Täysistunnon pöytäkirja 54/2011 vp

PTK 54/2011 vp

54. TIISTAINA 18. LOKAKUUTA 2011 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

  jatkui

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys luopumistuen lakimuutoksista ja siitä, että vuokraus ei olisi enää mahdollista luopumisen muotona, ei ole perusteltu. Myöskään se ei täytä sitä pitkäjänteisyyden vaatimusta, jonka maatalous ehdottomasti ansaitsee ja tarvitsee. Se on ala, jossa tehdään päätöksiä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Siinä myöskin tehdään erittäin isoja investointeja, ja siellä on erittäin suuri tarve saada nuoria jatkajia alalle enemmän kuin mitä tällä hetkellä tulee. Siksi on oleellista, että meillä tämä toiminta kaikin puolin ja toimintaympäristö olisivat mahdollisimman vakaita ja pitkäjänteistä politiikkaa harjoitettaisiin.

Vuokraus luopumisen muotona on jatkajille edullisempi kuin osto. Ja kun tiedämme sen tilanteen, että tilojen jatkajat lähtevät useimmiten, suurimmassa osassa tapauksista, investoimaan ja silloin heillä ei maksukykyä välttämättä ole siihen, että he hankkisivat ne pellot omistukseensa, niin siksi on oleellista, että tämä mahdollisuus on olemassa edelleenkin, että tämä luopuminen pystytään myöskin vuokraamalla hoitamaan ja uusille sukupolville ja uusille yrittäjille peltoja siirtämään.

Myöskin se on näiden luopujien kannalta oleellisen tärkeä asia, jotta he tietävät, että heillä on joku oksa elämässään luopumisen jälkeen, johon he voivat tarttua. Silloin he myöskin aikanaan tekevät sen luopumispäätöksen, ja nuori polvi pääsee yrittämisen alkuun, silloin kun he ovat siitä asiasta kiinnostuneita. Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että silloin, kun tuo jatkamisen ikäraja viivästyy yli 30 vuoden, innostus tilan jatkamiseen hiipuu ja myöskin investointihalukkuus on hiipumaan päin. Elikkä nuorten on päästävä aikanaan myöskin ruoteliin, jotta he pystyvät tekemään töitä sen yleisen, ison tavoitteen eteen, joka meillä on, elikkä turvaamaan yhteisesti suomalaisen ruuantuotannon ja maaseudun elävänä pysymisen.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Pellonvuokraamismahdollisuuden poistaminen sortaa pieniä ja keskisuuria viljelijäperheitä. Tästä laista muodostuu käytännössä pienten ja keskisuurten tilojen pakkoluovutus- tai pakkolunastuslaki, jossa tilanomistajat joutuvat luopumaan maanomistajuudestaan pilkkahinnalla nykyiseen hintatasoon nähden.

Aloittava nuori viljelijä tai naapurissa asuva lisämaata tarvitseva haluaisi mielellään vuokrata peltoa, nykyisin kun maatalous on varsin kannattamatonta eikä mistään löydy rahaa eikä välttämättä rahoitustakaan lisämaan ostoon. Eläkkeelle jäävä viljelijä saisi lisätuloa pienen eläkkeensä lisäksi ja maaseutu voisi kokonaisuutena paremmin kuin siinä tapauksessa, että edelleen hallituksen maataloudelle suunnittelemien leikkauksien lisäksi myöskin tässä kohdassa heikennettäisiin maaseudun väestön oloja ja elinmahdollisuuksia.

Vuokrausehdot on aikaisemmin säädetty suurtilalinjan vuoksi sellaisiksi, että pienten ja keskisuurten tilojen on vaikea vuokrata maata. Ne eivät helposti täytä tukiehtoja. Ehdot ovat turhan monimutkaisia, niissä on pikkumaisia kohtia, joilla ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen mukaan, mitä he omistavat. Myös erilaiset tilojen välimatkat ja niiden määrittelyt luopujan ja vuokraajan tilojen välillä heikentävät käytännön viljelymahdollisuuksia ja maaseudun väestön oloja.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Maatalouden rakennekehityksen kannalta on totta kai tärkeää, että ikääntyneillä maatalousyrittäjillä on mahdollisuus siirtää maatilansa nuoremmille, tilanpitoa jatkaville sukupolville riittävän ajoissa.

Luopumistukijärjestelmän avulla turvataan ensisijaisesti maatalouselinkeinon jatkuminen sekä maatalouden rakenteen parantuminen ja sitä kautta kotimainen elintarviketuotanto. Luopumistukijärjestelmä on keskeinen maatalouden rakennekehitystä edistävä keino.

Käytännössä noin 40 prosenttia kaikista sukupolvenvaihdoksista toteutetaan luopumistukijärjestelmän turvin. Järjestelmän kautta tulleet jatkajat ovat käytännössä noin kuusi vuotta nuorempia, panostavat selkeästi enemmän maatalouteen ja ovat useammin päätoimisia viljelijöitä kuin ne, jotka aloittavat maatalousyrittäjätoiminnan luopuvan sukupolven siirryttyä vasta normaalille MYEL-eläkkeelle.

Tässä lakiesityksessä ehdotetaan luopumistapoja vähennettäväksi siten, että luopumisen kohteena olevan maatilan pellot saisi luovuttaa ainoastaan luopumalla niiden omistusoikeudesta, ei sen sijaan enää vuokraamalla niitä määräajaksi. Käytännössä tämä johtaa tilanpidon jatkamiseen entistä pidempään myös niillä tiloilla, joilla taloudellisista tai terveydellisistä syistä olisi perusteet tuotannon lopettamiseen. Luopumisten siirtyminen heikentäisi myös tilanpitoa jatkavien ja kehittävien tilojen mahdollisuuksia, koska uutta peltoa ei ole tarjolla. Erityisesti Itä-Suomessa peltojen myynti on erittäin vähäistä, koska pellot sijaitsevat pääsääntöisesti talouskeskusten ympärillä eikä tilaa haluta tai ole järkevääkään pilkkoa peltojen osalta myymällä niitä.

Kaiken kaikkiaan, kun todetaan ja tiedetään se, että maatalous on kannattavuuskriisissä, on hyvin ihmeellistä, että nyt esitetään tässä lakiesityksessä sellaista muutosta, jolla jatkavat viljelijät pakotetaan investoimaan koko ajan kalliimpaan peltomaahan, kun mahdollisuus olisi myös vuokrata ja sitä kautta olla sitomatta lisää pääomia kalliiseen peltomaahan.

Minusta on aivan selvää, että tämä vuokrausvaihtoehto on säilytettävä jo tuon äskeisen kommentin takia, mutta myös siitä syystä, että lainsäädännössäkin kaiken kaikkiaan on pyrittävä pitkäjänteisyyteen, niin myös maataloudessa. Tällainen poukkoilu vuosittain rasittaa jo ennestään stressaantuneen toimialan tilannetta ja saa aikaan epävarmuutta tilanpidon jatkamista pohtivien henkilöitten osalta. On jollakin tavalla aivan uskomatonta, että kesken lain lähdetään heikentämään oleellisesti olemassa olevaa lainsäädäntöä, ja toivonkin kyllä hyvin vahvasti, että tämä lakiesitys hylätään tässä eduskuntakäsittelyssä, ja päinvastoin voisi ajatella niin, että jos jotain olemassa olevassa luopumistukilainsäädännössä pitäisi parantaa, niin itse asiassa pitäisi parantaa vuokrausvaihtoehdon käyttöä näissä tilojen luopumistapauksissa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Maatalouspoliittista lainsäädäntöä ei leimaa liiallinen pitkäjänteisyys. Täytyy todeta, että tämäkin laki on säädetty nelivuotiseksi ja nyt sitä sitten jo heti ensimmäisenä voimassaolovuonna ollaan muuttamassa. Tämä on erityisen ongelmallista näille, jotka ovat aikoneet vuokrata peltonsa tämän nelivuotiskauden aikana. Kun sitä voi vuotta aikaisemmin hakea, niin nythän käytännössä ulkopuolelle jäävät ne, jotka täyttävät tuon 60 vuotta vuosina 2013—2014. En usko, että hallitus tässä kovin paljon säästötavoitteestaan saavuttaa, mutta aiheuttaa turhaa ärtymystä.

Tietysti tässä on omat heikkoutensakin, kun täällä eduskunnassa nopeasti tehtiin tämä vuokrausvaihtoehtolisäys. Siinähän on se heikkous, että nämä etäisyysrajat ovat aika tiukat: 5 kilometriä, taitaa olla hyvinkin tiukka. Ja sitten tämä alle 40 vuoden ikäraja vuokramiehelle on herättänyt ansaittua ärtymystä 40 vuotta täyttäneissä, jotka eivät tule tämän säädöksen mukaan kysymykseen vuokramiehinä niin, että vuokranantaja saisi tämän luopumistuen. Näitä epäkohtia olisi hiukan voinut korjata ja jatkaa tätä lakia nyt tämän nelivuotiskauden ajan, niin se olisi ollut korrekti menettely.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja osui puheensa loppupuolella aikalailla asian ytimeen. Muistan, kun maa- ja metsätalousvaliokunta viime kaudella tämän muutoksen teki eli lisäsi tämän vuokrausmahdollisuuden, ja koska käytettävissä olevat rahat olivat varsin pienissä, niin siitä tuli todellakin hyvin rajattu, niin että ainoastaan tämä 5 kilometrin sisällä tapahtuva vuokrausmahdollisuus ja sitten vielä lisäksi tämä 40 vuoden ikä. Kyllä ainakin itselleni on tullut aika paljon palautetta siitä, että tällä järjestelmällä, vaikka siinä hyvä tarkoitus olikin, aika lailla kahteen kastiin laitettiin potentiaaliset luopujat. Siinä mielessä ei tämä tietysti kauhean johdonmukaista ole, mutta ei se ihan täysin onnistunut kyllä edellisellä kerrallakaan. Se on sitten eri asia, jos olisi niin paljon rahaa käytettävissä, että voitaisiin merkittävästi laajentaa sitä kilometrimäärää ja ikärajoituksia muuttaa, mutta tässä tilanteessa minusta tämä on hyvin ymmärrettävä esitys ja tietyssä mielessä tasapainottaa sitten markkinoita, kun tämä luopuminen aina kytketään siihen, että sitten luovutaan siitä tilasta.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Luopumistukijärjestelmä on ollut kuitenkin melkoinen menestys, jos ajatellaan tätä maatalouden rakennemuutosta kokonaisuutenaan. Mehän kaikki tiedämme, että maata ei enää lisää valmisteta, ehkä peltoa raivataan, mutta kokonaisuutenahan sitä lisää ei tule. Ja maan myynti ei ole kovin helppoa, jos siinä ikänsä on pellolla töitä tehnyt ja sieltä tuloa hankkinut, se on ymmärrettävä.

Budjetissa hallitus esittää, että momentilta vähennetään 28 miljoonaa euroa. Yksityiskohtaisesti momentissa ei ole avattu sitä, minkä verran tämän vuokrausmahdollisuuden poistaminen supistaa budjettia. Sitä tietoa en ole saanut ministeriöstä, vaikka olen pyytänyt, mutta epäilen, että se on varsin pieni supistus kaiken kaikkiaan. Mehän elämme tilanteessa, jossa voipula on iskenyt myös Suomeen, ja monesti nämä vuokrausmahdollisuudet loisivat edellytyksiä maitotiloille harjoittaa maidontuotantoa ja turvata sen, että maitoa riittää, että voipula ei iskisi Suomeen. Ja monesti pienillä tiloilla, siellä on nurmikkoja saatavissa, ja se olisi hyvä vaihtoehto, mutta hallitus on lähtenyt nyt tälle tielle ja aika näyttää, miten tästä selvitään: Jäävätkö sitten, kun kauppoja ei synny, nämäkin tilat ja pellot tavallaan niin kuin metsittymään? Ja mikä se maaseudun kokonaiskuva jatkossa sitten on?

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Keskustelu päättyi.