Arvoisa puhemies! Hallitus osallistui pari viikkoa sitten Euroopan unionissa geenimuunneltuja tuotteita koskevan hyväksymiskiellon purkuun kannattamalla geenimuunnellun maissin tuomista markkinoille. Haluaisinkin kysyä ministeri Korkeaojalta, mahdollisesti myös pääministeriltä, mihin kokonaisnäkemykseen hallituksen politiikka Euroopan unionissa näissä asioissa perustuu ja millä tavalla hallitus aikoo informoida eduskuntaa esimerkiksi niistä kriteereistä, millä se aikoo hyväksyä geenimuunneltuja organismeja. Esimerkiksi tämän tuotteen osalta oli perusteltua syytä olettaa, että turvallisuustutkimukset olivat vanhentuneita, ja kuitenkin Suomi hyvin nopeasti lähti mukaan hyväksymään tätä eikä edes informoinut eduskuntaa tästä muuten kuin aivan viime tipassa. Minkä takia näitä päätöksiä ei tehdä avoimemmin?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä asia oli esillä suuren valiokunnan kokouksessa, jossa todettiin ne perusteet, joilla Suomi ratkaisunsa teki. Lähtökohtahan on se, että meillä on voimassa oleva EU-tasoinen kansallinen säädöstö, miten asioita käsitellään, ja tämä mainittu hakemus oli näiden säädösten mukaan käsitelty; muun muassa turvallisuuteen liittyvät asiat oli asianmukaisesti selvitetty. Kun näin oli toimittu, voimassa olevien säädösten mukaan katsottiin ja Suomen kanta oli, että ei ole silloin syytä esittää tästä suosituksesta myönteisestä kannasta poikkeavaa kantaa.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin esimerkiksi geenimuunneltuihin viljelykasveihin liittyy merkittäviä ongelmia: esimerkiksi rapsi ja rypsi saattavat risteytyä luonnonkasvien kanssa. Missä vaiheessa hallitus on kehittämässä strategiaa, joka turvaa sen, että tavanomaiset viljelykasvit ja erityisesti luomuviljelmät pysyvät erossa näistä geenimuunnelluista kasveista siinä vaiheessa, kun niitä aletaan hyväksyä markkinoille Euroopan unionissa? Toiseksi kysyn: Millä tavalla hallitus aikoo ylipäätänsä ottaa huomioon sen, että Suomi on hyvin pieni viljelyalue, joka tuskin tulee hyötymään siitä, että Euroopan unionissa laajemmin ryhdytään viljelemään geenimuunneltuja kasveja? Eikö olisi Suomen maatalousstrategian kannalta paljon parempi keskittyä laadukkaaseen luomutuotantoon, johon ei sisälly mitään epäilyksiä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Kysymys geenimuunneltujen kasvien käyttämisestä Suomessa on tietenkin laaja, ja asia on ollut monen vuoden aikana eri tavoin esillä. Asia voidaan tietysti nähdä myöskin toisesta näkökulmasta kuin ed. Hautala äsken esitti. Meidän kasviviljelymme kilpailukyky perustuu siihen, että pystymme jalostamaan Suomessa sellaisia kasveja, jotka meidän olosuhteissamme pärjäävät. On tärkeää, että tässä suhteessa kilpailuasetelma Suomen ja muiden maiden välillä ei kehity Suomen kannalta epäedulliseen suuntaan. Jos lähdetään tästä näkökulmasta, voidaan perustellusti sanoa, että meidän pitää olla kasvijalostuksessa siinä kehityksessä mukana, mikä on tosiasia muualla Euroopassa ja myöskin maailmanlaajuisesti.

Arvoisa puhemies! Geenimuunneltujen kasvien käyttöönotto merkitsee sitä, että niiden ympäristöön tarvitaan myöskin riittävät suoja-alueet. Kun Suomella on paljon raja-alueita, pitkät raja-alueet tuonne itään päin ja sitten pohjoisessa Ruotsiin ja Norjaan, niin onko hallitus ottanut huomioon laatiessaan tätä strategiaa sen, että sen täytyisi olla kiinteässä yhteistyössä naapureittensa kanssa, koska raja-alueilla nämä suoja-alueet edellyttävät myöskin toisen valtion alueella huomioon otettavaa käytäntöä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tästä niin sanotusta rinnakkaiselokysymyksestä on käyty EU:n tasolla hyvin pitkään keskustelua, ja asia on itse asiassa vieläkin keskustelun alaisena muun muassa maatalousministerien neuvostossa. Tämä rajan yli menevä ongelma ei tietenkään Suomen kannalta ole ollenkaan samaa suuruusluokkaa kuin Keski-Euroopassa, jossa tilanne on tietenkin erittäin ongelmallinen, kun rajan toisella puolella välittömästi voi olla laajoja viljelyksiä. Tässä suhteessa on odotettavissa, että komissio antaa suosituksen luonteisia ohjeita siitä, miten asiassa tulisi toimia. Suomen kannalta tilanne on sellainen, että meillä ei ole välitöntä tarvetta; meillähän ei ole viljelyksessä geenimuunneltuja kasveja, ja tässä asiassa on meillä tämän takia vielä harkinta-aikaa.