Sosiaali- ja terveysministeri Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaus työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamisesta.

Tavoitteena on, että työttömän perusturva mahdollistaa riittävän taloudellisen toimeentulon ja elintason kaikille sen piirissä oleville työttömille työnhakijoille. Tällä perusturvan korotuksella on tarkoitus vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on yksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kolmesta painopistealueesta.

Ehdotettava korotus olisi määrältään 100 euroa kuukaudessa. Kun sen päälle lisätään vielä vuodenvaihteessa tehtävä indeksikorotus, nousisi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä vuoden alusta noin 120 euroa kuukaudessa. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousisivat 31,39 euroon päivässä. Tästä tasokorotuksen osuus olisi 4,65 euroa ja indeksikorotuksen osuus 1 euro päivässä.

Aikuiskoulutustuen perusosa vastaa määrältään peruspäivärahaa. Kun peruspäivärahan määrään tehdään noin 120 euron korotus, olisi perusteltua korottaa myös aikuiskoulutustuen perusosan määrää vastaavasti. Jos näin ei tehtäisi, toimeentulo olisi työmarkkina-asemaa parantavan toimenpiteen aikana pienempi kuin työnhaun ajalta, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Työttömyysturvalain mukainen ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on määrältään peruspäivärahan suuruinen, ansio-osa määräytyy päiväpalkan ja perusosan erotuksen perusteella. Peruspäivärahan korotus nostaisi näin myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Ansiopäiväraha nousisi 3,11—10 euroa päivässä riippuen työttömyyttä edeltävien ansioiden määrästä. Ansiopäivärahasta puhuttaessa on syytä muistaa, että työntekijät, työttömyyskassojen jäsenet ja työnantajat rahoittavat peruspäivärahan ylittävän osuuden ansiopäivärahasta. Näiden rahoittajien maksuilla katettaisiin myös peruspäivärahan korotuksen aiheuttaman ansiopäivärahan ansio-osuuden nousun kustannukset.

Arvoisa herra puhemies! Peruspäivärahan ja siihen liittyvien etuuksien nosto olisi historiallisestikin merkittävä parannus työttömän työnhakijan toimeentuloon. Korotuksen ansiosta työttömiksi jääneiden köyhyys aidosti vähenisi. Korotus siirtäisi osan ihmisistä ja perheistä viimesijaiselta toimeentuloturvan syyperusteiselta perusturvalta. Tämä on yksi viime vaalikaudella toimineen sosiaaliturvan uudistamiskomitean keskeisistä tavoitteista. Työttömyysturvan peruspäivärahan ja siihen sidoksissa olevien etuuksien korotus vähentäisi jonkin verran myös kansalaisten taloudellista eriarvoisuutta. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa tehdyn arvion mukaan tulonjaon tasaisuutta kuvaava Gini-indeksi laskisi ja pienituloisten osuus väestöstä vähenisi. Esityksestä aiheutuisi arviolta 278,5 miljoonan euron lisäys valtion vuosittaisiin menoihin. Vuonna 2012 lisäys olisi vielä hieman pienempi, noin 260 miljoonaa euroa.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies: Ehdotettu peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus olisi merkittävä valtion panostus työttömyysturvan parantamiseksi. Erityisen merkittäväksi sen tekee se, että samaan aikaan ehdotetaan tuntuvia valtion menojen leikkauksia ja veronkiristyksiä. Hallitus pyrkii näin pitämään huolta yhteiskunnan apua tarvitsevista myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Korotuksia ehdotetaan toteutettavaksi niihin etuuksiin, jotka maksetaan vuoden 2012 alusta lukien.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä edellä jo ministeri Risikko esitteli tämän työttömyysturvalain 6 luvun muutokset eli sen, että se vaikuttaa useampaankin kohtaan kuin pelkästään tähän työttömyysturvaan, muun muassa aikuiskoulutustukeen, ja tähän käytetään ensi vuonna valtion rahaa noin 260 miljoonaa euroa.

Mutta haluan todeta sen, minkä olen tuonut täällä jo aiemminkin esille, että kun hallitus väittää, että se parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa, niin tämä ei ole mielestäni kyllä totta. Eli suurimman hyödynhän, siis 10 euroa päivässä, noin 230 euroa kuukaudessa, tässä saavat ne ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat, jotka ovat saaneet palkkaa noin 3 300 euroa tai enemmän. En esitä missään tapauksessa, että tämä kytky ansiosidonnaisen ja muun perustyöttömyysturvan väliltä pitäisi katkaista, mutta minusta on rehellistä myös myöntää se, että suurin hyöty kyllä menee kohtalaisen hyvällä ansiotasolla oleville, ei niinkään niille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Koko tästä rahasummasta, 260 miljoonasta eurosta, 130 miljoonaa euroa menee siis tämän ansiosidonnaisen turvan parantamiseen.

Minun mielestäni hallitus teki Säätytalolla tässä selvän arvovalinnan. Oli käytettävissä tietty määrä rahaa, ja nyt hallitus valitsi täältä perusturvan saavien joukosta ne, jotka ovat työttömyysturvan piirissä. Ja kun olette mainostaneet, että tuli satasen korotus, niin olen monta kertaa miettinyt, oliko tässä miten laajapohjainen arviointi, mitä perusturvan osaa haluatte korottaa: vain se, että kuulostaa hyvältä, että satasen korotus työmarkkinatukeen? Olen kiinnostunut tietämään, miten tähän päädyttiin.

Esimerkiksi itse ajattelen niin, kun nyt viime vaalikaudella korotettiin pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoja samalle tasolle kuin työmarkkinatuki, että olisi ollut järkevää, että olisi saatu myös ne noin 22 000 henkilöä tämän korotuksen piiriin. No, te, hallitus, ette halunneet tehdä sitä, ja se tarkoittaa sitä, että ensi vuoden alussa te kiskaisette tällä ratkaisulla 100 euron eron työmarkkinatuen saajan ja sitten näitten pienimpien päivärahojen saajien välille. Eikö se taida niin mennä, jos otetaan esimerkki, että se tarkoittaa muun muassa sitä, että jos on työmarkkinatuella oleva nuori ja hän tulee raskaaksi, niin sitten kun hän pääsee minimiäitiyspäivärahan piiriin, hänen tulonsa laskevat 100 euroa. Minusta tämä ei ole hyvä kehitys, että halutaan tämä sidos näiden pienimpien päivärahojen ja työmarkkinatuen välillä ottaa pois.

Mutta ehkä kaikista huonoin asia tähän työttömyysturvaan liittyen on se, että työmarkkinatuki säilyy edelleenkin tarveharkintaisena eli peruspäivärahan ja tietenkään ansiosidonnaisen osalta puolison tai vanhempien tulot eivät vaikuta, mutta työmarkkinatuen saajan osalta vaikuttavat ja kovasti. Minä en muista ihan tarkkaan tätä syntyhistoriaa, mutta omassa mielessäni ajattelen, että ei ole oikein myöskään perusoikeuksien näkökulmasta, kun puhutaan työmarkkinatuesta ja sitten muusta työttömyysturvasta, että toisessa on sitä tarveharkintaa puolison tai sitten vanhempien tulojen osalta. Kun katsotaan näitä tulorajoja, niin nehän ovat niin, että lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, kun puolison tulot ovat yli 1 700 euroa. Eli voitte kuvitella, minkälaisissa ammateissa tämä puoliso sitten ehkä työskentelee. Siellä on varmaan siivousalan ammattilaisia, lähihoitajia tai perhepäivähoitajia jnp., ja sitten tarveharkinnan mukaan työmarkkinatukea ei enää makseta lainkaan, jos puolison kuukausitulot ylittävät 2 786 euroa, eli ei vielä olla edes keskipalkassa, ja jos tuosta verot otetaan pois, niin aika pieniksi kyllä sen perheen tai puolisoiden, parin käytettävissä olevat rahat jäävät.

Olen iloinen siitä, että viime hallituskaudella ministeri Rehulan esityksestä pystyttiin näitä tarveharkinnan rajoja nostamaan ylöspäin, mutta selvää on, että seuraavan askeleen tulee olla, että pystytään tarveharkinnasta luopumaan, ja erityisesti korostaisin sitä puolisoiden osalta. Se tarkoittaisi noin 16 000:ta henkilöä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Totean tässä aluksi, että kovin olivat happamia edustaja Vehviläisen pihlajanmarjat. Minulla on sellainen ihan oikea tuntuma, että kun ne kaikkein pienituloisimmat suomalaiset työttömät, jotka nyt ensimmäisen kerran ikiaikoihin saavat korotuksen — esimerkiksi sinä aikana, kun minä olen täällä ollut, he eivät ole saaneet ensimmäistäkään korotusta työmarkkinatukeen — jotka nyt saavat keskimäärin, riippuu nyt tietysti millä hetkellä tilastoja katsotaan, mutta keskimäärin tuhannen euron lisäyksen vuotuisiin tuloihin, niin en minä nyt tuollaista jeremiadia olisi nyt viitsinyt kyllä pitää, vaikka olisin ollut opposition edustajakin.

Nimittäin minä voin todeta, ja ministeri Risikko voi varmaan vahvistaa näkemykseni, että varmasti Säätytalolla hallitusneuvotteluissa, kuten hallitusneuvottelujen hyvinvointiryhmissä aina, kuten varmaan edustaja Rehula ja ehkä mahdollisesti edustaja Vehviläinenkin voivat todistaa, halua olisi paljon enemmän kuin rahaa. Nyt sitä rahaa oli kuitenkin enemmän kuin yksissäkään hallitusneuvotteluissa viimeiseen 15 vuoteen. (Juha Rehula: Ei pidä paikkaansa!) — Hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa, en puhu siitä koko kaudesta. Tässä on nyt paljon kautta jäljellä. (Juha Rehula: Minä puhun hallitusneuvotteluista!) — Niin. No, puhutaan nyt... Tämä voidaan varmaan tarkistaa ihan mistä tahansa, mutta näin asia kuitenkin on.

Siinä katsannossa, kun katsotaan vielä tätä tilannetta, missä nyt olemme, kun muualta tehdään ne leikkaukset, joita täällä on kovasti aiheestakin arvosteltu, niin tilanne on nyt kuitenkin, uskallan sanoa, poikkeuksellinen. Siinä katsannossa minä olen odottanut tätä päivää kuin hepo kesää, että työmarkkinatukea — joka on suomalaisen perusturvan keskeisin osa, se on se osa, jolla apua tarvitsevat, tukea tarvitsevat eniten Suomessa pitävät itsensä kohtuullisessa elämässä kiinni — saadaan nyt merkittävästi korotettua ja, kuten ministeri Risikko totesi, saadaan myöskin autettua iso osa ihmisiä pois sieltä viimesijaiselta tuelta eli toimeentulotuelta. Ihan riippumatta siitä, onko nyt hallituksessa vai oppositiossa, jos tätä ei voi pitää merkittävänä, niin on aika kumma juttu.

On totta, että myöskin ansiosidonnainen työttömyysturva paranee tästä, koska Suomessa on sellainen lainsäädäntö. Mutta se väite, että tässä olisi ikään kuin suosittu ansiosidonnaista päivärahaa saavia, ei pidä paikkaansa. Eivät ansiosidonnaista päivärahaa saavat saa yhtään enempää sitä tukea, jota siis nyt korotetaan, tätä työmarkkinatuen perusosaa. Se tulee kaikille sen satasen suuruisena, myöskin ansiosidonnaista tukea saaville. Se, että heille sitä maksetaan rahamääräisesti enemmän, johtuu siitä, että ansiosidonnaista tukea saavia on enemmän kuin työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavia. Se on yksinkertainen kertolasku, ja siitä se johtuu.

Toinen asia tietysti on sitten se, mitä tälle kytkennälle pitää tehdä. Siitä huolimatta, että itse olin ja olen edelleenkin sitä mieltä, että se kytkentä, kuten SAK:n hallitus on vaatinut, tulisi muuttaa markkamääräiseksi ja sitoa indeksiin, jolloin tämä ikään kuin rahoituksellinen ongelma tästä poistuisi, olisi pitänyt toteuttaa, niin kyllä samalla on sanottava tietysti myöskin se, että jos ansiosidonnaista tukea saavilta poistettaisiin tuki kokonaan sillä perusteella, että he ovat maksaneet työnantajiensa ohessa omaa vakuutusmaksuaan, eivätkä he saisi tätä valtion maksamaa perusetuutta, niin sitä saattaisi perustuslakivaliokuntakin jo tutkia suuremmallakin suurennuslasilla. Sen sijaan kaikki nämä muutokset, uudistukset, jotka nyt toteutetaan, kyllä kestävät perustuslain tarkastelun, ellei perustuslakivaliokunta sitten ole päättänyt jostain syystä juuri nyt vaihtaa kantaansa.

Mutta on selvää, että myöskin näitä tarveharkintoja tulee poistaa, ja siitä syystä, edustaja Vehviläinen, hallitusohjelmassa lukee, että työmarkkinatuen tarveharkinnan lopullista poistamista tarkastellaan hallituksen puolivälitarkastelussa. Kyllä voin todistaa, että hyvinvointiryhmässä kokoomusta myöten vallitsi yhteinen näkemys siitä, että tarveharkinta on omiaan muodostamaan myöskin näitä kannustinloukkuja ja sen takia siitä pitäisi päästä eroon.

Mutta tosiasia tietenkin on myöskin se, että jossain kulkee aina rahojen raja ja sitten käydään keskusteluja siitä, miten niitä rahoja käytetään. Ei minun nyt varmaan tätä tarvitse teille tässä erikseen opettaa. Voi olla, että eduskunnassa saattaisi olla joitakin, jotka eivät sitä tiedä, mutta he eivät nyt ole täällä. Mutta siinä on tietysti kysymys sitten asioitten arvottamisesta.

Mutta se, että itse asiassa 342 miljoonaa ja indeksit päälle onnistuttiin osoittamaan perusturvan parantamiseen näissä hallitusneuvotteluissa, on sellainen saavutus, josta olen aidosti iloinen ja aidosti ylpeä, ja omalta osaltaan se oli kannustamassa myöskin minua siihen, että olen tähän hallitukseen osallistumisen puolesta voinut omassa puolueessani toimia. Toimin tietysti edelleenkin.

Eihän sen, kuten nyt edustaja Rehulakin hyvin tietää, tietenkään tarvitse tarkoittaa sitä, että kun me olemme nyt tässä tilanteessa lyöneet hallitusohjelman kiinni, tehneet ne valinnat ja alamme nyt toteuttaa tätä lainsäädäntöä, niin tässä on nyt kaikki. Ei se ollut teidänkään hallituskaudellanne näin. Kyllä siellä tehtiin takuueläke ja myöskin nämä vähimmäisturvan korotukset pitkin sitä kautta, ja siihen on tietenkin aivan yhtäläiset mahdollisuudet myöskin tässä tapauksessa. Toivon oppositionkin tukea, kun hallitus toivon mukaan tulee näitä esittämään.

Mutta olennaista on se, että suomalaiseen perusturvaan on nyt saatu merkittävä ja kestävä parannus, joka tulee helpottamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, ja se on suuri saavutus.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Piti tämäkin päivä eduskunnassa kokea, kun vanhan SKDL:n perillinen Vasemmistoliitto ja sen nykypäivänä aivan keskeinen sosiaalipoliitikko Erkki Virtanen hehkuttaa historialliseksi perusturvan parantamiseksi nyt käsittelyssämme olevaa esitystä. (Erkki Virtanen: Syystäkin!) Miksi sanon tämän? Sanon tämän ensinnäkin siksi, että jonkun verran kokemusta omaavana eduskuntakeskusteluista sosiaaliturvan nykytilasta ja tulevaisuudesta kulloisenakin hetkenä, jonkun verran väittelyjä käyneenä siitä, mitä se perusturva oikein on, on ollut miellyttävää kuunneltavaa viimeisten kuukausien aikana — siitä lähtien kun tämä Kataisen vasemmistohallitus on pystyssä ollut — se, kun sellaisetkin puolueet, joitten sana-arsenaaliin ei sana perusturva ole kuulunut, ovat alkaneet sitä sanaa käyttää. Mutta se, edustaja Virtanen, että te hehkuttamalla hehkutatte tätä nyt käsittelyssämme olevaa esitystä, johon valtiovalta käyttää 260 miljoonaa euroa ensi vuonna, jonka kokonaiskustannus valtiontaloudelle on yli 300 miljoonaa, niin kuin te täällä puheenvuorossanne sanoitte, te hehkutatte sitä perusturvan parannuksena ja historiallisena sellaisena, tämäkin päivä piti kokea.

Toinen kommentti teidän puheenvuoroonne: te totesitte, että tämä esitys, joka on otsikoltaan siis "työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta", on perustuslain mukainen, tai ainakin lähes niin; miten se teidän tarkka sanamuotonne olikaan. Minulla on vuosien varrella joitakin asioita jäänyt mieleen. Ja yksi asia, joka on jäänyt mieleen, joka on piirtynyt kirjaimin tuonne omalle kovalevylle, josta ne eivät unohdu: työmarkkinatuen tarveharkinnasta eduskunnan perustuslakivaliokunta on sanonut, suora lainaus, että se "ei ole vaivatta sopusoinnussa" perustuslain kanssa. Ei ole vaivatta sopusoinnussa perustuslain kanssa, tämä on politiikkaa näiltä osin. Perustuslakivaliokunta on tulkinnut tilannetta, jossa on pitänyt saada lakiesitys läpi: ei ole vaivatta sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Miksi tulin tänne puhumaan: olen tänään eräässä toisessa yhteydessä miettinyt sanan oikeudenmukaisuus merkitystä. Mitä tarkoittaa sana oikeudenmukaisuus vuoden 2011 Suomessa? Mitä se tarkoittaa Juha Rehulalle? Se tarkoittaa oikeamielisyyttä, ja se tarkoittaa ihmisten kohtelua samoilla tavoilla samassa tilanteessa. Niissäkin tilanteissa, joissa on harkintaa, ihmisiä kohdellaan lähtökohtaisesti tasapuolisesti, samoissa tilanteissa samalla tavalla. Se, millaista lainsäädäntöä tehdään, heijastelee kulloisenkin ajan arvoja, ja se heijastelee kulloisenkin ajan oikeudenmukaisuuskäsitettä. Sitten se sana oikeudenmukaisuus saa sisältöä sen mukaan, millaiset taustat ihminen omaa, millaisesta kulttuurista tulee. Sana oikeudenmukaisuus saatetaan tulkita myös synonyymilla yhdenvertaisuus, mutta se saattaa saada sisällön, joka on kaikkea muuta kuin yhdenvertaisuutta, se on epätasa-arvoa.

Kiitän hallitusta, kiitän hallitusneuvottelijoita, kiitän niitä, jotka ovat kantaneet huolta vaikeassa tilanteessa hallituksen muodostamisesta, että te olette tehneet sen työn, että meillä on käsittelyssämme tämä 100 euron päivärahakorotus työttömille, 100 euron korotus työmarkkinatukeen. Se on iso asia. Mutta se hehkutus, jota tästä asiasta on saanut viimeisten kuukausien aikana kuulla, on ollut kyllä mielenkiintoista.

Aikaisemmin puheessa jo sanoin, että sanaa perusturva ovat käyttäneet sellaisetkin poliitikot, joitten sana-arsenaaliin tämä sana ei ole koskaan aikaisemmin kuulunut. On hienoa, että se nyt kuuluu. Toisekseen: Käydyssä julkisessakin keskustelussa historialliseksi lanseerattu perusturvan uudistaminen muuttui tuossa budjettiriihen jälkeen kansainvälisesti vertaillen merkittäväksi perusturvan uudistamiseksi, muutokseksi. Ja nyt kun kuunteli ministeri Risikon esittelypuheenvuoroa oikein tarkkaan, niin hän puhui historiallisesti merkittävästä työttömän perusturvan korotuksesta. Siitähän tässä on kysymys. Miksi tämä asia ei ole ihan yhdentekevä? Keskustalaisen perusturva on niiden etuuksien kokonaisuus, jossa on ne sosiaaliturvan etuudet, joilla pitää tulla toimeen kulloisessakin tilanteessa, kun ei muutakaan toimeentuloa ole.

Edustaja Virtanen täällä hehkutti, että tämä työttömien työmarkkinatuki, peruspäiväraha, on keskeisin osa perusturvaa, mitä Suomessa on. Kyllä minulle ihan yhtä keskeistä on kansaneläke, kotihoidon tuki, ne pienimmät päivärahat, joita ihmisille maksetaan. Se on perusturvaa. Tässä on tehty arvovalinta. On tehty arvovalinta, jossa on käytetty se summa, joka on ollut tulonsiirtoihin käytettävissä, tällä tavalla kuin nyt esitetään.

Edustaja Virtanen sanoi edustaja Vehviläiselle, että hapanta on. Ei tämä hapanta ole, tämä maistuu oikein hyvälle. Minä jokaiselle työttömälle suon sen rahan, jonka he ovat tämän esityksen jälkeen saamassa, mutta se poliitikkojen hehkutus siitä, että tämä olisi oikeudenmukaista ja tämä olisi historiallista...

Arvoisat hallituspuolueitten edustajat! Minulle edustaja Mustajärvi opetti taannoin, että meillä on kolme ryhmää erilaisia työttömiä. Tästä on vuosia aikaa, kun hän minua opetti. Tämä esitys tuo pintaan sen ja tuo näytille sen, mitä tarkoittaa, että meillä on kolme ryhmää erilaisia työttömiä. Meillä on niitä, jotka saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, meillä on niitä, jotka saavat perusturvan työttömyysturvaa, ja meillä on niitä, jotka eivät saa työttömyysturvaa lainkaan. Minusta se tämän esityksen räikein kohta on se, että käytetään iso summa rahaa mutta jätetään ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat työttömät ilman.

Olen ilmeisesti lukenut eri hallitusohjelmaa kuin edustaja Virtanen, kun hän totesi puheenvuorossaan, että puolivälitarkistuksessa tähän työmarkkinatuen tarveharkintaan palataan. Se hallitusohjelmaversio, joka minulla on, jos nyt ulkoa oikein muistan, alkaa sanalla "selvitetään" työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisen mahdollisuudet. Se selvitys on aika äkkiä tehty, jos se halutaan tehdä. Jos työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolisoiden osalta, sen hintalappu on 30 miljoonaa, ja jos siihen lisätään se, että poistetaan työmarkkinatuen tarveharkinta myös sellaisilta lapsilta, jotka vanhempiensa luona asuvat tai heidän sidoksensa sellaiset ovat, että tätä lakia heidän osaltaan tulkitaan, sen hintalappu on 15 miljoonaa. Tämä maksaa 45 miljoonaa. Voi olla, että opposition ääntä ei tässäkään kohtaa kuunnella eikä tarvitsekaan kuulla, mutta se selvitys on aika äkkiä tehty, jos vaan se raha on.

En minä ole myöskään purkamassa ansiosidonnaisen enkä perusturvan välistä kytköstä työttömyysturvaan liittyen, mutta kyllä uskallan sen sanoa ääneen ja julkisesti, että voi, kunpa tuo summa, joka nyt käytetään tähän historialliseksi leimattuun työttömyysturvan parannukseen ja uudistukseen, olisi käytetty edes osaltaan myös niitten työttömien toimeentulon parantamiseen, joilla ei ole euron euroa käytettävissään, kun laki niin toimii.

Arvoisa herra puhemies! Ihan lopuksi: Kiitos siitä, että hallitus on tämän esityksen tänne tuonut. Tämä sisältää tämän hallituksen, ja kuten sanoin — toistan itseäni niiltä osin — Kataisen vasemmistohallituksen arvovalinnan. Ja jos tästä jota kuta pitää onnitella, niin sen verran on lukuharjoituksia vuosien aikana tullut tehtyä ja loppuun mielikuvitusta: erityiset onnittelut voi sanoa sosialidemokraattiselle puolueelle, tässä vahva kädenjälki näkyy, ja noin jatkoa ajatellen kannattaisi siinäkin puolueessa edes joskus kuunnella sitä ammattiyhdistysliikettä, jolla saattaa olla ihan viisaita ajatuksia työttömyysturvan kehittämisen osalta.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä täsmennän, mitä tarkoitin, kun sanoin, että 260 miljoonaa euroa käytetään nyt tähän työttömyysturvan parantamiseen. Kun muistatte sen, että teillä oli vaikeuksia siinä, tulevatko indeksit vai eivätkö ne indeksit tule, ja siitä päätitte vasta muutama viikko sitten ja täydentävä esitys kai vielä on tulossa siihenkin liittyen, niin minä kysyn sitä, ettekö te ajatelleet ollenkaan sitä, että kun vain 22 000 henkilöä on niitä pienimpiä päivärahoja saavia, olisitte tehneet tasan satasen korotuksen, että vaikka se indeksi olisi ollut siinä sadassa eurossa mukana, niin varmaan sillä loppurahalla olisi pystynyt jo ottamaan nämä päivärahan saajat mukaan. Ja tämä on minusta olennainen kysymys. Kun eletään taloudellisesti tiukkoja aikoja ja tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta, niin voi olla, että tämä jää ainoaksi kerraksi, kun te pystytte tekemään parannusta ylipäänsä tänne työttömyysturvan ja perusturvan puolelle. Eli ei näitä niin vaan tässä joka vuosi korotella. Kysyn sitä: miksi te ette harkinnut ollenkaan sitä, että ottaisitte ne pienimmät päivärahat tähän mukaan? Se olisi ollut äärimmäisen hyvä teko, koska voi olla, että ne jäävät vuosikausiksi irralleen tästä työmarkkinatuen tasosta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Rehulaa mielenkiintoisesta puheenvuorosta tämän historiallisen ja kansainvälisesti merkittävän uudistuksen osalta. Minä vähän ihmettelin kuitenkin, mitä ovat ne työttömät, jotka jäävät kokonaan ilman, koska ei sellaisia työttömiä ole. Jokainen työtönhän saa vähintään työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Oletan teidän tarkoittaneen toimeentulotukea saavia. Tässä sen 260 miljoonan lisäksi, kun siinä ovat nyt indeksitkin, tulee vähän enemmänkin. Tämä perusturvauudistus tällä hallituskaudella pitää sisällään myös toimentulotuen 6 prosentin korotuksen — ja se tarkoittaa noin 40:tä miljoonaa — ja asumistuen tarkistukset, joista ensimmäinen tapahtuu nyt, kun tulorajoja nostetaan, jotta asumistuki ei leikkaannu, ja loput tulevat sitten myöhempinä vuosina omavastuitten pienenemisenä ja toisaalta koko järjestelmän uudistamisena.

Kun minä puhun perusturvasta, niin käytän nyt niitä virallisia ilmauksia, joita tapana on. Toimeentulotuki ei ole perusturvaa. Se on sosiaalihuoltoa, koska se on se viimesijainen tuki. Sen takia se on niin tiukasti tarveharkintasidottu, ja minä olen sitä mieltä — olin jo Sata-komitea-aikana — että perusturvaa olisi pitänyt pystyä uudistamaan niin, että tällaiset kytkökset, jotka leikkaavat toisia tukia, olisi voitu tehdä. Olin sitä samaa mieltä Säätytalolla, olen sitä mieltä edelleenkin.

Kysymys, kuten nyt edustajat tietävät hyvin, ei ole siitä, että joku haluaa tai laajempikaan joukko haluaa. Työmarkkinatuen korotusta ovat halunneet lähes kaikki köyhyystutkijat tässä maassa. Se on se vaatimus, joka on useimmin meillekin kahdeksan vuoden aikana, kun minä olen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istunut, esitetty. Nyt se on tehty, ja se on todella merkittävää. Vasemmistoliiton linja perusturvassa ei ole muuttunut minnekään eikä tässäkään, ja kyllä se nyt, kun siellä lukee, että selvitetään se työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto, aidosti selvitetään. Sekin on poliittinen kysymys. Aivan samalla tavalla, edustaja Rehula, te ministerinä ollessanne poistitte osan siitä tarveharkinnasta. Minä voin sanoa aivan yhtä hyvin, että olisitte poistanut sen kokonaan, mutta minä tiedän, miksi te ette poistanut, ja tekin varmaan tiedätte, mistä syystä hallitusohjelmassa lukee näin kuin lukee.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa puhemies! Toivottavasti nyt kuulin oikein ja ymmärsin vielä kuulemani. Edustaja Virtanen, meillä on tässä maassa työttömiä, joitten työttömyysturvan suuruus on nolla. Meillä on työmarkkinatuki, jossa on tarveharkinta, jossa on tulorajat, ja tulorajat ovat, niin kuin täällä edustaja Vehviläinen puheenvuorossaan puhui, sillä tasolla, että tässä kaupungissa, missä eduskunta on, linja-autonkuljettajan palkka ylittää sen tulorajan, mistä seuraa se, että meillä on esimerkiksi avioeroja tehty vain sen vuoksi, että meillä on sosiaaliturva, työttömyysturva, jossa on tarveharkinta, mistä seuraa se, että kannattaa asua kahdessa eri osoitteessa sen takia, että myös puoliso sen työttömän päivärahan, työmarkkinatuen saa. Meillä on työttömiä, joilla ei ole euronkaan työttömyysturvaa.

Toisekseen, arvoisa herra puhemies, minulla on kädessäni valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 22.6.2011, ja täällä lukee, sivu 56, ensimmäinen kappale, viimeinen virke: "Selvitetään mahdollisuudet luopua puolison tulojen tarveharkinnasta työmarkkinatuessa." Sanoin puheenvuorossani, että voi, kunpa tämä summa, joka nyt käytetään, olisi käytetty kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työttömien toimeentulon turvaamiseen tai edes edistämiseen, niin maailma näyttäisi vähän toisenlaiselta.

Edustaja Virtanen poistui salista jäämättä kuuntelemaan vastaukseni osaa kolme. Hallituksessa rahat riittivät vuonna 2010 syksyllä vuoden 2011 budjettia tehtäessä siihen kohtaan, että 10 miljoonalla muutettiin noita tulorajoja, joitten mukaan tuo tarveharkinta tehdään, mistä seurasi se, että useita tuhansia ihmisiä alkoi tulla työmarkkinatuen piiriin ja toisekseen heillä alkoi olla omaa rahaa ja omaa elämää, kun lainsäätäjä tällaisen päätöksen tuolloin viime syksynä teki.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kommenteista. Se, että työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nyt nousevat näin, kyllä tämä nyt historiallista on. Vaikka tämä nyt minkälaiseksi yritetään tässä muuttaa, niin kyllä se sitä on. Se ei poista tietenkään sitä, että muinakin hallituskausina on tehty historiaa. Mielestäni viime kaudella saatiin pienimmät päivärahat nousemaan, ja edustaja Vehviläinen on aivan oikeassa siinä, että nyt on siinä se gäppi jälleen. Mutta näin se menee, että pala kerrallaan tätä tilannetta parannetaan.

Siinä on tämä tarveharkinta puolisoiden tulojen osalta. On aivan totta sekin, mitä edustaja Rehula sanoi, että viime kaudella sitä jo vähän saatiin entrattua, mutta ei vielä lopullisesti. Tiedän, että edustaja Rehula ollessaan ministeri kovasti haaveili siitä, että saataisiin se, mutta se maksoi, niin kuin tuossa todettiin, näin paljon miljoonia. Kun me keskustelimme hallitusohjelmaneuvotteluissa tästä tarveharkinnasta, niin totta kai, jos meillä olisi ollut rahaa, me olisimme siihen korjausta saaneet, mutta ei nyt ollut.

Kun täällä kritisoitiin sitä, että mitä me oikein ymmärrämme perusturvalla, niin kyllä sanon sen ryhmän puheenjohtajana, joka pohti näitä asioita hallitusohjelmaneuvotteluissa, että emme me nyt mitään kapeakatseisia olleet. Kyllä me katsoimme, että ihmisen perusturvaan kuuluu muutakin kuin nämä asiat, ja niin kuin tiedätte, asumistukeen ja toimeentulotukeen molempiin tulee korjaus, ja sillä saadaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa nostettua ja parannettua. Tätä on nyt turha yrittää muuksi muuttaa, mutta sanon myös senkin vielä tuosta asumistuesta, että tutkijoitten mukaanhan asumistuki on kaikkein paras, vaikuttavin keino köyhille lapsiperheille.

Ihan vielä lopuksi totean, että olin viime kautena myöskin ministerinä ja tiedän, että silloin saatiin myöskin isoja parannuksia, ja kyllä niitä nytkin tulee, joten hyvä näin.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kokonaan oma puheenaiheensa on sitten se, että Kataisen hallitusohjelmassa ei lue yhtä lausetta, joka on hallitusohjelmassa ollut monta kertaa. En ainakaan yhdellä, kahdella enkä kolmellakaan lukemisella sitä löytänyt. Aikaisempien hallitusten, on siellä kokoonpano sitten ollut mikä tahansa, hallitusohjelmassa on lukenut niin, että ensisijaisten etuuksien tason pitää olla riittävä. No, sellaisten lauseiden osalta, joihin ei päästä, voi tietysti kysyä, kannattaako sellaisia kirjoittaa, mutta se on aika perustavaa laatua oleva lause, johon on nojattu, kun on toimittu vietäessä sosiaaliturvaa eteenpäin.

Nyt lasketaan tähän historialliseen perusturvan parannukseen myös mielellään. Voin sanoa, että valiokunta kun käsittelee budjettia, me olemme pyytäneet omalta osaltamme sen laskelman, mitä nämä muutokset, joita lainsäädäntöön ollaan tekemässä, loppujen lopuksi oikein ovatkaan jaolla ansiosidonnainen perusturva, jaolla ensisijaiset etuudet, viimesijaiset etuudet. On ollut erittäin iso sosiaalipoliittinen periaatteellinen asia se, että pyritään panostamaan ensisijaisten etuuksien tasoon niin, että sinne luukulle ei tarvitsisi mennä. Minä ymmärrän, ja on hienoa ja erityisesti lapsiperheitten osalta, että hallitus tekee muutoksen tähän yksinhuoltajien lapsikorotukseen — toimeentulo- ja ne prosentit juoksevat sinne — minä sen suon ja minä ymmärrän erittäin hyvin, että tämmöinen muutos tehdään. Itse kannattaisin jonkunnäköisen otsikolla "harrasterahan" saamista toimeentulotukilaskelmaan, mutta se perusperiaate, kehitetäänkö tässä maassa ensisijaista turvaa, kehitetäänkö tässä maassa ihan oikeasti perusturvaa vai mennäänkö jotain muuta kautta, on tällä hallituksella jäänyt hallitusohjelmaan kirjaamatta. Olen mielelläni tässä kohtaa väärässä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että ensisijaisiin etuisuuksiin halutaan satsata, mutta kun sattumalta toimeentulotukea, joka nyt on se viimesijaisin, on toistakymmentä vuotta sitten viimeksi korotettu, niin se on ollut aivan kestämätön tilanne, että sitä ei ole saatu nousemaan yhtään, ja jokainen sen tietää, myöskin te, arvoisa edustaja Rehula. Nyt me saimme siihenkin korotuksen, hyvä niin.

Mitä tulee toimeentulotukeen ja harrasteisiin, niin jo tällä hetkellä toimeentulotuesta voidaan harkinnanvaraisesti harrasteisiin myöntää ja arvioida myöskin sitä harrasteisiin liittyen, koska sillä voidaan tukea sitä perhettä selviämään ja syrjäytymistä välttää. Meillä hallitusohjelmassa lukee näin, että toimeentulotuen myöntämisen ohjeita tarkennetaan siltä osin, että pyrittäisiin välttämään tällaista ylisukupolvista syrjäytymistä. Tämä koskee juuri sitä, kun meillä on valitettavasti perheitä, jotka ovat jo toisessa polvessa, jopa kolmannessa polvessa syrjäytyneitä, että jos me voisimme esimerkiksi sitä elämänlaatua, elämänhallintaa parantaa sillä, että me toimeentulotuella pystyisimme esimerkiksi harrasteisiin jne. myöntämään, koska kaikki kunnat eivät sitä kuitenkaan käytä. Tämä oli se keskustelu, mitä käytiin tämän kirjauksen tiimoilta. Mielestäni ehdottomasti harrastuksiin pitää apua tulla myös toimeentulotuesta.

Mutta tämä kaikki, mitä täällä on puhuttu, on ihan totta, ja olen samaa mieltä edustaja Rehulan ja edustaja Vehviläisen kanssa, että näitä voi katsoa. Kolikolla on aina kolme puolta, ja kun niitä kaikkia katsoo, niin hyvä niin, mutta kun kaikkia ei vaan saada kerralla kuntoon, niin kuin olette itsekin huomanneet.