Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pidän erityisen toivottavana, ettei maamme olosuhteisiin soveltumattomia kansainvälisiä kirjanpito- ja tilintarkastusmalleja tuoda tänne. Pidän myös erittäin tärkeänä, että yritys- ja järjestötoimintaa harjoitetaan avoimessa ja järjestäytyneessä muodossa.

Viime vuosina on koettu kuitenkin monia sellaisia lakiesityksiä, jotka mahdollistavat huijaukset ja keinottelut yritystoiminnassa. Vastustin voimakkaasti 1.7.2007 voimaan astunutta tilintarkastuslakia, joka vapautti tilintarkastusvelvoitteesta kymmeniätuhansia yrityksiä. Silloin hallitus perusteli tilintarkastusvelvollisuuden poistamista niin sanotun maallikkotarkastuksen lakkauttamisella.

Arvoisa puhemies! Nyt on keksitty ratkaisu maallikkotilintarkastajille. Se on toiminnantarkastaja, jolle ei aseteta yksityiskohtaisia kelpoisuusvaatimuksia, mutta häneltä edellytetään kuitenkin riittävää taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemusta. On kysyttävä, kuka ihmeessä valvoo toiminnantarkastajan pätevyyttä kansalaisjärjestöissä tai onko jotain ulkopuolista tahoa, joka arvioi, onko toiminnantarkastaja sopiva yhdistyksen toimintaa ja taloutta tarkastamaan. Mielestäni niin yrityksissä, asunto-osakeyhtiöissä kuin kansalaisjärjestöissäkin tarvitaan tilintarkastus, ei mitään toisen luokan tarkastusta.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Ensin kiitokset: Tässä edistyy monta hyvää asiaa yhdistysten osalta. Kiitokset erityisesti niille aktiivisille kansalaisjärjestöille, jotka tarttuivat silloin vuonna 2007 käsittelyssä olleeseen tilintarkastuslakiin niin, että sieltä otettiin tämä yhdistysten osuus pois ja saatiin sitten tähän yhdistyslakiin sisällytettyä nämä muutokset tämän toiminnantarkastuksen osalta, jotka nyt ovat sitten päätöksessä.

On erittäin ymmärrettävää, että pienet yhdistykset eivät tarvitse ammattitilintarkastajia ja kunnon kriteereillä voidaan hyvin hoitaa toiminnantarkastus. En ymmärrä logiikkaa, että jos pienimmät yritykset eivät tarvitse tilintarkastusta eivätkä edes kirjanpitoa, niin miten sitten yhdistykset tarvitsisivat ammattitilintarkastajat ja normaalin kirjanpidon. Ei tämä logiikka mahdu omaan ajatteluuni, minkä vuoksi tuen tätä toiminnantarkastuksen mahdollisuutta.

Toinen ihan perusteltu muutos on tietenkin pieni mutta siitä huolimatta merkityksellinen muutamien ihmisten osalta: mitenkä ulkomailla väliaikaisesti asuva ihminen voi olla myöskin hallituksen jäsenenä tämän uuden lain mukana erilaisissa yhdistyksissä.

Kolmas ja erittäin hyvä esitys on tämä sähköisen osallistumisen mahdollistaminen, joka on nykyaikaa, jolleka on luotu varmaankin lisää painetta, vaikka nyt tämä äänestysmahdollisuus ei virallisissa vaaleissa niin onnistunutkaan.

Sosialidemokraatit ovat tehneet vastalauseen siitä syystä, kun tähän ehdotetaan nyt yhä edelleen tätä ennakolta osallistumisen mahdollisuutta. Tästä asiantuntijat ovat valiokunnassa olleet pitkälti toista mieltä, että se hämmentää päätöksentekojärjestelmää, jos pitää ottaa huomioon yhdistyksen kokouksessa asioita, jotka on joku linjannut etukäteen, vaikka kokouksen aikana tulisi uudenlaisia esityksiä. Omaan päähäni ei mahdu tämä ajattelu, miten se on oikeudellisesti pätevää tai mikä esityksistä sitten on se, mitä oikeasti hyväksytään, ja voiko niistä sitten valittaa ja kuinka. Sen takia ihan hyvä malli olisi ollut antaa mahdollisuus osallistua joko online-sähköpostin, tekstiviestin tai jonkun web-kameran kautta samanaikaisesti, kun kokous on käynnissä, jotta voisi kuulla keskustelun, mutta ei tämä etukäteismalli.

Kun tässä laissa kuitenkin on tämä rajaus tehty niihin järjestöihin, lähinnä siis puolueisiin, jotka käsittelevät valtiollisia asioita, että näissä etukäteisosallistumismahdollisuutta ei ole, niin miksi sitten se on jätetty muille yhdistyksille? Tietysti perustelu tässä mietinnössä on, että jokainen järjestöhän tai yhdistys tekee omat säännöt, mihin se kirjaa tämän tai ei kirjaa, mutta kun meillä monella on kokemusta siitä, että järjestöjen sääntöjä ja järjestöelämää voivat johtaa hyvinkin pienet porukat ja niitä sääntöjä voidaan rukata varsin nopealla temmolla myöskin uudenlaisiksi, niin siellä voi tulla kummallisia käytäntöjä ja siitä syystä selkeä laki näissäkin asioissa olisi se paras turva. Tästä syystä vastalauseessa 1 on 17 § tehty uudelleen, ja esitän, että tämä muoto otettaisiin lakiin.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys kun tuli ensin pöydälle ja tutkin sitä, niin ajattelin, että tämähän nyt on melkoista yhdistystoimintaa, kun tuodaan tätä offline-osallistumista, elikkä ennen kokousta voi osallistua kokoukseen, vaikka itse asiassa kokous ei ole fyysisesti vielä edes alkanutkaan, ja sitten on myös tämä online-osallistuminen sähköisesti mahdollista.

Mutta sitten kun tarkemmin tähän perehdyin, niin ymmärrän ne tarpeet, joita tällä hetkellä erilaisilla yhdistyksillä voi olla. Eli Suomessa on 125 000 yhdistystä, ja siihen joukkoon mahtuu monenlaista toimintaa ja monenlaista yhdistystä ja monenlaista yhdistyskulttuuria. Siinä mielessä tämä esitys nyt mahdollistaa tämän sähköisen osallistumisen. Se, millä voin itse sen hyväksyä, on juuri tämä ehto, että yhdistyksen sääntöihin tulee merkitä tämän sähköisen osallistumisen mahdollisuus ja se, missä kokouksissa se on mahdollista. Elikkä yhdistys säännöissään voi tarkasti sen määritellä.

Kaksi asiaa, jotka haluan nostaa esille, ovat nimenomaan tämä, eli yhdistys itse päättää, ottaako käyttöön tämän sähköisen etäosallistumisen, ja toinen asia, joka saattaa aiheuttaa hämmennystä yhdistyksissä tällä hetkellä, eli toiminnan tarkastajien nimeäminen tai tilintarkastajien nimeäminen. Siinä toivoisinkin, että informaatiota olisi riittävästi, kun tämä laki tulee voimaan, jotta yhdistyksissä tiedetään, että yhdistyksen sääntöjä ei tarvitse esimerkiksi lähteä muuttamaan sen takia, että se nykyinen maallikkotilintarkastaja-nimike muutettaisiin toiminnantarkastajaksi, vaan niitä sääntömuutoksia voidaan tehdä sitten muiden sääntömuutostarpeiden yhteydessä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Suomessa on todella valtavan paljon yhdistyksiä. On erikokoisia, erilaisia, on rikkaita ja on köyhiä, aatteellisia ja taloudellisia, ja lisäksi on puolueita, jotka ovat yhdistysmuotoisia myös. Raha-automaattiyhdistys on valtavan iso taloudellinen yhdistys. Siitä tosin on omia säädöksiäkin arpajaislaissa ja muualla. Sitten on MTK:ta ja SAK:ta ja vastaavia ja siitä aina alaspäin pieniä kyläyhdistyksiä ja vastaavia. Se on todella rikkaus, että Suomessa on paljon yhdistyksiä.

Tämä uusi yhdistyslaki on paikallaan, ja tässä on monia hyviä joustavuutta lisääviä muutoksia. KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuus laajenee ja vastaa tämän esityksen mukaan yksityisoikeudellisia yhteisöjä koskevia vaatimuksia. Näin on paikallaan. Sitten taas ne yhdistykset, joissa ei edellytetä KHT- tai HTM-tilintarkastajaa, saavat toiminnantarkastajan, ja mielestäni se on aivan paikallaan. On hyvä, että näin voidaan edetä. Muutamia muita muutoksia täällä on.

Sitten on kysymys tästä äänestämisestä, ja silloin siirrytään tänne vastalauseen puolelle. Mielestäni vastalauseessa esille nostettu ongelma ennakollisen etäosallistumisen osalta on kyllä erittäin merkittävä. Sinänsä kokouksen aikana sähköisen osallistumisen hyväksyminen ja mahdollistaminen on paikallaan, mutta tähän ennakolliseen etäosallistumiseen sisältyy kyllä sellaisia epävarmuustekijöitä, että kun sitä ei puoluetoiminnan puolelle hyväksytä, niin ei ole kyllä syytä hyväksyä myöskään muuhun toimintaan. Täällä vastalauseessa on aika hyvin perusteltu, (Puhemies: 2 minuuttia!) ja mielestäni se, että säännöt antaisivat siihen mahdollisuuden, ei ole perusteltua. Kyllä se on niin vakava kysymys, että lakiin se pitää sisällyttää.

Oiva  Kaltiokumpu  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lainuudistus on kyllä tarpeellinen, koska yhdistyksien osallistujat ovat monissa yhdistyksissä vähentyneet, siis läsnäolo. Toisaalta sitten nuoret käyttävät tietotekniikkaa paljon enemmän, jolloin tämmöinen ennen kokousta ja kokouksen aikana oleva osallistuminen on toisaalta hyvä asia, joskin siihen liittyy se, millä tavalla selvitetään sitten ne ratkaisut, mitä siellä tehdään, ja mitkä ovat päätökset. Mutta näistä päätöksistähän on mahdollisuus sitten esittää moitteita, ja toisaalta yhdistys itse päättää, otetaanko käyttöön ja miten otetaan.

Olennaisempi on tämä toiminnantarkastaja-asia. Tässähän nyt tilintarkastajien asettaminen on asetettu sillä tavalla raja-arvoille, että jos taseen loppusumma on yli 100 000 euroa ja liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 ja palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä, jos näistä kaksi ehtoa täyttyy, niin silloin täytyy olla tilintarkastajat. Nykyisin on noin 1 640 näitä yhdistyksiä, joissa jo pitää olla. Tämä jonkun verran lisääntyy, 2 000 yhdistykseen, eli nousee vajaalla 360:llä, mikä on hyvä asia, koska näissä yhdistyksissä on sitten sellaisia taloudellisia arvoja, että yhteiskunnan kannalta on hyvä niitä kontrolloida.

Sen sijaan toiminnantarkastajan osalta lakivaliokunnassa katsottiin, että näiden vaatimusten pitää olla sellaisia, jotka mahdollistavat ihan tavallisen ihmisen olemisen toiminnantarkastajana. Näissä perusteluissa todetaan, että toiminnantarkastajaksi voi yleensä ryhtyä henkilö, joka hoitaa oman taloutensa tavanomaisella tavalla ja toisaalta muutoin olisi kykenevä toimimaan esimerkiksi tämän yhdistyksen hallituksessa. (Puhemies: 2 minuuttia!) Tietysti laissa määrättyjä ehtoja on noudatettava.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, meillä on todella Suomessa paljon erilaisia yhdistyksiä, yhteisöjä ja toimintaperiaatteita. On ihan kansalaisaktiivisuuteen vaikuttamista, mutta sitten ihan täyttä liiketoimintaa. Tässä on hyvä tämä toiminnantarkastajan kohta, koska juuri näihin pieniin yhdistyksiin liittyen ei kaikilla ole varaa käyttää maksettuja tilintarkastajia, ja tämä mahdollistaa nykyi-sen käytännön jatkamisenkin. Tämä raja, minkä tässä edellä ed. Kaltiokumpu mainitsi, on hyvä raja tälle, milloin tarvitaan ammattitilintarkastaja ja milloin mennään toiminnantarkasta-jalla.

Etäosallistuminen, niin kuin sekin on todettu täällä, on todella hankala, ja ennen kaikkea, jos viittaan nyt tähän sosiaalidemokraattien tekemään vastalauseeseen, tämä ennakollinen etäosallistuminen on ongelmallinen ja nimenomaan demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta. Esitys jättää epäselväksi esimerkiksi etukäteissitoumuksen antaneen mahdollisen kannanmuutoksen seuraukset, jos kokouksessa tehdään uusia päätösesityksiä, jotka eivät ole etukäteisiä kantoja ilmoitettaessa vielä edes olleet tiedossa. Elikkä se antaa mahdollisuuden tämmöiseen manipulointiin. Kokouksen valmistelijat elikkä yhdistyksen johto saisivat tietää osallistujan kannan etukäteen ja voisivat halutessaan manipuloida lopputulosta. Yhdistyksen kokouksen luonteen vuoksi etukäteinen osallistuminen olisi tarkoituksenmukaista, sillä yhdistyksen kokouksessa on melko tavallista, että osallistujien kannat muuttuvat kokouksessa käydyn keskustelun ja jaetun informaation perusteella. Näillä perusteilla, mitä lakivaliokunnan sosiaalidemokraattinen ryhmä on tehnyt, minä kannatan ed. Paateron tekemää esitystä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa ja muutamassa sitä edellisessäkin puhutaan sosiaalidemokraattisen valiokuntaryhmän tekemästä vastalauseesta. Toteaisin täsmennyksenä, että se on kylläkin sosiaalidemokraattisen ryhmän ja vasemmistoliiton yhteinen vastalause. Etenkin kun lakivaliokunnan mietinnöstä puhutaan, niin ollaan tältä osin täsmällisiä.

Mutta itse asiaan. On ihan oikein, että tietysti lainsäädännön pitää seurata aikaansa ja kehittyä, mutta tässä hallituksen esityksessä nyt on menty hiukan ajasta ohitse, tulevaisuuteen, kun tämä ennakollinen etäosallistuminen on otettu yhdeksi mahdollisuudeksi vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja kokouksen kulkuun. Aivan oikein, niin kuin täällä ed. Piirainenkin totesi ja luki kyllä sujuvasti vastalausetta, niin monestihan itse kokousdynamiikka on sellainen, että siellä keskustellaan, on erilaisia mielipiteitä, vasta-argumentteja ja sitten tulee päätös. Eli tällainen ennakoiva etäosallistuminen on kyllä varsin futuurinen kysymys, jota ei nyt pitäisi tässä vaiheessa ottaa lakivaliokunnan mietintöön eikä eduskunnan vastaukseen. Tässä mielessä tästä asiasta varmasti sitten äänestetään, kun asia on siinä vaiheessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En ryhdy oikeusministerin puolueen edustajana erikoisen innostuneesti puolustamaan sitä, mitä oikeusministeriö on tänne arvioitavaksi tuonut. Silloin, kun oli se ensimmäinen vaihe, niin minun täytyy sanoa, että se innostus oli kyllä siellä pakkasen puolella ihan kerta kaikkiaan. Sitten minä huomasin yhtäkkiä, että tässä onkin semmoinen mahdollisuus, että mennään entisen kaavan mukaan. Mutta sitten kun tuli tämä ennakollinen etäosallistuminen ja kun tuolta Sydän-Savosta on kotoisin, niin voi hyvänen aika, kun savolaiset pääsevät tässä vauhtiin, niin kyllä on ennakollinen etäosallistuminen saavuttanut kaikkien aikojen suhmuroinnin huipentuman, mutta mänköön ku on männäkseen.

Esko  Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kun oli valiokunnassa valmistelussa tätä mietintöä varten, niin me käytimme tähän aikaa hyvin paljon ja asiantuntijoita kuunneltiin monilta eri tahoilta ja oli hyvin monenlaisia mielipiteitä asian tiimoilta. Me myös kysyimme lausunnon tästä kaikilta puolueilta, jotka antoivat lausunnon.

Otan lähinnä tuon tilintarkastuskysymyksen tähän. Minun mielestäni nämä maallikkotarkastajat näissä pienissä yhdistyksissä ovat todella hyviä siinä mielessä, että ne pystyvät seuraamaan ja tietävät sen tilanteen, kuinka siinä yhdistyksessä on hoidettu asioita, koska he ovat olleet sen yhdistyksen toiminnassa joko mukana tai hyvin lähellä sitä. Jos pantaisiin ammattitilintarkastajat tarkastamaan näitä tällaisia pieniäkin yhdistyksiä, niin he olisivat hyvin usein ulkopuolisia, tulisivat jostakin etäältä eivätkä tuntisi, ainoastaan papereiden ja pöytäkirjojen perusteella pystyisivät paneutumaan siihen asiaan.

Tuo etäosallistuminen: siitä keskusteltiin, ja me pitäydyimme tämän mietinnön perusteella tämän lain pohjalla.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Jo mikroyrityksistä puheen ollen puollan tilintarkastajien käyttöä. Saadaan ensinnäkin ammattitaitoa, mitä näiltä muilta ryhmiltä saattaa hyvinkin puuttua, mikä on paljon varmempaa. Hinta on halpa, kaikki on suhteellista, mutta kun tehty iso virhe muutaman vuoden päästä huomataan, siitä on tullut kallis säästö. Samalla se toimii myös yrityksille vakuutena.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä ennakollinen etäosallistuminen on todella kyllä nyt harkitsemattomasti sisällytetty hallituksen esitykseen. Ihmettelen, että lakivaliokunta on tämän päästänyt enemmistöllä läpi. Kyllä siinä on niin paljon sellaista epävarmuutta ja jopa vaaraa väärinkäytöksille, epädemokraattiselle toiminnalle, jota kuitenkaan ei voida hyväksyä edes pienimmässä yhdistyksessä. Kyllä niitten pitää olla sellaisia toiminnaltaan, että ne nauttivat yleistä luottamusta. Monet saavat yhteiskunnan tukea, valtion tai kunnan tai Raha-automaattiyhdistyksen tai vastaavan, ja tältä osin luottamuksen täytyy olla myös päätöksentekoon, ja silloin tällainen ennakollinen etäosallistuminen on kyllä erittäin arveluttavaa, enkä voi sitä hyväksyä.

Täällä vedottiin nyt niiden toimesta, jotka tätä yrittävät puoltaa — tuntuu, että se puoltaminen ei ole edes kovin aitoa — yhdistyksen sääntöihin. Mutta valitettavasti niitä sääntöjäkin voidaan aika helposti viedä kuitenkin toiseen muotoon sopivalla tavalla, ja silloin saadaan tämä asia hoidettua muka demokraattisesti.

Mutta sitten kun käydään tuollaista kokousta, niin jos esimerkiksi puheenjohtaja etukäteen kysyy muutamalta jäseneltä, jotka eivät tule paikalle, ja saa heiltä etukäteiskannan, niin sitten asia on ikään kuin voitettu siellä itse kokouksessa ja muut joutuvat vaan toteamaan, että puheet kokouksessa menevät kuuroille korville, ja näin ei kyllä voida vastuullista yhdistystoimintaa harjoittaa. Eli sopimaton ja perustelematon menettely on tämä.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin aikaisemmissakin puheenvuoroissa on tullut esille, tämä ennakollinen etäosallistuminen yhdistyksen kokouksiin on kyllä aika erikoinen ja tulee varmasti aiheuttamaan paljon ongelmia, mikäli seurat ja yhdistykset tällaiseen lähtevät. En usko, että tällaista tulkintaa kuitenkaan mikään järkevä yhdistys lähtee ottamaan kovin voimakkaasti mukaan, elleivät ne sitten tällaisella niin sanotulla etäpäätöksenteolla, ennakolta keräämällä kantoja, tee sitten tämmöisen säännön. Mutta kyllä tämä varmasti sitoutumista yhdistyksen toimintaan enemmänkin vähentää, ja kyllä tänä päivänä olisi tärkeämpää siihen suuntaan ohjata, että ihmiset osallistuisivat näihin. Tämä etäosallistuminen reaaliaikaisena on ihan ok, mutta jos otetaan etukäteiskantoja, niin niitä on aika helppo vääristellä ja tulkita ehkä tahallisestikin väärin ja lähteä junailemaan jonkun yhdistyksen asioita aika pienelläkin ryhmällä. Ongelmallinen, ja ihmettelen, jos — tai todennäköisesti kun — tämmöinen menee läpi.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen tuossa hiukan moitti siitä, että tämä hallituksen esitys on tuonne tulevaisuuteen suuntautuva, että tämä on annettu vähän ikään kuin liian hyvissä ajoin. Harvoinhan näin hallitusta on moitittu, että tehdään jotain liian aikaisin.

Niin kuin aikaisemmin sanoin, minä itse kanssa vierastan sellaista yhdistystoimintaa, jossa ei olla ikään kuin kasvotusten ja olla paikalla fyysisesti ja pidetä sitä asiaa niin tärkeänä, että tullaan paikalle hoitamaan niitä yhdistyksen asioita. Olen sitä sukupolvea, joka tunnistaa tällaisen yhdistystoiminnan. Mutta nämä nykyajan nettinörtithän elävät sen koneensa, sen läppärinsä ja sen näppäimistön kautta, ja tämä nimenomaan mahdollistaa heille aktiivisen toiminnan niissä yhdistyksissä, jotka heille ovat tärkeitä, ja se ei vaadi fyysistä liikkumista kokoukseen. Tämä kokouksen alkamisen käsitekin on venyvä. Kokous voi alkaa tänään, ja se voi päättyä vaikka kahden viikon päästä, ja se linja voi olla auki, ja voi tässä sähköisessäkin kokouksessa mielipiteiden vaihto ja mielipide rakentua keskustelun myötä. Eli kyllä tässä on ihan hyviäkin elementtejä, vaikka itse en koe tätä mitenkään tärkeänä. Mutta tämä lakihan ei pakota näihin uusiin menetelmiin, se vain mahdollistaa ne, ja sen vuoksi tämän takana voi olla.