Timo Kalli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden ripeä kasvu jatkui edelleen vuonna 2007. Vuoden loppupuolelle kehitysnäkymiä alkoi kuitenkin varjostaa Yhdysvalloissa elokuussa puhjennut pankkikriisi, jonka vaikutukset heijastuivat myös Euroopan rahoitusmarkkinoille. Finanssikriisi ei kuitenkaan vaikuttanut reaalitalouden kehitykseen vielä vuoden 2007 aikana. Talouden kasvu oli kertomusvuoden aikana kohtuullisen nopeaa kaikkialla. (Hälinää)

Kiitoksia. — Kertomusvuoden loppupuolella ongelmat alkoivat kuitenkin varjostaa talouden kehitystä. Yhdysvalloissa puhkesi viime vuoden elokuussa niin sanotuista subprime-asuntoluotoista liikkeelle lähtenyt pankkikriisi, jonka vaikutukset heijastuivat myös Euroopan rahoitusmarkkinoille. Finanssikriisi loi rahoitusmarkkinoille epävarmuutta, mikä johti pörssikurssien laskuun, pankkien luottotappioihin ja kasvuodotusten heikkenemiseen.

Alun perin pelkästään amerikkalaisia niin sanottuja subprime-asuntoluottoja koskeneet luottotappio-ongelmat laajenivat nopeasti koko amerikkalaiseen ja eurooppalaiseen pankkisektoriin, koska useat rahalaitokset olivat ostaneet arvopapereistettuja subprime-luottoja. Epävarmuus eri pankkien riskeistä johti nopeasti rahoitusmarkkinoiden vaatiman riskilisän nousuun, mikä nosti pankkien välisten luottojen eli euriborkorkoisten luottojen hintaa selvästi riskittömiin velkapapereihin verrattuna.

Kriisin taustalla vaikuttivat kotitalouksien voimakas velkaantuminen ja usko asuntojen hintojen jatkuvaan nousuun sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kriisin teki mahdolliseksi luottojen paketointi ja arvopapereistaminen ja tähän liittynyt riskien hallinnan epäonnistuminen. Markkinoiden vaatimat riskilisät nousivat, ja riskirahoituksen saatavuus heikkeni. Epävarmuus näkyi voimakkaana pörssikurssien laskuna jo vuoden 2007 lopulla. Finanssikriisiin ja Yhdysvalloissa tapahtuneeseen korkotason laskuun liittyi myös voimakas dollarin ulkoisen arvon heikkeneminen loppuvuoden aikana. Dollarin laskun kääntöpuoli oli Euroopan ja euron vahvistuminen.

Finanssikriisin ohella toiseksi ongelmaksi muodostui vuoden loppupuolella alkanut globaali inflaation kiihtyminen, joka tuntui myös euroalueella ja meillä Suomessa. Siten hintavakauden suhteen euroalueen kehitys ei kertomusvuoden aikana muodostunut niin hyväksi kuin oli toivottu. Alkuvuoden kehityksen pohjalta tilanne näytti muodostuvan paremmaksi. Euroalueen inflaatiovauhti alitti alkuvuoden aikana 2 prosentin viitearvon, ja vaikutti mahdolliselta, että inflaatio olisi alittanut 2 prosentin viitearvon myös vuositasolla ensimmäisen kerran kuluvan vuosikymmenen aikana. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska vuoden viimeisen neljänneksen aikana inflaatio kiihtyi noin 3 prosenttiin raaka-aineiden, raakaöljyn ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen voimakkaan nousun vuoksi. Kuten tiedämme, inflaation kiihtyminen jatkui edelleen vuodenvaihteen jälkeen ja öljyn hinta on nyt noussut uusiin ennätyslukemiin.

Toisin kuin Yhdysvaltain keskuspankki, joka alkoi finanssikriisin puhjettua alentaa nopeaan tahtiin ohjauskorkoaan, päätti Ekp pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Syksyn 2007 aikana rahoitusmarkkinoilla syntyi kuitenkin muutaman kerran tilanteita, joissa pankkien välisen epäluottamuksen kasvu uhkasi pankkijärjestelmän likviditeettiä. Tämä johti siihen, että Ekp samoin kuin Yhdysvaltain keskuspankki lisäsivät voimakkaasti lyhytaikaista rahoitustaan pankeille. Pankkien tukitoimien ansiosta rahoitusmarkkinat säilyttivät pankkien kasvavista tappioista huolimatta toimintakykynsä ja euroalueen markkinakorot alenivat jonkin verran vuoden loppua kohti.

Vaikka Yhdysvalloissa levinnyt subprime-kriisi levisi nopeasti myös eurooppalaisille rahamarkkinoille, ei euroalueella koettu yhtä suuria ongelmia kuin Yhdysvalloissa, missä pankkien luottotappiot lähtivät voimakkaaseen kasvuun. Myös eurooppalaiset pankit kärsivät tappioita amerikkalaisista sijoituksistaan, mutta vuoden 2007 aikana tappiot jäivät verraten vähäisiksi pankkien kriisinkantokykyyn nähden.

Meillä Suomessa vuonna 2004 alkaneen korkeasuhdanteen siivittämä nopea kasvu jatkui vuonna 2007. Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna peräti 4,5 prosenttia, mikä oli suurimpia lukuja koko euroalueella. Nopean kasvun ansiosta työllisyys parani selvästi, työttömyys laski alle 7 prosenttiin ja julkisen talouden ylijäämä kasvoi paljon ennustettua suuremmaksi.

Hintavakauden suhteen vuoden 2007 kehitys ei ollut Suomessa yhtä hyvä kuin reaalitalouden suhteen. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi myös meillä vuonna 2007. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kansallisen kuluttajahintaindeksin kehitys ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehitys olivat hyvin erilaisia vuonna 2007. Kun yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio jäi edelleen 2 prosentin hintavakaustavoitteen alapuolelle eli 1,6 prosenttiin, oli kansallisen kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio vuonna 2007 noin prosenttiyksikön suurempi eli 2,5 prosenttia.

Syynä näiden kahden indeksin välisen eron kasvuun oli etenkin omistusasumisen kallistuminen. Asuntojen hintojen nousu yhdessä korkotason nousun kanssa oli merkittävin eroja tuottanut tekijä. Korkojen muutoksen vaikutuksia hintatasoon ei huomioida yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä, koska indeksin halutaan olevan neutraali rahapolitiikan muodostusten suhteen. Kansallisessa kuluttajahintaindeksissä sen sijaan korkotason muutoksista johtuvat asumiskustannusten muutokset ovat täysimääräisesti mukana.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu vuoden 2007 loppupuolella ei heijastunut kotimaiseen hintatasoon kertomusvuoden aikana, vaan merkittävimmät hintojen korotukset ajoittuivat vasta vuoden 2008 alkuun, ja nyt näyttää siltä, että kuluvasta vuodesta tulee inflaatiolla mitattuna huonompi.

Hintavakauden kannalta vuoden 2007 työmarkkinakehitys antaa aiheen huoleen. Kertomusvuoden aikana käydyn liittokohtaisen sopimuskierroksen tulokseksi muodostuivat noin 2,5 vuoden mittaiset alakohtaiset työehtosopimukset, joissa sopimuskauden aikana ansioiden nousu vaihteli 9:stä 13 prosenttiin. Suurimmat palkankorotukset sovittiin kuntasektorille. Sopimuskorotusten ja ennakoitavissa olevien palkkaliukumien perusteella tulokierroksen voi arvioida merkitsevän sitä, että ansiotaso nousee vuosina 2008—2009 runsaat 5 prosenttia vuodessa. Nimellisansioiden kasvu näyttää siten Suomessa kiihtyvän lähivuosina selvästi nopeammaksi kuin muissa euroalueen maissa, joissa keskimääräisen ansiotason nousuvauhdin ennakoidaan edelleen jäävän alle 4 prosenttiin vuodessa. Vuonna 2007 solmitut uudet työehtosopimukset merkitsevät selvää palkkainflaation kiihtymistä, mikä luo uusia kustannuspaineita. Inflaatioriski kasvaa, vaikka onkin mahdollista, että keskeisiä kilpailijamaita nopeampi tuottavuuskehitys edelleen kompensoi nopeaa kustannustason nousua.

Matala korkotaso, suomalaispankkien kilpailu markkinaosuuksista ja kotitalouksien positiiviset tulevaisuuden odotukset ylläpitivät vuonna 2007 edelleen nopeaa lainakannan kasvua. Luottojen määrä kasvoi kertomusvuoden aikana edellisvuosien tahtiin eli noin 10 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien luotoista on asuntoluottoja. Luottojen määrän kasvun ansiosta asuntojen kysyntä nousi ja samoin kävi myös asuntojen hinnoille. Asuntojen hinnat jatkoivat nousua varsinkin täällä Pääkaupunkiseudulla. Asuntolainojen kysyntä osoitti kuitenkin hiipumisen merkkejä joulukuussa 2007, ja samaan aikaan luottokannan kasvu hidastui.

Lainanoton kasvun vuoksi kotitalouksien säästämisaste pysyi Suomessa viime vuonna negatiivisena. Säästämisaste oli hyvin matala jo vuonna 2006, mutta kertomusvuoden aikana se alentui historialliseen ennätykseen. Kotitalouk-sien kulutusmenot olivat tuloja suuremmat ja säästämisaste oli voimakkaasti negatiivinen eli noin -4 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Vuoden 2007 säästämisaste alitti siten jo vuosien 1988 ja 1989 tason, jolloin säästämisaste oli edellisen kerran voimakkaasti negatiivinen. Tällainen tilanne ei selvästikään ole kestävällä pohjalla. On syytä toivoa, että muutos kohti tasapainoisempaa tilaa tapahtuu kuitenkin hallitusti.

Arvoisa puhemies! Pankkivaltuuston tehtäviin kuuluu myös Rahoitustarkastuksen valvonta. Rahoitustarkastuksen arvion mukaan suomalaiset pankit ja rahalaitokset ovat vakavaraisia ja kannattavia ja niiden riskien hallinta on kunnossa. Tätä arviota tukee se, että maailmaa ravisteleva finanssikriisi ei näytä juurikaan vaikuttaneen suomalaisiin rahoitusalan yhtiöihin. Sekä Rahoitustarkastus että pankkivaltuusto ovat kuitenkin toistuvasti esittäneet huolensa kotitalouksien nopeasta velkaantumisesta, ja tämä huoli on perusteltu.

Pankkivaltuusto on tyytyväinen siihen tapaan, miten Rata on toiminut valtuuston edellisessä toimintakertomuksessaan esiin nostamat asiat huomioon ottaen. Samalla valtuusto toivoo, että pikaluottojen säätelyhankkeessa edetään ja että pankkien palvelumaksujen kehitystä seurataan myös jatkossa.

Tämän lisäksi pankkivaltuusto nostaa esiin kertomuksessaan tarpeen arvioida jatkossa myös verkkopankkien tietoturvaa. Sampo Pankin ongelmat osoittavat tämän toiveen ajankohtaisuuden.

Pankkivaltuusto on tyytyväinen siihen, että Suomen pankkijärjestelmän riskinottokyky on osoittautunut hyväksi. Samalla valtuusto toivoo, että erityisesti syksyllä 2007 käynnistyneen kansainvälisen rahamarkkinaepävarmuuden oloissa Rahoitustarkastus kiinnittää riittävästi huomiota pankkien riskien hallintaan.

Finanssitavaratalojen osalta huomiota pitää kiinnittää myös mahdollisiin pörssikurssien laskusta aiheutuviin ongelmiin rahoituslaitosten riskinottokyvylle.

Arvoisa puhemies! Pankkivaltuusto katsoo, että Rahoitustarkastus on hoitanut tehtävänsä hyvin ja että sen resurssit ovat sen tehtävien edellyttämällä tasolla. Samoin pankkivaltuusto katsoo, että Suomen Pankki on hoitanut tehtävänsä hyvin kertomusvuoden aikana.