Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Aluksi on todettava, että täällä on käsitelty aika tärkeitä asioita tänään. Suomen kannalta kaikkein tärkeimmät julkiset asiat ovat tänään olleet täysistunnossa koskien menokehyksiä noin 35 miljardin euron asioista. Tällä hetkellä sitten ovat käsittelyssä eduskunnan varainkäyttö, sen toimintakertomus ja tilit ja talous vuodelta 2007 sekä Valtiontalouden tarkastusviraston sekä Ulkopoliittisen instituutin osalta samat asiat. Tässä potissa on rahaa kiinni noin 100 miljoonaa euroa.

Eduskunnan työn kannalta näiden asioiden käsittely on tärkein hetki koko täysistunnossa. Koko eduskunnan päätöksenteon kannalta juuri tämä on se hekumallisin ja hektisin hetki.

Arvoisat kollegat, kumpikin, jotka salin puolella ovat, ja herra puhemies! Ei tänä iltana kuitenkaan jostain syystä ole mielenkiinto riittänyt sen paremmin 35 miljardiin euroon kuin näihin 100 miljoonaan euroon, jotka nyt ovat lavassa. Kun katsoo tiedottajien lehterille, niin mediankin mielenkiinto kohdistuu varmaan vielä huomattavasti tärkeämpiin asioihin, joita nyt tässä ajassa liikkuu. Mutta jos euroilla mitataan, niin isot asiat ja isot kalat ovat tänään uineet tässä salissa.

Lähden liikkeelle eduskunnan kanslian toimintakertomuksesta. Ensinnäkin pitää kehua sen uutta ilmettä, kiitos eduskuntatiedotukselle! Kun täältä peräpeilistä lukee, niin kiittäminen on Tiina Virtasta, Jaana Holmbergia ja Barbro Söderlundia. Heidän työnsä tuloksena tämä on huomattavasti värikkäämpi, iloisempi, luettavampi ilmeeltään. Toivottavasti tämä monien käsissä sitten myöskin kuluu.

Eduskunnan pääluokan menot vuonna 2007 olivat 91,1 miljoonaa euroa. Ne olivat 3,6 prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna. Talousarvioon verrattuna eduskunnan menot olivat kuitenkin 6,7 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Tämä eduskuntatyö kaiken kaikkiaan on maksanut — voisiko sanoa, että tämä on demokratian hinta, jos se mitataan eduskunnan budjetin kautta — jokaista suomalaista kohden laskettuna 16 euroa 20 senttiä. Valtion kaikista menoista, valtion budjetin loppusummasta, eduskunnan osuus on 0,25 prosenttia. Se on mielenkiintoinen tunnusluku. Palaan sitten vähän vielä myöhemmin tähän eduskunnan pääluokkaan.

Totean myöskin, herra puhemies, tässä vaiheessa jo kaikkien näitten asiakohtien osalta, jotka tässä nyt ovat keskustelulle avoimia — sekä eduskunnan kanslia, Valtiontalouden tarkastusvirasto että myöskin Ulkopoliittinen instituutti — että tilintarkastajien tilintarkastuskertomus on niin sanottu puhdas kertomus, ettei ole huomautettavaa. Me nimittäin lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat tiliohjesäännön määräämällä tavalla oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole huomauttamista eduskunnan vuoden 2007 tilinpäätökseen, toimintakertomukseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden. Samansisältöinen kertomus on liitetty sekä Valtiontalouden tarkastusviraston että Ulkopoliittisen instituutin toimintakertomuksiin. Tässä mielessä voimme hyvässä hengessä käydä tätä keskustelua.

Valtiontalouden tarkastusviraston osalta ihan kiteytetysti totean, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on tällä hetkellä vahvempi, asiantuntevampi ja yhteistyökykyisempi kansallinen ja kansainvälinen toimija kuin koskaan ennen. Tällaisen kunnianosoituksen on saanut ottaa vastaan pääjohtaja Tuomas Pöysti eurooppalaisten kollegojensa edessä joulukuussa 2007, ja kyllä tämä on koko eduskunnalle ja koko Suomelle kunniaksi.

Kuten tiedätte, eduskuntaan perustettiin myöskin tarkastusvaliokunta, ja sen perustaminen oli merkittävä ja myönteinen muutos. Tuosta valiokunnasta on nopeasti muodostunut tarkastusviraston luonteva keskustelukumppani eduskunnassa. Tarkastusviraston työ linkittyy aikaisempaa selkeämmin eduskunnan finanssivaltaan ja siihen kuuluvaan valvontavaltaan. Monissa maissa maailmalla parlamentit omaavat vain valvontavaltaa, joten ne eivät voi hallituksen budjettiesityksiä edes muuttaa. Meilläkin niitä muutoksia on tehty niin marginaalisesti, että ehkä näen ja arvioin, että tulevaisuudessa eduskunnan kannalta tämän valvontavallan painoarvo tulee todennäköisesti nykyisestäänkin vielä kasvamaan. Tämän tarkastusvaliokunnan myötä myös Valtiontalouden tarkastusviraston työn painoarvo yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on vahvistunut. Viime vuonna tarkastusvirasto antoi 101 tilintarkastuskertomusta ja valtion tilinpäätöstä koskevan tarkastuskertomuksen. Tarkastusviraston budjetti toteutui sillä tavalla, että 11,9 miljoonaa olivat kokonaismenot ja työntekijöitä virastossa on 146.

Sitten, herra puhemies, vielä muutama sana uudesta eduskunnan alaisesta tilivirastosta eli Ulkopoliittisesta instituutista. Eduskunta perusti sen yleisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaistunnossaan kesäkuussa 2006 kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitokseksi, joka käyttää edeltäjänsä tavoin nimeä Ulkopoliittinen instituutti. Se aloitti eduskunnan yhteydessä toimivana valtion virastona 1. päivänä tammikuuta vuonna 2007. Vanhan instituutin lakkauttaminen ja uuden perustaminen on merkinnyt syvälle käyvää muutosprosessia niin hallinnon kuin johtamisen osalta mutta erityisesti tutkimustoiminnan ja sen tavoitteiden osalta. Vuosi 2007 oli Ulkopoliittiselle instituutille monessa suhteessa vielä siirtymävaihetta. Henkilötyövuosia käytettiin 28, ja menojen kokonaissumma oli 2,1 miljoonaa euroa. Nämä kuvaavat myös omalta osaltaan Ulkopoliittisen instituutin toimintaa.

Herra puhemies! Sitten, niin kuin totesin, tilien ja hallinnon osalta ei ole huomauttamista. Toivon, että talon johto välittää myös tilintarkastajien kiitokset koko henkilökunnalle erinomaisen hyvin tehdystä työstä. Tämä työmaa on hyvin ihmisvaltainen, niin kuin tiedämme, ja silloin tämä on juuri niin vahva kuin on meidän heikoin lenkkimme. Sen mukaan eduskuntaa arvioidaan, ja vielä sitten saamme maksimijulkisuuden kaikissa niissä tilanteissa, jos tapahtuu jonkinlaista hallinnollista horjahtelua, saatikka kompurointia.

Tilintarkastajien näkökulmasta voimme myöskin lausua kiitokset talon johdolle. Haluan esittää ne ihan suoranaisina kiitoksina sen johdosta, että ne havainnot, joita tilintarkastajat viime vuonna tekivät ja esittivät, on otettu todesta. Ne on otettu hyvin huomioon, niihin on reagoitu. Silloin tilintarkastajilla ja tilintarkastuksella on myöskin merkitystä, kun tarkastushavaintoihin talon johto reagoi.

Taloudenhoitoa on parannettu monilta osin, ja edelleen työ jatkuu. Tiedämme myös, että eduskunnassa on meneillään hallinnonuudistus. Sekin on tarpeen, sillä maailma on ympärillämme muuttunut ja muuttuu rajulla vauhdilla. Se tietysti asettaa sellaisia vaatimuksia ja ehtoja, että vaikka eduskunta on tietynlainen hallinnollinen finnjet, joka ei voi pörssikurssimaisesti, hektisesti, reagoida suhdanteisiin, niin kuitenkin eduskunnan täytyy ottaa huomioon, että aika ja asiat muuttuvat ja ovat muuttuneet niin paljon, että määräajoin on tarpeen tarkistella ja kurkistella myöskin tällaisia organisatorisia kysymyksiä ja ryhtyä sitten sen pohjalta tarpeellisiin toimenpiteisiin, että myös organisaatio hallinnollisesti vastaa mahdollisimman hyvin nykypäivän tarpeita ja vaatimuksia.

Herra puhemies! Sitten myös vähän tällainen tekninenkin juttu, että kun tässä on nyt aineistoa varmaan äkkipäätään 60—70 sivua, niin väistämättä tulee mieleen, voisiko esimerkiksi eduskunnalla olla yksi ja yhteinen, yksissä kansissa oleva tiivis toimintakertomus, tilinpäätös tarpeellisine tilinpäätöstietoineen, ja sitten siellä voisi olla viittaukset, mistä löytyvät yksityiskohtaisemmat tiedot. Yleensä pörssiyhtiötkin, vaikka niillä olisi kuinka monta tytäryhtiötä, antavat yhden toimintakertomuksen, ja sieltä sitten käy ilmi, minkälaisesta organisaatiosta on kysymys.

Mutta kaiken kaikkiaan, niin montaa toimintakertomusta kuin olen saanutkin tältä paikalta eduskunnalle esitellä, sanoisin, että siinä rankingissa tämä nyt käsissä oleva on kaikkein onnistunein ja paras, ja näinhän sen pitää ollakin, että tulokset paranevat vuosi vuodelta. Kiitos kaikille sen sisältöön vaikuttaneille ja sen laatijoille!

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tein eduskunnan työhuoneessa mielestäni myöskin tärkeää työtä, mutta kun kuuntelin hetken aikaa puheenjohtaja, kansanedustaja Saarisen puheenvuoroa, niin ajattelin, että on korrektia ja myöskin tärkeää osallistua tähän keskusteluun. Nimittäin mielestäni myöskin siviilissä toiminut talousjohtaja, sosionomi Matti Saarinen on poikkeuksellisen tunnollisesti tehnyt tätä tärkeää tilintarkastustyötä. Puheenjohtaja Saarisen persoonallinen tyyli ei mielestäni ollenkaan peitä sitä valtavaa osaamista ja kansanedustuslaitoksen työn syvintä mahdollista ymmärrystä, joka on tässä hänen työnsä ja johtamansa tiimin taustalla. Tästä lausun kollegojen puolesta kansanedustaja Saariselle kiitoksen!

Sitten tähän uuteen Ulkopoliittiseen instituuttiin. Haluaisin todeta sen, että olen myöskin saanut olla ja joutunut olemaan jonkunlaisessa yhteydessä tässä instituutissa tapahtuneisiin tiettyihin henkilöstöpoliittisiin ongelmiin, ja haluan tässä yhteydessä esittää toivomuksen ja vetoomuksen siitä, että tätä tärkeää työtä tekevän instituutin ikään kuin henkilöstöpolitiikka ja suhteet saadaan kuntoon, koska asiantuntijaorganisaatio ei voi työskennellä ilmapiirissä, jossa ihmiset eivät koe tekevänsä työtä sellaisessa ilmapiirissä, joka tukee älyllistä ja henkistä asioitten prosessointia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Myös minä kiitän ed. Saarista, myöskin siitä, että hän herätti huomaamaan, että olemme nyt kaikkein tärkeimmän asian parissa, minkä on mahdollista yleensä olla tässä talossa ja vähintäänkin tänään.

Puhemies! Niin, tämä työ, mitä ed. Saarinen on tehnyt, on tehty vaikuttavalla tavalla. Mehän olemme viime vuosina huomanneet, mitä tilintarkastajat ovat omilla kertomuksillaan saaneet aikaan. Samalla huolimatta siitä, että tarkan markan ja nykyään tarkan euron politiikka on varmasti kannatettavaa, eduskunnassa tulee toisaalta vähän varoa, ettei mennä ikään kuin kohtuuden yli toiseenkaan suuntaan, siis niin, että liikaa säästetään. Silloin voidaan säästää tiedosta, osaamisesta, taidosta, Suomen kansainvälisistä suhteista, eduskunnan asemasta jne. jne.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee Ulkopoliittiseen instituuttiin, itse kuulun sen neuvottelukuntaan, ja tästä, mihinkä ed. Gustafsson viittasi, sanoisin, että hallituksen puheenjohtajan Antti Tanskasen johdolla on asiaa, näitä teidän mainitsemianne henkilöstöongelmia, lähdetty ratkaisemaan ja neuvottelukuntaa on asiasta juuri viime viikolla informoitu. Siinähän on myös asiantuntijataho täältä eduskunnasta mukana, tässä asiassa. On kuitenkin mitä ilmeisintä, että syitä löytyy myös siitä, että tällaisesta vapaasta akatemiatyyppisestä ympäristöstä on syntynyt eduskunnan alainen Ulkopoliittinen instituutti, jossa kuitenkin pitää —uskon, että tämä on myös instituutin kanta — pitää huoli siitä, että se ei ole jotenkin ohjattavissa. Siellä on akateeminen vapaus, ja se pystyy vapaasti myös tuottamaan ilman tiukkaa ohjausta omat kantansa näistä asioista, joista eduskunta antaa ikään kuin nämä pääpainot, joissa ympäristö muuten on yksi keskeinen toimiala.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä edustajakollegoitten kiitoksiin ed. Matti Saariselle erinomaisen hyvin tehdystä työstä, sen selkeästä ja seikkaperäisestä esittelystä, samoin kuin hänen esille tuomiinsa kiitoksiin koko eduskunnan väelle, henkilökunnalle kaikkinensa erinomaisen hyvin tehdystä työstä kansanedustajien työn auttamiseksi.

Haluan yhtyä myös ed. Tiusasen ajatuksiin siitä, että Suomen kansanedustuslaitos tarvitsee aina ne riittävät voimavarat, joilla täällä voidaan työtä mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hoitaa.