Suvi-Anne Siimes /vas:
Arvoisa puhemies! Rauhanturvalain uudistamista pohtinut työryhmä jätti
yksimielisen mietintönsä ulkoasiainministerille
tiistaina. Työryhmä esittää,
että Suomi voisi poikkeuksellisesti osallistua myös
sellaisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joilla ei ole YK:n valtuutusta.
Tämän lainmuutoksen julkilausuttu tarkoitus mahdollistaa
sen, että Suomi voi osallistua täysimääräisesti
EU:n valmiusjoukkojen toimintaan, mutta esitys on kirjoitettu niin,
että se mahdollistaa myös paljon muuta, sillä YK:n
mandaatista tehtävää poikkeusta ei ole ainakaan
työryhmän esityksessä sidottu EU:n päätöksentekoon,
ja lisäksi operaatioiden toteuttajana voi olla EU:n ja
Naton ohella myös jokin tarkemmin määrittelemätön
maaryhmä, ja maksimissaan kymmenen sotilasta voidaan jopa
lähettää ulkomaille kokonaan ilman eduskunnan myötävaikutusta.
Tämä kaikki herättää epäilyksen
siitä, että lakiehdotukseen on jätetty
tarkoituksella tai vahingossa eräänlainen Irakin
sodan mentävä aukko. Kysynkin siis ulkoministeriltä:
Aikooko hallitus esittää, että Suomi
voi osallistua ilman YK:n tehtävänantoa ja mandaattia myös
sellaisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joista ei ole tehty päätöstä Euroopan
unionissa? (Ed. Jaakonsaari: Irak ei ole kriisinhallintaa, se on
sotaa! Se on eri asia!)
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tämä työryhmän
esitys lähtee yksiselitteisesti siitä, että operaatiolla,
johonka Suomi osallistuu, joka on YK:n turvaneuvoston mandaatti,
joka on pääsääntö,
tai josta voi poikkeuksena olla tilanne, jossa jo pelkästään
teknisistä syistä tällaista ei ole käytettävissä,
jolloin voimme Euroopan unionin, jossa olemme itse päätöksentekijöinä täydellä veto-oikeudella
mukana, päätöksellä osallistua
tällaiseen operaatioon. Mutta on myös mahdollista,
että operaation toimeenpanijana on maaryhmä. Näinhän
oli alun perin Isaf-operaatiossa, jolla oli YK:n mandaatti. Jos
tästä asiasta on jotain epäselvyyttä,
niin tämä tullaan kyllä vielä tässä lain
jatkovalmistelussa sillä lailla katsomaan, että mitään
epäselvyyttä ei synny.
Toiseksi keskeinen periaate on, että yhtään suomalaista
sotilasta ei tulla lähettämään
ulkomaisiin operaatioihin ilman, että asialla on eduskunnan
hyväksyntä. Eduskunnalla on aina mahdollisuus
kaikissa tapauksissa valiokunnan kautta ottaa kantaa ja valiokunnalla
myös mahdollisuudet niin halutessaan viedä täysistuntokäsittelyyn
sellainen asia, johonka nähdään liittyvän sellaisia
näkökohtia, jotka edellyttäisivät
koko eduskunnan käsittelyä. Tämän
tulee luonnollisesti hallitus, joka kaikissa tapauksissa valmistelee
nämä asiat eduskunnan ja presidentin (Puhemies:
Aika!) päätöksentekoa varten, ottamaan huomioon.
Suvi-Anne Siimes /vas:
Arvoisa puhemies! Mielestäni ulkoministeri ei nyt
vastannut tähän varsinaiseen kysymykseeni eli
kysymykseen siitä, aikooko hallitus kirjoittaa eduskunnalle
annettavan lakiehdotuksen niin, että Suomi voi osallistua
ilman YK:n tehtäväksiantoa ja mandaattia myös
sellaisiin operaatioihin, joista ei ole tehty päätöstä Euroopan
unionissa. Tämä mandaatin anto ja tehtävän
käytännön toteuttaminen ovat kaksi eri
asiaa. Mutta te ette vastannut nyt siihen, voidaanko tämä poikkeus
YK:n mandaattivaatimuksesta toteuttaa myös sellaisella
tavalla, että se ei liity Euroopan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan
eikä Euroopan unionin ministerineuvostossa tehtyyn päätökseen
EU-operaation suorittamisesta.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Puhemies! Kyllä minä vastasin, mutta en ehkä tarpeeksi
selvästi, että ed. Siimes sen varmasti ymmärsi
olevan "ei". Tarkoituksemme ei ole tehdä sellaista lakia,
joka mahdollistaisi tällaisen menettelyn.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Ministeri Tuomioja totesi, että eduskunta
osallistuu tähän päätöksentekoon,
mutta olen yllättynyt siitä, että työryhmä ei
ole päätynyt esittämään
sellaista mallia, jossa eduskunta tosiasiassa päättäisi
tällaisista operaatioista joko ulkoasiainvaliokunnan kautta
tai sitten täysistunnossa selontekomenettelyssä,
vaan että itse asiassa eduskunta on tässä vain
lausunnonantajan osassa. Valtioneuvosto tekee ratkaisuehdotuksen
kuultuaan eduskuntaa ja sitten presidentti päättää.
Minkä takia tämä lopullinen päätösvalta
annetaan presidentille? Eihän presidentti päätä edes
sodasta ja rauhasta ilman eduskunnan suostumusta, ja tässä ei sentään
ole kysymys mistään sodasta ja rauhasta.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tällä esityksellä ei
ole tarkoitus muuttaa sen enempää nykyistä käytäntöä kuin perustuslakia
ja perustuslain säätämiä eri
valtiollisten instituutioiden toimivaltasuhteita. Ne säilyvät
täsmälleen saman kaltaisina kuin ne ovat nykyisenkin
rauhanturvalain soveltamisessa.
Jaakko Laakso /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Siimeksen alun perin esittämä kysymys
on hyvin tärkeä, ja meidän pitäisi
pohdiskella sitä lisää.
Ongelma tällä hetkellä on se, että tämä työryhmän
esitys ei tee eroa sodan ja toisaalta sotilaallisen kriisinhallinnan
välillä. Ja sen takia tässä työryhmän
esityksessä todellakin on Irakin sodan tai Persianlahden
sodan kaltainen aukko. Ongelma on se, onko hallitus todella tältä osin
valmis tarkistamaan ja pitämään huolta
siitä, että Suomi ei tulevaisuudessa voi osallistua
tämän uuden lain pohjalta selviin sotatoimiin.
Se on se pääkysymys. Tämän työryhmän
nykyinen esitys mahdollistaa sen, että Suomi voi olla mukana esimerkiksi
Irakin kaltaisessa sodassa.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tällaista aukkoa ei ole tässä esityksessä eikä siinä esityksessä,
jonka hallitus tulee eduskunnalle antamaan. Ja joka tapauksessa
täällä eduskunnassa asia tullaan, näin
ainakin toivon, vielä erittäin huolellisesti ja
myöskin ed. Laakson epäluulot huomioon ottaen
käymään lävitse, että mitään
ylimääräisiä aukkoja ja repeämiä ei
ilmene.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ulkoministeri totesi, että yhteenkään
operaatioon ei osallistuta ilman eduskunnan päätöstä. Tämä on
tietenkin aika lohduttavaa, mutta kun katsoo, että siinä on
kuitenkin kolme vaihtoehtoa tai puhutaan kolmesta eri tilanteesta — joskus
riittää, että jälkikäteen
informoidaan ulkoasiainvaliokuntaa, joskus riittää ulkoasiainvaliokunnan
lausunto ja semmoisissa hyvin vaativissa tapauksissa koko eduskunnan
kanta — niin eikö olisi kaikkein yksinkertaisinta
tehdä sellainen pykälä kuin Saksassa
on? Siellä Saksan parlamentin päätöstä edellytetään
aina, kun sotilas lähetetään ulkomaille,
ja kun me olemme Saksan kanssa mukana niissä nopean toiminnan
joukoissa, niin meillä voisi olla ja tulisi olla tässäkin
asiassa saman kaltainen sisältö tuossa tulevassa laissa,
eli suuri sali päättäisi aina ...
Puhemies:
Saammeko kysymyksen, edustaja?
Kysymys kuuluu: Eikö olisi parasta, että suuri
sali aina päättäisi?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tämä ei ainakaan tarkoita
välttämättä sitä, että se
olisi yksinkertaisin menettely eikä myöskään
nopein menettely. Nykyinen menettely on sellainen, että niin
sanottuun normaaliin rauhanturvaoperaatioon lähtemisestä päätetään
sen jälkeen, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa on kuultu.
Tässä ei ole tarkoitus tehdä muutoksia
nykyiseen käytäntöön. Ja huomattakoon,
että jokainen parlamentaarisesti vastuullinen hallitus
luonnollisesti ottaa sekä ennakoivasti että viimeistään
valiokuntakäsittelyn perusteella huomioon sen, mitä eduskunnassa
ajatellaan. Jos eduskunnassa on epäluuloja asiasta, eduskunnalla
on omat tapansa, joilla aina voidaan saattaa asia täysistuntokäsittelyyn.