Arvoisa puhemies! Eduskunta sai eilen vastaanottaa vantaalaisten mielenosoituksen omista koulusupistuksistaan ja Vantaan taloudellisesta tilanteesta. Kysymykseni ei nyt koske kuntien asemaa yleensä, vaan sitä, että kuntien väliset erot ovat kasvaneet ja valtionosuusjärjestelmä kohdentuu nyt kovin epätasaisesti ja näyttää systemaattisesti syrjivän kuntia, joissa on paljon lapsiperheitä. Nyt hallitus on käynnistänyt ilmeisesti laajapohjaisen selvityksen kunnallisten palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta, mutta tuossa yhteydessä on kerrottu, että päätökset siirtyvät seuraavalle hallitukselle.

Onko nyt todella tarkoitus, että mitään ilmiselviäkään epäkohtia tämän hallituksen aikana ei korjata vaan kaikki päätökset siirretään seuraavalle hallitukselle? Miksi oikeastaan pyritään hallitukseen, jos kaikki asiat siirretään eteenpäin?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! On aika kummallinen käsitys, että hallitus ei tekisi päätöksiä. Minun käsittääkseni pääosa hallitusohjelmasta on jo toteutettu kahdessa vuodessa. Julkisuuteen luodaan tällaista täysin virheellistä kuvaa. (Hälinää)

Mitä tulee valtionosuusuudistukseen, niin ensinnäkin ensimmäinen vaihe tullaan tekemään niin, että se toteutuu vuoden 2006 alusta. Seuraava vaihekin suunnitellaan niin, että linjaukset lyödään lukkoon tämän hallituksen toimesta. Myöskin kunta- ja palvelurakennehankkeen päätökset, linjaukset, mahdolliset puitelait — mikä sen muoto on — tehdään tämän hallituksen toimesta. Se on päivänselvää, että kun näin suuri uudistus on, niin monien niiden päätösten täytäntöönpano vie aikaa, niin että totta kai seuraavakin hallitus joutuu päätöksiä tekemään. Mutta puheet siitä, että tämä hallitus ei tekisi päätöksiä, ovat täyttä opposition lööperiä. (Välihuutoja — Hälinää)

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymykseni kyllä lähti kuitenkin siitä eriarvoisuudesta, joka tällä hetkellä on kuntien valtionosuusjärjestelmän kohdentumisessa, ja haluan sen takia tehdä tarkemman kysymyksen:

Jos on tarkoitus tämän hallituksen aikana näitä asioita korjata, niin onko odotettavissa, että lapsirikkaitten kuntien nykyistä, selvästi epäoikeudenmukaista tilannetta korjataan?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Vantaan osalta uusi valtionosuusjärjestelmä tuo lisätuloa, mutta sen tarkemmin en lähde yksilöimään tässä yhteydessä siksi, että asian valmistelu on vielä osittain kesken.

Mitä tulee sitten yleensä lapsirikkaisiin kuntiin, niin varmasti monelta osin on niin, että väestönkasvu on yleensä niissä kunnissa korkea ja väestönkasvun ja lapsiperheiden kunnissa tulot tulevat jälkikäteisesti verrattuna menoihin. Uskon, että jossakin määrin muissakin lapsirikkaissa kunnissa suhteellinen asema jonkin verran paranee.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat iloinneet Pisa-tutkimuksen tuloksista ja aivan aiheellisesti. Olennaista on kuitenkin se, että voimme iloita vielä viiden tai kymmenen vuoden päästä. Yksi kysymys on se, miten vahvistetaan perusopetuksen laatua, miten pidetään ryhmäkoot riittävän pieninä ja miten taataan erityisopetuksen voimavarat. Ennen kaikkea kysymys kuuluu:

Mitä hallitus aikoo tehdä sille lupaukselleen, että ikäluokkien pienenemisestä syntyvät säästöt käytetään nimenomaan opetukseen, opetuksen laadun parantamiseen?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Opetusryhmistä ja opetuksen järjestelyistä päätetään kunnissa. Kun tämä hallitus aloitti työskentelynsä, niin hallitusohjelman mukaisesti olen ministeriössä käynnistänyt selvitykset siitä, kuinka meillä on erityisopetus tässä maassa järjestetty. Siitä kerätään juuri tietoa ja siltä pohjalta tullaan myös laatimaan mahdollisia lainsäädännöllisiä täsmennyksiä ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan se, että jokaisessa kunnassa ne lapset, jotka tarvitsevat erityistukea, saavat oikeanlaista opetusta. Samanaikaisesti myös valmistellaan laatusuosituksia opetukseen.

Esiopetuksen osalta myös käymme STM:n kanssa parasta aikaa valmistelua ja pohdimme ryhmäkokokysymystä, koska se nousi myös täällä eduskunnassa keskustelussa esiin.

Perusopetuksen osalta valtionosuudet määräytyvät lapsiluvun mukaisesti, ja niihin tehdään samat indeksitarkistukset kuin muihinkin (Puhemies koputtaa) eli 75 prosentin mukaiset tarkistukset.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouteen vaikuttaa hyvin paljon myöskin työllisyys- ja työttömyystilanne. Edellisen hallituksen aikana perustettiin asiasta Itä-Lappi-työryhmät, oikeastaan kaksi, ja tämä hallitus jatkoi samalla linjalla. Tarkoitus oli, että eräälle Suomen vaikeimmalle työttömyysalueelle kohdistetaan erityisiä toimenpiteitä. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että Itä-Lappiin suunnataan lisää työllisyysmäärärahoja. En kysy tätä ministeri Filatovilta, koska en usko, että hän enää kovin paljon välittää vaikeimpien työttömyysalueitten työttömien tilanteesta, vaan kysyn ministeri Manniselta:

Miksi tästä päätöksestä ei pidetä kiinni, koska tänä vuonna työllisyysmäärärahat tuolla alueella vähenevät yli neljänneksen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kun työllisyysmäärärahoja koko maassa on jaettu, niin Lapin osuus on per työtön suurempi kuin missään muualla, vaikka työttömyysaste esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on korkeampi, joten mielestäni siellä voisi ollakin enemmän aihetta kritiikkiin tästä näkökulmasta. Sen sijaan te-keskuksen sisällä rahan painopistealue on ollut Itä-Lapissa ja ne muut esitykset, joita tuossa työryhmässä on ollut, työministeriön puolelta on lähes täysimääräisesti toteutettu. Siellä on opetusministeriön kanssa haettu yhteisiä koulutusratkaisuja ja muita. Jos ajattelemme esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, niin Lapissa per pitkäaikaistyötön on 1 500 euroa enemmän käytettävissä rahaa kuin Uudellamaalla, joten mielestäni työllisyysmäärärahojen jakokriteereistä tässä ei ole kyse.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee Itä-Lappiin, niin sekä työministeriön että sisäasiainministeriön toimesta on tehty Itä-Lappiin muun muassa alueellistamispäätöksiä ainoana tämän tasoiseen keskukseen juuri perusteena nämä Itä-Lapin ongelmat. Myöskin kauppa- ja teollisuusministeriö on omalta osaltaan investointimäärärahoja kohdentanut erityisesti Itä-Lappiin. Kaksi kertaa lisäbudjetissa on myönnetty tätä varten lisävaroja. Niistä on osa mennyt Itä-Lappiin, pienempi osa eräisiin muihin osiin.

Mitä tulee työllisyysmäärärahoihin, niin se ei kuulu meidän ministeriömme vastuulle. Meillä on työnjako, ja sen työnjaon mukaan myöskin täällä vastataan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen, ministeri Kalliomäki ja ministeri Haatainen ovat kaikki tunnustaneet, että Vantaan tilanne on suhteessa kaikkein heikoin. Äsken ministeri Manninen sanoi, että Vantaan kohdalla tullaan nyt tekemään joitakin ratkaisuja. Mikä se aikataulu näille on, sillä siellä joudutaan sanomaan 50 opettajaa irti, koulunkäyntiavustajia 100 irti ja ryhmäkoot suurenevat? Vai siirretäänkö tämäkin asia seuraavalle hallitukselle?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Vantaan asia on niin tärkeä, että en uskalla siirtää sitä seuraavalle hallitukselle, koska en tiedä, minkälainen se on.

Ratkaisut ensimmäisen vaiheen valtionosuusuudistuksesta tehdään siten, että tämän kevätkauden aikana ehdotus annetaan ja se tulee voimaan ensi vuoden alussa. Niin kuin sanoin, se parantaa suhteellisesti Vantaan asemaa, enkä minä ole sanonut, että Vantaa on huonoin Suomessa, mutta sanotaan, että Pääkaupunkiseudun kuntien osalta sen tilanne on ongelmallisin tällä hetkellä.

Mitä sitten tähän tulee kokonaisuutena, niin yleensäkin tilanne huomioon ottaen, jos jostakin tulee hiukan lisää rahaa, niin minusta se ei ole peruste peruuttaa tehtyjä säästöpäätöksiä, vaan nämä rakenteet ja kokonaisuus täytyy panna tietysti kuntoon ja käyttää niiden rakenteiden ja talouden tervehdyttämiseen se lisämääräraha, mikä sitten tulee.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Olen käynyt Vantaan viranomaisten kanssa läpi myös tätä erityiskysymystä opetuksen osalta, ja olemme todenneet, että Vantaa saa opetustoimen valtionosuuksia aivan kuten muutkin kunnat. Niillä resursseilla Vantaalla koulutusta järjestetään.

Mitä tulee erityisopetukseen, niin niille lapsille, jotka on siirretty erityisopetukseen, tulee erityisvaltionosuus myös Vantaalle, ja Vantaan kunnan tehtävänä on se opetus sitten järjestää.

Vantaan kunnan sisällä tehdään nyt monia järjestelyjä, ihan samoja järjestelyjä, joita myös muissa kunnissa tehdään. Kaikki ne päätökset esimerkiksi koulujen yhdistämisestä eivät varmaankaan johdu pelkästään taloudesta, vaan myös kouluverkon järkeistämisestä, (Ed. Dromberg: Kyllä johtuvat!) sen varmasti ed. Drombergkin tietää. Sitä työtä täytyy koko ajan tehdä. Mutta kuten ministeri Manninen sanoi, valtionosuusuudistuksessa tullaan myös Vantaan tilannetta katsomaan. Siinä tullaan katsomaan myös opetustoimen rahoituksen järjestelyjä, joilla (Puhemies koputtaa) voitaisiin kohdentaa paremmin osuvia valtionosuuskriteereitä.