Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! I regeringens förvaltningsredogörelse, som lämnades till riksdagen i april, hade regeringen lyft ut häradsreformen som var avsedd att vara en del av nämnda redogörelse. Enligt regeringen återkommer man till häradsreformen 2008. Häradena skall omfatta tre huvudfunktioner: polisväsendet, åklagarämbetet och utsökningsämbetet. Det oaktat har justitieministeriet tillsatt en organisationsarbetsgrupp som utarbetat förslag om hur utsökningsämbetet skall organiseras fritt från de övriga funktionerna och enligt en snabbare tidtabell.

Är det enligt regeringen ett korrekt förfarande i förhållande till regeringens beslut om att återkomma till häradsreformen 2008?

Arvoisa puhemies! Hallituksen hallintoselonteosta, joka annettiin eduskunnalle huhtikuussa, hallitus oli poistanut kihlakuntauudistuksen, jonka oli tarkoitus olla osa mainittua selontekoa. Hallituksen mukaan kihlakuntauudistukseen palataan vuonna 2008. Kihlakunta muodostuu kolmesta päätoimesta: poliisi-, syyttäjä- ja ulosottotoimesta. Tästä huolimatta oikeusministeriö on asettanut organisaatiotyöryhmän, joka on laatinut ehdotuksen ulosottotoimen järjestämisestä itsenäisesti muihin toimiin nähden ja nopeamman aikataulun mukaan.

Onko tämä hallituksen mielestä oikea menettely suhteessa hallituksen päätökseen palata kihlakuntauudistukseen vuonna 2008?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Maistraatit tekivät jo ennen näitä oikeusministeriön sektoreita oman selvityksensä siitä, minkälainen aluejako ja tehostettu organisaatio heidän käyttöönsä parhaiten sopisi. Ulosoton kehittämisessä ja syyttäjälaitoksen kehittämisessä lähdemme siitä, että nykyisistä resursseista pitää saada enemmän tehoa ja tuloksia veronmaksajille irti, ja se tapahtuu juuri siirtymällä toiminnallisesti isompiin yksiköihin. Tällöin voidaan erikoistumista parantaa. Nämä tapahtuvat kuitenkin siten, että palvelupisteet ja valtaosa henkilöstöstä säilyy ihan niissä nykyisissä toimipisteissä kihlakunnanvirastojen taloissa, mutta itse kihlakunnanvirasto ei varmasti ole arvo sinänsä. Tämä linja löytyy kyllä siitä selonteosta myöskin, että näitä sektoreita kehitetään omista toiminnallisista tarpeista, vaikka tätä itse kihlakuntaorganisaation muutosta lykättiinkin.

Nils-Anders Granvik /r:

Puhemies! Työryhmän ehdotuksen tarkoituksena on uudistuksen toteuttaminen kahdessa vaiheessa, ensimmäinen vaihe vuonna 2006 ja toinen vaihe vuonna 2008. Ensimmäisen vaiheen toteuttamisen jälkeen on tuskin mahdollisuuksia keskusteluihin piirijaosta niiden alueiden puolesta, jotka eivät osallistu ensimmäiseen vaiheeseen. Nämä alueet pakotetaan todennäköisesti ensimmäisessä vaiheessa ehdotettuun jakoon, vaikka tämä vaihe ei koske niitä. Kysymys:

Miksi uudistuksen toteuttamista suunnitellaan kahdessa vaiheessa? Onko kielitarpeet ja kielilain säännökset huomioitu ehdotuksessa Kokkolan liittämisestä Raaheen?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Työryhmän pohjaehdotuksen varaanhan valmistelu on lähtenyt, ja vasta kun sieltä tulee joitakin konkreettisia ehdotuksia, niin sitten otetaan kantaa, mennäänkö niiden mukaisesti eteenpäin vai vaaditaanko muutoksia. Kaikessa tässä valmistelussa tulee olemassa oleva lainsäädäntö täysimittaisesti ottaa huomioon, myös kielilainsäädäntö ja mahdollisimman toimivan palveluverkon rakentaminen kansalaisille.