Arvoisa puhemies! Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten tänään solmima historiallinen työllisyyssopimus on ensiluokkaisen tärkeä Suomelle nyt, kun maailmantalous on haastavassa tilanteessa. Työllisyyssopimukseen sisältyy lukuisia keinoja, joilla voidaan parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoimaa sekä tuoda talouteen ennustettavuutta. Hallituksen aktiivisuutta työllisyyssopimuksen saavuttamisessa voidaan pitää erittäin isänmaallisena tekona; se turvaa myös suomalaisten työpaikkoja. Haluan onnitella pääministeri Kataista rakentavan ja tulevaisuusorientoituneen ratkaisun löytymisestä ja kysyä pääministeriltä:

Mitkä ovat työllisyyssopimuksen keskeiset konkreettiset keinot suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvin tärkeä sopimus sisällön kannalta mutta myös päätöksenteon kannalta, eli tämän hengen kannalta. Jos käsittelee tämän aineettoman puolen ensin, niin tämmöisessä epävakaassa tilanteessa on äärettömän tärkeää, että Suomessa osataan sopia, osataan tehdä sovinto, ja osataan tehdä päätöksiä vaikeassa tilanteessa vaikeista asioista, ja tällä on jo itseisarvo.

Mutta mitä tulee sitten tähän sisältöön, niin työmarkkinajärjestöt, työnantajat ja työntekijät, sopivat palkkaraamista, sopivat työelämän kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä, ja se on puhtaasti heidän asiansa. Näyttää siltä, että se on hyvin tähän aikaan sopiva. Hallitus on omalta osaltaan ollut vauhdittamassa ja tukemassa tämän sopimuksen syntymistä sellaisista lähtökohdista, jotka ovat meidän mielestämme ylipäänsä yhteiskunnan kehittymisen kannalta järkeviä: työnteon palkitsevuuden vahvistaminen; ostovoiman vahvistaminen; kilpailukyvyn vahvistaminen esimerkiksi yhteisöveroa alentamalla; uusien teknologisten innovaatioitten edistäminen t&k-verovähennysmallin etsimisen kautta; investointien helpottaminen henkiseen pääomaan, eli kun työntekijä saa koulutusvapaata, niin se on myös verovähennysoikeutettua yrittäjälle, eli investoinnit henkiseen pääomaan tulevat aivan uuteen katsantoon. Eli tässä on laaja-alainen positiivinen, kilpailukykyä, työllisyyttä, ostovoimaa ja tulevaisuuden luottamusta lisäävä paketti käsissä, ja toivomme, että liitot arvostavat tätä ja liittyvät tähän hyvin laajasti.

Arvoisa puhemies! Ratkaisun aikaansaaminen on hyvä asia, ehdottomasti. Kysymykseni liittyy nyt lähinnä siihen, että maailmantalouden muutos täällä ympärillä on erityisen haastava ennen kaikkea suomalaisen yrittäjyyden kannalta ja yrittäjyydessäkin vielä nimenomaan tavallisten pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Kun hallituksen perusbudjetti, joka on tänne annettu, ei sisällä sellaisia ainespuita, joilla nimenomaan työllistämistä ja näiden pienten yritysten mahdollisuuksia parannettaisiin, miten pääministeri katsoo nyt tämän sopuratkaisun edistävän sitä tavanomaisen suomalaisen pienyrityksen toimintamahdollisuutta? Nyt yhteisövero laskee 1,5 prosenttiyksikköä, mutta samaan aikaan kustannukset kasvavat, näitten yritysten työllistämiskustannukset. Mikä tässä kokonaisuudessa on sitä, mikä parantaa tavallisten pienten, keskisuurten yritysten mahdollisuuksia?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! On erittäin vaikea nähdä, että semmoista sopimusta olisi Suomeen syntynyt, missä palkkoja ei olisi nostettu. Tietysti se on kokonaista-loudenkin kannalta olennaista, että palkansaajan ostovoima kehittyy kohtuullisesti ja hyvin. Se tuo turvallisuutta ja se lisää ostovoimaa, se pitää kotimarkkinoita yllä. Pk-yrittäjän kannalta kaikki kaikessa ovat vakaus ja ennustettavuus. Mitä vähemmän on työrauhaongelmia, mitä vähemmän on epävakautta, sen parempi. Huonossakin tilanteessa pärjätään, kun pystytään ennustamaan tulevaisuutta joltakin osin, ja tämä sopimus vahvistaa sitä luottamusta ja sitä vakautta.

No sitten, niin kuin edustaja Pekkarinen tuossa jo totesi, tämä 1,5 prosenttiyksikön yhteisöveroalennus on kilpailukykyä vahvistava tekijä. Meillä on selvityksessä toukokuun loppuun mennessä t&k-verovähennyksen tai kasvuyrittäjyyttä vahvistavien muitten elementtien löytäminen, ja tarkoitus on ottaa ne käyttöön vuoden 2013 alusta lähtien.

Eli vakaus, kilpailukyky, uudet innovaatiot — siinä ehkä pk-yrittäjän näkökulmasta se paras puoli.

Arvoisa herra puhemies! Kiistatta keskitetyt työmarkkinaratkaisut ovat olleet osa suomalaista menestystarinaa. Nyt tähän jälleen kytketään verohelpotukset. Kysyn: Ovatko tässä tilanteessa verohelpotukset moraalisesti kestävä ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä on totta tosiaan hieno päivä. Tämä päivä osoittaa sen, että yli erilaisten rajojen ja raja-aitojen suomalaiset kykenevät tekemään kompromisseja ja tekemään sovinnon silloin, kun on vaikea aika.

Hallitus omalta osaltaan on tehnyt kokonaisuuden, jossa tuetaan kolmella eri tapaa tätä työmarkkinaratkaisua. Siellä on kolmenlaisia elementtejä, joista ensimmäiset koskevat Suomen kilpailukyvyn vahvistamista, jota pääministeri äsken kuvasi. Toinen elementti koskee palkansaajien ostovoiman vahvistamista, ja siinä ehkä keskeisenä elementtinä on juuri työeläkemaksujen noususta aiheutuva verokompensaatio, joka on 0,2 prosenttiyksikön suuruinen. Kolmas elementti koskee suomalaisen työelämän kehittämistä niin, että suomalaiset jaksaisivat työelämässä nykyistä paremmin, jaksaisivat tehdä pidempään työtä ja jaksaisivat tehdä paremmin työtä.

Kaiken kaikkiaan ensi vuonna valtio tukee noin 400 miljoonalla eurolla tätä työmarkkinaratkaisua. Minä näen, että se on iso hinta, mutta tuo lasku olisi paljon suurempi, mikäli tätä työmarkkinaratkaisua ei olisi kyetty saamaan.

Arvoisa puhemies! Ette olisi voineet huonompaa päivää valita tämän sopimuksen julkistamiselle. Tänään on nimittäin kansallinen epäonnistumisen päivä, ja tässä suhteessa täytyy sanoa, että tässä jos missä hallitus on kyllä sitkeydellään onnistunut. Täytyy kiittää pääministeri Kataisen lisäksi myös erityisesti valtiovarainministeri Urpilaista. Voi sanoa, että... (Ben Zyskowicz: Ja työministeri Ihalaista!) — Ja ilman muuta myös työministeriä. — Ja jos katsoo tämän sopimuksen hintaa — valtio tulee noin 400 miljoonalla eurolla vastaan, ja siitä vain osa on näitä veronkevennyksiä — ja jos me suhteutamme sen esimerkiksi sosiaalitupoon, niin tämä oli puolet halvempi ja entistä parempi tämän vakauttamisen kannalta. Mutta erityisen mielenkiintoinen on tämä laadun parantaminen ja erityisesti siellä tämä niin sanottu koulutusvähennys. Haluaisiko valtiovarainministeri Urpilainen vielä vähän avata tätä avausta? Tämä on uusi ja vaikuttaa todella hyvältä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Lindtmanin kanssa samaa mieltä, että tämä koulutusvähennys on hyvin merkittävä uusi innovaatio. Aikaisemmin työnantajat ovat voineet vähentää verotuksessa investoinnit, jotka tehdään esimerkiksi uusiin koneisiin ja laitteisiin, mutta tämän vähennyksen myötä jatkossa työnantajat voisivat vähentää verotuksessa sellaiset investoinnit, jotka tehdään ihmisiin ja inhimilliseen pääomaan. Eli ajatuksena on, että jatkossa työntekijät saisivat kolme päivää vuodessa käyttää koulutukseen tai yli 55-vuotiaiden osalta koulutuksen sijasta työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Minä näen, että tämä on merkittävä uusi innovaatio sen puolesta, että suomalaisten työntekijöiden osaamista vahvistetaan mutta toisaalta myöskin työkykyä ylläpidetään, ja sen takia olemme yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa toukokuun loppuun mennessä selvittämässä mahdollisimman hyvää, käytännöllistä verovähennysmallia, ja aiomme ottaa sen käyttöön vuoden 2013 alusta.

Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että Suomessa löytyy sitä halua ja tahtoa sopia tässä talouden epävarmassa tilanteessa. Itse esitin jo tämän vuoden tammikuussa sitä, että nyt jos koskaan on tarvetta yhteiskuntasopimukselle, ja on hienoa, että työmarkkinajärjestöt sovun tänään löysivät.

Pidän erittäin hyvänä myös sitä, että työmarkkinajärjestöt torjuivat hallituksen esityksen vuorotteluvapaajärjestelmän leikkauksista, jotka hallituksen esittämällä tavalla olisivat nimenomaan heikentäneet kaikkein pienituloisimpien mahdollisuuksia tuon työssäjaksamisessa tärkeän vuorotteluvapaan hyödyntämiseen. Siinä mielessä tässä on erittäin hyviä elementtejä.

Pääministeri Katainen aikaisemmin antoi ymmärtää eräässä vastauksessaan, että olisi mahdollista ottaa tähän sopimukseen myös niitä ryhmiä, jotka eivät tämän sopimuksen piirissä ole. Yrittäjäthän eivät neuvottelupöydässä olleet, niin kuin eivät myöskään maatalousyrittäjät. Mielelläni kuulisin vielä kertaalleen, onko tässä odotettavissa joitain lisäneuvotteluita siten, että tehtäisiin tästä yhteiskuntasopimuksesta vieläkin laajempi.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole tähänkään mennessä ollut neuvotteluosapuoli. Me olemme kannustaneet palkansaajien ja elinkeinoelämän osapuolia löytämään semmoisen ratkaisun, joka aidosti lisää työpaikkojen lukumäärää eli lisää kilpailukykyä ja tuo ennustettavuutta ja työrauhaa, ja tässä isossa projektissa on nyt onnistuttu. Eli ei ole ollut suunnitelmia mistään uudesta neuvottelumekanismista. Katsotaan mitä aika eteen tuo, mutta täytyy olla kyllä kaikin puolin tyytyväinen siihen, että epävarmuuden ajassa suomalaiset poistavat itse epävarmuutta siltä osin kuin se meidän käsissämme on. (Sirkka-Liisa Anttila: Mihin unohtui maatalous?)

Tämä on kyllä hieno asia, mutta toki tämä vaatii laajan kattavuuden. Se vaatii myös sen, että kaikki suhtautuvat vakavasti tähän. Jos tämä sopimus ei ole kattava tai jos joitain muita vaikeuksia työmarkkinapuolella ilmenee, niin sitten hallituksella on mahdollisuus vetäytyä tästä sopimuksesta. Me tarvitsemme nyt sitä yhteen hiileen puhaltamisen henkeä.

Arvoisa herra puhemies! Minusta koko hallitusta pitää onnitella tästä saavutuksesta. Ei tätä kukaan varmaan tee yksinään. Siellä ovat järjestöt mukana, (Ben Zyskowicz: Kyllä Arhinmäkikin oli mukana!) kaikki tekevät sitä, ja kun tätä kokonaisuutta katsoo, niin väistämättähän tästä tulee positiivinen mieli, nimenomaan siitä lähtökohdasta, että työnantajapuoli on palannut sieltä harharetkeltä, johon he lähtivät porvarihallituksen aikana; lähtivät sille tielle, että työmarkkinajärjestelmä, hyvä historia, romutetaan ja mennään uuteen järjestelmään, joka ei ole kansakunnan etu.

Nyt kun tähän liittyy tämä pysyvä neuvotteluelin, jonka pitää käsitellä tulevaisuudessa erittäin merkittäviä, laajoja asioita, laajoja kokonaisuuksia, niin onko tähän nyt sitoutumista niin vahvasti, että se todella toimisi ja hakisi tulevaisuudessa ratkaisuja? Jos se tupo-sana on kiellettyjen listalla, niin olkoon — täällä on kielletty viime aikoina muitakin sanoja, voisi se tupokin mennä — mutta kokonaisvaltaisten ratkaisujen hakeminen. Onko hallituksen näkökulmasta se tahtotila myös järjestöillä oikeasti ja aidosti olemassa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se, kuinka neuvotellaan tulevaisuudessa, riippuu hyvin pitkälti työnantajasta ja työntekijästä, heidän edustamistaan järjestöistä. Hallitus halusi olla tällä erää mukana, koska näimme, että tämä tilanne on erittäin riskialtis. Ja kun tahtoa oli molemmilla puolilla, niin silloin tämmöinen neuvottelutapa syntyi. Tämä on jotakin uutta. Tämä ei ole perinteinen eikä se ole viime vuosina kokeiltu, vaan tämä on jotakin ehkä siinä välimallissa olevaa. Mikä on jatko, sitä me emme tiedä. Se on totta kai sopimusosapuolten välinen asia ensi sijassa ratkoa, mutta tällä erää tämä näyttää toimivan oikein hyvin.

Arvoisa herra puhemies! Myös minun mielestäni on erittäin tärkeätä ja arvostettavaa, että tällainen laaja-alainen työllisyyttä tukeva sopimus saatiin syntymään. Pitää nostaa hattua hallitukselle mutta myös työmarkkinakeskusjärjestöille, jotka tässä tilanteessa näkivät tällaisen sopimuksen suuren arvon.

Maailma myllertää ympärillä, varsinkin Euroopassa. Tämä velkakriisi ei ole vielä ohi, pankkikriisikin valitettavasti näyttää olevan vasta alussa. On hyvin tärkeätä, että tällaisessa tilanteessa me täällä Suomessa pystymme kuitenkin niissä asioissa, jotka ovat meidän päätösvallassamme, luomaan tällä tavoin ennustettavuutta ja vakautta, joka luo parempia toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle, myös kaikille yrittäjille ja tietysti myös työllisyyden kannalta palkansaajille. Kysyn, pääministeri Katainen, kun mainitsitte tästä kattavuudesta: Voitteko vielä vähän tarkemmin arvioida, mikä on se kattavuus, jota hallitus nyt odottaa ja edellyttää, jotta tämä hallituksen vastaantulo voisi toteutua?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Mitään tämmöistä paperille kirjattua tai etukäteen päätettyä kriteeristöä kattavuudelle ei ole. 25. päivä marraskuuta me pystymme näkemään, kuinka kattava tästä tulee. Mutta voisi ajatella näin, että siinä on kaksi elementtiä, joilla kattavuutta arvioidaan: määrällinen ja laadullinen. Määrällinen puoli tarkoittaa sitä, kuinka monta työntekijä- ja työnantajaliittoa tässä on mukana eli kuinka monta ihmistä tämä koskettaa. Se on määrällinen. Toinen on laadullinen, eli ei ole oikein, että jos reilu enemmistö, lähestulkoon kaikki palkansaajat ja työnantajat ovat valmiita lähtemään tähän mukaan, niin sitten olisi joku ryhmä, joka ei lähde mukaan ja ikään kuin torpedoi kaikkien muiden hyvän tahdon ja hyvän yrityksen seisottamalla Suomea ja pitämällä ikään kuin panttivankina. Tämä on se laadullinen puoli. Me tarvitsemme laajan hyväksynnän, isänmaallisen hengen, ja minä olen ihan vakuuttunut, että tämän yrityksen jälkeen sitä kyllä löytyy. En epäile yhtään.