Ilkka Kantola /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva Yleisradion hallintoneuvoston kertomus on viimeinen lajissaan...

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva Yleisradion hallintoneuvoston kertomus on viimeinen lajissaan. Tässä kertomuksessa tarkastellaan vielä kahden edellisen vuoden toimintaa. Jatkossa hallintoneuvosto antaa kertomuksen vuosittain. Kertomus on pyritty laatimaan siten, että siinä edetään toimintaympäristön muutosten kuvaamisesta yhtiön oman toiminnan esittelyn kautta tulevaisuudennäkymien hahmotteluun.

Yleisradion strategisissa tavoitteissa kertomuskaudella tulee hyvin esiin Yleisradion tulkinta siitä, mitä julkisen palvelun tehtävään sisältyy: "Yle haluaa olla suomalaisille tärkein ja heidän omakseen kokema sähköisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea ja luova suunnannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa. Yle pyrkii turvaamaan suomalaisen kulttuurin, kotimaisten kielten ja demokraattisen kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden. Yhtiö toimii myös avoimen tietoyhteiskunnan aktiivisena suunnannäyttäjänä."

Kertomuskauden suurimmat Ylen toimintaan vaikuttaneet muutokset on tehty yhtiön ulkopuolella. Omistaja, toisin sanoen eduskunta, on kantanut sille kuuluvaa vastuuta ja pitkän valmistelun jälkeen uudistanut Ylen rahoitusjärjestelmän kokonaan. Laitesidonnainen tv-lupamaksu tuli tiensä päähän, kun teknologisen kehityksen myötä yleisön halukkuus tv-maksun maksamiseen heikkeni heikkenemistään. Televisiovastaanottimesta riippumattomien jakeluteiden nopea kehitys ja yleisön kasvava kiinnostus niiden käyttöön sai laitesidonnaisen maksun näyttämään antiikkiselta.

Kertomuskauden lopulla Yle on saavuttanut talouden tasapainon, ja uuteen rahoitusjärjestelmään voitiinkin lähteä puhtaalta pöydältä. Henkilöstömäärä on vakiintunut noin 3 000:n tasolle suunnitelmien mukaisesti. Viime vuonna henkilöstöä itse asiassa kasvatettiin 11 hengellä osana pyrkimystä kehittää henkilöstörakennetta.

Taloustilanteen vakiinnuttua uuden rahoitusratkaisun myötä myös tilaukset kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä tulevat kasvamaan hallintoneuvoston vahvistaman strategian mukaisesti. Yleisradion kyky toteuttaa tehtäväänsä — tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä — paranee.

Arvoisa puhemies! Tv-maksuihin perustuva rahoitus tarkoitti hallintoneuvostossa vuosittaista keskustelua tv-maksun korotustarpeesta. Hallintoneuvosto sai Yleisradion hallitukselta perustellun ehdotuksen tv-maksun tasosta. Hallintoneuvosto arvioi ehdotusta kriittisesti, ja varsin tavallista oli, että ehdotusta leikattiin jonkun verran. Hallintoneuvosto teki oman ehdotuksensa valtioneuvostolle, jonka käsissä lopulta oli päättää vuosittain tv-maksun korotuksen suuruudesta. Tv-maksun korotusesitys ei tullut eduskunnan käsiteltäväksi.

Rahoitusjärjestelmän uudistamisen myötä keskustelu tv-maksun tasosta ja niin muodoin ehdotukset ja niiden käsittely jäävät historiaan. Uuden rahoitusjärjestelmän lähtökohtana on tietty taso lain voimaan tullessa ja rahoituksen indeksisidonnaisuus. Perusteellisen poliittisen harkinnan jälkeen päädyttiin eduskunnassa ratkaisuun, että rahoitus kerätään erillisellä Yle-verolla, jonka tuotto rahastoidaan ja josta Ylelle tilitetään vuosittain lakiin perustuva määrä. Yle-verolla ei ole tarkoitus rahoittaa muita julkisia menoja. Lähtökohtana on, että erillisellä Yle-verolla turvataan yhtäältä Yleisradion rahoitus nykyisen laajuisena ja toisaalta myös Yleisradion riippumattomuus.

Yleisradion rahoitusta koskevassa laissa ei ole erikseen määritelty, mikä taho olisi aloitteentekijänä silloin, jos jostain syystä pidettäisiin tarpeellisena puuttua Yle-veron suuruuteen tai rahoituksen indeksiin. Tätä pohdittaessa on mielestäni syytä muistaa, että Yleisradion talousratkaisu, rahoitusratkaisu, perustui eduskuntaryhmien yhteiseen näkemykseen. Toiseksi, Yleisradion riippumattomuus kulloisestakin maan hallituksesta on laajasti hyväksytty ja keskeinen arvo. Näistä syistä olisi perusteltua lähteä siitä, että aloitteentekijänä olisi eduskunnan valitsema hallintoneuvosto, jossa päätösvaltaa käyttävät niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin edustajat. Vähintäänkin on selvää, että hallintoneuvostoa tulisi kuulla harkittaessa muutoksia Ylen rahoitusta koskeviin perusteisiin.

Arvoisa puhemies! Tämä instituutio, jossa eduskunta saa käsiteltäväkseen Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen, havainnollistaa hallintoneuvoston asemaa hyvin. Hallintoneuvosto on osa Yleisradion hallintoa mutta on raportointivastuussa ei Yleisradion hallitukselle, johdolle, vaan eduskunnalle. Ajankohtaisessa keskustelussa hallintoneuvoston asemasta on nostettu esiin hallintoneuvoston valvontatehtävä.

Yleisradiolain 6 §:ssä todetaan hallintoneuvoston valvontatehtävästä seuraavaa:

"Hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi, laatia 6 a §:ssä tarkoitettu palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointi suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä suhteessa siihen, vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnan aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä ja julkaista päätös perusteluineen. Edelleen hallintoneuvoston tehtävänä on päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista, tarkastaa ja hyväksyä hallituksen toimintakertomus sekä valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä antaa eduskunnalle kertomus 7 §:n julkisen palvelun toteutumisesta sekä oh-jaus- ja valvontatehtävänsä toteuttamisesta edellisen kalenterivuoden aikana." Näin siis nyt voimassa olevan lain mukaan.

Yleisradion valvontaa hoitaa hallintoneu-voston lisäksi Viestintävirasto. Yleisradion 12 b §:ssä todetaan: "Yhtiön on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotuista palvelusta. Kertomuksessa on esitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä."

Työnjako hallintoneuvoston ja Viestintäviraston välillä on karkeasti ottaen se, että hallintoneuvosto valvoo sitä, toteuttaako Yle julkisen palvelun tehtävää asianmukaisesti. Viestintävirasto hoitaa laillisuusvalvontaa. Yleisradion toiminnan laillisuusvalvonta osoitettiin Viestintävirastolle itse asiassa jo vuonna 2003.

Viestintäviraston valvontatehtävä on ollut varsin laaja jo ennen nykyistä lainsäädäntöä. Lainmuutosta perustelevassa hallituksen esityksessä vuodelta 2002 todettiin muun muassa: "Viestintävirastolle annettava kertomus poikkeaisi sisällöltään eduskunnalle annettavasta kertomuksesta. Toisin kuin eduskunnalle annettava kertomus, Yleisradio Oy:n kertomus Viestintävirastolle ei koskisi tarjottujen palvelujen sisältöä tai sen arvioimista, vaan yhtiön toiminnan lainmukaisuutta. Ehdotetun pykälän mukaan kertomuksessa on esitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä."

Siis Viestintäviraston toimivalta on ollut erittäin laaja jo ennen kuluvan vuoden alussa voimaan tullutta Yleisradion toimintaa ja rahoitusta koskevaa lainmuutosta. Viestintävirasto on myös käyttänyt toimivaltuuksiaan. Vuonna 2004 virasto antoi Ylelle huomautuksen siitä, että TV2:n lähettämässä Emma-gaala-ohjelmassa oli ollut esillä tietty tuote siten, että se oli tulkittavissa piilomainonnaksi. Myös Veikkauksen ja Ylen välinen yhteistyö on ollut esillä viraston kertomuksissa valtioneuvostolle.

Kun vuonna 2006 Yleisradion hallintomallia muutettiin siten, että hallintoneuvoston tehtäväksi tuli nimittää ulkopuolinen hallitus, osoitettiin Yleisradion hallituksen tehtäväksi Viestintävirastolle annettavan kertomuksen laatiminen. Asiaa perusteltiin näin: "Kuten edellä on todettu, hallintoneuvoston vuosittain eduskunnalle antama kertomus käsittelisi julkisen palvelun velvoitteen toteutumista tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta. Hallituksen kertomus kuvaisi tarkemmin lainsäädännön noudattamisen arvioinnissa tarvittavia tietoja, kuten esimerkiksi tietoja siitä, onko yhtiölle valtion televisio- ja radiorahastosta tilitetyt varat käytetty yhtiölle määrätyn julkisen palvelun toteuttamiseksi tai miten televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain säännöstä lasten kehitykselle haitallisista ohjelmista on noudatettu."

Kaiken kaikkiaan, summa summarum: Viestintäviraston valvontatehtävä on paitsi Yleisradiosta annetun lain myös televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain nojalla ollut kattava jo vuodesta 2003. Tämän vuoden alusta voimaan tulleella lailla valvontavalta on painottunut pääasiassa taloudelliseksi valvonnaksi. Valvontatehtävien jakautumisesta Viestintäviraston ja hallintoneuvoston kesken on voimassa olevan lain perusteluissa todettu seuraavaa, ja tämä on nyt uuden lain perusteluista: "Viestintävirastolle annettava kertomus eroaa yhtiön hallintoneuvoston eduskunnalle antamasta kertomuksesta siinä, että Viestintävirastolle annettava kertomus ei koske tarjottujen palveluiden sisältöä tai sisällön arvioimista, vaan yhtiön toiminnan lainmukaisuutta." Hallintoneuvoston tehtävänä on edelleenkin huolehtia siitä, että julkisen palvelun mediayhtiön toiminta on kansalaisten kannalta tarkoituksenmukaista. Viestintäviraton tehtävänä on tarkastaa jälkikäteen toiminnan lainmukaisuutta.

Arvoisa puhemies! Antaessaan päätöksen Oy Veikkaus Ab:n ja Yleisradion yhteistyöstä lottoarvontaa koskevan ohjelman osalta Viestintävirasto on hoitanut sille kuuluvaa tehtävää. Jo ennen Viestintäviraston päätöstä hallintoneuvoston tiedossa on ollut, että Veikkauksen ja Ylen yhteistyössä saattaa olla piirteitä, jotka voidaan tulkita laissa kielletyksi sponsoroinniksi. Tästä syystä hallintoneuvosto ja sen puheenjohtaja erikseen ovat keskusteluissa Ylen toimivan johdon kanssa kiirehtineet tilanteen selkeyttämistä sellaiselle tolalle, ettei mahdollisia laillisuusongelmia olisi. Hallintoneuvoston nyt käsiteltävänä olevassa kertomuksessa kysymys on otettu avoimesti esiin ja kerrottu, että asian laillisuus on tämän vuoden puolella siirtynyt Viestintäviraston tutkittavaksi.

Hallintoneuvostolla ei ole ollut omia resursseja käytössään selvitysten tekemiseen. Kuluvan vuoden alusta olemme rekrytoineet uuden lain mukaisesti käyttöömme julkisen palvelun asiantuntijan, joka auttaa hallintoneuvostoa julkisen palvelun rajojen määrittelyssä. Hallintoneuvoston valvontatehtävään liittyvän, nyt ajankohtaisen kritiikin johdosta on mielestäni kysyttävä, olisiko hallintoneuvoston käyttöön varattuja resursseja lisättävä.

Viestintäviraston päätöksessä tulkitaan Veikkauksen ja Ylen nykymuotoinen yhteistyö Yle-laissa kielletyksi sponsoroinniksi. Syynä on se, että Veikkaus maksaa Ylelle ohjelman tuottamisesta ja näyttämisestä. Lisäksi lottoarvonta on ohjelmatyyppinä kehittynyt ilmeeltään sellaiseksi, jossa yleisöä kannustetaan ostamaan peliyhtiön tuotteita.

Viestintävirasto ei päätöksessään pannut painoa sille, että kyse on kahden yleishyödyllisen yhtiön keskinäisestä yhteistyöstä. Rahapeliarvonnan näyttäminen julkisen palvelun yhtiössä on ollut pitkä traditio, jolla on virallisten valvojien läsnä ollen ylläpidetty luottamusta arvontatoiminnan asianmukaisuuteen. Pelitoiminnan tuotot on lakiin perustuen käytetty urheilun ja kulttuurin tukemiseen. Veikkauksen ja Yleisradion yhteistyön vakiintuneisuus on tuonut vakautta näiden tärkeiden toimintojen rahoitukseen. Viestintäviraston tuore päätös aiheuttaa levottomuutta niin Veikkauksessa kuin edunsaajienkin taholla, kun on epävarmaa, miten suurta yleisöä kiinnostava arvontatapahtuma jatkossa näytetään. Huoli urheilun ja kulttuurin rahoituksen kehityksestä on todellinen.

Pidän tärkeänä, että tässä tilanteessa pysähdyttäisiin nyt arvioimaan, mitä Viestintäviraston päätös merkitsee ja mitä se ei merkitse. Mielestäni Yleisradion ja Veikkauksen tulisi yhdessä Viestintäviraston kanssa katsoa, mitä vaihtoehtoisia etenemistapoja on päätöksen jälkeen olemassa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan nyt kielletyn yhteistyön rahallinen hyöty Yleisradiolle ei ole merkittävä. Silloin on kysyttävä, voisiko koko kansan Yleisradio-yhtiö tuottaa ja näyttää lottoarvonnan osana maksutonta julkista palveluaan. Kun Viestintävirasto on kiinnittänyt huomiota myös ohjelmaformaatin sisältöön, on syytä pohtia, voisiko lottoarvonnan näyttää Ylen omassa studiossa siten, että mainokselliset elementit olisivat minimissään. Mahdollisuuksia on monia, nyt kysytään eri tahojen yhteistä ymmärrystä ja tahtoa kehittää olemassa olevaa ohjelmaa siten, että hyödyt koituvat suomalaiselle yhteiskunnalle. Toki muunlaisiakin tulevaisuuksia on jo ehditty maalailla lottoarvonnan osalle.

Viestintäviraston päätöksen mukaan Ylen on lopetettava nykyisen muotoinen lottoarvonnan näyttäminen syyskuun loppuun mennessä. Mikä tahansa onkin lottoarvonnan tulevaisuus, ratkaisujen etsimiseen tulee ryhtyä nopeasti.

Arvoisa puhemies! Olen puheessani keskittynyt kuvaamaan hallintoneuvoston rooliin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Muun sisällön osalta viittaan kertomuksen tekstiin. Hallintoneuvosto jättää kertomuksen eduskunnan arvioitavaksi.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tästä hyvin yksityiskohtaisesta kertomuksesta käy erittäin hyvin ilmi, vuosina 2011 ja 2012 tapahtui paljon, paljon asioita. Mutta kuten jo edustaja Kantolankin puheenvuorosta tuli ilmi, yksi tämän tarkastelujakson tärkeimmistä asioista ja saavutuksista on kuitenkin ehdottomasti sopuun pääseminen Yleisradion rahoituksen uudistamisesta. Vuosikausia jatkuneelle vatvomiselle erilaisista rahoitusmalleista pistettiin vihdoin piste.

Erityisen tärkeää tässä Ylen sovussa oli se, että saavutettu ratkaisu on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Kaikille yhtäläisen Yle-maksun myötä vapaamatkustajuus saatiin poistettua, minkä ansiosta miljoona yhden aikuisen taloutta pääsee noin puolet halvemmalla kuin aikaisemmin. Uudelle maksulle on perusteensa myös tyytyväisyystutkimusten valossa. Vuonna 2012 lähes kaikki eli 98 prosenttia Ylen tarjontaa seuranneista oli vähintään tyytyväisiä johonkin tai joihinkin seuraamistaan ohjelmista. Nyt rahoituksen ollessa turvattu ei pitäisi myöskään olla minkäänlaisia esteitä (Puhemies koputtaa) järjestää jälleen Eurovision-laulukilpailua Suomessa, kuten huomenna tapahtuvan Euroviisun voiton myötä mahdollisesti tulee tapahtumaan.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleisradiolla on suuri sija yhteiskunnassamme. Julkisen palvelun tehtäväkuva näkyy erityisesti meillä alueilla: alueradiot, aluetelevisiot ovat osa lähikulttuuria.

Olen samaa mieltä siitä, että Yleisradion rahoituksen yhteistyökuviot eduskunnassa tuottivat sen tuloksen, että saatiin jonkunlainen sopu siitä Yleisradion tulevasta tai nykyisestäkin rahoituksesta Yle-veron myötä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö meidän Yleisradiolla tälläkin hetkellä ole ja tule olemaan säästökuuri päällä ja mietitä, mitä pystytään tuottamaan ja mitä ei. Yleisradiolla on suuri asema myös omassa sisällöntuotannossa. Tulevaisuudessa kulttuuri, viihde, urheilu ja monenlainen asiaohjelma ovat tärkeä osa Yleä.

Aivan lopuksi totean, että olen samoilla linjoilla hallintoneuvoston puheenjohtaja Kantolan kanssa lottoarvonnan tilanteesta. On selvitettävä, miten ohjelmaformaattia voidaan muuttaa, jotta lottoarvonnat tulevaisuudessakin olisivat meidän yleistä, julkista toimintaa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomelle kulttuuri ja urheilu ja niitten rahoitus ovat todella tärkeitä. Tässä mielessä Yleisradio on ollut merkittävä tekijä, ja minusta tätä Yleisradion asemaa ei pidä horjuttaa. Kysymys on myös siitä, että Veikkauksen kilpailijaksi on tunkeutumassa koko ajan ulkomaisia lottoyhtiöitä tai vastaavia, ja tässäkin mielessä tämä suomalaisen kulttuurin ja urheilun puolustaminen on tärkeätä.

Minusta asianomaisen ministerin pitää ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että tämä Viestintäviraston tulkinnasta johtuva tilanne saadaan sellaiseksi, että tätä voidaan jatkaa, kuitenkin ilman sitä markkinavetoisuutta, johon näissä lotto- ja muissa Veikkauksen arvontatilanteissa Yleisradiossa on jouduttu — eli pois tämä markkinointihenki, mutta muutoin tämän pitäisi saada jatkua Yleisradiossa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoille on hiipinyt hiljaa merkittävä ongelma, niin sanotut nollatyösopimukset. Työntekijöillä voi olla toistaiseksi tai määräajan voimassa oleva työsuhde, mutta työvuorolistassa on nolla tuntia töitä. Tällaiset työsopimukset voivat olla esteenä niin, että työntekijältä evätään työttömyysturva, vaikka töitä ja palkkatuloja ei oikeasti ole.

Yleisradiossa tätä työsopimusten työaikamuotoa on käytetty jo vuosia. Joissakin yksiköissä merkittävä osa työstä teetetään määräaikaisilla tuntipohjaisilla nollasopimuksilla. Kun Yleisradio on verovaroin toimiva julkisen palvelun yhtiö, niin tämä on hyvin merkillinen käytäntö, mikä sinne on pesiytynyt, ja ilmeisesti aihe ei ole ollut hallintoneuvoston tiedossa. Kysyisinkin hallintoneuvoston puheenjohtajalta, onko hän tietoinen näistä nollasopimuksista, ja jos on, niin mitä ongelmalle tehdään, jotta työntekijöiden oikeudet tulisivat kohtuullisemmiksi.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ylen olemassaolon oikeutus tulee sen julkisen palvelun tehtävästä, ja minusta on tärkeää, että koko ajan tässä ajassa mietitään, mitä julkinen palvelu tänä päivänä sisältää. Se ei minusta niinkään sisällä kaupallisten ohjelmaformaattien perässä juoksemista vaan erilaisten ryhmien palvelemisen. Tietysti alueellinen toiminta on tärkeää. Saamelaiskulttuuri, romanikulttuuri, maahanmuuttajat, kielivähemmistöt, ruotsinkieliset palvelut, kaikella tällä on tärkeä rooli, mutta yhä tärkeämpi on tällainen digitaalinen muisti, digitaalinen arkisto kansakunnalle, kuten Elävä arkisto Ylessä. Nämä ovat julkisen palvelun tehtäviä tänä päivänä, ja minusta olisi tärkeää, että Yle kehittäisi tätä digitaalista arkistotoimintaa, ja se voisi myöskin palvella sitten lehdistöä, maakuntalehtiä, paikallislehtiä. Ylellä olisi siihen resurssit.

Mitä tulee tähän edustaja Kantolan esiin nostamaan lottoarvontakysymykseen, olen samoilla linjoilla, että kun Veikkaus tuottaa varoja yleishyödylliseen toimintaan, olisi tärkeää säilyttää tämä lottoarvonta myös osana Ylen ohjelmistoa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietenkin hyvä asia, että tämä Ylen rahoitus saatiin ratkaistua, se tuo tiettyä pitkäjänteisyyttä Ylen toimintaan. Mutta samassa yhteydessä oli kyllä välttämätöntä, että myös sovittiin niistä ennakkotarkastukseen liittyvistä säännöistä uusien tehtävien osalta. Me tiedämme, että kaupallinen media on tällä hetkellä varsin haasteellisessa tilanteessa, ja kuitenkin se arvo, joka kansalaisille tulee, tulee paitsi Ylen toiminnasta myöskin siitä toiminnasta, jota kaupallinen media voi tarjota, koska ne yhdessä tarjoavat sen kokonaisuuden ja myöskin tietyn tasapainon tässä yhteiskunnassa, joka tiedonvälityksen osalta on.

Mitä tulee tähän ajankohtaiseen kysymykseen Veikkauksen ja Ylen osalta, totean vain, että kun liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli Yle-lain yhteydessä tätä kysymystä, niin silloin jo todettiin, että tämän asian selvittäminen on tarpeen, ja toivoa sopii, että tähän löydetään järkevä ratkaisu.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskunnan suunnannäyttäjänä Ylellä on tärkeä tehtävä. Yle Areena ja monet muut arkistot ovat nyt kansalaisten käytössä, toivottavasti vielä paremmin tulevaisuudessa. Ylellä on suuri tehtävä myös alueilla. Aluetoimitusten resursseista pitää pitää huolta. Myös suomalaisen kulttuurin edistäminen on iso tehtävä Ylellä, ja toivottavasti myös musiikkia soitetaan laajalla spektrillä. Olenkin sanonut useille taiteilijoille, että puolustakaa Yleä, että tekijänoikeudet ovat tärkeä taloudellinen tuki suomalaisille sisällöntuottajille, elokuvaajille, musiikintekijöille, käsikirjoittajille — ja toivottavasti kunnon palkalla.

Mitä tulee tähän Veikkaus-asiaan, niin nythän tietysti kaupalliset tv-yhtiöt janoavat kompensaatiota Yle-verolle ja haluavat katsojia kanavilleen Loton kautta. Mutta minun mielestäni tulisi tutkia myös se vaihtoehto, miten Veikkaus edelleen voisi toimia Ylen kanavilla vähemmän kaupallisella formaatilla. Missään tapauksessahan me emme voi kuitenkaan mennä mihinkään englantilaiseen formaattiin, jossa suorastaan kehotetaan ihmisiä pelaamaan uhkapelejä, vaan tämän toiminnan pitää olla asiallista.

Mitä tulee Ylen valvontaan, niin kyllä Yleisradion hallintoneuvosto (Puhemies koputtaa) edelleen on tärkeä tekijä, kun Viestintävirasto on aktiivinen ja terävä, ja meillä on myös ulkopuolinen professoritason uudelleenarvioitsija.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että meillä tehdään, kuten edustaja Haavisto sanoi, kansallinen arkisto, ja se on Ylen tehtävä, että meillä on kansakunnan jalanjälki kaikkialla aina nähtävissä ja että se on asianmukaisessa muodossa.

Sitten täytyy sanoa, että olisi kyllä tärkeätä tässä kilpailutilanteessa, että Ylessä tehtäisiin ennakkoarviointi myöskin iPadeistä ja siitä, millä tavalla viestintä on tässä uudessa teknologiassa, ja onko joitakin keinoja, joilla voitaisiin pitää huolta siitä, että Ylen vahva kilpailuasema — ja onneksi Ylen rahoitus on nyt ratkaistu — ei vaikeuta muitten medioitten toimintaa, niin että niilläkin on myös kehittymis- ja kasvumahdollisuuksia tässä nykyisessä haastavassa tilanteessa.

Puhemies! Vielä lopuksi haluaisin todeta, että mitä tulee lottoarvontaan, on tärkeätä, että se näkyy televisiokanavilla, sellaisella kanavalla, jolla on laaja katsojajoukko. Mutta ymmärrän kyllä sen, että jos siitä ohjelmasta maksetaan, niin voi kysyä, että onko se silloin sponsorointia ja onko se Ylen tehtävä näyttää. Jos Veikkaus haluaa maksaa, voidaan ajatella silloin hyvinkin kaupallisia kanavia, mutta ei ole mitään estettä sille, etteikö se tekisi sellaista formaattia, joka näkyy Ylellä, joka ei ole kaupallinen.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin vastaan nollatyösopimuksiin. Se on kyllä hallintoneuvoston jäsenten tiedossa, ja asiaa ollaan hoitamassa, on hoidettu luottamusmiehen kanssa. Hienoa, että se tuli myöskin tässä salissa esille, kiitoksia siitä tuesta. Tämä on asia, joka on seuraavassa hallintoneuvostossa myös esillä.

Mutta Yle-maksuihin sen verran vielä, että Yle-maksuhan on ehdottomasti hyvä asia, mutta siihen jäi kuitenkin muutama kauneusvirhe, jotka tekevät maksusta epäsolidaarisen. Nyt maksumiehiksi joutuvat myöskin eläkeläiset, jos heidän vuositulonsa ylittävät tuon runsaan 7 000 euron rajan. Nykyisellään ennen progressiivisen maksun määräytymistä verotettavasta tulosta tehdään tulonhankkimisvähennys, sen sijaan eläketulovähennystä tai kunnallista invalidivähennystä ei tehdä, ja tässä tapahtui ilmeinen lipsahdus. Huomioimalla nämä maksut tekisimme maksusta huomattavasti tasapuolisemman ja kaikille samanarvoisen. Silloin myöskin saataisiin pikkuisen nousemaan tuota alarajaa.

Ilkka  Kantola  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksistä, joita täällä tuli muutamia.

Edustaja Tolppanen jo vastaili tähän nollasopimuksia koskevaan kysymykseen. Palkkausjärjestelmistä ja palkkauksesta on käyty keskustelua hallintoneuvostossa, ja varmasti se keskustelu jatkuu. Niin kuin kertomuksesta käy ilmi, niin yleinen suunta on kuitenkin ollut se, että kun henkilöstömäärää on jouduttu leikkaamaan ja vähentämään, niin samalla vakinaisissa työsuhteissa olevien määrä on lisääntynyt ja määräaikaisten työsuhteiden määrää on vähennetty. Sillä tavalla on Ylen toimesta edetty oikeaan suuntaan, mutta tämä on se kohta, jota pitää seuraavaksi katsoa, tämä nollasopimustilanne.

Edustaja Sasi mainitsi nämä iPadit jakelutienä, mahdollisena asiana, jota tulisi ehkä selvittää ennakkoarvioinnin kautta. Tämä on varmasti mahdollista. Hallintoneuvosto on avoin sille, että tällainen selvitys käynnistetään, mutta samalla on hyvä muistaa, että uudessa Yle-laissa on hyvin selkeästi linjattu se, että Yleisradion tehtävänä on tuottaa kattava palvelu käyttäen hyväksi kaikkia viestintäverkkoja. Tämä keskustelu oli hyvin monipuolinen, mutta ymmärrän, että jossakin näitä rajoja sitten voidaan ennakkoarvioinnin kautta tarkastella. Se on asianmukaista, jos sellainen prosessi käynnistyy.

Mitä tulee arkistotoimintaan, sen kehittäminen on hyvin tärkeätä. Yleisradiolla on uuden lainkin mukaan tällainen säilyttämistehtävä ihan lakisääteisesti olemassa. Nämä digitaaliset arkistot ja niiden käytettävyys avoimen tiedonlähteen ajatuksen mukaisesti on tietysti se, jota pyritään kehittämään yhtiössä.