
päällä.
Nykyinen tuotantomme perustuu vesivoimaan, ydinvoimaan, prosessivoimaan,
kaukolämmön chp-voimaan ja hiililauhteeseen sekä tuontiin
Venäjältä ja Pohjoismaista. Sähkömarkkina
elää koko ajan, eikä ole olemassa yhtä alituista
tuotannon tarvetta. Itse asiassa kapasiteettimme riittää oikein
hyvin talven kireimpiä pakkaspäiviä lukuun
ottamatta. Tämä olisikin älykkäällä sähkönohjausjärjestelmällä,
kuten kaksisuuntaisella kuluttajasähkön mittauksella
ja myynnillä, helposti hoidettavissa. Lisäksi
Olkiluoto 3 ehkä joskus valmistuttuaan poistaa meiltä laskennallisen
sähköntuotannon aliomavaraisuuden.
Ei voi välttyä ajatukselta, että Suomi
on jättäytymässä uuden eurooppalaisen
energiapolitiikan Molotov–Ribbentrop-linjauksen väärälle
puolelle. Kun Euroopan unionin 20—20-strategia panostaa
vihreään kasvuun, tähtää Suomi
itäeurooppalaisen savupiipputeollisuuden sähkön huoltajaksi
ja jäteriskin kantajaksi. Nytkin on kyse valinnasta, ei
ajelehtimisesta. Ydinvoima on väliaikainen ratkaisu matkalla
kohti kestävämpää energiataloutta.
Nyt kun olemme aidosti uuden ajan kynnyksellä matkalla
kohti monipuolista ja teknisesti täysin toimivaa ja välttämätöntä biotaloutta,
en voi henkilökohtaisesti muuta kuin hämmästellä rohkeuden
ja uskon puutetta. En voi nielaista sellaista poliittista katumuspilleriä,
joka oikeuttaisi minut läpimurron hetkellä muuttamaan
näkymääni Suomen edelläkävijän osasta
maailman uusiutuvan energiantuotannon tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Tässä ollaan avaamassa kyllä ovea
ydinsähkön viennille. Melkoinen periaateratkaisu.
On pakko mukailla tässä vähän Pentti
Saarikoskea: en anna teille anteeksi, sillä te tiedätte
hyvin, mitä olette tekemässä.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Suomen kilpailukyvystä on huolehdittava
tulevaisuudessakin, ja nykyinen hallitus on valmis tähän
toimenpiteillä, joista osoituksena on tämä loistava
energiapaketti. Päästöt vähenevät,
omavaraisuutemme kasvaa, ja hyvinvointia luovat työpaikat
lisääntyvät. Meillä on edessä vaativa tavoite,
kun uusiutuvan energian osuus tulee nostaa 38 prosenttiin kaikesta
energiatuotannosta tällä vuosikymmenellä.
Päästötön Suomi ei saa olla
vain haavekuva, vaan konkreettinen tavoite. Lisäämällä uusiutuvaa
energiaa ja panostamalla myös päästöttömään,
kotimaiseen ydinvoimaan voimme nämä tavoitteet
toteuttaa.
Meillä on mahdollisuus ja meidän tulee olla etujoukoissa
kehittämässä uusia energiaratkaisuja.
Alalla kasvumahdollisuudet ovat valtavat, ja Suomen on tartuttava
tähän mahdollisuuteen. Uusiutuvaan energiaan ja
energiatehokkuuteen panostavat yritykset ovat avainasemassa. Nyt
on aika uusien innovaatioiden. Koko maassa tarvitsemme uuden kansallisen
energia- ja ilmastoinnovaatioiden strategian. Suomen sähköntuotannosta
tuulivoiman osuus pyritään muun muassa syöttötariffeilla
nostamaan jopa kymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Myös
bioenergian käyttö käytännössä kolminkertaistuu
ja maa- ja ilmalämpöpumppujen määrä nelinkertaistuu. Niin
ikään energiatehokkuuden osalta toimiin on myös
ryhdytty. Ilmastoajatteluun on siirrytty niin kaavoituksessa kuin
yhdyskuntarakenteessa, ja ihmisten arkeen pyritään
tuomaan yhä enemmän energiaa säästäviä ratkaisuja.
Mitä sitten ydinvoimaan tulee, niin vaikuttaa siltä,
että moni poliitikko haluaa ennemminkin rajoittaa kuin
mahdollistaa tulevaisuutta. Menneisyyteen on niin helppo takertua.
Jos Suomen kilpailukyvystä kuitenkin halutaan pitää huolta tulevaisuudessakin,
kotimaista, päästötöntä ja kohtuuhintaista
ydinenergiaa tarvitaan lisää. Tämä lisärakentaminen
on syytä aloittaa Eurajoen Olkiluodosta. Lupa rakentamiseen
pitäisi antaa hallituksen esittämällä tavalla
sekä TVO:lle että Fennovoimalle.
Minä en usko poliitikkojen kaikkivoipaisuuteen. Säteilyturvakeskus
on oikea taho määrittelemään
turvallisuuskysymykset, ja markkinat määrittelevät
taloudelliset realiteetit. Siksi lupa olisi voitu antaa kolmellekin
hakijalle. Luparatkaisua tehtäessä lähtökohdan
on oltava turvallisuus. Suomessa Säteilyturvakeskus on
osoittanut, että turvallisuudesta ei tingitä edes
aikataulupaineiden alla. Turvallisuuteen liittyvät myös yhteiskunnan
tarjoamat palo- ja pelastuspalvelut Puolustusvoimia ja terveydenhuoltoa
unohtamatta. Jo toimivilla ydinvoima-alueilla asioita on hiottu
jo vuosikymmeniä, ja ne ovat osoittaneet toimivuutensa.
Käytetyn polttoaineen välivarastointi ja loppusijoitus
on osa turvallisuuskysymystä sekin. Loppusijoituksesta
moni poliitikko on esittänyt TVO:n ja Fortumin yhteisyrityksen
Posivan kannasta poikkeavia näkemyksiä. On sanottu,
että kyllä sinne Eurajoen kallioon mahtuvat muidenkin
jätteet. Minulla ei ole rohkeutta kertoa asiantuntijoille,
mitä Olkiluodon onkaloihin voidaan sijoittaa ja kuinka
paljon. Ennen kuin lopullinen rakentamislupa voidaan myöntää muille
kuin Posivan omistajille, loppusijoituskysymys on ratkaistava luotettaviin
tutkimustuloksiin nojautuen. Päästöjen
vähentämisen kannalta keskeisintä on
aikataulu. Mitä nopeammin uusia voimaloita päästään
rakentamaan, sitä nopeammin päästöt
vähenevät. On luonnollista, että siellä, missä rakenteet
ovat kunnossa, rakentamisen alkuun päästään
nopeimmin.
Suomalainen osaaminen on pidettävä suomalaisissa
käsissä. Voimalaomistuksen kotimaisuudella on
tässä merkitystä. Omistajalla on kuitenkin
päätöksenteon avaimet. Energian hintaan vaikuttavat
aivan keskeisesti valmis infra, rakenteet, varavoima, turvallisuuspalvelut
ja muut arvokkaat välttämättömyydet.
Mitä valmiimpi paketti, sitä edullisempaa energiaa
ja sitä pienempi on myös sähkölasku
työmailla ja kotitalouksissa. Veronmaksajat ovat ydinvoimarakentamisessa saamapuolella.
Hankkeet ovat yritysten rahoittamia. Veronmaksajille ei aiheudu
kustannuksia siellä, missä nämä ovat
jo valmiina.
Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuuden kannalta ydinvoimarakentamisessa
on kyse merkittävämmästä ratkaisusta
kuin yleisesti on ymmärretty. Tarkasteltiinpa lupakriteerejä ja
valmiuksia millä tahansa perusteella, faktat osoittavat
ainakin Olkiluodon suuntaan. Poliittisen järjestelmän
uskottavuus edellyttää, että ratkaisut tehdään
faktoihin nojautuen.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimalla on joka puolella sekä kannattajia
että vastustajia, niin myös meillä Lapissa.
Energiakysymys on paitsi kansallinen myös vahvasti kansainvälinen
kysymys. Meidän on täytettävä EU:n
meille määrittämät sitoumukset
ja samalla meidän on ratkaistava, kuinka omavaraisia aiomme
tarvitsemassamme energiantuotannossa olla.
Vuonna 2009 kuluttamastamme sähköstä 14 prosenttia
tuotettiin Venäjällä. Sähkön
omavaraisuuden lisääminen kuuluu Suomen pitkän
aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin.
Energiakysymys on erittäin keskeinen pohjoisen Suomen menestyksen
ja kukoistuksen kannalta. Lapissa meillä on isoja teollisuuslaitoksia,
kuten muun muassa Outokumpu, Metsä-Botnia ja Stora Enso,
joiden energiansaanti on tulevaisuudessakin turvattava. Teollisuuden osuus
Lapin yritysten liikevaihdosta oli 58 prosenttia ja työpaikoista
23 prosenttia vuonna 2007. Lapille elintärkeät
metsä-, metalli- ja paperiteollisuus ovat hyvin energiaintensiivisiä aloja. Lisäksi
kasvava energiantarve tulee olemaan kaivannaisteollisuudella ja
matkailulla.
Ennen kaikkea kuitenkin meidän tulee panostaa uusiutuvaan
energiaan. Voisi mainita esimerkiksi hakkeen käytön,
aurinko-, vesi- ja tuulivoiman. Meillä Lapissa
on vireillä monia merkittäviä hankkeita,
kuten Rovaniemen Energian lauhdevoimalaitos, jolla tuotettaisiin
sähköä paikallisista puupolttoaineista
ja turpeesta, Kemi—Tornion alueelle suunnitteilla oleva
biopolttonesteiden tuotantolaitos sekä lisäksi
merkittävät tuulivoimahankkeet sekä merellä että sisämaassa.
Lisäksi bioenergiayrittäjyyttä on lisättävä koko
maakunnassa vesivoimaa unohtamatta.
Tänään olemme koolla keskustelemassa
ydinvoiman lisärakentamisesta Suomeen. En itse ole ydinvoiman
innokkaimpia kannattajia, mutta olen pyrkinyt arvioimaan asiaa mahdollisimman tasapuolisesti
osana koko energiaratkaisuamme ja energiantarvettamme. Toisaalta
vaakakupissa painavat ydinvoiman haittapuolet, kuten kysymys jätteiden
loppusijoituspaikasta tai uraanin etsinnästä,
joka soveltuu huonosti yhteen lappilaisen matkailuimagon kanssa.
Jos Fennovoima saa eduskunnalta periaatepäätöksen,
valitsee yhtiö voimalansa sijoituspaikan viimeistään
vuoden 2011 alkupuolella. Vaihtoehtoina ovat Pyhäjoki ja
Simo. Ensimmäiset rakennustyöt valitulla paikkakunnalla
on tarkoitus aloittaa vuonna 2012. Ydinvoimalan kaltainen suurhanke
olisi työpaikkoineen, verotuloineen ja välillisine
vaikutuksineen piristysruiske koko Pohjois-Suomelle. Rakennusvaihe
kestää 6—8 vuotta ja työllistää vilkkaimpien
vuosien aikana tuhansia ihmisiä. Monet työntekijät
asuvat seutukunnassa useita vuosia. Hankkeen mukana tuleva erilaisten
palvelujen tarve on erinomainen mahdollisuus alueen tunteville paikallisille
yrityksille.
Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monen eri alan osaajia.
Alkuvaiheessa täytyy rakentaa teitä, satamaa,
laitureita, asuntoja, tehdä louhintatyötä ym.
sellaista. Kyse ei ole ydinteknistä osaamista vaativista
töistä vaan tavallisesta rakentamisesta, johon
tarvittavaa osaamista on alueella runsaasti tarjolla. Näistä urakoista
soisi mahdollisimman monen lankeavan suomalaisille ja paikallisille
urakoitsijoille. On selvää, että ydinvoimalaa
ei rakenneta yksin kotimaisen voimin, mutta yritysten valmentamisella
ja aktiivisella tiedottamisella kotimaisen työvoiman osuus saadaan
mahdollisimman suureksi. On myös selvää,
että työt tulee tehdä Suomen lakien ja
työehtosopimusten mukaisesti.
Rakennusalan ammattilaisten lisäksi kysyntää suuressa
hankkeessa on muun muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus-
ja kuljetuspalveluiden, vartioinnin sekä hallinnon henkilöstölle.
Arvioitavanamme olevissa suunnitelmissa varsinainen ydinvoimalarakentaminen
pohjoisessa alkaisi vuonna 2014, jolloin edellisten lisäksi
tarvitaan monenlaista erityisosaamista. Kun voimala olisi käytössä vuodesta
2020 eteenpäin, tarjoaisi se välittömästi
400—500 työpaikkaa.
Koen, että tarvitsemme ydinvoimaa yhdessä uusiutuvien
energianlähteiden kanssa. Suomi on nykyään
liian riippuvainen sähköntuonnista, ja tästä meidän
tulee päästä eroon. Emme myöskään
saavuta ilmastotavoitteitamme ilman hiilidioksidipäästötöntä ydinvoimaa.
Näitä pohtiessani olen päätynyt
puoltamaan yhtä lupaa uudelle ydinvoimalalle, ja Fennovoiman
hanketta perustelen kotimaisella energiantarpeella.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kiitän tilaisuudesta saada vastata,
kommentoida käytettyjä puheenvuoroja.
Paraikaa Venäjällä on Rostovissa
aika iso suomalainen vienninedistämisdelegaatio, ja minun piti
olla vetämässä sitä delegaatiota.
Katsoin, että tämä tilaisuus täällä on
niin tärkeä, että olen paitsi kuuntelemassa,
niin sen mukaan kuin puhemiehet sallivat, aika ajoin myös
kommentoimassa esitettyjä kysymyksiä, ja päätin
jäädä tänne. (Eduskunnasta:
Hyvä!) Tämä on vaan perustelu sille,
että arvaan, että varmaan kysytään
myös sitä, miksen ole siellä jossakin
vähän kauempana.
Toinen tämmöinen ikään kuin
työjärjestyksenomainen kommentti tähän
alkuun on se, että kun on kysymys ydinvoiman lisärakentamisesta, nyt
kysymys on samalla ehdottomasti sellaisesta vakaumuksellisesta kysymyksestä,
vähän omantunnon kysymyksestäkin — jos
sen saman ilmiön hivenen toisin käsittein ilmaisee,
voi puhua tämmöisestä omantunnon kysymyksestäkin — minä myönnän:
ilman muuta näin. Tämän sanon sen takia,
että jos joudun joltain kohtaa kritisoimaan täällä käytettyjä puheenvuoroja,
ydinvoimaan liittyviä, minä en niitä kritisoi
sen takia, että joku on äsken sanotuista syistä,
vakaumuksellisista tai omantunnon syistä, toista mieltä.
En sen takia kritisoi, vaan minä kritisoin, jos kritisoitavaa
on, nimenomaan sen takia, että ne tiedot tai ne arviot
tai se kuvaus siitä, miten asiat ovat puhujan mielestä,
minun mielestäni välttämättä eivät
sillä tavalla olekaan.
Ensimmäisenä lähden liikkeelle siitä,
mitä ed. Jääskeläinen ja myös
ed. Kaunisto täällä omissa puheenvuoroissaan
toivat esiin. Siinä taustalla oli pohdinta siitä,
että kunhan vaan nyt tuota uusiutuvaa energiaa rakennettaisiin
entistä enemmän, niin kyllä kaikki se
tarve, mikä meillä on, tyydyttyisi sillä.
Minä oikeastaan heitän kysymyksen sinnepäin äsken
sanotuille puhujille ja monille muillekin, jotka pohtivat näinpäin
tätä asiaa: Kertokaa minulle, miltä kohtaa
uusiutuvaa energiaa voitaisiin lisätä olennaisesti
enemmän kuin on se paketti, mikä täällä teille
on esitelty. Kyllä jos puuta kovin paljon enemmän
tavoitellaan 2020-luvulle, jo logistiset syyt tulevat vastaan, pullonkaulat
tulevat vastaan. Kyllä tämä on nyt viritetty
niin mittavaksi puun energiakäytöksi kuin ikäpäivänä vaan
voi kuvitella toimivalla tavalla olevan mahdollista.
Niistä muista vaihtoehdoista, käymättä niitä jokaista
vaihtoehtoa erikseen läpite, teoriassa voidaan tuulta rakentaa
vielä enemmän, mutta tuhat noin 3 megan myllyä ylös
Suomessa tilanteessa, jossa kaavallinen tilanne ja valmius ei ole kovin
hyvä, se on kuulkaa kova tavoite. Tullaan näkemään
paljon itkuja ja tullaan näkemään paljon
valituksia. Nyt jo tiedän tapauksia, että ne samat
tahot, jotka ovat puhuneet, että on niin tärkeää rakentaa
uusiutuvaa tuulivoimaa, sitten kun sattuu vähän
lähemmäksi se tuulivoimalaitoshanke, ovat saman
ympäristön nimissä vastustamassa sitä.
(Ed. Zyskowicz: Näitä tulee!) — Näitä tulee!
Ed. Zyskowicz, te olitte aivan oikeassa. — Tästäkin
syystä sen, että kovin paljon enemmän
kuin 2 500 megawattia tehoja saadaan kymmenessä vuodessa
aikaan, uskokoon, ken tahtoo. Tämä paketti on
nyt yritetty rakentaa niin realistiseksi kuin olla ja mahtaa.
Ed. Jääskeläinen täällä puhui
sinänsä ihan kauniisti aurinkoenergiasta ja aaltoenergiasta
ja mitä muita niitä vielä olikaan. No,
onhan niitä mahdollisuuksia. Mutta uskokaa nyt sekin, hyvät
ystävät kaikki, että kyllä se
maksaa. Kun me rakennamme sen äsken sanotun määrän
sähköä, niin me maksamme veronmaksajien
rahoista 200 miljoonaa euroa vuodessa nyt laskennallisesti. Jos
me otamme sitä aurinkoa enemmän käyttöön ja
sitä aaltoenergiaa enemmän käyttöön,
näillä näkymin ainakin se hinta on vielä moninkertainen.
Meillä, Suomella, ei ole maailman talouksien välisessä kilpailussa
kovin monia sellaisia suhteellisia kilpailuetuja, jotka tekisivät
täällä tapahtuvan tuotannon muita selvästi
edullisemmaksi. Energia on sellainen ollut, kutakuinkin, ja jatkossakin
mielestäni kyllä meidän pitää huolehtia
siitä, että energia jatkossakin on meidän
kilpailutekijämme, suhteellisen kilpailuedun antava sille teolliselle
rakenteelle ja talouden rakenteelle, mikä meillä on.
Noissa rakenteissa on kuitenkin joitakin vahvuuksia, kuten esimerkiksi
uusiutuvat raaka-aineet: metsä ja jotkut muut.
Näistä syistä vielä kertaalleen:
teillä on se ihana toive lisätä uusiutuvaa
vielä enemmän, mutta ihanatkin toiveet joskus
joutuu sitten asettamaan aina sen realismin rajoihin, mikä on
realismina tarjolla, ja kovin paljon enempään
en nyt kerta kaikkiaan usko kuin tässä on sanottu.
Sitten edelleen ed. Jääskeläinen
täällä sanoi, että kunhan nyt
käytettäisiin rahaa enemmän tutkimukseen
ja kehittämistyöhön, nimenomaan uusiutuvan
ja ympäristöteknologian kehittämiseen,
ikään kuin nyt näillä ratkaisuilla,
mitä ydinvoimaan liittyen tässä ollaan
tekemässä, ei meneteltäisi noin. Vielä kerran,
ed. Jääskeläinen ja kaikki muutkin: Me
olemme tehneet niin radikaalin lisäyksen ilmasto-, energia-,
ympäristöteknologian rahoittamiseen julkisista
varoista, että ette te taatusti osannut kuvitella kolme
neljä vuotta sitten, että me kolminkertaistamme
näiden varojen käytön muutamassa vuodessa.
Näin me olemme tehneet kuitenkin.
Arvoisa puhemies! Huomaan, että kello käy. Näihin
määriin ehkä minä palaan sitten
seuraavalla kertaa. Tänä aamuna on täällä julkisessa keskustelussa
lähinnä teollisuusneuvos Lepistön puheenvuoroja
siteeraten väitetty sitä ja tätä.
Kun nyt yritän olla kuuliainen puhemiehelle siinä ihanassa
toivossa, että saisin toistekin vastata ...
Puhemies:
Eduskunnan säännöille vain!
Anteeksi?
Puhemies:
Eduskunnan säännöille vain!
No, mutta minä tulkitsen, että puhemies sitten
niitä valvoo ja vartioi.
Palaan siihen kysymykseen hetken päästä, koska
pidän sitä erittäin tärkeänä,
että saan sen jälleen kerran käydä läpite.
Yleisradion muuan toimittaja tätä myllyä jauhaa,
ja myös minun pitää siihen voida joskus
vastata.
Puhemies:
Tehdään näin! Käydään
sitten tässä debatti, johon on halukkuutta enemmän
kuin mitä meillä on mahdollisuuksia.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselta jäi edellä kuvaamatta,
minkä takia sähkön tarve katsotaan nyt
niin suureksi. Ministeri on lisännyt ennakoitua sähkönkulutusta
7 terawattitunnin verran vuodelle 2020, ja samaan aikaan, samassa ajassa,
ministeriössä tehty arvio silloin käytettävissä olevasta
sähköntuotantokapasiteetista on pienentynyt 5
terawattituntia. Yhteensä on syntynyt yhden ydinvoimalan
vuotuisen tuotannon suuruinen aukko, jota nyt sitten kahdella ydinvoimalalla
aiotaan paikata.
Ministeri kysyi, mikä on se vaihtoehto, voidaanko uusiutuvia
lisätä enemmän. Vihreiden esittämässä mallissa
otetaan lähtökohdaksi ministerin esittämä lähes
98 terawattitunnin vuotuinen kulutus ja sitten lähdetään
katsomaan, millä vaihtoehtoisilla keinoilla sähkön
tarve voidaan kuroa umpeen. Ne keinot ovat energiatehokkuus, ne
keinot ovat kysyntäjouston parantaminen ja ne keinot ovat
myös pieni uusiutuvan energian lisäys siihen päälle,
mistä hallitus on jo päättänyt.
Näillä keinoilla on mahdollista tyydyttää Suomen
sähkön tarve tulevaisuudessakin ilman lisäydinvoimaa.
Puhemies:
Käydään tämä lukuerimielisyys
nyt saman tien läpi, niin keskustelu etenee.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Oikeastaan viime viikolla kerran sen kävin
läpi, mutta kaiken sen jälkeen, mitä viime
päivinä on tapahtunut, on paikallaan muutama sana
vielä.
Palautan mieleen ensin strategian, joka täällä hyväksyttiin
taannoin. Sen strategian mukaan sähkön kulutus,
ellei mitään energiatehokkuustoimia tehdä,
on 104 terawattituntia vuonna 2020. Jos tehdään
tehokkaita toimia, voidaan päästä 98
terawattituntiin. Niin me yhteisesti täällä totesimme.
No sitten tuli lama, tuli ongelmia. Arvio siitä, minkä verran
nämä ongelmat, nämä lamat, vaikuttavat
kaikkeen siihen, mikä sähkön tarve on
tulevaisuudessa, vaihtelivat. Syvin, synkin, arvio oli viime syksynä,
että se tarve vuonna 2020 olisi vain noin 91 terawattituntia. Se
oli puhdas virkamiesarvio, sitä koskaan poliittisesti ei
hyväksytty.
Tuon arvion jälkeen teollisuus ja virkamiehet, nämä arvioitsijat,
jatkoivat yhteistä arviota siitä, kävivät
tarkemmin läpi niitä perusteita, mille numerot
perustuvat, ja päätyivät siihen, että tarve olisi
vuonna 2020 noin 95 terawattituntia, itse asiassa kirjattiin 96:ksi.
Tämä oli virkamiestyön pohjalta syntynyt
esitys sen jälkeen, kun virkamiehet ja teollisuus olivat
käyneet oman keskustelukierroksensa läpi.
Tämän jälkeen niitten viimeisten
viikkojen aikaan, kun tätä strategiaa valmisteltiin,
tuli vielä seikkaperäinen keskustelu erityisesti
teollisuuden ja erityisesti siellä vielä metsäteollisuuden kanssa.
Ja näissä keskusteluissa tuon ministeriryhmän
läsnä ollessa, jossa olivat ministerit paikalla
ja viimeisissä kahdessa keskustelussa paikalla oli myöskin
pääministeri, koko tämän ministeriryhmän
läsnä ollessa esitettiin teollisuuden edustajien
vahvat vakuuttelut siitä, että se puun käyttö — paperin,
kartongin tuotannon taso, mikä voisi olla totta joko nykytuotteilla
tai niistä kehitetyillä uusilla arvokkaammilla
tuotteilla — voisi olla vuonna 2020 sittenkin, niin kuin
ed. Kaunisto täällä ihan oikein sanoi,
lähes se sama 14 miljoonaa tonnia kuin se oli
parhaina vuosina.
Arvio oli siis teollisuudella, että noin 1 prosentin
suuruiset uusinvestoinnit olisivat mahdollisia joka vuosi tästä eteenpäin
tulevien vuosien aikana. Tämä vakuutus itse asiassa
on se, minkä verran — ja se pitää selvästi
sanoa niin kuin on kaikissa käänteissä sanottu — minkä verran
ihan sen teollisuuden viime vaiheen kuulemisen seurauksena näitä arvioita
nostettiin. No, onko se paljon, jos arviota nostettiin 95:stä tai
96 terawattitunnista sinne 98:aan? Sekin on vain se mitoitusperuste.
Minun mielestäni se ei kyllä kovin paljon ole.
Ja se, että se nostetaan 96:sta 98:aan, ei totisesti ratkaissut
yhdenkään ydinvoimalan rakentamista. Aina yksi
tuottaa kuitenkin 12 terawattituntia. Jokainen ymmärtää,
ettei tulkinnalla siitä, onko luku 2 tai 3 terawattituntia
suurempi tai pienempi, ei voinut olla mitään ratkaisevaa merkitystä siinä,
minkälaiseen lopputulokseen tässä päädytään.
Täällä sitten hallitusneuvos Lepistön
puheenvuoroon viitaten ja Yleisradion tv-toimituksen erään
toimittajan toimesta, jonka nimeä nyt en muista, on päivästä toiseen
pyöritetty sitä väitettä, että nyt
tässä syntyy tilanne, jossa sähköä syntyy
Suomessa niin paljon, että sitä viedään.
No totta kai! Siis kannattaa muistaa, että ei sähköä kuulkaa
voi varastoida, kun sitä kuitenkin tuotetaan läpi
vuoden likipitäen sama määrä.
Ihan oikein, meillä päädytään
näiden kahden ydinvoimalaitosluvan jälkeen tilanteeseen,
jossa, niin kuin monesti on täällä sanottu,
useamman kuukauden ajan meillä tuotetaan enemmän
sähköä kuin meillä tarvitaan,
ja totta kai silloin meiltä sähköä viedään
ulos. Mutta näiden kahden luvankin jälkeen, ystävät
hyvät, edustajat hyvät, syntyy tilanne, että siinäkin
tilanteessa ne tehot, mitkä meillä on, sähkötehot,
kotimaiset tehot, eivät riitä kaikkina vuoden
viikkoina tyydyttämään Suomessa olevaa
sähkön kulutusta vuonna 2020, puhumattakaan mikä on
tilanne vuonna 2025. (Ed. Tennilä: Kuinka kauan tämä agitaatio
jatkuu?)
Tämä on se kuva, mikä niin kuin väistämättä aukeaa.
Ja kannattaa muistaa todellakin, että tehot on eri asia
ja se sähkön määrä on
eri asia. Sitten jos käykin niin, että enimmillään
viedään lähes kolmeneljäsosa-ydinvoimalaitoksen
verran, niin kysymys kuuluu: Olisiko sitten pitänyt rakentaa
niin kuin kaksikolmasosasuuruinen ydinvoimalaitos, että se
olisi mennyt ihan just tasan tarkkaan yhteen? Taikka olisiko pitänyt
luopua siitä ajatuksesta, minkä eduskunta tavoitteena
tähän asiaan kirjasi, kun sanoi, että pitää mitoittaa niin,
että me kykenemme tuottamaan sen, mitä täällä tarvitsemme?
Muihin kysymyksiin palaan sitten tuonnempana.
Puhemies:
Tässä on mahdollisuus noin kymmenkuntaan vastauspuheenvuoroon.
Pyyntöjä on tietysti paljon enemmän.
Jatketaan.
Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Finland har förbundit sig att följa EU:s
klimatpolitik, och för att uppnå dessa mål måste
vi styra energipolitiken så att kravet på 38 procent
förnybar energi kan uppnås. De geografiska förutsättningarna
för vindkraft är mycket gynnsamma på Åland
och en stor tillgång för Finland. Åland
skulle kunna producera vindkraft som genom kabel till riket skulle
komma in i det finska nätet och vara till nationell nytta.
Näringsverksamhet och energi hör till Ålands behörighet,
och det finns personer som hävdat att byggande av vindkraft
på Åland helt måste finansieras ur landskapets
budget. EU känner inga självstyrande områden
och som medlem har Åland en gemensam klimatstrategi med
Finland och det ligger i bådas intresse att vi kommer fram till
en för båda parter bra lösning. Ärendet
har varit hos Ålandsdelegationen, alltså den institution,
det organ, som instiftades av Nationernas förbund 1921
för att lösa just sådana här
konflikter.
Det finns inga juridiska hinder för att stödja vindkraft
på samma sätt som i riket, och jag vill därför
fråga minister Pekkarinen: Finns det politisk vilja att
lösa den här frågan så att Finland
kan få den vindkraft som Åland kan bidra med?
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On aika turhanaikaista käydä keskustelua
siitä, onko sähkön tarve 95 vai 98 terawattituntia
vuonna 2020. Jos katsotaan taaksepäin, niin joka kerta,
kun tässä salissa on puhuttu ydinvoiman rakentamisesta,
vastustajat ovat sanoneet, että sähkön
kulutuksen kasvu päättyy tähän.
1990-luvun alussa oltiin tässä tilanteessa, silloin
kun Loviisa 3:sta päätettiin, tämä sama
ennuste oli silloin. Tämä toimii vain sillä tavalla,
että jos meillä on hinnaltaan ja tarjonnan vakauden
kannalta ennustettavaa sähköntuotantoa, niin se
tarkoittaa sitä, että Suomeen syntyy tuotantoa,
teollisuutta, joka käyttää sähköä.
Jos ei tätä edellytystä ole, niin silloin
sähkön kulutuskin kyllä loppuu, kun ei
ole tuotantoa.
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä oli hyvä,
että ministeri Pekkarinen totesi, että tämä uusiutuva energiantuotanto
on nyt viritetty äärimmilleen. Olen hänen
kanssaan samaa mieltä siitä, näin on todella
asianlaita. Niiden, jotka sanovat, ettei pidä rakentaa
lisää ydinvoimaa, tulisi kyllä pystyä osoittamaan,
mistä tämä sama määrä pystyttäisiin
tuottamaan.
Vaikka olen kovin aktiivinen ympäristö- ja luontokysymyksissä,
olen päätynyt kyllä siihen alun perin,
että ydinvoima on välttämätön
Suomelle, jos me aiomme säästää ylipäätään
mitään suomalaisesta luonnosta. Mistä me
kuokkisimme ne suot ja mistä me ottaisimme sen puun, jotta
me pystyisimme tuottamaan? Samoin emme voi hyväksyä sitä,
että meidän viimeiset koskemme rakennetaan. Eli
toisin sanoen, jotta pystytään jotain säästämään,
pitää rakentaa nämä ydinvoimalat.
Yksi tarvitaan Venäjältä tuotavan energian
korvaamiseen ja toinen tarvitaan näitten hiilivoimaloitten
ja vastaavien vanhojen laitosten poistumiseen. Jos siinä nyt
jää marginaalisesti vähän yli,
niin silloin sitä voidaan tietysti kaupata, mutta lähtökohtahan
tässä ei ole se, että Suomesta tulisi
pysyvästi energiaa vievä. Eli kyllä tämä on
aika tasapainoinen paketti, kun pidetään huolta
tästä uusiutuvasta, ja sekin on tosiasia, että uusiutuva
ei ole välttämättä sama asia kuin
vähäpäästöinen. (Puhemies:
Vastauspuheenvuoron aika on päättynyt!) Vähäpäästöinen on
eri asia kuin uusiutuva. Tässä on kohtalaisen tasapainoisesti
nämä asiat kyllä esillä.
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ministeri Pekkarisen pyörittelyä siitä,
olemmeko viemässä ydinsähköä vai
emme, niin tuli mieleen teidän itse käyttämänne
sana, se puheenvuoro oli lähinnä tsoukki. Ei siinä vakavasti
nyt puututtu tähän isoon kysymykseen siitä,
että muun muassa Teollisuuden Voima on selkeästi
ilmoittanut, että ydinsähköä tullaan
viemään. Se tarkoittaa sitä, että Suomesta
tehdään ydinvoimareservaatti, jossa onnettomuusriskin
ja jätteen kantavat suomalaiset ja sähkö viedään
vientiin. Minkä vuoksi sitten vientiin halutaan ydinsähköä?
Se johtuu siitä, että voimassa oleva ydinvastuulaki
vääristää kilpailua energiamarkkinoilla
ydinvoiman hyväksi. Ydinvastuulaissa on rajoitettu ydinlaitoksen
ja ydinmateriaalin käsittelevän toimijan vahinkovastuu
700 miljoonaan euroon. Edes vakuutusyhtiöt eivät
suostu ydinvoimaa vakuuttamaan, mutta Suomen kansa halutaan laittaa
tällä lainsäädännöllä vakuuttamaan
ydinvoima. Vain kun tästä pysyvästä valtion
tuesta luovuttaisiin, saataisiin ydinenergian todellinen hinta.
Kansainvälisissä arvioissa se on neljän-
viisinkertainen verrattuna siihen, mitä on tämän
kansan ydinvastuulain kautta tukema ydinvoima. Sen vuoksi te haluatte,
ministeri Pekkarinen, ydinvoimaa vientiin.
Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy ed. Salolaiselle sanoa,
että olette te kummallinen kapitalisti, kun te haluatte
rauhoittaa vain koko Suomen.
Mutta pakko sanoa ministeri Pekkariselle siitä, mistä löytyy
uusiutuvaa energiaa. Olin juuri Itävallassa, jossa tehtiin
ydinenergialaitos 1970-luvun lopulla ja se päätettiin
kansanäänestyksellä sulkea. Se on nykyään
museona siellä. Siitä alkoi vaihtoehtoinen polku,
jolla kehitettiin uusiutuvaa energiaa, ja Itävalta on maailman
johtava uusiutuvan energian valtio.
Bioenergiapaketista: Siitä puuttuu pellettipolku, pellettipolkua
ei ole avattu. Siitä puuttuu biokaasupolku. Saksassa on
yli 4 000 biokaasureaktoria ja koko ajan tulee lisää.
Meillä on 57 kappaletta, jotka ovat lähinnä kaatopaikkoja
hyödyntäviä biokaasulaitoksia. Ja puuenergia:
Meillä metsien kasvu on 100 miljoonaa kuutiota vuodessa
ja siitä hyödynnetään korkeintaan
puolet, jatkossa ehkä jopa vähemmän,
valitettavasti, ja kasvu kiihtyy. Meillä on kyllä resursseja
ja raaka-aineita, meillä on osaamista, meillä on
teknologiaa. Kyllä me tästä saamme hyvän
paketin aikaiseksi. Meidän bioenergiamme on perustunut
suurteollisuuteen, mutta meidän hajautettu uusiutuva energiamme
on lähinnä säälittävää.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimaa voidaan mielestäni
vastustaa monilla, ihan järkevillä näkökohdilla.
Mutta se vastustus, jonka ed. Haavistokin toi esiin, joka perustuu
siihen, että kymmeniätuhansia vuosia tai satatuhatta
vuotta itse asiassa meillä on tuommoista säteilevää jätettä,
jolle ihminen ei tule tietämään, mitä tehdä,
tämä vastustava argumentti on mielestäni
kyllä aika lailla perusteeton. Olisi mielestäni
järjetöntä olettaa, että seuraavien
satojen vuosien, tuhansien vuosien, kymmenientuhansien vuosien aikana
ihminen jämähtäisi niin paikalleen, että hän
ei pysty keksimään mitään sellaista
uutta, joka tarkoittaisi tämän säteilevän
jätteen tarkoituksenmukaista hyödyntämistä.
Kun mietitte, mitä viime vuosina, vuosisatoina on keksitty,
kaikki nanoteknologia, ydinteknologia, geeniteknologia, kaikki
vempaimet, mitä tänä päivänä on,
niin luuletteko, että ihmisen kekseliäisyys tähän
päättyy?
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, olitte jokin aika sitten
Shanghaissa maailmannäyttelyn Suomen osastoa avaamassa.
Teillä oli siellä kaverina ehkä teitäkin
vielä tunnetumpi, ainakin kansainvälisesti, joulupukki,
joka edusti siellä myös meidän Lappiamme.
(Min. Pekkarinen: Voiko joku olla?) — Se on vaikeata, mutta näin
se ehkä joulupukin osalta on. — Nyt te olette
sinne joulupukin maille kutsumassa ydinjätti E.ONin tekemään
ydinvoimalan ja jatkoksi vielä uraanikaivoksia Lappiin,
joulupukin maalle. Tehän riskeeraatte kokonaan Lapin matkailumaineen,
sillä ydinvoima on ristiriitoja herättävä asia.
Matkailijat ovat myöskin yhä enemmän
tietoisia tällaisista asioista ja tekevät valintoja
itse. Paljon parempi Lapille, niin kuin muullekin maalle, on se,
että metsähakkeen käytön läpimurtoon
keskitytään. Meillä on hyviä hankkeita
Lapissakin: Rovaniemen bioenergialaitos, 160 miljoonaa, Kemissä Metsä-Botnian
biodiesellaitos. Edistäkää niitä älkääkä sinne
Lappiin saksalaista yhtiötä nyt olko kutsumassa!
Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä oppositiossa
nämä sympatiat kyllä kerääntyvät
nyt ministeri Pekkariselle. Kyllä minä ihmettelen,
mistä ihmeestä me saamme kerättyä edes
ne taloudelliset resurssit uusiutuvaa energiaa tuottavan teknologian
kehittämiseen, jos meillä ei ole tätä energiaintensiivistä teollisuuttamme
eikä se ole kilpailukykyistä eikä sillä ole
niitä globaaleita markkinoita. Täällä harva
se päivä jaetaan sitä kansantalouden
kakkua kaiken hyvän takaamiseksi, mutta tänään
me jaamme sitä kakkua, että millä tavalla me
voimme myös kasvattaa sitä kakkua jaettavaksi.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Uusiutuvien pakettihan on toteuttava joka
tapauksessa, jos aiomme noudattaa niitä EU-sitoumuksia,
joita olemme luvanneet, elikkä päästä sinne
38 prosentin tavoitteeseen. Energiansäästöä ja
energiatehokkuuden parantamista kaivataan kuluttajista teollisuuteen
asti. Energiatehokkuuden parantamisella tavoitellaan Suomessakin
ilmiannettujen tavoitteitten mukaisesti 37 terawattitunnin säästöä vuoteen
2020 mennessä. Se vastaisi noin 9:ää miljoonaa
tonnia hiilidioksidipäästöjen vähennyksessä.
Kansainvälinen energiajärjestö on arvioinut,
että energiatehokkuus on kuitenkin noin kaksi kolmasosaa niistä toimista,
joilla ilmastonmuutosta voidaan rajoittaa 2 prosenttiin vuoteen
2030 mennessä. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kuudennen
ja seitsemännen ydinvoimalan rakentaminen vähentäisi
kasvihuonekaasupäästöjä vain
muutamalla prosentilla. Voisiko ministeri kommentoida tätä arviota?
Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Uskon, että ministeri Pekkarinenkin
tiedostaa olevansa aika heikoilla jäillä, kun
hän perustelee sähkönkulutusennusteita.
Ensinnäkin niitä on tosiaan korotettu, että saadaan ne
lisäydinvoimat mahtumaan sinne ilman merkittävää pysyvää vientiä.
Sitten hän perustelee perussähköntuotantoa
ja ydinvoimaa sillä, että se vastaa muutamien
päivien kulutushuippuihin. Ei perussähköntuotanto
ole tarkoitettu kulutushuippuihin vastaamiseen. Ylipäätään
on typerää suunnittelua ja taloudellista tehottomuutta,
ettei meillä ole hintamekanismeilla ja kysyntäjoustoilla
pyritty vähentämään ei-olennaista
sähkönkulutusta kulutushuippujen aikaan. Se pitää joka tapauksessa
tehdä, koska on järkevintä välttää ei-tarpeellista
kulutusta niinä hetkinä ja ohjata sitä erinäköisillä sähköjärjestelmän
kehittämisillä ja hintamekanismeilla toisiin ajankohtiin.
Arvoisa puhemies! Toisin myös esille sen, että kyllä on
selvästi se vaara, että jopa 15 miljardin euron
massiiviset investoinnit ydinvoimaan, se miten se sitoo pääomia
vuosikymmeniksi, vie rahaa pois uusiutuvista energioista. Tämän
on todennut myös Taisto Turunen, teidän ministeriönne
ylijohtaja, että esimerkiksi biomassalla tuotettavaa yhteistuotantoa
se voi uhata — näin hän totesi syksyllä 2009 — ja
myös energiatehokkuutta, jota lisäämällä on
saatavissa ne halvimmat, tehokkaimmat tuotot siten, että saamme
Ruotsin esimerkkiä seuraten energian kokonaiskulutuksen,
sähkönkulutuksen taittumaan. Ja se voi uhata myös
suomalaisia työpaikkoja, koska se on se ala, joka kasvaa
voimakkaimmin, missä on taloudellisimmin saatavissa
päästöjen vähentämistä aikaan.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä kokonaispaketti, joka nyt
on käsittelyssä, on erittäin hyvä.
Otamme vahvan ensi askeleen kohti vähähiilistä ja
hiilineutraalia Suomea. Olen tätä pakettia erittäin tyytyväisenä lukenut.
Tässä keskustelussa ministeri, niin kuin useammat
kollegatkin, nosti esille myös tuulivoiman ja sen rakentamisen.
Siitä tulee, arvoisa ministeri, erittäin merkittäviä maisemahaittoja,
siitä tulee erittäin merkittäviä ympäristöhaittoja. Minun
mielestäni ei yhtään saa väheksyä sitä, että ne
ihmiset, joiden rannoille, joiden omakotitalojen pihoille ja kesämökkien
pihoille näitä tuulimyllyjä nyt suunnitellaan,
ovat siitä näreissään. Haluaisin
nyt kysyä ministeriltä, miten te tulette suhtautumaan
tähän ymmärrettävään
huoleen, vai tullaanko jyräämään
tuulimyllyt joka luodolle niin sanotun yleisen edun nimissä.
Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ydinenergian osalta kansallinen neitseellisyys
on kadotettu. Ydinvoima on osa kokonaisuutta, mutta nyt tässäkin
keskustelussa edelleen penään ministeriltä sitä — kun äsken leikittelitte
sanoilla, että olisiko pitänyt rakentaa yksi kolmasosavoimala,
jos kaksi kolmasosaa viedään ulos — tarkoittaako
tämä nyt kyllä—kyllä-
vai ei—ei-vastauksena, että te olette valmiit
vientisähköön. Toisaalta minä edelleen
kysyn sitä, jota kysyin jo pöntöstä,
mitä tälle Venäjän tuontisähkölle
tapahtuu, miten markkinat siltä osin suitsitaan, miten
pannaan sähköhana kiinni niin, että pitäydytään
pois siitä kaksinaismoralismista, jossa tuodaan Venäjältä ydinsähköä mutta
kotimaassa ei olisi valmiutta tehdä ydinsähköä.
Näihin asioihin pitää saada, ennen kuin tästä voi äänestää,
oikeasti vastaukset selvällä suomella.
Puhemies:
Vielä edustajat Ruohonen-Lerner ja Anneli Kiljunen,
sitten ministeri vastaa, ja sen jälkeen välittömästi
puhujalistaan. Meillä on 80 puheenvuoroa vielä käyttämättä.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuleva ydinjätepäätös
on historiallinen sen valtavan laajojen ja pitkäkestoisten
vaikutusten vuoksi. Onnettomuusriskit ovat niin suuret, etteivät
edes vakuutusyhtiöt myönnä vakuutuksia
näiden riskien varalta. Suomesta löytyy tällä hetkellä lukuisia
ongelmajätteen kaatopaikkoja, joita ongelmajätteitä tuottaneet
yritykset ovat jälkeensä jättäneet,
eli ne ovat pesseet kätensä tästä likaisesta
aineesta. Veronmaksajat maksavat nyt näiden tavanomaisten
ongelmajätteiden kaatopaikkojen kustannuksia valtavilla
panostuksilla. Näin käy varmasti myös
ydinjätteen kanssa tulevaisuudessa, mikä ei voi
olla oikein eikä hyväksyttävää.
Kysyn ministeri Pekkariselta, onko Suomeen hänen mielestään
tosiasiallisesti tulossa yksi vai kaksi hautapaikkaa ydinjätteelle,
sillä Fennovoiman ydinjäteasia on edelleen täysin
avoin kysymys, ja mitkä riskit liittyvät ministerin
mielestä ydinjätteen hautapaikkoihin vai ovatko
ne hänestä täysin riskittömiä.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt nyt esityksen kahdesta
ydinvoimalasta ja uusiutuvasta energiasta. Lähtökohdaksi
se on ottanut energiankulutuksen kasvun. Suomessa eri teollisuusalat,
yritykset ja eri yliopistot, muun muassa Lappeenrannan yliopisto,
ovat sitoutuneet tekemään työtä energiatehokkuuden
ja säästöjen aikaansaamiseksi. Nyt nämä yliopistot
kehittävät erilaisia hankkeita energiatehokkuuden
lisäämiseksi mutta eivät pysty niitä toteuttamaan
yhteistyössä eri yritysten ja elinkeinoelämän
kanssa, koska Tekesillä ei ole tähän
turvata rahoitusta. Kyse ei ole huonoista hankkeista, kyse on ennen
kaikkea siitä, että Tekesillä ei ole
tähän rahaa. Miksi hallitusta ei kiinnosta vahvempi
panostaminen energiatehokkuuteen?
Arvoisa puhemies! Kysyisin teiltä, ministeri Pekkarinen:
Miksi energiaesityksessänne on unohtunut se kaikkein tärkein
elikkä huomattavasti voimakkaampi panostaminen energiatehokkuuteen?
Miksi hallitus ei ole halunnut panostaa muun muassa Tekesin riittävään
rahoitukseen?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kaksi kommenttia vihreille ensinnäkin.
Kun täällä verrataan nyt Ruotsiin
tilannetta meillä, Ruotsi on, edustajat hyvät,
lisännyt ydinvoimakapasiteettia viimeisten runsaan kymmenen
vuoden aikaan määrällä, joka
on suurempi kuin nyt täällä meidän
käsittelyssämme olevat lupahakemukset. Tämä on
totuus, ed. Ville Niinistö. Näin on Ruotsissa
käynyt, ja nyt he ovat vielä päättäneet,
että kaikkien kymmenen ydinvoimalaitoksen, mitä siellä on,
tehoja voidaan nostaa entisestään sen jälkeenkin,
vaikka ne ovat jo nostaneet enemmän kuin mitä meillä nyt
lupahakemuksissa on tällä hetkellä pöydällä.
Toinen: Sen verran ihan tämmöistä reilua
meininkiä toivoisin, kun teidän puoluesihteeri
Laturi oli tuolla Etelä-Savossa tässä viime
viikonvaihteessa, hän kertoi kuinka paljon hyvää nyt
sitten tämä uusiutuvan energian paketti tuo Etelä-Savolle,
ja sen jälkeen hän kertoi, kuinka valitettavaa
on, kun Pekkarinen on kääntänyt selkänsä uusiutuvaa
energiaa kohtaan. No, retoriikassa voi melkein mitä tahansa
harrastaa, mutta olisiko nyt pikkasen mennyt pieleen näiltä osin?
Ikään kuin se uusiutuva olisi ollut vihreitten
rakentama ja tämä kaikki muu on meidän
kaikkien muiden. Minä valitettavasti joudun sanomaan, että vihreät
ulkoistivat itsensä pois tosiasiassa sekä tämän uusiutuvan
että tämän ydinvoiman, myös
uusiutuvan energian, rakentamistyöstä näitten
viimeisten viikkojen aikaan.
Mitä tulee, ed. Kaunisto, tähän pellettiin
ja biokaasuun, nyt me olemme tekemässä täällä ratkaisua,
jolla esimerkiksi biokaasusta silloin, kun siitä otetaan
paitsi sähkö myöskin se lämpö vähintään
50-prosenttisesti, maksetaan tällä hetkellä 133,50
euron megawattituntihinta. Markkinasähkö on tällä hetkellä 50
euroa megawattitunnilta. Minusta se on veronmaksajilta aika hyvä suoritus,
jos veronmaksajat maksavat pussistaan tämän 133,50
euron ja 50 euron välisen eron. Kyllä tässä,
ed. Kaunisto, nyt aika vahvasti otetaan tämä biokaasu
huomioon.
Mitä joulupukkiin tulee, ed. Tennilä, tuolla Ranskassa
on aika monta ydinvoimalaitosta ja itse asiassa kaksikin niistä on
ei niin hirveän kaukana niin ikään lasten
ja meidän vähän vanhempienkin suosimasta
Disneylandista. Siellä Disneylandissakin käyvät
lapset ja käyvät kaikki ne, jotka uskovat pukkiin,
ihan samalla tavalla kuin meillä täällä Lapissa.
Mitä vielä viimeisenä kommenttina
nyt sitten tulee siihen, (Ed. Arhinmäki: Miten tämä ydinvastuulaki?)
miten nyt oikein on tämä määrä, mikä se
nyt se oikea määrä on, kuinka vaarallista se
on, jos meiltä sähköä viedään — vielä kerran: sähköä ei
voida varastoida. Kun meille tulee tilanne, jossa tiettyinä kuukausina
vuodesta meille tuotetaan enemmän sähköä kuin
meillä kulutetaan, niin kyllä se silloin on aika
fiksua viedä. Mutta vielä kertaalleen sanottuna:
Tämäkään teho, mikä nyt
rakentuu näillä ratkaisuilla, ei kuitenkaan riitä kaikkien
viikkojen aikaan tyydyttämään täällä olevaa
kysyntää, ja mitä pitemmälle 2020-luvulla
mennään, sitä ongelmallisemmaksi tämä tilanne
käy.
Vielä: Täällä joku edustajista
sanoi, ed. Anneli Kiljunen, että nythän pitäisi
tavoitella energiankäytön vähentämistä.
Juuri niin, sitä hallitus tavoittelee, ja tavoite on, että vuoteen
2050 mennessä energian kokonaiskulutus laskee 200 terawattituntiin
nykyisestä yli 300:sta. Tavoite on, että jo 2020
kokonaisenergiankulutus kääntyy laskuun. Mutta,
ed. Kiljunen, se vaan nyt sattuu olemaan niin, että sen
kokonaisenergiankulutuksen sisällä muista energiamuodosta
kulutus siirtyy monien seikkojen summana yhä enemmän
ja enemmän kohti sähköä. Halusimme
tai emme, mutta näin se käytännössä käy.
Vielä päästöihin, jos puhemies
sallii: Yksi ydinvoimalaitos, joka on 12 terawattituntia, jos se
kykenee korvaamaan nimenomaan hiiltä laskennallisesti,
se tarkoittaa noin 10 miljoonan CO2-tonnin säästöä.
Arvioidulla keskimääräisellä hinnalla
seuraavalla päästökauppakaudella arvio
on, että se on noin 20 euroa tonnilta. 20 euroa tonnilta
kertaa 10 miljoonaa: Laskennallisesti kysymys on todella mittavista
säästöistä, mitä päästökauppamaksuun
meiltä ulos saadaan säästöjä,
jos hiili voidaan korvata päästöttömällä,
uusiutuvalla tai ydinpäästöttömällä,
sähköllä.
Timo Juurikkala /vihr:
Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota ministeri Pekkarisen puheessa
tähän, että hän aika rajusti
sanoi vihreiden osalta, että vihreät
ovat ulkoistaneet itsensä sekä uusiutuvapaketista
että ydinvoimapaketista. Näinhän nyt
asiat eivät ole. Me toki ydinvoimaratkaisuja vastustamme,
mutta uusiutuvapaketissa olemme pääosin olleet
mukana ja pidämme näitä linjauksia siltä osin
hyvinä. Meidän huolemme on vain se, että kun
kansakunnan pääomista sitoutuu näin huomattava
määrä näihin ydinvoimahankkeisiin,
jos nämä päätökset
toteutuvat, niin miten niitä pääomia
sitten jää edistämään
tätä uusiutuvapakettia, jonka pääomatarve myös
on aika huomattava.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätökset
ovat mittaluokaltaan aivan omassa sarjassaan eduskunnan päätösten
joukossa. Nehän vaikuttavat Suomen kehitykseen ja asemaan
seuraavien sadan vuoden aikana, ja vaikutukset ulottuvat jätteen
muodossa kymmenientuhansien vuosien päähän,
paljon pitemmälle kuin mikään ihmiskunnan
muu päätös tekee ja on tehnyt.
Ministeri Pekkarinen kuulutti äsken tuossa puheenvuorossaan
reilua meininkiä, ja nyt reilun meiningin mukaisesti minä esitän
tässä tämmöisen avoimen kirjeen,
jonka vihreät ovat tänään ministeri
Pekkariselle osoittaneet. Tässä kirjeessä on
kymmenen avointa kysymystä, joihin odotetaan ministerin
vastaavan soveltuvin osin tässä tilaisuudessa
tai sitten myöhemmin kirjallisesti. Täytyy toki
todeta, että osa näistä kysymyksistä on
niin kiperiä, että todennäköisesti
kunnon vastauksia ei pitkälläkään
aikavälillä tule löytymään.
(Ed. Zyskowicz: Kestääkö satatuhatta vuotta?)
Nämä kysymykset ovat sellaisia, jotka vihreiden
lisäksi askarruttavat kyllä laajoja kansalaispiirejä,
ja näiden parissa on siltäkin pohjalta työskennelty.
Mutta aloitetaan:
Ensimmäisenä: Millä edellytyksillä ja
perusteilla arvioidaan lisäydinvoiman tuottavan 10 miljoonan
tonnin vuotuiset päästövähennykset Suomessa,
ja miksi arvioitu vähennys on viisi kertaa niin suuri kuin
Vtt:n selvityksen oletuslaskelmissa?
Toinen: Miksi työ- ja elinkeinoministeriössä ei
ole valmisteltu ja arvioitu myös sellaista vaihtoehtoa,
jossa yhteiskunnan sähköntarve katetaan ilman
lisäydinvoimaa, siten kuin vuoden 2001 periaatepäätöstä tehtäessä toimittiin?
Kuinka monta terawattituntia Suomesta enimmillään
vietäisiin sähköä vuodessa ulkomaille uusien
ydinvoimaloiden valmistuttua?
Voidaanko taata, että investoinnit uusiutuvaan energiaan
tulevat toteutumaan yhtä suurina kuin tilanteessa, jossa
kahta uutta ydinlaitosyksikköä ei rakennettaisi?
Millä edellytyksillä molemmat uudet ydinvoimalat
voitaisiin rakentaa merkittävästi nopeammin ja
halvemmalla kuin mihin Olkiluoto 3 -projektissa on pystytty?
Miksi ministeri esittää ydinvoimaluvan myöntämistä Fennovoiman
hankkeelle, vaikka yhtiö ei ole vielä pystynyt
osoittamaan ydinjätteelleen loppusijoituspaikkaa? Tätä kuitenkin
edellytetään selväsanaisesti ydinenergialaissa.
Miksi arvio kotimaisesta sähköntuotantokapasiteetista
on periaatepäätöksessä vähentynyt
5 terawattitunnilla verrattuna vuonna 2008 laadittuun strategiaan?
Onko ministeri tutustunut vihreiden esittämään
vihreän kasvun malliin, ja voitteko arvioida, onko se mielestänne
toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, ja jos ei, niin miksi ei olisi?
Miksi hallitus nosti vuoden 2020 sähkönkulutusarviota
ensin 5:llä ja vielä juuri ennen ydinvoimapäätöstä 2
terawattitunnilla? Tähän kyllä täällä jo
jonkin verran vastauksia kuultiinkin.
Ja viimeinen kysymys tästä listasta: Mikäli Venäjältä on
myös tulevaisuudessa saatavilla edullista sähköä,
millä tavalla ydinvoiman lisärakentaminen estää tämän
sähkön tuonnin?
Arvoisa puhemies! Sitten lopuksi haluan vielä kiinnittää huomiota
siihen, että tämä ydinvoimapäätös
ratkaisee hyvin paljon Suomen tulevaisuudesta. On sanottu, että tämä ratkaisee
sen, säilyykö Suomi hyvinvointivaltiona, mutta
näin ei ole. Suomi on mahdollista säilyttää hyvinvointivaltiona
ydinvoiman lisärakentamisella tai ilman sitä.
Ilman lisärakentamista päinvastoin työllisyyskehitys
ja teknologiakehitys ovat paljon lupaavampia kuin ydinvoimavaihtoehdon
sisällä.
Lopuksi vielä haluaisin, arvoisa puhemies, huomauttaa
ed. Zyskowiczille, kun hän täällä hehkutti
kovasti tätä kekseliäisyyden merkitystä ydinjätteen
käsittelyssä seuraavien kymmenientuhansien vuosien
aikana. Tässä olisi sille kekseliäisyydelle
paljon lyhyemmälläkin aikavälillä paljon
käyttöä, ja minä suosittelisin,
että se suomalainen insinöörikekseliäisyys
ja muu kekseliäisyys, ne paukut, pannaan nyt siihen, että saadaan
nämä uusiutuvat energiat hyvään
nousukiitoon ja työllisyys ja hyvinvointi sitä myöten
edistymään.
Håkan Nordman /r:
Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag har länge
varit en medveten och aktiv motståndare mot kärnenergi
och röstade emot det femte kärnkraftverket här
i riksdagen 2002. Men ibland finns det orsak att ompröva
sin inställning och man kan fråga sig varför jag
har gjort det i den här stora frågan.
Olen siis muuttanut kantani tässä suuressa
kysymyksessä, ja sopii kysyä, miksi. Kyse on ilmastonmuutoksesta
ja toisenlaisen energia- ja ilmastopolitiikan vaatimuksista nykyisen
sijaan. Toiseksi kyse on hyvinvoinnin ylläpitämisestä työllisyyden
ja kasvun avulla.
Som bekant så måste vi minska växthusgasutsläppen
radikalt och överhuvudtaget krävs det en miljövänligare
energipolitik. Samtidigt vet vi att energibehovet kommer att vara
stort i vårt land. Till det här bidrar näringslivets
struktur — vi har ett sådant näringsliv — klimatet
och de geografiska avstånden. Elkonsumtionen kommer att öka
avsevärt.
Lähtökohtana on, että maamme energian
tarve tulee olemaan suuri. Siihen vaikuttavat elinkeinoelämän
rakenne, ilmasto ja maantieteelliset etäisyydet. Sähkön
kulutus tulee kasvamaan huomattavasti. Näin tapahtuu siitäkin
huolimatta, että panostamme energiatehokkaaseen, energianiukkaan
tuotantoon ja kannustamme todella energian säästäväiseen
käyttöön kaikissa mahdollisissa yhteyksissä.
Erfarenheten visar att välfärden är
beroende av en hög sysselsättning och ekonomisk
tillväxt. Som bäst upplever vi vad det betyder
när sysselsättningsgraden sjunker, vad det betyder
för hushållen, staten och kommunerna. Ett bra
liv för alla i vårt land förutsätter
nog en betydande offentlig sektor med betydande resurser.
Eli kokemukset osoittavat, että hyvinvointi on korkean
työllisyyden ja kasvun varassa, pitkälti näin.
Parhaillaan näemme, tunnemme, mitä alhainen, huono,
liian alhainen työllisyysaste merkitsee kotitalouksille,
valtiolle ja kunnille. Jotta kaikilla kansalaisilla voisi olla hyvä elämä maassamme,
tämä edellyttää huomattavia
julkisia voimavaroja ja syntyy vain työnteolla.
Av de här orsakerna stöder jag regeringens förslag
om ett stort och mångsidigt energipaket och två nya
kärnkraftverk. Jag stöder Fennovoimas och Teollisuuden
Voimas kärnkraftsverksplaner även om jag är
medveten om att slutförvaringen fortfarande innebär
en viss otrygghet med tanke på framtiden.
Näistä syistä kannatan hallituksen
esitystä suuresta ja monipuolisesta energiapaketista ja kahta
uutta ydinvoimalaa. Hallituksen esityksen toteuttaminen tulee luomaan
monia työpaikkoja — onneksi näin — ja
myötävaikuttamaan vielä useampien syntyyn.
Kotikaupungissani Vaasassa, jossa toimii Pohjolan suurin energiaklusteri, näemme
varsin suuren potentiaalin energiapolitiikassa ja energiateknologiassa
tulevaisuudessa ja odotamme suuria panostuksia tuulivoimaan omassa
maakunnassamme, ympäri maata ja maailmalla.
Vi förväntar oss att det sker stora satsningar
på energiteknologi och energipolitik under kommande år
och då har min hemstad Vasa, där Nordens största
energikluster är verksam, en verkligt stor potential med
tanke på framtiden och utvecklingen i regionen. Vi ser
fram emot verkligt stora satsningar på vindkraften både
i den egna regionen, i vårt land och ute i världen.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Juurikkala, teille lyhyt kommentti äskeisen
puheenvuoronne johdosta. Te esititte kymmenen kysymystä vastattavaksi
oman hallituksenne ministerille. Teille kyllä kelpaa tämä päätöskokonaisuuden
toinen puoli mutta ei toinen. Siksi vastakysymyksenä totean
myöskin sen, että kun te mielellään
kannatte myöskin globaalia vastuuta, miten eettisesti on
sitten kestävää tuoda Venäjän
ydinvoimalaitoksista sähköä Suomeen,
minkä te näytätte hyväksyvän.
Eikö sekin ole oikein, että me tällä kokonaisuudella vähennämme
meidän päästöoikeusmaksujamme globaalisti
ja sen kautta parannamme myöskin vihreän teknologian
ja teollisuuden kilpailukykyä ja sen kehittämisen
mahdollisuuksia? Minusta tämä on myös
varmasti teillä tällainen poliittisen harkinnan
paikka. En ole mikään hallituspuolueen edustajana
antamaan teille neuvoja, mutta tämän vaan ääneen
totean.
Arvoisa puhemies! Kysehän on ilmasto- ja energiapoliittisesta
kokonaisratkaisusta mutta myöskin teollisuuspolitiikasta,
ja aivan keskeinen kysymys on ollutkin, millä tavalla täällä on syntynyt
tämä sähkön käyttö-
ja kulutusennuste, johon tänään nyt saatiin
lisävalaistusta ministeri Pekkariselta. Hyvin tärkeätä on
myöskin nähdä se, että teollisuus
on valmis sitten sitoutumaan toimintaan Suomessa, kehittämään
myöskin sellaista teollisuutta, työpaikkoja, joka
tulee käyttämään jatkossa myöskin
energiaa. Tämä on aivan keskeinen kysymys, ja
sitä taustaa vasten heti tämän ydinvoimaratkaisun
jälkeisenä aamuna, kun Stora Enso ilmoittaa tehtaiden
sulkemisesta ja ulosmyynnistä, se vaan osoittaa sen, voiko
teollisuuden sanaan tässä asiassa luottaa, voidaanko lähteä siitä,
että teollisuus todellakin sitoutuu sellaiseen teollisuuden
kehittämiseen, että nämä sähkönkäyttöennusteet,
joihin teollisuus itse on ollut vaikuttamassa, tulevat toteutumaan.
Mutta toisaalta en ole niin pessimisti kuin ed. Kaunisto täällä,
joka katsoo, että me tavallaan hylkäämme
uuden teknologian ja vihreän teknologian kehittämismahdollisuudet.
Ei näin, vaan niitä tulee kehittää siinä rinnalla,
ja sitä vartenhan tämä meidän
toinen osiomme kotimaisen uusiutuvan energian kehittämiseksi
on tässä sitten myöskin olemassa.
Puhemies! Minusta on aivan selvää, että tämä puu
on tässä se olennainen, olkoonkin, että tuulienergia
tulee sitten taas valtion taloudesta viemään merkittävimmät
tukieurot. Mutta täällä on esitetty paljon
epäilyjä siitä, onko puupolttoaineen
käytön lisääminen päästöjen
ympäristöterveyshaittojen kannalta mielekästä vaiko
ei. On selvää, että puunpoltosta aiheutuu
sieltä piipun päästä mitattuna
hiilidioksidipäästöjä, mutta
eihän sitä lasketa mukaan arvioitaessa hiilidioksidipäästöjen
vähentämisvelvoitetta. Olennaista on se, että puu
on päästöjen suhteen hiilineutraali, toisin
sanoen se vapauttaa palaessaan vain saman määrän
hiilidioksidia, jonka se on kasvaessaan sitonut ilmakehästä,
ja sekin on tapahtunut aika lyhyellä ajalla tästä taaksepäin.
Eli kun metsää käytetään
vähemmän kuin se uusiutuu, ollaan hiilidioksidipäästöjen
suhteen hyvin neutraalissa tilanteessa.
Sitten, puhemies, muutama sana tästä ydinvoimaratkaisusta.
Tämä on todellakin hyvin tärkeä viesti
teollisuudelle siitä, että yritysten toimintaympäristö kotimaassa
halutaan säilyttää suotuisana uusia investointeja
varten. Nyt on teollisuuden vuoro sitten toimia omilla investoinneillaan. Nämä laitoksethan
lisäävät kohtuuhintaisen sähkön
tarjontaa, joka vakauttaa tietysti sähkön markkinahintaa,
mutta on hyvä kuitenkin nähdä, että nyt
luvat myönnetään kahdelle niin sanotulla
Mankala-periaatteella toimivalle laitokselle, joissa omistajat saavat
omakustannushintaan sähköä, ja Fortum,
joka ei saanut tässä yhteydessä lupaa,
olisi tuottanut sähköä koko markkinaan markkinaehtoisella
hinnalla. Siksi olisi ollut hyvin loogista, että eduskunta
olisi saanut ratkaistavakseen kaikki kolme hakemusta yhtä aikaa,
varsinkin kun yksi laitos saa luvan ilman selkeää ratkaisua
loppusijoituspaikasta, kun esimerkiksi Fortumilla ratkaisu taas
oli jo olemassa Posivan kanssa ja toisaalta taas TVO, jolla oli
samanlainen ratkaisu Posivan kanssa, sai sen luvan. Tässä kokonaisuudessa
mielestäni oli tietynlaista epäjohdonmukaisuutta.
Puhemies! Tämä uusiutuvien energialähteiden
edistäminen lisää Suomen energia- ja
ympäristöteknologian tuotteiden, tähän
teknologiaan perustuvien järjestelmien, palvelujen kysyntää, ja
kun kotimainen kysyntä kasvaa, se lisää mahdollisuuksia
myös energia- ja ympäristöteknologian
viennin lisäämiseen. Tämän viennin
arvo on nyt jo 5 miljardia euroa vuodessa, ja kysyntä maailmanmarkkinoilla
on erittäin vahvassa kasvussa. Tässä on
Suomelle suuri mahdollisuus, ja tämän ydinvoiman
lisärakentaminen ei tule tätä mahdollisuutta
vähentämään.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen taas kustannustehokkaalla
tavalla edellyttää kaikkien käytettävissä olevien
teknologioiden yhtäaikaista hyödyntämistä.
Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ydinvoima
työskentelevät kaikki samaan suuntaan eli kohti
hiilineutraalia Suomea.
Puhemies! Hallituksen tulevaisuusselonteon tähtäin
hiilineutraalille Suomelle oli vuodessa 2050. Nyt päätettävät
ydinvoimalaitoksethan ovat tuolloin vasta käyttöikänsä keskivaiheilla. Tämä hyvin
kuvastaakin sitä tavattoman pitkää aikajännettä,
jolla meidän täytyy täällä nyt
energiaratkaisuja vastuullisella tavalla pohtia ja olla valmiit
sitten päättämään.
Merikukka Forsius /kok:
Arvoisa puhemies! Useiden tutkimusten mukaan enemmistö Suomen
kansasta vastustaa ydinvoimaa. Ydinvoima ei pysty vastaamaan energiapolitiikan haasteisiin
eikä ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Ydinvoiman osuus
koko maailman kaupallisesta energiasta on vain 6 prosenttia, ja
sillä ei ilmastonmuutosta pysäytetä.
Euroopassa investoinnit uusiutuvan energian lähteisiin
ovat jo vuosia olleet täysin toisella tasolla kuin investoinnit
ydinvoimaan. Samoin suurvalloista muun muassa Kiina ja USA ovat
jo tajunneet puhtaan teknologian merkityksen. Sillä luodaan
työtä ja ollaan tulevaisuuden voittajia. Maailmalla
uusiutuvan energian voittokulku on siis jo käynnistynyt,
mutta Suomi on jäänyt siitä pahasti jälkeen,
ja nyt olisikin viimeinen hetki lähteä mukaan
kehitykseen. Jos nyt satsaamme vain ydinvoimaan emmekä investoi
uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, riskinä on,
että Suomesta tulee uusiutuvan energian ja uusien teknologioiden
ostaja eikä myyjä.
Uusiutuva energia olisi ratkaisu sekä ilmastopäästöjen
vähentämiseen että tuontiriippuvuuteen.
Lisäksi sen avulla luotaisiin kymmeniätuhansia
uusia työpaikkoja. Useat teknologiat ja ratkaisut ovat
jo olemassa, mutta alkuvaiheessa tarvitaan valtion tukea ja ohjauskeinoja.
Meillä on osaamista, raaka-aineita, teollista perinnettä, ja
jos ajatellaan kasvavia maailmanmarkkinoita, uusiutuvat ovat ehdottomasti
yksi niistä aloista, joilla meillä voi olla kasvavia
vientituloja ja vetureita, jos kotimarkkinat saadaan vetämään.
Puheet ydinvoiman rakentamisen työllistävästä vaikutuksesta
ovat täyttä harhaa. Ydinvoima perustuu ulkomaiseen
osaamiseen ja teknologiaan ja työllistää rakennusvaiheessakin
pääosin muualta tullutta vierastyövoimaa,
joka ei edes maksa veroja Suomeen.
Mikäli lisäydinvoimaa rakennetaan, suuri osa sen
tuottamasta sähköstä menee vientiin.
Tuotamme siis ydinsähköä, jota emme itse
tarvitse, myymme sähkön ulkomaille, kannamme riskit
ja varastoimme jätteet muiden puolesta. Se on myös
vastoin ilmasto- ja energiapoliittisen strategian linjausta, jossa
lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa
rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmällä pitäen.
Lisäydinvoiman tarpeen perusteleminen sillä, että Venäjän
tuontisähkön osuutta voidaan vähentää,
on myös harhaanjohtavaa. Jo pelkästään uusiutuvan
energian paketin toteuttaminen ja rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n
avaaminen riittävät korvaamaan tuonnin. Kun tähän
otetaan mukaan vielä energiatehokkuuden lisääminen,
37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä, niin lauhdesähköstäkin
ainakin osa olisi korvattavissa. Vai onko kuitenkin niin, että uusiutuvien
paketti jää nytkin toteuttamatta, kun paketin
kolmen ydinvoimalan verran tuottamaa sähköä ei ole
otettu huomioon missään laskelmissa?
Arvoisa puhemies! Ydinvoimasta ei ole vastuullisen energiapolitiikan
välineeksi. Vastuu on avainsana, kun puhutaan energiantuotannosta. Meidän
täytyy omalta osaltamme kantaa vastuuta niin ympäristön
kuin tulevien sukupolvienkin hyvinvoinnista. Ydinvoiman rakentamisella
on seurauksia, jotka ulottuvat kymmenien, satojen, jopa tuhansien
sukupolvien päähän.
Ydinvoiman koko elinkaari uraanin louhinnasta jätteen
loppusijoittamiseen sisältää turvallisuusriskejä ja
aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja.
Ei ole olemassa esimerkkiä maailmalta, jossa uraanin louhinta
ja malmin rikastus olisi onnistuttu pitämään
vuotamatta ympäristöön. Uraanin louhinta
on myös moraalisesti epäilyttävää,
kun tiedämme, millaisissa oloissa ihmiset elävät
ja tekevät työtä louhinta-alueella. Louhinnan
on todettu olevan myös yhteydessä radonkaasun
leviämiseen, joka muun muassa lisää syöpäriskiä.
Ehkä pahin ongelma on ydinjäte. Se säilyy
radioaktiivisena satojatuhansia vuosia. On tärkeä muistaa,
ettei ydinjätteen loppusijoittamiseen ole olemassa täysin
turvallista ratkaisua. On vain huonoja vaihtoehtoja, joista täytyy
koettaa valita vähiten huono. Tätä ratkaisematonta
ongelmaa ei pidä entisestään paisuttaa
rakentamalla lisää ydinvoimaa. Vastuukysymys on
ydinjätteessä täysin auki. Kuka vastaa
jätteestä kapselien sulkemisen jälkeen?
Huolimatta kaikista turvatoimista ydinvoimaan liittyy aina myös
onnettomuusriski. Nämä vahingot eivät
ole rahalla korjattavissa. Mitkään ydinvoimarahastot
eivät voi parantaa sairastuneita ihmisiä tai pelastaa
tuhoutunutta luontoa.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Hallitus ei antanut koko prosessin aikana
tiedoksi, millä kriteereillä se teki ratkaisunsa
kolmen lupahakijan kesken. Ydinvoiman käyttöön
liittyy haasteita, ja sen vaikutukset ulottuvat kauaksi. Jätteiden
loppusijoituksen on oltava keskeinen kriteeri. Missään
muualla tätä kysymystä jätteiden
loppusijoituksesta ei ole ratkaistu yhtä kattavasti kuin
Suomessa Posivan toimesta. Sen ratkaisun vihreätkin hyväksyivät,
kun päätettiin Olkiluoto 3:n luvasta. Jätteen
kuljettaminen pitkin poikin Suomea on riskialtista. On tärkeätä,
että loppusijoitus on lähellä ydinvoimalaa.
Ympäristön kannalta on tärkeätä,
että voimala sijaitsee alueella, jolla on jo ydinvoimalatoimintaa
ja tarvittava infrastruktuuri, sen sijaan että koskematon
alue muokataan voimala-alueeksi. Nykyisille paikoille sijoittaminen
on myös turvallisempaa, koska niillä on jo huippuunsa
kehitetty turvallisuuskulttuuri. Jos hakijalla on jo vahvaa osaamista
ja tutkimusverkosto valmiina, on se enemmän kuin että polkaistaan
koko ammattiosaajien joukko kokoon ja sitoutetaan yhteistyöhön.
Ydinvoimaratkaisu on Suomelle suuri päätös. Suomen
talous on kriisissä. Julkisen talouden kestävyysvaje
on nyt 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta; valtionvelka on kohta
yli 100 miljardia. Yhden prosenttiyksikön nousu luottoriskilisissä merkitsisi
jo nyt 300 miljoonan euron lisäkorkomenoja. Suomen bkt:n
8 prosentin romahdusta on vaikeata kuroa umpeen ilman erityistoimia.
Teollisuutemme on entistä vaikeammassa tilanteessa globaalissa
kilpailussa. Jos menetämme energiaintensiivisen teollisuutemme,
meiltä romahtaa hyvinvointipalveluiden rahoitus. Tarvitsemme
talouskasvua, jolla parannetaan työllisyyttä,
rahoitetaan sosiaalimenot ja lisätään
hyvinvointia.
Kasvua tarvitaan myös ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.
Ilman sitä ei kehitetä uutta teknologiaa. Tällä hetkellä ei
ole olemassa mitään vastaavan mittaluokan tuotantoa,
joka voisi paikata teollisuuden synnyttämää aukkoa.
Uudet korkeamman teknologian tuotteet ja palvelut voivat kehittyä vain,
jos meillä on teollinen ydin. Teollisuus ei voi kilpailla
halvalla työvoimalla. Etäisyys markkinoista lisää kustannuksia.
Jos energianhinta nousee, tuotanto Suomessa käy lähes
mahdottomaksi. Suomi on sitoutunut leikkaamaan päästöjä ja
luopumaan kivihiilestä. Suomi on myös päättänyt
luopua sähköntuonnista. Tavoitteena on omavaraisuus.
Vanhat ydinvoimalat joudutaan korvaamaan uusilla, sillä vanhat
voimalat tulevat lopulta käyttöikänsä loppuun.
Sähkönkulutus on kasvanut koko ajan pitkän
aikakauden ennusteita nopeammin. Haluammeko lähteä siitä,
että jatkossakin teollisuutemme supistuu, työttömyys
nousee, hyvinvointiyhteiskuntaa ryhdytään ajamaan
alas? Minä en halua.
On tärkeätä tehostaa energiankulutusta,
säästää energiaa, rakentaa uusiutuvaa,
mutta nämä eivät ratkaise energiantarvetta.
Tällaisen harkinnan jälkeen olen päätynyt
kannattamaan ydinvoiman lisärakentamista. Se on väliaikainen
ratkaisu kohti parempaa.
Jyrki Yrttiaho /vas:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on päätynyt
esittämään ydinvoimalaluvat kahdelle
monopolistiselle pääomakeskittymälle.
Toisen eli TVO:n taakse on ryhmittynyt metsäteollisuuden
suurpääoma, ja toisen, Fennovoiman, taakse teknologiateollisuuden suuret
yritykset vahvistettuna ylikansallisen E.ON:in tulolla Suomen energiatuotantoon.
Päätös oli oikeistohallitukselta
sangen odotettu. Molemmissa pääomakeskittymissä metsä-
ja teknologiateollisuuden kehittäminen ja laajentaminen
kotimaassa on jäänyt viime vuosina tuotantolaitosten
lakkautusten, alasajojen ja maastalähtöjen varjoon.
Nyt pääomakeskittymissä on nähty
uusi kasvun jalka, loputtomalta näyttävä sähkön
hinnan nousu ja ydinsähkön vienti. Suomessa on
nyt hallitus, joka lyö vihreän ympäristöleiman
energiahankkeille, jotka sementoivat Suomen vuosikymmeniksi ydinsähköntuottajaksi
ja -viejäksi ja ydinjätteen varastoijaksi.
Puhemies! Olkiluoto 3:n kustannusarvio on karkaamassa 7 miljardiin.
Mikäli Suomeen rakennetaan tulevaisuudessa nyt esitetyt
ydinvoimayksiköt, sidotaan kymmenet miljardit ulkomaiseen
ydinteknologiaan ja ulkomaiseen työvoimaan. Ne ja lukuisat,
suuret, merkittävät yritykset ovat poissa vaihtoehtoisen
energiatuotannon kehittämisestä ja työllistämisestä kotimaassa.
TVO arvioi tuoreessa periaatepäätöshakemuksessaan
saavansa 1 800 megawatin ydinreaktorin 4 miljardilla eurolla.
Kustannusarvio on Olkiluoto 3:n kokemusten perusteella harhauttavan
alhainen. Todellisuudessa kansainvälisen kustannuskehityksen
mukaan ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat lähes
2,5-kertaistuneet vuodesta 2000 vuoteen 2008 mennessä.
Pelkästään vuoden 2005 jälkeen
hinnat ovat nousseet 70 prosenttia. Lisäksi on hyvä muistaa,
että kiinteähintaisia sopimuksia ydinvoimaloista
ei ole enää tarjolla, joten uusissa reaktorihankkeissa
kustannusarvioiden ylitykset jäisivät merkittäviltä osin
suomalaisten maksettavaksi.
Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden työpaikat eivät
synny ydinsähkön ympärille. Yhtiövallan
ydinvoimastrategiaan nojaava hallitus unohtaa aiemmin tehtyjen ydinvoimapäätösten
käytännön
vaikutukset lähimenneisyydessä. Olkiluoto 3:n
päätöksen jälkeen kiinnostus
kestävän energiatuotannon edistämistä kohtaan
hiipui vuosiksi. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarjoaisivat
kuitenkin töitä nimenomaan niillä aloilla,
jotka ovat kärsineet pahimmin taantumasta ja jo sitä ennen
alkaneesta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Työpaikkoja
syntyisi metsäteollisuuteen, konepajateollisuuteen, rakennusalalle
sekä tuotannon hajauttamisen ja bioraaka-aineen hankinnan
muodossa myös Suomen maaseudulle ja Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Herra puhemies! Olkiluoto 3 on ydinvoimarakentamisen mielenkiintoinen
laboratorio, ei vain ydinturvallisuutta koskevien määräysten
rikkomusten osalta, vaan myös rakennusajan työvoimapolitiikan
osalta. Olkiluoto 3:sta muodostui jo rakennusprojektin alkuvaiheessa
ulkomaisen työvoiman riiston kummallinen vapauden valtakunta.
Siitä tuli ulkomaisen halpatyövoimavuokrauksen
sillanpääasema, josta epäterveet ja rikolliset
käytännöt levisivät laajasti
rakennuksille ja telakkateollisuuteen. Piittaamattomuus suomalaisista
työehdoista, systemaattinen veronkierto ja kymmenientuhansien
vuokratyöläisten kierrätys ovat olleet
suomalaisten viranomaisten erityisessä suojeluksessa. Samaan
aikaan suomalaiset rakennustyöläiset ja metalliasentajat
kävelevät lomautettuina ja työttöminä.
Yritysten otteiden kovuutta kuvaa hyvin se, että voimalan
hitsauksesta vastaava ranskalaisyritys maksoi ulos työmaan
pääluottamusmiehen.
Puhemies! Nyt on syytä eri valiokunnissa perusteellisesti
eritellä TVO:lle Olkiluoto 3:n osalta asetettujen lupaehtojen
rikkomukset. Räikeimmin on rikottu lupaukset kotimaisista
työllisyysvaikutuksista.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Vihreiden energiavaihtoehto "Vihreän
kasvun malli" torjuu lisäydinvoiman tarpeettomana. Siinä on
osoitettu, kuinka ennakoitu sähkön vaje voidaan
kattaa tehostamalla energian käyttöä,
lisäämällä sähkön
kysyntäjoustoja ja lisäämällä uusiutuvaa
energiaa.
Sähkön käyttöä voidaan
tehostaa muun muassa energiatehokkaan tekniikan investointituilla sekä laajentamalla
ja tehostamalla energiatehokkuussopimuksia. Sähkön
kysyntäjoustolla tarkoitetaan kulutuksen ohjaamista kulutushuippujen
ulkopuolelle. Arkinen esimerkki on yösähkön
käyttö.
Lisäydinvoima vesittää panostuksen
uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja
käyttöönottoa. Ydinvoimaan liittyy myös
ekologisesti ja eettisesti kestämättömiä kysymyksiä lähtien
uraanikaivosten ympäristövaikutuksista jäljelle
jäävään radioaktiiviseen ydinjätteeseen.
Ydinonnettomuuden riski on aina myös olemassa. On syytä muistaa
myös se, että energian kulutus vähenee
vääjäämättä,
koska nykyinen tuhlaava elämäntapa ei voi jatkua.
Maapallon kantokyky ei sitä kestä. Tällä hetkellä 10 prosenttia
väestöstä käyttää 90
prosenttia maapallon resursseista. Ihmisten onnellisuutta kulutus
ei edes lisää.
Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun
mukaista. Suomen energiahuolto voidaan järjestää kestävämmin
ilman uusia ydinvoimalayksiköitä. Lisäydinvoiman
halvan sähkön linja hyödyttää hetkellisesti
energiaintensiivistä ja energiatehotonta teollisuutta.
Meillä on mahdollisuus kattaa teollisuuden sähkön
tarve ja samalla kannustaa teollisuutta uudistumaan ja kannustaa
energiatehokkuuteen. Arvokkaan sähkön linja kehittää luovuutta,
antaa kotimarkkinat ja kasvattaa tuotteiden vientiä sekä työllistää.
Tulevaisuuden tie on ekotehokas yhteiskunta, joka tukeutuu hajautettuun
uusiutuvaan energiaan, älyenergiaan ja älykkäisiin
sähköverkkoihin. Älykäs sähköverkko
mahdollistaa käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen
sähkönjakelun. Se sovittaa yhteen sähkön
kysynnän ja tarjonnan. Siihen kuuluvat sähköä varaavat
järjestelmät ja kulutuksen säätely
kuluttajien reaaliaikaisilla sähkönkulutusmittareilla.
Laitteiden sähkönkulutusta voidaan myös
säätää automaatioteknologialla.
Keskeinen uudistus, joka myös tarvitaan, on sähkön
kaksisuuntainen nettomittarointi. Kotivoimalatuottajan on saatava
korvaus verkkoon syöttämästään
sähköstä.
Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa
on moni painottanut ydinvoiman päästöttömyyttä. Ydinvoima
ei ole päästötöntä,
vaan jäljelle jää satojatuhansia vuosia
vaarallisesti säteilevä ydinjäte. Myös
kasvihuonekaasupäästöjä syntyy koko
tuotannon elinkaaren aikana. Ydinfyysikko Philip Smith ja Jan Willem
Storm van Leeuwen julkaisivat tästä raportin vuonna
1995. Raportti on erittäin laaja, ja sitä täydennetään
jatkuvasti. Se ottaa huomioon ydinvoiman koko elinkaaren aikana
syntyviä hiilidioksidipäästöjä: uraanin
louhinta ja rikastus, polttoaine-elementtien valmistus, polttoaineen
kuljetus, ydinvoimaloiden rakentaminen, käyttö ja
purkaminen, ydinjätteen varastointi ja hoito. Raportin
tulos on, että ydinvoiman kasvihuonekaasupäästöjen suuruus
riippuu kriittisesti käytetyn malmin uraanipitoisuudesta.
Jos malmin uraanioksidipitoisuus laskee alle 0,02 massaprosenttia,
koko ydinvoimahanke syö enemmän energiaa kuin
se tuottaa. Tunnetusti maailman uraanivarat ovat vähenemässä ja
jos yhä alhaisemman pitoisuuden malmeja hyödynnetään,
tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvavat.
Storm van Leeuwenin raportti sisältää laajan
analyysin tunnetuista löydöistä ja päätyy
toteamukseen, että kannattavia uraanivaroja on hyvin rajoitetusti
eivätkä ne tule riittämään,
jos ydinvoiman käyttöä lisätään huomattavasti.
Hallituksen esityksessä on kyseenalaista myös se,
ettei Fennovoiman osalta ole ratkaistu ydinjätteen loppusijoitusta,
vaikka Suomessa laki vaatii kiinnittämään
huomiota siihen. Ydinjätteen loppusijoitus on globaalisti
ratkaisematon ongelma. USA on yrittänyt kahdeksan kertaa
rakentaa maanalaista jälkisijoituspaikkaa korkeasti radioaktiiviselle
ydinjätteelle ja epäonnistunut joka kerta, vaikka
siihen on kulutettu miljardeja dollareita.
Suomi on poikkeuksellinen maa siksi, että täällä on
tarkoitus haudata ydinjätteet kallioperään.
Suomessa tähdätään loppusijoitukseen
ensimmäisenä maailmassa. Suomessa on syytä olla huolissaan
ydinjätteestä, koska on olemassa riski, että Suomesta
tulee Euroopan ydinjätteen loppusijoituspaikka. Saksassa
keskustellaan avoimesti ydinjätteen lähettämisestä Suomeen.
Ennusteet Olkiluotoon suunnitteilla olevan ydinjäteluolan
turvallisuudesta pitkällä aikavälillä ovat osin
spekulaatioita. Esimerkiksi jääkausien aikana
ikiroudan mahdollinen tunkeutuminen jäteluolaan kyseenalaistaa
Posivan loppusijoituskonseptin. Ja lopuksi, kuka takaa sen, että jälkeläisemme,
utelias ihmisrotu, varmasti pysyy poissa jätekätköistä?
Thomas Blomqvist /r:
Värderade herr talman! Det är viktigt att
komma ihåg att energibeslutet inte bara handlar om kärnkraft.
Det ambitiösa paket för förnybar energi
som regeringen presenterat gör det möjligt för
Finland att utvecklas till en föregångare inom
den förnybara energisektorn. Tack vare satsningar på den
gröna energin kommer tusentals arbetsplatser och investeringsmöjligheter
att skapas. Det här är en utveckling som jag och
vi inom svenska riksdagsgruppen stöder starkt.
Stödpaketet är inte billigt, men det är
rätt och riktigt att regeringen går in för
ett så omfattande paket som man nu gör. Utan ekonomiska
styrmedel utvecklas inte den förnybara energisektorn tillräckligt
snabbt för att vi ska kunna uppfylla våra klimatpolitiska
målsättningar. Genom att stöda förnybar
energi nu skapar vi förutsättningarna för
att den kan bli konkurrenskraftig i framtiden.
Herra puhemies! Kolme viikkoa sitten keskustelimme maaseudun
tulevaisuudesta täällä täysistunnossa,
ja on ilahduttavaa voida todeta, että nyt ehdotetut panostukset
vihreään energiaan ovat myös investointeja
maaseudun hyvinvointiin. Uusiutuvan energian käytön
lisääminen tulee nimittäin luomaan uusia
työpaikkoja ja tuottamaan lisätuloja erityisesti
maaseudulle. Tässä mielessä metsäteollisuus
on erityisen tärkeä, mutta myös muut
uusiutuvan energian muodot luovat investointimahdollisuuksia maaseudulle.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että emme
ole vielä päässeet niin pitkälle,
että on realistista olettaa, että uusiutuva energia,
vaikka hallituksen paketti on hyvä ja erittäin
laaja, riittää meidän energiatarpeisiimme.
Jotta saavuttaisimme ilmastovaikutuksen vähentämiselle
asetetut tavoitteet, myös ydinvoimaa tarvitaan. Ydinvoimaa
tarvitaan niin ikään turvaamaan riittävä energiantuotanto
ja erityisesti sähköenergian tuotanto.
Jos pystymme takaamaan riittävästi energiaa kilpailukykyiseen
hintaan, se luo tulevaisuudenuskoa ja rohkaisee teollisuuttamme
investointien tekemiseen ja näin ollen myös työpaikkojen
ja hyvinvoinnin luomiseen yhteiskuntaamme. Minusta on parempi, että tuotamme
oman energiamme itse, myös ydinenergian. Energian omavaraisuus
on hyvä tavoite.
Minusta kotimainen ydinvoima ei ainakaan ole vähemmän
turvallinen kuin muualla tuotettu. Sen takia en ymmärrä,
miksi joidenkin mielestä ydinenergia näköjään
ei ole mikään ongelma, jos se tuodaan Venäjältä,
mutta taas Suomessa tuotettu on erittäin iso ongelma. Yhdessä uusiutuvan
energian kanssa ydinvoima nostaa omavaraisuusastettamme, mikä on
erittäin hyvä asia.
Herr talman! Det finns inga lätta lösningar
i energidebatten. Kärnkraften är inte oproblematisk.
Bland annat därför anser jag att det skulle ha varit
naturligt att bygga till på de befintliga orterna och jag
beklagar därför att Lovisa nu inte föreslås
få ett nytt kärnkraftverk. I dagsläget
anser jag ändå att kärnkraften är
en viktig och väsentlig del av helhetslösningen.
Kärnkraften och den förnybara energin ska inte
ställas mot varandra. Tillsammans utgör de en
lösning som bidrar till ett miljövänligt,
konkurrenskraftigt och välmående Finland.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Tarja Filatov.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä on
Teollisuuden Voiman hakemus ydinvoimayksikön rakentamisesta
Suomeen, ja tämä hakemus on yksi osa hallituksen energiapakettia,
joka on historian suurin yhdellä kertaa tehty energiaratkaisu.
Tässä energiaratkaisussa kiinnitetään
huomio ilmastokysymyksiin ja luodaan edellytyksiä puhtaamman
ilmaston luomiselle jälkipolvillemme. Tavoitteena on vähentää merkittävästi
päästöjä, lisätä energiatehokkuutta
ja lisätä kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoa
sekä turvata omavarainen energiatuotanto. Luvat kahden
ydinreaktorin rakentamiselle ovat omalta osaltaan myös
merkittävä linjaus. Teollisuuden Voiman lisäksi
hallitus esittää Fennovoimalle luvan myöntämistä.
Itse en olisi valmis molempia lupia hyväksymään,
ellei uusiutuvaan energiaan olisi tulossa niin merkittävää satsausta.
EU:n uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävä direktiivi
velvoittaa Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin
kokonaisenergiatuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän
lisäksi jokaisessa jäsenmaassa liikenteen uusiutuvan
energian osuuden on oltava samana vuonna vähintään
10 prosenttia. Suomi on sen osalta asettanut tavoitteen 20 prosenttiin.
Uusiutuvia energianlähteitä, kuten muun muassa
tuulivoimaa, metsähaketta, turvetta, liikenteen biopolttoaineita,
biokaasua ja muuta uusiutuvaa energiatuotantoa, mukaan lukien auringon
lämmön käyttöönotto,
on autettava valtion tukitoimin. Ne ovat kaikki varteen otettavia
vaihtoehtoja, joille kannattaa antaa budjettirahoitusta.
Maaseudun kannalta on merkittävintä puuenergian
käytön huomattava lisääminen.
Myös turpeen käytön kasvattaminen erityisesti
seospolttoaineena, tuulivoiman lisäys ja bioenergiatuotanto
ovat merkittäviä maaseudun elinkeinojen kannalta.
Varsinaisen energiantuotannon työpaikkojen lisäksi
työpaikkoja tulee lisää kone- ja laitevalmistusteollisuuteen
sekä lämmitysjärjestelmäteollisuuteen.
Kaikki edellä mainitut antavat hyvät perusteet
olla aktiivisia ja tarttua uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksiin.
Energiapaketti kasvattaa biopolttoaineiden hyödyntämistä.
Sekä biodiesel että biokaasu ovat molemmat sellaisia
biopohjaisia polttoaineita, joiden hyödyntäminen
on Suomessa vasta alkutekijöissä. Nyt niiden kasvattamiselle
on hyvä pohja ja tukea investoinneille on luvassa.
Myös jätteistä ja viljasta etanolia
valmistavia laitoksia on suunniteltu. Tehdyn selvityksen mukaan
Suomessa olisi tilaa kahdelle tai kolmelle viljasta etanolia tekevälle
laitokselle. Viljaetanolilaitoksen etuna on se, että siitä saadaan
sivutuotteena rehua, joka voi merkittävästi korvata tuontivalkuaista.
Rehun osalta on tärkeää, että alueella
on vahvaa kotieläintuotantoa, joka voi hyödyntää rehun
jo tuoreena. Etelä-Pohjanmaata on arvioitu yhdeksi hyväksi
etanolitehtaan sijaintipaikaksi. Siellä olisi monia vahvuuksia
tuotannon kannalta. Valitettavasti Altia Osakeyhtiön Koskenkorvan-tehdas
ei ole ollut viime aikoina kovin innostunut tehtaan perustamisesta.
Selvitystyö on kuitenkin kesken, ja sitä on kaikin
eri tavoin syytä tukea.
Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä vaihe siirtyä sanoista
tekoihin. On oltava aktiivinen uusiutuvan energiatuotannon käynnistämisessä.
Kuntien ja seutukuntien olisikin nyt hyvä ryhtyä laatimaan
omia toimintasuunnitelmiaan kestävän energiahuollon
osalta ja lähteä mukaan yhteisiin energiatalkoisiin.
Tällainen kestävän energiahuollon suunnitelma
on toteutettu jo esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. Kauhajoki
yhdessä naapurikuntiensa kanssa osallistui Aspire-nimiseen
EU-hankkeeseen, jossa tehtiin edellä mainittu suunnitelma.
Se suunnitelma sisälsi uusiutuvien energialähteiden
käytön lisäämisen, energiasäästön edistämisen,
seudun energiaomavaraisuuden nostamisen sekä energiatehokkuuden
parantamisen koko seutukunnan alueella.
Tämä hallituksen energiapaketti antaakin nyt meille
hyvää tukea hankkeiden eteenpäinviennille.
Nyt tarvitaan investoijia, jotka lähtevät toteuttamaan
eri puolille Suomea erilaisia uusiutuvien energiamuotojen hankkeita,
ja tämä nyt käsittelyssä oleva
TVO:n hanke on yksi sellainen, johon on investoijat jo tiedossa.
Sari Sarkomaa /kok:
Kunnioitettu rouva puhemies! Sinivihreän hallituksen
energiapaketti on ilmastotalkoissa rohkea ja tervetullut harppaus
kohti päästötöntä Suomea.
Samassa paketissa on kolme tärkeää asiaa:
energiatehokkuuden lisääminen, mittava lisäys
uusiutuvaan energiaan sekä tuontiydinvoiman ja saastuttavien
fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uudella kotimaisella, vähäpäästöisellä ydinvoimalla.
Esitys on erinomainen ilmaston lämpenemisen täsmätorjunta.
Samalla sinivihreän hallituksen energiapakettiin sisältyvät
toimet parantavat merkittävästi energiaomavaraisuuttamme
sekä tukevat kestävää talouskasvua,
työllisyyttä ja uusien teknologioiden kehittämistä.
Hallituksen esitys on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen
kannalta aivan olennainen.
Pidän tärkeänä, että esitykset
ydinvoimayksikköjen rakentamisesta käsitellään
eduskunnassa erityisellä huolella, ja näin on
tarkoitus tehdäkin. On alleviivattava — ja viittaan
täällä käytyyn keskusteluun — että energiapaketti
perustuu energiatehokkuuden lisäämiseen. Energiapihiydessä on
todellakin toimittava joka saralla. Energiafiksuutta on lisättävä,
mutta tässä työssä kannustan
hallitusta ja erityisesti ministeri Pekkarista, ja on hyvä,
että tulevassa debatissa vielä nostetaan esille
se, mitä tässä asiassa on tehty ja tullaan
tekemään. Mutta väärää tietoa
tuolta SDP:n riveistä tuli, aivan kuin tämä asia
ei olisi osa tätä pakettia.
On todettava, että suomalaiset tehtaat ja tuotantolaitokset
sijoittuvat maailman kärkeen, kun puhutaan energiatehokkuudesta,
ja kun ympäristövaikutuksia on mitattu, niin me
olemme erittäin vertailukelpoisia ja olemme kärjessä,
ja siksi teollisuuden kehittyminen ja säilyminen Suomessa
on ympäristön näkökulmasta positiivinen asia.
Ne puheet, joita täällä on pidetty ikään
kuin energia ja sähkö tulisi töpselistä,
kyllä ajavat sitä teollisuutta toisaalle, ja se
on ympäristön kannalta ikävä asia,
mutta ennen kaikkea suomalaisten ihmisten, niiden ihmisten kannalta,
jotka tarvitsevat työtä ja hyvinvointia.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite, 38 prosentin uusiutuvan
tavoite, on hyvin haastava. Se on hyvin haastava ja kunnioitettava.
Kannatan sitä, mutta täytyy sanoa ääneen — jos ääntä riittää — että hintalapusta
tulee mittava ja siksi kustannustehokkuuden tavoittelussa uusiutuvan osalta
on aivan erityisesti ponnisteltava, kuten hallitus on luvannutkin
tehdä. Tässä on löydettävä kustannustehokkaimmat,
tulevaisuuden kannalta parhaimmat keinot.
Samalla kun me haluamme leikata päästöt
minimiin, haluamme kehittää todellakin uusia teknologisia
ratkaisuja koko maailman tarpeeseen. Satsaukset uusiutuvaan energiaan
ja energiatehokkuuteen edistävät globaalien ilmasto-ongelmien
ratkaisua sekä tuovat Suomeen uutta työtä ja
vientituloja, ja niitä me tarvitsemme myös, kun tarvitsemme
sitten panostuksia tulevaisuuden ratkaisuihin.
Kuten ministeri Pekkarinen täällä sanoi,
uusiutuvien osalta tämä paketti on viritetty aika
lailla äärimmilleen, ja toki on hyvä,
jos ohi tästä tavoitteesta mennään,
mutta äärimmillään ollaan, kun
tästä päivästä katsotaan,
ja on todellakin tärkeää todeta tässä,
että uusiutuvien lisäys ei varsinaisesti tuo uutta
sähköntuotantoa muuta kuin tuulivoiman osalta.
Muilta osin uusiutuvilla vain korvataan muita polttoaineita, ja
tätä on hyvä tässä keskustelussa
alleviivata. (Ed. Laukkanen: Se on hyvä!) — Se
on erinomainen asia, mutta jos katsomme meidän energiankulutuksemme
rakennetta ja sitä, että me tarvitsemme myöskin sähköä tulevaisuudessa
enemmän, niin se on hyvä muistaa.
Suomen teollisuuden menestysalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus,
valmistavat todellakin vientituotteita, joiden valmistus kuluttaa energiaa,
vaikka kuinka me siinä kisailisimme energiapihiydessä,
ja siksi sähkön tasainen saatavuus ja kohtuullinen
hinta ovat tärkeitä asioita Suomen kilpailukyvylle,
meidän työpaikoillemme. Siksi todellakin sinivihreä järki-ilmasto-
ja energiapolitiikka perustuu sekä uusiutuvaan energiaan
että suomalaiseen ydinvoimaan. Haluan todeta, että molempia
tarvitaan yhtä lailla, kun me siirrymme saastuttavista
fossiilisista energianlähteistä ja tuontiydinvoimariippuvuudesta kohti
päästöttömiä energianlähteitä.
Tuetun uusiutuvan energian rinnalla todellakin tarvitsemme ydinvoimaa,
jonka etuja ovat todellakin vähäpäästöisyys
sekä markkinaehtoisuus.
Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi korostaa vielä, että energian
kokonaiskulutus ja päästöt on saatava
laskuun, ja se on tämän paketin lähtökohta.
Mutta samanaikaisesti sähkön osuus energiapaletista
kasvaa, koska esimerkiksi lämpöpumputkin tarvitsevat
sähköä. Kun näitä asioita
miettii, näihin paneutuu, niin näistä lähtökohdista
haluan todellakin todeta, että hallituksen esitys on perusteltu
kokonaisuudessaan ja kannatan sitä ja pidän erittäin
hyvänä sitä tavoitetta, että Suomi tavoittelee
sataprosenttista sähköomavaraisuutta ja päästöttömyyttä.
Sinivihreä hallitus on osoittanut toimintakykynsä,
kun tätä pakettia katsoo.
Kiitokset vielä läsnä olevalle ministeri
Pekkarisellekin hyvästä työstä.
Hallituksen, keskustan ja kokoomuslaisten, ääni
on mennyt, kun vihreät tästä asiasta
itsensä ulkoistivat, mutta onneksi meidän äänemme
kesti.
Heli Järvinen /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Sarkomaalle haluan vastata, että yksinkertaisesti
vihreys ei ole kaupan. Sitä ei voi värittää ydinvoimalla,
vaikka kuinka haluaisi.
Haluan omassa puheenvuorossani muutenkin hieman muistuttaa sitä,
että musta on edelleen mustaa ja valkoinen valkoista, vaikka
tässä salissa ei aina sitä oikein uskoisi.
Yksi väitös, joka on kuultu, on, että ydinvoima
on päästötöntä. On väitetty,
että ydinvoimayksikkö vähentäisi
päästöjä 10 miljoonaa tonnia
vuodessa. Vtt:n arviossa on päädytty kuitenkin
vain kymmenesosaan tästä.
Pitää myös muistaa, että 0,5
kiloa uraania tuottaa tonnin jätettä, jonka säteilevä pinta
on vielä murskattuna malmina moninkertainen alkuperäiseen
verrattuna. Jo nyt toiminnassa olevat uraanikaivokset pilaavat ympäristöä ja
aiheuttavat terveydellistä haittaa kymmenilletuhansille
ihmisille. Ei auta se, että nämä kaivokset
sijaitsevat Kazakstanissa, Nigeriassa ja Kanadassa. Meidän
pitää tuntea vastuumme myös siitä. Jokaista
toiminnassa olevaa ydinvoimalaa kohti syntyy vuodessa Eduskuntatalon
tilavuuden verran erittäin pitkäaikaista radioaktiivista
louhintajätettä ja eduskunnan lisärakennuksen
tilavuuden verran myrkyllistä liejua. Tämä kaikki
puhumattakaan ydinjätteestä, joka saattaa kestää satojatuhansia
vuosia. Siis ydinvoimako vielä päästötöntä?
Toinen väite: ydinvoima työllistää suomalaisia.
Olkiluoto 3:n työmaalla työntekijöitä on
ollut yli 4 000. Pääosin he ovat olleet
ulkomaisten vuokratyöfirmojen välittämiä.
Pelkästään puolalaisia on ollut 1 200.
Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas on kommentoinut: "Olkiluoto
on ollut meille täydellinen pettymys. Siellä on
ollut alle sata suomalaista rakentajaa." Myös ydinvoimatekniikka
on suunniteltu ja suunnitellaan ulkomailla. Se ei ole työllistänyt suomalaisia
insinöörejä ja suunnittelijoita. Hallituksen
uusiutuvien paketissa rakennusaikana työllistävä vaikutus
olisi, vertailun vuoksi sanottuna, noin 12 500 henkilötyövuotta
ja käyttöaikanakin noin 6 000 henkilötyövuotta.
Eli vastaus on: ydinvoima ei todellakaan työllistä suomalaisia.
Kolmas väite: ydinvoima on onnistunut ratkaisu. Silti
Olkiluoto 3:ssa on mennyt pieleen lähes kaikki mahdollinen.
Työt aloitettiin ilman tarpeeksi yksityiskohtaisia piirustuksia,
hitsaustyössä on ollut ongelmia, rakennusaikataulu
on pettänyt pahasti, ja loppuhinta on miljardeja euroja
alkuperäistä suunnitelmaa kalliimpi. Reaktorin
piti maksaa alunperin 3,2 miljardia. Kustannukset tulevat nousemaan
yli 5 miljardiin. Rakentamisen piti kestää 4,5
vuotta, nyt se tulee kestämään vähintään
7 vuotta. Sähkön käyttäjille
tästä myöhästymisestä koituu
vielä 3 miljardin lasku.
Olkiluodon kolmatta yksikköä rakennettaessa on
havaittu yli 1 500 laatuongelmaa, joiden taso vaihtelee
mitättömästä kriittiseen. Säteilyturvakeskus
myöntää, että ongelmien määrä on
niin suuri, että kaikkia ei välttämättä havaita
ajoissa.
Täällä on myös väitetty,
että ydinvoima ja uusiutuvan energian paketti eivät
ole toisilleen vastakkaisia. Kuitenkin jos tutustutte periaatepäätöksiin,
jotka koskevat Teollisuuden Voiman hakemusta, siellä sanotaan
sanatarkasti: "Sikäli kuin lisäydinvoima alentaa
sähkön markkinahintaa, alentaa se vielä tukea
vaativan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön
kilpailukykyä ja siten lisää tukitarvetta.
Lisäksi on uhkana, että ydinvoiman lisärakentaminen
heikentää sähkön ja lämmön
yhteistuotannon (chp) kannattavuutta ja sitä kautta saattaa
vähentää chp-tuotannossa polttoaineena
käytettävän uusiutuvan energian määrää.
Energiansäästölle ja energiatehokkuuden
lisäämiselle kuluttajahinnan alenemisella on myös heikentävä vaikutus."
Siis selvää puhetta.
Seuraava väite: Ydinvoimalla päästään
eroon Venäjän-tuonnista ja saadaan vielä halpaa
sähköä. No, halpaa sähköä saadaan,
se on selvä, mutta Suomessa on jo nyt poikkeuksellisen
halpaa sähköä. Vuonna 2008 Eurostatin
tilaston mukaan Suomessa sähkön hinta oli samaa
tasoa kuin Puolassa, Tšekissä ja Romaniassa. Saksassa
hinta oli lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Euroopassa
tuulivoiman keskihinta on ensimmäisen kerran alittanut
ydinvoiman keskihinnan, ja totuus on se, että sähköä tullaan
viemään Venäjältä Suomen
kautta Eurooppaan niin kauan kuin se on halvempaa kuin Euroopan
sähkömarkkinoilla.
Mutta ihan lopuksi: Keskustelusta on puuttunut täysin
globaali, kansainvälinen, maailmanlaajuinen, ulottuvuus.
Meidän paitsi pitää ratkaista oma energiaomavaraisuutemme
myös näyttää mallia ja esimerkkiä nouseville
talouksille siitä, miten mahdollisimman ympäristöystävällisesti
ja riskittömästi ne voisivat kehittää omaa
energiatalouttaan. Tässä työssä ydinvoimaan
turvautuminen on kivikautinen uhka ja esimerkkinä siis
täysin väärä.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen suorastaan ylpeä ministeri
Pekkarisen uusiutuvan energian paketista, sillä se on varmasti kovan
paineen alla ja kovan vastalobbauksen alla luotu, ja siitä huolimatta
tähän lopputulokseen on päästy.
Sen sijaan annan risuja tälle kahden ydinvoimalaluvan esitykselle,
minkä hallitus meille tuo. En ole mielestäni saanut
asiallisia vastauksia vielä seuraaviin kysymyksiin:
Miten jotkut kehtaavat puhua päästöttömästä energiamuodosta,
kun tiedetään ongelmat louhinnassa, rikastamisessa,
itse asiassa jopa prosessin aikana? Tritiumpäästöthän
ovat aivan vapaasti ilmakehään päästettäviä,
ja niilläkin on haittoja osoitettu olevan, ja tiedämme
ydinjätteen ongelman seuraaviksi kymmeniksituhansiksi vuosiksi
tai sadoiksituhansiksi vuosiksi.
Myös halpuus, kuten edellisessä puheenvuorossa
hyvin kerrottiin, on hyvin kyseenalaista. Jos ei Mankala-periaatetta
olisi, joka suo halvan sähkön ilman verottajan
välikäsiä sähkön tuotannon
omistajalle, jos ei sitä periaatetta olisi eikä meidän
ydinvastuulakiamme, joka antaa itse asiassa erittäin kannattavat
eväät ydinvoimaloille suhteessa mihinkään
muuhun energian tuotantoon, kun vastuuta riskeistä ei tarvitse
loppuun asti kantaa, vaan yhteisesti ne riskit kannamme, jos ei
näitä olisi, mielestäni ei voisi halvasta
energiasta puhua.
On perusteltu, että kaksi ydinvoimalalupaa korvaa tuontisähkön.
Mutta jos Venäjältä saa halvempaa sähköä,
on aivan sama, kuinka paljon meillä tuotetaan ydinenergiaa
Suomessa. Se halvempi sähkö aina tulee korvaamaan
suomalaisen sähkön, ellemme tuki rajoja, ja se
ei taida tässä Wto-maailmassa olla edes mahdollista.
Mutta kaikista oleellisin kysymys on se, onko meillä tarvetta
näihin kahteen uuteen ydinvoimalaan. (Eduskunnasta: Bisnes!) — Bisnesmiehet sanovat,
että on tarve, ja näin metsäteollisuuskin vannoo. — Toivoisin
todella, että jos ne ydinvoimalat nyt rakennetaan, niin
kaivostoiminta viriää, metsäteollisuus
tekee uudet investointinsa toivottavasti toisen sukupolven biodieselin
tuotantoon, joka sinänsä sitoo sähköenergiaa.
Toivon, että metallipuolella investoidaan Suomeen.
Mutta tämähän on ymmärrettävää,
että totta kai teollisuus puhuu sähkön
tarpeestaan, sillä sille on takuuvarma bisnes myydä halvalla
tuotettua ydinsähköä sen jälkeen
Keski-Eurooppaan, kun teemme yhteiset sähkömarkkinat.
Yhteiskunnan rahoituksella teemme verkon tuosta Itämeren
yli. Kaikki arviot sähkön hinnan kehityksestä sen
jälkeen, kun yhteinen verkko on rakennettu, lähtevät
siitä, että hinnannousu meillä tulee
olemaan vähintään 10 mutta todennäköisemmin
20 prosenttia. Tällä hetkellä meillä kilowattitunnin
hinta on 11 ja 12:n välillä, kun se Saksassa on
19:n pintaan ja keskihintakin EU:ssa yli 15:n. Eli on aivan selvä,
että tässä on tulevaisuuden bisnes, joka
koetetaan saada mahdollisimman vähille tuottajille ja estäen
valtavan lobbauksen avulla pientuottajien sähkömarkkinoille pääsyn,
että paremmin voitaisiin hallita tätä sähkömarkkinaa.
Meillä on hyvä esimerkki vaikkapa Yaran toiminnasta.
Kun oli kannattavampaa myydä lannoitetuotanto ulos, niin
tietenkään tällainen pörssiyhtiö,
kun se sai paremman hinnan, ei välittänyt, riittikö suomalaisille
maanviljelijöille lannoitteita. Se myi parempaan hintaan
lannoitetuotannon ulkomaille. Aivan samoin voivat toimia sähkömarkkinayhtiöt
silloin, kun ulkomailta saa paremman hinnan. Vaikka sitä sähköä kotimaassa
tuottaisimme, se ei edes takaa meille omavaraisuutta.
Eli kaipaisin perusteltuja vastauksia päästöttömyyteen,
halpuuteen, tarpeeseen ja siihen, korvaako tämä todella
tuontisähkön. Mielenkiintoista katsella näitä asioita
tulevaisuudessa, ovatko nämä vastaukset olleet
tosia.
Sanna Perkiö /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitykset ydinvoimaloiden
rakentamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi
ovat erittäin kannatettavia. Ydinvoimaratkaisut ovat osa
ilmastopolitiikkaamme, ja siltä osin niitä voi
myös ympäristöpolitiikaksi kutsua. Kuitenkin
meidän on tunnettava ydinenergian käyttämisestä vastuumme,
joka liittyy niihin vaikutuksiin tai mahdollisiin riskeihin, joita
ydinvoimalla kiistatta on.
Mielestäni tämän vastuun yksi ilmentymä on se,
että meidän pitäisi satsata myös
enemmän ydinvoimaosaamiseen. Tämä merkitsee
enemmän ydinvoimatutkimusta, kansainvälisempää tutkimusta
ja ydinvoimakoulutusta. Eli mielestäni seuraavassa vaiheessa
tulisi huomattavasti enemmän paneutua ydinvoiman tutkimiseen. Esimerkiksi
ydinvoimajätteen puolella on sitä tutkittavaa.
Keskusteltavana oleva energiapaketti sisältää paljon
tukia ja ohjausmekanismeja uusiutuvan energian tuottamiseen, mutta
tätä tuhtia energiapakettia voitaisiin täydentää myös
ydinvoimaan liittyvillä veroilla. Olen aikaisemminkin pitänyt näitä ydinvoimaan
liittyviä ympäristöveroja esillä,
mutta nyt olen tuonut ideana esiin ihan uudenkin tyyppisen veron.
Eli ydinvoimaloita voitaisiin verottaa ympäristövaikutusten
perusteella siten, että aktiivisista ydinjätteistä — niitähän
on matala-aktiivisia ja korkea-aktiivisia — valtio voisi
kyllä vähän veroakin periä.
Näin ollen siitä syntyisi hieman enemmän
vielä kannustinta siihen, että radioaktiivisista
jätettä syntyisi vähemmän. Kyllä tähän suuntaan
totta kai pitää ohjata. Ydinjätteen loppusijoituksen
kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää,
että radioaktiivista jätettä syntyy mahdollisimman
vähän. Näin ollen korkeakaan vero ei olisi
perusteeton. Paremman materiaalitehokkuuden avulla myös
jätteen loppusijoituskustannukset saataisiin alhaisemmalle
tasolle. Kyllä siinä mahdollisimman pieneen jätemäärään
pitäisi päästä.
Tällainen mittava ydinvoimaloiden lisärakentaminen
tuo myös huomattavan määrän
lämpöenergiaa vesistöihin. Pari vuotta
sitten jättämäni aloite vesistöihin
johdettavan lämpöenergian verottamisesta olisi
ihan yhtä hyvin sellainen, jota kannattaisi nyt kyllä valtiovarainministeriössä tutkia.
Valmistelin jonkin aikaa sitten aiheesta lakialoitteen, ja se otettiin
ihan mielenkiinnolla vastaan. Olen saanut ihan kansainvälisistäkin
piireistä mielenkiintoisia kontakteja tähän
liittyen. Toivoisin, että huomattaisiin, että tässä sitä verotettavaa
olisi ympäristöhaitan perusteella. Ne lämpömäärät
ovat todella merkittäviä, ja niillä on todella
myös vaikutusta siellä vesistöissä.
Tänään oli Helsingin Sanomissa juuri
iso kirjoitus siitä, kuinka ydinvoimaloiden hukkalämpö vaikuttaa
ekosysteemeihin lähivesistöissä. Kun nämä lämpömäärät
lisääntyvät nyt huomattavasti, niin kyllä veroporkkana
tässäkin toisi kiinnostavammaksi lämmön
hyötykäytön.
Toivon, että nämä aloitteet nyt saavat
osakseen myös mielenkiintoa ja saadaan lisää rahaa myös
valtion kassaan.
Matti Kauppila /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Minua kiinnostaisi alkuun se, ja toivoisin, että ministeri
vastaisi: Onko meillä nyt semmoinen teknologia tiedossa,
joka varman päälle toimii niin, ettei suunnitella
sitä mukaa, kun tehdään, ja ettei vastavirheitten
kautta opita jotakin, jos opitaan? Elikä meillähän
on nyt rakenteilla tämä Olkiluoto 3, joka on nyt
kolme vuotta myöhässä. Onko siinä uudessa
varmuus, että se lähtee sitten liikkeelle niin
kuin pitää? Tämä tämmöisenä epäilevänä kysymyksenä,
koska joidenkin asiantuntijoitten mukaan semmoista toimivaa ei oikein
taida olla vielä olemassa.
Nyt keskustellaan lisäydinvoimaluvista. Haluan ilmaista
niin sanotun kentän näkemyksen asiasta. Muistan,
kun annettiin vuonna 2002 lupa viidennelle ydinvoimalalle. Nyt se
on osoittautunut Suomen historian epäonnistuneimmaksi ja kalleimmaksi
rakennusprojektiksi, siis ainakin kolme vuotta myöhässä.
Silloiset päättäjät esittivät,
että ydinvoima on teollisuuden Suomessa pysymisen ja kasvamisen
elinehto. Kuitenkin Suomen teollisuuden nettoinvestoinnit nykypäivänä ovat
pysyneet 1990-luvun tasolla elikä kasvu on hyvin lähellä nollaa.
Esitettiin myös, miten paljon se työllistää suomalaisia.
Nyt siitä ei oikein puhu, ainakaan ministeritasolla, kukaan.
Ollaan kovin vaiteliaita. Etelän maiden työvoima
piipahtaa Suomeen tekemään keikkaa mitä ihmeellisimmillä työehtosopimuskuvioilla.
Luvattiin lisätä energiapanostuksia. Miten
on käynyt? Luvattiin, miten puhdas ja riskitön
ydinvoima tuotantotapana olisi. Jos näin olisi, miksei meidän
vuonna 2005 hyväksymämme ydinvastuulaki ole vieläkään
astunut voimaan? Sitä voi kysyä, mikä estää sen.
No, tiedetään tietysti se, että alan
ammattilaiset eli vakuutusyhtiöt ovat arvioineet riskit
liian suuriksi, joten ainoa mahdollisuus onkin valtion takaus. Miksi
riskit kaatuvat taas veronmaksajien niskaan, jos ydinvoima on niin
turvallista? Eihän kaiketi ollut lainsäätäjän tarkoitus,
että tehdään laki, joka jätetään
sitten ikään kuin lepäämään,
vaikka markkinataloudessa olemmekin. Tiedetään
varsin hyvin, mitä tämä tarkoittaa. Ydinvoimalla
tuotettu energia ei olekaan riskitöntä, puhdasta
eikä kotimaista, kuten väitetään.
Se ei myöskään työllistä siinä määrin kuin
uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu energia.
Tuntuukin siltä, että meitä taas
huijataan. Perustelut nojaavat yksinomaan ministereiden ja teollisuuden
ym. merkittävien instanssien auktoriteettiin. Eikä uskota
yleispäteviin todistuksiin, vai ovatko muut Euroopan unionin
maat Ranskaa lukuun ottamatta väärässä,
sillä muualla on rakennettu esimerkiksi tuulivoimaa 1990-luvulta
lähtien moninkertaisesti enemmän kuin ydinvoimaa?
On myös todettu, että tuulivoima on jo nyt kokonaistaloudellisesti
edullisempaa kuin ydinvoima. Tuulivoiman hinta on myöskin
edelleen laskussa, samalla kun ydinvoimalla tuotettu energia kallistuu,
vaikkei huomioida lainkaan ydinjäteongelmaa, joka on pääosin
ratkaisematta.
Olemme maailmankin mittapuun mukaan erikoisessa seurassa. Euroopassa
olemme Venäjän ja Ranskan kanssa ainoat ydinvoiman
rakentajat. Haluammeko muodostaa Suomeen ydinvoiman jäteparatiisin,
jonne muut tulevat tekemään bisnestä ydinenergialla?
Jätteet jäävät tuhansiksi vuosiksi
meille. Onko meillä varaa tähän ja valmiuksia
hoitaa nämä ongelmat? Uskooko joku tosissaan,
että tämä lisää vaihtoehtoisten
energiamuotojen panostuksia? Ei varmastikaan, sillä teollisuus
ostaa energiansa jatkossakin sieltä, mistä se
on edullisimmin saatavissa. Näin se on tulevaisuudessakin,
ehkä puolustusministeriä lainatakseni: "Venäjä,
Venäjä, Venäjä", sieltä ydinvoimaa
saadaan.
Nyt esitetty risupakettihan sisältää vain
Euroopan unionin vaatimukset, mitä meillä jo aikaisemmin
oli tämän muunlaisen toiminnan saamisessa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Minä oikein kirjoitin puheenvuoron
tähän keskusteluun, mutta en pidä sitä vaan
käytän mahdollisuuden moneen vastauspuheenvuoroon.
Ensinnäkin, kun arvoisa ministeri sanoi, suorastaan
huusi vihreille, että pitää esittää jotain
tähän uusiutuvien puoleen, niin minä vastaan
teille erittäin lyhyesti, erittäin lyhyesti: biokaasu,
biokaasu ja biokaasu. 2,2 miljoonaa hehtaaria tuotantopinta-alaa
Suomessa. Siinä se on. Ja se koskee kaikkia mahdollisia
käyttövaihtoehtoja, eikä yhtään
mitään muuta. Koska ei minkään
muun takia, vaan ravinteiden kierrättämisen takia,
se on välttämättömyys tulevaisuudessa.
Se pitää ympäristöasiat kurissa
ja hoidossa, ja sillä siisti.
Sitten palauttelen mieleen, mitä näissä muutamassa
edellisessä keskustelussa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa
on tuotu esille. Ensinnäkin se, mikä koskee ydinjätteitten
loppusijoitusta, niin kuin se termi kuuluu, tämä asiahan
keskusteltiin Euroopan yhteisön sisämarkkina-asiana,
ensimmäisen kerran jo silloin, kun oltiin pyrkimässä EU:hun
tai EY:hyn jäseneksi. Silloinhan juuri tästä asiasta
käytiin perusteellinen keskustelu. Ja silloin ne, jotka
vastustivat Euroopan yhteisöön liittymistä,
ottivat tämän argumentikseen. Ja siihen vastasi
Saksa, siis E.ON, että ei, kyllähän ydinjätteet
pitää saada tuoda sisämarkkinajärjestelmässä Suomeen
ilman muuta.
No sitten keksittiin siihen, että saksalaisella firmalla
ei tämmöistä, sanotaanko subjektiivista oikeutta
ole, arvoisa ministeri. Sehän on nyt, kun tämä siunataan,
mitä te ajatte. Kysymys on E.ON-konsernista, ja E.ON-konserni
Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla hoitelee hommia
niin kuin parhaaksi näkee, eikä siinä ole
mitään muuta. Firma hoitaa sisäisesti,
niinhän se kaikki muukin bisnetti menee, ja transaktiot
menee sitten hui hai. Elikkä nyt pitää vaan
muistaa siis, mitenkä on. Ja kun sanotaan, että Fennovoima
ei ole tarjonnut tänne ydinjätevarastoa, nyt tähän
suunnitelmaan, ei missään nimessä olisi
pitänytkään, hyvänen aika. Herranen
aika, jos siihen kaikki Saksassa olevat tilapäissijoitetut
ydinjätteet pitää laittaa ja se olisi
ollut tässä paketissa mukana, niin minä luulen,
että hartaitten, hyväksyvien ystävien
määrä olisi aika vähäinen.
Kyllä siellä olisi säpinää tällä hetkellä Simossa
ja Pyhäjoella enemmän kuin tällä hetkellä on.
On sitä tarpeeksi nytkin jo. Eli siis toisin sanoin tänne
ollaan tuomassa ... jo nyt on Kuhmossa käyty kyselemässä,
olisiko se Kuhmo sittenkin parempi paikka, kun nämä potentiaaliset
paikkakunnat tämän ydinmyllyn sijoittamiselle.
Elikkä pitää muistella vähän,
mitä on.
Sitten edellisillä kerroilla puhuttiin tästä vakuuttamisesta
ja ydinvastuuasioista. Ensiksi muistutettiin mieleen, että yksikään
yhtiö ei suostu vakuuttamaan, siis yksityinen yritys ottamaan
kokonaisvastuuta, vaikka maksaisi maltaita. Sitten keksittiin, että tehdään
vakuutusrengas, ja malli tehtiin Yhdysvalloissa. Sitten huomattiin,
ettei sekään oikein — jos murtuu sieltä nyt vähän,
on vähän hontelo olo. Ja sitten keksittiin loistava
idea: sehän on veronmaksaja. Se sama heppu, joka maksaa
Kreikan bileet ja Portugalin bileet ja Hispanian bileet ja kaiken
maailman bileet. Se on tottunut viime viikkoina maksamaan, niin
se maksaa nyt tämänkin homman.
Sitten ydinvastuulakia, niin kuin jo aikaisemmin keskustelun
aikana totesin, ei ole tuotu tänne tai ei siis ole saatettu
voimaan. Onhan se tuotu ja on eduskunta päättänytkin
vuonna 2005, mutta ei ole saatettu voimaan. Se on suuri moka.
Ja sitten lopuksi, Mankala-periaatteella kaikkia myllyjä pyöritetään,
elikkä veronmaksaja jää siinäkin
toiseksi.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Jos lähden arvostamani ed. Erkki
Pulliaisen puheenvuorosta, tietysti arvostan kaikkiakin edustajia,
mutta erityisesti tuota vierustoveria tuossa. Ed. Pulliainen, jos
nyt oikein ymmärrän teidän väitteenne,
se oli sen verran radikaali väite, että on syytä nyt
selventää, että tarkoititteko sitä niin
kuin minä ymmärsin. Siis viesti jotenkin oli niin,
että kun E.ON on osakkaana Fennovoimassa, se saisi tuoda
tänne Suomeen joitakin muita jätteitä kuin
mitä sen Suomessa omistamassa tuotannossa jätteitä syntyy. Tämä ei
ole mitenkään mahdollista. (Ed. Pulliainen: Kyllä se
vaan on!) — Tämä ei ole mitenkään
mahdollista. Älkää antako sellaista tulkintaa, älkää heiluttako
tämmöistä lippua kenellekään
muualle Euroopan unionissa.
Minä olen ollut tässä tehtävässä seitsemän vuotta
ja vähän ylikin, kahdeksatta vuotta, ja on totta,
että aika ajoin jollakin tavalla pilkistää sellainen
kysymys Euroopan unionin sisällä, voisivatko sisämarkkinat
kattaa myöskin tämän tyyppisen "hyödykkeen"
kuin ydinjäte. Ja kyllä sittenkin siitä on
niin kuin erittäin laaja yhteinen ymmärrys Euroopan
unionin alueella, että ei se nyt tätä kata,
että jokaisen on kerta kaikkiaan maailmassa hoidettava
omat jätteensä itse. Tämä kyllä koskee
kaikkia niitä toimijoita, ovat ne ihan mistä tahansa,
jotka omistavat suomalaista ydinvoimateollisuutta. Samalla perusteellahan
amerikkalaistenkin ydinjätteet pitäisi voida sijoittaa tänne
Suomeen, koska ne ovat omistamassa yrityksiä, jotka omistavat
tätä Fennovoimaa jnp., aivan samalla perusteella.
Tämähän on loputon tilanne. Eihän
tämä voi mitenkään pitää,
ed. Pulliainen, paikkaansa. Minä kiistän siis
jyrkästi tällaisen väitteen, mitä ed.
Pulliainen tässä sanoo.
Toinen väite liittyy siihen, että ed. Pulliainen sanoi,
että miksei ydinvastuulakia ole saatettu voimaan. No, se
käsiteltiin täällä 2005, ja
silloin eduskunta näiltä osin ymmärtääkseni
hyväksyi sen ajatuksen, että kysymys on kansainvälisestä sopimuksesta
siinä taustalla, jossa edellytettiin, että tuo
sopimus ratifioitaisiin kauttaaltaan koko sen jäsenistön,
Pariisin sopimuksen jäsenmaitten, jotka ovat lähinnä Oecd-maita,
ja että Suomi omalta osaltaan saattaisi tuon sopimuksen
voimaan heti, kun se on ratifioitu. Nyt on käynyt niin,
että ei tätä ratifikaatiota ole saatu
aikaiseksi. Mutta minä olen kyllä henkilökohtaisesti
kertonut moneen kertaan julkisuuteen sen, että jos nyt
sitten kun Belgia on luvannut tehdä voitavansa, vielä kerran
hyvän yrityksen, jos ei se onnistu, niin Suomen minun mielestäni,
ja se ei ole vielä hallituksen kanta, pitäisi
yksipuolisesti ottaa tämä rajoittamaton vastuu
käyttöön siitä eteenpäin.
Se että rajoittamaton vastuu jotenkin niin kuin ratkaisisi,
että rahaa löytyisi tuolta noin vaan, sehän
ei ole näin, ja siinä ymmärsin kyllä ed.
Pulliaisen ymmärtävän sen, että sillä rajoittamattomalla
vastuulla — jos on se omistaja, jolta se häipyy
taivaan tuuliin, teoriassa näin jos ajatellaan, se on täysin
teoriaa, mutta jos ajatellaan — niin ei sillä hirveän
suurta merkitystä ole. Mutta käytännössä jo
ihan moraliteettisyistä minusta se on perusteltua ottaa
sitten yksipuolisesti käyttöön.
Mitä vielä tulee sitten erityisesti Fennovoimaan
ja sen jätteen loppusijoitukseen, niin täällä on
kauhisteltu sitä, että voi voi, kun sillä ei
ole valmiina näitä onkaloita, mihin sijoittaa.
Mietitääs nyt pieni hetki vielä. Voimmeko
me niin kuin ihan vakavasti ajatella sitä, että maailmassa missään
olisi käytössä sellainen menettely, jossa hakijan,
joka pääsee hakemaan ydinvoimalaitoslupaa, pitää ensiksi
rakentaa miljardilla eurolla se onkalo, mihin joskus 50 vuoden päästä loppusijoitetaan
se ydinjäte, jota sitten syntyy 40—50 vuoden aikana?
Eihän se nyt näin voi olla, eikä koskaan
ennen ole ollutkaan näin. Kun Suomeen myönnettiin
neljä ensimmäistä ydinvoimalaitosta,
ei ollut mitään tällaista ratkaisua olemassa. Vasta
1983 ensimmäisen kerran poliittisella tasolla sovittiin,
että Suomi alkaa vähitellen sijoittaa nämä nyt
sitten Suomeen. Ja sitten Olkiluoto 3:n kohdalla samana päivänä,
kun Olkiluoto 3:n keskeiset ratkaisut tehtiin, niin Posiva-ratkaisu sai
päivänvalonsa ja lähti liikkeelle tällä tavalla.
Nyt se, mitä Fennovoiman suhteen tässä velvoitetaan
ja edellytetään, on itse asiassa enemmän
kuin yleisesti ottaen silloin, kun maailmalla uusia ydinvoimalaitoslupia
myönnetään, edellytetään.
Nyt edellytetään, että tuon mainitun
yhtiön on toimitettava tietyn määräajan
kuluessa konkreettinen suunnitelma. Paljon pitemmälle siis
mennään kuin muualla siinä, miten se
loppusijoitus ennen pitkää tapahtuu. Jos ei se
onnistu Posivan kautta, niin millä tavalla sitten? Siihen on
erilaisia vaihtoehtoja. Ja vielä kertaan senkin, mitä Stukin
pääjohtaja Laaksonen sanoi monta kertaa meille,
että ei se Posivan tila tuolla Olkiluodossa ole ainoa vaihtoehto,
että voi olla sekä kustannussyistä että muistakin
syistä ihan tarkoituksenmukaista hakea joku muukin ratkaisu
kuin tuo Olkiluoto. Yritys tekee, yhtiö tekee mitä tekee
näiltä osin, mutta valtio valvoo erittäin
tarkasti.
Sitten täällä on käyty mielenkiintoista
keskustelua jo aikaisemminkin siitä, mites tuo Olkiluoto
3, kun se nyt on kestänyt ja kestänyt jnp. Eikö olisi
sitten, jos ongelmia on tullut, saanut kestää? Minusta
on äärimmäisen tärkeä ja
tarpeellinen asia, että Suomessa viranomaisnormeilla me
varmistamme rakentamisen, turvallisuuden ja ennalta ehkäisten
poistamme kaikki mahdolliset teoreettisetkin ongelmat etukäteen
velvoittamalla rakentajat ja rakennuttajat viimeisen päälle tarkkoihin
normeihin. Minusta se on erittäin hyvä periaate,
ja pidetään siitä kiinni. Emmekä me
sitä maksa. Kyllä se on niitten, jotka ovat tilanneet,
ja niitten, jotka niitä toimittavat, välinen asia.
Siihen minusta valtion ei pidä sotkeutua. (Puhemies: Aika!)
Minusta on aika erikoista, että ne samat tahot, jotka vastustavat
ankarasti ydinvoimaa, ovat sitten kuitenkin sitä mieltä,
että voi voi, kun ei saada ydinvoimaa nyt hirveän
nopeasti käyttöön.
Mitä Venäjän tuontiin vielä tulee,
niin, arvoisa puhemies, vastaan siihen mieluusti sitten tässä kohta
syntyvässä debatissa.
Toinen varapuhemies:
Kiitoksia ministerille. Muistuttaisin, että me käymme
nopeatahtista keskustelua, ja sen vuoksi puheenvuorojen aika on
rajattu 5 minuuttiin. Mutta tämän ministerin puheenvuoron
jälkeen käymme pienen debatin.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin niissä aikaisemmissa
keskusteluissa, kun oli kysymys ydinjätteen loppusijoituksesta,
silloin se loppukonkluusio tietysti oli se, niin kuin arvoisa ministeri
hyvin muistaa, että senhän ratkaisee silloinen
Euroopan yhteisön, nykyinen Euroopan unionin tuomioistuin.
Minä ymmärrän täysin, että eihän
ministerillä ole pienintäkään
kanttia myöntää, että se näin
on, herranen aika, fiksu mies kuin mikäkin, niin eihän
se nyt tällaista sammakkoa suustansa päästä.
Mutta minun tehtäväni täysin edesvastuuttomana
kansanedustajana tuolta Oulun puolesta on kertoa ja minulla on varaa
kertoa, niin kuin ne asiat ovat, ja sillä siisti.
Sitten mitä koskee aikamäärää,
niin ei kannattaisi olla niin varma tästä ydinvoimasta
sen takia, että tämä buumi on 30—40
vuodessa totaalisesti ohi, ja nyt se arsenaali on tässä keskustelussa,
mitenkä sitten eletään, (Puhemies: Aika!)
ja se määrittää myöskin
kulutuksen tason.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä en oikein jaksa ymmärtää tätä ydinvoimakeskustelua
ylipäätänsä, sitä kauheaa
kiistaa ja riitaa ydinvoimasta. Se on energiamuoto siinä kuin
mikä tahansa muu energiamuoto.
Toinen asia: Kuvitteletteko te, jotka vastustatte sitä,
että täällä maapallolla 100 000
vuoden päästä on ylipäätänsä olemassa
elämää? Kuvitteletteko te? 120 000
vuotta sitten homo sapiens tallusteli, eikä se taatusti
ymmärtänyt olla huolissaan siitä, että joku
panee Olkiluodon onkaloon ydinjätteitä tai että ministeri
siellä istuu ja me hiostamme häntä. Ei
taatusti tiennyt. Minä en ymmärrä, miksi
ydinvoimasta on tehty uskonasia. Miksi siitä on tehty omantunnonasia?
Minulle omantunnonasioita ovat jotkut aivan täysin muut asiat
paitsi energia, joka on taloudellinen asia.
Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esittämä energiapaketti
on todellisuudes erittäin hyvä. Son vaativa. Jos
ajatellahan sellasta seikkaa, että otetahan vain rusinat
pullasta, ei koskaan tuu mitään kompromissiratkaisuja,
ja tähänhän täs taloos pyritähän.
Ydinvoima: Me annetahan kaks lupaa, todennäköösesti
annetahan. Se on hyvä ratkaasu. Sähkö menöö ja
tuloo, pitää muistaa se, että Suomes
on tällä hetkellä Länsi-Euroopan halvin
sähkö, meillä tuloo joka tapaukses se
kallistumahan. Mutta enemmän oon huolestunu siitä — täälläki
on moni ollu — pystytähänkö toteuttamahan
se uusiutuvan osuus, se 38 prosenttia, ja haluaasinkin ministeriltä kysyä.
Suomi on sitoutunu siihen, että 38 prosenttia pistetähän täytäntöhön
ja siitä piretähän kiinni.
Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänään jo aikaisemmin ed.
Komi sanoi sen, että tämä uusiutuvan
energian paketti on ihan erillinen paketti ja ydinvoima on erillinen.
Aika moni täällä haluaa niputtaa ne poliittiseksi
paketiksi, ja tämä huolestuttaa minua. Ne ovat
kaksi ihan eri asiaa. Ei tarvitse ottaa ydinvoimapakettia, vaikka
ottaisi uusiutuvan paketin. Tämmöistä poliittista
paketointia minä en kyllä ollenkaan pidä hyvänä.
Ministeri Pekkarinen sanoi, että hänen mielestään
pitäisi yksipuolisesti ottaa käyttöön
rajaton vastuu, mutta samalla hän sanoi, että jos
poksahtaa, niin ei sitten kannakaan vastuuta. Eikö ole selvää,
että silloin pitää myös maksaa
vakuutusmaksut? Pitää löytyä joku
vakuutusfirma, joka oikeasti vakuuttaa niitä; vaikka poksahtaisi
eikä firmaa enää ole, niin oikeasti joku
muu maksaa. Ei voi olla niin, että jos se firma häviää taivaan tuuliin,
niin kukaan ei maksa.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Uusiutuvan energian paketti tässä energiaratkaisussa
on kyllä historiallisen suuri mahdollisuus, mutta siihen
sisältyy pari asiaa, joista on syytä ministeriltä kysyä. Nimittäin
vesivoiman lisärakentamisen osalta tilanne näyttää oikeastaan
vain tehonnostojen ja mahdollisen sadannan lisäyksen verran
lisäystä. Kuitenkin tuulivoimalle kaavaillaan
tuommoista 6 terawattitunnin energialisäystä ja
2 500 megawatin tehonlisäystä. Tämä vaatii
merkittävän määrän
säätöenergiaa, noin 500 megawatin verran.
Tämä säätövoiman merkitys
ja taloudellinen arvo on moninkertainen sähkötehoon
ja energiamäärään nähden.
Millä tavalla ministeri on ajatellut, että tämä säätöenergian
lisäys voidaan toteuttaa? Vaihtoehtoja nimittäin
mielestäni ovat tuontisähkö pohjoismaisilta
sähkömarkkinoilta, joka näyttää hyvin
vaikealta, kaasuturbiinit tai dieselvoimalat, jotka ovat tähtitieteellisen
kalliita, tai sitten hiilivoima, josta pyritään
eroon. Eli millä tavalla tämä iso 500
megawatin energialisäys säätöenergiaksi
saadaan aikaan?
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Ed. Ukkola täällä oli
sitä mieltä, että mahdollisesti ei ole
elämää noin 100 000 vuoden kuluttua
tällä planeetalla. Mielestäni ed. Ukkola
on ihan oikeassa. Nämä viimeaikaiset ihmisen teot
tähtäävät nimenomaan tuohon,
biodiversiteetti köyhtyy, ja Meksikonlahden öljyonnettomuus,
tämä tapahtuma siellä, on vahva esimerkki
siitä, siis ei tämä johdu vain ydinvoimasta.
Mutta, ministeri Pekkarinen, kyllä se vain niin on,
että paineet ydinjätteen tuomisesta Suomeen kasvavat,
jos E.ON tämän Fennovoiman kaavussa rakentaa tänne
ydinvoimaa ja vielä oman ydinjätteen sijoituspaikan.
Se on aivan selvää. Ministeri Pekkarinen kyllä tietää,
että tsoukit ovat tsoukkeja. Kyllä me, jotka olemme
vastustaneet Olkiluoto 3:a, emme suinkaan odota kieli pitkällä,
että se alkaisi tuottaa sitä sähköä.
Olkiluoto 3:n hidastuminen ja myöhästyminen johtuu
niistä ongelmista, mitkä liittyvät tähän
ydinvoiman rakentamiseen.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Yksi asia, joka tässä keskustelussa
on jäänyt vähemmälle huomiolle,
on se, että nyt kun me siirrymme yhä enemmän energian
tuotannossa ja käytössä sähköön,
merkitsee se sitä, että siirtokapasiteettia me
joudumme rakentamaan merkittävästi lisää ja
tehostamaan entisiä. Nyt sitten tällä hetkellä on
Fingridin taholta aika monia kiistoja olemassa lunastushinnoista,
ja ei voi olla niin, että tällaisesta pomminvarmasta
bisneksestä, mitä Fingrid pitää yllä sähkönsiirron
osalta, joutuvat yksittäiset maanomistajat, jotka myös
harjoittavat liiketoimintaa niillä maillaan, kärsimään
ja saavat niistä olemattomia korvauksia.
Miten, ministeri Pekkarinen, te näette asian ja oletteko
ohjeistamassa Fingridiä tältä osin, että ei synny
näitä kiistoja, vaan pystytään
sopimaan sähkönsiirrosta, joka on täysin
välttämätön sekä laadun
että määrän osalta, että se
toimii moitteetta niin, että se on myöskin reilun
pelin kauppaa?
Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Uraanista ei saa uusiutuvaa energiaa edes
pekkaroimalla. Mielestäni on suoranaista vedättämistä puhua
väliaikaisesta tai tilapäisestä ratkaisusta,
kun puhumme ydinvoimasta. Ydinvoima on keskuudessamme tästä 100 000
vuotta. Toivon, että siellä on niitä eläviä ihmisiä vielä siinä vaiheessa,
mutta pelkään, että niin ei ole.
Mutta uusiutuva energia koki myös ison takaiskun, erityisesti
se teknologia, jota Suomessa oltiin kehittämässä uusiutuvan
energian saralla, koska tämä erittäin
massiivinen lisäydinvoimalapäätös
käytännössä tarkoitti sitä,
että kohtuullisen rajallisilla energiamarkkinoilla juuri
uusiutuvan energian markkinat käytännössä nolliintuivat.
Mitenkä, ministeri Pekkarinen, aiotte taata, että uusiutuvalla
energialla ja uusilla teknologiaratkaisuilla puhumattakaan hajautetuista
yksiköistä on aidosti elinmahdollisuudet tulevaisuudessa,
ja miten aiotte taata myös sen, että kotimaiselle
teollisuudelle on myös kotimaisia referenssejä?
Valitettavasti nimittäin tällä hetkellä tilanne
on se, että meidän uusiutuvaa energiaa (Puhemies:
Aika!) käyttävä teknologiamme kärsii erittäin
hirvittävästi siitä, että suomalainen
valtio, suomalainen hallitus, suomalainen politiikka ei luota itse
asiassa uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin.
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Minua on hiukan häirinnyt tämä keskustelu
ydinjätteen loppusijoituksesta ja nimenomaan Fennovoimaa
koskien. 2000, vai oliko se 2001, kun olimme silloinen talousvaliokunta
Olkiluodossa tutustumassa tähän tulevaan ratkaisuun,
jonka Posiva teki, meille esiteltiin kansallista ratkaisua. Puhuttiin,
että ollaan tekemässä kansallista ratkaisua,
jota ei rajattu minkään yhtiön piiriin.
Siihen nähden olen hiukan ihmetellyt niitä hyvin
jyrkkiä kantoja siitä, että esimerkiksi
Fennovoiman ydinjätettä ei voisi loppusijoittaa
tällä hetkellä Olkiluodossa olevaan loppusijoituskohteeseen,
ja siihen nähden oli erittäin hyvä kuulla
ministeri Pekkarisen näkemys tästä asiasta,
että Fennovoimalla on olemassa useita vaihtoehtoja loppusijoituksen
suhteen, ja näissä yhtenä tulee sisällä olla
edelleen tämän Posivan ja Olkiluodon kautta tapahtuvan loppusijoituksen,
ei sillä tavalla, että se suljettaisiin heti alta
pois, koska näen, että se olisi taloudellisesti
erittäin hyvä kaikille osapuolille. Se, että ruvettaisiin
lisäksi investoimaan, olisi varmasti tekijä, joka
olisi sitten taloudellisesti (Puhemies: Aika!) huono ratkaisu kaikille
osapuolille.
Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Vaikka kyseessä on nyt ilmasto-
ja energiapaketti, niin on aivan selvää, että teollisuuspoliittiset
tavoitteet tavallaan ovat olleet ensisijaisia, kun on esimerkiksi sähkönkulutusennusteita
määritelty.
Mikä on nyt, arvoisa ministeri, se kauhuskenaario,
että ne eivät tulekaan toteutumaan? Tarkoittaako
se sitä, että teollisuus ei sitoudukaan investointeihin
Suomeen, edelleenkin lakkauttaa laitoksia, niin kuin Stora Enso
on tehnyt, ja tavallaan ne uudet työpaikat syntyvätkin
johonkin muuhun kuin energiaintensiiviseen teollisuuteen? Olisi
myös hyvä kuulla teidän kommenttinne
siitä, ovatko nämä vastakkaisia, vievätkö nämä nyt
pois sitten mahdollisuuksia investoida vihreään
teknologiaan ja uuteen uusiutuvaan teknologiaan perustuvaan energiankäyttöön.
Ovatko nämä vastakkaisia?
Lopuksi vielä: Mitä takeita meillä nyt
on, kun me päätämme ensin ydinvoimasta,
että tämä hallitus tuo ajallaan tällä vaalikaudella
koko tämän kansallisen uusiutuvan energian paketin
kokonaisuuden vielä eduskunnan päätettäväksi?
Sehän tulee pitämään sisällään
monia eri tukimuotoja, joista tärkein on ilman muuta tämä (Puhemies:
Aika!) metsähakkeen hankintaan kohdistuva tuki.
Lopuksi vielä, ministeri: On väitetty, että uusiutuvilla
kotimaisilla ei voida korvata Helsingin kivihiilen polttoa. Voidaanko?
Toinen varapuhemies:
Myönnän tähän debattiin
vielä puheenvuorot edustajille Paatero, Tynkkynen, Järvinen,
Juurikkala ja Heinäluoma ja sen jälkeen ministerille
vastauspuheenvuoron, jos hän niin haluaa.
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! On valitettavaa, että Olkiluoto
on venynyt, mutta en ymmärrä, miten se on perusteena
tälle koko ydinvoiman vastustamiselle, koska jos teemme
ratkaisua 60 vuodeksi, niin sillä, valmistuuko se vuoden
ennemmin tai jälkeen, ei ehkä ole merkitystä.
Mutta kun tässä on tämä toinen
paketti uusiutuvista ja nythän meillä ei ole yhtään
lakiesitystä vielä tähän uusiutuvien
pakettiin olemassa käsittelyssä ja sitten meillä oli
kuitenkin alun perin kai ministerin puolelta tieto, että tämän
kevään aikana jo tulisivat muun muassa syöttötariffeista ensimmäiset
lakiesitykset, niin ovatko nämä nyt minkälaisessa
aikataulussa?
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri selväsanaisesti torppasi
puheet ydinjätteen tuomisesta, ja se on oikein. Vihreät
tukee ministeriä tässä asiassa. Kuitenkin,
jos Suomeen rakennetaan kaavaillulla tavalla kaksi uutta ydinvoimalaa,
niin, kuten olemme hyvin kuulleet, tämä johtaa
siihen, että ainakin toisesta näistä ydinvoimaloista
merkittävä osa sähköstä päätyy
vientiin, toisin sanoen meidän ydinsähköämme
käytetään jossain muualla. Meille jäävät
näille muille tuotetusta sähköstä syntyneet
ydinjätteet. Tämän lopputulos on samanlainen
kuin se, että meille tuotaisiin ydinjätettä.
Ministeri Pekkarinen myös totesi, että olisi kohtuutonta
vaatia Fennovoimalta valmiita ydinjätteen loppusijoituspaikkoja
ja onkaloita. Näin on. Olisi kohtuutonta vaatia sellaista
tässä vaiheessa. Mutta ei ole kohtuutonta vaatia,
että Fennovoima esittää periaatepäätöstä tehtäessä uskottavan
suunnitelman, miten loppusijoitus hoidetaan. Nyt Fennovoiman hakemuksessa
esitetään ainoastaan, että jätteet
sijoitetaan Eurajoelle, ja Posiva on yksiselitteisesti torjunut,
että tämä ei onnistu. Missä on
se uskottava suunnitelma?
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Olkiluodon kolmannen reaktorin kustannusarvio
on noussut lähes kaksinkertaiseksi, rakentamisaikataulu
on venynyt, ja työmaalla on havaittu yli 1 500
laatuongelmaa.
Ministeri Pekkarinen, pidätte tätä aikataulun venymistä inhimillisenä ja
päinvastoin ikään kuin suositeltavana
asiana. Haluaisin kysyä teiltä reilun pelin hengessä:
Minkä muun energiamuodon kohdalla voi tapahtua tällaista
niin, että kukaan tässä salissa edes
ilkeäisi enää ehdottaa samaa energiamuotoa
lisää? Haluaisin tietää tämän.
Puhuitte myös ydinvastuulaista ja siitä, että olisitte
henkilökohtaisesti valmis ottamaan Suomessa yksipuolisesti
ydinvastuulain käyttöön, vaikka kaikkia
Oecd-maita ei saataisikaan hankkeeseen mukaan. Eikö reilun
pelin hengessä olisi tämä laki saatava
aikaiseksi, ennen kuin lupia uusille ydinvoimalareaktoreille myönnetään?
Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ministeri mainitsi tuossa aikaisemman
debatin yhteydessä, että Suomen teollisuuden selkein
suhteellinen kilpailuetu on edullinen energia. Tämä minua
kovasti kyllä kummastutti, koska itse näen, että Suomen merkittävin
kilpailuetu globaalissa kontekstissa on meidän korkeasti
koulutettu väestömme ja korkea osaamistasomme.
Olisinkin halunnut elinkeinoministeriltä nyt vähän
selvyyttä tähän teidän elinkeinopoliittiseen
linjaanne. Nimittäin tämä teidän
esityksenne nyt näistä uusista ydinvoimaloista
vetää selvästi siihen suuntaan, että Suomi
on jatkossa entistä enemmän energiaintensiivisen,
raskaan teollisuuden maa, jossa suositaan korkean osaamisen asemesta
bulkkiteollisuutta. Tästä syntyy Suomelle tällainen
maabrändi, että Suomi on ydinvoiman ja ydinjätteen
luvattu maa. Onko tämä teidän elinkeinopoliittinen
linjanne?
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Muutama aihealue ministerille, pyydän
vastauksia.
Ensimmäinen koskee tätä sähkön
vientiä kontra tuontia. Eikö yhteispohjoismaisen
sähkömarkkinan koko idea ole siinä, että siinä välillä viedään,
välillä voidaan tuoda? Eikö ole pyrkimys laajempaan
eurooppalaiseen markkinaan, jossa jonkun täytyy olla sähkön
viejä, jotta joku voi sähköä ottaa
vastaan? Miksi tästä tehdään
näin vaikea kysymys? Ja tähän liittyen:
onko mahdollista, että me voisimme viedä tätä uusiutuvalla energialla
tuotettua sähköä, siis norppasähköä? Voiko
sitä myydä ministerin mielestä?
Toinen kysymys sitten liittyy tähän Fingridiin,
joka mainittiin täällä. Siellähän
on käynnissä omistusjärjestely. Kantaverkon
hyvä, häiriötön hoito on meille
erittäin tärkeä asia. Se on tärkeä sähkönsaannin
kannalta koko maassa, huoltovarmuuden kannalta. Mitä kuuluu
neuvotteluille Fingrigin omistuspohjasta? Mitä valtio aikoo
tässä tehdä omalta osaltaan? Se tieto
on tärkeä ajatellen tulevaa sähkönhuoltoa.
Ja kolmas lyhyesti: Metsäteollisuus on luvannut, että se
on valmis investoimaan tänne edellyttäen, että on
kohtuuhintaista sähköä saatavilla. Onko
ministeri puuttunut Varkauden tapaukseen, jossa metsäteollisuus
ei ole toiminut sen lupauksen mukaisesti, jonka se on suuriäänisesti antanut?
Toinen varapuhemies:
Ministeri Pekkarinen, ja sen jälkeen menemme puhujalistaan.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! On tavattoman monta kysymystä, yritän
vastata oikein nopeasti. Fingridin osalta ensinnäkin: alkuvuoden
2011 aikana viimeistään pitää ratkaisut
saada aikaan. Toivon, että vielä tämän
vuoden aikana, mutta silloin sitten aikaikkuna sulkeutuu, ja siihen
mennessä meidän on pakko EU:n velvoitteen mukaan
hoitaa tämä asia. Näin tullaan varmaan
tekemään.
Ed. Heinäluoma on täysin oikeassa. Pohjoismaisilla
markkinoilla välillä viedään,
välillä tuodaan. Minustakin tämä keskustelu
on ollut aika erikoista, mikä tässä nyt
on julkisuudessa ollut, mutta tällä keskustelulla
on tietyt kävijät. On ollut tavattoman vaikea
selittää, että on kaksi eri asiaa: ne
tehot, jotka ratkaisevat, pystytäänkö eri aikoina,
eri hetkinä, itse tuottamaan se sähkö, minkä me
täällä kulutamme, ja toinen asia on se energian
määrä. On sellaisia kulutusaikoja, jolloin
me tuotamme paljon enemmän kuin me kulutamme sillä hetkellä,
mutta kun me emme voi varastoida sitä säästöä meidän
myöhempiin tarpeisiimme, niin on se viisaampaa silloin
viedä ulos kuin jättää ties
minne.
Mitä tulee tähän sitten, mikä nyt
on se suhteellinen kilpailuetu. En minä sanonut niin, että tämä on
ainoa suhteellinen kilpailu. En tietysti: totta kai osaaminen, mutta
ei vain osaaminen, vaan minä puhun laajemmin teknologiasta,
innovaatioista. Siinä on se meidän kilpailuetumme,
suhteellinen kilpailuetu. Ja vähän yrittäjyydestäkin löytyy
niitä kilpailuja, mutta kyllä energia on merkittävä.
Älkääkä viitsikö puhua
siitä, että tämä on joku tällainen
raskaan teollisuuden bulkkijuttu, mitä täällä Suomessa
tehdään. Käykää katsomassa, mitä ovat
uusimmat paperiteollisuuden, metsäteollisuuden tuotteet,
varsinkin ne mitä nyt ollaan kehittämässä,
mitä ollaan ottamassa tuotantoon. Ne ovat huipputeknologian
huipputuotteita. Viisaat, älykkäät, uudet
tuotteet, mitä kehitetään, ne ovat niitä.
Myös biodiesel on sitä paljossa, vaikka se onkin
niistä residuaaleista rakennettava. Käykää katsomassa,
menkää Haminaan, katsokaa mitä Google
tekee siellä. Se tarvitsee erittäin paljon energiaa
se Google siellä. Eikä se mitään bulkkia
ole, no joku voi sanoa tietysti, että sekin on bulkkitoimintaa.
Entä sitten siitä, että jos nyt myöhästyy Olkiluoto 3?
En minä ainakaan itke sitä. Ja minä ihmettelen,
miksi te itkette sen perään, että Olkiluoto
myöhästyy. On tavattoman tärkeä asia,
että homma hoidetaan niin, että kaikki maailman
kovimmat turvallisuusnormit kaikissa rakentamisvaiheissa hoidetaan
kuntoon ja että näin myöskin käytännössä tehdään.
Fennovoiman suunnitelma on uskottava suunnitelma. Se on Posiva.
Jos Posiva ei ole se vaihtoehto, silloin Fennovoima tuo toisen ratkaisun. Ja
sen toisenkin ratkaisun osalta me edellytämme nyt paljon
konkreettisempaa vaihtoehtoa sen kuuden vuoden aikaikkunan puitteissa
sitten, kuin missään muualla maailmassa edellytetään. Voi
olla, että jostakin löytyy maa, joka velvoittaisi
pitemmälle, mutta luulen, että ei löydy
sellaista maata, joka nyt vaatii ja velvoittaa yhtään pidemmälle
kuin tällä hetkellä meillä menetellään.
Mitä tulee näihin uusiutuvan energian edistämislakeihin:
Syöttötariffilaki on valmis. Nyt kuitenkin ratkaisu
oli ja on se, että siihen samaan syöttötariffilakiin
tulee mukaan myös tämä puupohjaisen,
pienen chp:n syöttötariffi. Siihen tulee tämä vaihtuvahintainen,
siis muuttuva puusähkön tuotantotuki. Eli siihen
samaan lainsäädäntöön
tulevat kaikki nämä lait, joilla se syöttötariffilaki
sitten lakisääteisesti normitetaan ja myöskin
rahoitus lakisääteiselle pohjalle rakennetaan.
Minä yritin ja pidin mahdollisena, että ne olisivat
erillisiä lakeja, mutta monen tässä erittelemättömän
syyn summana päädyttiin tähän,
ja itsekin pidän myöskin sitä ihan kelpoisena
ratkaisuna.
Mitä vielä tulee siihen, onko sellaisia teollisia ratkaisuja,
jotka nyt vaativat ja tarvitsevat näitä ratkaisuja,
joita ed. Laukkanen kysyy: Minä en voi kovin paljon enempää ääneen
spekuloida tällaisia asioita, mutta kuten kaikki nyt tietävät,
kyllähän meillä on sellaisia hankkeita
vireillä, vaikkapa tuolla pohjoisessa osassa Suomea, jossa yksi
ainoa teollinen investointi merkitsee lähes yhden terawattitunnin
suuruista sähkönkulutuksen kasvua. Ja tämäntapaisille
hankkeille se seikka, onko meillä varmuudella tarjolla
ja saatavissa sähköä kilpailukykyiseen
hintaan, on tavattoman tärkeä asia.
Ed. Lepälle: minä olen abs., ehdottomasti,
sitä mieltä, että nykyinen lunastuslaki
ei toimi, niin kuin sen pitäisi tämän
erittäin suuren urakan, tämän verkkokysymyksen,
ratkaisemisen kannalta toimia. On vähän paradoksi,
että silloin, kun lunastetaan Puolustusvoimien tarkoitukseen,
käytetään korkeampia lunastushintoja
kuin jos lunastetaan Fingridin tarpeisiin. Ja kyllä olen
sitä mieltä, että laki kerta kaikkiaan
pitää voida uusia. Neutraliteetin varmistaminen
maan eri osissa, ellei lakia muuteta, näyttää olevan
tavattoman vaikeaa.
Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä kysymyksenä:
ed. Sirnö sanoo, että pitäisi aidosti
ryhtyä meillä nyt sitten uusiutuvia lisäämään
ja toteuttamaan jnp.
Ed. Sirnö, tämän verran haluan nyt
pikkaisen väitellä, että ei teidän
aikananne, kun te olitte hallituksessa, näistä asioista
edes puhuttu. (Ed. Sirnö: Minä en ole ollut koskaan
hallituksessa!) Tämä on ihan eri maailma, missä me
nyt elämme. Tämä hallitus tekee todellisia
ratkaisuja, jotka ovat ihan eri maailmasta kuin ne hallitukset, joissa
te olette olleet mukana ja jotka ovat konsanaan näitä tehneet.
Ja sitten, kun te sanotte, että kun meillä ei
tehdä näin ja näin vaan muualla tehdään
paremmin: Muistakaa nyt kuitenkin, että Suomi on uusiutuvan
energian osalta Euroopan unionin kakkonen. Mikä on meidän
edellämme? Ruotsi. Millä Ruotsi on meidän
edellämme? Vedellä ja vain vedellä ja
vain veden vuoksi. Jos katsotaan tämä muu uusiutuva,
niin, ed. Sirnö, mehän olemme nyt jo Euroopan
unionin tapissa ja tällä ohjelmalla menemme aivan
ylivoimaisesti kaikkien muiden edelle, tällä ohjelmalla,
joka lakisääteisesti velvoitetaan myös
tulevien hallitusten osalta hoidettavaksi.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen ei vastannut siihen äsken, että jos
me yksipuolisesti otamme käyttöön rajattoman
vastuun, niin kai se tarkoittaa sitä, että ne itse
maksavat ne vakuutusmaksut, eikä sitä, että valtio
menee takuumieheksi. Puheenvuoroni tulee olemaan tästä aiheesta.
Men först, ärade talman, om man tänker
på vad vi vill ha i framtiden i Finland — nya
arbetsplatser, möjligheter för industrin till
export — så är kärnkraften en
sådan energiform där vi köper sakkunnighet
utifrån och vi hämtar också arbetskarlar
utifrån, medan förnyelsebar energi är
någonting där vi kan sälja ut vår
kunskap, vår know-how. Alltså satsar vi på egen
kunskap, egna arbetsplatser eller köper vi andra människors
kunskap utifrån?
Arvoisa puhemies! Silloin, kun täällä viimeksi
vuonna 2002 taisteltiin lisäydinvoimalasta, keskeisiä argumentteja
oli ydinvastuulain uudistaminen. Ydinvastuulakia uudistettiinkin
silloin vähän ja merkittävästi
vuonna 2005, jolloin eduskunta hyväksyi kokonaan uuden
Pariisin ydinvastuuyleissopimukseen perustuvan ydinvastuulain. Laki
nostaa merkittävästi ydinvoimayhtiöiden
vastuuta mahdollisessa onnettomuustapauksessa. Lakia ei kuitenkaan
vieläkään, viiden vuoden jälkeen,
ole saatu voimaan, koska vakuutusyhtiöt eivät
suostu vakuuttamaan ydinvoimaloita lain edellyttämällä laajuudella.
Pariisin sopimuksen pöytäkirjan seurauksena laitoksen
haltijan vakuutettavan vastuumäärän vähimmäismäärää korotetaan
700 miljoonaan euroon ja sopimusvaltioiden muodostaman korvausyhteisön
vastuun määrä nousee 1 500 miljoonaan
euroon. Uutta ja keskeistä on, että suomalaisen
laitoksen haltijan vastuu säädettiin rajoittamattomaksi
1 500 miljoonaa ylittävältä osalta.
Samalla korvattavien vahinkojen alaa laajennettiin. Ja tämän
pitäisi nyt olla jo voimassa.
Silloin, viisi vuotta sitten, laki uskottiin saatavan nopeasti
voimaan. Silloinkin sanottiin, että tämä aivan
kohta tulee, aivan kohta, älkää olko huolissanne.
Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tein vuonna 2008 kirjallisen
kysymyksen siitä, miksi lakia ei ole saatu voimaan. Vastauksessaan
elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kertoi, että prosessi
on käytännössä pysähtynyt
sen vuoksi, että kansainvälinen vakuutusliike
ei ole voinut luvata laitoksen haltijan vastuumäärälle täyttä vakuutuskatetta,
jota edellä mainittu pöytäkirja edellyttää.
Ministeri Pekkarinen kirjoitti silloin vastauksessaan seuraavasti:
"Ilmeistä on, että ainoa mahdollisuus täyttää em.
aukot vakuutuksessa ja siten tyydyttää uuden pöytäkirjan
ja uuden ydinvastuulain määräykset on
hankkia valtiontakaus." Tätä äsken yritin
kysyä, että sitäkö hän
tarkoittaa, että teemme sitten valtiontakauksen tälle uudelle
laille. Silloinhan se menettää täysin
merkityksensä.
Ydinvastuulain tarkoitus oli siirtää aiempaa suurempi
vastuu ydinvoimayhtiöille, mutta nyt valtion pitäisikin
tulla takaajaksi. Valtiontakaus on myös lähtökohtaisesti
piilotukea ydinvoimayhtiöille. Ei ydinvoimayhtiö toimi
markkinaehtoisesti silloin, jos se ei pysty itse hoitamaan edes
vakuutuksiaan. Jos on uskominen markkinaehtoisuuteen ja reiluun
kilpailuun markkinoilla, tämä on kai ihan perusedellytys,
että huolehtii omista vakuutuksistaan.
Arvoisa puhemies! Maailman suurin ydinvoimalaitos, Olkiluoto
3, on sittemmin osoittautunut Suomen historian epäonnistuneimmaksi rakennusprojektiksi.
Valmistuminen viivästyy vuosia, ja rakennusaikana Säteilyturvakeskus
on joutunut puuttumaan moniin turvallisuuspuutteisiin. Vakuutusyhtiöt
ovat riskiarvioinnin ammattilaisia. Jos ne arvioivat riskit liian
suuriksi, niin meidän pitäisi tehdä samoin.
Minä en todellakaan halua vakuuttaa ydinvoimalaa varsinkaan katsottuani
ongelmia jo rakenteilla olevassa ydinvoimalassa, joka on siis maailman
suurin ja prototyyppi. Mikä on meidän seuraava
rohkea ratkaisumme Suomessa?
Yksi mahdollisuus olisi myös Yhdysvaltain malli, jossa
ydinvoimalayhtiöt vastaisivat yhteisvastuullisesti ja tätä varten
maksaisivat etukäteen rahastoon rahaa, jolla pienennettäisiin
mahdollisen onnettomuuden kustannuksia. Ylen uutisten mukaan Pekkarinen
ei ajatuksesta innostu, mutta kuulisin mielelläni Pekkarisen
kannan suoraan häneltä itseltään,
mitä mieltä hän on siitä. Tämän
lain jälkeenhän USA:ssa ei ole rakennettu uusia
ydinvoimalaitoksia minun tietääkseni, mutta nyt
siellä pohditaan sen lain helpottamista, jotta tulisi taas
uusia laitoksia. Elikkä jos meillä on täysin
markkinaehtoinen vakuutussysteemi, niin ei kannata rakentaa uusia
ydinvoimalaitoksia.
Myös talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas
vaati pari vuotta sitten Turun Sanomissa, että uusi ydinvastuulaki
pitää saada voimaan ennen kuin eduskunta päättää seuraavan
ydinvoimalan hakemuksesta. Ed. Rantakangas perusteli asiaa seuraavasti:
"Vastuurajan nosto oli osa kokonaisuutta, kun edellistä ydinvoimapäätöstä markkinoitiin.
Kun seuraava (Puhemies: Aika!) ydinvoimalahakemus tulee eduskuntaan,
silloin varmasti kysytään, miten tämän ydinvastuulaki
on edennyt."
Elikkä nyt on se hetki, niin kuin ed. Heli Järvinen
sanoi, jos emme nyt saa tätä lakia voimaan, ennen
kuin äänestämme seuraavista kahdesta
luvasta, niin on se kummallista, jos kolme lupaa menee sillä,
että kyllä se joskus onnistuu.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Sinivihreä hallitus
yksinkertaisesti petti lupauksensa uusiutuvan energian tuottajille
ja teknologiayrityksille. Ydinvoimapaketti ja uusiutuvan energian
paketti liittyvät selkeästi toisiinsa. On hurskastelua
väittää jotakin muuta. On nimittäin
vaikea kuvitella, että samaan aikaan energiamarkkinoillamme
riittäisi tilaa sekä lukuisille hajautetuille,
uusiutuvaa energiaa hyväksi käyttäville
laitoksille että massiivisille määrille
lisäydinvoimaa, etenkin kun näitten ydinvoimalojen
tuotannon hyväksikäyttöön ovat sitoutuneet
omistajat eli teollisuus lähes yksipuolisesti.
Uusiutuvan energian piti olla seuraava Nokiamme, mutta kivijalasta
tuli sinivihreän hallituksemme ydinvoimapäätöksen
myötä savijalka, kun uusiutuvan energian kotimaisilta
investoinneilta ja teknologiateollisuuden kotimaisilta referensseiltä vietiin
pohja lisäydinvoimaratkaisun myötä.
Uusiutuvan energian paketin uskottavuus on myös kärsinyt
siitä, että emme vieläkään
tiedä, mitä tuo paketti konkreettisesti sisältää ja
mitä se eduskunnalta edellyttää. Samoin
uusiutuvan energian paketin uskottavuutta kaivertaa se tosiasia,
että edelliseen ydinvoimapäätökseen
liitetty risupaketti jäi käytännössä toteutumatta — asia,
jonka jopa pääministeri myöntää heittävän varjon
tälle uudelle ratkaisulle.
Sinivihreä hallitus sitoi tässä uudessa
risupäätöksessään lahjanarulla
vain jo aiemmin meitä sitoviksi luvatut päätökset
uusiutuvasta energiasta ja energiasäästöstä.
Itse asiassa mittavia uusia panoksia emme todennäköisesti
tule näkemään yksinkertaisesti siksi,
että julkisen vallan voimavarat eivät siihen riitä.
Pidän moraalittomana mainostaa lisäydinvoimaa
väliaikaisena ratkaisuna. Ydinvoimassa ei ole kyse väliaikaisesta
ratkaisusta. On nimittäin mahdotonta puhua ylimenokauden
ratkaisusta, jos sen vaikutukset säteilevät seuraavan
sadantuhannen vuoden ajan. Jos sinivihreä hallitus kuitenkin
tarjoaa lisäydinvoimaa vain siirtymäkauden ratkaisuna,
missä viipyy hallituksen esitys ja aikataulutus Suomen
luopumiselle kokonaan ydinvoiman käytöstä?
Arvoisa puhemies! En ole koskaan hyväksynyt ydinvoimaa.
Omat kokemukseni ovat yksinkertaisesti vahvistaneet käsitystäni
siitä, että ydinvoimaan liittyy liian isoja riskejä,
joita en haluaisi jättää seuraavien sukupolvien
kärsittäväksi. Olen elänyt tämän
maailman Harrisburgin ja Tšernobylin. Vierailin Kievissä muutamia vuosia
onnettomuuden jälkeen. En nähnyt siellä silloin
kaksipäisiä lapsia, mutta näin pitkät
jonot syöpähoitoihin. Nämä jonot
ovat edelleenkin arkea Ukrainassa.
Olen tavannut Kanadan intiaaneja, joiden reservaatissa 11-vuotiaita
tyttöjä pakkosteriloitiin, koska avouraanikaivos
reservaatin vieressä aiheutti geenimutaatioita. Olen keskustellut
rauhanaktivistien ja rauhantutkijoiden kanssa siitä, että jokainen
uusi ydinvoimala tarkoittaa kasvavaa määrää potentiaalisia
ydinaseita.
Olen kuunnellut huolestuneena huippugeologien luentoja siitä,
kuinka epävakaa on se maaperä, johon Suomenkin
hallitus on päättänyt haudata ydinjätteemme
sadoiksituhansiksi vuosiksi. Ja olen häveten ottanut vastaan
thaimaalaisen ympäristöaktivistin ripitystä siitä,
kuinka vaarallisen esimerkin Suomi lisäydinvoimapäätöksillään
antaa kehittyville maille: kuinka Suomen malli on pahimmillaan kuolinisku
vaikkapa Mekongin alueen uusiutuvan energian isojen yksiköiden
kehitykselle.
Arvoisa puhemies! Joku voisi sanoa, että kokemani ja
oppimani asiat kielivät ydinvoiman lastentaudeista. Mutta
yksikään ydinvoiman puolustaja ei ole pystynyt
antamaan minulle sadan prosentin takuita siitä, ettei koskaan
uraanin kaivamisen tai käytön vuoksi tai ydinjätteen
säteillessä hautautuneena tuhansien vuosien aikana
yhdenkään ihmisen elämä vaarannu
eivätkä yhdenkään ihmisen elämän
mahdollisuudet heikenny. Ja vaikka tuo riski olisi vain 0,0001 promillen
luokkaa, sekin minusta olisi liikaa. Siksi en tule hyväksymään
yhdenkään lisäydinvoimalan rakentamista
enkä myöskään hyväksy
ajatusta, että periaatteensa voi myydä, vaikkei
niitä myisikään kolmella metrillä vaan
yhdellä metrillä.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on
tänään julkistanut kymmenen kohdan listan
kansalaispalautteesta koottuja kysymyksiä elinkeinoministeri
Pekkariselle, ja toivomme, että ministeri ehtisi niihin
vastata.
Elinkeinoministeri Pekkarisen 21. huhtikuuta esittelemissä kalvoissa
kahden uuden ydinvoimalan on arvioitu vähentävän
Suomen ilmastopäästöjä 10 miljoonalla
tonnilla vuodessa. Sen sijaan Vtt:n raportissa "Ydinvoimahankkeiden
periaatepäätökseen liittyvät
energia- ja kansantaloudelliset selvitykset" ratkaisun
on arvioitu vähentävän päästöjä Suomessa
noin 2 miljoonalla tonnilla. Lisäksi muun muassa energiateollisuuden
ja metsäteollisuuden rahoittamassa yhteispohjoismaisessa
energiatutkimushankkeessa on arvioitu, että lisäydinvoima
vähentää päästöjä vain
vähän koko Pohjoismaiden alueella. Haluammekin
kysyä ministeri Pekkariselta, millä edellytyksillä arvionne
lisäydinvoiman rakentamisen tuottamasta 10 miljoonan tonnin
vuotuisesta päästövähennyksestä Suomessa
voisi toteutua ja miksi arvioitte vähennyksen olevan viisi kertaa
niin suuri kuin työ- ja elinkeinoministeriön Vtt:ltä tilaaman
selvityksen oletuslaskelmassa.
Hallituksen enemmistö kieltäytyi valmistelemasta
vertailua varten vaihtoehtoa, jossa hallituksen tavoitteet sähköomavaraisuudesta
ja päästöjen vähentämisestä olisi
saavutettu muilla keinoin kuin lisäydinvoimaa rakentamalla.
Vuonna 2001 periaatepäätös sisälsi
vertailun niin sanottujen KIO1- ja KIO2-skenaarioiden välillä.
Haluammekin kysyä ministeriltä, miksi työ-
ja elinkeinoministeriössä ei ole valmisteltu ja
periaatepäätöksissä arvioitu
myös sellaista vaihtoehtoa, jossa yhteiskunnan sähköntarve
katetaan ilman lisäydinvoimaa.
Hallitus on tehnyt Teollisuuden Voiman laitoksista periaatepäätöksen,
jonka mukaan kaiken ydinvoimalla korvattavan sähkönhankinnan määrä kasvaisi
vuoteen 2020 mennessä noin 17 terawattituntiin. Kahden
uuden ydinvoimayksikön vuosittainen tuotanto olisi noin
26 terawattituntia. Vientiin suuntautuisi siis vuosittain ainakin
kolme neljäsosaa yhden yksikön tuotannosta. Hallitus
on kuitenkin linjannut vuonna 2008, että ydinvoimaa ei
rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen.
Haluammekin kysyä Pekkariselta, kuinka monta terawattituntia Suomesta
enimmillään vietäisiin sähköä vuodessa
ulkomaille uusien ydinvoimaloiden valmistuttua.
Kun työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston
ylijohtaja Taisto Turunen esitteli syksyllä 2009 arviota
sähkönkulutuksesta, hän samalla ennakoi,
että merkittävä ydinvoiman lisäys markkinoilla
voisi syrjäyttää esimerkiksi biomassalla
tuotettavaa yhteistuotantoa. Kysynkin ministeri Pekkariselta, voitteko
taata, että investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat
toteutumaan yhtä suurina kuin tilanteessa, jossa kahta uutta
ydinlaitosyksikköä ei rakennettaisi.
Arevan osavuosikatsauksesta vuodelta 2009 voi päätellä,
että Olkiluoto 3 -voimalan rakentamiskustannus
on yli 5 miljardia euroa, kun periaatepäätöksessä hinnaksi
arvioitiin 1,7—2,5 miljardia euroa. Rakennusajaksi ennakoidaan
nyt 7—8 vuotta, kun periaatepäätöksessä aikaa
oletettiin kuluvan nelisen vuotta. Kysymys, hyvä ministeri
Pekkarinen, on seuraava: Millä edellytyksillä molemmat
uudet ydinvoimalat voitaisiin rakentaa merkittävästi
nopeammin ja halvemmin kuin mihin Olkiluoto 3 -projektissa on pystytty?
Hallitus on asettanut Fennovoiman luvan ehdoksi, että yhtiö antaa
selvityksen täsmennetyistä suunnitelmistaan ydinjätehuollon
järjestämiseksi 6 vuoden kuluessa periaatepäätöksen
vahvistamisesta eduskunnassa. Olkiluodon 3:tta ja 4:ttä voimalaa
koskevien periaatepäätösten yhteydessä hallitus
teki periaatepäätökset myös voimaloissa
syntyvän ydinjätteen loppusijoituksesta. Kysynkin,
miksi ministeri esittää ydinvoimaluvan myöntämistä Fennovoiman
hankkeelle, vaikka yhtiö ei ole vielä pystynyt
osoittamaan ydinjätteelleen minkäänlaista
loppusijoituspaikkaa.
Vuonna 2008 strategiassa arvioitiin, että vesi-, tuuli-
ja ydinvoimalla sekä yhteistuotannolla voitaisiin tuottaa
85 terawattituntia sähköä. Tuonnin ja
lauhdevoiman tai niitä korvaavan tuotannon tarpeeksi arvioitiin
98 terawattitunnin kulutuksella 14 terawattitunnin tuotanto. Periaatepäätöksen
mukaan lauhdevoimaa ja tuontia vastaavan sähkönhankinnan
määrä olisi 19 terawattituntia vuonna
2020 tai 17, jos kulutus olisi 98. Kysynkin, miksi arvio kotimaisesta
sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2020 on periaatepäätöksessä vähentynyt
5 terawattitunnilla verrattuna vuonna 2008 laadittuun strategiaan.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen energiapaketti on todella
historiallinen ainakin kahdessa mielessä. Sen avulla pystytään
saamaan Suomesta sähkössä omavarainen
maa. Me emme ole enää riippuvaisia jatkossa, kun
tämä paketti toteutuu, Venäjältä tuodun
sähkön käytöstä. Mehän
tuomme tällä hetkellä suurin piirtein
20 prosenttia sähköstä, josta suurin
osa tulee Venäjältä. Viime vuonnakin
suurin piirtein kaiken muun energian tuonti laski, mutta sähkön
tuonti Venäjältä lisääntyi
8 prosentilla.
Toinen, mikä on erinomainen asia, on se, että Suomi
lopultakin nostaa tämän paketin avulla oman uusiutuvan
energiansa osuuden 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta, kun
se tällä hetkellä on noin 28 prosenttia.
Kolmas asia, mikä minun mielestäni on kaikkein
tärkein, on se, että me tulemme sähkön
osalta omavaraisiksi. Tämä on suomalaisten turvallisuuden
ja teollisuuden kannalta äärimmäisen
tärkeä asia.
Se, minkä vuoksi kannatan nimenomaan ydinvoimaa — olisin
toivonut, että hallitus olisi päätynyt
kolmen ydinvoimalan rakentamiseen, olisi luvannut kolmelle ydinvoimalalle
rakentamisluvan — on se, että ydinvoiman tuottamaan
energiaan ei tarvita veronmaksajien tukirahoja. Tämän ydinvoiman
avulla sähköä käyttävä raskas
teollisuus, joka ei pelkästään ole raskasta
teollisuutta, vaan energiaystävällistä ja
tehokasta teollisuutta, saa sen sähkön omakustannushintaan.
Se ei joudu ostamaan sitä enää energiamarkkinoilta kalliiseen
hintaan.
Se, mikä on tietenkin kyseenalaista, on se, miten paljon
me joudumme veronmaksajina tällaisissa taloudellisissa
oloissa satsaamaan uusiutuvan energian pakettiin, joka on todella
mittava. Sen tukimäärä on kymmenessä vuodessa
yli 2 miljardia euroa, yli 2 miljardia euroa suomalaisten veronmaksajien
rahoja. Elikkä se on lähestulkoon kymmenesosa
siitä, mitä käytettiin 1997—2007
uusiutuvan energian tukemiseen. Mutta, jos se tuottaa tulosta, niin
mikäpä siinä, ei minulla mitään
sitä vastaan ole.
Mutta kysyn kuitenkin, voiko esimerkiksi tuulivoimaa tuottaa
niin paljon kuin tässä paketissa on laskettu.
Se on todella mittava panostus. Suunnitellut tuulivoimapuistot ovat
saamassa ankaraa vastustusta esimerkiksi Oulun seudulla, Perämeren
pohjukassa, Hailuodon ja Oulun välillä sen takia,
että paitsi että tuskin siellä tuulee, se
on myös muuttolinnuille hyvin vaarallista lennellä Limingan
lakeuksille tuulivoimapuistojen yli. Mutta sekin voidaan tietenkin
estää ja sijoitella ne sillä tavalla,
että ne kestävät myös lintujen
muuton.
Mutta se, mikä tästä paketista puuttuu
ja joka nimenomaan toisi tuulivoiman kannattavaksi, on se, että siihen
ei sisälly säätövoimaa. Siihen
ei sisälly Vuotoksen allasta, eikä siihen sisälly
Kollajan allasta. Ilman tätä säätövoimaa
tuulivoimasta ei ikinä saada kannattavaa. Minä kysyn
vaan, eikö seuraava hallitus voisi olla sellainen, että se on
ilman vihreitä, että sinne eivät vihreät
tule, jotka estävät vesirakentamisen, koska muuten meidän
energiataloudellinen kantokykymme ei kyllä yllä siihen,
mihin sen pitäisi yltää. Vihreät estävät
järkevän vesirakentamisen ja vihreät
estävät järkevän energiapolitiikan.
Täällä on sanottu monta kertaa tässä keskustelussa,
että sähköä ei voida varastoida.
Ei voidakaan varastoida, mutta vettä voidaan. Vettä voidaan
altaisiin varastoida ja sitä kautta säädellä sitä sähkön
tarvetta ja sähkön kulutusta. Silloin meidän
ei tarvitse ostaa kalliilla sieltä pohjoismaisista sähköpörsseistä,
jos meillä olisi vesivoimaa. (Puhemies: Aika!) Tämä on
tulevien hallitusneuvottelujen yksi tärkeimpiä energiapoliittisia
ratkaisuja: Kollaja ja Vuotos.
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Suomen kannalta nyt on yksi suurimmista
päätöksistä meillä käsillä.
Tarvitsemme todella vahvoja päätöksiä päästäksemme
siihen 80 prosentin kasvihuonepäästöjen
vähentämiseen tai samalla siihen 38 prosentin
uusiutuvien lisäämiseen tai siihen 5 terawattitunnin
säästö- ja tehostamistavoitteeseen, jonka
olemme itse täällä asettaneet. Paljon
on toivomisen varaa myöskin tässä tehostamisen
osalla, kun muistaa vaikka 1970-lukua. Asennekasvatuksella itse
kullekin olisi varmaan tehtävää. Kaikki
meistä muistavat ne öljykriisin aikaiset mainokset
ja ilmoitukset, joissa kehotettiin kansalaisia säästämään
sähköä ja energiaa.
Olemme energia- ja ilmastostrategiassa linjanneet, että haluamme
luopua tuontiriippuvuudesta ja haluamme luopua fossiilisista elikkä kivihiiltä ja
öljyä polttavien
laitosten toiminnasta suurimmassa määrin. Temmi
on nyt linjannut sähkönkulutusennusteeseen noin
100 terawattituntia, jossa sisällä on vähennystä kotitalouksien osalta,
mutta palveluissa, liikenteessä ja muussa on sähkön
osalle kasvua, sillä sähköautot ovat vasta
tulevaisuutta. Jotta kansantalous voisi kiivetä tästä lamasta
ylöspäin, se ei selviä siitä ilman
turvattua ja tasahintaista sähköä ja
sitä investointia, mitä teollisuudelta voi tähän
tulla.
Hyvä esimerkki meidän teollisuutemme rakenteista
on se, että kun paperitehdas Summassa lopettaa, sinne tulee
palveluja tuottava Google, joka käyttää enemmän
sähköä kuin se silloinen paperitehdas,
jotenka tämä muutos rakenteessa ei pelkästään
vähennä sähkönkulutusta. Väite,
että teollisuus olisi painostanut Temmiä korottamaan tätä sähkönkulutuksen
ennustetta, ei ehkä pidä niin paikkansa, koska
teollisuus olisi halunnut, että tämä ennuste
on jopa 120 terawattituntia eikä 100, niin kuin nyt Temmin
ennustuksessa on tällä hetkellä kirjattuna.
Ennen kuin uusiutuvien tuotanto saadaan siihen mittaluokkaan,
että voidaan tuottaa nämä mittavat määrät
elikkä noin 100 terawattituntia pelkästään
uusiutuvilla, siihen tarvitaan aikaa vielä kymmeniä vuosia,
joksi ajaksi meillä on kyllä rakennettava tätä ydinvoimaa.
Jos meillä tällä hetkellä tuontia
on yhden ydinvoimalan verran, meidän on se korvattava yhdellä.
Meillä toisen ydinvoimalan verran tehdään
tällä hetkellä fossiilisilla, ja jos
tästä haluamme luopua, on se sen toisen ydinvoimalan
verran. Tässä ei ole ollenkaan vielä arvioitu
sitä kulutuksen lisäystä, mitä sähkölle
on tulossa, tai toisaalta tässä ei ole arvioitu
niitä kahta Fortumin laitosta, jotka jäävät
pois käytöstä 2020-luvun lopulla. Näiden
kulutuksen hävikki on sitten mietittävä,
ja toivottavasti se voidaan toteuttaa uusiutuvilla.
Uusiutuvien osalta on hallitukselta paketti, jossa tuotetaan
noin 30 terawattituntia energiaa, mutta ei sähköä vaan
pääosin lämpöä tai
bionesteitä liikenteeseen ja muuhun käyttöön.
Tämä ei ole mitenkään ongelmatonta,
sillä meillä tällä hetkellä ei
ole, kuten äsken tarkistin, yhtään esitystä tästä asiasta,
ei ole olemassa niitä lakipykäliä. Ja
meillä on hieman hämmennystä myöskin tämän
tukijärjestelmän osalta siinä, mitenkä turvaamme,
että samaa tuotantomuotoa ei tueta monin eri tavoin, niin
että vääristettäisiin kilpailua. Onkin
siis löydettävä tarpeeksi tehokkaat markkinaehtoiset
tukimuodot, niin että kaikki tulevaisuudessa pärjäisivät
uusiutuvien tuottamisessa niin sanotusti omillaan.
Sosialidemokraatit ovat tästä syystä esittäneet syöttötariffien
sijaan vihreitä sertifikaatteja, jolloinka teollisuus olisi
velvoitettu tuottamaan myöskin uusiutuvaa energiaa ilman
jatkuvaa tukea vuosittain ja olisi voitu satsata näin enemmän
vaikkapa investointitukien puolelle elikkä juuri siihen
alkuun ja siihen lähtöön.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys energian kokonaispaketiksi
on keinovalikoimaltaan laaja, ja varsinkin sen uusiutuvan osio ansaitsee
kiitosta. Tuhansia työpaikkoja, energiaomavaraisuutta ja
luonnon kestävää käyttöä edistävä energiaohjelma
on todella kannatettava myös sen ilmastonmuutosta torjuvan
otteen vuoksi.
Ydinvoiman ja uusiutuvan energian vastakkainasettelu on helppoa
ja herkullista mutta ei kovin rakentavaa. Kahden uuden ydinvoimalan lisärakentamisesitys
ei poissulje uusiutuvan energian kehittämisen tarvetta.
Päinvastoin päämääränä 38
prosentin uusiutuvan energian osuus on todella kova, jopa niin kova,
että on kysyttävä, milloin saavutamme
edellytykset vastata tuohon 38 prosentin haasteeseen. Vielä on
monien asioiden toteuduttava, jotta saamme luonnosta irti tuon energiamäärän
mahdollisimman edullisesti. Sen eteen on tehtävä lujasti
teknologian kehitystyötä ja kehiteltävä uusia
innovaatioita, jotta voisimme itse johtaa tuota uusiutuvan hankekokonaisuutta,
nimenomaan itse johtaa ja kehittää koko ketjua
alusta loppuun, jottemme päätyisi vain ostamaan
muilta muiden osaamista teknologian ja menetelmien osalta.
Yksi esimerkki uusiutuvan energian toteutumisen edellytyksistä on
tiestömme, joka varsinkin tuleva käyttö huomioon
ottaen on ala-arvoisessa kunnossa. Alemman tieverkoston tilan tuntien
on vaaditun panoksen oltava todella mittava. Edelleen, jos haluamme,
että nyt vielä taantuman tainnuttamat yritykset
muun muassa metallialalta pystyvät hyödyntämään
energiapaketin mukanaan tuomat haasteet ja kaikki ne mahdollisuudet,
on niillä oltava halua, taitoa ja tahtoa kehittää toimintaansa
ja tuotteitaan. Vain siten niillä on valmiutta tarjota
osaamistaan uusiutuvan energian tuottamiseen.
Edelleen, jotta kovat työllisyyden odotukset toteutuisivat,
on suomalaisen tutkimus- ja kehitystyön yhdessä elinkeinoelämän
ja yritysten kanssa otettava haltuun koko uusiutuvan energian tuottamisen
ketju. Siihen on vielä pitkä matka, ja se vaatii
kaikilta osapuolilta sekä henkistä että taloudellista
pääomaa.
Iloitsen kuitenkin erityisesti siitä, että uusiutuvalla
energialla luomme työtä ja mahdollisuuksia nimenomaan
maaseudulle maaseudun omista vahvuuksista ja lähtökohdista
käsin. Se antaa muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomelle
huikeita tulevaisuudennäkymiä luoden uusia työpaikkoja ja
tukien yrittäjyyttä. Nämä ovat
juuri niitä elinvoimaisen maaseudun peruspilareita, joita
muun muassa maaseutupoliittisessa ohjelmassa tässäkin
salissa yksimielisesti on peräänkuulutettu.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätöstä tehdessä olemme
niin kutsutun omantunnon asian äärellä.
Ydinvoimaan suhtaudutaankin usein tunteenomaisesti, vaikka faktaakin
on runsain mitoin tarjolla. Usein kuulee muun muassa väitettävän,
että kun Suomi hoitaa ydinjätteen loppusijoituksen,
olisi vaarana, että muualta maailmasta tuodaan ydinjätettä tänne.
Ydinenergialaki kuitenkin kieltää sen, kuten myös
ydinjätteen kuljetusdirektiivi estää ydinjätteen
kauttakuljettamisen muista EU-maista ilman Suomen suostumusta. Ei
siis pitäisi olla mitään sellaista vaaraa
tai tilannetta, että Suomeen alettaisiin vastaanottaa ydinjätettä tai
että Posiva alkaisi tehdä loppusijoittamisella
bisnestä.
Olisi kuitenkin tärkeää, että loppusijoitusturvallisuuteen
liittyvät avoimet kysymykset saisivat vastauksia, muun
muassa vastuukysymykset jätteen turvallisuudesta sukupolviksi
eteenpäin sekä pienemmät muun muassa
merkintäepäselvyyskysymykset. Selkeä tieto
hälventää sinänsä perusteltuja
huolenaiheita.
En ole mikään ydinvoiman harras kannattaja ja
toivonkin, että näkymä ydinvoiman väliaikaisuudesta
olisi totta ja että uusiutuvan energian osuus voisi kehittyä ja
korvata lopulta ydinenergian. Kahden uuden ydinvoimalarakentamisen luvitusta
voidaan kuitenkin perustella tällä hetkellä muun
muassa sähköomavaraisuudella ja hiilettömyydellä,
joten myös ydinvoimaosio koko tästä mittavasta
energiapaketista saa tukeni.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Nyt olemme tekemässä merkittäviä energiapoliittisia
ratkaisuja. Kuten jo aikaisemmissa puheenvuoroissa on sanottu, tämä on
yksi tämän eduskunnan merkittävimpiä ratkaisuja
tällä kaudella.
Tärkeä se on ennen kaikkea omavaraisuusnäkökulmasta.
On tosiasia, että nyt energiasta tuotetaan omavaraisesti
vain noin 30 prosenttia ja sähköstäkin
arviolta 85 prosenttia eli kummassakin tapauksessa on vajausta.
Siihen liittyy tietysti myöskin se, että yhtenä keinona
tässä uudessa energiapolitiikassa todellakin korvataan
tuonti.
Tärkeä elementti on myöskin se, että uusiutuvan
energian osuuden tavoite on todella massiivinen, 38 prosenttia,
ja siinä se tavoite on ihan erillään
suhteessa ydinvoimaan, eli emme voi verrata sitä ratkaisua,
paljonko saadaan ydinvoimaa, jotenkin tähän tavoitteeseen,
vaan se on edelleenkin se 38 prosenttia.
Tärkeä elementti on myöskin se poistuva
hiilikapasiteetti, jolla me pystymme parantamaan meidän
ilmastopoliittisia toimenpiteitämme. Tosiasiahan on, että hiilivoimalla
tuotetaan tällä hetkellä jopa yli 30
terawattituntia suomalaista energiaa.
Tärkeä elementti on myöskin energiatehokkuuden
näkökulma, ja siinä meillä on
todella huomattavia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mietitään
vaikka nyt tuoreita asioita. Helsingissä puuhataan vaikkapa
hiilineutraaleja asuinalueita. Tulee tiukkenevat säännökset
uudisrakentamiselle, myöskin vaatimuksia korjausrakentamiselle,
kaavoitukselle uusia näkymiä, ja myöskin tällaisista
pienistä energiatuotantomuodoista, vaikka aurinkoenergian
osalta, voisimme tehdä taloista aika lailla energianeutraaleja.
Uusiutuvilla on todella mittava tavoite. Niin kuin sanottiin,
uusiutuvia yritetään tuottaa jopa 38 terawattituntia
enempi kuin nykyisin tuotetaan. Se on aika mahtava tavoite, ja se
on myöskin siinä suhteessa upea, että tämä panostus
antaa meille myöskin mahdollisuudet uusiin kasvualoihin.
Nythän on jo noin 10 miljardin euron vientimarkkinat näillä uusiutuvan
energiapuolen innovaatioilla ja tuotteilla. Siinä on tietysti
se haaste, että me pystymme tekemään
sellainen syöttötariffimalli, että se
ei todellakaan kestä liian kauan, se ei kadota markkinaehtoisuutta
eikä siitä tule pysyvää tukielementtiä.
Sitten tästä ydinvoimasta. On kuitenkin monia
seikkoja, jotka tukevat sitä, että tässä paketissa
on myöskin ydinvoima mukana näiden kahden ydinvoimalan
verran.
Se ensinnäkin edistää investointeja
Suomeen. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka tämä Kreikan
tilanne. Mikäli Suomella ei olisi toimivaa vientiteollisuutta,
joka toivottavasti on entistä vahvempi tulevaisuudessa,
me olisimme helposti siinä tilanteessa, että me
emme pystyisi pitämään meidän
julkista talouttamme ja hyvinvointiyhteiskuntaamme kunnossa. On
näet annettava selkeät signaalit siitä,
että tänne kannattaa investoida. Turvataan nimenomaan
elinkeinoelämän energiansaanti tätä kautta,
tasainen energiantuotanto, kilpailukykyinen hinta ja myöskin
viestitetään, että tänne Suomeen
kannattaa investoida ja täällä kannattaa
lisätä työvoiman määrää.
Ratkaisu ehkäisee sähkön hinnannousua myöskin
kuluttajille.
Yksi tärkeä elementti tässä taloudellisessa
tilanteessa on, että ydinvoimapuoli on markkinaehtoinen.
Se ei kysy valtion budjetista rahoitusta. Ja todella tärkeä elementti
on myöskin se, että se nopeiten leikkaa myöskin
hiilivoiman käyttöä Suomessa ja edistää sähkömarkkinoitten
vakautta ja toimivuutta.
Lisäksi se, kuten sanoin, myöskin toimii siten, että me
saamme vähennettyä ulkomailta Suomeen tuotua ydinsähköä ja
toivottavasti poistettua sen kokonaisuudessaan.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Suomi on sitoutunut vuoteen 2020 mennessä lisäämään
uusiutuvan energian määrää nykyisestä 28
prosentista 38 prosenttiin, jotta globaali ilmastonmuutos voidaan
estää. Eduskunta on omassa linjauksessaan päättänyt
pyrkiä omavaraisuuteen energiantuotannossa.
Koko energiapaketilla, johon uusiutuvien energioiden hyödyntämisen
lisäksi kuuluu kahden uuden ydinvoimalan rakentamisluvan
myöntäminen, pystytään vähentämään
fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia ilmastohaittoja, korvaamaan
Venäjän ydinvoimaloista nyt tulevaa sähköenergiaa
ja turvaamaan Suomen teollisuudelle sekä kotitalouksille
sähkön tarve pitkälle tulevaisuuteen.
Hallituksen esitys uudeksi energiapaketiksi on hyvin valmisteltu
ja kokonaisuutena kannattava. Uusiutuvan energian velvoitepaketti,
joka perustuu keskeiseltä osaltaan energian tuotannon lisäämiseen,
kotimaisen puun laajaan hyödyntämiseen, tuulivoimaan,
vesivoimaan, aurinkoenergiaan ja muun muassa lämpöpumppuihin,
on historiallisesti merkittävä ja suuri ja toteuttamisessaan
hyvin haastava. Velvoitepaketti lähes kolminkertaistaa
puun hyödyntämisen.
Uusien innovaatioiden ja investointien kautta kotimaisesta uusiutuvasta
energiasta tulee merkittävä työn ja hyvinvoinnin
tuoja kaikkiin Suomen maakuntiin. Kotimaisten uusiutuvien energioiden
tuki on välttämätöntä,
koska markkinaehtoisesti uusiutuvien energioiden käyttöönotto ei
ole tavoitteisiin nähden mahdollista. Tämän vuoksi
on erittäin tärkeää, että jo
tässä yhteydessä eduskunnalle valmistellaan
kaikki sellaiset lakiesitykset, joilla varmistetaan valtion rahoitusosuus
ja toimet uusiutuvien energioiden tuotannon lisäämiselle.
Samalla on huomioitava, että energiapuun kerääminen
ja kuljetus edellyttävät matalampiasteisten teiden
ylläpitoa ja kunnostusta. Esimerkiksi omassa maakunnassamme Pohjois-Satakunnassa
Siikaisten ja Honkajoen kuntien välinen tieosuus, jota
käytetään jo nyt puun kuljetukseen, on
osittain hyvin heikossa kunnossa eikä varmasti tule kestämään
velvoitepaketin lisäämisen tuomaa puutavaraliikenteen lisäämistä.
Arvoisa puhemies! Tähän energiapakettiin liittyy
myös TVO:lle ja Fennovoimalle myönnettävä uusien
ydinvoimaloiden rakentamislupa. On huomattava, että jo
silloin, kun Suomi aikoinaan päätti turvautua
sähköenergiatuotannossa omaan ydinvoimaan, on
tehty valinta, joka tuottaa myös omaa käytettyä ydinjätettä.
En näe loogisena ja perusteltuna sitä näkökulmaa,
että ydinvoiman lisärakentaminen ja ydinjätteen
loppusijoittaminen olisi nyt jotenkin vaarallisempaa kuin jo nyt toiminnassa
olevien ja käynnistyvien ydinvoimaloiden toiminta ja loppusijoittaminen
tai ydinjätteen sijoittaminen Venäjälle.
Ydinjäteongelma ei ole vielä ratkaistu. Tämän
vuoksi pidän erittäin tärkeänä,
että loppusijoitusmenettelyssä toimitaan nykyisen
lain mukaan, jossa nimenomaan sijoituspaikkakunnan kunnilla ja asukkailla
on mahdollisuus tehdä päätös
siitä, suostuvatko he loppusijoituspaikan sijoittamiseen
omaan kuntaan. Missään tapauksessa tätä ei
tule tehdä lakia muuttamalla ja pakottamalla. Posiva Oy
on ydinjätteen loppusijoituksen osalta maailmanlaajuisestikin
erityisosaaja. Lähtökohtaisesti Eurajoelle tulee
sijoittaa vain Eurajoen voimaloiden ja Posivan omistajien ydinvoimajätteet.
Paras ratkaisu olisi, jos Fennovoima itse hakisi paikan ja sijoittaisi.
Se on joka tapauksessa ehdoton edellytys luvan myöntämiselle.
Toisaalta, jos Posivan omistajat, Eurajoen kunta ja Fennovoima yhdessä päättävät
tämän sijoituspaikan sopivan myös Eurajoelle,
se olisi mahdollista.
Arvoisa puhemies! Olkiluotoon valmistuvan uuden ydinvoimalan
rakentamisessa on ilmennyt erilaisia epäkohtia, joihin
Säteilyturvakeskus on puuttunut. Siitä on kuitenkin
levitetty täysin väärää tietoa
esittäen väitteitä, että Olkiluoto 3 -ydinvoimala
on huonosti rakennettu ja vaarallinen. Näinhän
asia ei varmuudella ole. On hienoa, että Suomessa on tiukka
viranomaiskontrolli myös rakentamisessa, ja Stuk on tehnyt
tässä erinomaista työtä. Eihän
Suomeen saa omakotitaloakaan rakentaa ilman rakennusohjeita ja rakennusvalvontaa.
Keskeytyyhän omakotitalonkin rakentamistyömaa,
jos näitä ohjeita ja määräyksiä rikotaan.
Tämä energiapaketti tuo valtavat investoinnit
Suomeen ja lisää työllisyyttä ja
yrittäjyyttä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että kannatan hallituksen
esitystä uusiutuvan energiankäytön lisäämisestä velvoitepaketin
mukaisena sekä tavoitetta päästä sähköntuotannon
omavaraisuuteen myöntämällä TVO:lle
ja Fennovoimalle ydinvoiman rakennusluvat.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on pienentänyt energiansäästötavoitettaan.
Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2020 maamme energiankulutus
olisi 11 prosenttia alempi kuin ilman energiankäytön
tehostamistoimia. 11 prosenttia tarkoittaa kolmea uutta ydinvoimalaa
eli 37:ää terawattituntia.
Euroopan unionin komissiolla on kovin toisenlainen näkemys
Suomen energiansäästötavoitteista kuin
hallituksella. Euroopan unionin yhteinen tavoite on energiankäytön
alentaminen 20 prosenttia, ja siihen nähden Suomen tavoite on
vaatimaton. Euroopan unioni odottaa Suomen säästävän
64 terawattituntia eli periaatteessa noin viiden ydinvoimalan verran.
Komissio olisi kannustanut Suomea nostamaan reippaasti energiansäästötavoitetta
vuodelle 2020. Sen sijaan hallitus on päättänyt
toimia toisin, kuten hyvin tiedämme. Energiansäästötavoitteita
on laskettu ja sähkönkulutusennustetta on nostettu ylöspäin
etujärjestöjen toiveiden mukaisesti.
Asiantuntijayhtiö Gaian arvion mukaan Euroopan unionin
20 prosentin säästötavoite ei ole lainkaan
mahdoton. Laskelmien mukaan 10—12 prosenttia energiankäytön
tehostamisesta onnistuu varsin helposti 2020 mennessä,
ja se, miten paljon enemmän voisimme säästää,
riippuu kotimaisesta tahtotilasta. Ja kuten hyvin tiedämme, tuo
tahtotila on ainakin hallituksen piirissä valitettavan
heikko.
Euroopan unionissa ei ole asetettu jäsenmaakohtaisia
sitovia energiansäästötavoitteita, mutta
on pidetty todennäköisenä, että jatkossa
päädytään juridisesti sitoviin
säästötavoitteisiin uusiutuvan energian
tapaan. Hallitus on kuitenkin leikannut säästötavoitetta
ja nostanut sähkönkulutusennustetta, jotta saadaan
ikään kuin välttämätön
tilaus ydinvoimalle. Nyt ollaan sitomassa suuret pääomat
ydinvoimaan, ja ne pääomat ovat poissa energiatehokkuuden
ja uuden energiateknologian kehittämisestä. Tämä on
mielestäni lähtökohtaisesti jo aivan
väärin. Hallituksen olisi pitänyt lisätä energiansäästötavoitetta
ja panostaa nykyistä huomattavasti enemmän energiatehokkuuteen
ja teknologian kehittämiseen. Tästä voisi
syntyä maahamme uusi nokia, valitettavasti nyt ei tällä esityksellä sitä synny.
Arvoisa rouva puhemies! Ydinvoima on uusiutumaton energianlähde.
Maailmassa, jossa kilpailu kaikesta ja etenkin uusiutumattomista raaka-aineista
käy yhä kovempana, on ydinvoimaan sijoittaminen
jo lähtökohdiltaan vanhanaikainen ja lyhytnäköinen
ratkaisu.
Ydinvoimaan liittyy myös riskejä, joita ei
voi sivuuttaa. Ydinvoimalaonnettomuuteen liittyvät riskit
ja toisaalta ydinvoimarahastojen minimaalisen pienet korvausvastuut
on yksi iso kysymys. Raaka-aineena käytettävän
uraanin saatavuus ja louhinnan mittavat ympäristöhaitat
on toinen suuren luokan kysymys.
Kolmas ongelma on ydinjäte, jota ei ole vielä loppusijoitettu
missään maailmassa, eikä meillä ole
tällä hetkelläkään
tietoa siitä, miten tullaan Suomessa tämän
osalta tekemään. Käytetyn ydinpolttoaineen
varastointiin liittyy ainakin periaatteessa suuri riski, josta me
päätöksentekijöinä otamme
vastuun. Jos toteutamme hallituksen esityksen, se tarkoittaa ydinjätteen
riskien sälyttämistä tuleville sukupolville
jopa vuosituhansien päähän. Tässä lyhyesti
muutama syy, miksi suhtaudun erittäin varauksellisesti
ydinvoimaan.
Voisin olla tekemässä ydinvoiman puolesta myönteistäkin
päätöstä, jos kokonaisuus olisi lähtökohdiltaan
ja sisällöltään erilainen. Esitys on
myös puutteellinen uusiutuvan energian osalta, kuten täällä on
tänään myös todettu ministeri Pekkarisen
suulla. Edellyttäisin, että ydinvoimaratkaisu
perustuu vahvaan visioon tulevaisuuden päästöttömän
ja uusiutuvan teknologian kehittämisestä ja siihen
satsaamisesta sekä sitoutumisesta kunnianhimoisiin energiansäästötavoitteisiin.
Nyt näin ei kuitenkaan tapahdu. Jos meillä olisi
käsittelyssä tällainen energiaratkaisu,
voisin ajatella ydinvoiman rakentamisen olevan esimerkiksi käytöstä poistettavien
reaktorien korvaamista, kuten päätös,
jonka joudumme mahdollisesti pian tekemään Loviisan
voimalan osalta.
Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi: Ydinvoimalobbaus on ollut voimakasta.
Mielestäni vaihtoehtoista tietoa on ollut vähän
saatavilla. Jälleen kerran annetaan kuva, että tälle
päätökselle ei ole vaihtoehtoja, että nollavaihtoehto
on pelkkä vitsi ja että ydinvoiman vastustaminen
olisi epäisänmaallista. Samaan aikaan, kun ydinvoimalobbaus
esittäytyy vahvassa asiantuntijaroolissa, se kuitenkaan
pelaa voimakkailla mielikuvilla. Olen saanut kuulla, miten petän
suomalaisen metsäteollisuuden ja koko Etelä-Karjalan
tulevaisuuden vastustamalla ydinvoiman rakentamista. Tällainen
liioittelu on minusta erittäin vastenmielistä ja
asiantuntematonta.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen energiapaketti sisältää kolme
kärkeä: energiansäästötavoitteet,
uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen
sekä lisäydinvoiman rakentaminen. Miten tähän
esitykseen on päädytty? Eduskunnassa on hyväksytty jo
viime vuoden puolella Suomen energiapoliittiset suuntaviivat. Me
olemme hyväksyneet Euroopan unionin asettamat tavoitteet,
ja maan hallituksen piirissä on päästy
jonkinasteiseen kokonaisnäkemykseen energiapaketin sisällöstä,
jossa kantavin teema on arviointi maan, siis Suomen, tarvitsemasta
kokonaisenergiamäärästä.
Olemme suomalaisina Euroopan unionin suurimpia sähkönkuluttajia.
Meillä on kylmin maa, meillä on tehokkain sähkön
tuotanto ja siirto, olemme suurin bioenergian hyödyntäjä,
ja kaiken kukkuraksi meillä on unionin kaikkein halvin
sähkö ja kaukolämpö kaikesta
kritiikistä huolimatta. Energiansäästötavoitteista
huolimatta lähitulevaisuudessa ennustetaan sähkön
osuuden lisääntyvän kokonaisenergiankulutuksessa
30 prosentista lähes 50 prosenttiin.
Osana energiaratkaisua on myös uusien ydinvoimaloiden
rakentaminen. Keskeisimmät perusteet uusille ydinvoimaloille
ovat sähkön saatavuuden turvaaminen, energian
hinnan pitäminen kohtuullisena, riittävä omavaraisuus
sekä sähköntuotannon ympäristövaikutusten
pitäminen hyväksyttävänä.
Yhdyn niihin arviointeihin ja ajatuksiin, että ydinjätteiden
loppusijoitus- ja riskianalyysien tulee olla kunnossa ennen ydinvoimalan
lupapäätöksiä. Näidenkin
kaikkien kritiikkien valossa pidän itseäni ydinvoiman
vastahakoisena hyväksyjänä. Uusilla ydinvoimaluvilla
korvataan tuontia Venäjältä, josta olemme
nyt liiaksikin riippuvaisia. Pohjoisen sijaintimme ja pitkien etäisyyksien
takia tarvitsemme paljon energiaa tulevaisuudessakin. Myös
teollisuuden kilpailukyvystä ja omavaraisuudesta pitää pystyä huolehtimaan.
Uusiutuviin energialähteisiin panostaminen on ensisijaisen
tärkeää, mutta osana tätä kokonaisratkaisua
voin hyväksyä myös uusien ydinvoimaloiden
rakentamisen.
Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaan edustajana pidän
tärkeänä, että hallitus on tehnyt ydinvoimalupien
päätöksissä myös aluepolitiikkaa.
Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen tuo
kaivattuja työpaikkoja suoraan ja välillisesti
maakuntaamme. Fennovoiman ydinvoimalan sijoittuminen pohjoiseen
edesauttaa puolestaan teollisuuden tarpeita ja hyödyttää paikallisia
sähköyhtiöitä, kylläkin
koko maassa. Odotan näistä ydinvoimalaitosluvista
vilkasta keskustelua, kansalaispalautekin on edelleen tervetullutta ja
valiokuntakäsittelyyn voimia asian edistämiseksi.
Pertti Hemmilä /kok:
Herra puhemies! Hallitus on ottanut vahvasti ja vakavasti ilmastonmuutoksen
meille tuomat haasteet vastaan. Historiallinen energiapaketti, joka
nyt on eduskunnan käsittelyssä, koostuu sekä uusiutuvasta
energiasta että ydinvoimasta. Tämä on
valtava harppaus kohti päästötöntä tulevaisuutta.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja myös
huoltovarmuuden näkökulmasta on energiapäätöksiä vastaan
kohdistettua kritiikkiä vaikea hyväksyä,
sillä on aivan selvää, ettei Euroopan
komission Suomelle asettamia päästöjen
vähentämistavoitteita sekä uusiutuvan
energian edistämistavoitteita tai energiankäytön
tehostamistavoitteita ole mahdollista saavuttaa ilman nyt tehtäviä ilmasto-
ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Ilman uusia toimenpiteitä Suomen
kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna
2020 jo 20 prosenttia vuoden 1990 päästötasoa
korkeammalla. Kasvu aiheutuisi pitkälti energiantuotannon
ja teollisuuden päästöistä.
EU:n tavoitteena on vähentää edellä mainittujen
toimialojen päästöjä 21 prosenttia vuodesta
2005 vuoteen 2020. EU:n päästökauppadirektiivin
avulla nämä lisäykset pääasiassa
toteutetaan, mutta myös lisäämällä uusiutuvan energian
käyttöä.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ydinvoimapäätökset
vahvistavat Suomen teollisuuden kilpailukykyä ja siten
tukevat taloudellista kasvua, työllisyyttä ja
hyvinvointia. On käytettävä kaikki keinot
erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa,
joilla Suomeen voidaan saada investointeja ja työpaikkoja.
On hienoa, että tehtyjen ydinvoimapäätösten
myötä pääsemme vihdoin eroon
Venäjältä tuodusta ydinsähköstä sekä voimme
korvata käytöstä poistuvia fossiilisia polttoaineita
käyttäviä laitoksia. Päätökset
tukevat Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa, jossa tavoitteena
on lisätä sähköntuotantokapasiteettia siten,
että sähkön tarve pystytään
tuottamaan kaikissa tilanteissa omilla voimalaitoksilla. Vanha viisaus
"parempi hiukan yli kuin vajaa" on nyt mitä parhaimmillaan
tässä asiassa. Ydinvoiman lisärakentamiselle
on Suomessa todella hyvät edellytykset, koska maassamme
on kolmen vuosikymmenen ajalta hyvät kokemukset ydinvoimalaitosten
käytöstä. Suomessa on korkeatasoista
ydinenergia-alan osaamista ja laitosten rakentamisessa ja käytössä noudatetaan
tarkkaa turvallisuuskulttuuria. Ydinenergia-alan lainsäädäntö, viranomaisvalvonta
ja infrastruktuuri ovat kansainvälistä huippua
ydinjätteiden loppusijoitus mukaan lukien.
Herra puhemies! Yhdessä ydinvoiman lisärakentamisen
kanssa on aivan keskeistä lisätä myös
uusiutuvien energialähteiden käyttöä hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseksi. Maa- ja metsätalouden
avulla voidaan tuottaa laajasti raaka-aineita, joilla voidaan korvata
ilmaston kannalta haitallisempia uusiutumattomia luonnonvaroja. Uusiutuvien
luonnonvarojen kestävän käytön
ja ravinteiden kierrätykseen perustuvien elinkeinojen toiminta-alue
on nimenomaan maaseudulla.
Herra puhemies! Tässä valtioneuvoston periaatepäätöksessä on
tämä tosiasia huomioitu. Periaatepäätöksessä uusiutuvan
energian lisäyksestä 55 prosenttia eli valtaosa
saadaan puusta, 16 prosenttia tulisi biopolttonesteestä ja
15 prosenttia tuulivoimasta. Myös lämpöpumppujen
yleistyminen tulee olemaan merkittävää,
ja nimenomaan lämpöpumppujen yleistyessä myöskin perusvoimaa,
sähköä ja ydinvoimasähköä,
tarvitaan.
Kaikki uusiutuvan energian edistämistoimet luovat uutta
työtä ja investointeja joka puolelle Suomea. Sovittujen
toimien avulla on mahdollista toteuttaa lähes 10 miljardin
euron investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon.
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva energiapaketti
yhdessä energiansäästön tehostamistoimien
kanssa antaa maallemme mahdollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen
riittävään vähentämiseen.
Helppoa ja halpaa tämä ei kuitenkaan tule olemaan.
Hallituksen esittämällä ratkaisulla me
kykenemme turvaamaan sähköntuotantomme omavaraisuuden. Näin
tuontisähkön kassavirta ohjautuu jatkossa Suomeen.
Ratkaisu takaa myös lähes päästöttömän
sähköntuotannon ja on omiaan hillitsemään sähkön
hinnan nousupaineita. Energiaratkaisulla kyetään
lisäämään tuntuvasti uusiutuvan
energian hankinta- ja teknologiatyöpaikkoja sekä turvataan
teollisuutemme investoinnit ja työpaikat.
Arvoisa puhemies! On väitetty, että kahden uuden
ydinvoimalan rakentaminen kaventaa uusiutuviin perustuvien sähköntuotantomuotojen
kehittämistä.
Mielestäni näin ei ole. Jos me aiomme tosissaan
vähentää päästöjä ja
turvata omavaraisuuden, me tarvitsemme molempia. Lähimenneisyys
myös osoittaa, että ristiriitaa ei ole. Vuosituhannen
alun ydinvoimapäätöksestä huolimatta
viimeisten kymmenen vuoden aikana bioenergiaa on maassamme rakennettu
yli 1 600 megawattia ja metsähakkeen käyttäjien
määrä on noussut voimakkaasti. Tämä on
ollut useiden miljardien panostus uusiutuvaan energiaan.
Julkisessa keskustelussa minua on myös häirinnyt
eräiden tahojen nuiva suhtautuminen metsäteollisuuteemme.
On mukamas suuri ongelma, jos metsäteollisuus lisää sähkönkulutustaan. Eikö päinvastoin
ole hyvä asia, jos metsäteollisuutemme investoi
ja kehittyy? Itse uskon, että metsäteollisuudella
on jatkossakin maassamme hyvät menestymismahdollisuudet.
Tämä toki edellyttää uudistumista
ja uusia tuotteita. Joka tapauksessa puu on keskeinen raaka-aineemme.
Metsäteollisuuden ohella muu prosessiteollisuus, kuten
kemianteollisuus, metallien jalostus ja kaivostoiminta, on tärkeässä asemassa.
Nämä ovat energiaintensiivisiä aloja,
ja näidenkin tulevaisuudesta meidän on tarpeen
kantaa huolta.
On tietenkin selvää, että teollisuuden
suhteellinen osuus tulee jatkossa vähenemään
mutta volyymi kuitenkin lisääntyy. Ja vaikka tekniikan kehitys
sekä energiansäästötoimet parantavat energiatehokkuutta,
niin sähkön tarve kasvaa, toki hitaammin kuin
tuotanto. Ja on hyvä muistaa, että laajeneva palvelusektori
käyttää myös runsaasti energiaa.
Sama koskee kotitalouksia: asumisväljyys lisääntyy
ja kodinkoneiden määrä kasvaa.
Meillä on kannettu murhetta siitä, että jos
hallituksen esittämä energiapaketti toteutuu,
niin vuonna 2020 meillä on niin paljon sähköntuotantoa,
että siitä riittää vientiinkin.
Jos tilanne on tuolloin tämä, niin eipä se
ole kovin pitkäaikainen murhe. Mikäli taloutemme
kasvaa, vaikka vaatimatontakin vauhtia, kasvaa myös sähkön tarve.
Ja jos talous ei taas kasva, niin meillä on paljon muitakin
murheita. Asiaa pitääkin pystyä tarkastelemaan
vähän pidemmällä aikavälillä ja kantaa
murhetta siitä, mikä tilanne meillä on 20—30
vuoden kuluttua.
Arvoisa puhemies! Kun itse arvioin energiaratkaisua, niin minulle
tärkein kysymys on se, miten me pystymme vähentämään
päästöjä niin paljon, että ilmastonmuutos
on pysäytettävissä. Maapallomme on valitettavan
sairas, ja sairaustila koko ajan vain pahenee. Me tarvitsemme nopeita
ja vaikuttavia toimia. Meillä ei ole varaa odotella visionääristen
energialähteiden käyttöönottoa.
Tässä tilanteessa ydinvoiman lisääminen
on tehokas lääke maapallomme sairauteen. Tämän
tosiasian ovat tunnustaneet monet muutkin maat. Mielestäni
on toiveajattelua kuvitella, että päästöjä voidaan
vähentää riittävästi
pelkästään uusiutuvilla energiamuodoilla.
Vaikka käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus herättää perustellusti
kysymyksiä, on todettava, että meillä ratkaisut
ja päätökset tämän
osalta on tehty ja niitä toteutetaan koko ajan. Mielestäni
tämä loppusijoitus kuitenkin on haittana marginaalinen
verrattuna siihen, millaiseen tuhoon ilmastonmuutoksen eteneminen
on maapalloamme viemässä.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys energiaratkaisuksi on
toimiva kokonaisuus. Se on osoitus sekä—että -politiikasta,
jolla pyritään tehokkaasti päästöjen
vähentämiseen, luonnonvarojen säästämiseen,
energiaomavaraisuuteen sekä työllisyyden ja ennen
kaikkea talouskasvun edistämiseen.
Suomi on sitoutunut velvoitteeseen, jonka mukaan uusiutuvan
energian osuus on 38 prosenttia kaikesta energiankäytöstä vuonna
2020. Tämä toteutetaan niin, että uusiutuvan
energian lisäyksestä noin puolet tulee puusta
ja loput jakaantuvat biopolttoaineiden, tuulivoiman ja lämpöpumppujen
kesken. Tavoite vaatii noin 400 miljoonan euron panostusta vuosittain
vuoteen 2020 asti, kun muun muassa hakkeenkäyttö kolminkertaistetaan
ja lisätuulivoimaa rakennetaan noin 900 voimalan verran.
Aivan kuten ministeri Pekkarinen jossakin aiemmassa puheenvuorossaan otti
esiin, kaavoituksellinen valmius ei kuitenkaan ole kovin hyvä,
ja nimby eli not in my backyard -ilmiö vain vahvistuu
Suomessakin.
Uusiutuvan energian lisäystavoitteista puupolttoaineet
ovat aivan keskeisessä roolissa. Metsiämme aiotaan
hyödyntää entistä laajamittaisemmin
ja intensiivisemmin. Korjuutuen oikealla kohdistuksella energiakäyttöön
soveltuvan puuaineksen määrää saadaan
kasvatettua merkittävästi ja nuorten metsien pienpuun
ja kantojen käyttö energiatuotannossa voidaan
jopa seitsenkertaistaa nykyisestä. Metsäenergian
näin merkittävä lisääminen
tulee kuitenkin toteuttaa hallitusti, jotta vältytään
ongelmilta. Lisääntyvät harvennukset
eivät saa pilata nuoria metsiämme, ja korjuut
on tehtävä asianmukaisesti oikealla kalustolla
ja ammattimaisilla kuljettajilla.
Tuorein Metsälehti uutisoi lisääntyvän
energiapuun kysynnän tuoneen esille valitettavan ongelman,
että monia töitä tehdään
soveltumattomalla kalustolla ja jälki maastossa on karmeaa. Energiapuuksi
ei myöskään pidä ahnehtia laatupuuta,
joka olisi puuteollisuuden jalostettavissa. Kun metsää hoidetaan
ja se on hyvässä kunnossa, on myös ainespuun
saanti taattu. Riittävin Kemera-tuin ja pienpuun energiatuin
varmistetaan kestävä metsänhoito, toimiva
korjuuketju ja puunsaanti niin jalostukseen kuin energiantuotantoon.
Arvoisa puhemies! Biopolttoaineiden käyttöön
ja kehitykseen on Suomessa hyvät lähtökohdat.
Raumalla toimiva Forchem jalostaa sellunkeiton jätteestä mäntyöljyä,
jota voidaan käyttää muun muassa biodieselin
raaka-aineena. Toinen hyvä osoitus edistysaskeleista tällä saralla
on bioetanolitehdas, jota kaavaillaan Uuteenkaupunkiin. Tarkoituksena
on tislata ylijäämäviljasta polttoainetta
noin 66 000 tonnia vuodessa. Sivutuotteena syntyisi vielä rehurakeita
siipikarja- ja sikatiloille. Myös Vehmaalla toimiva Biovakan
biokaasulaitos hyödyntää tuotannossaan
maatilojen lantaa sekä vähittäiskaupan
ja yhdyskuntien biojätettä, jota muuten hyödynnetään
vielä valitettavan vähän. Nämä kaikki
ovat kestävän kehityksen, uusiokäytön
ja energiatehokkuuden malliesimerkkejä. Ne ovat myös
hienoja osoituksia siitä, että halua ja osaamista
uusiutuvan energian tuotantoon löytyy.
Arvoisa puhemies! Energiaratkaisulla on aivan keskeinen rooli
uuden talouden kasvun ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin
vahvistamisessa. Kun niin sanotut vanhat teollisuudenalat eivät enää työllistä samalla
tavalla kuin vielä vuosikymmen sitten, on paketin myötä tähtäimessä synnyttää uutta
yrittäjyyttä, innovaatioita ja tuotteita nopeasti
kasvaville uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisille
markkinoille.
Tästä syystä on cleantech-klusterin
tutkimus- ja kehitystyöhön panostettava voimakkaasti. Hallitus
onkin panostanut viimeiset kolme vuotta erittäin paljon
t&k-työhön, mutta työtä on
jatkettava ja panostuksia edelleen lisättävä.
Näin syntyneellä osaamisella ja kehitystoimintaan
panostamalla voidaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä, löytää uusia
viennin kasvun ja kansainvälistymisen aloja ja samalla
luoda tuhansia uusia työpaikkoja. Markkinat cleantechille
ovat olemassa ja kysyntä suurta, sillä vuonna
2009 ilmastoteknologian myynti kasvoi maailmassa jopa 75 prosenttia.
Korkean teknologian ja huippuosaamisen maana Suomella on kaikki
edellytykset nousta maailman ykköseksi tällä niin
sanotulla viherkaulussektorilla ja samalla auttaa kasvavia, kehittyviä markkinoita
omissa ilmastotavoitteissaan.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Minulla on enemmän kysymyksiä kuin
kannanottoja tai muita, mutta on selvää, että yhteiskunnan kuluttama
energiamäärä kasvaa vääjäämättä hyvinvoinnin
lisääntyessä. Energiantuotannon lähtökohtana
pitää olla omavaraisuus. Näistä asioista
ovat lähes kaikki samaa mieltä. Mutta kasvaako
sähkön kulutus lähivuosikymmeninä niin
paljon, että tarvitsemme kaksi uutta ydinvoimalaa?
Lähtökohtana pitää olla
se, että ydinenergiatuotantoa ei saa rakentaa yli maan
omien tarpeiden ja luoda siten ydinsähköstä vientituotetta. Ydinenergiapäätökset
ovat pitkävaikutteisia, ja sekin pitää ottaa
päätöksiä tehdessä huomioon, että vaihtoehtoisten,
uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen panostetaan
merkittävästi. Tämä voi tarkoittaa
tulevaisuudessa nyt vielä tuntemattomia mahdollisuuksia
sähköenergian tuottamisessa. Energiatehokkuuden
parantamisen, uusiutuvan bioenergian ja tuulivoiman käytön
lisäämisen tuleekin olla päätavoite
tulevaisuuden energiapolitiikassa. Vaikka uusiutuva bioenergiapaketti
tuleekin veronmaksajille kalliiksi, positiivista siinä on
sen työllisyysvaikutus.
Arvoisa puhemies! Suomen ydinenergialain mukaan ydinvoimalaitoksen
on oltava turvallinen eikä siitä saa aiheutua
vaaraa ihmisille, ympäristölle eikä omaisuudelle.
Historia on opettanut yhteiskunnalle sen, ettei ydinenergia ole
riskitöntä vaan ydinenergian tuottamiseen liittyy pitkävaikutteisia
ympäristö- ja terveysriskejä. Itse ydinsähkön
tuotanto on oma prosessi, jonka turvallisuussuunnittelulla on pyritty
varmistamaan, että etenkin laitoksen polttoaineen sisältämien
radioaktiivisten aiheiden leviäminen pystytään
estämään kaikissa tilanteissa luotettavasti. Ydinenergian
tuottamisessa syntyvä jäte on nykyisen sukupolven
tuottama perintö lapsillemme. Tältä kannalta
tarkasteltuna on lyhytnäköistä lähteä tuottamaan
ylimääräistä ydinjätettä tulevien
sukupolvien perinnöksi.
Arvoisa puhemies! Voimalaitoksella käytettävän
jäähdytysveden johtaminen mereen nostaa veden
lämpötilaa. Jäähdytysveden vaikutusalueella
vesikasvillisuuden ja kasvisplanktonin tuotanto kasvaa. Viime vuosina
esiintyneiden sinileväkukintojen lisääntyminen
on ollut seurausta ilmastonmuutoksesta. Nämä faktat
huomioon ottaen on arvioitavissa, että ydinvoimaloiden
merialueilla lisääntyvät sinileväkukinnot.
Seuraako kukintojen lisääntymisestä haittaa
ranta-asutukselle, se jää tulevaisuudessa nähtäväksi.
Ranskalaisen energiayhtiön Edf:n ydinvoimalat Rhône-joen
varrella joudutaan kesäaikaan ajamaan alas, koska joen
veden lämpötila nousee liikaa. Vuorilta virtaava
vesi lämpeni lauhdutuksen vaikutuksesta. Kysymys kuuluu,
kuinka käy meren matalan lahden, jossa virtaama on liki
olematonta, jos Fennovoima saa rakennusluvan Pyhäjoelle.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimahankkeiden ympäristöselvityksissä on
arvioitu, että ydinvoimalassa polttoaineena käytetyn
väkevöitetyn uraanin hankintaketju ei kohdistu
Suomen alueelle. Toistaiseksi on näin, mutta ovatko ydinvoimaloiden
asiantuntijat tässä kohdin tietämättömiä vai
ainoastaan lyhytnäköisiä? Onhan tiedossa
jo se, että Talvivaaran kaivos pyrkii uraanin tuottajaksi.
Toivottavasti sama lyhytnäköisyys ei ole ollut
vallalla myös ydinvoimalan muussa suunnittelussa.
Arvoisa puhemies! Suhtaudun yhden ydinvoimalan rakentamiseen
myönteisesti, mutta kysyn, miksi valtioyhtiö Fortum
ei saanut lupaa, jos ajatus on myydä sähköä tulevaisuudessa.
Jos Fortum saisi rakennusluvan, sähkön myynnin
kautta saataisiin valtiolle tuottoja. Vastaavasti jos esitys toteutuu
esitetyssä muodossa, sähkön myyntituotot
menevät teollisuuden hyväksi. Mikä olisi
myytävän sähkön määrä,
sekin askarruttaa. Miten käy Venäjältä tuotavan
sähkön ostosopimuksen? Fennovoimalla ei ole vielä loppusijoituspaikkaa
käytetylle polttoaineelle. Nämä kysymykset
on päätettävä ja ratkaistava
ennen lupien myöntämistä, mikäli
tähän lopputulokseen päädytään.
Mielestäni olisi viisasta edetä ydinvoimahanke
kerrallaan huomioiden ympärillä muuttuva maailma
mahdollisuuksineen ja tarpeineen.
Arvoisa puhemies! Energiapaketti on tärkeä tekijä rannikolle
rakennettavien tuulivoimahankkeiden käynnistämisen
ja niiden toteutumisen kannalta. Energiapaketti mahdollistaa myös omalta
osaltaan suomalaisen tuulivoimaosaamisen ja tuulivoimaan liittyvän
teknologian edelleenkehittämisen. Tietyillä teknologisilla
alueilla meillä täytyy olla tavoitteena saavuttaa
johtava asema maailmassa. Energiapaketin mahdollistama tuulivoimaprojektien
käynnistäminen lisää merkittävästi
myös alan työllisyyttä Suomessa. Viranomaisten
on varmistettava, että energiantuottajat voivat olla varmoja
syöttötariffien toimivuudesta.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys isosta energiapaketista
on hyvä. Yhdessä kokonaisuudessa pääsemme
tarkastelemaan ja lopuksi ajallisesti samanaikaisesti tekemään
energiaratkaisut. Silloin voimme nähdä suuria
kokonaisuuksia eri puolilta tarkasteltuina. Hallituksen energiapaketista
löytyy ydinenergiaa sekä uusiutuvaa energiaa.
Uskon, että tulevaisuudessa sähkön
tarve kasvaa. Ratkaisu sähkön kulutuksen nousuun
on ydinvoima. Se on päästötöntä sekä vähentää hiilivoiman
käyttöä ja, mikä tärkeintä,
tuo Suomeen sähköomavaraisuuden. Tämä jos
mikä on tärkeää. Sähköomavaraisuus
on realistinen tavoite, ja siihen meidän tulee kaikin keinoin
pyrkiä. Oma apu on paras apu. Emme ole siis tuontiriippuvaisia
tämän suhteen. Energiaomavaraisuus on asia erikseen.
Siihen emme pysty näillä näkymin koskaan.
Siitä huolimatta energiaomavaraisuutta tulee lisätä.
Syitä siihen, ettemme saavuta sitä, on monia,
kuten myrskyt, tulvat ja muut luonnonilmiöt, jotka aiheuttavat
energiahuollon katkoksia valtavirroissa.
Olisin ollut valmis myöntämään
luvan kolmelle ydinvoimalaitokselle, mutta päätös
kahdestakin on lukujen perusteella hyvä. Hankalaksi yhden
luvan jättämisen ulkopuolelle tekee se, että päätöksen
siitä tekee toinen eduskunta. Sama demokraattinen päätöksenteko
käydään jälleen kerran läpi
uusin voimin. Tässä on tosin myös puolensa.
Suomessa on pystytty myös ratkaisemaan ydinjätteen
loppusijoitus ja rakenteilla on parhaillaan maailman suurin ydinvoimalaitos,
Olkiluoto 3. Haluan korostaa, että jokainen maa hoitaa
ydinjäteongelmansa itse. Suomi ei ole muiden maiden ydinjätteiden
loppusijoitusmaa. Loppusijoitusta ei ole toteutettu missään.
Haluan, että elinkeinoelämälle, siis
teollisuudelle, löytyy riittävästi energiaa
kohtuuhinnalla. Se on tärkeää työllisyyden
ja teollisuuden vuoksi mutta myös Suomen kilpailukyvyn
vuoksi.
Uusiutuva energia on hyvä työllistäjä.
Eipä silti, kyllä ydinenergiakin työllistää.
Uusiutuvan energian paketti on myös hallituksen osoitus
siitä, että hallitus tukee erilaisia vaihtoehtoja
energian tuotannossa. Mielestäni tämä on
tärkeä signaali nyky-yhteiskunnassa. Täytyy
muistaa, että uusiutuvan energian tuotanto tarvitsee mittavan taloudellisen
tuen yhteiskunnalta.
On muistettava, että uusiutuva energia ei tarkoita
samaa kuin päästötön energia.
Ajatellaanpa esimerkiksi puun polttamista. Puun polttamisen yhteydessä syntyy
muun muassa pienhiukkasia. Pienhiukkaset aiheuttavat satojentuhansien ihmisten
kuoleman Euroopassa vuosittain. Ydinvoiman tuotanto ei tuota pienhiukkasia.
Ed. Kaunisto otti esiin biokaasulaitokset. Muutkin edustajat
puhuivat niistä. Toivon, että Suomessa biokaasu
saa huomiota osakseen, jotta voimme hajauttaa energiantuotantoa
turvataksemme energian saannin monimuotoisuuden ja jo huoltovarmuussyistä.
Varmasti meillä löytyy siinä osaamista
ja teknologiaa. Pienet biokaasulaitokset ovat kannattamattomia,
siis ne tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukea. Näen,
että biokaasulaitokset ovat hyvä ratkaisu väkirikkaissa maissa.
Suomessa on tässä teknologian osaamisen viennin
mahdollisuus. Tässä yhteydessä haluan
vielä todeta, että ydinvoima ei tarvitse yhteiskunnan
rahallista tukea.
Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, kyse on yhdestä vaalikauden
tärkeimmistä päätöksestä, mitä nyt
olemme tekemässä. Lisäksi on täyttymässä yksi
keskeinen tavoite, se, että saamme aikaiseksi Suomessa
sähköomavaraisuuden.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Suomen energiapolitiikassa tulee tunnustaa
ensisijaisesti energian säästämisen tärkeys
ja toiseksi uusiutuvien energialähteiden käytön
kehittämisen välttämättömyys.
Lyhyemmällä aikajänteellä Suomen
energiantarpeeseen voidaan vastata käytännössä vain
kotimaisella ydinvoimalla. Voidaanko sitten ydinvoiman turvallisuuteen luottaa?
Ydinjätteen kohdalla varastointi on tehtävä käsittämättömän
pitkäksi ajaksi, niin että tämän
päivän päätökset koskettavat
sukupolvia toistensa jälkeen hamaan tulevaisuuteen. Hyöty tästä tulee
vain ja ainoastaan nykysukupolvien ihmisille.
Ydinjätteen varastointiin onkin kiinnitetty paljon
huomiota, ja sen moninkertaiset varmistusmekanismit vaikuttavat
melko vakuuttavilta, mutta ihmisen synnyttämässä teknologiassa
on aina oma "muttansa". Ydinvoima-asioissa jokainen "mutta" on otettava
vakavasti, koska mahdolliset seuraukset ongelmista olisivat käsittämättömän
mittavat. Energiapolitiikan perustotuus on kuitenkin se, ettei mikään
tuotantotapa ole ongelmaton tilanteessa, jossa energiaa tarvitaan
suuria määriä ja jossa energiankulutus
kasvaa entisestään. Samalla meidän tulee
vastata ilmastotavoitteisiin nopeasti vähentämällä fossiilisten
polttoaineiden käyttöä. Myös
Suomen riippumattomuutta tuontienergiasta tulee ehdottomasti edistää.
Arvoisa herra puhemies! Pitkän pohdinnan jälkeen
olen sitä mieltä, että ydinvoima on vähiten
paha tuotantomuoto nykyistä parempien energiamuotojen kehittämistä odotellessa.
Silti kolme uutta voimalaa on ehdottomasti ylimitoitettu mittakaava.
Asiantuntija-arvioiden mukaan kahdenkin uuden voimalan tuottama
lisäkapasiteetti tekee Suomesta energian viejämaan
vuonna 2020.
Jos kaikkiin anottuihin lupiin vastataan myöntävästi,
on asia tavallaan ratkaistu pitkäksi aikaa eteenpäin.
Samalla energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen
voivat harvinaisen helposti unohtua. Tämä on erittäin
epätoivottava kehityssuunta.
Koen, että tarvitsemme ydinvoimaa yhdessä uusiutuvien
energialähteiden kanssa. Suomi on nykyään
liian riippuvainen sähkön tuonnista, ja tästä meidän
tulee päästä ehdottomasti eroon. Emme
myöskään saavuta ilmastotavoitteitamme ilman
hiilidioksidipäästötöntä ydinvoimaa.
Näitä pohtiessani olen päätynyt
puoltamaan yhtä lupaa uudelle ydinvoimalalle.
Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monen eri alan osaajia.
On selvää, että ydinvoimalaa ei rakenneta
yksin kotimaisin voimin, mutta yritysten valmentamisella ja aktiivisella
tiedottamisella kotimaisen työvoiman osuus saadaan mahdollisimman
suureksi. On myös täysin selvää,
että työt tulee tehdä Suomen lakien ja
työehtosopimusten mukaan. Se ei tällä hetkellä täysin toteudu.
Tämä ei onnistu ilman valvontaa ja yritysten yhteiskuntavastuuta.
Marja Tiura /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt meillä on käsillä historiallinen
energiapaketti, joka koostuu sekä uusiutuvasta että ydinvoimasta.
Tämä on suomalaiselle yhteiskunnalle valtava harppaus
kohti päästötöntä tulevaisuutta.
Ilmastopolitiikassamme tärkeimmän tavoitteemme
tulee olla päästöjen vähentäminen.
Päästöttömyys käy uusiutuvuuden
edellä, ja päästöjä tulee vähentää kustannustehokkaasti.
Totta kai aina tulee muistaa, että säästetty
energia on kaikkein halvinta energiaa. Myös energiatehokkuuden osalta
meillä on vielä paljon tehtävää.
Tämä hallituksen energiapaketti vähentää päästöjä,
parantaa energiaomavaraisuutta ja tuo työtä.
Suomi on EU:n osalta sitoutunut taistelemaan ilmastonmuutosta
vastaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään.
Uusiutuvan energian tavoite, 38 prosenttia loppuenergiasta vuoteen
2020, on Suomelle melkoinen haaste, ja se tulee maksamaan suomalaisille
kuluttajille, yrityksille ja teollisuudelle. Nyt monesta suunnasta
tällä hetkellä kysytäänkin,
nouseeko energian hinta paljon vai nouseeko se kamalasti. Kun näitä päätöksiä nyt
tehdään, on takaraivossamme oltava koko ajan realiteetit.
Elämme kylmässä Pohjolassa, meillä maksaa
lämmitys, meillä on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta.
Mielessämme on oltava aito huoli Suomen pärjäämisestä,
taloudestamme ja suomalaisista työpaikoista. Esimerkiksi
tuulivoiman osalta kustannukset voivat kohota todella korkeiksi.
On edettävä maltillisesti eikä ole syytä nostaa
tuulivoiman tavoitetta tällä hetkellä.
Tavoitteena on oltava tuulivoimahankkeiden kilpailu, jolla vain
kannattavimmat hankkeet tulevat tulevaisuudessa toteutumaan.
Arvoisa puhemies! Olemme tällä hetkellä riippuvaisia
tuontienergiasta 70-prosenttisesti. 15—20 prosenttia sähköstämme
tuodaan ulkomailta, lähinnä venäläisistä ydinvoimaloista.
Tulevaisuudessa sähkön merkitys tulee entisestään
korostumaan, muun muassa sähköautojen yleistyttyä.
Sähköllä voidaan korvata fossiilisia
polttoaineita. Meidän on pitkässä aikajuoksussa
lisäksi pyrittävä energiaomavaraisuuteen.
Merkillepantavaa on se, että tuulivoiman mukana saadaan puolikkaan
ydinvoimayksikön verran uutta sähköntuotantoa.
Kaikilta muilta osin uusiutuva energia vain korvaa muuta energiakäyttöä,
eli fossiilista polttoainetta ja turvetta. Tarvitaan eittämättä myös
päätöksiä uudesta sähköntuotantokapasiteetista.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että uusi
kapasiteetti on sekä kilpailukykyistä että päästötöntä. Ydinvoima
on tässä suhteessa ylivoimaista. Ydinvoima luo
edellytyksiä teollisille investoinneille, sähkön
kilpailukykyiselle hinnalle, hyvinvoinnille ja talouskasvulle. Ydinvoimainvestoinnit
itsessäänkin ovat suuria investointeja, jotka tuottavat
työtä ja tuottavat toimeliaisuutta. Vaikka julkisuudessa
muistetaan aina mainita, että näitä rakenteilla
olevia laitoksia ovat rakentamassa ulkomaalaiset, tärkeää on
kuitenkin muistaa myös epäsuorat vaikutukset työllisyyteen,
ja ne ovat mittavat. Lisäksi tulee muistaa, että ydinvoimakapasiteetti
ei kaipaa budjettirahoitusta.
Olisi tärkeää, että sähköntuotannossa
kilpailtaisiin uusista investoinneista. Siksi olisi ollut mielestäni
erittäin hyvä, että olisi annettu kaikille
hakijoille — siis kaikille näille kolmelle hakijalle — lupa
ja siten edellytykset rakentaa kapasiteettia siinä aikataulussa,
mikä kilpailutilanteesta syntyy. Nämä nyt
tehtävät päätökset
niin ydinvoiman kuin uusiutuvan osalta viitoittavat Suomea kohti
kilpailukykyistä päästötöntä sähköä.
Se on keskeinen osa myös parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä olevassa
tulevaisuusselonteossa.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätöksen
osalta kaikkein arveluttavin ja vaikein kysymys on jäteongelma,
ja tätä tietenkään emme voi
kiistää. Loppusijoituksen suhteen on mahdotonta
antaa sataprosenttista varmuutta, ettei riskiä materiaalin
leviämisestä ympäristöön
ole. Samalla on syytä kuitenkin muistaa, että peruskallio
on 1,8 miljardia vuotta vanhaa eikä Olkiluodon kallioperässä ole
nähtävissä vaikutuksia edellisten jääkausien
jäljiltä. Uudet teknologiat ja innovaatiot tuovat
myös tässä aivan uusia mahdollisuuksia.
Kuten sanottu, tämän kahden ydinvoimalapäätöksen
osalta olen valmis ne hyväksymään, mutta
itse olisin ehdottomasti kannattanut sitä, että kaikille
kolmelle hakijalle olisi myönnetty lupa.
Ulla Karvo /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva
energiapaketti on hyvä kokonaisuus. Siinä on otettu
huomioon niin päästöttömyys,
omavaraisuus kuin uusiutuvien energialähteiden lisävelvoitteetkin.
Noin puolet Suomen kokonaisenergiatarpeesta täytetään
edelleen tänä päivänä fossiilisilla
tuontipolttoaineilla. Fossiilisten polttoaineiden varannot ovat rajalliset
ja erittäin saastuttavia. Tulevaisuudessa niiden niukkuus
ja päästökauppa tulevat nostamaan hintoja.
Tämän energiapaketin avulla pyritään
saavuttamaan sekä päästöttömämpää energiaa
että lisäämään omavaraisuutta.
Uusiutuvan energian lisääminen on järkevää,
koska sitä voidaan tuottaa kotimaassa kotimaisilla energialähteillä.
Uusiutuvan energian tuotanto tarjoaa työ- ja kasvumahdollisuuksia
eri puolilla maata. Odotettavissa onkin, että Suomeen syntyy
uusia yrityksiä, innovaatiota ja tuotteita nopeasti kasvaville
uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisille markkinoille.
Meitä velvoittavat lisäksi EU:n asettamat vaatimukset
tuottaa 38 prosenttia energiasta uusiutuvilla energialähteillä.
Sen vuoksi se on olennainen osa nyt käsiteltävänä olevassa
energiapaketissa.
Uusiutuvien osio koko energiapaketista painottuu voimakkaasti
tuuli- ja puuenergian lisäämiselle. Metsäenergian
käyttö on järkevää maassa,
jossa noin 70 prosenttia on metsän peitossa. Tärkeää on
kuitenkin ottaa energiakäyttöön vain sellainen
materiaali, jota ei voida käyttää pidemmälle
jalostetussa muodossa.
Tuulivoiman tuntuva lisääminen tulee kalliiksi,
ja voisi sanoa, että se tulee liian kalliiksi. Loppukädessä kuluttaja
on se, joka on maksajan asemassa. Tuulivoiman tuotantoa on tarkoitus
edistää syöttötariffilla, jonka
kustannus on arviolta 200 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2020.
Arvioidut kustannukset tulevat olemaan niin korkeita, että voisi
olla syytä odottaa ja kehittää tuulivoimateknologiaa
edullisemmaksi ja keskittyä muihin uusiutuviin energialähteisiin
tällä hetkellä. Toisaalta tuulivoima
myös tarvitsee säätösähköä silloin,
kun ei tuule. Tähän tarkoitukseen olisi parasta
lisätä vesivoiman rakentamista. Kuitenkin tämän
edullisimman ja ympäristöllisesti järkevimmän
voiman tuotannon lisääminen on vihreiden toimesta
estetty. Jo rakennettujen vesistöjen loppuun rakentamisen
pitäisi olla mahdollista. Muutoinkin on käsittämätöntä,
miten nämä kaikkien asioiden vastustajat luulevat
hyvinvointiyhteiskunnan pysyvän pystyssä, jos vastustetaan
päästötöntä ydinvoimaa
ja ympäristöystävällistä vesivoimaa.
Laskelmien mukaan energian tarve tulee vain lisääntymään
tulevaisuudessa eikä sitä voida kattaa pelkillä uusiutuvilla
energialähteillä, energiatehokkuudella eikä energiansäästöllä.
Arvoisa puhemies! Energiapaketin toisen ydinosan muodostavat
ydinvoimaluvat. Valtioneuvosto on tehnyt myönteiset periaatepäätökset kahdesta
uudesta ydinvoimalayksiköstä. Maailmanlaajuisesti
ydinvoiman lisärakentaminen on aktiivista. Noin 50 uuden
ydinvoimalahankkeen rakentaminen on alkanut tai alkamassa. Lisäksi suunniteltuja
tai ehdotettuja hankkeita on noin 120 kappaletta. Suomalaisten kannalta
on parempi, että ydinvoimaa tuotetaan omissa laitoksissa kuin
että sitä tuotaisiin naapurista. Turvallisuudesta
ei saa tinkiä, ja ainakin itse uskon enemmän suomalaiseen
osaamiseen ja kontrolliin. Lisäksi vuonna 2009 hyväksytyssä pitkän
aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa valtioneuvosto ja
eduskunta katsoivat, että sähkön hankinta
tulee ensisijaisesti perustaa omaan kapasiteettiin.
Suomessa on tällä hetkellä neljä toimivaa
voimalaa ja lisäydinvoiman rakentaminen auttaa pitämään
sähkön hintaa kohtuullisena. Nyt käsittelyssä olevat
luvat myönnettäisiin TVO:lle ja Fennovoimalle.
Tarkoituksena on tuottaa sähköä omakustannushintaan
elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä taas
vahvistaisi teollisuuden ja palvelualojen toimintaedellytyksiä Suomessa.
Viime vuosina Suomessa on nähty valtavia rakenteellisia
muutoksia etenkin metsäteollisuuden piirissä.
Näin ollen on erityisen tärkeää,
että elinkeinoelämän mahdollisuuksia
toimia Suomessa parannetaan kaikin mahdollisin keinoin.
Itse ydinvoimainvestointien kansantaloudelliset vaikutukset
ovat mittavat. Rakennusaikaisten työpaikkojen lisäksi
voimaloiden käyttö tuo pysyvää työtä ja
verotuloja voimalapaikkakunnille. Aluepoliittisesti järkevin
sijoituspaikkakunta toiselle voimalalle olisi Simo. Sen naapurissa
sijaitsee myös Suomen suurin yksittäinen energiankäyttäjä Outokumpu.
Lisäkapasiteettia tarvitaan siis tuontiriippuvuuden poistamiseksi,
poistuvien voimalaitosten korvaamiseksi ja kulutuksen kasvun kattamiseksi.
Vaikka kaikki eivät näe ydinvoimaa suotavana energiantuotantomuotona,
on sen lisärakentaminen perusteltua, jotta Suomen kilpailukyky
säilytetään ja hyvinvointi voidaan taata
joka puolella maata.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on jo varsin
paljon sanottu, mutta muutaman omasta mielestäni tärkeän
kohdan haluan vielä nostaa esille.
Ensinnäkin, jos ajatellaan globaalisti, niin ei ole
realistista olettaa, että tällä yhteiskunnalla
on varaa ja teknistä osaamista siirtyä välittömästi pelkästään
uusiutuvaan energiaan. Tässä välivaiheessa
tarvitaan päästötöntä ydinvoimaa,
ja jos ydinvoimaa rakennetaan, niin eikö sitä pidä rakentaa
sellaisiin maihin kuin Suomi, jotka ovat teknologisesti edistyneitä,
poliittisesti vakaita ja joissa ei ole myöskään
maanjäristyksiä eikä muita uhkaamassa?
Eli tavallaan se on siinä suhteessa ihan oikea valinta,
että me olemme viemässä tätä asiaa
eteenpäin.
Toinen kysymys on se, että meidän oman taloutemme
ja työllisyyden kannalta on aivan välttämätöntä se,
että kohtuuhintainen energian ja sähkön
saatavuus turvataan. Viimeisten 30 vuoden aikana sähkönkulutuksen
kasvu on ollut nelinkertainen, kun talouskasvu on ollut kolminkertainen.
Jos oletetaan, että seuraavien 30 vuoden aikana talouskasvu
matalallakin kasvuprosentilla tuplaisi nykyisen bkt:n, niin aivan
varmasti sähkönkulutuksen kasvu tulee olemaan
vähintään 50 prosenttia, vaikka energiansäästökin olisi
huomattava. Meidän kotimainen teollisuutemme on hyvin energiaintensiivistä johtuen
siitä, että meillä on merkittävästi
kaivosteollisuutta, metsäteollisuutta ja myöskin
metallijalostusta, ja näiden varaan pitkälti elinkeinomme
ja hyvinvointimme rakentuu. Sen vuoksi myöskin sekä Elinkeinoelämän
keskusliitto että laajalti suomalainen palkansaajaliike
ovat tukemassa ydinvoimaratkaisua ja olivat tukemassa itse asiassa
kolmea ydinvoimalupaa. Itsekin olen lähtökohtaisesti
sitä mieltä, että tässä asiassa
päätöksentekoon olisi riittänyt
se, että jokaista lupaa olisi voitu tarkastella erikseen,
mutta tämäkin ratkaisu, mikä nyt on,
on sinällään tyydyttävä.
En siis pidä suomalaisen kansantalouden kilpailukyvyn
kannalta mahdollisena sitä, että ydinvoimaa ei
rakennettaisi. Se veisi meiltä hyvin tärkeän
kilpailukykyasian pois. Jos me ajattelemme esimerkiksi teräksen
tuotantoa — täällä edellinen
puhuja mainitsi Outokummun terästehtaan — teräksen
tuotannossa energia on kulueränä kaksinkertainen
verrattuna työstä aiheutuviin kuluihin, ja me
tiedämme, kuinka vaikeaa on työn hinnassa kilpailla
esimerkiksi Aasian valtioiden kanssa. Sen sijaan energian hinnassa
me voimme kilpailla, ja se mahdollisuus meidän on käytettävä,
jotta me emme lähde takamatkalta näihin kilpailuihin.
Arvoisa puhemies! Aika paljon on väitetty, että jos
tehdään ydinvoimaa, niin se on pois uusiutuvasta
energiasta tai se on pois uusiutuvan energian teknologian kehittämisestä.
Näin ei suinkaan ole. On erittäin tärkeää,
että Suomi menestyy myöskin uusiutuvan energian
teknologiassa, on siinä yksi edelläkävijöistä,
mutta siinäkin on muistettava, että esimerkiksi
tuulivoiman tuotannossa, jotta meillä syntyy sitä liiketoiminta-aluetta,
meidän täytyy olla aidosti kilpailukykyinen, ja
jos vähän kärjistää,
niin tuulivoimageneraattoreita kun tuottaa, niin pitää itse
saada se energia hyvin edullisesti. Sekin on jostain muualta saatava
kuin tuulivoiman tuotannosta, jotta siinä voi pärjätä.
Sellainen väite, että kotimarkkinoiden merkitys
sille, että suomalaiset uusiutuvan energian alan toimijat
pärjäävät vain ja ainoastaan
silloin, jos niillä on kotimaassa erittäin suuret
markkina-alueet, ei pidä alkuunkaan paikkaansa, koska esimerkiksi
tuulivoimabisnes on niin globaalia, että se, mitä Suomeen
rakennetaan, on hyvin marginaalinen osa koko siitä liiketoiminta-alueesta. Totta
kai ne paljon isommat satsaukset tullaan tekemään
muualla, ja se riippuu siitä, kuinka kilpailukykyisiä me
olemme.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä sanoa
tästä työllisyyden näkökulmasta
sen, että kun on paljon tullut sellaista sähköpostia, jossa
on väitetty, että muilla keinoilla kuin rakentamalla
uusia ydinvoimaloita voitaisiin näitä korvaavia
työpaikkoja tehdä sama määrä,
niin kyllä minä luotan ainakin niiden arvioon,
jotka itse työllistävät, ja niiden arvioon,
jotka edustavat niitä työntekijöitä,
jotka saavat elantonsa energiaan perustuvasta teollisuudesta.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä paketissa esitetään,
että kulutusarvio tarkoittaisi sähkönkulutuksessa
17 terawattituntia lisää 10 vuodessa eli 98 terawattituntia
vuonna 2020. Vuonna 2001 monet vaikuttajat arvioivat, että vuonna
2012 tarve olisi 94 terawattituntia ja se pystyttäisiin
turvamaan ilman Olkiluoto 3:sta. Nyt 2010 ollaan sähkönkulutuksessa
jossain 81 terawattitunnin paikkeilla eli nousuvara jo ilman Olkiluoto
3:sta olisi 13 terawattituntia, ja tähän on tietenkin
lisättävä lisäykset niin uusiutuvan energian
käytössä, energiatehokkuuden parantamisessa
ja sähkön säästössä nykytiedon
mukaisesti.
Sen vuoksi ymmärrän oikein hyvin niitä puheenvuoroja,
joita tänään täällä on
käytetty, pyydetty ministeri Pekkariselta lisäselvitystä tähän esitettyyn
kulutusarvioon, kun kerta edellisen ydinvoimapäätöksen
yhteydessä esitetyt arviot ovat menneet yli 10 terawattitunnilla
pieleen. Eli se ajatus siitä, olemmekohan ottaneet hiukan
liikaa etunojaa, on minusta ihan aiheellinen kysymys. Teollisuus
jossain vaiheessa tässä kommentoi, että päästäkseen
taantumaa edeltävälle tasolle kulutuksessa se
vie lähes tuon 10 vuotta.
Arvoisa puhemies! Täällä on joitakin
kokoomuslaisia paikalla. Olisin viime viikolla ministeri Kataiselta
halunnut kysellä, mutta varmaan muutkin osaavat kommentoida,
miksi kokoomuslaiset edustajat ovat tämän valtioneuvoston ydinvoiman
lisärakentamisesityksen jälkeen, kaksi ydinvoimalaa
lisää, kertoneet julkisestikin, että kokoomuksen
tarkoitus onkin ensi kaudella sitten saada Fortumin Loviisan-laitoksia
korvaava lupahakemus eduskuntaan, kunhan nämä kaksi
lupaa ensin saadaan. Kysyn sitä suuremmalla syyllä,
kun kuulemma, kokoomuslaiset, olitte voimakkaasti jättämässä Fortumia,
valtionyhtiötä, ulos tästä ratkaisusta,
mitä peliä te oikein pelaatte.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta, niin me kuluttajat
kuin meidän teollisuutemme, on riippuvainen sähköstä.
Vaikka miten haluaisimme toisin väittää,
niin näin vain on. Sen, miten sähköä saamme
tuotetuksi, on perustuttava siihen todellisuuteen, missä me
elämme tänä päivänä,
ei niinkään siihen, mitä voisi olla tavoiteltavissa.
Viime vuosina olemme yhä enemmän tulleet tietoisiksi
siitä, kuinka tärkeää on turvata
teollisuutemme toimintaedellytykset. Erityisesti metsäteollisuus
on joutunut kustannusten nousun takia siirtämään
toimintoja ulkomaille ja jopa lomauttamaan ja irtisanomaan
väkeä. SDP onkin esittänyt vaihtoehtobudjetissaan
teollisuuden sähköverosta luopumista. Yhtä tärkeä tuki
metsäteollisuudelle on luonnollisesti riittävän
energian turvaaminen kotimaisessa tuotannossa. Tässä nyt
käsittelyssä olevat kaksi ydinvoimalupahakemusta
ovat hyvin merkityksellisiä. Jos nyt hyväksymme
rakentamisluvat Teollisuuden Voimalle ja Fennovoimalle, turvaamme
pitkälle teollisuutemme toiminnan mahdollisuudet.
Ydinvoiman hyväksyminen ei tarkoita vastuuttomuutta
ympäristöä kohtaan. Käytettävissä olevan
tutkimustiedon mukaan meillä on olemassa teknologiaratkaisut
niin ydinvoiman rakentamiselle, käsittelylle kuin ydinjätteen
loppusijoittamiselle. Luotan täydellisesti Suomen valintoihin
tähänastisessa ydinvoimarakentamisessa, vaikka
Arevan Olkiluodon yksikön viivästyminen on aiheuttanutkin
hyvin paljon kritiikkiä. On varmasti kuitenkin parempi,
että kaiken kaikkiaan rakennamme huolella ja turvallisesti
kuin hutiloiden ja hätäillen. Ydinjätteen
loppusijoittamisessa tulee löytää turvallisimmat
ratkaisut. Niin sanottu suora loppusijoitus on mielestäni
paras tapa varmistaa mahdollisimman turvallinen käsittely,
ja se on varmaan meidän kaikkien tavoite. Toivon myös,
että Fennovoiman osalta loppusijoittamisen ratkaisut voidaan
löytää ennen päätöksentekoa.
Arvoisa puhemies! Energian tuottaminen ei tietenkään
saa jäädä pelkästään
ydinvoiman varaan, vaan tarkoituksenmukaista on jatkaa muun muassa
uusiutuvien energialähteiden kehittämistä todellisuuden
tarpeita palveleviksi. Energiapaketti, joka meille esiteltiin, oli
siinä mielessä oikean suuntainen ja paljon hyvää sisältävä.
Uusiutuvan energian teknologian kehittämisessä on vielä kuitenkin
paljon tekemistä näillä näkymin. Muun
muassa täällä on jo todettukin, että tuulivoiman
rakentaminen on tällä hetkellä vielä kovin
kallista.
Yhä enemmän meidän tulee kuitenkin
löytää keinoja myös energiatehokkuuden
ratkaisuista. Mielestäni energiatehokkuuden tiellä emme
ole edistyneet vielä alkua pitemmälle. Muun muassa julkisen
talouden hankinnoissa energiatehokkuus ei vielä ole kriteeristössä niin
laajasti kuin kuuluisi olla. Meillä kunnissa esimerkiksi
voitaisiin tehdä mittavia energiasäästöjä,
jos energiatehokkuus otettaisiin hankinnoissa ja toiminnassa tavoitteeksi.
Toivokaamme, että hallituksen esitykset valvonnan ja ohjauksen
tiukentamisesta tulevat koskettamaan myös julkisen puolen
toimikenttää.
Eli kaiken kaikkiaan olen valmis äänestämään kahden
luvan puolesta, ja optio kolmanteen on hyvä pitää takataskussa,
mutta samalla myös sähkön kuluttajia
on pystyttävä ohjeistamaan energiatehokkuuden
puolella.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Muistelen pikkuisen vuotta 1986. Olin juuri
Bulgariassa Sofiassa edistämäs heidän
ajatusta päästä olumpialaasihin taikka
he saisivat olumpialaaset järjestettäväksi.
Kuinka ollakaan, Suomes oli silloin lennonjohto lakossa. Lennettiin
sieltä sitten Sofiasta Leningratiin, ja sattumalta näin,
ku Tšernobili roihus täyrellä voimalla.
Se oli perjantaipäivä, ja siitä ku mentihin
seuraavaan maanantaihi, silloon vasta Suomes ilmootettiin, jotta
sellaanen on tapahtunu. En viä silloon ajatellu, tienny,
mitä kaikkea se meinaa, mutta nyt sitä täällä pöntös
joutuu toteamahan, että hallitus esittää kahta
uutta ydinvoimalaa Suomeen. Toisin sanoen tämä hallituksen
energiapaketti on sinänsä hyvä. Täm
on kokonaisuus. Jos mietitähän sitä seikkaa,
että otetahan vain aina ne rusinat pullasta, sehän
ei onnistu.
Itte oisin kyllä mielelläni nähäny
näiren kaharen ydinvoimaluvan tulevan saajan tilalla toisena
kyllä valtioenemmistösen Forttumin, mutta tähän
on nyt ilmeisesti täs vaihees tyytyminen, että Forttumi
ainaki täs vaihees jää nuolemahan tavallaan
näppejään. Forttumillahan olis ollu jo ydinjätteen
sijootuspaikkaki valmiina, joskin Fennovoima todennäköisesti
tuloo samoihin luolihin pääsemähän,
mutta lunnaita pitää varmahan maksaa 100 miljoonaa
vähintään. (Ed. Laukkanen: Fortumin suhteen
puhuja on oikeassa!) — Kiitoksia, ed. Laukkanen!
Toivottavasti nämä ydinvoimalaitokset ku tuonne
Pohjanmaan rannikkoalueelle tuloo, länsirannikolle, niin
antavat myös sen paikkakunnan teollisuurelle, yrittäjillekki
töitä jo siinä vaihees, ku näitä laitoksia
teherään ja ennen kaikkia näillä laitoksilla
on sitte suomalaasta työvoimaa aiva toisella lailla käytössä kuin
tällä hetkellä on Olkiluodossa.
Toisaalta pitää muistaa myös se seikka,
ku puhutaan sitä, että jos meillä tuloo
vähä sitä ylimäärästä sähköä,
onhan se näin, jotta sähkö kulukoo kahtehen
eri suuntahan. Sitä samoolla linjoolla menöö ja
tuloo, niin ku entisellä pojjalla sillon, ku sillä meni
vähän huonosti. Eikä meirän
tartte peljätä sitä, että jos
tällä tehrähän jossain vaihees pientä bisnestäki.
Niin kun ministeri Pekkarinen sanoo, niin meillä kuitenkin
kaikesta huolimatta joudutahan tuomahan vielä todennäköösesti
Venäjän puolelta talavikuukausina myös
tuontisähköä, jotenka jos suomalaista
teollisuutta ja hyvinvointia ajatellahan, tulevaisuutta ajatellahan,
niin Suomella pitää olla omasta takaa riittävästi
energiaa, ja niin kun ed. Satonen tuos kertoi äsken, myös
suomalaanen työväestö hyötyy
siitä, että me energialla pystytähän
tuottamaan sellaasta tuotetta, jota me pystytähän
myös maailmalle välittämään.
Tämä uusiutuva energia on myös täs
hyvin oleellinen ja tärkeä seikka. Suomen pitää uusiutuvan
energian osuutta lisätä 38:aan, jopa 40 prosenttiin.
Se on kova tavoite. Tämä, jos mikä, antaa
tuonne uusiutuville — yrittäjille, metsänomistajille,
tuotteen kehittäjille, laitevalamistajille ja samoin niille,
jokka näitä teköö, ja yleensä tästä tehtyä energiaa — hirvittävästi
töitä. Eli tästä tuloo, puhutahan
jopa tuhansista, mä uskoisin, että paristakymmenestätuhannesta
työvoimaa lisää.
Samoin maalämpö on erinomainen energiamuoto.
Ittelläni sellaanen on ollu viime talven, ja voin toreta,
että ei menny rahat hukkahan pitkällä juoksulla.
Tuulivoima on tietysti yks sellaanen oleellinen kysymys. Kaikki
tykkää, että sitä pitää tehrä, ku
ei vain ne tuulimyllyt tuu meirän omille nurkille.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Omalta osaltani annan kyllä erinomaisen suuren
kiitoksen hallitukselle ja erityisesti ministeri Pekkariselle tästä todella
megaluokan energiakokonaisuudesta.
Ensinnäkin tämän uusiutuvan energian
osalta ja uusiutuvan energian paketin osalta on aivan selvä asia,
että sillä luodaan kasvun mahdollisuudet ympäri
maata tekemällä enemmän puhdasta kotimaista
energiaa. Se, ovatko nyt esitetyt keinot sitten riittäviä siihen,
että kotimaisen uusiutuvan energian tuotantotavoitteet
saavutetaan, on erittäin iso kysymys. Itseäni
erityisesti arveluttaa, kykenemmekö näillä esitetyillä keinoilla
lisäämään muun muassa puun energiakäyttöä lähes
15 miljoonaan kiintoon. Luulen kaiken kaikkiaan, että niin
tämän kuin ehken muiltakin osin meillä on
oltava herkkyyttä seurata tilannetta ja on oltava valmius
sitten tehdä tehostavia toimenpiteitä, jotta uusiutuvan
energian huikeat käyttötavoitteet pystytään
toteuttamaan.
Eteneminen tässä energiakokonaisuudessa edellyttää hyvin
pitkäjänteistä toimintaa, ja hyvin suuri
kysymys onkin, kuinka varmistamme sen, että myös
tulevilla vaalikausilla halutaan kehittää kotimaisen
uusiutuvan energian käyttöä muun muassa
tukipolitiikan keinoin. Tämähän on välttämätöntä,
koska pitkässä juoksussa ydinvoima, ymmärrän
näin, siis todella pitkässä juoksussa,
on vain väliaikainen ratkaisu. Tulevaisuus on uusiutuvissa
energiamuodoissa, mutta niissä pitää päästä eteenpäin.
Eli kuinka voimme tänään luottaa siihen,
että myös jatkossa uusiutuvaan energiantuotantoon
halutaan panostaa?
Tämä on aiheellinen kysymys, koska tarvitsemme,
kuten tuossa totesin, muun muassa puuta mittavat määrät
energiaksi. Se edellyttää sitä, että metsämme
hoidetaan, mutta nythän muun muassa välttämättömät
Kemera-varat ovat tältä vuodelta lähes
loppuneet aiempien vuosien rästien vuoksi, ja olen ymmärtänyt
niin, että muun muassa valtiovarainministeriö ei
haluta lisätä muun muassa tämän
vuoden kolmanteen lisätalousarvioon varoja kestävän
metsätalouden kehittämiseen Kemeran kautta.
Itselleni näitten megaratkaisujen sisällä pienehkö asia,
elikkä Kemera-rahoituksen kautta esille nouseva tilanne,
näyttäytyy nyt niin, että muun muassa
valtiovarainministeriöltä puuttuu todellinen tahto
edistää uusiutuvaa energiaa, ja sen vuoksi joudun
tarkoin arvioimaan kyllä kantani kahteen uuteen ydinvoimalupaan
eduskuntakäsittelyn aikana, koska en oikein nyt luota siihen,
että poliittisesti löytyy todella laajaa halua uusiutuvan
energian kehittämiseen. Tästähän saattaa
jatkossa syntyä tilanne, että uusiutuvan energian
tuottamiseen ei pistetäkään riittävästi taloudellisia
panoksia ja ydinvoima tulee korvaamaan jatkossa sen uusiutuvan energian,
jota tänä päivänä me
haluamme.
Arvoisa puhemies! On pakko tunnustaa, että itse alun
perin arvioin, että nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 yhdessä kotimaisen
uusiutuvan energiakokonaisuuden kanssa olisi riittänyt
korvaamaan sähkön tuonnin Venäjältä ja
sähkön kulutuksen lisääntymisen.
Arvioin, että lisäksi muun muassa hiilen käytön
voimakkaaseen vähentämiseen olisi tarvittu yksi
uusi ydinvoimalupa. Lisäksi omassa arvioinnissa huomioin
mittavan energiansäästökokonaisuuden
ja -tarpeen. Hallituksen esityksen pohjalla ovat kuitenkin
merkittävästi korkeammat tulevaisuuden sähkönkäyttöarviot
kuin esimerkiksi itse aiemmin oletin, ja uusiutuvasta energiapaketista
kertyy uutta nettosähköä ainoastaan noin
7 terawattituntia. Eli nyt esitetään kahta uutta
ydinvoimalupaa Fennovoimalle ja Teollisuuden Voimalle, ja TVO:n
kautta kolmas luvanhakija eli Fortum saa neljänneksen uuden
ydinvoimalan tuotannosta.
Totean sen, etten erityisesti pidä ydinvoimasta ja
pidänkin sitä pitkällä aikavälillä välivaiheena
energiaratkaisuissa. Mutta ymmärrän täysin niin,
että Suomi tarvitsee kuitenkin kilpailukyvyn ja ilmastonmuutoksen
takia tulevina vuosikymmeninä uutta ydinvoimaa.
Jos näitä ydinvoimalupahakemuksia arvioi,
on todettava, että esitys Fennovoimalle on tietynlainen
vastaus myös Pohjois-Suomen lisääntyvään energiantarpeeseen.
Pohjois-Suomi tulee olemaan tulevaisuudessa monella tavalla Suomen vahvoja
talouden vetureita, (Puhemies: 5 minuuttia!) kaivannaisteollisuuden,
metalli- ja metsäteollisuuden, matkailun, Barentsin läheisyyden
jne., jne. ansiosta. Siksi onkin erityisen myönteistä,
että hallitus nosti Fennovoiman luvansaajaksi tuottamaan
energiaa lähellä. Ja kun näitä päätöksiä tarkastellaan
myös yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta,
on pakko todeta, että miksi vain vanhat yhtiöt
pääsevät markkinoille.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimaluvat ovat nyt eduskunnan käsittelyssä.
Hallitus on tehnyt linjauksensa, ja jos nämä luvat
nyt sitten toteutuvat, on syytä odottaa myös suomalaiselta
elinkeinoelämältä nopeita ja mittavia
näkemyksiä investointipäätöksistä ja
investointipäätöksiä Suomeen.
Samalla meillä on syytä ja lupa odottaa äärimmäisen
suurta pidättyvyyttä tuotannon lopetuksista tai
siirroista ulkomaille. Teollisuus on vaatinut uutta ydinvoimaa.
Nyt sitä on tarjolla, joten teollisuuden on syytä vastata
huutoonsa, ja toki Outokumpu jo ehättikin rytmittämään
Tornion ferrokromitehtaansa laajennuksen ydinvoima-aikatauluun.
Mutta on tietysti selvä, ettei ydinvoima voi olla vain
elinkeinoelämän tahtoasia. Siihen liittyy myös
muun muassa turvallisuuteen ja ydinjätteeseen liittyviä kysymyksiä.
Eli summa summarum: Odotan suurella mielenkiinnolla valiokuntakäsittelyä,
mutta samalla odotan myös sitä, millä tavalla
hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri omalta osaltaan haluaa
varmistaa uusiutuvan energian kokonaispaketin etenemisen myös
seuraavilla vaalikausilla ja millä tavalla muun muassa
puun tuotantoa halutaan kehittää jo tällä vaalikaudella.
Samalla tietysti on hyvä nähdä, millä tavalla
Fingrid vastaa tarvittavan kantaverkon kehittämiseen mukaan lukien
maapohjien lunastuskysymykset verkkojen alla.
Ulla-Maj Wideroos /r:
Herr talman! Riksdagen står den här våren
inför ett av denna periods viktigaste och mest långtgående
beslut. Vad vi väljer att göra påverkar
inte bara oss själva utan många generationer efter
oss. Energipolitiken är inte bara viktig, den är
naturligtvis helt livsnödvändig för att
trygga vår konkurrenskraft och vårt samhälle
i stort. Och så långt är alla överens,
sedan börjar åsikterna skilja sig åt.
I grund och botten handlar energipolitiken om så mycket
mer än valet mellan kol, olja, kärnkraft eller
förnyelsebar energi. Det handlar om vilket samhälle
vi vill leva i, vilket samhälle vi vill att våra
barn ska leva i och vilket samhälle vi vill ge över
till kommande generationer. Vad vi gör nu är inget
som bara påverkar i några år, som kanske
gör att en del får det bättre, att andra
får det sämre, att industrin rullar vidare. Det
handlar om betydligt mer långsiktiga beslut vars följder vi
i dag inte kan överblicka.
Energiapolitiikassa on kyse myös paljon muusta kuin
sähkön tuotannosta. Kyse on myös yhteiskunnallisesta
näkemyksestä. Haluammeko ydinvoimaan perustuvan
yhteiskunnan? Haluammeko ydinvoimaa siitä huolimatta, että sillä on
todistettavasti monia ongelmia: turvallisuutta ei voida koskaan
täysin taata, jätekysymystä ei ole lopullisesti
ratkaistu, ja monia kysymyksiä liittyy ydinvoiman todelliseen
taloudelliseen kannattavuuteen. Haluammeko luoda tällaisen yhteiskunnan,
vai haluammeko luoda kestäviin ekologisiin arvoihin perustuvan
yhteiskunnan, yhteiskunnan, jota emme tietoisesti tuhoa tai tärvele,
tai yhteiskunnan, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin?
Uskon meidän kaikkien olevan yhtä mieltä siitä,
että haluamme yhteiskunnan, joka on energian osalta omavarainen,
ja että emme halua tuoda ulkomaista ydinvoimaa. Tähän
uskon, tähän uskovat ydinvoiman innokkaimmat kannattajat,
ja tähän uskovat ydinvoimaa voimakkaimmin vastustavat.
Kuitenkin reitit maaliin ovat hyvin erilaisia. Uskon energiantuotantoon,
jossa voimme tukeutua moneen jalkaan, energiantuotantoon, joka perustuu
moniin eri vaihtoehtoihin niin yksittäisen ihmisen kuin
teollisuudenkin kannalta. Uskon myös linjaukseen, jossa
uusiutuvat energiamuodot valloittavat maaperää,
ja niiden tulee valloittaa maaperää, valtion tuella!
Tämä hallitus tulee jäämään
historiaan energiapäätöstensä vuoksi
riippumatta siitä, miten ydinvoiman kanssa käy,
sillä nyt, viimeinkin, tehdään megaluokan
panostus vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Tämä on
historiallista ja hyvin tervetullutta. Lisäksi ennen kaikkea
kyseessä on vakavasti laadittu paketti, joka osoittaa uusiutuvan
energian mahdollisuudet, jos vain ollaan valmiita panostamaan. Nyt
on viimeinkin aika, kun muut kuin ydinvoiman vastustajat puhuvat uusiutuvasta
energiasta ja sen myötä tulevista mahdollisuuksista.
Nyt viimein myös muut uskovat vaihtoehtoisten energiaratkaisujen
olemassaoloon.
Hallitus ansaitsee suuret kiitokset tästä paketista,
joka on ylivoimaisesti suurin panostus uusiutuvaan energiaan Suomen
historiassa. Paketti vastaa arvoltaan kolmea ydinvoimalaa, olkoonkin,
että teho ei ole aivan niin suuri, koska paketti myös
edellyttää hiilivoiman käytön
vähentämistä.
Arvoisa puhemies! Suomen tulee profiloitua uusiutuvan energian
alueella. Monet asiantuntijat väittävät
seuraavan Nokian syntyvän vihreän energian piirissä,
ja meidän tulisi tämän tiimoilta panostaa
innovaatioihin. Muutoin on vaarana jääminen pahasti
jälkijunaan, sillä esimerkiksi Yhdysvallat ja
Kiina panostavat jo miljardeja tämän tekniikan
kehittämiseen. Toivon Suomen olevan mukana tässä kilpajuoksussa.
Samanaikaisesti tämän uusiutuvan energian paketin
kanssa hallitus haluaa panostaa kahteen uuteen ydinvoimalaan. Tämä ei
ole ajan hengen mukaista. Tuleminen ydinvoiman mahdolliseksi nettoviejäksi
ja siis näin ydinvoimaparatiisiksi ei vaikuta lainkaan
kuvalta, jonka haluan välittää Suomesta.
Lisäksi hiukan ideologisemmalta pohjalta minua huolestuttaa,
että jätekysymystä ei pystytä ratkaisemaan.
Jag ställde mig för mer än 30 år
sedan kritisk till kärnkraften. Avfallet var då liksom
nu mitt största problem. På dessa 30 år
har utvecklingen knappast gått framåt alls. Vi
har förvisso övergått från att
dumpa vårt avfall i ett grannland till att förvara
det i Finland. Men ändå, under dessa 30 år,
har ingen kunnat hitta en permanent lösning på avfallsfrågan.
Det är ett stort etiskt dilemma. Just nu förvarar
vi avfallet i Posivas anläggning i urberget i Olkiluoto.
Hur länge vi kan förvara det där vet
ingen. Vad som händer med avfallet där nere i
berggrunden är det inte heller någon som vet.
Vad som ska hända med det sedan är det än
färre som vet eller kanske vill veta. Och många
tycks inte ens på allvar bry sig om de här frågorna.
Bygger vi två nya kärnkraftverk har vi ännu mera
avfall som vi de facto inte kan hantera på ett bestående
sätt. Vi dumpar våra problem i famnen på nästa
generation finländare, en generation som de facto är
helt oskyldig och som inte borde tvingas hantera våra problem.
Det är inte den väg jag vill gå. I stället
vill jag lämna över ett Finland som försörjer
sig själv på ett ekologiskt hållbart
sätt, ett Finland där vi tar hand om vår vackra
natur och där vi tänker grönt, ett Finland som är
bra att leva i också i framtiden. Det är vad jag
skulle vilja och jag hoppas att fler av er vill detsamma och röstar
mot kärnkraft.
Till sist, herr talman, några ord om tidtabellen.
Ekonomiutskottet har cirka 20 arbetsdagar på sig att göra
sitt betänkande i denna fråga. Under de cirka
två timmars möten vi har per dag ska vi höra
en mängd sakkunniga samt göra vårt betänkande.
Jämför detta med förra gången
riksdagen behandlade kärnkraften då man höll
på i cirka fyra månader. Årets tidtabell är
fullständigt orimlig och ger oss ingen reell möjlighet
att grundligt behandla frågan i utskottet.
Men utskottets majoritet och tydligen också riksdagens
majoritet har ett uppenbart behov att skynda på frågan.
Varför, kan man fråga sig. En seriös
och saklig behandling även under den kommande hösten
skulle inte göra saken sämre, snarare tvärtom.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ydinvastuulaista vähän tarkemmin.
Sitä ennen kuitenkin pari kolme kommenttia. Mitä tulee
tähän aikatauluun ensinnäkin, niin sikäli
kun se minusta on kiinni, niin ei voi olla mitään
hätää eduskunnalla. Eduskunta itse päättää aikataulustaan,
ja jos se haluaa jostain syystä kiirehtiä, minulla
ei ole siihen mitään sanottavaa. Minun toiveeni
kuitenkin olisi se, että eduskunta käsittelisi
mahdollisimman perusteellisesti, kaikki valiokunnat, jotka ovat
lausunnonantajavaliokuntia, voisivat käydä asiat
läpi mahdollisimman seikkaperäisesti, ja sitten
talousvaliokunta hyvän, perusteellisen pohdinnan jälkeen vasta
tekisi omat esityksensä. Jos saan jotain toivoa, niin tämän
toivon. Tässä ei ole mitään
sellaista aikataulullista syytä ainakaan asiasta vastaavan
ministeriön päässä, jonka vuoksi
pitäisi jotenkin puskea hirveän nopeasti nämä ratkaisut läpi.
Tämä on minun viestini eduskunnalle.
Toinen asia täällä oli keskustelussa
aikaisemmin. Muun muassa ed. Salolainen ja muutamat muut edustajat,
jotka sinänsä kannattivat tätä kokonaisuutta,
mikä tässä uusiutuvan ja ydinvoiman osalta
on hallituksen esitys, kuitenkin vähän esittivät
pohdintaa siitä, miten se tuon Helsingin kanssa oikein
on, ja epäilyjä sen suhteen, josko se puu sittenkään
voi olla vaihtoehto Helsingissä. Ensinnäkin täällä poltetaan
kivihiiltä, ja paljon poltetaan. Helsingin osuus koko maan päästöistä on
kumminkin niin kuin prosenttiluokkaa jo, ja se on aika paljon yhden
ainoan ison energialaitoksen osalta. Koko Helsingin imagon kannalta,
kun tässä paljon puhutaan Suomen imagosta ja Suomen
kuvasta, niin kyllä minusta on erittäin iso asia
se, että Helsingissä kivihiilen tupruttelu saadaan
mahdollisimman nopeasti kauas taakse ja että ratkaisut,
millä täällä ennen kaikkea lämpö tuotetaan,
voisivat olla uusiutuvia. Ne puupohjaiset ratkaisut, ei tänne
puukuormia varmaankaan kärrätä keskelle
Helsinkiä, vaan se on kaasutusmetodit taikka puuhiilen käyttö.
Ja puuhiili voidaan ihan samalla tavalla ajaa jonnekin tuonne satamaan
kuin hiilikin sillä erolla, että puuhiili on monella
tavalla paljon suotuisampi ja parempi vaihtoehto myös siellä kasassa
kuin konsanaan kivihiili.
Sitten mitä tulee vielä, ed. Komi, näihin
kulutusarvioihin. En jatka enempää kulutusarvioista. Sanon
vain aivan lyhyesti vielä kertaalleen sen, että runsas
vuosi sitten tässä salissa eduskunta hyväksyi
yksimielisesti strategian, jossa se sähkön arvion
kulutusarvioksi vuodelle 2020, sen tavoitteellisen arvion mitoitti
98 terawattituntiin. Se on täsmälleen se sama,
joka on nyt tämä mitoitus tässä.
No, me voimme sanoa, että mutta kun tässä välissä oli
se lama, mutta minä sanoisin, että kyllä Suomen
talouden on päästävä lamasta
ylös. Ajatus siitä, että me hyödyntäisimme sen
100 miljoonaa kuutiota vuodessa kasvavia metsiä, vain esimerkiksi
joku 40 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, se olisi
katastrofi Suomen talouden kannalta. Meidän on päästävä parempaan
ja meidän on päästävä sellaiseen
puunkäyttömäärään,
joka on ihan jotain muuta kuin 40 tai 45 miljoonaa. Parhaimmillaan
teolliset hakkuut olivat reippaasti yli 50 miljoonaa kuutiota, lähes
60 miljoonaa kuutiota. Meille tuotiin vielä Venäjältä 15—16
miljoonaa kiintoa vuodessa. Nyt kun ei tuoda, meidän pitää kyetä täältä Suomesta
saamaan puuta paljon enemmän ulos kuin tähän
saakka on ajateltu. Tämän halusin vielä kommenttina
tähän kulutusarvioon.
Nyt säätövoimasta puheen ollen vielä,
että kun on 6 terawattituntia loppukulutuksesta eli 2 500 megan
tehot, niin siitä oli asiantuntijoilla erilaisia käsityksiä.
Minä pyysin tieteen, elikkä yliopistotahojen,
ja sitten Vtt:n edustajia tekemään yhteisen selvityksen.
He eivät löytäneet yhteistä käsitystä,
mutta he kertoivat haarukan, jonka alaraja on 240 megaa tai yläraja
jotain 400 megaa. Siihen haarukkaan he arviossaan päätyivät
siitä, kuinka paljon säätövoimaa
tarvitaan sen 6 tuuliterawattitunnin säätövoimatarpeisiin.
Se oli näiden asiantuntijoiden, tiedemiesten, arvio. Mikä on
parasta säätövoimaa? Ylivoimaisesti parasta on
vesi. Me tiedämme, mitä tässä hallituksessa veden
suhteen on sanottu. Sikäli kuin minä voin vaikuttaa
seuraaviin ratkaisuihin, teen voitavani, jotta vesivoimaa ei jatkossa
rakennettaisi. Näköjään tämän
hallituksen aikaan se ei ole mahdollista, mutta jatkossa toivon,
että niin voisi olla.
Viimeinen kysymys liittyy vielä kertaalleen tähän
ydinvastuulakiin. Eduskunta sääti ydinvastuulain
täällä 2008, ja siinä lähtökohta
on se, että 1 500 miljoonaan euroon asti luvanhaltija
ja valtio yhdessä vastaavat niistä vahingoista,
joita voi syntyä, teoreettisesti voi syntyä ja
käytännössäkin voi syntyä.
Sen ylimenevältä osalta tulisi tämä rajoittamaton
vastuu kuitenkin niin, että sitten tämä koko
lakipaketti tullakseen voimaan meillä edellytti sen ratifiointia
näissä jäsenmaissa. Jäsenmaat
eivät ole sitä ratifioineet. Nyt me odotamme,
että niin kävisi. Belgia tekee voitavansa. Se
on luvannut tehdä voitavansa, jos se saa riittävän
ratifikaation, ja sen jälkeen tämä tulee
voimaan myös meillä ja nämä äsken
sanotut säädökset tulevat voimaan myös
meillä. Jos ei Belgia tässä onnistu,
niin se on oma kantani, että meidän pitää ottaa
tämä rajoittamaton vastuu yksipuolisesti käyttöön.
Mitä tulee sitten siihen, että se otetaan
käyttöön, miten käy, niin se
on rehellisyyden nimissä sanottava, että ei ole
olemassa tiedossa tällä hetkellä sellaisia
vakuutusinstituutioita, jotka ovat valmiita takaamaan tai vakuuttamaan
sen rajoittamattoman vastuun. Siinä on monta eri syytä. Siihen
minun aikani eivätkä tietonikaan riitä kaikilta
osin, mutta aika nopeasti voidaan mielikuvissa käydä läpi
niitä syitä, minkä takia näin
on käytännössä. Siitä huolimatta,
että näin on, niin siitä huolimatta jo
moraalisesti mielestäni on parempi, että tämmöinen
rajoittamaton vastuu otetaan käyttöön,
vaikka siihen niitä vakuuttajia ei täysimääräisiin
määriin asti ainakaan löytyisi. Siitäkin
huolimatta mielestäni on perusteltua, että se
otettaisiin käyttöön.
Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen otti ihan oikian näkökuluman.
Ku Helsinki tupruttaa täällä kivihiilellä,
niin moni on peljänny sitä, että rekkaliikenne
pakottaa tuolla survomahan teitä. Tämähän
voiraan tämä puu tuora laivalla aivan niin kuin
hiilikin tänne eri muodoissa.
Mutta haluaisin kysyä, ku tääl on
paljo tullu kysymystä siitä, että ku
kuitenkin nyt kahrelle ydinvoimalalle annetahan lupa, jotta sitoudutahanko
myös täs uusiutuvas, jotta se säilyy
38 prosenttina. Moni on epäälly sitä — me
piretähän tiukasti siitä kiinni. Onko
ministeri samaa mieltä?
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvä, että arvoisa ministeri
tuli keskustelemaan vielä tästä ydinvastuulaista.
Ymmärrän, että olemme tästä asiasta
suurin piirtein samaa mieltä ja lopullisestikin siitä, että tämä vuonna
2005, ei 2008, säädetty laki saadaan. (Min. Pekkarinen:
Se oli lapsus!) — Joo, ymmärsin niin, että se
oli lapsus linguae. — Ja mikä on se erityinen
perustelu? On syytä taas palauttaa, arvoisa ministeri,
kummankin mieleen se, että se erityinen perusteluhan on
se, että tässä on lähdetty jo
kansalliselle tielle. Kun Saksa ja Sveitsi ovat lähteneet
kansalliselle tielle, niin miksi ei Suomi voisi olla kolmantena
saattamassa tämän täällä säädetyn
lain voimaan?
Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aikataulusta tiedän, että ministeri
Pekkarinen on tätä mieltä, ja hän
on sen myöskin sanonut talousvaliokunnassa, ja siitä olen
kiitollinen. Halusin vaan sen mainita sen takia, että enemmistö talousvaliokunnassa
kuitenkin äänesti nopeutetun aikataulun puolesta,
ja se minua huolestuttaa. Sekin huolestuttaa, annetaanko nyt kaikille
niille valiokunnille, jotka haluavat antaa lausuntoja, tässä talossa
mahdollisuus antaa lausuntoja. Se tietenkin nähdään.
Mutta minä haluaisin myöskin aivan samalla tavalla
kuin ministeri saada aikaiseksi kunnon käsittelyn ja hyvän
mietinnön. Se on sekä vastustajien että kannattajien
hyväksi.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen on tunnettu pohjoisessa
järkevästä kannastaan vesivoiman lisärakentamiseen,
ja tämä tuli vahvistettua. Tämä TEMin
laatima arvio vesivoiman lisärakentamisesta ei sisällä sitä kunnianhimoa,
jota toivotaan nimenomaan kytkettynä tuulivoiman lisärakentamiseen.
Säätövoima on paljon megawatteja ja terawatteja
arvokkaampaa ja kalliimpaa säätövoiman
muodossa, ja siksi on hyvä, että tähän
liittyy myös tulevaisuudessa arviointeja, joita voimme
sitten tulevien eduskuntien ja hallitusten toimesta vielä pohtia.
Olisin kysynyt ministeriltä: Turve, öljy,
kaasu ja kivihiili liittyvät siihen seuraan, jossa mahdollisesti
hiilen talteenotto ja varastointi, ccs-teknologia, tulevaisuudessa
voi olla se mahdollisuus, jolla on mahdollista edetä. Millä tavalla
Suomi tulevaisuudessa suhtautuu tämän teknologian edistämiseen,
ja millä tavalla me tulemme olemaan mukana mahdollisesti
ratkaisemassa tätä kysymystä, (Puhemies:
Minuutti!) jolla muun muassa turpeen rooli Suomessa voitaisiin tulevaisuudessa
turvata?
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tästä aikataulusta, miten
tätä eduskunnassa ja valiokunnassa käsitellään.
Talousvaliokunnassa olin päättämässä aikataulusta.
Minun mielestäni se pitää hyvin perusteellisesti
käsitellä. Pidetään juhannustulet
tuossa ja tullaan sitten heinäkuussa tänne käsittelemään
sitä, eihän siinä sen kummempaa hommaa
ole. Mutta kun onkin tarkoitus, että se jätetäänkin syksyyn
ja loppuvuoteen ja lähelle vaaleja, niin jarrutushan tässä on
käynnissä ihan selvästi.
Ministeri aivan oikein puolusti metsäteollisuutta ja
metalliteollisuutta; ne tarvitsevat sähköä.
Meillä pitää olla sähköä jopa
yli oman tarpeen sitä varten, että tämmöisiä googleja,
jotka katselevat, minne sijoittuvat maailmassa, voi tulla tänne
ja perustaa tuotantolaitoksen, joka käyttää enemmän
sähköä kuin Summan tehtaat, mikä siinä aikaisemmin
oli. Porkkanoita pitää olla, että tänne
saadaan täältä lähteneen teollisuuden
tilalle muita ja näin. (Puhemies: Minuutti!) No, puhun
varsinaisessa puheenvuorossani sitten lisää.
Ensimmäinen varapuhemies:
Olen merkinnyt vastauspuheenvuorot vielä edustajille
Laukkanen, Tynkkynen, Tiusanen, Komi, Heinonen, Karjula, Karimäki,
Timo Korhonen ja Juurikkala.
Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Oli erittäin hyvä,
että ministeri teki selväksi, että kivihiili
Helsingissä voidaan korvata puulla. Täällähän
luodaan kauhukuvia, että tänne tuodaan rekkaralleittain
halkoja Senaatintorille suurin piirtein. Eihän siitä ole
kysymys. Se voidaan tuoda pellettinä, se voidaan tuoda
brikettinä, se voidaan tuoda todellakin laivauksilla tai
erilaisilla muodoilla ja voidaan Kehä kolmosen tuolle puolelle
rakentaa myöskin kaukolämpötuotantoa
jne. On hyvin olennainen kysymys tavallaan nyt, että tämä velvoitepaketti — jota
ei voi pitää todellakaan risupakettina, se on
halventava ja harhaanjohtava nimitys — tämä on
massiivinen, eurooppalaisestikin ajatellen äärimmäisen
merkittävä velvoitepaketti, jolla saavutetaan
uusiutuvan energiankäytön osalta paljon sekä tuulivoiman,
puuenergian, biopolttonesteen ja lämpöpumpun,
biokaasun, kierrätyspolttoaineiden käytön
lisäämisessä.
Mutta, arvoisa ministeri, samalla kun vihreät poikkeuksellisen
räikeällä ja rajullakin tavalla arvostelevat
oman hallituksensa energiaministeriä, niin kokoomuksen
suunnalta kuuluu hyvin paljon epäileviä puheenvuoroja
siitä, (Puhemies: Minuutti!) onko tämä kotimainen
järkevää. Arvoisa ministeri, voitteko
vakuuttaa nyt tässä keskustelussa, että tämä hallitus
tuo kaikki ne lait, joita velvoitepaketin toteutuminen edellyttää, tällä vaalikaudella
eduskuntaan?
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että Suomen talouden
on päästävä lamasta ylös.
Olen samaa mieltä. Ministeri jatkoi myös, että tämä merkitsee
sähkönkulutuksen kasvua. Olen tästäkin samaa
mieltä. Mutta se työ- ja elinkeinoministeriön
syksyinen arvio sähkön tarpeesta perustuu juuri
talouskasvuun ja Suomen nousuun lamasta. Siinä sähkönkulutus
kasvoi 10 terawattituntia viimevuotisesta tasosta vuoteen 2020 mennessä. Se,
mitä valmistelun aikana siihen poliittisesti lisättiin,
oli 7 terawattituntia metsäteollisuuden kulutusta. Ja miten
sitä voisi havainnollistaa tätä määrää?
Se vastaisi 7:ää Summaa tai 14:ää Varkauden
sanomalehtipaperilinjaa kymmenessä vuodessa. Kuinka realistinen
tällainen kasvuodotus on, siitä voidaan keskustella.
Tämä siis kulutuspuolella. Samaan aikaan tarkistettiin
arvioita sähköntuotantokapasiteetista. Niitä hilattiin
5 terawattituntia alaspäin. 7 plus 5 terawattituntia on 12
terawattituntia. Miksi tämä luku kuulostaa tutulta?
Siksi, että se vastaa yhden ydinvoimalan vuotuista tuotantoa.
Näin tehtiin lukuja muokkaamalla yhden ydinvoimalan tarve.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hienoa, että ed. Tynkkynen, joka
on ilmastopoliittinen neuvonantaja hallitukselle, ottaa näitä kantoja.
Mutta mielestäni on vain ongelma, että vihreät—de
gröna-puolue tukee hallitusta kokonaisuudessaan, ja se
on kokonaisvaltaisesti nähden ongelma.
Puhemies! Tässä ed. Palm aikaisemmin käytti puheenvuoron
ja totesi, että 200 miljoonaa euroa vuodessa kuluu tuulivoiman
syöttötariffiin. On kuitenkin esitetty, että tässä olisi
väärinkäsitys. Oli laskettu alun pitäen
ilman inflaatiovaikutusta tämä tuki eli tämä syöttötariffituki
olisi ehkä noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Onko, arvoisa ministeri,
teillä käsitys tähän, mikä on
oikein, 100 miljoonaa vai 200 miljoonaa euroa vuodessa?
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin, nyt kun Varkaudessa on tehty
päätös sanomalehtipaperipainon alas ajamisesta,
niin siinä tuo sähköntarve on ollut noin
0,5 terawattituntia ja se nyt sitten häviää.
Se päätös tehtiin valitettavasti heti sen
jälkeen, kun tämä paketti tuli tietoon.
Toivotaan, että ensi vuonna on riittävästi
tuosta koetoiminnasta tietoa, että voidaan siellä kenties
tehdä positiivinen ratkaisu biodiesellaitoksesta. Mutta nämä biodiesellaitokset
ovat mukana tässä kulutusarviossa, joka tässä on
mainittu. Vaatii sähköä eri arvioitten
mukaan 1,5—3 terawattituntia, ja 3—5 kappaleesta
on puhuttu.
Mutta kysymys ministerille: Periaatepäätöksen
perusteluissa todetaan, että useamman kuin yhden ydinvoimayksikön
liittäminen sähköverkkoon edellyttää huomattavia
lisäinvestointitarpeita kantaverkkoon ja ulkomaanyhteyksiin
nykyisiin kantaverkkoinvestointisuunnitelmiin verrattuna. Voisitteko
kommentoida jotakin siitä, minkälaiset nämä kustannukset
ovat, ja kun tälläkin hetkellä jo käydään
näistä lunastuskorvauksista (Puhemies: Minuutti!)
kovaa vääntöä, ovatko ne oikeudenmukaisia?
Kommenttinne tähän?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä salissa on väitetty,
että kokoomus pelaisi Fortumille lupaa ensi hallituskaudella.
Ei sellaista kukaan voi pelata, ei sellaista kukaan voi luvata,
eikä sellaista kukaan voi suunnitella. Tällaiset
väitteet ovat kansanvallan väheksymistä.
Välissä on eduskuntavaalit, ja sen jälkeen
uusi hallitus ja uusi eduskunta pohtivat näitä kysymyksiä.
Tällaiset väitteet nyt voidaan siirtää varmasti
sivuun.
Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Pekkariselta: Ette vastannut
siihen, arvoisa ministeri, tuletteko jyräämään
nämä tuulimyllyt jokaiselle luodolle paikallisten
asukkaiden vastustuksesta välittämättä.
Eli mikä on teidän linjanne tähän? Kysyisin
myös sitä, että kun teidän ministerinne Lehtomäki
ei saa hevosenlannan polttoa Suomessa hoidettua kuntoon, niin kuin
se on hoidettu Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa,
niin voisitteko te, energiaministeri, ottaa käteen myös
vähän pienemmän siveltimen ja hoitaa
myös tällaisen pienen yksityiskohdan kuntoon.
Tällä hetkellä kaadamme (Puhemies: Minuutti!)
210 000:ta litraa polttoöljyä vastaavan
jätemäärän joka päivä kaivosta
alas.
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisratkaisussa pohjana
on energian kokonaistarve 98 terawattituntia, mitä ministerikin
tuossa puheessaan käsitteli ja mitä on useammassa
puheenvuorossa arvioitu, kysytty sen perusteita. Tämä on
yksi poliittinen valinta, että on päädytty
tähän kokonaistarpeeseen, mutta minusta liian
vähälle huomiolle on jäänyt
se kansainvälinen arviointi selluteollisuuden tulevasta
kehityspotentiaalista. Tässä mielessä on äärimmäisen
tärkeää, että tämä puun energiakäyttö nostetaan
nyt sille kuuluvaan arvoon. On hyvin todennäköistä,
että sellupaperiteollisuuden puun käyttö ei
tule nousemaan kovin paljon yli 50 miljoonan kiintokuution, ja tässä suhteessa,
että tämä puu tekee läpimurron
nimenomaan energiapuolella, on erittäin keskeistä,
että tämä Helsingin kysymys hoidetaan
kuntoon.
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olkiluoto 3 sai rakennusluvan kahdeksan
vuotta sitten, ja vastaavassa ajassa maailman tuulivoimakapasiteetti on
kahdeksankertaistunut. Muu maailma valitsi silloin toisenlaiset
polut, ja Suomi valitsi ydinvoiman tien, mutta vaarana on, että ydinvoima vie
pääomia uusiutuvilta ja uudelta teknologialta.
Arvoisa ministeri Pekkarinen, sanoitte täällä aikaisemmin
päivällä, että uusiutuvan energian periaatepäätös
tuulivoimasta on haastava, koska on odotettavissa vastustusta, itkuja
ja valituksia. Mutta Tanskassa on nähty sellainen kehitys,
että kun annettiin tuulivoiman syöttötariffituki
myös ihan pienelle tuulivoimatuotannolle, niin tuulivoiman
pientuotanto kasvoi rajusti ja sitä kautta myös
yleinen hyväksyttävyys isoille tuulivoimalaitoksille,
ja Tanskahan on yksi tuulivoiman edelläkävijämaa.
Kysyisin teiltä, mitä hallitus tekee helpottaakseen
tuulivoiman kaavoitusta.
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On kyllä totta, että täällä Helsingissä,
vihreidenkin vahvasti hallinnoimassa energiankäytön
takapajulassa, vähitellen päästään
eroon kivihiilen käytöstä. Mutta vielä kysymyksenä kiinnitin,
arvoisa ministeri, tuossa omassa puheenvuorossani huomiota siihen huoleen,
millä tavalla nyt voidaan poliittisesti ikään
kuin varmistaa se, että myös tulevilla vaalikausilla
todella halutaan vahvasti panostaa tähän kotimaisen
uusiutuvan energian käyttöön muun muassa
tukipolitiikan keinoin. On pakko todeta, että aika huolestuneena
tässä salissa muutamia puheenvuoroja olen kuunnellut
ja kieltämättä nuo valtiovarainministeriön
muutamat linjaukset muun muassa tämän vuoden kolmanteen lisätalousarvioon
aiheuttavat aika suuren huolen tältä osin.
Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänä iltana ministeri Pekkarinen
on kiistänyt, että tämä ydinvoimaratkaisu
suosisi energiaintensiivistä bulkkiteollisuutta ja olisi
tässä mielessä teollisuuspoliittinen linjaus,
mutta ei tämä asia venkoilemalla mihinkään
muutu. Kun tarjotaan runsaasti edulliseksi väitettyä sähköä,
niin se kannustaa vahvistamaan sellaista teollisuutta, joka käyttää paljon sähköä.
Toisenlainen energia- ja teollisuuspolitiikka satsaisi hajautettujen
järjestelmien kehittämiseen, voimakkaasti energian
säästöön, energiatehokkuuden
vahvistamiseen, kysyntäjoustoihin, älykkäisiin
sähköverkkoihin. Tätä valintaa
ei tässä nyt tehdä.
Ministeri on myös väittänyt, että tässä olisi
panostettu säästöön ja energiatehokkuuteen.
Luvut todistavat kuitenkin toista, tämä paljon
puhuttu 91 ja sen muuttuminen 98:ksi, samoin energian loppukulutusluvun
paisuminen 310:stä 327:ään tämän
prosessin aikana. Ministerin säästöponnistelut
näyttävätkin merkitsevän rajua
energian käytön kasvua, ja tämä herättää suuria
kysymyksiä, miksi näin.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, edustajat Timo Korhonen,
Mieto, Laukkanen ja muutamat muutkin, miten nämä uusiutuvan
paketin osat pitävät: nimenomaan sillä tavalla,
että lait tuodaan kaikki tänne eduskuntaan. Ne
ovat syksyllä täällä ja tämän
vuoden kuluessa hyvissä ajoin valmiina, ja niitä noin
vaan budjettipäätöksin ei tämän
jälkeen ja tämän seurauksena sitten voida
muuttaa.
Vielä kertaalleen näihin energian, nimenomaan
sähkön, kysyntäarvioihin: Ed. Tynkkynen,
teidän pitää tietää,
kun istutte mukana tuossa ministeriryhmässä, että se
arvio 99 terawattitunnista 95:een, 96:een syntyi virkamiesten ja teollisuuden
keskinäisissä neuvotteluissa. Sitä ei mikään
poliittinen porukka asettanut sille tasolle. Se syntyi heidän
välisissään neuvotteluissa. Niin kuin
monta kertaa täällä on sanottu, siitä 96:sta
98:aan se oli poliittinen päätös, ja
minusta se oli erittäin, erittäin hyvä päätös.
Vielä kerran, se alkuperäinen virkamiesten esitys,
joka päätyi vähän yli 90 terawattituntiin kysyntäarvioissaan,
perustui siis vähän yli 40 miljoonan kiintokuutiometrin
käyttöön puuta vuodessa, ja vielä kerran,
se olisi katastrofi Suomen kannalta, jos niin kävisi. No,
minä arvaan, että näyttää,
että teille, edustaja, vaikka se olisi kuinka vähän,
se kelpaa ihan hyvin ja tällä tavalla. Sitten
te vielä väitätte, että energiatehokkuuteen
ja säästöön ei satsata taikka
että viisaat verkot pitäisi ottaa käyttöön.
Ettekö te tiedä, että me olemme tehneet
päätöksen, että vuonna 2013
pitää olla lakisääteisesti käytössä niiden
järjestelmien? Nyt te täällä esitätte
ikään kuin uutena asiana, että ne pitäisi
nyt ottaa käyttöön kohtamiten jnp. Kannattaa
perehtyä asioihin ennen kuin kovin vahvalla paatoksella
niitä sitten esittelee.
Mitä tulee vielä nyt sitten esimerkiksi turpeen rooliin,
vielä kerran, tässä ccs-teknologiassa
ilman muuta, totta kai, turve on siinä niin kuin muutkin
fossiiliset silloin mukana, jos ccs-teknologia menee maailmalla
läpi. Kannattaa muistaa, että Iea arvioi, että vuonna
2030 ehkä 20 prosenttia kaikesta CO2-pitoisesta
päästöstä voitaisiin varastoida,
niin että se ei ole pitkään, pitkään
aikaan mikään suuri ratkaisu kuitenkaan, se pitää pitää kaiken
aikaa mielessä.
Verkkoinvestoinnit Fingridin suunnitelmissa on jo joka tapauksessa
tämän yhdenkin osalta plus ne muut tarpeet, mitä on.
Ne maksavat 1 600 miljoonaa. 150 miljoonaa tulee lisää,
jos tulee toinen, niin kuin nyt esitys on, näihin kustannuksiin
ja sitten erikseen tämä uusi lisäkaapeli
Ruotsiin jostain Inkoon eteläpuolelta, joka maksaa sitten
aika paljon, ja sen kustannus varmaan on osin Ruotsin, osin Suomen,
miten se sitten jaetaankin näiden maiden välillä.
Viimeinen kysymys liittyi tähän kaavoitukseen:
En minä voi ratkaista eikä se ole minun vallassani
ollenkaan, pannaanko joka talon pihalle tämmöinen
tuulivoimalaitos. Minä luulen kuitenkin, että ei
se nyt sitä ihan muutenkaan tule olemaan. Kyllä kaavoittajat
kaavoittavat tällaisia puistoja useamman yksikön
alueilla, ja niihin se tuuli rakennetaan meillä. Näinhän
se muuallakin on tosiasiassa tehty. Merkittävä osa
siitä volyymistä syntyy tällaisina puistoina,
mutta siitä huolimatta, että niitä rakennetaan
puistoiksi, kyllä niistä valituksia näyttää löytyvän.
Nyt budjetissa on varattu 1,5 miljoonaa euroa useiden vuosien
ajan kehyksissä nimenomaan näitten kaavoitusprosessien
vauhdittamiseksi. Kun maakuntakaavojen tekeminen on vireillä, minä ainakin
suositan, että oma erillinen osakaava, maakuntakaava, voitaisiin
rakentaa vauhdittamaan näitä tuulirakentamisinvestointeja.
Muuten tämä vie todella paljon aikaa.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen historiallisen mittava
linjaus tulevien vuosien energiaratkaisuista koostuu kolmesta osasta:
energian säästöstä, uusiutuvasta
energiasta ja ydinvoimasta.
Energian säästöä ja energiatehokkuuden
lisäämistä pidetään
arkikeskustelussa usein näpertelynä. Maailman
energiajärjestö Iea:n laskelmien mukaan tavoiteltujen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kuitenkin
jopa yli puolet voidaan saavuttaa energiatehokkuutta lisäämällä. Meillä Suomessa
on päätetty 2010-luvun energiatehokkuustoimenpiteistä,
joilla tavoitellaan peräti 37 terawattitunnin säästöä kokonaisenergiasta.
Tästä 5—6 terawattituntia on sähköä.
Uusiutuvan energian osalta Suomi nostaa EU-sitoumuksen mukaisesti
uusiutuvan energian osuuden tällä vuosikymmenellä 28,5
prosentista 38 prosenttiin. Tämä luo markkinoita
puhtaalle kotimaiselle energialle, joka onnistuessaan synnyttää jopa
satoja uusia yrityksiä, kymmeniätuhansia uusia
työpaikkoja sekä avaa mahdollisuuksia vientiin
satojen miljardien maailmanmarkkinoille.
Ydinvoimaa koskeva päätös on hallituksen energiapaketin
kolmas osio, johon erityisesti tässä puheenvuorossa
keskityn.
Ydinenergialla tuotettiin Suomen vuoden 2009 energian noin 400
terawattitunnin kokonaiskulutuksesta 17 prosenttia. Vuonna 2020 ydinenergian
osuus on hallituksen arvioiden mukaan samalla 17 prosentin tasolla
327 terawattitunnin energian kokonaiskulutuksesta.
Energiaratkaisut ovat yksi harvoista tavoista vaikuttaa omilla
päätöksillä tuotantopanosten hintaan.
Kärsimme niukahkoista pääomista moniin
kilpailijamaihin verrattuna ja tuotantokustannuksemme ovat suhteellisen
suuret. Harvaan asuttuna ja kaukana pohjoisessa olevana maana logistiikka
asettaa meille pysyviä haasteita. Sähkönsaannin
kilpailukykyinen hinta on elinehto Suomessa toimivalle teollisuudelle.
Onnistuneella energiaratkaisulla tuemme suomalaista teollisuutta
ja suomalaisia työpaikkoja.
Suomen energian kokonaiskulutuksesta tuotettiin vuonna 2008
fossiilisilla polttoaineilla 46 prosenttia. Hallituksen ilmasto-
ja energiapoliittisen selonteon linjausten mukaan Suomen ilmastopäästöjä pitää karsia
vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta
vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää käytännössä lähes
päästötöntä energiataloutta
ja tieliikennettä.
Lisäydinvoiman avulla pystymme vähentämään
riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentämään
merkittävästi hiilidioksidipäästöjämme.
Esimerkiksi suuri 1 600 megawatin kivihiililauhdevoimala
aiheuttaa jopa 12 miljoonan tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt.
Vanhaa hiililauhdetuotantoa alkaa poistua käytöstä vuoden 2015
jälkeen. Ydinvoima korvaa osaltaan tätä poistuvaa
lauhdevoimatuotantoa.
Lisäydinvoiman rakentamista puoltaa myös tavoite
energiaomavaraisuudesta sekä irtautumisesta Venäjältä tuodusta
energiasta. Suomeen tuodaan sähköä selvästi
enemmän kuin sitä viedään muihin
maihin. Sähkön nettotuonti on kattanut viime vuosina
12—20 prosenttia sähkönkulutuksestamme.
Euroopassa ei juuri missään sähkön
tuontiosuus nouse 20 prosenttiin. Venäjältä sähköä tuodaan
nykyisin yli 11 terawattituntia vuodessa eli lähes yhden
uuden ydinvoimayksikön verran. Myös kansainvälisen
energiajärjestön Iean maaraportti vuodelta 2007
varoitti Suomea liiasta Venäjä-riippuvuudesta.
Merkittävänä keinona vähentää riippuvuutta
tuontienergiasta ja parantaa energian toimitusvarmuutta Iean maaraportti
mainitsee vuonna 2011 lopulta valmistuvan Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön.
Ydinvoiman lisärakentamisella on tarkoitus päästä sähköntuotannossa
omavaraisuuteen ja eroon mainitusta tuontiriippuvuudesta.
Ydinvoimalla on etujen ohella kuitenkin omat haittansa. Näitä on
käsitelty tässä salissa hyvin seikkaperäisesti,
ydinjäte ja onnettomuusriski yhtenä erikseen mainiten.
Ydinjätteestä on kuitenkin lain mukaan huolehdittava
loppusijoitusta myöten Suomessa. Tähän
liittyvät ratkaisut ovatkin tekeillä jo olemassa
olevien ydinvoimayhtiöiden TVO:n ja Fortumin omistaman
Posiva Oy:n toimesta, velvoitteena huolehtia asiasta myös
uuden ydinvoimayhtiön, Fennovoiman, osalta.
Arvoisa puhemies! Monessa asiassa vannotaan teknologisen kehityksen
nimiin, ja näin on varmasti myös energiateollisuuden
ja etenkin ydinvoiman kohdalla. Monen muun kansanedustajan ohella
minäkin toivon sellaisen uskottavan teknologisen perusvoimaratkaisun
löytymistä, jolla voimme siirtää tulevaisuudessa
ydinvoiman historiaan. Tällaista ei ole kuitenkaan ainakaan
vielä ollut näköpiirissä. Siksi
kallistun tässä vaiheessa tukemaan hallituksen
esitystä ydinvoiman lisärakentamisesta.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Energiaratkaisu tässä aikaikkunassa
merkitsee sitä, että hallitus on päätynyt
esittämään kahta uutta ydinreaktoria
ja hyvin merkittävää kokonaisuutta uusiutuvien
energiamuotojen käyttöön ottamiseksi.
Energian kokonaistarvearvio on 98 terawattituntia.
Minusta merkillepantavaa tälle energiamarkkinalle on
se, että me tarkastelemme vuosikymmeniä eteenpäin
energian kokonaiskäyttöä, me puhumme
ainoastaan terawattitunneista. Siinä, minkälainen
pääomamassa, euromääräinen
kokonaisuus, on Suomen energiamarkkina tällä hetkellä,
puhutaan noin 20 miljardin euron kokonaismarkkinasta, joka avaa
ehkä markkinanäkökulmasta tätä hyvin
tuotantokeskeistä toimialaa. Minusta olennainen asia tässä havainnossa
on se, että me minusta tarpeettoman paljon keskustelemme
siitä, mitä merkitsee, jos Suomesta energia loppuu.
Minusta tämän globaalin avoimen markkinan toiminnan
olemus on kyllä se, että kun on kysymys myös
energiasta, ei ole pelättävissä sitä,
että ei löytyisi investoijia, ei löytyisi uusien
energiaratkaisujen kehittäjiä, jos annetaan riittävä mahdollisuus.
Näin on ollut muuallakin maailmassa.
Ehkä Eurooppa tässä suhteessa on
hämmästyttävän passiivisesti
toiminut energia-alan kehittämisessä. Koko Euroopan
unionin alueen alhaiseen energiaomavaraisuuteen on periaatteessa havahduttu
vasta ihan viime vuosina, ja tämä havahtuminenkin
on tapahtunut tämän yhteisen ilmasto- ja energiapolitiikan
tarkastelun kautta elikkä periaatteessa ilmastokylki edellä.
Tosiasia Euroopan kilpailukykyisyyden näkökulmasta,
samoin Suomen kilpailukykyisyyden näkökulmasta,
on kuitenkin se, millä tavalla me tuotamme riittävästi
kohtuuhintaista energiaa.
Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, olen omakohtaisesti
tukemassa tätä hallituksen ratkaisua, mutta haluan
vielä muutaman kriittisen havainnon esittää sen
vuoksi, kuinka kauaskantoinen päätös
tämä tulee olemaan. Puhutaan jopa 70—80
vuodesta, ja jos me katsomme peruutuspeiliin 70—80 vuotta
taaksepäin, minusta on syytä havahtua tarkastelemaan
sitä, mitenkä valtava kehitys on tapahtunut myös
energia-alalla. Sen vuoksi oma kantani on tietyllä tapaa
vahvan kriittinen sitä kohtaan, että me aidosti
tarvitsemme kahta ydinvoimaratkaisua. Se pahimmillaan betonoi nimenomaan
näitten uusien energiainnovaatioiden, energiateknologian
todellisten läpimurtojen, aikaansaamisen, jolla alueella
meidän suomalaisten pitäisi olla myös
kansainvälisesti etulinjassa.
Tätä tavallaan valtapoliittista keskustelua
kuvaa se, että ydinvoima, joka kuitenkin, jos olemme rehellisiä,
on jo enemmän menneisyyden energiaratkaisu, ei mikään
merkittävä tulevaisuuden energiaratkaisu, on saanut
käsitteenä hyväksynnän: ydinvoima.
Nyt kun rinnalle tähän hallituksen ratkaisuun
on rakennettu hyvin merkittävä uusien energiateknologisten
vaihtoehtojen ylösnostaminen, tämä edelleen
elää käsitteenä risupaketti.
Voi sanoa, että tämä on mitä kuvaavin
valtapoliittinen asetelma siinä, miten toista energiamuotoa
nostetaan ja toista vaihtoehtoa vähätellään.
Minä toivoisin, että me kuitenkin olisimme tässä suhteessa
realisteja ja näkisimme näiden uusien energiavaihtoehtojen
välttämättömyyden Suomen kannalta.
Siksi, arvoisa puhemies, ehkä tämä viimeinen kriittinen
havainto liittyy juuri siihen, millä tavalla varmistetaan
se, että myös nämä uudet käyttömuodot
pääsevät etenemään.
Tässä suhteessa olisi äärimmäisen
tärkeää, että myös
riittävän pienille yksiköille annetaan
tilaa, mahdollisuus tulla mukaan (Puhemies: 5 minuuttia!) näitten
erilaisten hajautettujen energiamuotojen hyödyntämisessä,
jossa puun käyttö muodostuu joka tapauksessa hyvin
keskeiseksi. Tuulivoima luonnollisesti on se, mitä tullaan
myös merkittävästi lisäämään.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Vajaa vuosi sitten eduskunta hyväksyi
hallituksen esittämän ilmasto- ja energiastrategian, ja
siinä ilmasto- ja energiapolitiikan tärkeimmiksi
asioiksi nousi kolme juttua: kokonaisenergiankulutuksen kääntäminen
laskuun; päästöjen vähentäminen
kaikkialla yhteiskunnassa, niin teollisuudessa, energian tuotannossa
kun arkielämässä; sekä uusiutuvan
energian voimakas edistäminen. Ilmasto- ja energiastrategiaa
hyväksyessään eduskunta totesi, että lisäydinvoimaa
ei pidä rakentaa sähkön pysyvää vientiä varten.
Nyt tällä hallituksen esityksellä, jos
eduskunta hyväksyy kaksi uutta ydinvoimalupaa, eduskunta
joutuu syömään vajaan vuoden vanhan linjauksensa, että ydinvoimaa
ei rakenneta pysyvää vientiä varten.
Arvoisa puhemies! Venäjän-tuonti on korvattava.
Suomessa on pystyttävä tuottamaan itse se energia,
mikä täällä kuluu, juuri näin,
ja senpä takia todella hartaasti toivon, että Olkiluoto
3 valmistuu. Sen valmistuminen on venynyt muutamia vuosia ja taitaa
venyä vielä pari vuotta eteenkinpäin,
mutta uskon edelleen, että se valmistuu ja valmistuttuaan
se tulee tuottamaan noin 12 terawattituntia sähköä vuositasolla.
Se vastaa Venäjän-tuontia, eli rakenteilla oleva
ydinvoimala tulee korvaamaan meille tuotavan sähkön.
Arvoisa puhemies! Teollisuus tarvitsee edullista perusvoimaa,
kyllä. Sitä se nimenomaan tarvitsee, ja kuinka
paljon sitä tarvitsee ja mistä se sitä saa?
Tällä hetkellä ydinvoimaa tuotetaan 22—24
terawattituntia, vesivoimaa 14, teollisuuden prosesseissa, yhdistetyssä sähkön-
ja lämmöntuotannossa, syntyy teollisuustuotannon ohella
noin 10 terawattituntia perusvoimaksi laskettavaa voimaa,
koska se tulee ja kuluu sen teollisuusprosessin myötä.
Kun tähän lisätään
edelleen se Olkiluoto 3, joka varmasti ennen vuotta 2020 on valmis,
tällaista edullista perusvoimaa, siis ydin-, vesi- plus
prosessivoimaa, tuotetaan yhteensä 60 terawattituntia Suomessa.
Teollisuus itse arvioi oman sähkön kulutuksensa
olevan 2020 haarukassa 45—50 terawattituntia. Siis jo rakenteilla
oleva ydinvoimakapasiteetti tulee tarkoittamaan sitä, että meillä tuotetaan
edullista perusvoimaa noin 1,3 kertaa se, mitä teollisuus itse
arvioi kuluttavansa. Näin ollen puheet siitä, että Suomesta
suljetaan tuotantolaitoksia, jos tänne ei synny uutta ydinvoimakapasiteettia, ovat
mielestäni perusteettomia.
Arvoisa puhemies! Hiili, se täytyy korvata, siitä täytyy
päästä eroon. Hiililauhdetta tuotetaan
ehkä suuruusluokkaa 6—10 terawattituntia vuodessa.
Päätöksillä, joilla hallitus
ja eduskunta ovat sitoutuneet tuulienergian edistämiseen, meillä on
vuoteen 2020 mennessä tuulta suunnilleen hiililauhteen
verran. Hiilen ja kaasun käytöstä yhdistetyssä sähkön-
ja lämmöntuotannossa niin kaukolämmössä kun
teollisuudessa on siitäkin päästävä eroon,
ja sitä juuri tällä hallituksen uusiutuvan
energian paketilla tullaan tekemään. Puulla korvataan
hiiltä ja osin myös kaasua chp-tuotannossa niin
kaukolämmön osalta kuin teollisuuden puolella.
Näin ollen kaikki nämä argumentit,
joilla lisäydinvoimaa on tämänkin päivän
keskusteluissa perusteltu, ovat sinänsä hyviä argumentteja,
mutta ne toteutuvat jo ilman lisäydinvoimaloita. Jos nyt
sitten lähdetään kiistelemään
niistä numeroista ja terawattitunneista oikein viimeisen
päälle, voin hyvin ymmärtää sen,
että joku tämmöisissä saman
kaltaisissa laskelmissa päätyy vielä siihen,
että okei, ikään kuin varmuuden vuoksi yksi
uusi lupa, jotta sitten varmasti teollisuuden tarpeisiin riittää virtaa.
Mutta yhtä hyvin perustein voi päätyä samoilla
argumenteilla lukemaan nolla. Siinä se haarukka ja arvioinnin
vaikeus on, nollasta yhteen, kukaan ei osaa sitä tarkasti
etukäteen sanoa. Omasta mielestäni uusien ydinvoimalupien
myöntäminen ei ole välttämätöntä,
ilmankin pärjätään. Sen sijaan
hallituksen esittämät kaksi, vaikka se tapahtuu
tämmöisen mittavan uusiutuvan energian paketin
kylkiäisenä, ei ole hyväksyttävissä.
Se lähentelee tsoukkia.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomi on kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassaan
lupautunut vähentämään kasvihuonepäästöjään,
lisäämään uusiutuvan energian
käyttöä sekä parantamaan energiatehokkuutta.
Jotta näihin tavoitteisiin päästään,
tarvitaan lisää sekä uusiutuvaa energiaa
että ydinvoimaa. EU:n energiatavoitteiden mukaisesti Suomi
tulee lisäämään uusiutuvan energian
osuuden 38 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.
Se on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin
tällä hetkellä.
Uusiutuvan energian lisäysvelvoitteiden saavuttamiseksi,
hallitus on antanut historiallisen bioenergia- ja tuulivoimapaketin,
joka on poikkeuksellisen laaja myös EU-tasolla mitattuna. Paketin
mukainen uusiutuvan lisäämisvelvoite on 38 terawattituntia.
Energiapaketin hahmottamista auttaa tieto, jonka mukaan uusiutuvan energian
velvoitepaketti vastaa suuruudeltaan noin kolmen ydinvoimalan tuotantoa.
Energian tuotannon tulevaisuus tulee olemaan uusiutuvien energialähteiden
hyödyntämisessä, mutta uusiutuvilla energialähteillä pystytään
taloudellisesti kattamaan lähinnä lämpöä ja
liikennettä, mutta ei niinkään sähkön
tarvetta. Sähkön tuotannon turvaamiseksi tarvitaan
perustellusti ydinenergiaa.
Hallitus esittää kahden uuden ydinvoimalaitoksen
rakentamista. Tämä on vahva viesti yli puolet
kaikesta sähköstä kuluttavalle teollisuudelle:
Suomeen kannattaa investoida. Ydinenergian avulla pystymme vähentämään
riippuvuuttamme tuontisähköstä. On parempi
tuottaa täällä Suomessa ydinenergiaa
kuin tuoda sitä itärajan takaa Venäjältä.
Kotimainen ydinvoimatuotanto on tärkeää myös
huoltovarmuutemme kannalta. Ilmasto- ja energiastrategiassa linjataan,
että Suomi pyrkii sähkön tuotannossa
omavaraiseksi. Tällä hetkellä sähkön
tuotannon omavaraisuusaste on noin 85 prosenttia. Tavoitteen mukaan
se on vuonna 2020 hyvinkin 100 prosenttia eli pystymme tuolloin
itse tuottamaan kaiken käyttämämme sähkön.
Ydinvoimalla tullaan korvaamaan lauhdevoimatuotantoa eli kivihiilellä tapahtuvaa,
paljon päästöjä aiheuttavaa
energian tuotantomuotoa. Lisäydinvoiman rakentaminen on
tarpeellista, jotta pystymme saavuttamaan kansalliset päästötavoitteemme.
Bioenergia- ja tuulivoimapaketissa on asetettu kunnianhimoiset
tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi. Tällä hetkellä uusiutuvien
loppukulutus on 87 terawattituntia, ja tavoitteiden mukaan vuonna
2020 uusiutuvan osuuden tulee olla 124 terawattituntia, joka vastaisi
38:aa prosenttia koko energian kulutuksesta. On siis turha puhua
väheksyvästi risupaketista, kun päämääränä on
nousta koko Euroopan unionin mallioppilaaksi uusiutuvan energian
käytössä vuoteen 2020 mennessä.
Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian lisäyksestä yli
puolet eli 55 prosenttia aiotaan kattaa puulla. Metsähakkeen
käyttö aiotaan nostaa nykyisestä 5 miljoonasta
kuutiometristä 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Pelkästään
tällä puuhakkeen käytön lisäyksellä saadaan
luoduksi laskelmien mukaan 6 900 uutta työpaikkaa.
Puuenergian lisäystavoitteiden on väitetty vaarantavan metsäteollisuuden
kehittämisen Suomessa, koska se ohjaa metsäteollisuuden
raaka-ainetta polttoon. Väite on kuitenkin väärä,
sillä metsähakkeena energiaksi poltetaan teollisuuden
tarpeisiin kelpaamatonta puuta eli puun latvoja, oksia ja kantojen
puuainesta. Energiapuuta saadaan siis pääosin
avohakkuiden latvuksista ja kannoista ja nuorten metsien harvennuksista.
Puuhakkeen käytön lisäys edistää myös
nuorten metsien hoitoa ja turvaa näin tulevaisuudessa tukin
saantia. Suomen metsistä riittää näin
ollen puuainesta niin metsäteollisuuden tarpeisiin kuin
myös energian tuotantoon.
Metsähakkeen ohella myös peräti kalliin
tuulivoiman osuutta tullaan kasvattamaan huomattavasti. Tuulivoimatuotanto
nostetaan vuoteen 2020 mennessä 6 terawattituntiin. Tämä merkitsee
vajaata kuudennesta uusiutuvan energian lisäyksestä,
mutta kuluttaa lähes kaksi kolmasosaa uusiutuvan energian
tukipotista. Tuulivoimaloiden rakentamista vauhditetaan syöttötariffin
avulla. Syöttötariffilla avitetaan myös
biokaasun käytön lisäämistä.
Liikenteessä uusiutuvan energian osuus on tarkoitus
kasvattaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jotta biopolttoaineiden
kysyntään voidaan vastata, tarvitaan biopolttoainetehtaita. Tavoitteena
onkin rakentaa Suomeen kolme biodieseltehdasta, jotka käyttävät
raaka-aineenaan puuta. Myös viljapohjainen etanolituotanto
voi olla mahdollista tulevaisuudessa, toivottavasti onkin.
Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian velvoitepaketti on suuri
harppaus kohti vähäpäästöistä Suomea.
Sen avulla Suomi pystyy osoittamaan EU:lle, että maamme
on sitoutunut uusiutuvan energian käytön lisäämiseen.
Energiapaketti tuo mukanaan myös tuhansia uusia työpaikkoja.
Uusiutuva energia on kokonaan suomalaista. Energian tuotantoketjussa
syntyvät tulot jäävät Suomeen
ja kasvattavat bruttokansantuotettamme.
Suotavaa ja todennäköistä on myös,
että meillä tehtävät investoinnit
bio- ja tuulienergiaan perustuvat valtaosin suomalaiseen työhön
ja teknologiaan. Suomen bioenergiaosaaminen on kansainvälisessä vertailussa
maailman kärkitasoa. Kehittämällä bioenergiateknologioita
edelleenkin voi hyvinkin olla mahdollista, että bioenergiateollisuudesta
kasvaa Suomeen todella merkittävä uusi teollisuudenala.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Klaus Pentti /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suomi on erittäin energiariippuvainen maa.
Meillä on pitkä, kylmä talvi, pitkät
etäisyydet sekä runsaasti energiaa vaativaa teollisuutta. Hallituksen
energiapaketti onkin kokonaisuudessaan erinomainen, sillä toteutuessaan
se merkitsee, että sähkön osalta saavutetaan
omavaraisuus ja koko energian kulutuksenkin osalta omavaraisuus
kohenee oleellisesti. Ministeri Pekkarinen ansaitsee kiitokset hyvästä esityksen
valmistelusta ja asiantuntevasta osallistumisesta myös
lähetekeskusteluun.
Energiantuotantoon tulee tuhansia uusia työpaikkoja,
sekä samalla varmistetaan paljon energiaa tarvitsevan teollisuuden
toimintaedellytyksiä sekä työllisyyttä Suomessa.
Tuontia korvaavalla tuotannolla parannetaan myös vaihtotasetta.
Uusiutuvan energian tuotantoa kehittämällä voidaan
myös avata mahdollisuuksia uusille vientituotteille.
Energiapaketin avulla Suomi kykenee täyttämään
velvoitteensa ja kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Hiilidioksidipäästöt leikkautuvat tällä ohjelmalla
75 miljoonasta tonnista 48 miljoonaan tonniin. Aikanaan, vuoteen
2050 mennessä, voitaneen myös saavuttaa haasteellinen
80 prosentin päästövähennystavoite.
Energiapaketti pitää sisällään
maksimaalisen bioenergian käyttöönoton.
Lähes puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saadaan
metsähakkeen käyttöä lisäämällä.
Metsähakkeella tuotetaan vuonna 2020 arviolta 25 terawattituntia. Tuulivoiman
osalta asetettu tavoite on 6 terawattituntia vuonna 2020.
Tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä merkittävästi
myös liikenteessä. Biodieselin kotimainen tuotanto
on tärkeä osa pakettia siirryttäessä liikenteenkin
osalta merkittävästi uusiutuvan energian käyttöön.
Tavoitteena vuonna 2020 on 20 prosenttia myös liikenteen
polttoaineen käytön osalta. Pidän tärkeänä,
että myös kotimaisen bioetanolin tuotanto saataisiin
käynnistettyä. Samalla voitaisiin korvata heikkolaatuista,
salmonellariskiä sisältävää ulkomaista tuontivalkuaista
ja helpottaa viljan vaikeata markkinatilannetta täällä kotimaassa.
Biokaasun tuotannon vauhdittaminen puolestaan on järkevää ympäristön
ja ravinteiden kierrätyksenkin kannalta. Uusiutuvan energian
osuus energian loppukulutuksesta nousee hallituksen esittämän
paketin myötä nykyisestä 28 prosentista
38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Sähkön
osuus energiankulutuksesta kasvaa, vaikka hallituksen esitys pitää sisällään
mittavan 37 terawattitunnin energiansäästöohjelman.
Energiapaketti pitää sisällään
esityksen kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Pidän esitystä perusteltuna,
koska näin voidaan korvata Venäjältä tuotava
ydinsähkö, varmistaa sähkön
omavaraisuus ja korvata kivihiilen sekä öljyn
käyttöä. Ilmastotavoitteiden kannalta
ydinvoiman lisärakentaminen on tarpeen. Pidän
välttämättömänä sähkömarkkinoiden
toimivuuden parantamisen kannalta, että toinen ydinvoimalaluvista
tulee Fennovoimalle. Näin parannetaan myös kotimaisten,
paikallisten sähkönjakeluyhtiöiden kilpailukykyä.
Fennovoimalle esitettyä lupaa on useissa puheenvuoroissa
arvosteltu siksi, ettei sen ydinjätteen loppusijoitukseen
ole vielä esitetty lopullista ratkaisumallia. Pidän
tärkeänä, että Fennovoiman ydinjätteen
loppusijoitukselle osoitetaan järkevä ratkaisu.
Posivan jyrkkää suhtautumista yhteistyöhön
Fennovoiman kanssa ihmettelen.
Arvoisa puhemies! Metsähakkeen käytön merkittävä lisääminen
edellyttää alemman tieverkon kunnosta huolehtimista
sekä ammattitaitoista yrittäjäkuntaa
maaseudulla. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää toimivia
ohjauskeinoja ja sitä, että Kemera-tukeen ja puun
käyttöä edellyttävään
tuotantotukeen varmistetaan rahoitus. Tällä hetkellä esimerkiksi
Kemera-tuen riittävään rahoitukseen liittyy
epävarmuutta, sillä tämän vuoden
kolmannessa lisätalousarviossakaan ei ole tähän
rahaa esitetty.
Pidän energiapakettia kokonaisuutena. Lupa kahdelle
ydinvoimalle edellyttää, että myös
uusiutuvan energian osalta koko paketti ja ohjauskeinojen rahoitus
pitää ja rahoitus turvataan ja siihen tarvittavat
lakiesitykset tuodaan eduskunnan käsittelyyn, niin kuin
ministeri Pekkarinen on täällä luvannut.
Täällä käytyä keskustelua kuunnellessa
on syntynyt mielikuva, että kyseessä olisi tarjotin,
josta voisi poimia vain itse kullekin parhaiten sopivia hedelmiä.
Edellytän kuitenkin, että koko paketti pidetään
koossa.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Maamme on sitoutunut kansainvälisessä sopimuksessa
nostamaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvilla luonnonvaroilla
tapahtuvan energiantuotannon nykyisestä lähes
10 prosentilla 38 prosenttiin. Vuoden 2050 tavoite 60 prosenttia
on äärimmäisen kova. Toteutumiseen tarvitaan
nopeita, konkreettisia toimia. Maaseudun kannalta tavoite on suuri
mahdollisuus ja tuo paljon kaivattuja työpaikkoja. Asiantuntijat
puhuvat 10 000—20 000 työpaikan
tarpeesta.
Tuon tavoitteen saavuttamiseksi meillä on käsittelyssä energiapaketti,
joka nojaa hallituksen, eduskunnan vajaa vuosi sitten hyväksymän
ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon linjauksiin. Esitykseen
sisältyvillä energiansäästötavoitteilla,
uusiutuvien energioiden käytön edistämisellä ja
ydinvoiman lisärakentamisella on yhteinen tavoite: vähentää ilmastolle
haitallisia päästöjä.
Paitsi että olemme tekemässä tämän
vaalikauden merkittävintä ja kauaskantoisinta
päätöstä, samalla se on tämän
vuosisadan ilmaston- ja ympäristönsuojelun ehkä merkittävin
kansainvälinen haaste. Hallituksen esitys vastaa kasvihuonepäästöjen
vähentämiselle asetettuihin vaatimuksiin turvaten
samalla sähköenergian kohtuuhintaisen saatavuuden
sekä työllisyyden ja aluetalouksien vahvistamisen.
Energiapaketin toteuttaminen nojaa vahvasti kotimaisten, puhtaampien
energialähteiden käytön lisäämiseen,
kestävään ympäristöteknologiaan
ja energiaomavaraisuuden kasvuun. On hienoa, että Suomessa
saadaan monista maista poiketen omista luonnonvaroista energiaa.
Uusiutuvilla energialähteillä voidaan korvata
fossiilisia polttoaineita.
Eduskunnan käsittelyssä on nyt muun muassa tuulivoiman
ja biokaasun syöttötariffi arviolta 98 terawattitunnin
kokonaisenergian käytöstä. Näillä päästäneen
vuoteen 2020 mennessä 5 prosentin ja vuoteen 2030 mennessä 8
prosentin tasoon. Karjan lantaa ja biojätettä käyttävän
laitoksen käytössä tarvittaisiin esityksessä kymmenien
navetoiden karja. Rinnalle on saatava investointituki pienemmille
sähköntuotantolaitoksille. Tuulimyllyjä ilmestyy
maisemaamme noin 1 000 kappaletta tässä lähivuosina.
Erityisen ilahtunut olen energiapuun ja sahojen saamasta syöttötariffista.
Energiapuun käyttö kasvaa näillä päätöksillä 5
miljoonasta kuutiosta 13,5 miljoonaan kuutioon.
Vesivoima on uusiutuva energiamuoto, ja sillä tuotetaan
energiasta vajaat 20 prosenttia. Lisäystä vesienergian
osalta tapahtuu käytännössä vain
nykyisiä laitoksia tehostamalla. Lisärakentaminen
ei etene yksittäisinä hankkeina, ja muutenkin
sinänsä puhdas energiamuoto saa keskustelussa
suuren yleisön vastustuksen osakseen.
Arvoisa puhemies! Tuontisähkön määrä on
ollut viime vuosina noin 14 prosenttia, ja sähkö tuodaan
lähinnä Venäjän ja Baltian ydinvoimaloista.
Kaikkiin suunnitelmiin on kirjattu halu päästä tästä riskialttiista
tuontisähköstä turvalliseen kotimaiseen
sähköön. Tuonti vastaa noin yhden ydinvoimalan
tuotantoa.
Vaikka uusiutuvaa energiaa käytetään
maassamme maksimaalisesti, tarvitaan täydentävää energiaa
ja erityisesti sähköä vielä yli
puolet energiantarpeesta, yhteensä tuontisähkön
kanssa noin 48 terawattituntia vuodessa. Lisäksi tavoitteet
päästöttömään
energiantuotantoon ovat suuret. Tätä suurta erää tuotetaan
nyt neljällä ydinvoimalalla ja tuonnilla. Rakenteilla
olevan Olkiluoto 3:n lisäksi arvioidaan vuoteen
2020 mennessä tarvittavan vielä yksi ydinvoimala. Kaikki
tämä sähkö tuotettaisiin omaan
tarpeeseen, ei vientiin. Useampi uusi atomivoimala voisi tulla jarruksi
uusiutuvan energian lisäämiselle. Edelleenkin
olen tuota samaa mieltä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kun näitä puheita
kuuntelee, niin luulisi, että täällä käsitellään
useamman maan energiatulevaisuutta, kun nämä luvut
vaihtelevat ja perustelut ovat aivan toisia siitä näkökulmasta,
onko ydinvoimalobbyn henkilö vai vastustaako ydinvoiman
lisärakentamista.
Puhemies! Tässä voi lähteä liikkeelle
siitä, että ydinvoima ei ole kotimainen. Se ei
ole myöskään tehokas. Sen hyötysuhde
on 37 prosenttia. Se ei ole innovatiivista, vaan lähtökohtaisesti vanhaa
teknologiaa, niin kuin muun muassa ed. Karjula totesi. Se ei kannusta
energiatehokkuuteen eikä uusiin ideoihin. Se ei työllistä.
Se ei ole sellainen avaus, joka vastaisi siihen haasteeseen, että meidän
pitäisi lähteä energiavallankumouksen
tielle. Siis jälleen ovat kysymyksessä suuret yksiköt,
vanha teknologia, ulkomainen pääoma, ulkomainen
osaaminen, ei työllistävä.
Toinen näkökulma, puhemies, on se, että Suomen
läntinen naapuri Ruotsi ei ole lisännyt sähköenergian
käyttöään vuoden 1989 jälkeen, 1980-luvun
loppupuolen jälkeen sähkönkulutus ei
ole Ruotsissa lisääntynyt. Vastaus tähän
kysymykseen, miksi näin — ja Suomessa puhutaan aivan
toisenlaisista kasvuluvuista — on se, että Suomessa
ei energiatehokkuuteen ole panostettu.
Tässä on hyvin tärkeästä kysymyksestä kyse. Nimenomaan
energiatehokkuuden kehittäminen on teknologian kehittämistä,
innovatiivisuutta, vientimahdollisuuksia, ja kun maailmanlaajuisesti — se
on todettu joka puolelta tätä salia — uusiutuvien
energialähteiden käyttöä lisätään, energiaintensiivisyyttä korvataan
energiatehokkuutta kehittämällä.
Ydinvastuulaista on hyvin puhuttu ja todettu, että meillä on
sellainen kansan vakuutus olemassa eli jälleen kerran veronmaksajat
vastaavat mahdollisista vahingoista. Se ei ole kilpailun näkökulmasta
oikein siinä mielessä, että Suomessa ydinvoimalla
on paratiisimaiset olosuhteet, ja Suomesta ollaankin tekemässä ydinvoiman
luvattua maata, kuten olemme todenneet.
Suomea ollaan siis tekemässä bulkkituotannon
maaksi, halpaan kilohintaan tuotettua metsäteollisuutta.
Tuo 13—14 miljoonaa tonnia, jonka metsäteollisuus
on ilmoittanut 2020 tavoitteekseen, ei kuitenkaan avaa sitä tilannetta,
että sieltä tulisi todella kilohinnaltaan arvokkaampia
tuotteita.
Kaivosteollisuutta avataan, joka laaksoon oma kaivos ja kukkulat
tasaisiksi. Ydinvoimaloita siis yksi on tulossa, valmistumassa,
kahta täällä käsitellään
ja kolmas on luvassa, ja sitten vielä halutaan peittää Suomi
vesialtaiden alle. Täällä on Vuotosta
lämmitelty kovasti ja Kollajan rakentamista, todella päinvastoin
kuin hollantilaiset EU-veljemme, jotka pyrkivät voittamaan
maata mereltä. Täällä isänmaa
jätetään veden alle peittoon.
Metsäenergiaa, peltoenergiaa, tuulivoimaa, biokaasua,
pellettienergiaa, maalämpöä, energiansäästöä.
Kuka tarvitsee ydinvoimaa, kysyvät mielenosoittajat eduskuntatalon
edessä. Ydinvoimateollisuus tarvitsee sitä. Suomalainen puunjalostusteollisuus
haluaa olla energiateollisuutta ja viedä maastamme ydinsähköä.
Kun nämä paketit on nyt sidottu toisiinsa,
niin on tässä kohdassa huomioitava myös
tämä bioenergia, metsäenergia ja se,
että biodiversiteetistä huolen pitäminen
on erittäin tärkeä kysymys.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Monissa tämän päivän
puheenvuoroissa on käyty eräänlaista
varjonyrkkeilyä. On tähdennetty, että ydinvoiman
rakentaminen Suomeen on parempi kuin olla Venäjän
ydinsähkön varassa. On korostettu, että teollisuuden
sähkönsaanti pitää turvata,
ja muistutettu siitä, että meidän pitää ajaa alas
fossiilisilla polttoaineilla tuotettua saastuttavaa sähköntuotantoa.
Minun kysymykseni kuuluu vain: Kuka tässä salissa
on kannattanut Venäjän-sähkön
tuontia? Kuka on puolustanut sitä, että tulevaisuudessakin
käytettäisiin hiililauhdetta? Onko tästä salista
löytynyt paljonkin sen kannattajia, että teollisuudelta
evättäisiin mahdollisuus saada sen tarvitsema
sähkö tulevaisuudessa? Kun itse olen kuunnellut
koko lailla tämän koko keskustelun sekä tänään
että silloin aiemmalla kierroksella, en ole kuullut sellaisia
puheenvuoroja, joissa näistä tavoitteista olisi
oltu eri mieltä. Meillä on yhteiset tavoitteet,
erimielisyyttä on ainoastaan siitä, mikä on
yhteiskunnan kokonaisedun kannalta paras tapa saavuttaa nämä tavoitteet,
onko se ydinvoiman lisärakentaminen vai sille esitetyt
vaihtoehdot.
Kommentoisin muutamia tämän päivän
aikana käytettyjä puheenvuoroja.
Ed. Hoskonen perusteli lisäydinvoiman rakentamista
Suomen huoltovarmuuden parantamisella. Pidän tätä näkökulmaa
hieman erikoisena sen takia, että jos nyt esitetyt kaksi
ydinvoimalaa toteutetaan, meillä keskittyy koko maan sähköntuotannosta
40 prosenttia yhdelle ainoalle voimalaitospaikkakunnalle. Jos tämän
voimalaitospaikkakunnan tuotanto tai sieltä siirrettävä sähkö,
sen saanti, häiriintyy syystä tai toisesta, meidän
koko maamme sähköhuolto on siinä tilanteessa
hyvin vakavan tilanteen edessä. Pikemminkin näkisin,
että tällainen sähköntuotannon vahva
keskittäminen yhdelle ainoalle paikkakunnalle on omiaan
vaarantamaan meidän huoltovarmuuttamme, ei parantamaan
sitä.
Ed. Ojala-Niemelä puolusteli ydinvoiman lisärakentamista
sillä, että näin saadaan Suomeen työpaikkoja.
Eräässä lehtiartikkelissa arvioitiin, että Olkiluoto
3:n kotimaisuusaste on ollut 20—25 prosenttia. Tätä voi
verrata moniin tuulivoimahankkeisiin, joissa parhaimmillaan
päästään 80 prosentin kotimaisuusasteeseen.
Työpaikkoja siis selvästi syntyy, mutta minne?
Ei kovinkaan paljon tänne Suomeen. Jos katsotaan Olkiluoto 3:n
työmaata, siellä on monina aikoina ollut enemmän
puolalaisia työntekijöitä kuin suomalaisia.
Puolalaiset työntekijätkin varmasti ovat työpaikkansa
ansainneet, mutta jos meidän Suomen kansanedustajien tavoitteena
on nimenomaan löytää lisää työpaikkoja
suomalaisille työntekijöille, ydinvoiman lisärakentaminen
ei todennäköisesti ole paras ratkaisu.
Ed. Ukkola esitti, että ydinvoima on energiamuoto siinä missä muutkin.
Se on totta siinä mielessä, että ydinvoimalla,
niin kuin kaikilla muillakin energiamuodoilla, on omat hyvät
ja huonot puolensa. Mutta millään muulla energiamuodolla
ei voi aiheuttaa suuronnettomuutta, ei ainakaan siinä mittakaavassa,
mitä pahimmillaan ydinvoimalla voidaan saada aikaan. Tuulipuistolla
sitä ei saa aikaiseksi, ei saa pellettikattilalla, eikä sitä saa
aikaan lämpöpumpulla eikä edes kivihiilivoimalalla.
Ydinvoimala on ainoa energiantuotantotapa tai -laitos, joka pystyy
saamaan aikaan katastrofaaliset mittakaavat saavuttavan onnettomuuden.
Ydinvoima poikkeaa muista energiamuodoista myös siinä,
että se on ainoa energiamuoto, joka tuottaa niin vaarallisia
jätteitä, että ne on eristettävä ihmisistä ja
ympäristöstä kymmeniksituhansiksi vuosiksi
eteenpäin. Tähän ei pysty tuulivoima,
ei pysty hiilivoima, ei maakaasun käyttö eivätkä mitkään
muutkaan energiamuodot. Ydinvoima on siis aivan ainutlaatuinen ja
monessa suhteessa aivan ainutlaatuisen riskialtis ja haitallinen
energiamuoto, ja siksi sitä tulee käsitellä myös
hieman eri tavalla.
Ed. Paatero esitti kysymyksen, miksi Olkiluoto 3:n
rakentamisen venyminen olisi jotenkin argumentti ydinvoiman lisärakentamista vastaan.
Ajattelen niin, että ydinvoiman lisärakentamista
perusteellaan aivan keskeisesti sillä, että näin
voidaan tuottaa kohtuuhintaista sähköä. Jos
kuitenkin käy niin, että todellisuudessa ydinvoimalan
rakentaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin meille on arvioissa
uskoteltu, jos käykin niin, että ydinvoimalan
rakentamisaika on selvästi pitempi kuin meille periaatepäätöshakemuksissa
esitetään, silloinhan ydinvoima ei olekaan niin
edullinen energiantuotantotapa kuin nyt laskelmissa väitetään.
Silloinhan vaihtoehdot olisivatkin taloudellisesti houkuttelevampia kuin
nyt on esitetty. Sen takia Olkiluoto 3 on varottava esimerkki
siitä, mitä ydinvoima voi todellisuudessa olla
verrattuna siitä käytettyihin myyntipuheisiin.
Arvoisa puhemies! Olin siinä uskossa, että nyt tässä vaiheessa
voi tarvittaessa pitää yli 5:nkin minuutin puheenvuoron,
mutta voin pyytää erikseen toisen puheenvuoron.
Puhemies:
Ei, jatkakaa saman tien.
Kiitos. — Ed. Nurmi perusteli ydinvoimaa sillä,
että ydinvoima, toisin kuin monet muut energiamuodot, ei
tarvitse yhteiskunnan tukea. No, jos nyt unohdetaan sellaiset pienet
yksityiskohdat, joita periaatepäätöksistä käy
hyvin ilmi, kuten että esitetään ydinvoiman
lisärakentamisen edellyttävän lisäsatsauksia
ydinvoima-alan osaamisen vahvistamiseen ja siihen kuuluvaan koulutukseen,
mikä maksaa tietysti yhteiskunnalle sitä, että yhteiskunnan
on maksettava ydinvoimalaitosten läheisyydessä väyläinvestointeja,
jälleen kerran lasku tulee veronmaksajille. Keskitytään
vain isompiin ja olennaisempiin kulueriin yhteiskunnalle.
Ydinvoiman lisärakentaminen aiheuttaa ainakin kolmessa
suhteessa todennäköisesti merkittäviä lisäkustannuksia
veronmaksajille.
Ensinnäkin, niin kuin periaatepäätöksistäkin käy
hyvin ilmi, ydinvoiman lisärakentaminen edellyttää merkittäviä lisäinvestointeja
meidän sähköverkkoomme. Kuka sen maksaa?
Kantaverkon haltija. Kuka sen maksaa? Me kaikki sähkönkäyttäjät
kohonneina sähkönsiirtokustannuksina.
Moneen otteeseen on tuotu esiin se, että meidän
ydinvastuulainsäädäntömme ei
ole ajan tasalla ja ydinvoimaloiden omistajat eivät vastaa kaikista
niistä kustannuksista, joita mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus
voisi aiheuttaa. Kuka tästä maksaa? Suomalaiset
veronmaksajat. Jos onnettomuus toteutuu, lasku tulee meille kaikille.
Tämä vastuun puuttuminen on epäsuoraa
julkista veronmaksajien tukea ydinvoiman tuotannolle.
Suomessa on fiksusti rahastoitu varoja ydinjätteen
loppusijoitukseen ja ydinvoimaloiden purkamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Tämä on oikea tapa. Mutta jos katsotaan kansainvälisiä kokemuksia
ydinvoimaloiden purkamisen kustannuksista, ne tuppaavat olemaan
huomattavan korkeita ja usein jopa moninkertaisia verrattuna niistä aiemmin
esitettyihin arvioihin. Me emme tiedä, mikä on
ydinjätteen loppusijoittamisen todellinen hinta aikanaan.
On täysin mahdollista, että nyt ydinvoimayhtiöiltä kerättävät
rahastoitavat varat eivät riitä kaikkiin näihin
kustannuksiin, ja jos ne eivät riitä, kuka laskun
maksaa? Suomalaiset veronmaksajat.
On siis monia erilaisia väyliä, joita pitkin
itse asiassa myös ydinvoiman lisärakentaminen
voi hyvinkin edellyttää veronmaksajien tukea.
Ed. Mieto harmitteli sitä, että täällä on
taipumusta poimia vain rusinat pullasta. Hän viittasi ilmeisesti
siihen, että osa edustajista kannattaa uusiutuvan energian
pakettia mutta ei ole kovinkaan innostunut ydinvoiman lisärakentamisesta. Muistuttaisin
kuitenkin, että uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen
on meitä laillisesti sitova velvoite, joka meidän
on tehtävä ja täytettävä joka
tapauksessa riippumatta siitä, mitä mieltä olemme
ydinvoimasta. Se ei ole rusinoiden poimimista pullasta vaan tosiasioiden
tunnustamista.
Ed. Taimela väitti, että lyhyellä aikavälillä vain
ydinvoima voi olla meidän energiahuollossamme ratkaisu.
Ensinnäkin, niin kuin on moneen otteeseen todettu ja itsekin
olen tuonut keskustelussa esiin, on esitetty useita erilaisia vaihtoehtoja
ydinvoiman lisärakentamiselle, siis sellaisia vaihtoehtoja,
joissa Suomen sähköntarve turvataan vähäpäästöisesti
ilman Venäjän-sähkön tuontia
ja ilman lisäydinvoimaa. Mutta ajatus siitä, että ydinvoimala
olisi lyhyen aikavälin ratkaisu, on kahdessakin suhteessa
erikoinen. Ensinnäkin aikaisintaankin nämä uudet,
nyt harkittavat ydinvoimalat alkaisivat tuottaa sähköä vuonna
2020, siis 10 vuoden päästä. Se on aika pitkä aika
lyhyeksi ajaksi. Toiseksi, ydinvoimalat ovat kerran käynnistyttyään
käytössä todennäköisesti
vähintään 60, ehkä jopa 80 vuotta. Kun
puhutaan ydinvoimasta ylimenovaiheen ratkaisuna, tämä ylimenovaihe
kestää mahdollisesti vuoteen 2100 asti, ja se
on minusta kohtuullisen pitkä ylimenovaihe.
Lopuksi ed. Satonen esitti väitteen, että tuulivoimateollisuus
tarvitsee halpaa sähköä ja itse asiassa
jopa tuulivoimateollisuuden etu on se, että rakennetaan
lisäydinvoimaa. Kannustaisin kovasti tällaisen
väitteen kannattajia esittämään yhdenkin
uskottavan luvun, jonka mukaan tuulivoimateollisuuden
yrityksille sähkön hinta on merkittävä kustannustekijä,
sellaisen yhdenkin luvun, joka osoittaa, että sähkön
hinta on tuulivoimateollisuuden lopputuotteiden hinnasta merkittävä.
Itse väitän, että tuulivoimateollisuuden
kannalta on paljon ratkaisevasti tärkeämpiä asioita
kuin sähkön hinta.
Ed. Satonen meni myös väittämään
niin, että kotimarkkinoilla ei ole juurikaan merkitystä tuulivoiman
kaltaisten kestävien ratkaisujen kannalta. No, sivuutetaan
se, että kaikki tuntemani teknologia-asiantuntijat Tekesistä,
Vtt:ltä ja Sitralta ovat tästä väitteestä eri
mieltä, sivuutetaan hetkeksi se. Otetaan vain kaksi konkreettista
esimerkkiä. Suomalainen biokaasualan yritys Greenvironment
yritti sinnikkäästi vuodesta toiseen myydä erittäin
ansiokkaalta vaikuttavia tuotteitaan Suomeen. Täällä ei
ollut kannustavaa ympäristöä, joka olisi
rohkaissut yrityksiä, maatiloja investoimaan biokaasureaktoreihin.
Meillä oli vain muutamia biokaasureaktoreita. Samaan aikaan,
silloiseen aikaan, Saksassa näitä oli 3 000 kappaletta.
Jos Greenvironmentin edustajilta kysytään, onko
kotimarkkinoilla merkitystä, he vastaavat, että on.
Viime viikolla olin Kempeleessä käymässä kiinnostavassa
koehankkeessa, jossa asuinalue rakennetaan täysin paikallisen
uusiutuvan energiantuotannon varaan. Kaikki sillä asuinalueella tarvittu
lämpö ja sähkö tuotetaan paikallisesti
uusiutuvista energianlähteistä. Siellä kun
kysyin paikallisen hankkeen vetäjältä,
voisiko tällainen malli olla monistettavissa ympäri
Suomea, hän vastasi, että voisi. Tällaisia
voisi olla kymmeniätuhansia ympäri Suomea ja energiaa
voitaisiin tuottaa paikallisesti uusiutuvista energianlähteistä.
Mikä on esteenä? Se, ettei ole kannustavia ohjauskeinoja,
ei ole kannustavaa ympäristöä. Puhutaan
koko ajan ydinvoiman lisärakentamisesta, viedään
mattoa alta näiltä kestäviltä ratkaisuilta.
Ei ole kotimarkkinoita. Kotimarkkinat ovat aivan ratkaisevassa asemassa,
jos ja kun haluamme ponnistella nopeasti kasvaville kestävien
ratkaisujen maailmanmarkkinoille. Ja jos nämä käsiteltävät
ydinvoimaesitykset nyt hyväksytään, ne
osaltaan murentaisivat näitten kotimarkkinoiden syntymistä ja
vaikeuttaisivat meidän suomalaisten teknologiayritystemme
vientiä.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! "Jokainen määrittää itse
oman vihreytensä tason, mutta me kannatamme yhtä suuria
päästövähennyksiä kuin
vihreät. Kannatamme saman verran uusiutuvaa energiaa kuin
vihreät, mutta poikkeuksena heihin kannatamme myös
vesivoimaa sekä hiilivoiman ja venäläisen
ydinvoiman korvaamista kotimaisella." Näin linjasi puheenjohtajamme
Jyrki Katainen viime vuoden lokakuussa.
Tänä keväänä maamme
ottaa merkittävän askeleen. Ilmastonmuutoksen
hillitsemisessä siirrytään Suomessa nyt
juhlapuheista tekoihin. Vuonna 2007 sovimme EU:n huippukokouksessa,
että tulemme yhdessä vähentämään
kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla
vuoteen 2020 mennessä ja samaan aikaan tulemme lisäämään
uusiutuvan energian käyttöä 20 prosentilla.
Annoimme myös sitoumuksen, jonka mukaan olemme EU:ssa valmiita
suurempiinkin päästövähennyksiin,
jos muut maat lähtevät mukaan merkittäviin päästöjen
vähennystalkoisiin. Vuoden 2050 tavoitteet ovat maallemme
vielä paljon kovemmat. Ne vaativat meitä vähentämään
päästöjämme vähintään
80 prosenttia. Tiekartta on selvä, ja periaateratkaisu
on nyt tehty.
Nyt onkin aika siirtyä tekoihin. Käsittelemme nyt
maamme energiahistorian ylivoimaisesti suurinta energiaratkaisujen
kokonaisuutta. Olemme tarttuneet itse tekoihin, siis ensimmäisten
joukossa Euroopassa, tavoitteena saavuttaa 20—20—20-tavoitteet
kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.
Meitä energian käyttäjiä tämä muutos koskettaa
ihan jokaista, ja me jokainen teemme itse ja jokainen yritys tekee
itse energian käytön ja säästämisen
valinnat.
Tämä energiaratkaisujen kokonaisuus on mittakaavassa
siis poikkeuksellisen suuri ja erittäin kunnianhimoinen.
Tässä ratkaisussa erityisen mittavaa on uusiutuvan
energian lisäpanostukset. Kaikki toimenpiteet viedään
seuraavien tulevien kuukausien aikana lain tasolle, ja näin
siirrymme siis juhlapuheista ja julkilausumista sitoviin päätöksiin.
Otamme siis vahvan vastuun kasvihuonepäästöjen
vähentämiseksi.
Tehtyjen ratkaisujen ja toimenpiteiden jälkeen voimme
tuottaa kaiken meillä tarvittavan sähkön
itse Suomessa. Tämä on meille kokoomuksessa tärkeä periaatteellinen
ratkaisu. Nykyisinhän tuomme maahan yhden ydinvoimalan verran
sähköä Venäjän ydinvoimaloista
ja toisen verran vielä muualta Pohjoismaista. Tämä on
siis vahva viesti meille kaikille suomalaisille, mutta myös
viesti markkinoille. Haluamme, että Suomi on kilpailukykyinen
maa huomennakin. Haluamme, että tänne kannattaa
ja uskaltaa investoida huomennakin. Tässä tärkeässä roolissa
on merkittävät lisäpanostukset uusiutuvaan
energiaan mutta myös ydinvoiman käyttö ja
myös energiatehokkuuteen panostaminen.
Ydinvoimapäätös on merkittävä askel
pyrittäessä omavaraiseen sähköntuotantoon.
Tulevat TVO:n ja Fennovoiman laitokset tulevat tuottamaan sähköä omakustannushintaan
muun muassa elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä vahvistaa merkittävästi
teollisuuden toimintaedellytyksiä maassamme. Maamme tulee
nostamaan uusiutuvan energian osuuden kokonaiskulutuksesta 38 prosenttiin
vuoteen 2020 mennessä. Merkittävimmät
toimenpiteet tässä ovat suuret lisäpanostukset
metsähakkeeseen, liikenteen biopolttoaineisiin, lämpöpumppuihin,
tuulivoimaan. Näillä toimenpiteillä saamme
maahamme myös merkittävästi uusia investointeja
ja työtä.
Näillä päätöksillä,
tällä suurella kokonaispaketilla, josta tänään
vain käsittelemme osaa, otamme vahvan ensi askeleen kohti
vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea.
Yhdistävä tekijä tässä kokonaisuudessa
on siis päästöjen vähentäminen,
omavaraisuuden lisääminen, talouskasvun vahvistaminen
ja työllisyysedellytysten turvaaminen, niin kuin tuossa
puheeni alussa totesin Jyrki Kataisen sanoin viime vuoden lopulta.
Aivan ratkaisevassa roolissa tässä kaikessa
on siis myös energiatehokkuuden parantaminen. Tällä tavalla
muun muassa lämmönsäästöllä vähennämme
tehokkaimmin kasvihuonepäästöjä. Toimenpiteillä tulemme
saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiastrategian
mukaiset energiankäytön tehostamistarpeet. Suurimmat
energiansäästöt tulemme saavuttamaan varmasti
teollisuuden ja palvelujen mutta myös liikenteen osa-alueilla.
Myös jokaisessa kodissa on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä säästöjä omilla
arjen valinnoilla, ympäristöfiksuilla teoilla.
Siksi haluammekin nyt panostaa aivan uudella tavalla muun muassa
lämpöpumppuihin ja kotien energiaratkaisuihin.
Mutta myös ne aivan pienet ratkaisut, esimerkiksi kodin
huonelämpötilan laskeminen asteella, ovat sellaisia
ratkaisuja, joilla me jokainen voimme olla tulevaisuudessa ympäristöfiksuja.
Vihreissä ilmastotalkoissa on jokaisella suomalaisella
oma mahdollisuutensa vaikuttaa.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! En aio puhua ydinvoimalaonnettomuuden mahdollisuudesta,
en Suomen ydinvoimaloilta puuttuvasta vastuuvakuutuksesta, en sähkönkulutusennusteiden
mulkkaamisesta yläkanttiin juuri ennen päätöstä.
Niistä ovat puhuneet jo muut aivan riittävästi.
En aio puhua myöskään ydinjätteiden loppusijoittamisen
haasteista enkä ydinvoiman viennistä. Myös
ne on käsitelty jo useassa puheenvuorossa.
Sen sijaan aion tarkastella ydinvoimaa ihan lähitulevaisuuden,
vain 50—100 vuoden näkökulmasta, sillä päätös
ydinvoimalan rakentamisesta on tulevaisuuspolitiikkaa. Ei riitä,
että päätöstä tehdessään
pohtii vain rakentamishetken tilannetta, paria vaalikautta tai edes
paria vuosikymmentä tulevaisuuteen. Ydinvoimala on käytössä vähintään
50 vuotta. Jos voimalan annetaan jäähtyä kunnolla
ennen purkamista, sen koko elinkaari rakentamisesta purkamiseen
lähentelee vuosisataa.
Vaikka emme pohtisi ydinjätteiden vuosituhansista tulevaisuutta,
meidän on joka tapauksessa ydinvoimalapäätöstä tehdessämme
pohdittava Suomen ja maailman tulevaisuutta vuosisadan verran eteenpäin.
Nyt mahdollisesti myönnettävillä, toivottavasti
ei myönnettävillä, rakennusluvilla rakennettavat
voimalat puretaan todennäköisesti joskus 2100-luvun
alkupuolella. Meidän lastenlastemme lastenlapset ovat töissä siellä työmaalla.
Me itse olemme silloin olleet jo pitkään poissa
kantamassa vastuuta tästä päätöksestä.
Toivottavasti meillä silloin on toimivat keinot ydinvoimalan
purkamiseen. Nykyteknologialla ydinvoimalan turvallinen purkaminen
on nimittäin hyvin kallista, paljon kalliimpaa kuin aiemmin
ennakoitiin, paljon kalliimpaa kuin suomalaiset voimayhtiöt
ovat purkamista varten rahastoineet.
Kun ensimmäisiä voimaloita rakennettiin, oletettiin,
että tarvittavat teknologiat kyllä keksitään.
Pian niitä alettaisiin ihan oikeasti tarvita. Käytöstä poistetun
ydinvoimalan paloitteleminen ei ole sinänsä ylivoimaisen
vaikeaa. Tähänastisten kokemusten mukaan puolet
purkujätteestä on kuitenkin ainakin jossain määrin
radioaktiivista. Käytännössä se
tarkoittaa 50 000—100 000 tonnia radioaktiivista
romua, joka on käsiteltävä ja sijoitettava
turvallisesti johonkin, eristettävä ympäristöstä ja
ihmisistä. Esimerkiksi Yhdysvaltain Portlandissa toimineen
Maine Yankee -voimalan purkajat ovat löytäneet
neutronisäteilyn betonirakenteisiin synnyttämiä radioaktiivisia
nuklideja jopa 60 sentin syvyydeltä. Neutronisäteily
muuttaa esimerkiksi vakaita nikkeliatomeja ja koboltti-59-isotooppeja
radioaktiivisiksi koboltti-60-isotoopeiksi. Scientific American -lehden
mukaan monissa vuosikymmeniä toimineiden ydinvoimaloiden
rakenteissa on tällaisia neutronisäteilyn aiheuttamia
materiaalimuutoksia niin paljon, niissä on niin paljon nimenomaan
radioaktiivista kobolttia, että niitä on käsiteltävä korkea-aktiivisena
jätteenä. Esimerkiksi työntekijät
on suojattava rakenteita purettaessa syntyvältä radioaktiiviselta
pölyltä.
Koboltti-60:n puoliintumisaika on onneksi vain runsaat viisi
vuotta, minkä vuoksi voimalan kannattaa antaa jäähtyä joitain
vuosikymmeniä ennen purkamista, suojeltuna ja vartioituna.
50 vuoden jälkeen purkaminen on jo paljon halvempaa ja
turvallisempaa, ja silti suuri osa purkujätteestä on
edelleen radioaktiivista ja sitä on käsiteltävä sen
mukaan. Jäähdytysaika antaa myös purkuteknologialle
aikaa kehittyä ja purkamisen rahoittamiseksi kerätyille
rahastoille aikaa karttua edellyttäen tietysti, ettei vuosisadan
varrelle satu yhtään niin pahaa talouskriisiä,
että rahastojen pääomat katoavat.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimaloiden pitkä elinkaari asettaa
ydinvoimaa rakentaville yhteiskunnille suuren haasteen. Ydinvoimalan
ylläpito ja huolto edellyttää vakaata
yhteiskuntaa liki sadan vuoden ajan, etenkin kun otetaan huomioon ydinvoimalassa
käytetyn polttoaineen jäähdyttäminen
ennen sen loppusijoitusta. Noiden 50—100 vuoden aikana
yhteiskunnan on pysyttävä vakaana: ei sotia, ei
vallankumouksia, ei luonnonkatastrofeja, ei yhteiskuntajärjestelmän
romahdusta. Muuten voimalan ylläpito, huolto ja vartiointi
voivat pettää.
Kun katsotaan ihmiskunnan ja kansakuntien historiaa, yli 50
vuotta vakaana pysyneet yhteiskunnat ovat itse asiassa aikamoisia
harvinaisuuksia. Neuvostoliiton romahdus ja siitä seurannut ydinturvallisuuden
laajamittainen pettäminen on hyvä esimerkki siitä,
miksi ydinvoiman turvallisuus edellyttää vakaata
yhteiskuntaa. Noiden tapahtumien jäljiltä on edelleen
radioaktiivista materiaalia kateissa ja luonnossa. Pystymmekö me täällä takaamaan,
ettei Suomea kohtaa sota, vallankumous tai luonnonkatastrofi seuraavan
50:n tai 100:n vuoden aikana? Emme. Emme pysty myöskään
antamaan mitään takeita siitä, ettei näistä reaktoreista
tulisi jossain vaiheessa poliittisia tai sotilaallisia pelinappuloita.
Arvoisa puhemies! Tähän asti Suomen ydinvoimaloiden
uraani on tuotu Suomeen ulkomailta. Se on siis tuontienergiaa. Se
ei siis lisää Suomen energiaomavaraisuutta, kuten
jotkut ovat täällä väittäneet.
Ydinenergiasta aiheutuu suurimmat välittömät
ympäristöongelmat nimenomaan uraania louhittaessa,
rikastettaessa ja jalostettaessa, ei ydinvoimalassa eikä loppusijoituksessa.
Kurilla, tuurilla ja insinööritaidolla ydinvoimala
voi selvitä pitkästä elinkaarestaan ilman
ongelmia, ja jätteiden loppukäsittelykin voi onnistua
suunnitelmien mukaan vuosituhansiksi, mutta uraanisauvojen tuotannon
haitat ovat väistämättömiä ja
välittömiä. Tähän astihan uraanisauvat
ovat tipahtaneet Suomeen jostain muualta, ilmeisesti joltain toiselta
planeetalta, eikä meidän ole tarvinnut täällä Suomessa
piitata niistä ympäristöhaitoista, joita
uraanikaivokset ympäristöönsä aiheuttavat.
Täälläkään, tässä keskustelussa,
pidetyissä puheenvuoroissa ei näistä uraanikaivosten
ympäristöhaitoista, saati kaivosten ympäristön
asukkaille aiheutuvista terveyshaitoista, ole puhuttu juuri lainkaan.
Yhden uraanikilon tuottaminen tuottaa 2 tonnia radioaktiivista jätettä,
sivukiveä ja rikastusjätettä. Siitä ei
saada rikastusprosessissa suinkaan kaikkia radioaktiivisia aineita
talteen, ei edes kaikkea uraania. Siksi nämä säteilevät
jäte- ja kuonakentät on eristettävä pohjavesistä ja
pintavesistä, eivätkä ne saa myöskään
pölytä. Käytännössä tämä ei
tietenkään ole aukottomasti mahdollista, tai ainakin
se olisi tolkuttoman kallista.
Maailman suurimmat uraanikaivokset sijaitsevat alkuperäiskansojen
mailla. Haitat jäävät heille, mutta voitot
käärivät kansainväliset kaivosyhtiöt
ja sähköä uraanilla tuottavat sähköyhtiöt
sekä tietysti me, alihintaista sähköä tuhlaavat
kuluttajat. Suomi on nyt tämän esityksen mukaan
rakentamassa lopunkin sähköhuoltonsa ydinenergian varaan.
Meillä ei ole tämän päätöksen
jälkeen enää minkäänlaista
moraalista oikeutta vastustaa uraanikaivosten perustamista myös
Suomeen. Jos me kerran haluamme hyödyt ydinenergiasta, meidän
on hyväksyttävä myös sen haitat.
Me emme voi ulkoistaa niitä jonnekin Venäjän
tai Kazakstanin takamaille pois silmistä ja mielistä. Sitä mukaa,
kun maailman suuret ja rikkaat uraanimalmiot ehtyvät, kiinnostus
Suomen pienempiin malmioihin kasvaa. Ennemmin tai myöhemmin
eduskunnalta kysytään, saako myös suomalainen
uraanikaivos rakennusluvan tai kaksi tai peräti kolme,
eikä siinä luvussa, kuulkaa, ole tsoukin häivääkään.
Se joka tässä käsittelyssä kannattaa
ydinvoiman lisärakentamista mutta siinä käsittelyssä vastustaa
uraanikaivoksen rakentamista, on yksinkertaisesti joko moraaliton
tai hyvin, hyvin epälooginen ihminen.
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Jos nämä rakennusluvat
hyväksytään, Suomella on edessään
kirjaimellisesti säteilevä tulevaisuus.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä energiapaketti
on nyt jo saanut ansaittua ja laajaa huomiota sekä kiitosta
osakseen. Ministeri Pekkarisen esittelemä energiapaketti
on kunnianhimoinen pyrkimys nostaa kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen
osuutta energian loppukäytöstä 38 prosenttiin
vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen sopimat energiaratkaisut
osoittavat, että Suomi ottaa ilmastohaasteen ja Kööpenhaminan
ilmastokokouksessa asetetut tavoitteet tosissaan. Hallituksen energialinjausten
perustana on päästöjen vähentäminen, kotimaisuuden
ja omavaraisuuden lisääminen, missä sekä teknologiset,
taloudelliset että työllisyysnäkökohdat
on pyritty huomioimaan.
Uusiutuva energia koostuu monista lähteistä, mutta
yli puolet nojautuu puuhun. Puun osuuden merkittävä kasvu
tarkoittaa metsähakkeen osuuden nostamista nykyisestä 10
terawattitunnista eli noin 5 miljoonasta kuutiometristä 25
terawattituntiin eli noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Edellä mainitut
toimenpiteet merkitsevät tuntuvaa piristysruisketta alueille
ja maaseudulle. Julkisuudessa on väitetty sen merkitsevän
suoraa tulonsiirtoa metsänomistajille. Näin asia
ei pelkästään ole. Metsähakkeen
kokonaiskäsittelyketju merkitsee paljon työtä monille
yrittäjille, metsäkoneyrityksille ja hankintaorganisaation
palveluksessa oleville. Tämä tuo alueille lisää teollisuustyöpaikkoja.
Päätöksen kerrannaisvaikutukset tulevat
olemaan siis moninkertaiset. Voidaankin sanoa, että tämä on
moniin vuosikymmeniin suurin aluepoliittinen päätös.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on, että liikenteen
biopolttoaineiden käyttö nostettaisiin 7 terawattituntiin
vuoteen 2020 mennessä. Hallitus arvioi, että Suomeen
voitaisiin rakentaa viljapohjaista bioetanolin tuotantoa 120 000—150 000
tonnia. Tällä määrällä voitaisiin
tyydyttää noin 15 prosenttia edellä mainitusta
7 terawattitunnin tavoitteesta. Tuotanto tapahtuisi kaupallisin
perustein, mutta arviolta noin 120 miljoonan euron investointia
voitaisiin rahoittaa normaalien yritystukien kautta. Tuen edellytyksenä on,
että viljapohjainen bioetanoli täyttää biopolttoaineiden
kestävyyskriteerit.
Ilmajokisille ja eteläpohjalaisille tämä päätös merkitsee
toiveita viljapohjaisen bioetanolilaitoksen rakentamisesta. Viime
viikon täysistunnossa 11.5. kysyin ministeri Pekkariselta,
avaako uusiutuvan energian paketti uuden mahdollisuuden käynnistää Ilmajoen
Koskenkorvan-tehtailla bioetanolin tuotanto, ja sain vastaukseksi, että hallitus
varautuu siihen, että Suomeen rakennetaan kymmenen vuoden
aikana kaksi etanolitehdasta. Koskenkorvalla on pitkät
perinteet etanolin valmistuksessa, ja ohran hankintaketju sekä valkuaisen
jakeluverkko kotieläintuotantoon ovat jo valmiina. Tässä suhteessa
Koskenkorvaa voi pitää ensisijaisena paikkavaihtoehtona
bioetanolitehtaalle.
Hallituksen tekemät päätökset
merkitsevät sitä, että hiilidioksidipäästöt
vähenevät vuoteen 2020 mennessä yhteensä 28
miljoonalla tonnilla. Päätökset käynnistävät
miljardien eurojen investoinnit ympäri Suomea, sekä arvioiden
mukaan uusiutuvan energian paketti tuo yksistään
esimerkiksi puun hankintaan noin 7 000 työpaikkaa maaseudulta
kaupunkeihin. Samalla edistetään uuden teknologian
vientiä ja luodaan korkean osaamisen työpaikkoja.
Arvoisa puhemies! Uusiutuva energia ja ydinvoima eivät
peruslähtökohdiltaan kilpaile keskenään.
Uusiutuvilla energioilla tullaan kattamaan erityisesti lämmön
tuotantoa ja liikennepolttoaineita, ei niinkään
sähköä. Energiaratkaisun kriittinen kohta
on päätös kahdesta uudesta ydinvoimalasta,
joista toisella ei ole selkeää esitystä jätteiden
loppusijoituksesta. Luvan myöntäminen Fennovoimalle
on kuitenkin voitto suomalaiselle aluepolitiikalle.
Suomi on vahvasti vientivetoinen maa, ja teollisuus tarvitsee
edullista sähköä, jotta voimme säilyttää kilpailukykymme
ja voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme.
Mutta onko meillä tarve kahden uuden ydinvoimalan rakentamiselle,
siitä voidaan olla eri mieltä. Meidän
täytyy perusteellisesti pohtia sitä, onko ydinvoiman tuottaminen
itse omien turvallisuusviranomaisten valvonnassa kuitenkin parempi
vaihtoehto kuin tuoda sähkö ulkoa ja ummistaa
silmät ydinvoiman riskeiltä niiltä osin.
Myös jätteen loppusijoitukseen liittyy omat riskinsä.
Me kansanedustajat olemme nyt suuren periaatteellisen päätöksenteon
edessä.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Hallituksen esityksellä tulevaisuuden
energiaratkaisuksi on erittäin monta perustetta: energiaomavaraisuuden
merkittävä lisääminen, ilmastovaikutusten
pienentäminen, kun fossiilisten energialähteiden
osuutta pienennetään ja päästötöntä energiantuotantoa
lisätään. Sillä halutaan myös varmistaa
energian riittävyys kaikissa tilanteissa, jotta teollisuuden
investointihalukkuus Suomeen lisääntyisi ja säilyisi
ja sitä kautta talouskasvua syntyisi. Halutaan lisätä myös
uusiutuvaa energiaa erittäin merkittävällä tavalla
ja myös energiatehokkuuteen halutaan huomiota kiinnittää.
Jotta kaikki nämä hyvät tavoitteet toteutuisivat,
paketti on laaja ja se on erittäin vaativa myös
lainsäädännön näkökulmasta.
Yksi merkittävimmistä lähtökohdista
on se, mikä on moneen kertaan jo tullut esille: uusiutuvien
energialähteiden merkittävä lisääminen. Vuoteen
2020 mennessä 38 prosenttia kaikesta energiasta tuotetaan
uusiutuvilla. Jotta tämä tavoite toteutuisi, on
sen edistämistyön alettava heti. Siinä ei
ole yhtään aikaa tuhlattavana, ja siksi on välttämätöntä,
että jo tämän vuoden puolella niin lisätalousarvioissa
kuin myöskin lainsäädäntöteitse
me tämän työn liikkeelle laitamme. Muuten
tämä tavoite ei tule toteutumaan. Se on riittävän
haastava jo tälläkin hetkellä.
Siksi on välttämätöntä myöskin
pohtia tämän paketin käsittelyjärjestystä,
jolla varmistetaan se, että me pystymme nämä tavoitteet
toteuttamaan. Siksi mielestäni myös se ajatus,
että me käsittelisimme ydinvoimaratkaisun syksyllä,
kun meillä on selkeästi tiedossa yksityiskohtaisemmat
suuntaviivat uusiutuvien energiantuotantomuotojen edistämisestä,
on harkitsemisen arvoinen asia.
Olin pettynyt siihen, että seuraava lisätalousarvio
ei pidä sisällään, esimerkkinä mainitakseni,
Kemera-varojen lisäämistä. Se on nimenomaan
yksi yksittäinen selkeä ja välttämätön
toimenpide, jolla me pystymme metsäenergiaa lisäämään.
Toki metsäenergia on vain yksi tässä uusiutuvan
energian paletissa, mutta se on Suomen kannalta kaikkein välttämättömin.
Kaiken kaikkiaan uusiutuvien lisääminen merkitsee
sitä, että se luo omavaraisuutta, työllisyyttä ja
kaiken lisäksi luontevalla tavalla tekee sitä ympäri maan.
Nyt hallitus on myöskin luvannut, että kaikki uusiutuvien
energiatuotantomuotojen kehittäminen tulee lain pohjalle
toisin kuin viimeksi, kun ydinvoimaratkaisuja tehtiin. Silloin tavoitteet olivat
enemmän ja vähemmän hurskaita toiveita niiden
ponsien osalta, joita silloin siihen pakettiin rakennettiin, ja
niin kuin nähtiin, ne eivät toteutuneet kuin vasta
aivan viimeisinä vuosina, muutamien vuosien aikana, jolloinka
näitä on huomattavan hyvin eteenpäin
saatu, mutta siinä tuli vuosien, vuosien tyhjäkäynti
tähän väliin, ja nyt näin ei
saa tapahtua, vaan tämän puolen on lähdettävä välittömästi
liikkeelle.
Se merkitsee sitä, että me tarvitsemme verotuksellisia
uudistuksia niin, että uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla
on edullisemmat verotuksen asteet kuin uusiutumattomilla. Se tarvitsee
investointitukia; se tarvitsee syöttötariffeja; se
myös tarvitsee uudenlaista ajattelua vaikkapa metsäteollisuuden
osalta. Ja olen hyvin iloinen siitä, että biojalostamoajattelutapa
on nyt iskenyt julkisuudessa läpi. Vielä se ei
ole kovin pitkälle käytännön
toimenpiteissä näkynyt, mutta jokainen metsäyhtiö vannoo
nyt biojalostamoiden nimiin, ja mikä parasta, noissa jalostamoissa
tultaisiin tekemään nykyistä tehokkaammin
nimenomaan puusta ja muista uusiutuvista materiaaleista aivan uudenlaisiakin
tuotteita, mutta ennen kaikkea tuotteita, jotka nostavat huomattavasti nykyistä enemmän
näiden raaka-aineiden jalostusarvoa ja sitä kautta
niistä saatavaa taloudellista hyötyä,
ja sitä tervehdin erittäin suurella tyydytyksellä.
Puhemies! Vielä lopuksi yksi asia, joka täällä oli
debatissa jonkun verran esillä, mutta haluan siihen vielä palata,
ja se liittyy siihen, että kun sähköenergiaa
yhä enemmän suunnataan muun energian tuotannon
nykyisten energiatuotantomuotojen kustannuksella, merkitsee se sitä,
että sähkön siirtoon täytyy
kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Meidän täytyy varmistaa sähkön saanti
kaikkialla Suomessa, ja jotta sitä varmistetaan, se tarvitsee
myös uusia linjoja ja nykyisten olemassa olevien linjojen
vahvistusta.
Siksi toivonkin ja en pelkästään
toivo, vaan edellytän, että Fingrid ottaa tämän
asian huomioon, kun se tekee sopimuksia maanomistajien kanssa, niin
että maanomistajat eivät joudu maksumiehiksi sille,
että Fingrid pomminvarmalla bisneksenteollaan ei maksa
kunnollista hintaa sille maa-alueelle, jonka se linjan alle lunastaa. Tämä maa-alue
on myöskin niille maanomistajille liiketoiminnan väline,
ja siksi on oikein ja kohtuullista, että siitä maksetaan
kunnollinen, tuottoarvoon perustuva hinta lunastustilanteissa. Näin toimitaan
jo vaikkapa puolustushallinnon osalta, ja siksi on välttämätöntä,
että myös Fingrid tähän asiaan
puuttuu ja toimii oikeudenmukaisella tavalla, jotta vältytään
kiistoilta, joita tällä hetkellä on ympäri
Suomea useampia, ja jotta me voimme kaikilla tavoilla varmistaa
myöskin sähkön siirron sekä laadun
että määrän osalta.
Pekka Vilkuna /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Koko päivä on keskusteltu
tästä asiasta. Olen työhuoneessani kuunnellut
tätä keskustelua. Kun kaikkialla maailmalla parlamenteissa on
tarkoitus keskustella asiasta, valitettavasti täällä on
hyvin vähän keskusteltu. Vain kolmessa kohdassa
debatissa on keskusteltu. Muuten pääsääntöisesti
edustajat ovat käyneet lukemassa toinen toistaan monotonisemmalla äänellä valmiiksi
kirjoitetun puheen.
Uusiutuvista energioista puhutaan tässä asiassa
yhtä aikaa, niin kuin täytyy puhuakin. Siinä on muutama
semmoinen kohta, mikä pitää ottaa huomioon.
Bioetanolin tuotannon tukeminen viljaperäisenä pitää ilman
muuta aloittaa nyt silläkin syyllä, että sieltä saadaan
kotimaista valkuaista eläinten rehuksi. Ennemmin tai myöhemmin
tulee olemaan meillä elintarviketuotannon rajakysymys,
että meillä on riittävästi omaa
valkuaista. Tällä hetkellä, jos kannattavuus
lasketaan etanolin kautta, se ei ole kannattavaa, mutta se täytyykin
ruveta laskemaan nimenomaan sieltä oheistuotteen, valkuaisen,
kautta.
Biokaasu on se asia, joka on ollut minun sydäntäni
lähellä koko eduskunnassa olon ajan. Sinne pitää tulla
riittävän pienille laitoksille syöttötariffi
ja samalla pitää huolehtia, että syöttötariffi
tulee myös liikennepolttoaineelle.
Arvoisa herra puhemies! Metsäbiomassan tukemisessa — tässä vaiheessa
sekin tarvitsee tukea — meidän täytyy
olla tarkkana, ettei se tuki luiskahda venäläisille,
koska on olemassa vaara, jos ei minkäänlaisia
rajoituksia tehdä. Nythän on jo sääntö,
että venäläinen koivu vaatii 15 euroa kuutiolta
tullimaksua, jos siitä tehdään sellua. Mutta
Putin ei vaadikaan sitä 15:tä euroa, jos siitä tehdään
haketta. Tämä on aivan väärä homma, jos
emme tätä venäläistä koivua
pysty rajaamaan säännöillä ulos
tästä energian tuotannosta.
Loppusijoitusasiasta en malta olla sanomatta; tämän
ydinjätteen loppusijoituksesta on puhuttu. Minusta oli
hyvin kyseenalaista, voisinpa sanoa, että melkein akkamaista
toimintaa TVO:n ja Fortumin päättäjiltä tämä ulostulo
suhteessa Fennovoiman laitoksen ydinjätteen loppusijoitukseen. Koko
ajan, niin kauan kuin minä muistan, Olkiluodon tunneleita
on tehty kansallisena ratkaisuna, suomalaisena ratkaisuna suomalaisen
energian tuotannon ja suomalaisen ydinjätteen sijoituspaikkana.
Mutta tässä juuri näemme sen, miten tärkeätä on
saada myös Fennovoimalle oikeus tuottaa sähköä,
koska heti kun oli sauma, nämä kaksi, jotka olivat
tässä tilanteessa määräävässä asemassa,
käyttivät sitä häikäilemättömästi
hyväkseen ja sanoivatkin, että ei tämä olekaan
kansallinen ratkaisu, tämä on meidän
ratkaisumme. Minusta se oli akkamaista touhua.
Aivan yhtä lailla ihmetyttää muutamissa
puheenvuoroissa tämä, ennen kaikkea vihreiden puheenvuoroissa,
että Fennovoimalle ei saa antaa ollenkaan lupaa, koska
loppusijoitusta ei ole ratkaistu. Arvoisa herra puhemies! Maailmassa on
noin 450 ydinvoimalaa, joidenka jätteen loppusijoitusta
ei ole vielä ratkaistu. Miksi se pitäisi Fennovoiman
nyt sanoa, mikä on tilanne vuonna 2050? Vasta vuonna 2050
Fennovoimakin sitä loppusijoitusta tarvitsee. Kuka meistä pystyy
sanomaan, mikä on oman perheemme, lasten ja lastenlasten,
elämäntilanne vuonna 2050? Kuka pystyy sanomaan,
missä he ovat sillä hetkellä? Yhtä lailla
kaukana on Fennovoiman tarve tietää jämptisti,
missä sen ydinjäte sijaitsee, ja minä luulen,
että tästä Olkiluodon tunnelista tulee
kansallinen ratkaisu edelleen, tietenkin maksua vastaan.
Arvoisa herra puhemies! Tässä 5 minuuttia täyttyy.
Minua ei todella se 5 minuuttia sido. Se on tästä lähtien
suositus, koska pyysin puheenvuoron vasta ennalta pyydettyjen puheenvuorojen
jälkeen, mutta pitäydyn silti tässä 5
minuutissa.
Puhemies:
Kiitoksia pysyttäytymisestä yhteisesti sovitun
suosituksen puitteissa.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos koskee koko ihmiskuntaa.
Kasvihuonekaasut leviävät koko maapallon ilmatilaan
ja aiheuttavat muutoksia kaikkialla. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen
tarvitaan globaaleja, sitovia sopimuksia. Tähän
mennessä YK on ollut sopimusten laatimisen veturina, mutta sopimuksiin
eivät kaikki ole sitoutuneet. Sopimuksia ja säädöksiä tehdään
myös alueellisesti tai yhtenäisellä tavalla
päästövähennyksiin pyrkivien
maiden kesken. Jokainen valtio vastaa viime kädessä omasta
ilmastopolitiikastaan ja sen tulosten seurannasta.
Tästä syystä energiapolitiikka on
valtavien haasteiden ja muutosten edessä. Energiapoliittinen
toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät
niin energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään ja
energian saatavuuteen kuin ilmastonmuutoksen tuomiin uhkakuviin.
Energiapoliittisilla valinnoilla on suuri merkitys pyrittäessä kohti
taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten
tekijöiden tasapainoa edellyttävää kestävää kehitystä.
Vaikka Euroopan unionin jäsenvaltiot tekevät omat
energiavalintansa energiapolitiikan kuuluessa pääosin
jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan, energiapolitiikalla
on selkeä eurooppalainen ulottuvuus päätösten
kansainvälisten vaikutusten vuoksi. Usein Euroopan yhdentymisestä puhuttaessa
myös mainitaan, että energia on ollut yhdentymisen
ytimessä alusta alkaen, sillä jo vuoden 1951 hiili-
ja teräsyhteisösopimus piti sisällään
energiaan liittyviä teemoja. Nykyisin unionin yhteisen
energiapolitiikan välttämättömyyttä perustellaan
tarpeella vastata ilmastonmuutokseen ja energian toimintavarmuuden
ja Euroopan kilpailukyvyn energiasektorille tuomiin haasteisiin.
Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikalla onkin näin
ollen kolme päätavoitetta: kestävä kehitys,
kilpailukyvyn ylläpitäminen ja energiavarmuudesta
huolehtiminen. Näihin kolmeen tavoitteeseen pyritään
parantamalla energiatehokkuutta, edistämällä uuden
teknologian käyttöönottoa sekä hyödyntämällä paremmin
uusiutuvia energialähteitä. Maaliskuussa 2007
Euroopan neuvosto määritti yhteiseksi strategiseksi
tavoitteeksi vähentää päästöjä 20
prosenttia vuoden 1990 tasosta ja parantaa energiatehokkuutta 20
prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena
on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten,
että niiden osuus energian loppukäytöstä olisi
20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Liikennesektorille
on uusiutuvalle energialle asetettu 10 prosentin tavoite. Näiden
tavoitteiden lisäksi Euroopan unionin haasteena on sähkö-
ja kaasusisämarkkinoiden tehostaminen muun muassa siirtotoimintojen
paremmalla eriyttämisellä.
Innovaatiot ja nopea teknologinen kehitys ovat edellytys energiapolitiikan
tavoitteen saavuttamiselle. Suurimmat teknologiaan liittyvät haasteet
liittyvät tulevina vuosina erityisesti puhtaiden energiateknologioiden
kehittämiseen, toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoon
ja käyttöönottoon kattavat kestävyyskriteerit
huomioiden, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaupalliseen
käyttöönottoon, tuuli- ja aurinkovoiman
tehokkaampaan hyödyntämiseen, sähköverkoston
ja yhteyksien parantamiseen sekä energiatehokkuuden edistämiseen.
Arvoisa herra puhemies! Tavoitteena on siis päästä energiavarmuuden
turvaamiseksi kohti kestävämpää,
tehokkaampaa ja monipuolisempaa energialähteiden yhdistelmää.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimalapäätökset
puhuttavat tätäkin eduskuntaa, niin kuin ovat
varmasti puhuttaneet myös aikaisempia eduskuntia, jolloin
näitä päätöksiä on
tehty. Se on aika normaalia. Kuten ministeri Pekkarinen totesi,
ovat hyvin pitkälti myös omantunnon kysymyksiä nämä asiat.
Viime viikolla puhuimme vakauttamisesta ja finanssikriisistä,
joka on uhkaamassa Eurooppaa. Silloin nousi keskeisesti esille myös
teollisuuden kilpailukyky ja se, miten Suomi pärjää tässä tilanteessa
ja miten Eurooppa pärjää. On äärettömän
tärkeätä, että muistamme, että hyvä kilpailukyky
edellyttää sitä, kun meillä on
hyvin vahva teollisuus, että saamme sähköenergiaa edullisesti,
perusvoimaa. Se on avainkysymys. Minusta on ollut hämmästyttävää se
keskustelu, jota ennen kaikkea vihreät ovat täällä tuoneet esille,
että nyt annettaisiin teollisuudelle sen kaltainen viesti,
että me emme usko täällä siihen, että teollisuus
vastaa niihin lupauksiin, joita se on antanut tämän
energiantarpeen osalta. Sen kaltaista viestiä eduskunnan
ei tulisi antaa, että teollisuus tavallaan vetäytyisi
eikä lähtisi kehittämään
toimintaansa. On myös kysymys huoltovarmuudesta, joka on äärettömän
tärkeä asia. Näen tärkeäksi,
että tämä on kokonaispaketti, jossa niin
uusiutuva energia kuin sitten nämä kaksi lisäydinvoimalupaa
tulee myöntää.
Aluepoliittisesti uusiutuvan energian paketti on erittäin
hyvä. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän
seitsemisentuhatta, ja se on mittava määrä uusia
työpaikkoja. Jossakin tulee vastaan se raja, jolloin uusiutuvaa
energiaa ei kohtuukustannuksin voida lisätä, ja
ehkä täällä on hieman oltu yltiöpäisiä sen
suhteen, että on sanottu, että sitä varmasti
voidaan lisätä. Mietitäänpä metsäenergian
osalta: 13,5 miljoonaa kuutiometriä nykyisen 5—6
miljoonan sijaan ei muuten lähde hokkuspokkuskonstilla
tuolta metsästä liikkeelle. On aivan turha kuvitella,
että kun käsiä napsautetaan, se sieltä vaan
tulee. Se vaatii paljon työtä, se vaatii uusia
teollisuuslaitoksia, joissa sitä poltetaan, ja tämä vaatii
myös rahaa. Ei se ole kovin halpa kokonaisratkaisu.
Nyt on äärettömän tärkeää minusta
se, että löydetään niitä ratkaisuja,
joilla metsäbioenergia saadaan nopeasti liikkeelle. Se
vaatii Kemera-lainsäädännön
uutta avaamista. Minusta on tärkeätä myös
se, että kun energiapuulle tätä tukea osoitetaan,
se osoitetaan myös muualle kuin tähän
haketus- ja kuljetustukeen. Siitä pitää jossakin
määrin päästä nauttimaan
myös sen metsänomistajan, muuten se sieltä ei
lähde kyllä liikkeelle, se on aivan varma asia.
Kun nyt tulevat jo syöttötariffijärjestelmät
mukaan, niin tästä osa varmasti tulee myös
metsänomistajan saada. Itse ainakin näen tämän
tärkeänä asiana.
On tärkeää, että luovumme
kivihiilen käytöstä kokonaisuudessaan.
Se on erinomainen tavoite, ja siitä pidetään
kiinni.
Itse näen tärkeänä myös
sen, että Suomessa on muutamia biokaasulaitoksia rakenteilla
ja pikkuhiljaa valmistumassa, niin että kun tämä biokaasulaitosten
syöttötariffijärjestelmä on
tulossa, niin ei rankaista kovalla kädellä näitä pioneerityötä tehneitä.
On nimittäin niin, että jos he eivät pääse
tämän syöttötariffin piiriin,
se johtaa siihen, että he menevät konkurssiin.
Se homma ei yksinkertaisesti toimi. He ovat tehneet mittavia investointeja,
ja kun sitten eivät saa periaatteessa kaupaksi kohtuuhintaan
tätä tuotetta, niin tilanne on kestämätön.
Täällä on paljon puhuttu siitä,
että energiatehokkuus ja energiansäästö ovat
avainasioita. Varmaan näin on. Olin eilen Savossa asuntomessuilla.
Siellä eräs raati nimesi energiatehokkaimman asuntomessukohteen.
Suomessa uusia rakennuksia rakennetaan koko asuntokannasta noin
1 prosentin vuosivauhdilla. Jos ajatellaan sitä, että vaikka
kaikki uudet asunnot tehtäisiin passiivitaloiksi, joissa
ei periaatteessa energiaa käytetä, niin vie kymmeniä vuosia,
ennen kuin kaikki Suomen asunnot on korjattu siihen kuntoon, ja
vaatii miljardeja euroja, ennen kuin tämä homma
on tehty. Minusta on täysin utopistista ajatella sitä,
että energiansäästö noin ykskaks saadaan
kaikkiin asuntoihin hetkessä kuntoon. Siinä ei
yksinkertaisesti ole mitään järkeä tässä hommassa.
Toinen minusta tärkeä asia on se, että kukaan ei
ole koskaan tuonut esille sitä, minkä verran energiaa
käytetään, kun näitä eristepaksuuksia kasvatetaan.
Totta kai kaikkien rakennusaineitten valmistaminen vaatii energiaa.
Ei se synny hetkessä eikä se ole sillä keinoin,
että siihen ei tarvita energiaa lainkaan. Nämä asiat
ovat kokonaisuudessaan jääneet selvittämättä.
Olisi erittäin tärkeätä, että käytäisiin
näitä keskusteluja laajemmin.
Mielestäni on parempi tuottaa perusvoimaa kotimaisissa
ydinvoimalaitoksissa kuin esimerkiksi kytkeä piuha vaikkapa
Sosnovyi Borin ydinvoimalan seinään.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevat
kahden ydinvoimalan periaatepäätökset
ovat iso osa nyt käsillä olevaa kokonaisuutta,
energiapakettia, jonka elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on ministeriössä valmistellut
ja jonka hallitus eduskunnalle on esittänyt. Tähän
pakettiin kuuluvat toki nämä kaksi ydinvoimalaa.
Siihen kuuluvat erittäin merkittävä,
suorastaan historiallinen uusiutuvan energian paketti, energiatehokkuusosio
ja myös energiansäästöosio.
Kaikki nämä ovat tärkeitä,
eikä näistä oikeastaan mitään
pysty toisistaan erottamaan. Tämä on kokonaisuus,
joka meidän tulee joko hyväksyä tai sitten
hylätä. Uusiutuvat energiat ovat todella merkittävässä roolissa
tässä paketissa: puu, biokaasu, maalämpö,
tuulivoima, aurinkoenergia, myös pienvesivoima sekä liikennepolttoaineet bioetanoli
ja biodiesel.
Ydinvoima, kahden luvan myöntäminen, on suuri
asia eduskunnan päätettäväksi,
asia, joka varmasti herättää lukuisia
puheenvuoroja ja paljon julkista keskustelua. Fennovoiman ja TVO:n luvat
ovat nyt käsittelyssä, ja itse sanon sen, että en
ole innokkaimpia ydinvoiman kannattajia mutta näen tämän
kokonaisuutena. Mieleisin paketti olisi mielestäni ollut
yhden ydinvoimalan rakentamisluvan myöntäminen,
mutta kun tämä energiataseemme on tällainen
kuin on ja pitää pyrkiä aktiivisesti
energiaomavaraisuuteen, niin sitä taustaa vasten asia on
hyväksyttävissä ja tuen tämän
paketin läpiviemistä eduskunnassa.
Tärkeää on päästä irti
Venäjän ydinsähkön tuonnista.
Sieltä tuli viime talvenakin kovimpien pakkasten aikaan
suurin piirtein kahden ydinvoimalan teholla sähköä Suomeen.
Tähän sisältyy tietenkin jonkinasteinen
riski, mutta se on myös hintatekijä, koska markkinoilta
ostamme sähköä ja parhaimmillaan kovimpien
pakkasten aikaan hinta oli yli 1 000 euroa megawattitunnilta.
Mielestäni on järkevämpää,
että jätämme ne rahat Suomeen ja rakennamme
tänne omat voimalamme itse.
Hiililauhteen alasajo on myös erittäin tärkeä ympäristöpoliittinen
päämäärä. Ei ole järkevää käyttää kivihiiltä.
On parempi tuottaa uusiutuvalla energialla Suomessa energiaa niin
pitkälle kuin ikinä pystyy. Loviisan ykkös-
ja kakkosreaktorin alasajo 2020-luvun lopulla on myös huomionarvoinen
seikka. Sekin energiatehon menetys on korvattava jollakin energiamuodolla,
ja sitä ollaan tässä parhaillaan suunnittelemassa.
Äärimmäisen tärkeää Suomelle
on, että olemme mahdollisimman omavaraisia energiantuotannossa.
Suomi on joka tapauksessa energian suurkuluttaja. Ensinnäkin
pohjoinen sijaintimme 60. leveyspiirin pohjoispuolella on se tekijä, joka
kuluttaa automaattisesti paljon enemmän energiaa esimerkiksi
muuhun Eurooppaan verrattuna. Teollisuutemme rakenne on sellainen, että metalliteollisuutta
ja metsäteollisuutta tässä maassa on
todella paljon ja se on hyvin energiaintensiivistä.
Kovin vähälle huomiolle tässä keskustelussa on
mielestäni jäänyt sekin, että olemme
elintasovaltio, mikä tarkoittaa suurta energiankulutusta. Mitä korkeampilaatuisia
palveluita tai mitä korkealaatuisempia tavaroita haluamme
tuottaa, sitä enemmän siihen menee sähköä.
Tämä on kylmä tosiasia. Lisäksi
pitkät välimatkat aiheuttavat ylimääräistä energiankulutusta,
mikä on sekin huomionarvoinen seikka.
Nykyinen omavaraisuusasteemme energiantuotannossa on 30 prosenttia,
ja on ehdottomasti pyrittävä siihen, että varsinkin
sähköntuotannossa olemme mahdollisimman nopeasti
omavaraisia. Tuomme Suomeen energiaa noin 7 miljardilla eurolla
vuodessa, ja jos näistä rahoista parikin miljardia
saisi jäämään kotimaahan, se
olisi erittäin merkittävää työllisyyspolitiikkaa.
Maailmalla kilpailutilanne on olennaisesti muuttunut. Päämarkkina-alueemme
on edelleen Eurooppa, mutta kilpailua tulee lähinnä Aasiasta,
yhä enemmän tuleekin, ja tähänkin
on meidän varauduttava tuottamalla itse oma energiamme
mahdollisimman hyvin.
Lisäksi uusiutuva energia tarjoaa meille loistavan
mahdollisuuden työllistää ihmisiä.
Tarvitaan monia satoja metsässä työskenteleviä koneenkuljettajia
per vuosi. Arviot vaihtelevat 400:sta 600:aan henkilöä per
vuosi ennen vuotta 2020. Kuljetuspuoli tarjoaa paljon työtä.
Metsäkoneiden valmistus on erittäin työllistävä teollisuudenala.
Meillä on tässä maassa kaksi johtavaa
maailmanmerkkiä, jotka valmistavat metsäkoneita.
On pienempiä putiikkeja, jotka tuottavat nimenomaan energiapuun
tuotantoon tarvittavia välineitä ja laitteita.
Polttotekniikan puolella meillä on erittäin paljon
osaamista, ja on välttämätöntä,
että pidämme tämän tuotannon kunnossa
ja nimenomaan markkinoimme sitä muualle maailmaan ja luomme
sillä elintasoa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vain kaksi asiaa. Jotta saisimme tämän
uusiutuvan energian tavoitteen toteutumaan, on eduskunnan otettava vihdoinkin
vakavasti liikenneväylien kunnostus. Tiet ja radat on pantava
kuntoon, ja sisävesireitit on otettava käyttöön
tässä massa, kuten Eurooppa on jo tehnyt.
Viimeisenä, arvoisa puhemies, sanon vielä sen,
että turpeen käytön toivon jatkuvan merkittävänä.
Se on merkittävä raaka-aine meille, ja se on osa
huoltovarmuuttamme. Vesivoiman rakentamiseen voinemme palata ensi
vaalikaudella, koska se on sellainen mahdollisuus, jota tuulivoima
nimenomaan tarvitsee säätövoimana.
Timo Juurikkala /vihr:
Arvoisa puhemies! Joitakin näkökohtia vielä tähän
keskusteluun ja ydinvoimapäätöksiin.
Kahden uuden ydinvoimalan rakentamispäätöksiä on
pyritty perustelemaan tässä keskustelussa moneen
kertaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamisella ja teollisuuden
toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisella. Edelleen
kysyn sitä, nähdäänkö täällä laajastikin Suomen
teollisuuden tulevaisuuden osalta suurimpana vahvuutena se, että meillä on
halpaa energiaa. Eikö sitä osaamisintensiivisyyttä nähdä tulevaisuuden
mahdollisuutena?
Monet asiantuntijat ovat arvioineet siten, että teollisuuden
näköpiirissä oleva sähköntarve
pystytään tyydyttämään
ilman lisäydinvoiman rakentamista. Tulevaisuuden menestys
perustuu kuitenkin energia-alalla uusiutuvien mahdollisuuksiin,
uusiutuvien energialähteiden parempaan hyödyntämiseen
ja hajautetun tuotantojärjestelmän kehittämiseen.
Myös Suomen olosuhteissa tämä työllistää paremmin
kuin ydinvoimaratkaisu. Tämä työllistää eri
koulutustasoilla olevia ihmisiä ja eri puolilla maata asuvia
ihmisiä aivan toisella lailla kuin ydinvoimaratkaisu.
Hajautettu, uusiutuviin perustuva energiaratkaisu myös
hyödyntää monenlaista kotimaista osaamista.
Tämä on osaamisintensiivinen kehityssuunta, ja
tässä täytyy myös muistaa, että tähän
liittyy voimakkaasti energiatehokkuuden ja energiansäästön
kehittäminen nykyisestään ja näiden
osalta pitäisi tehokkaat toimet käynnistää.
Täällä ministeri Pekkarinen antoi ymmärtää, että tätä puolta
ei tässä paketissa olisi unohdettu, mutta kyllä siellä nyt
semmoinen jämäkkä ote näistä muun
muassa älykkäiden sähköverkkojen kehittämisen
osalta kyllä puuttuu. Siihen pitäisi satsata enemmän,
ja se olisi tämä tulevaisuuden ratkaisu.
Sitten täällä on monessa puheenvuorossa
puhuttu siitä, että uusien ydinvoimaloiden rakentaminen
on siirtymäkauden ratkaisu tai ylimenokauden ratkaisu,
ja monet edustajat ovat vakuuttaneet, että eivät
ole kovin innostuneita ydinvoimasta mutta siirtymäkaudeksi
voisivat sitä olla kannattamassa. Korostan sitä,
että tämä siirtymäkausihan meillä on
jo menossa tässä. Meillä on viisi ydinvoimalaa
pyörimässä tässä maassa,
eivätkä vihreätkään
ole olleet esittämässä täältä pöntöstä nyt
tämän keskustelun aikana, että niitä ajettaisiin
kesken käyttökauden alas. Siirtymäkausi
on menossa, ja sen avulla pystytään siihen, että tämä ydinvoiman
käyttö jatkuu monta kymmentä vuotta tässä vielä.
Siinä on meillä se aikaikkuna, jonka aikana uusiutuva
energiajärjestelmä voidaan sitten saada pystyyn,
mutta siihen tavoitteeseen tuo erittäin suuren haitan se,
että tätä siirtymäkautta pidennetään
ja sitä vahvistetaan rakentamalla runsaasti uutta ydinvoimaa.
Sitten, arvoisa puhemies, täällä myöskin
on hyvin monessa puheenvuorossa perusteltu ydinvoiman lisärakentamista
sillä, että saadaan hiilenpoltto vähenemään
ja hiilipäästöt alenevalle uralle. Tämähän
ei ole nyt ihan täysin totta, että tämä ydinvoiman
rakentaminen sinänsä vaikuttaisi suoraan hiilipäästöihin.
Meillähän energiantuotannon puolella hiiltä poltetaan
yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa
ja toisaalta lauhdevoimaloissa. No, yhdistettyä sähkön-
ja lämmöntuotantoa, chp-tuotantoa, on vaikea korvata ydinvoimalla,
koska sen avullahan meidän asutuskeskuksissamme kaukolämpö toimii
ja me emme voi lopettaa kaukolämmityksen tuottamista. Ainoa
tapa, jolla chp-tuotannosta eli yhdistetystä sähkön-
ja lämmöntuotannosta päästöjä saadaan
alas, on se, että niitä fossiilisia polttoaineita
korvataan biopolttoaineilla. Näitä ratkaisujahan
tämä hallituksen uusiutuva paketti pitää sisällään,
ja sitä kautta päästöt tulevat
alenemaan riippumatta siitä, rakennetaanko ydinvoimaa vai ei.
Vähän samankaltainen on tilanne lauhdevoimaloiden
osalta. Niissä kieltämättä poltetaan hiiltä ja
maakaasua, mutta nämä tulevat käyttöön silloin,
kun kulutus on suurimmillaan. Ydinvoimalat eivät ole helposti
säädettävissä, ja niin muodoin
ydinvoimalla ei ole helppoa korvata lauhdetuotantoa. Myös
tältä kohdin lauhdevoimaloiden tuotannossa hiilipäästöt
saadaan alas sillä, että vaihdetaan polttoaineita
uusiutuviin polttoaineisiin, ja tämä on se tie
ja tähän tosiaan hallituksen esityksetkin ovat
viemässä.
Kolmas, vai onko jo neljäs, usein esitetty peruste
täällä on tämä Venäjän-tuonnin
lopettaminen. Siitä on jo niin paljon täällä niin
monesta suusta todettu, että se ei ydinvoiman rakentamisella
lopu. Se on hintakysymys, että minä en siihen
nyt enempää puutu.
Mutta kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, nämä keskeiset
ydinvoiman lisärakentamista perustelevat argumentit ovat
kaikki onttoja.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Suomen energiaratkaisu on enemmän
kuin tarpeen. Kyseessä on tärkein talouspoliittinen
ratkaisu, joka vaikuttaa Suomen energiatalouteen vielä 2030—2040-luvulla.
Tämä muotoisena hallituksen esitys on oikean suuntainen.
Siihen sisältyy uusiutuvia energialähteitä ja
ydinvoimaa.
Ydinvoima on perusvoimaa, joka tuottaa tasaisesti sähköä ja
on teollisuudelle hyväksi. Teollisuus saa näin
sähkön omakustannushintaan ja tietää,
mitä sähkö tulee sille maksamaan. Näin muutkin
investoinnit on Suomessa helpompi tehdä.
Arvoisa puhemies! Mielestäni ydinvoima on väliaikainen
ratkaisu. Se on ratkaisu parempaa odotellessa. Tulevaisuuteen yltävät
investoinnit ovat kuitenkin arvokkaita. Reaktorihinta liikkuu noin
5 miljardin euron tasossa, mutta on muistettava, että nämä investoinnit
tehdään teollisuuden toimesta ja teollisuus sen
maksaa.
Uusiutuvan energian paketti on kuitenkin lähes kokonaan
yhteiskunnan tukemaa. Mielestäni ei pitäisi kuitenkaan
kovin raskaasti veroilla tukea. Jos liian voimakkaasti tuetaan,
niin tehokkuudessa hävitään. Siitäkin
on kokemuksia maailmalla.
Arvoisa puhemies! Jaakko Pöyry on arvioinut, että lähes
1 000 miljoonaa euroa joudutaan laittamaan uusiutuvan energian
pakettiin, että se menee lävitse ja on kilpailukykyinen.
Tässä voi olla hukkainvestointien vaara paljon
suurempi kuin ydinvoimassa.
Samalla painostetaan lämpövoimalat käyttämään
paljon puuta. Euroopan unionin 38 prosentin uusiutuvan energian
tavoite on iso. Tästä yritetään
jopa puolet korvata puulla ja puuta polttamalla. Täällä jo
edellä ed. Reijonen valotti puun polton vaikeuksia, että se
ei tuollain napsauttamalla tule. Muun muassa Joensuun yliopiston professori
Kärkkäinen on pitänyt haastavana tätä tavoitetta.
On kyse siitä, löytyykö puuta poltettavaksi
näin suuria määriä. Ainakin
kiireesti pitäisi saada alempiasteinen tieverkko kuntoon;
teiden kunto huononee jatkuvasti. Lisäksi on vaara, että metsien
humuskerros ja ravinnepitoisuus laskee vaarallisen alas, mikäli
kaikki kannot ja risut kerätään metsistä poltettavaksi.
Luonnon monimuotoisuus tästä kärsii.
Arvoisa puhemies! Tuulivoima on hyvä ratkaisu, mutta
se ei ole välttämättä paras
ratkaisu Suomelle. Suomeen aiotaan rakentaa 1 000 tuulivoimalaa,
mutta sopivien paikkojen löytäminen merialueilta
ja tuntureiden huipuilta voi muodostua haasteelliseksi. Tuulivoiman
syöttötariffi muodostunee noin 200 miljoonaksi
euroksi vuodessa, ja sen lisäksi pitää muistaa,
että siihen pitää myös saada
säätövoima ja se maksaa. Siitä ei ole
vielä keskusteltu, mikä sen säätövoiman
hinta on. Puulla ja turpeella tuotetun energian työllistämisvaikutukset
olisivat olleet paljon suurempia.
Suomeen ollaan puuhaamassa myös biopolttoaineita ja
bioetanolia valmistavaa tuotantoa. Toimijoina ovat ainakin Vapo,
UPM ja Stora Enso. Raaka-aineena ovat puu, turve ja teollisuuden jätteet.
Jälleen on käymässä ilmeiseksi,
että jos viljalla tuotetaan bioetanolia, niin se ei aina
täytä niitä odotuksia edes kasvihuonepäästöjen
osalta, mitä siltä odotetaan. Esimerkiksi Ruotsissa
on todettu bioetanolin joissakin tapauksissa jopa lisäävän
kasvihuonepäästöjä eikä vähentävän
niitä. Kasvihuonepäästöjen vähentämisessäkin
pätee tarkkuuden vaatimus, ei pidä tehdä hukkainvestointeja.
Energiaratkaisuehto on, että Suomessa tuotetaan sähkö mahdollisimman
edullisesti. Sähköstä voidaan tehdä porkkana
teollisuudelle, ettei se siirry muualle. Myös kotitaloudet
hyötyvät edullisesta energiasta.
Myös useat kunnat ovat mukana ydinvoiman rakentamisessa.
Nämä kunnat hakevat itselleen etua edullisesta
sähköstä. Täytyy lisäksi
muistaa, että Suomessa on 600 000 suoralla sähkölämmöllä lämpiävää kiinteistöä.
Uusiutuvan energian tukipaketissa on parasta maa- ja ilmalämpöpumppujen
tukeminen. Se on päästötöntä energiaa
ja käytännössä ilmaista, itse maan
tarjoamaa energiaa. Näiden pumppujen pyörittämisen
tarvitaan kuitenkin edelleen sähköä,
että pumput pumppaavat. Energiaratkaisussa on mielestäni
pyrittävä siihen, että Suomi pääsisi
omavaraiseksi energian tuotannossa. Nyt jo 70 prosenttia energian
tarpeestamme on tuonnin varassa. Tuontienergia pitää korvata
omalla tuotannolla.
Sitten täällä on ollut puhetta Ruotsin
ydinvoimasta, että siellä nyt ollaan tuulivoimaloita
tekemässä ja näin. Mutta Ruotsikin joutui
ottamaan lusikan kauniiseen käteensä, ja hallitushan
siellä jo päätti, että 10 ydinvoimalaa
saneerataan ja uudistetaan ja niitä ei ajeta alas, vaikka
siellä kyseinen parlamentti näin on päättänyt,
niin että nämä ovat näiden asioiden
realismia.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Puhun nyt uusiutuvasta energiasta, vaihtoehdosta
ydinvoimalle. Kotimainen uusiutuva energia, kuten puuhake ja tuulivoima,
tuo lisää kotimaisia työpaikkoja, mikä on
tärkeää.
Vihreiden laskennallisessa mallissa "Vihreän kasvun
malli" tukeudutaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.
Mallin pohjaksi on otettu metsäteollisuuden esittämät
ennusteet sähkönkulutuksesta, 96 terawattituntia
vuonna 2020, vaikka ne ovatkin epärealistisen suuret. Työ-
ja elinkeinoministeriö päätyi omassa
arviossaan siihen, että sähkönkulutus
vuonna 2020 olisi 91 terawattituntia.
Suomen energiapolitiikan olisi viisainta tukeutua uuden ajan
uusiutuvaan energiaan, jossa myös pienen mittakaavan hajautetut
tuotantoyksiköt ovat mukana. Uusiutuva energia vaatii asenne-
ja rakennemuutoksen. Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen
uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla.
Lähes kaikissa Euroopan maissa, vaan ei Suomessa, sähkönkuluttajan
on mahdollista syöttää itse tuottamaansa
sähköä sähköverkkoon
saaden siitä kohtuullista korvausta. Kompensaatio paikalliselle
sähköntuottajalle kannustaisi sähkönkulutuksen
reaaliaikaiseen mittaamiseen ja myös kannustaisi asukkaita
uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Kotivoimaloiden
ostajat hyötyisivät, jos verkkoon syötetyn
ylimääräisen energian voisi netottaa
eli vähentää omasta sähkölaskusta.
Hyöty ulottuu myös työllisyyteen, konepajoille,
ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä. Myös
laitteiden asentajille saadaan työtä. Muutos on
tehtävä sähkömarkkinalakiin.
Suomen uusiutuvan energian lisäystavoite on järkevää kattaa
enimmäkseen tuulivoimalla ja metsähakkeella, mitä meillä riittää,
ja täydentää energiatehokkuudella, rakennusmääräyksillä ja lämpöpumpuilla
sekä muilla uusiutuvan energian lähteillä.
Hallituksen periaatepäätöksessä tuulivoiman
tuotanto nostetaan 0,3 terawattitunnista 6 terawattituntiin vuoteen
2020 mennessä. Vihreiden visiossa tuulivoiman osuus on
liki 10 terawattituntia. Hallitus esittää, että uusiutuvaa energiaa
tuettaisiin tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffilla
ja puun pien-chp-syöttötariffilla. Ihan järkeviä lähtökohtia,
mutta malleja voi tarkastella lähemmin vasta sitten, kun
hallitus antaa lakiesitykset tariffeista.
Valtava määrä lisäydinvoimaa
uhkaa vesittää satsauksen uusiutuvaan energiaan
ja energiatehokkuuteen. On huomattavaa, että toistaiseksi uusiutuvasta
energiasta on vain periaatepäätös, ydinvoimasta
taas valmis lakipaketti, joten asioita ei tosiasiassa pääse
käsittelemään rinnakkain. Ydinvoimapäätösten
tavoiteaikataulu on äärimmäisen tiukka,
ja ihmettelenkin, miksei voitu samaan aikaan käsitellä lakimuutoksia
koskien uusiutuvaa energiaa. Molemmilla päätöksillä on hyvin
kauaskantoiset vaikutukset työllisyyteen. Ensimmäiset
esitykset esimerkiksi uusiutuvan energian syöttötariffeista
on odotettavissa ensi syksyksi.
Tarkasteltaessa tätä uusiutuvan energian periaatepäätöksen
tavoiteasetelmaa on siinä tuulivoiman lisäksi
metsähakkeella iso osuus. Sen käyttö kolminkertaistetaan
noin 5 miljoonasta kuutiometristä noin 13,5 miljoonaan
kuutiometriin. Se on ihan kannatettava periaate, mutta samalla on huolehdittava
luonnon monimuotoisuudesta. Vastapainoksi on lisättävä reilusti
suojelualueita, joilla toimenpiteitä ei tehdä.
Suojelusyistä turpeen käytöstä pitäisi
myös luopua, ja tätä argumenttia tukevat
myös turpeen kivihiiltäkin pahemmat ilmastopäästöt.
Myös Oecd esittää, että turvetta
verotettaisiin Suomessa. Suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen
ja palauttamisen ojitettuja soita ennallistamalla on oltava myös
keskeinen tavoite.
Hallituksen periaatepäätöksessä on
lisäystä myös biokaasulle, lämpöpumpuille,
pelleteille ja vesivoiman pieni lisäys tehostamalla olemassa olevien
laitosten kapasiteettia. Viimeiset vapaat kosket onkin suojeltava,
ja päätös on siltä osin kannatettava.
Puute hallituksen esityksessä on se, ettei uskota riittävästi
uusiin uusiutuvan energian muotoihin. Kierrätyspolttoaineiden
ja aurinkoenergian kasvu oletetaan olemattomaksi.
Ei ole kuitenkaan syytä sulkea ovia muilta vaihtoehdoilta,
kuten geotermiselta energialta, aalto- ja aurinkoenergialta. Esimerkiksi
Malmössä kaupunki haluaa, että uusiutuvan
energian tuotanto näkyy katukuvassa, missä rakennuksia
koristavat näyttävät aurinkopaneelikatteet.
Geoterminen energia, jota hyödynnetään Tanskassa
ja Ruotsissa, on meillä toistaiseksi täysin hyödyntämätön
energiapotentiaali. Esimerkiksi Lundin 47 megawatin geoterminen kaukolämmön
keskus kattaa kolmasosan koko kaupungin lämmityksestä 800
metrin syvyydestä lämpöpumpuilla pumpattavalla
energialla.
Aurinkokeräämöt ovat kehittyneet
niin tehokkaiksi, että niillä on Suomessakin
potentiaalia suuren osan vuodesta. Tyhjiöputkikeräimet ovat
varsin edullisia ja tehokkaita. Tämän vuoden Millennium-palkintoehdokkaana
on Grätzel-kenno eli väriherkistetty aurinkokenno.
Väriherkistettyjen aurinkokennojen hinnan ja suorituskyvyn
suhde on erinomainen. Grätzel-kennolla on todennäköisesti
tärkeä ja laaja rooli uusiutuvan energian sovelluksissa.
Aurinkokennojen lisäksi samaa toimintaperiaatetta voidaan
käyttää akkujen ja vedyn tuotantoon,
molemmat tärkeitä osia tulevaisuuden energiajärjestelmissä.
Hallituksen uusiutuvan energian periaatepäätökseen
sisältyy kolme toisen sukupolven biodiesel-laitosta, ja
tavoitteena on 20 prosentin sekoitusvelvoite liikenteen biopolttoaineelle
vuoteen 2020 mennessä. Ei ole syytä unohtaa kuitenkaan sähköautokehitystä,
koska biopolttoaineet, varsinkin ulkomailta tuotava palmuöljy,
ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Sademetsien kaataminen palmuöljyplantaasien
tieltä aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä.
Orankikanta harvenee, kun sen asuttamia sademetsiä hävitetään.
On siis todella keskeistä huolehtia biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä.
Autoteknologiassa on tuettava kehitystä sähköautoistumiseen,
akkujen kehittämiseen ja latauspisteverkoston synnyttämiseen.
Jäämme odottamaan hallituksen esityksiä uusiutuvasta
energiasta, josta on saatava kiireellisesti päätökset.
Ydinvoiman suhteen ei olisi mikään kiire,
sillä uudet voimalat olisivat vasta käytössä 2020-luvulla.
Onko niin, että ydinvoiman kannattajat pelkäävät
perusteellista käsittelyä, jossa paljastuu yhteiskunnan
kokonaisetu? Vuonna 2020 maailma on ihan toisenlainen kuin nyt.
On uusia innovaatioita ja sovelluksia. Kenen käytössä ne ovat?
Kuka silloin hallitsee kasvavia globaaleja maailmanmarkkinoita?
Uusiutuva energia ja energiateknologia voisi olla Suomelle uusi
Nokia. Ja mitä nopeammin uusiutuvaa energiaa kiirehditään,
sen nopeammin ilmastopäästöt vähenevät.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä sananen energiatehokkuudesta,
koska se, jos mikä, on keskeistä kestävän
tulevaisuuden kannalta.
Hallituksen periaatepäätöksessä on
paljon hyviä ajatuksia, vaikka se ei ole riittävän
kunnianhimoinen. Siihen on otettu osa energiatehokkuustoimikunnan
esityksistä, joskaan ei kaikkia. Energiatehokkuustoimikunnan
esitykset pitäisi kaikki toteuttaa kokonaisuudessaan, sillä ne
ovat varsin realistinen esityksiä.
Vihreiden Vihreän kasvun mallissa on energiatehokkuustoimikunnan
esitysten lisäksi myös muita toimenpiteitä.
Sähkönsäästötavoite
on hallituksen periaatepäätöksessä 5
terawattituntia ja kokonaisenergiassa 37 terawattituntia. Hyviä ajatuksia
ovat oppiva, kehittyvä yhteiskunta, innovaatiot, läpileikkaavat
toimenpiteet, yhdyskuntarakenteen ohjaus, rakennusmääräykset
ja energianeuvonta. Nämä periaatepäätökset
tarvitsevatkin konkretiaa, ja jäämme odottamaan
niitä koskevia hallituksen esityksiä.
EU:sta on tulossa direktiiveinä sähkölaitteille asetettavat
tiukat kulutusnormit, ja onkin erittäin tärkeää säätää niistä EU:n
laajuisesti. EU on riittävän laaja markkina-alue,
jotta paine tuottaa tällaisia laitteita syntyy. Esimerkiksi
autojen katalysaattorien maailmanvalloitus lähti liikkeelle Kaliforniasta,
kun Kalifornia määräsi ne pakollisiksi
autoihin, ja Aasiassakin ruvettiin valmistamaan katalysaattoriautoja.
Energiatehokkuuden rinnalla on aina muistettava materiaalitehokkuus.
Kaikissa tuotannon vaiheissa pitäisi optimoida materian
käyttö ja raaka-aineiden uusiokäyttö,
tehokas kierrätys. Täysi panostaminen materiaali-
ja energiatehokkuuteen uhkaa kuitenkin vaarantua, mikäli
eduskunta tekee megavirheen ja päättää rakentaa
kaksi uutta ydinvoimalaa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Näin komeasti ukkosen jylinän
saattelemana sain käydä aloittamaan tätä energiapoliittista
keskustelua. Usein on pohdittu sitä, kuinka paljon energiaa
on ukkosen purkauksissa, salamoissa. Siitäkin on arvioita,
että ei välttämättä niin
kovin paljon, vaikka energia on silloin hyvinkin tuhoisaa, jos kohti
osuu salaman isku.
Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt mielestäni aivan
oikean ja perustellun energiapoliittisen pakettiratkaisun, jolleka
annan kaiken tukeni. Tämä ratkaisu osoittaa sen,
että Suomessa halutaan osoittaa, että tässä maassa
on energiaa, tähän maahan kannattaa investoida
ja että tässä maassa on myös
työvoimalla työllisyyttä. Suomalaisen
työn turvaamisessa halutaan osoittaa metsäteollisuuden,
metalliteollisuuden, kaivosteollisuuden osalta esimerkiksi se, että energiaa
on tässä maassa.
Mutta, arvoisa puhemies, koen erittäin hyväksi
sen, että tähän liittyy metsäenergian
vankka osuus. Metsät ovat aidosti omaperäinen,
uusiutuva voimavara, joissa tällä hetkellä on
erittäin paljon mahdollisuuksia, jotka jäävät
hyödyntämättä. Metsäenergia
luo työpaikkoja maaseudulle, on parasta aluepolitiikkaa
ja samalla edistää myös metsien hoitoa
siten, että metsät tuottavat parasta mahdollista
tukkipuuta. Pidän hyvin myönteisenä asiana
sitä, että kun metsäenergia on näin
tuotu esille, niin samalla se merkitsee sitä, että koko
maata pidetään asuttuna, elinkeinoilla on mahdollisuus
kehittyä kautta koko maan. Täällä useasti
on viitattu myöskin konepajoihin. Samalla tieverkosto on
saatava sille tasolle, jollaista energiakuljetukset maaseudulta
sinne, missä se jalostetaan energiaksi, sähköksi, lämmöksi,
sitten tarvitsevat.
Pidän tarpeellisena myös sitä, että Suomen
rataverkko niin sanottujen metsäratojen ja vähäliikenteisimpien
ratojen osalta tulee myös hyvään kuntoon
siten, että radat kestävät junien kuljetukset
ja että myös kuljetuskalustoa hankittaisiin riittävästi.
Olen usein tuonut esille sitä, että olemassa olevat
liikennepaikat, joilla on kuormausalueet, tulisi säilyttää.
Meillähän nyt on ajatus, että pitää saada
uusia kuormausterminaaleja, mutta haluaisin, että ne junaliikennepaikat,
joilla on menneitten vuosikymmenien aikana ollut kuormausalueet,
olisivat nyt nimenomaan puutavara- ja energiapuun kuljetuksiin käytettävissä.
Jos autolla joudutaan kuljettamaan kymmeniä kilometrejä energiamassoja,
niin samalla ne viedään perille asti. Näkisin hyväksi,
että jo korjuukoneilla aivan siitä lähiympäristöstä voitaisiin
tuoda junavaunuihin metsäenergiaa. Nämä voisivat
olla siellä entisillä kuormauspaikoilla ilman
näitä kalliita uusia kuormausterminaaleja, jotka
sinänsä ovat hyvä idea, mutta pelkään,
että niistä tulee vaan kalliita kustannuksia,
ja ne ovat kuitenkin sen verran kaukana, että niitä ei
riittävästi käytettäisi.
Edelleen toivon, että meillä junaliikennettä entistä enemmän
kehitettäisiin sähkövedolle. Sähköistämättömille
radoille voitaisiin suunnitella akkukäyttöisiä kiskobusseja.
Samoin toivon, että myös sähköautojen
akkuja kehitetään. Iloitsen siitä, että Varkaudessa
meillä on eräs maailman innovatiivisimpia suunnitelmia
auton akkujen valmistamista varten.
Näen, että sähköä tarvitaan.
Sähkö on hyvä energiamuoto, sillä voidaan
korvata tuontipolttoaineita, tuontienergiaa. Aivan kuten täällä edellä muistaakseni
ed. Karimäki toi esille, tällainen sähkön
pientuotanto olisi myös tavoiteltavaa. Itse olen aikoinaan
lukiolaisena Multialla tuottanut omaan talouteen koskivoimalla sähkön.
Tosin öljylamppukin tuli tutuksi, kun tuo voimalaitoksen
kanava jäätyi kovimmilla pakkasilla. Mutta näkisin,
että tämmöisiä innovatiivisia
ratkaisuja tulisi kehittää pienvesistöihin.
Aivan kuten ed. Karimäki toi esille, niitä pitäisi
voida syöttää sitten maan verkkoon ihan
huoltovarmuudenkin takia.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Muutama huomio tähän aiheeseen.
Hallitus on sitoutunut turvaamaan hinnaltaan kilpailukykyisen, määrältään
riittävän sekä kotimaisuusasteeltaan
nykyistä korkeamman ja toimintavarman energiahuollon. Siksi
oli erinomaista, että hallitus päätti
lisätä EU-velvoitteen mukaisesti uusiutuvan energian
käyttöä 38 prosenttiin Suomen kokonaisenergiankulutuksesta
vuoteen 2020 mennessä. Tämä päätös
oli välttämätön ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi ja Suomen kansainvälisten velvollisuuksien
täyttämiseksi.
Hallituksen uusiutuvan energian paketin on tarkoitus olla selkeä suunnanmuutos
kohti päästötöntä energiantuotantoa.
Periaatepäätöksen mukaan uusiutuvan energian
lisäyksestä 55 prosenttia eli valtaosa saadaan
puusta, 16 prosenttia biopolttonesteistä, 15 prosenttia
tuulivoimasta ja 8 prosenttia lämpöpumpuista.
Mitään energiavaihtoehtoa ei pidä sulkea
pois, ei myöskään lisäydinvoiman
rakentamista.
Arvoisa puhemies! On arvioitu, että uusiutuvan energian
edistämistoimin hiilidioksidipäästöt
vähenisivät Suomessa vuoteen 2020 mennessä vuositasolla
yhteensä noin 7 miljoonaa tonnia. Lisäksi kivihiilen
käytön vähentäminen laskisi
päästöjä vielä noin
2 miljoonaa tonnia. Uusiutuvan energian lisäämisellä olisi
myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
Pelkästään metsähakkeen käytön
kasvattaminen nykyisestä 5 miljoonasta kuutiometristä 13,5
miljoonaan kuutiometriin voisi luoda 6 000—6 500
työpaikkaa. Hallituksen taholla on julkisuudessa esitetty tätäkin
optimistisempia lukuja.
Arvoisa puhemies! Tervetulleessa uusiutuvan energian paketissa
on mielestäni kuitenkin ainakin yksi iso "mutta". Vielä on
epäselvää, millä keinoin ja
minkälaisia väyliä pitkin hallitus aikoo
taata pienpuun päätymisen metsästä energiantuotantoon,
paketin toteuttaminen kun vaatii teollisuudelta suuria investointeja
sekä veronmaksajilta erittäin merkittäviä määriä rahaa,
hallituksen arvion mukaan ensi vaiheessa kymmeniä miljoonia
euroja ja vuonna 2020 jo 300—400 miljoonaa euroa vuodessa,
ja nämä kuljetusmuodot vieläpä ympäristöystävällisesti.
Erityistä huolta liittyy metsäteollisuuden
logistiikkakysymyksiin. Mikäli ja kun mittava uusiutuvan
energian paketti aiotaan nykyisellään toteuttaa,
vaatisi tämä pikaisia toimenpiteitä muun
muassa valtiolta, metsäteollisuudelta ja VR-Yhtymältä.
Tärkeää olisi huojentaa varsinkin rata-
ja kuljetusmaksujen tuomia paineita sekä tehostaa ja kehittää puukuljetuksia
niin metsäteillä kuin satamissakin. Samaan aikaan
on pidettävä huoli siitä, että koulutamme
logistiikka-alalle riittävästi osaajia. Kuljetusketjujen
on oltava sujuvia, ympäristöystävällisiä ja
taloudellisia.
Tämän paketin myötä yksityisille
yrittäjille luodaan aivan uusia mahdollisuuksia, mutta myös
haastavia vaatimuksia. Esimerkiksi metsähakkeen käytön
lähes kolminkertaistaminen vaatisi metsäkoneyrittäjiltä noin
700 miljoonan euron laiteinvestointeja korjuu- ja kuljetuskalustoon.
Voikin kysyä, millaisilla takuilla yrittäjät näitä investointeja
tekevät. Kun muun muassa tähän kysymykseen
löydetään vastaus, ollaan jo paljon lähempänä taloudellisesti
kestävän ilmastopolitiikan toteutumista.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen totesi täällä,
että Suomi toi tänä talvena, joka oli
varsin kylmä, kahden ydinvoimalaitoksen verran sähköä.
No, näiden ydinvoimapäätösten
jälkeen tuonti ei ole enää tarpeen. Olen joutunut
tekemisiin sen verran sähkön toimituksien kanssa,
että olen saanut siinä hyvää tietoa
ja asiantuntijat ovat minua siinä opastaneet. He ovat kertoneet,
että Venäjä on ollut varsin luotettava
sähkön toimittaja. Joku kertoi, että jopa
luotettavampi kuin läntinen naapurimme. Näin minua
valistettiin asiantuntijan toimesta. Nyt näillä ydinvoimaratkaisuilla
pääsemme sähköomavaraisuuteen,
mikä on erittäin tärkeä seikka.
Vaikka tiedän, että täällä toivotaan
puhuttavan nyt näistä ydinvoimalaitoksista, niin
uhmaan kuitenkin tätä ohjetta sillä,
että mainitsen muutaman sanan uusiutuvasta energiasta.
Uusiutuvan energiaratkaisun suhteen toivon, että yhteiskunta
panostaa tieverkostojen hyvään kuntoon. Uusiutuvan
energian paketissa esitetty ratkaisu perustuu suurimmalta osalta
metsästä saatavaan energiaan. Siksi raaka-aine
on saatava metsästä hyvin tuotantolaitoksiin,
joten tiestön kunnosta on pidettävä hyvä huoli.
Timo Kaunisto /kesk:
Arvoisa puhemies! Ydinvoimasta, voimaluvituksesta, bioenergiasta on
täällä puhuttu jo todella paljon, kaksi
iltaa, mutta vielä joitakin huomioita.
Tämä sähköomavaraisuus on
mielenkiintoinen käsite ja yleensäkin sähkömarkkina,
millä tavalla se toimii, ja voidaanko tämmöisestä omavaraisuudesta
ylipäänsä puhua tässä tilanteessa, kun
meillä on tämmöinen yhteispohjoismainen sähköverkko,
joka on vielä laajentumassa Euroopan suuntaan hyvin vahvasti.
Ihan vaan kuvatakseni sitä tilaa, joka muuttuu jatkuvasti,
kävin Fingridin sivuilla ja printtasin reaaliaikaisesti puolitoista
tuntia sitten eli 20.06 olleen tilanteen, josta näkyy,
missä tilanteessa meidän voimajärjestelmämme
oli silloin. Meillä oli kulutusta 8 700 ja risat
megawattia ja tuotantoa 7 330 megawattia. Meillä oli
siis alijäämä- ja tuontitilanne, mikä tuntuu
aika oudolta, koska meillä kuitenkin eletään
tämmöistä loppukevään
tilannetta ja meillä laskennallinen kapasiteetti riittää erittäin
hyvin. Meillä on käytössä nyt
vesivoimaa, lauhdevoimaa, yhteistuotantokaukolämpöä,
yhteistuotantoteollisuudenlämpöä ja sitten
ydinvoimaa, mutta selitys on ydinvoimassa. Meillä on seisokki
käynnissä tuon laskelman mukaan ainakin yhdessä,
ellei kahdessa yksikössä, ja tällä hetkellä ydinvoimakapasiteetti
käy alle puolella teholla.
Mutta mikä on mielenkiintoista, meille tulee ja on
tullut oikeastaan koko talven ajan Venäjältä sähköä 1 300,
1 400, 1 500 megawattia päivässä.
Se ei suinkaan ole kaikki ydinsähköä,
se on aika tasaista kuormaa. Arvioidaan, että siitä noin puolet
on maakaasusähköä ja puolet ydinvoimalla
tuotettua sähköä. Meiltä menee
toisaalta Ruotsiin vajaa 300 megawattia ja tulee etelän
kautta Virosta 300 megawattia. Ilmeisesti tämä energia kierrättää jo
sitten Tanskan kautta tulevaa tuulivoimaa, sillä seudulla
taitaa tuulla tällä hetkellä runsaasti.
Pohjoisen kauttakin tulee vielä vesivoimaa 30 megawattia.
Tällä tavalla Suomi on tämmöinen
läpikulkumaa tälle energialle.
Itse asiassa aika mielenkiintoista on ajatella, mitä viime
talvena tapahtui. Ruotsalaiset ydinvoimayhtiöt tekivät
tehon korotuksen omiin ydinvoimalaitoksiinsa kaikkein kovimman pakkasen
aikana. Voi kysyä, oliko harkittu teko vaiko ei, mutta
kyllä minuakin kiinnostaisi saada sähköstä reilu
1 000 euroa megawattitunti huipputehon aikana. Tämmöisiä tilanteita
varmasti voi syntyä jatkossakin, koska rahastahan on kysymys.
Viime talvena Norjan vesivoima-altaat, jotka yleensä tässä keväällä ja
kesällä toimivat pohjoismaisena sähkövarastona,
tyhjennettiin tämän takia, ja tällä hetkellä Norja
on ollut pitkään sähkön tuoja.
Tällä tavalla tämä sähkömarkkina vaan
pyörii ja pelittää, ja tämän
omavaraisuuskäsitteen pyörittäminen tässä pohjalla
on hiukan harhaanjohtavaa.
Mutta silti kun ajattelemme, mikä on tämän päivän
keskustelun ydin ollut tässä vientiajattelussa,
niin keskeistä on se, että kyllä kun
tehdään sähkömarkkinoiden jakoa,
niin Suomelle on jäämässä tämä ydinvoimakortti
Euroopassa käteen ja selkeästi ollaan avaamassa
ovea sille, että meille voi näitä laitoksia
tulla, nyt kaksi kappaletta ja jatkossa kenties vielä lisääkin.
Ministeri Pekkarinen mielestäni vastasi siihen tyyliin,
että onko sillä sitten niin väliä,
millä sitä sähköä tuotetaan
ja mitä täältä viedään.
Mielestäni se on kyllä ihan olennainen kysymys,
koska tähän liittyy muun muassa tämä ydinjätteen
säilytysongelma hyvin vahvasti nyt ja tulevaisuudessa ja
erityisesti tulevaisuudessa.
On kyllä pakko sanoa, kun täällä on
paljon viljelijäkollegoita, että vertaisin kyllä ydinvoimalaitosta
eräässä mielessä vaikka suursikalaan. Nyt
tuolla Kosken pitäjässä Varsinais-Suomessa ollaan
suunnittelemassa sikalaa tai itse asiassa suurta farmia, jossa olisi
600 000 broileripaikkaa, taisi olla 10 000 emakkopaikkaa,
ja tarvittava rehupinta-ala ja lannanlevityspinta-ala veisi koko
Kosken pitäjän käytettävissä olevan
peltoalan. Kyllä ydinvoimalaa voi verrata suursikalaan,
ja kaikki muu siinä rinnalla, tämmöinen
uusiutuva energia, on sitten vaan säätösikaloita
tai säätölaitoksia.
Jos meillä esitettäisiin tällaisia
suursikaloita joka pitäjään, niin uskoisin,
että vastustus esimerkiksi kollegoiden seurassa tuolla
keskustan piirissä olisi vähän toisenlainen
kuin tässä ydinvoimakeskustelussa, ja kuitenkin
minusta analogia on tässä ihan yhdenmukainen.
Ei jää kovin paljon tilaa muille energialähteille,
kun syntyy suuri peruskuorma verkkoon, jota ei oikeastaan voida
kovin paljon säädellä, vaan ajetaan täysillä alusta
loppuun saakka. Tässä minun mielestäni on
juuri tämä markkinauhka uusiutuville. On liian
iso kilpailija, liian iso peruskuorma sille, että uusiutuvat
voisivat oikeasti kehittyä tukitoimista huolimatta.
Juha Korkeaoja /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen johdolla rakennettu energiapakettikokonaisuus
on epäilemättä tämän vaalikauden
suurin ja tärkein asia ja hakee kyllä vertaistaan
pitemmälläkin ajalla tarkasteltuna. Minusta se
on tasapainoinen ja hyvä kokonaisuus, ja vaikka siihen
sisältyvät uusiutuvan energian kokonaisuus ja
ydinvoiman lisäämisen osuus ovat kaksi eri asiaa,
muodostavat ne joka tapauksessa Suomen energiapolitiikan näkökulmasta
kokonaisuuden, Suomen vastauksen ilmastohaasteisiin.
Uusiutuvan energian osuus on erittäin haasteellinen.
Se sisältää runsaasti tuulienergian lisäämistä,
bioenergian lisäämistä monella eri tavalla
ja muita vähäisempiä uusiutuvan energian muotoja
ja kehittämiskohteita. Tuulienergia on hyvin suosittua
kansalaisten keskuudessa, mutta sen lisääminen
ei ole ollenkaan helppo asia. Sen olemme jo havainneet kaikissa
niissä tilanteissa, joissa muun muassa kaavoitusratkaisuja,
sijoitusratkaisuja on pohdittu. On tärkeää,
että pystymme viemään tuulienergian osuutta
suunnitellulla tavalla eteenpäin, mutta se ei missään
tapauksessa tule olemaan helppoa. On myöskin suoraan todettava
se, että tämän päivän
hintatasossa tuulienergiaa on pidettävä erittäin
kalliina vaihtoehtona, joka tulee vaikuttamaan sähköenergian
kokonaishintaan sitä nostavasti riippumatta siitä,
millä tavalla syöttötariffijärjestelmä käytäntöön
viedään.
Toinen suuri ja meille luontaisempi alue ja halvempi vaihtoehto
on bioenergian lisääminen. Täällä meillä on
runsaasti puuvaroja. Ainespuun kasvu on 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kiitos
niiden ratkaisujen, joita 1960- ja 1970-luvulla on tehty metsien
kasvun lisäämiseksi. Sen lisäksi oikeastaan
meillä on vielä ehkä 10—20 miljoonaa
kuutiometriä kasvua, jota ei lasketa tähän
mukaan, joka ei ole siis ainespuun vahvuista kasvua tai mittaluokaltaan
sitä kasvua, mutta joka tapauksessa biomassan kasvua meidän
metsissämme. Eli runsaasti näitä varoja
on olemassa.
Ongelmatonta ei kuitenkaan tässäkään
suhteessa ole energiapuun käytön lisääminen.
Peruslähtökohtana täytyy olla ensinnäkin
se, että pyritään puunkäytössä mahdollisimman
korkeaan jalostusasteeseen. Ei saa olla itsetarkoitus puun käyttäminen
energiaksi, vaan puu on raaka-aine, jonka eri komponentteja tulee
käyttää mahdollisimman viisaasti pyrkien,
niin kuin sanoin, mahdollisimman korkeaan hyötysuhteeseen
tämän tärkeän uudistuvan raaka-aineen
käytössä.
Kun johtamassani kansallisessa metsäneuvostossa käsiteltiin
mahdollisuuksia puun energiakäytön lisäämiseksi
2000-luvun puolivälissä, päädyttiin
siihen, että jo 10 miljoonan kuutiometrin käyttö energiapuuksi
on todella suuri haaste, ja sitä pidettiin 2010-luvun puoliväliin
mennessä maksimaalisena mahdollisuutena tuolloin. Nyt kuitenkin
tämä tavoite on nostettu puolitoistakertaiseksi
tähän nähden, eli kasvua huomattavasti enemmän
vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää kyllä erittäin
monenlaisia toimia, joita täällä on muissa
puheenvuoroissa käsitelty metsäenergian käytön
lisäämisen osalta.
Peltoenergiaa on mahdollista lisätä. Meillä on joka
vuosi 400—500 miljoonaa kiloa viljaa, jota viedään
erittäin huonolla hinnalla maan rajojen ulkopuolelle. Merkittävä osa
tästä pitäisi käyttää bioetanoliksi,
joka olisi samalla valkuaisomavaraisuuden parantamista ja sikäli
perusteltavissa ei vain energiapoliittisista syistä vaan
myöskin valkuaispolitiikan näkökulmasta.
Biokaasusta on täällä puhuttu. Se
on tärkeä osa ei vain energiapolitiikkaa, se on
ympäristöpolitiikkaa, ravinteiden kierrättämistä jne.,
siis monipuolinen vaihtoehto sekin, mutta osana myös uudistuvaa
energiaa.
Unohdin sanoa puuenergian osalta, että — kun
täällä vihreitten puheenvuorossa on monta kertaa
todettu, että turpeenkäyttöä pitää vähentää — tosiasia
kuitenkin on se, että puun lisäkäyttö edellyttää turpeenkäyttöä kahdesta
syystä. Polttoteknologian takia, jossa päästään
parempaan hyötysuhteeseen, edelleenkin parempaan hyötysuhteeseen,
vaikka tässä suhteessa puun yksittäispolttokin
on kyllä kehittynyt. Mutta ennen kaikkea turvetta tarvitaan
varmistamaan se, että ellei riittävästi
puuta ole käytettävissä, on olemassa
varapolttoaine näille laitoksille.
Mutta sitten tähän ydinvoiman osuuteen. Siitä haluan
todeta sen, että olen ollut täällä käsittelemässä 1990-luvun
alkupuolelta alkaen näitä ydinenergiahankkeita,
ja joka kerta ydinenergian lisäämisen vastustajien
pääargumentti on ollut se, että sähkönkulutus
on arvioitu liian korkeaksi, sähkönkulutus ei
kasva. 1990-luvun alkupuolella kun asia oli esillä ja meidän
sähkönkulutuksemme oli tasolla 60 terawattituntia
vuodessa, ympäristövaliokunnassa ydinenergian
lisäämisen vastustajat totesivat, että sähkönkulutus
ei nykytasosta, siitä silloisesta tasosta, kasva, vaan arviot
on tehtävä ja tuotannon kehittämisen
on lähdettävä siitä, että sähkönkulutus
ei kasva. Tosiasia on kuitenkin se, että nimenomaan sähkönkulutuksen
kasvu on ollut suurin piirtein trendinomaista, lineaarista 1950-luvulta
alkaen. Myös 2000-luvun alussa, kun Olkiluoto kolmosta
käsiteltiin, niin sama tilanne oli: vastustajat olivat sitä mieltä,
että sähkönkulutus ei kasva tai sen ei pidä kasvaa
ja siksi tällaista uutta tuotantoa ei tarvita.
Tilanne vaan näyttää nyt olevan sellainen,
että jos meillä on hinnaltaan ennustettavaa ja
tuotantovarmuudeltaan hyvää sähköntuotantoa,
se aikaansaa meille teollisuutta ja tuotantoa, joka tätä sähköä käyttää.
Jos sellaista tuotantoa ei ole, jos olemme esimerkiksi vain tämän
uudistuvan tuotannon varassa, tiedämme ainakin tämän
päivän tilanteesta, että se ei kannusta
teollisuutta tekemään pitkäaikaisia energiaintensiivisiä ratkaisuja.
Pitäisikö meillä siis olla energiaintensiivistä tuotantoa?
Monet sanovat, että ei, että kehitetään toisenlaista
tietointensiivistä taloutta. Hyvä on, kehitetään
myös sitä, mutta niin kauan kuin maailmalla käytetään
korkeajalosteisia tuotteita, vaikkapa jaloterästä,
niin luulen, että se on globaalisti ympäristön
kannalta parempi ratkaisu, että sitä tehdään
Suomessa kuin että sitä tehtäisiin jossain
muualla. Eli minusta on perusteltua ja ympäristön
kannalta arvokasta, että juuri meillä, jossa energia
käytetään tehokkaasti teollisuudessa,
myös tällaista energiaintensiivistä tuotantoa
kehitetään. Meillä on pitkä perinne,
ja meidän taloudellinen rakenteemme perustuu pitkälti tähän
tosiasiaan.
Totta kai me olemme kaikki pohtineet erityisesti ydinjäteongelmaa,
ja asiassa on nähty kansainvälisestikin kaksi
perusratkaisua. Täällä ed. Zyskowicz
puhui siitä, että ydinjäteongelma ratkennee
vuosien kuluessa teknologian kehittymisen myötä,
niin että jäte voidaan tehdä vaarattomaksi,
hyödyntää siinä vielä oleva
energia ja tällä tavalla käyttää uudelleen.
Tämä saattaa olla mahdollista, mutta tähän
emme voi tietenkään tukeutua varmasti, vaan pitää hakea
sellaisia ratkaisuja, joita Suomessa on haettu korkea-aktiivisen
jätteen turvalliseksi, pysyväksi sijoittamiseksi.
Täällä on puhuttu myös onnettomuusriskistä. Totta
kai sekin on olemassa, mutta voi sanoa, että Olkiluoto
kolmosen tyyppinen kolmannen sukupolven ydinvoimalaitos, tai miten
näitä sukupolvia lasketaan, maailman modernein
ydinvoimalaitos, on huomattavasti turvallisempi kuin ne ydinvoimalaitokset,
joissa vahinkoja on sattunut, erityisesti Tšernobyl-tyyppiset
reaktorit, mutta totta kai tämäkin on yksi tosiasia.
Kuitenkin me näemme, että myöskään öljytuotanto,
minkä aiheuttamia vahinkoja näemme nyt Yhdysvalloissa,
ei ole sekään ongelmatonta ympäristön
kannalta, ja voidaan puhua ympäristökatastrofista,
joka on vielä tuntematon, mutta jo tähän
mennessä tiedämme, että se on erittäin laaja
ja vaikea ongelma, jossa myöskään vakuutukset
eivät kata sitä vahinkoa, mikä on syntynyt,
vaan viime kädessä sitten veronmaksajat joutuvat
kustantamaan, jos sitä ylipäätään
rahalla tätäkään vahinkoa voidaan
kustantaa.
Meillä epäilemättä ydinvoimalaonnettomuuden
suurin riski ei liity Suomessa oleviin voimalaitoksiin vaan meidän
lähialueillamme Venäjän puolella oleviin
nimenomaan Tšernobyl-tyyppisiin voimalaitoksiin, joihin
mikään vakuutus- tai muu järjestelmä ei
ylety.
Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että mielestäni
tämä kokonaisuus, jossa on mittava uusiutuvan
energian lisäyspaketti ja nämä kaksi
lupaa uusille ydinvoimaloille, on hyvin perusteltu. Se on ennen
kaikkea teollisuuspoliittinen ratkaisu ydinvoiman lisäämisen
osalta: kannustaa, aktivoi suomalaista tuotantoa investoimaan meille, meidän
tärkeään osaamisalueeseemme, energiaintensiiviseen
tuotantoon. Tällä tavalla se on erityisen perusteltua
tämän kokonaisuuden osana.
Se, miten sitten nämä ajoittuvat, jos kaksi
lupaa ja kun kaksi lupaa nyt annetaan, jää tietysti nähtäväksi.
Todennäköistä on, että molemmat hankkeet
eivät etene samassa tahdissa vaan niitten valmistuminen
ajoittuu eri aikaan, ja sillä tavalla myöskin
se kuva, mitä on todettu 2020-luvun alusta nopeaan tuotannon
lisäämiseen, ei todennäköisesti
silloin toteudu, vaan nämä laitokset valmistuvat
eri aikaan.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Tarja Filatov.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että ed.
Korkeaoja muistutti mieleemme Meksikonlahdella tapahtumassa olevaa valtaisaa
ympäristökatastrofia, jota todellakaan ei rahalla
korvata. Siellä menee varmasti biodiversiteetti saman tien
ja saattaa muutama laji hävitä lopullisesti myös
sukupuuttoon täältä planeetalta tuon öljykatastrofin
tuloksena. Kuitenkin oleellista on siinä se, tuossa tapauksessa,
että se on ahneuden aikaansaama, mereltä vaikeista olosuhteista
pumpataan öljyä. 400 miljoonaa dollaria on BP:n
päivittäinen voitto, ja ne vastuut ovat 40 miljoonaa
dollaria.
Aivan samalla tavalla suomalainen energiateollisuus tähyää nyt
voiton perään, siihen, että se voi ydinsähköä myydä kovaan
hintaan Keski-Euroopan, Baltian markkinoille, ja taustalla on myös
Saksan politiikka, että sinne ei ydinvoimaa lisää rakenneta.
Sen takia saksalainen yritys on täällä rakentamassa
ydinvoimaa. Sillä on tietysti maskina sitten näitä pikkuyrityksiä Suomesta, mutta
E.ON on ehdottomasti Fennovoiman suurin yksittäinen omistaja
pitkällä välillä, marginaalilla,
seuraavaksi tulevaan. Se yritti omalla nimellään,
ei onnistunut, tuolloin Loviisaan. Nyt se puki Suomen kansallispuvun
päälleen, otti nimen Fennovoima, ja eiköhän
löytynyt tukea, etenkin keskustan joukoista, kun luvataan
paikka joko Simosta tai sitten Pyhäjoelta.
Arvoisa puhemies! Tässä on todettu, että myös
kaikilla energiatuotantovälineillä on omat ongelmansa.
Tuulivoimalla on, siihen pitää kaavoittaa viisaasti,
ei niin, että se tärvelee luontoa, keskeisiä luontoalueita.
Ei niin, että se aiheuttaa esimerkiksi lintumuuttoreiteille
ongelmia. Mutta esimerkiksi uraanivoimalan sijoittuminen Simoon
aiheuttaa selkeitä ongelmia luonnon lohikannoille
Simojoessa, Tornionjoessa ja niiden seurauksia ei ole
yvassa pystytty muuta kuin aprikoimaan. Eli nimenomaan
Fennovoimalla on uutena sijoituspaikka-, ydinvoimahankkeena juuri
näitä paikallisia ongelmia. Taas sitten esimerkiksi
Pyhäjoella ovat nämä linnuston muuttoon
liittyvät ongelmat.
Maapallo on menossa todellakin — ei edes ensimmäisessä luokassa — kohti
tuhoa, ja tämä kestävän kehityksen
unohtaminen, materiaalitalouden unohtaminen, se että me
täällä Pohjoisessa Suomessa elämme,
niin kuin meillä olisi kolme planeettaa käytettävissä,
nämä kaikki on ongelmia, ja ne kiteytyvät
siinä, että haetaan tällaista suurta
energiabulkkituotantoa. Oikeastaan täällä on
puhuttu jo kolmesta uudesta ydinvoimalasta sen lisäksi,
että yhtä nyt sorvataan valmiiksi siellä Olkiluodossa.
Eli neljä kaiken kaikkiaan tässä lähitulevaisuudessa
on ydinvoimalobbilla silmissä, tämä paratiisi.
Mutta meidän aktiiviministerimme täällä,
ministeri Pekkarinen, joka nyt ei ole enää paikalla, mutta
ihan kiitettävästi on tätä asiaa
täällä ollut vauhdittamassa omasta näkökulmastaan,
ei ole vastannut niihin debatin kysymyksiin, onko se todella 200
miljoonaa euroa vuodessa, joka menee tuulivoiman syöttötariffiin,
ikään kuin veronmaksajien rahoja. Edustajat Korkeaoja,
Palm ja Kangas ovat tähän myös puuttuneet.
Mielestäni siinä on laskuvirhe, ainakin näin
kansalaisjärjestöt ovat viitanneet, ei ole otettu
huomioon inflaatiovaikutusta, eli 100 miljoonaa euroa.
Tehokkuustavoitteen jälkeenjääminen,
ei 20 prosenttia vaan noin 10 prosenttia, on toinen asia, samoin
kuin tämä paljon puhuttu väärä laskelma siitä,
että ydinvoimaratkaisu vähentäisi 10
miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Kuitenkin Vtt on pyydettäessä laskenut, että se
on miljoona tonnia hiilidioksidia per reaktori.
Turpeesta on puhuttu, mutta on aina syytä muistuttaa,
että turve on se monisairas energialähde. Sillä on
sekä paikalliset haitat ja ongelmat, rehevöityminen,
biodiversiteetin hävittäminen, että globaalit
ongelmat hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta.
Se on aina huonompi kuin jopa kivihiili. Ja sitä ei pidä edes
verrata tietenkään kivihiileen, vaan siitä pitää yksinkertaisesti luopua.
Se ei ole Suomelle mikään tulevaisuuden vahvuus.
Arvoisa puhemies! Tässä Stora Ensosta täytyy
sanoa se, että se antoi huomenlahjan hallitukselle, kun
se lopetti Varkauden paperikoneen juuri silloin, kun hallitus ilmoitti,
että ydinvoimaesityksiä tulee vähintään
nyt kaksi kappaletta. Näin ollen meillä ei ole
selvää yhteyttä siihen, että jos
me nyt lisäämme tätä sähkön
tuotantoa, niin tänne sitten tulee, kuin karhut meden perään,
raskasenergiaintensiivinen teollisuus. Kyllä meidän
pitää edelleenkin muihin arvoihin ja vahvuuksiin
luottaa.
Täällä ed. Leppä mielestäni
hyvin viittasi myös tähän käsittelyjärjestyskysymykseen,
joka on eduskunnan oma asia, siis tähän kiireeseen,
ja mielestäni ed. Lepän, joka on maa- ja metsätalousvaliokunnan
puheenjohtaja, arvio siitä, että syksyllä olisi
hyvä katsoa tämä biopaketti ja sitten
nämä ydinvoimaluvat rinta rinnan, olisi myös eduskunnan
työn kannalta selvästi parempi. Se ei merkitse
sitä, että meidän tarvitsee täällä kesää viettää,
vaan siinä syyskuun alussa, kun istuntokausi alkaa, on
hyvää aikaa keskittyä tähän
hallituksen esitykseen kahden ydinvoimalan rakentamisesta ja Posiva
Oy:n toiminnan laajentamiseen.
Tässä on nimittäin monestakin eri
vaihtoehdosta kysymys — nollavaihtoehdosta, yhdestä vaihtoehdosta,
kahdesta vaihtoehdosta — eli näitä vaihtoehtoja
on useampia.
Arvoisa puhemies! Lopuksi, meillä ei ole mitenkään
syytä röyhistää rintaamme siitä,
että Suomeen jo rakennetaan maailman moderneinta uraanivoimalaa,
ei siitä, että se johtaa ehkä uraanikaivosten
avaamisvaatimuksiin myös Suomessa, eikä siitä,
että edes tämä moderni uraanivoimala
ei todellakaan näytä valmistuvan. Haasteita, ongelmia
on, ja ydinvoimatuotannossa niitä on todellakin jatkossa,
tulee olemaan kasautuvassa määrin, jos me hankimme
vielä kaksi muuta prototyyppimäistä kohdetta
Suomeen rakennettavaksi.
Ensimmäinen varapuhemies:
Muistuttaisin edustajia, että puheenvuoron suosituspituus
on 5 minuuttia!
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Pohdin tässä puheenvuorossa
ydinvoimalapäätöksiin liittyvää uraanikaivosongelmaa.
Uraanikaivokset ja niiden aiheuttamat ympäristöhaitat
ovat vakava ydinvoimateollisuuteen liittyvä globaali ongelma.
Uraanin etsintä on vilkastunut Suomessa. KTM teki päätöksen
uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle lokakuussa 2006.
Arevan valtaus on voimassa viisi vuotta. Yhtiö sai Enossa
ja Kontiolahdella valtausoikeudet 18 alueeseen, joiden kokonaispinta-ala
on noin 1 500 hehtaaria. Valtausalueilta etsitään
uraania ja toriumia.
Talvivaaran nikkelikaivos Kainuussa on myös potentiaalinen
uraanikaivos. Talvivaaran malmissa on tiedetty olevan uraania, vaikka
kaivoksen ympäristöluvissa siitä tuskin
puhutaan. Nyt suunnitellaan Talvivaaran uraanin talteenottoa sivutuotteena,
ikään kuin tämä vähentäisi
säteilyongelmia.
Myös Soklin erämaakaivoshanke huolettaa monia.
Se vaarantaa poronhoidon toimintaedellytykset ja saamelaisten alkuperäiskansojen
oikeudet. Suunniteltu junarata pirstoo suojelualueita ja uhkaa jokihelmisimpukkaa
Itä-Lapissa. Nuorttijoki sivuhaaroineen uhkaa jäädä kaivosalueen
alle. Sen virtaama pienenee, ja jokeen voi joutua kaivoksen jätevesiä,
jolloin taimen, harjus ja siika vaarantuvat. Kaivosalueen vaikutuspiirissä on
muun muassa UKK:n kansallispuisto.
Suurissa uraanivoimaa käyttävissä maissa,
kuten Saksassa ja Ranskassa, ei ole lainkaan omaa uraanin tuotantoa.
Syynä ovat hallitsemattomat, pysyvät ympäristöongelmat,
joista todistavat Arevan jo suljetut uraanikaivokset. Uraanikaivostuotannossa
syntyy radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllistä jätettä,
joka saastuttaa vesistöjä ja maa-alueita sekä altistaa
ihmisiä säteilylle ja raskasmetalleille. Jokainen
uusi kaivos tai ydinvoimala pahentaa ongelmaa.
Tuhannet suomalaiset pelkäävät uraanikaivoshankkeiden
takia juomavetensä, viljelysmaidensa ja asuinympäristöjensä puolesta.
Tutkimusten mukaan kansan enemmistö vastustaa ydinvoiman
lisärakentamista, uraanikaivoksia ja ydinjätteen
tuontia.
Ed. Jyrki Kasvi piti hyvän puheenvuoron, jossa hän
pohti yhteiskuntien vakautta ja sitä, kuinka pitkälle
vuosikymmeniksi ydinvoimapäätökset vaikuttavat.
Köyhät, kehittyvät maat kantavat ison
taakan uraanin louhinnasta syntyvistä ympäristö-
ja terveyshaitoista. Me emme halua uraanikaivoksia tänne,
miksi sitten toisaalle? Voiko ongelmat sysätä toisille?
Vaikka ydinvoimalaonnettomuuden riski on hyvin pieni, on se
kuitenkin olemassa. Vakavan ydinonnettomuuden vaikutukset ovat niin
laajat ja tuhoisat, että vakuutusyhtiöt eivät
ota ydinvoimaloita vakuutettavakseen. Historiassa on pelottavia
esimerkkejä ydinvoimalaonnettomuuksista ja lukuisia läheltä piti
-tilanteita. Tuhoisin oli Tšernobylin onnettomuus vuonna
1986. Muita onnettomuuksia ovat esimerkiksi USA:n Three Mile Island
vuonna 1979 ja Ranskan Saint-Laurent vuonna 1980. Ydinvoima ei ole
kestävä tulevaisuuden ratkaisu, ja siksi yli puolet
suomalaisista vastustaakin lisäydinvoiman rakentamista.
Arvoisa puhemies! Olkiluoto 3:n valmistuttua eli vuoden 2012
jälkeen mahdollisesti rakennettavan ydinvoiman lisäkapasiteetti
olisi samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kulutusennusteen ylittävä tuotanto,
siis tarkoitettu vientiin. Olkiluoto 3 sai rakennusluvan kahdeksan
vuotta sitten. Vastaavassa ajassa maailman tuulivoimakapasiteetti
on kahdeksankertaistunut. Suomi lähti silloin ydinvoiman
tielle, ja muut löysivät uudet polut. Toistaako
Suomi taas saman virheen?
Greenwichin yliopiston energiatutkimusprofessorin Stephen Thomasin
mielestä Olkiluoto 3 on varoittava esimerkki maailmanlaajuisesti.
Hänen mukaansa ydinvoimaloiden hinta-arviot ovat kuusinkertaistuneet
viimeisen 10 vuoden aikana. Areva lupasi 3 miljardin euron kiinteän
hinnan 4,5 vuoden rakentamisajalla. Kaikki on mennyt kuitenkin pieleen.
Laitos on 4 vuotta myöhässä, kustannukset
ovat nousseet 75 prosenttia, sopimus on riidanalainen, on oikeusjuttuja.
Laitoksen instrumentoinnilla on lisensointiongelmia.
Myös käytöstä poistettujen
laitosten purkaminen maksaa. Nyrkkisääntö on,
että purku on neljä kertaa rakentamista kalliimpaa.
Tätä seikkaa ei ole ollenkaan huomioitu näissä päätöksissä,
ja kysynkin: kuka aikanaan maksaa käytöstä poistuvien
laitosten sulkemisen ja purun? Olkiluoto 3:sta pitäisi
ottaa opiksi.
Uusiutuvaan energiaan satsaaminen tuottaisi heti uusia innovaatioita,
kun taas uudet ydinvoimalat tuottaisivat sähköä vanhalla
tekniikalla vasta 2020-luvulla. Keitä me kuuntelemme? Tuetaanko
menneeseen tarrautujia, jotka huutavat suureen ääneen
halpaa sähköä, vai tuetaanko tulevaisuuden
menestyjiä muutosvastarinnasta huolimatta?
Arvoisa puhemies! Sähkönkulutukselle on esitetty
eri arvioita tahosta riippuen. On Metlan arvio ja työ-
ja elinkeinoministeriön aiemmin esittämä arvio,
että sähkönkulutus vuonna 2020 olisi
91 terawattituntia. Sitten metsäteollisuus esitti oman
arvionsa, 96 terawattituntia, jonka pohjalta ministeriö muutti
käsitystään kestämättömällä tavalla.
Pitää myös ottaa huomioon, että rakenteilla
oleva Olkiluoto 3:n voimala tuottaa valmistuessaan 12 terawattituntia
sähköä. Uusiutuvien osuus jää hallituksen
periaatepäätöksessä EU:n meille
asettamalle minimitasolle, vaikka meillä olisi mahdollisuus
parempaan ratkaisuun.
Pääosin ulkomaalaisella työvoimalla
rakennetut yksityiset laitokset eivät palvele yhteiskunnan
kokonaisetua, vaikka ne onnistuisivat toimimaan voitolla, jos vaihtoehtona
ovat uudet tekniikat ja kotimainen työllistäminen.
On itsepetosta uskotella, että uusiutuvan energian paketti saisi
toteutuakseen tarpeeksi pääomia, jos meillä on
ylimääräistä, halpaa sähköä,
jota riittää vientiinkin.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Täällä ed.
Timo Kaunisto esimerkillisesti ja erinomaisesti selvitti meille,
mitenkä sähkökauppa toimii. Se on juuri
aivan niin kuin hän kertoi. Haluan vain yksinkertaistaa
puhuessani sähköomavaraisuudesta sen, että sähköomavaraisuudella
tarkoitan, että Suomella on kapasiteettia tuottaa se määrä energiaa,
mitä Suomessa keskimääräisesti
pääsääntöisesti kaivataan,
omin avuin. Totta kai, koska sähköä ei
voida varastoida, niin sähkö liikkuu yli rajojen,
juuri kuten ed. Kaunisto erittäin hyvin meille valaisi.
Kannatan lämpimästi myös näitä biokaasulaitoksia,
joiden suhteen ed. Kaunisto näyttää olevan
myös hyvin asiantunteva. Olen ilahtunut, jos meiltä löytyy
peltokapasiteettia kasvattaa nurmea ja muuta biomassaa sen verran,
että sitä löytyy biokaasulaitosten käyttöön.
Haluan kuitenkin sanoa, että tiedän, että energiayhtiöillä on
niin sanottua vihreää sähköä,
esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua, jota kansalaiset haluavat ostaa
ja josta he haluavat maksaa korkeamman hinnan. Arvostan sitä suuresti.
Kuitenkin on niin, että emme voi tietää esimerkiksi
ladatessamme eduskunnan kännyköitä, käytämmekö juuri
siihen sitä sähköyksikköä,
joka on tuotettu tuulivoimalla. Emme tiedä, onko se tuotettu tuulivoimalla
vai ydinvoimalla. Eli näin se sähkö liikkuu,
se on vihreää, ja se on ydinenergiaa. Sähköä ei
voi taltioida, vaan se liikkuu verkossa kaiken aikaa.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Korkeaoja aiemmin sanoi, että ydinvoiman vastustajat
aina esittävät, että sähkön
kulutus ei enää kasva. Itse olen yrittänyt
kuunnella valtaosan tämänpäiväisestä noin
8,5 tuntia jatkuneesta keskustelusta, eikä korviini ole
varsinaisesti sattunut kenenkään väittäneen,
että nyt sähkön kulutuksen kasvu tähän
pysähtyy.
Sen sijaan keskustelussa on useaan otteeseen viitattu työ-
ja elinkeinoministeriön arvioon, jonka mukaan sähkön
kulutuksen kasvu jäisi 10 terawattituntiin seuraavien kymmenen
vuoden aikana. Siis sähkönkulutus kasvaisi, mutta
se kasvu olisi maltillisempaa kuin nyt hallituksen päätöksen
perustana olevissa arvioissa on esitetty.
Vihreät ovat ottaneet vieläkin maltillisemman lähestymistavan,
eli useaan otteeseen siteeratussa vihreän kasvun mallissa,
jossa sähkön tarve katetaan ilman lisäydinvoimaa,
oletetaan, että sähkön kulutus kasvaa
vieläkin reippaammin eli yhtä paljon kuin teollisuus
on itse esittänyt. Itse en näkisi, että tässä keskustelussa
juuri kukaan olisi väittänyt sähkön
kulutuksen kasvun pysähtyvän. Nyt keskustellaan
vain lähinnä siitä, kuinka paljon se
sähkön kulutus kasvaa, ja sitten tietysti ennen
kaikkea siitä, miten se sähkön kulutuksen
kasvu on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevintä kattaa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tuon ed. Tynkkysen hyvän puheenvuoron
perään: Vuoden 2030 sähkönkulutusennusteessa
on erittäin laaja haarukka. Joidenkin mielestä minimi
olisi 17 terawattituntia ja siitä aina 60 terawattituntiin.
Ehkä 2030 oikea taso on 20 terawattituntia, josta uusiutuva
ja tuuli yhdessä olisi 15 terawattituntia ja Olkiluoto
3. Jos kaksi ydinvoimalaa tulee, niin yhteensä jopa 40
terawattituntia eli yhteensä 55 terawattituntia eli 35
terawattituntia ylimäärää. Tällöin
on selvä, että siinä tulee sellainen
ylimääräinen sähkön
myynti eteen ja Suomesta tulee ydinsähkön viejä ja,
pelkään pahoin, ydinpolttoainehauta.
Lopuksi, arvoisa puhemies, Ruotsin sähkön käyttö toisaalta
on ollut hyvin maltillista. Siellä sähkön
käyttö ei ole oleellisesti lisääntynyt
1990-luvun alusta, eli 1980- ja 1990-luvun vaihteen jälkeen
se on pysynyt varsin maltillisena. Siitä huolimatta siellä on
hyvin intensiivistä teollisuutta ja kehittynyt yhteiskunta.
Juha Korkeaoja /kesk:
Arvoisa puhemies! Sähkön kulutuksen kasvu
on kiinteässä yhteydessä sähköntuotantopäätöksiin.
On aivan selvää, että jos me tekisimme
päätöksen, että ydinvoimaa ei
lisätä ollenkaan ja vaikka meillä teoriassa
olisi mahdollisuus uusiutuvia energiavaihtoehtoja vieläkin
enemmän teoriassa hyödyntää kuin
tämä esitys on — minusta nykyinenkin
esitys on viritetty aivan maksimilleen — niin se ei kuitenkaan
riitä vakuuttamaan meidän teollisuuttamme siitä,
että hinnaltaan ja tarjonnaltaan ennustettavaa sähköä olisi
käytettävissä sillä tavalla,
että sen varaan voitaisiin rakentaa energiaintensiivistä tuotantoa,
eli sitä ei silloin syntyisi ollenkaan. Tietysti sitten
joku jälkeenpäin voisi sanoa, että no,
mitä minä sanoin, ei tämä kulutus kasva.
Nämä ovat sillä tavalla yhteydessä,
kun tehdään päätöksiä.
Nimenomaan ydinvoiman etu on se, että sen jälkeen
kun kiinteät kustannukset ovat olemassa, niin muuttuvat
kustannukset ovat varsin pienet ja hinta on siis ennustettava, tuotanto
on hyvin varmaa. Niin kuin olemme nähneet, Suomen ydinvoimaloitten
käyttöaste on korkea. Eli energia on sellainen
osa kustannusrakennetta, joka monelle teollisuudenalalle on aivan
keskeinen, vaikkapa nyt Outokummun tyyppiselle yritykselle, ja tällaisten
kulmakivien varaan voidaan tuotantoa rakentaa. Mutta valitettavasti
sellaisia tuotantopäätöksiä ei
synny pelkästään uusiutuvan energian varaan.
Keskustelu päättyi.