Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Voidaan sanoa, että se on vihdoinkin täällä tänään. Tätä asiaa on yritetty hoitaa spontaanisti eduskunnan toimesta, kun hallituksesta ei tätä ammattikalastajamääritelmää koskevaa esitystä ole saatu kirveelläkään kaivettua aikaisemmin esiin. Tässä tapahtui eräässä vaiheessa jopa niin, että maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet yhtä lukuun ottamatta allekirjoittivat lakialoitteen, jolla yritettiin tämä asia saada jollakin tavalla kuntoon. Se tuli mietintönä tänne saliin, mutta siinä vaiheessa hallituspuolueitten ryhmäsäännöt astuivat esiin ja meidät komennettiin ryhmyripalaveriin, jossa hallituspuolueitten kansanedustajat, jotka kuuluvat maa- ja metsätalousvaliokuntaan, pantiin ruotuun. Sillä tavalla koko homma meni läskiksi, vielä enemmänkin kuin läskiksi, härskiksi läskiksi.

Sitten siitä, arvoisa puhemies, seurasi intohimoinen kilpakirjoitus maa- ja metsätalousministeriön, ministerin ja kala- ja riistaosaston virkamiesten, ja juuri puhuvan välille. Tästä on kertynyt vasta ehkä voisi sanoa ihan akateemisen tason väittelyä iso, paksu mapillinen, jossa on esitetty väite ja siihen ministeriöstä vastaväite, vastaväitteeseen vastaväite ja vastaväitteen vastaväitteeseen vastaväite jne., kunnes kun olimme päätyneet semmoiseen kohtuulliseen mapilliseen, sitten ilmeisesti ministeriön virkamieskunnassa tultiin siihen tulokseen, että tämän asian eteenpäinviemisestä tulee loputonta. Niin työvoitto saavutettiin. Sitten alettiin neuvotella asiasta. Siihen osallistuivat alan kalastajajärjestöt, virkamiehet mainitusta kala- ja riistaosastosta ja juuri puhuva. Keskusteluissa päädyttiin yksimieliseen kannanottoon, joka oli sattumalta kuitenkin alkuperäisen maa- ja metsätalousvaliokunnan kannanoton mukainen kanta. Tässä on siis aivan mieletön turha työ tehty, mutta sehän kuuluu poliittiseen käyttäytymiseen. Ei tässä mitään valitella, tännehän on tultu tekemään sekä järkevää työtä että turhaa työtä. Molemmista saa urakkapalkan tai, niin kuin puhemies on joskus lausunut, vuosipalkkion.

Tässä nyt se suuri muutos on se, että siirrytään bruttopalkkaperiaatteeseen kalastajan määrittelyssä. Nyt voimassa olevassa määrittelyssä on niin, että kalastajan määrittely tapahtuu tavallaan nettopalkkamäärittelynä, joka tarkoittaa sitä, että jos on verovähennyksiä, poistoja kalustosta jnp., verotettavaa tuloa ei muodostu lopuksi ollenkaan. Niin se raja, että kalastuksesta saatava tulo ylittäisi tietyn rajan kokonaistulosta, ei täytykään. Toisin sanoen järjestelmä itsessään on syönyt ammattikalastajat pois. Tämä koskee erikoisesti Pohjanlahden aluetta, mutta myöskin laajemmalti Suomen merialueita.

Tällä on ollut se käytännön merkitys, että kun kalastuslain 6 §:n 4 momentissa määrätään niin sanotulla yleisellä vesialueella oikeus käyttää pyydyksiä, jotka on lueteltu tämän hallituksen esityksen sivun 1 alareunassa, tämä kalastus on tavallaan pudonnut remmistä pois. Tällä tavalla meiltä on ammattikalastajakunta eräällä tavalla hiipunut merialueilta pois. Sehän ei ole kenenkään edun mukaista, koska siitä on seurannut se, että myöskään kalakauppaan ei ole monipuolista kalansaalista tullut, ja sillä tavalla kalakauppakin on ruvennut hiipumaan, niin että kalakauppiaat myyvät kirjolohta ja merilohta jonakin aikana vuodesta silloin, kun sitä on saatavissa, sitten ehkä vähän siikaa jnp., mutta valtaosa kalasta on häipynyt normaalista kalakaupasta.

Nyt siis, arvoisa puhemies, tämä asia on tulossa kuntoon. Ollaan siirtymässä niin sanottuun bruttotuloperiaatteeseen. On ratkaistu myöskin se, että näin uudella tavalla määriteltävä tulo asettuu rajojen 30 ja 15 prosenttia kokonaistulosta sisäpuolelle, eli se on varsinainen ammattikalastajaporukka. Sitten on sivuammattikalastajaporukka, joka on 15 ja 30 prosentin välissä. Viimeksi mainittu porukka saa kalastaa yleisillä vesialueilla, ja yli 30 prosentin porukalle koituu tiettyjä veroetuja, joista on pystytty samalla pääsemään yksimielisyyteen valmisteluvaiheessa. Arvoisa puhemies, nyt voi vain toivoa sitä, että mietintö valmistuu eduskunnasta kiitolaukkaa.